Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005

Transkriptio

1 Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti

2 Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes Linja-autoliitto ry Pekka Aalto Suomen Paikallisliikenneliitto ry Jari Äikäs VR Lähiliikenne Copyright Motiva Oy, tammikuu

3 Alkusanat Liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö ja joukkoliikennettä edustavat järjestöt Suomen Paikallisliikenneliitto ry ja Linja-autoliitto ry allekirjoittivat uuden joukkoliikenteen energiansäästöä koskevan sopimuksen maaliskuussa Sopimuksella korvattiin vuonna 2001 solmittu yhteistyösopimus linja-autoliikenteen energiansäästön edistämiseksi. Uusittu ja aikaisempaa laajempi ohjelma koskee jatkossa myös paikallisliikenneliiton jäsenyrityksiä sekä VR:n lähiliikennettä, raitioliikennettä ja metroa. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu ensimmäisen kerran energiankäyttö sopimusalalla sekä tietoa sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tiedot ja tulokset on esitetty tässä raportissa vuodelta Joukkoliikenteen energiansäästöohjelma vuosille koostuu kuudesta keskeisestä toimenpidealueesta, joista kahden toimenpiteen toteutus alkoi vuonna Toimenpiteiden tarkoituksena on tehostaa energiansäästöä koskevaa osaamista ja koulutusta sekä kuljetuskaluston valintaa ja energiansäästöjen ja energiankulutuksen menetelmien kehittämistä. Lisäksi toimenpiteet kohdistuvat ympäristönhallinnan asiakasyhteistyön, liikennetelematiikan käytön, liikenneinfrastruktuurin sekä kiinteistöjen energianhallinnan kehittämiseen ja edistämiseen. Energiansäästösopimuksen tavoitteena on pienentää energian kokonaiskulutusta kuljetussuoritetta kohden 5 % vuodesta 2000 vuoteen 2010 mennessä. Sopimuksen tavoitteena on myös saada yritykset käyttämään ISO standardin mukaista tai muuta vastaavaa ympäristöjärjestelmää. Uusi toukokuussa 2006 voimaan tullut EU:n energiapalveludirektiivi asettaa jatkossa entistä tiukempia tavoitteita energiatehokkuudelle. Direktiivin tavoitteena on parantaa energiankäytön lopputehokkuutta päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla. Direktiivin ohjeellinen tavoite edellyttää yhdeksän prosentin energiansäästöä yhdeksässä vuodessa ajanjaksolla Tästä syystä on tarpeellista tarkastella joukkoliikenteen energiansäästöohjelman 5 %:n säästötavoitetta vuosien osalta siten, että tavoite vastaa jatkossa energiapalveludirektiivin keskimäärin 1 %:n vuotuista säästötavoitetta. Ohjeellisen säästötavoitteen ja sitä tukevien toimintaohjelmien lisäksi energiapalveludirektiivi asettaa laajempia velvoitteita myös energiansäästön seurannalle ja raportoinnille. Jäsenvaltioiden on raportoitava tehdyistä säästötoimenpiteistä sekä kyettävä tarkasti todentamaan säästötoimenpiteiden vaikutus energian kokonaiskulutukseen. Helsingissä 2006 Harri Cavén ylijohtaja Liikenne- ja viestintäministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimusmenettely Ohjelmakauden toimintasuunnitelma Yritysten liittyminen energiansäästöohjelmaan Sopimuksen keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Sopimuksen kattavuus Liikennesuoritteen energiatehokkuus Ympäristöohjelma Muu energiankulutus Vuosiraportoinnin toteutus Vuosiraportointi Tiedonkeruujärjestelmän kehittäminen joukkoliikenteen energiansäästösopimukseen 14 2 Liikenteen energiankäyttö 15 3 Sopimusalan kuljetussuorite ja energiankäyttö Linja-autoalan kuljetussuorite ja energiankäyttö Raideliikenteen kuljetussuorite ja energiankäyttö VR:n henkilöliikenne Metroliikenne Raitioliikenne 19 4 Sopimukseen liittyneiden yritysten liikenteen energiankulutus Linja-autoliikenne Metro- ja raitioliikenne VR:n lähiliikenne 25 5 Sopimukseen liittyneiden yritysten kiinteistöjen energiankulutus 26 6 Muuta aihepiiriin liittyvää Sopimuksen markkinointi Kaupunkibussien polttoaineenkulutus ja pakokaasupäästöt BEKO-ympäristöohjelma VR:n lähiliikenteen kalustohankinnat Raskaan liikenteen tutkimusohjelma RASTU Liite Linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset Liite 2 Julkisen liikenteen kuljetusvolyymin ja suoritteiden jaottelu 31 5

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy liikenne- ja viestintäministeriön (LVM), kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), ympäristöministeriön (YM), Linja-autoliitto ry:n (LAL) ja Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n (PLL) väliseen allekirjoitettuun sopimukseen joukkoliikenteen energiansäästön vapaaehtoiseksi edistämiseksi. Sopimus on voimassa saakka. Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa ensisijaisesti julkista linja-auto- sekä raideliikennettä pois lukien VR:n kaukoliikenne. Sopimuksen tavoitteena on edistää joukkoliikenteen energiankäytön tehokkuutta niin, että energiankulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvän muun energiankäytön tehokkuus paranee 5 % vuoteen 2010 mennessä vuoden 2000 tasoon verrattuna. Laadullisena tavoitteena on, että vuoden 2010 loppuun mennessä kaikki tämän sopimuksen mukaiseen energiansäästöohjelmaan liittyneet yritykset ovat ottaneet käyttöön ISO standardin mukaisen tai muun vastaavan ympäristöjohtamisjärjestelmän. Sopimukseen liittyi vuoden 2005 aikana konsernitasolla 55 linja-autoalan yritystä ja yritystasolla 80 yritystä, joilla on käytössään linja-autoa. Näistä maakaasulla toimivia linjaautoja on 68 eli alle kaksi prosenttia. Lisäksi sopimukseen liittyi kolme Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n alueella raideliikennettä harjoittavaa yritystä (VR-Yhtymä Oy/lähiliikenne (130 yksikköä) ja Helsingin kaupungin liikennelaitos/metroliikenne (54 yksikköä) ja raitioliikenne (131 yksikköä)), yhteensä 315 raideliikenneyksikköä. Vuoden 2005 lopussa sopimuksessa oli mukana konsernitasolla 58 yritystä ja kaiken kaikkiaan sopimuksen piiriin oli liittynyt 83 yritystä. Vuonna 2005 Suomessa oli rekisteröity linja-autoa, joista luvanvaraisessa liikenteessä on linja-autoa. Paikallisliikenneliiton ja Linja-autoliiton jäsenyrityksillä on käytössään yhteensä linja-autoa, joista 68 linja-autoa on maakaasukäyttöisiä. Sopimuksen piiriin kuuluu kaikkiaan noin 54 % sopimuksen alueella olevasta linja-autokannasta. Raideliikenneyksiköiden osuus sopimuksessa on 100 %. Linja-autoyritysten energiankäytön seuraamiseksi parhaita mittareita olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/henkilökilometri ja m 3 maakaasua/henkilökilometri). Koska kuitenkin vain hyvin harvalla yrityksellä on tiedossa, mikä yrityksen kuljetussuorite henkilökilometriä kohti todellisuudessa on, ei tätä mittaria ole voitu käyttää. Linjaautoyritysten energiankäytön kehittymistä on siksi tarkasteltu ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/100 kilometriä ja m 3 maakaasua/100 kilometriä kohti). Linja-autoliiton jäsenyritysten matkustajamäärällä mitattuna suurin ryhmä on sopimusliikenne, jonka osuus henkilökuljetussuoritteesta oli vuonna 2005 noin 51 %, kilometrisuoritteen ollessa noin 19 %. VR:n lähiliikenteessä tehtiin vuonna miljoonaa matkaa, henkilökilometreissä mitattuna noin 30 % joukkoliikenteen henkilökilometreistä. Metroliikenteessä tehtiin vuonna 2005 noin 56 miljoonaa matkaa, matkustajakilometreissä mitattuna 423 miljoonaa km. Vastaavasti raitioliikenteessä tehtiin vuonna 2005 noin 55,6 miljoonaa matkaa, matkustajakilometreissä mitattuna 117 miljoonaa km. Raideliikenteen (VR:n lähiliikenteen, metron ja raitioliikenteen) energiankäytön seuraamiseksi on mahdollista käyttää tunnuslukuna MJ/henkilökilometriä kohti. VR:n lähiliikenteen sähkön kulutus on 0,09 kwh/henkilökilometri, metron 0,1 kwh/henkilökilometri ja raitioliikenteen 0,22 kwh/ henkilökilometri. 7

8 1 Johdanto 1.1 Sopimusmenettely Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), ympäristöministeriö (YM) Linja-autoliitto ry (LAL) ja Suomen Paikallisliikenneliitto ry (PLL) solmivat sopimuksen joukkoliikenteen energiansäästön vapaaehtoiseksi edistämiseksi. Sopimuksen piiriin kuuluvat LAL:n ja PLL:n jäsenyritykset, jotka voivat liittyä sopimukseen yrityskohtaisella liittymisasiakirjalla. Joukkoliikenteen sopimus on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka. Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilökuljetusten, kuljetuskaluston, muun energiankäytön ja ylläpidon sekä yritysten kiinteistöjen energiankäytön tehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan ensisijaisesti liikennesuoritteen ominaiskulutuksen sekä sitä tukeviin toimintoihin käytettävän energian ominaiskulutuksen alentamista ja kulutuksen seurannan parantamista. Joukkoliikenteen energiansäästösopimus on osa kansallista ilmastostrategiaa. Energiankäytön tehostamisella voidaan parantaa kuljetusten ja niihin liittyvien muiden fyysisten toimintojen taloudellisuutta. Oikein toteutetut energiansäästötoimet voivat parantaa myös työskentelyolosuhteita sekä työturvallisuutta. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat joukkoliikenteen energiansäästösopimukseen vuoden 2005 loppuun mennessä liittyneiden linja-autoyritysten ja raideliikennettä toteuttavien yritysten raportoimiin tietoihin. 1.2 Ohjelmakauden toimintasuunnitelma Joukkoliikenteen energiansäästöohjelman toimintasuunnitelma sisältää kuusi keskeistä toimenpidealuetta. Toimenpidealueiden sisällä toiminta koostuu yhdestä tai useammasta projektiluonteisesta kokonaisuudesta, joista tehdään omat erilliset projektisuunnitelmat. Henkilökuljetusten energiansäästöihin ja ympäristövastuullisten toimintatapojen käyttöön tähtäävään osaamiseen ja koulutukseen panostaminen Kuljetuskaluston valinnan, ympäristöhallinnan sekä energiansäästö- ja energiankulutuksen seurannan menetelmien kehittäminen Asiakasyhteistyö ympäristöhallinnassa Liikennetelematiikan käytön lisääminen energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi Ympäristöystävällisen ja energiansäästöä tukevan liikenneinfrastruktuurin kehittäminen Kiinteistöjen energiakatselmusten kehittäminen. Projektit pyritään muodostamaan toimintapolku-periaatteella ( road map ) niin, että projektit olisivat mahdollisimman konkreettisia ja tukisivat tämän ohjelman tavoitteita. Jokaiselle sopi- 8

9 japuolelle tai muulle osapuolelle määritellään selkeästi oma vastuualue, aikataulu ja panostustaso sekä osuus kustannuksista ja/tai työstä. 1.3 Yritysten liittyminen energiansäästöohjelmaan PLL:n ja LAL:n jäsenyritykset ja myös muut joukkoliikennettä harjoittavat yritykset voivat tulla mukaan ja osallistua PLL:n taikka LAL:n toimintasuunnitelmissa mainittuihin yhteisiin ja erillisiin projekteihin hyväksymällä ja allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan. Aikaisemmassa sopimuksessa olleet yritykset liittyivät kaikki uuteen sopimukseen. Sopimuksen käynnistyessä yrityksiä oli konsernitasolla 50 ja kaiken kaikkiaan 73 yritystä, heillä on käytössään linja autoa. PLL:on kuuluvat raideliikenteen yritykset liittyivät sopimukseen myöhemmin. Tämän hetkinen tilanne esitetään luvussa Sopimuksen keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Sopimuksen tavoitteena on edistää joukkoliikenteen energiankäytön tehokkuutta niin, että energiankulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvän muun energiankäytön tehokkuus paranee 5 % vuoteen 2010 mennessä vuoden 2000 tasoon verrattuna Sopimuksen kattavuus Tavoite Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osuus sopimuksen piiriin kuuluvista PLL:n ja LAL:n jäsenyrityksistä mukaan sopimukseen. Tilanne Kaikki vuonna 2005 päättyneeseen linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset (konsernitasolla 50 yritystä) liittyivät uuteen joukkoliikenteen energiansäästösopimukseen. Tämän lisäksi uuteen sopimukseen liittyi vuonna 2005 konsernitasolla 5 linjaautoyritystä ja 3 raideliikennettä suorittavaa PLL:n jäsenyritystä. Aikaisemmassa sopimuksessa olevat yritykset ovat kaikki liittyneet uuteen sopimukseen, yrityksiä on konsernitasolla 50 ja kaiken kaikkiaan 73 yritystä, heillä on käytössään linja-autoa. Joukkoliikenteen energiansäästösopimukseen oli vuoden 2005 lopussa liittynyt konsernitasolla 55 linja-autoyritystä (yhteensä 80 linja-autoyritystä) ja kolme raideliikennettä harjoittavaa yritystä, joilla on käytössään yhteensä 315 raideliikenneyksikköä. Joukkoliikenteen sopimukseen liittyneet 83 yritystä edustavat noin viidennestä joukkoliikennettä toteuttavista jäsenyrityksistä (vuoden 2005 lopussa LAL:n jäsenenä oli 378 ja PLL:n 12 yritystä). Näillä yrityksillä oli raporttia kirjoitettaessa käytössään linja-autoa. 9

10 Taulukko 1. Joukkoliikenteen sopimukseen liittyneet yritykset sekä autojen ja raideliikenneyksiköiden määrä yritystasolla. Vuosi 2005 Yrityksiä Autoja Raideyksiköt Linja-autot Raideliikenne yhteensä Sopimukseen liittyneiden yritysten autojen osuus kaikista luvanvaraista liikennettä toteuttavien joukkoliikenteen sopimuksen alueella olevien yritysten autoista (7 656 kpl) oli vuoden 2005 lopussa noin 54 %. Sopimukseen liittyneistä viiden suurimman yksittäisen sopimukseen liittyneen yrityksen osuus on lähes 57 % eli autoa. Yli kolmensadan linja-auton yrityksiä on sopimukseen liittynyt 5, yli sadan linja-auton yrityksiä neljä ja yli 20 linja-auton yrityksiä 19 sekä alle 20 auton yrityksiä 27. Liitteessä 1 on luettelo mennessä joukkoliikenteen sopimukseen liittyneistä yrityksistä. Taulukko 2. Linja-autoliiton ja Suomen Paikallisliikenneliiton jäsenyritysten energiansäästösopimukseen liittyneiden linja-autoyritysten (konsernitasolla) jakautuminen kokoluokittain yrityksien käytössä olevien linja-autojen lukumäärän perusteella vuonna Yrityksen autojen lkm LAL ja PLL jäsenyritysten lkm Sopimukseen liittyneet yritykset lkm Sopimukseen liittyneiden %-osuus , , , , , ,7 > ,3 yhteensä Liikennesuoritteen energiatehokkuus Tavoite Tavoitteena on edistää joukkoliikenteen energiankäytön tehokkuutta niin, että energiankulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvän muun energiankäytön tehokkuus paranee 5 % vuoteen 2010 mennessä vuoden 2000 tasoon verrattuna. Linja-autoliikenteen energiankäytön seuraamiseksi tavoitteena tulevaisuudessa on polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/henkilökilometri ja m 3 maakaasua/henkilökilometri). Koska kuitenkaan yrityksillä ei ole ollut mahdollista toteuttaa sopimuksen mukaista seurantaa, kuljetusten energiankäytön kehittymistä tarkastellaan tässä sopimuksessa 10

11 toistaiseksi ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/100 kilometriä ja m 3 maakaasua/100 kilometriä kohti). VR:n lähiliikenteen, metro- ja raitioliikenteen osalta energiankulutusta voidaan seurata kwh/henkilökilometri. Tilanne linja-autoliikenteessä Raportoitujen matkustajamäärien eroavaisuudesta ja ei jaoteltujen suoritteiden suuresta määrästä johtuen energiankulutusta henkilökilometriä kohti (l/100km) ja CO 2 -päästöjä (g/hkm) ei voida tarkkaan laskea. VTT/LIISA2005 -laskentaperusteissa keskimääräinen kaupunkiliikenteen polttoaineen kulutus on 47,2 1/100km, kun matkustajamäärä on keskimäärin 18. CO 2 -päästöt ovat 70 g/hkm ja energiankulutus on 0,26 kwh/hkm. Linja-auton matkustajamäärän ollessa 60 matkustajaa polttoaineen kulutus on 51,3 1/100km. Vastaavasti CO 2 - päästöt ovat 19 g/hkm ja energiankulutus 0,07 kwh/hkm. Vastaavasti maantieliikenteen polttoaineen kulutus on 23 1/100 km, kun matkustajamäärä on keskimäärin 12. CO 2 -päästöt ovat 50 g/hkm ja energiankulutus on 0,19 kwh/hkm. Linja-auton matkustajamäärän ollessa 60 matkustajaa polttoaineen kulutus on 25 1/100km. Vastaavasti CO 2 -päästöt ovat 11 g/hkm ja energiankulutus 0,04 kwh/hkm. Raportointiin vaikuttaa suurelta osin ei jaoteltujen eli ei liikennetyypeittäin ilmoitettujen suoritteiden osuus, joka oli noin 23 %. Näiden suoritteiden osalta ei siis voitu määritellä, mihin liikennetyyppeihin ne kohdistuvat. Ajomääriin suhteutettua polttoaineen kulutusta liikennetyypeittäin (litraa/100 kilometriä ja m 3 /100 kilometriä) tarkastellaan kohdassa 4. Tilanne VR:n lähiliikenteessä Lähiliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2005 noin 51 miljoonaa matkaa. Tätä vastaava suorite oli noin 11,8 miljoonaa kilometriä ja sähkön kulutus 63,2 MWh, joka on noin 15 % koko Suomen sähköjunaliikenteen energiankulutuksesta. Lähiliikenteessä energiakulutus henkilökilometriä kohden on 0,09 kwh/hkm ja hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) 13 g/hkm. VR:n lähiliikenteen vaihdelämmitykseen käytettyä sähköenergiaa ei ole ilmoitettu. Tilanne metroliikenteessä Metron matkustajamäärä oli vuonna miljoonaa matkustajaa, joka on 1,2 % edellistä vuotta enemmän. Linjakilometrit olivat 14,6 miljoonaa kilometriä ja sähkön kulutus 40,5 GWh. Siirtoajon osuus linjakilometreistä oli noin 10 % (1,4 milj. km). Metrossa energiankulutus on 0,1 kwh/hkm ja CO 2 -päästöt 13 g/hkm. Metroliikenteen vaihdelämmitykseen käytettyä sähköenergiaa ei ole ilmoitettu. Tilanne raitioliikenteessä Raitioliikenteen matkustajamäärä oli vuonna ,6 miljoonaa matkaa. Määrä laski jo toisena vuonna peräkkäin. Selkeimmät syyt kehitykseen ovat liikennetarjonnan supistukset ja kalusto-ongelmista johtuneet ajamattomat lähdöt. Linjakilometrit olivat 5,25 miljoonaa kilometriä ja sähkön kulutus 26,4 GWh. Siirtoajon osuutta linjakilometreistä ei ole eritelty. Raitioliikenteessä energiakulutus on 0,22 kwh/hkm ja CO 2 -päästöt noin 57 g/hkm. Raitioliikenteen vaihdelämmitykseen käytettyä sähköenergia ei ole ilmoitettu. 11

12 Taulukko 3. VR:n lähiliikenteen, metroliikenteen ja raitioliikenteen linjakilometrit (milj. km), sähköenergiankulutus(gwh) sekä kulutus henkilökilometrille (kwh/hkm) vuonna Vuosi 2005 Raideliikenteen linjakilometrit (milj. km) Raideliikenteen sähköenergian kulutus (GWh) Raideliikenteen sähköenergian kulutus (kwh/hkm) VR-Lähiliikenne 11,80 63,20 0,09 Metroliikenne 13,20 40,50 0,10 Raitioliikenne 5,25 26,40 0,22 Yhteensä 18,45 130, Ympäristöohjelma Tavoite Tavoitteena on, että vuoden 2010 loppuun mennessä kaikki tämän sopimuksen mukaiseen energiansäästöohjelmaan liittyneet yritykset ovat ottaneet käyttöön ISO standardin mukaisen tai muun vastaavan ympäristöjohtamisjärjestelmän. Tilanne Vuoden 2005 loppuun mennessä oli raportoineista linja-autoyrityksistä kolmella käytössä EMAS-järjestelmä, 12:sta muu sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä sekä yhdellä BAKympäristöjärjestelmä. Raideliikennettä toteuttavista yrityksistä yhdellä on ISO sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Raportoineista yrityksistä 13:lla eli 46 %:lla on käytössään laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Sertifiointia ei useimmiten ole toteutettu siksi, että siitä saatava hyöty on koettu vähäiseksi ja toisaalta sertifioinnin toteuttamisen ja ylläpitämisen kustannukset nähdään suuriksi. Jatkossa, kun vaatimukset ympäristöasioissa kiristyvät, ovat yritysten järjestelmät valmiita sertifioitavaksi. Sopimukseen liittyneet yritykset ovat kuitenkin eri muodoissa ja eritasoisesti tehneet ympäristökuormituksen vähentämiseen ja energian säästöön liittyviä toimenpiteitä. Osa toteuttaa bussialan EKO-ohjelmaa ilman ympäristöjärjestelmän auditointia. Näiden yritysten lukumäärä ei ole tiedossa. Osa yrityksistä on tehnyt energiankäytön tilanneselvityksen, seuraa energiankulutusta ja antaa energiankäytön tunnusluvut tietopankkiin. Pääosin sertifiointia ei vielä vaadita, mutta kuitenkin jo vuoden 2006 alusta esim. YTV:n alueen kilpailuttamiskriteerit edellyttävät, että yrityksellä tulee olla voimassa oleva laatujärjestelmä ISO 9002 ja ympäristöjärjestelmä ISO 14001, jos kilpailutettavan linjan hoitamiseen tarvitaan yli viisi linja-autoa. YTV hyväksyy myös ns. ryhmäsertifikaatin, jonka useampi yritys yhdessä voi toteuttaa. Näin ko. yritykset voivat antaa yhdessä tarjouksen YTV:n järjestämään tarjouskilpailuun. Keväällä 2006 Motivan tekemän selvityksen perusteella ainakin kahdessa laatu- ja ympäristösertifiointeja tekevässä yrityksessä tämän mallinen järjestelmä on mahdollista tehdä räätälöitynä yritysryhmälle. 12

13 1.4.4 Muu energiankulutus Tavoite Tavoitteena on selvittää ja seurata energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten muutakin kuin kuljetusten energiankulutusta, kuten rakennusten lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta, ja löytää keinoja, joiden avulla myös tätä energiankulutusta kyetään vähentämään. Tilanne Raportointia varten yrityksiltä kysyttiin tietoja kiinteistöjen määrästä ja tilavuuksista sekä lämmitykseen käytettävästä energiasta sekä veden käytöstä. Raportointia varten saatiin tietoja kiinteistöjen määristä ja energiankulutuksista aika kattavasti, joskin puutteita varsinkin energiankulutuksen ja veden käytön osalta on. Yksityiskohtainen tarkastelu kiinteistöistä ja energiankulutuksista on kohdassa Vuosiraportoinnin toteutus Vuosiraportointi 2005 Vuonna 2005 suurin osa yrityksistä käytti energiankulutustietojensa raportointiin sähköistä tietopankkia. Säästösopimuksessa mukana olevilla LAL:n jäsenyrityksillä oli mahdollisuus käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla ilmoittaa energiankulutustietonsa vuosittain suoraan Linja-autoliiton toimesta kehitettyyn sähköiseen tietopankkiin. Tietopankista yritykset voivat tulostaa sekä liikenteen että kiinteistöjen energiankulutustiedot eri vuosilta myös graafisessa muodossa ja nähdä havainnollisesti eri vuosien energiankulutuksen kehityksen. Yritykset saavat käyttöönsä anonyymisti vertailutietona myös muiden säästösopimusyritysten energiankulutustiedot ryhmiteltynä yrityskoon mukaan sekä liikennetyypeittäin. Tämä antaa mahdollisuuden verrata omia kulutustietoja vastaavan kokoluokan tai liikennetyypin seurantatietoihin. PLL:n jäsenyrityksiltä vastaavat raportointitiedot kerättiin yrityskohtaisesti. Raportoinnin ongelmana on yksilöllisten tietojen saanti yritysten energiankulutuksesta. Yrityksillä on erilaiset toimintatavat ja järjestelmät seurata energiankulutusta. Kaikki yritykset eivät seuraa polttoaineenkulutusta liikennetyypeittäin, vaan esim. autokohtaisesti. Tämä saattaa aiheuttaa jossain määrin virheellisyyksiä liikennetyypeittäin keskikulutusta arvioitaessa. Tähän raportointiin noin 77 % vuonna 2005 raportoineista yrityksistä pystyi antamaan ajokilometrejä ja kokonaiskulutusta koskevat tiedot liikennetyypeittäin jaoteltuna. Vuosi 2005 oli joukkoliikenteen sopimuksen ensimmäinen raportointivuosi, joten vertailutietoa aiemmilta vuosilta ei ole vielä saatavilla. 13

14 1.5.2 Tiedonkeruujärjestelmän kehittäminen joukkoliikenteen energiansäästösopimukseen Joukkoliikenteen sopimukseen liittyen on jatkossa ensisijaisen tärkeää kehittää energiankulutuksen seurantaan ja muiden seurantatietojen tuottamiseen tiedonkeruujärjestelmä, josta saatavaa tietoa linja-autoyritykset sekä VR:n lähiliikennettä, raitioliikennettä ja metroliikennettä toteuttavat yritykset voivat hyödyntää vertailutietona ja oman yrityksensä energiatehokkuutta parantavia toimia suunniteltaessa. Periaatepäätös tiedonkeruujärjestelmän tilaamisesta on tehty, mutta ratkaisu on siirtynyt vuoden 2007 alkupuolelle. LAL ja PLL ovat ilmoittaneet, etteivät osallistu tiedonkeruujärjestelmän toteutus- eivätkä ylläpitokustannuksiin. 14

15 2 Liikenteen energiankäyttö Suomen liikenteessä (kotimaan liikenne sekä ulkomaille suuntautuva vesiliikenne ja ilmaliikenne Suomen talousvyöhykkeellä; LIPASTO 2005) kului energiaa vuonna 2005 noin 230,5 PJ. Tästä määrästä suurin osa, eli noin 70 % (161 PJ) kului tieliikenteessä. Tieliikenteen energiankäyttö kasvoi noin yhden prosentin edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvasta 1 nähdään, että linja-autojen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli puolestaan noin 4,3 %, eli noin 7 PJ. Linja-autoliikenteen energiankulutuksen osuus tieliikenteen energiankäytöstä on edelliseen vuoteen verrattuna noussut vain 0,1 %-yksikköä. Linja-autot 4,3 % Pakettiautot 10,4 % Mopot ja moottoripyörät 0,7 % Kuorma-autot 24,8 % Henkilöautot 59,8 % Kuva 1. Tieliikenteen energiankäytön (230,5 PJ) jakautuminen liikennetyypeittäin vuonna Tieliikenteen energiankulutus lähti nousuun 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Voimakkain kasvu tapahtui kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiankulutuksessa. Tähän oli pääosin syynä vilkastuneen teollisuustoiminnan lisääntynyt kuljetussuorite, tämän jälkeen kasvu on ollut hyvin maltillista. 90-luvun puolen välin jälkeen energiankulutuksen nousu on myös huomattavaa moottoripyörien ja mopojen osalta, ja jatkaa kasvua yhä edelleen. Verrattuna vuoteen 2004 linja-autoliikenteen energiankulutus on pysynyt samalla tasolla. Henkilöautoliikenteen energiankulutuksessa oli jonkin verran kasvua. Kaikkiaan tieliikenteen energiankulutus oli vuonna 2005 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna huolimatta siitä, että liikennesuorite kasvoi vuonna ,7 % (n. 0,9 milj. km) edellisestä vuodesta. Kuljetusten rakenteen muuttumisen ja energiatehokkuuden paranemisen vuoksi energiankulutuksen kasvun on oletettu tasaantuvan ja sen ennustetaan kääntyvän laskuun lähivuosina (kuva 2). Arvioidaan että polttoaineen kulutus laskee liikennesuoritteen kasvusta huolimatta (kuvat 2 ja 3). Vuosittain muutos kuitenkin heilahtelee, joten liikenteen kokonaisener- 15

16 giankulutusta tulisikin katsoa useamman vuoden aikajänteellä. Henkilöautojen kokonaiskulutuksen on kuvassa oletettu laskevan tulevien vuoden aikana mm. EU:n ja autoteollisuuden välillä solmitun autojen hiilidioksidipäästöjä koskevan sopimuksen seurauksena ja diesel-autojen osuuden kasvaessa. Tähän positiiviseen kehitykseen voi kuitenkin jatkossa vaikuttaa toiseen suuntaa se, että Suomessa uusien henkilöautojen moottorikoko ja sitä kautta polttoaineen kulutus ja hiilidioksidinpäästöt ovat viime vuosina olleet kasvussa. Kuvassa 2 on esitetty arvio tieliikenteen polttoaineen kulutuksen kehittymisestä vuoteen 2025 asti. 4,0 3,5 3,0 Miljoonaa tonnia 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 MP+Mopot Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot 0, Kuva 2. Tieliikenteen polttoaineenkulutuksen arvioitu kehittyminen vuosina Lähde VTT, LIPASTO/LIISA miloonaa kilometriä MP+Mopot Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot Kuva 3. Tieliikenteen suoritteen arvioitu kehittyminen vuosina Lähde VTT, LIPASTO/LIISA

17 3 Sopimusalan kuljetussuorite ja energiankäyttö 3.1 Linja-autoalan kuljetussuorite ja energiankäyttö Kuljetussuorite Vuoden 2005 lopussa oli Suomessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikkiaan linjaautoa, missä on kasvua edelliseen vuoteen 1,9 %. Näistä luvanvaraiseen liikenteeseen oli rekisteröity ajoneuvoa ja yksityiseen liikenteeseen (13,5 %) ajoneuvoa. Tilastokeskuksen julkisen liikenteen matkustajatilastojen mukaan linja-autoliikenteen kokonaismatkustajamäärä Suomessa oli vuoden 2005 tietojen mukaan 320,7 milj. matkustajaa. Kaikki liikennetyypit huomioon ottaen Tilastokeskuksen raportoinnin mukaan (LAL:n ja PLL:n) matkustajamäärät jakautuvat seuraavasti: paikallisliikenne noin 61 % (194 milj. matkustajaa), muu kaupunkiliikenne noin 18 % (58,1 milj. matkustajaa), muu joukkoliikenne 14,7 % (47,3 milj. matkustajaa). Paikallisliikenteen ja muun kaupunkiliikenteen matkustaja volyymiin on laskettu myös palveluliikenteen matkustajat, joita ei ole eritelty erikseen. Tilausliikenteen osuus on noin 4,5 % (14 milj. matkustajaa) ja kaukoliikenteen 2,3 % (7,5 milj. matkustajaa). Katso liitteestä 2 julkisen liikenteen kuljetusvolyymin ja suoritteiden jaottelu (rautatie, metro, raitiovaunu- ja linja-autoliikenne). Tilausliikenne 4 % Kaukoliikenne 2 % Muu joukkoliikenne 15 % Muu kaupunkiliikenne 18 % Paikallisliikenne 61 % Kuva 4. Julkisen liikenteen kuljetusvolyymi 320,7 milj. matkustajaa, jakautuminen liikennetyypeittäin vuonna

18 Ajosuorite liikennetyypeittäin Tilastokeskuksen julkisen liikenteen suoritetilastojen mukaan linja-autoliikenteen suoritteiden kokonaisajokilometrit Suomessa vuonna 2005 olivat 458,2 milj. km, joka on koko julkisen liikenteen suoritteiden osuudesta 32 %. Kaikki liikennetyypit huomioon ottaen Tilastokeskuksen raportoinnin mukaan (LAL:n ja PLL:n) liikennesuoritteet jakautuvat seuraavasti: muu joukkoliikenne 27 % (120,8 milj. kilometriä), paikallisliikenne 23 % (104,4 milj. kilometriä), paikallisliikenteen suoritteiden osuuteen sisältyy palveluliikenteen toteutuneet suoritteet. Tilausliikenteen osuus on 20 % (93,1 milj. kilometriä), kaukoliikenteen ja muun kaupunkiliikenteen osuus on noin 15 % (kaukoliikenne 70,8 milj. kilometriä ja muu kaupunkiliikenne 69,1 milj. kilometriä, johon sisältyy palveluliikenteen toteutuneet suoritteet.) Tilausliikenne 20,3 % Kaukoliikenne 15,5 % Paikallisliikenne 22,8 % Muu joukkoliikenne 26,4 % Muu kaupunkiliikenne 15,1 % Kuva 5. Linja-autoliikenteen suoritteiden jakautuminen 458,2 milj. km Suomessa vuonna 2005 Tilastokeskuksen julkisen liikenteen suoritetilastojen mukaan. 3.2 Raideliikenteen kuljetussuorite ja energiankäyttö VR:n henkilöliikenne Vuonna 2005 junilla tehtiin 63,5 miljoonaa matkaa, joista kaukoliikenteen junilla 12,5 miljoonaa matkaa ja lähijunilla 51 miljoonaa matkaa. Rautatieliikenteen markkinaosuus on noin 5 % kaikista henkilökilometreistä ja 30 % joukkoliikenteen henkilökilometreistä. Sähköenergiankulutus koko Suomen sähköjunaliikenteessä vuonna 2005 oli 376,9 GWh/a, josta lähiliikenteen osuus oli noin 16,8 % eli 63,2 GWh/a, sähkön kulutus henkilökilometriä kohti 0,12 kwh ja hiilidioksidipäästöt 17 g/hkm. 18

19 3.2.2 Metroliikenne Vuonna 2005 metroliikenteessä oli 56 miljoonaa matkustajaa. Sähköenergiankulutus metroliikenteessä oli vuonna ,5 GWh/a, sähkön kulutus henkilökilometriä kohti 0,1 kwh/km ja hiilidioksidipäästöt 13 g/hkm keskimäärin. Vaihdelämmitys on tilastoitu erikseen Raitioliikenne Vuonna 2005 raitioliikenteessä oli 55,6 miljoonaa matkustajaa. Sähköenergiankulutus koko raitioliikenteessä oli vuonna ,4 GWh/a sähkön kulutus henkilökilometriä kohti on 0,22 kwh/km ja hiilidioksidipäästöt 57 g/hkm keskimäärin. Vaihdelämmitys on tilastoitu erikseen. 19

20 4 Sopimukseen liittyneiden yritysten liikenteen energiankulutus 4.1 Linja-autoliikenne Sopimukseen liittyneiden yritysten kalustosta saatiin vuoden 2005 kulutustiedot ajoneuvosta, joka on noin 78 % raportoinnin piirissä olevasta ajoneuvomäärästä. Raportoineidenkin yritysten seurantatiedot jäivät osittain puutteelliseksi, koska lähes neljännestä ajetuista ajokilometreistä (noin 52,6 milj. km) ei oltu jaoteltu säästösopimuksen raportoinnin edellyttämällä tasolla liikennetyypeittäin. Syynä tähän on ilmeisestikin, että edelleenkään ei kaikissa yrityksissä suoritetietoja pystytä erittelemään, tai erittelystä ei katsota saatavan sitä hyötyä, mitä sopimuksen raportoinnissa haetaan. Yrityksissä seurantaa toteutetaan pelkästään ajoneuvokohtaisesti, koska samat ajoneuvot ajavat usein eri liikennetyypin ajosuoritetta. Pikkubusseja 1,6 % Muu ei määritelty 1,4 % Kaukoliikenne linja-autot 42,7 % Kaupunki linja-autot 54,3 % Kuva 6. Energiansäästösopimuksen piiriin kuuluvien raportoitujen linja-autojen lukumäärän (yht kpl) jakautuminen eri liikennetyypin linja-autoihin vuonna Raportoitujen autojen euroluokitus ja osuus ajoneuvoista EU:n raskaiden ajoneuvojen päästösääntelyn perustana on vuonna 1988 annettu raskaiden dieselmoottorien päästödirektiivi 88/77/ETY ja sen muutokset, joilla yhteisössä otettiin 90- luvulla käyttöön tyyppihyväksynnässä ns. EURO 1 ja EURO 2 -päästörajat. EURO 1 -rajat tulivat uusille rekisteröitäville ajoneuvoille vuonna 1993 ja EURO 2 -rajat vuonna Raskaiden ajoneuvojen moottoreille säädettiin kolmessa vaiheessa voimaan tulevat päästöluokat direktiivillä 1999/96/EY. EURO 3 -luokka tuli voimaan vuonna 2000, EURO 4 -luokka tuli voimaan vuonna 2005 lokakuussa ja EURO 5 -luokka vuoden 2008 lokakuussa. Tällä hetkel- 20

21 lä vapaaehtoinen päästöluokka EEV (Enhanced Enviromentally Friendly Vehicle) on tiukempi kuin EURO 5 -luokka ja se todennäköisesti poistuu käytöstä, kun EURO 6 -luokka astuu voimaan vuonna Sopimukseen liittyneistä raportoiduista linja-autoista noin 10 % on otettu käyttöön ennen vuotta 1986 (luokka ECE R 49) ja noin 21 % kuuluu luokkaan ECE R 49/01 eli ne ovat vuosimallia Luokkiin ECE R 49 ja ECE R 49/01 kuuluvien autojen määrä oli yhteensä 31 % raportoinnissa mukana olleista autoista. EURO 1 -luokan autojen määrä oli vastaavasti 10 % ja EURO 2 -luokan autojen määrä 34 % (1 096 linja-autoa). Raportoiduista autoista EURO 3 ja EURO 4 -luokkaan kuuluvia autoja oli yhteensä 24 % (796 linja-autoa). EURO 5 - luokan linja-autoja ei raportoineilla yrityksillä ole käytössään. Erittäin ympäristöystävällisiä EEV-luokan linja-autoja on raportoiduista linja-autoista 0,3 % (11 linja-autoa), nämä ajoneuvot ovat maakaasukäyttöisiä (CNG, Compressed Natural Gas). 40 % 35 % 34 % 30 % 25 % 20 % 21 % 22 % 15 % 10 % 10 % 10 % 5 % 0 % ECE R 49 (vm.-86 vanhempia) ECE R 49/01 (vm ) EURO 1 (vm ) EURO 2 (vm ) EURO 3 (vm ) 2 % EURO 4 (vm ) 0 % 0,3 % 0 % EURO 5 (vm. 09-> EEV Muu ei määritelty Kuva 7. Raportoitujen autojen (yht kpl) jakautuminen euroluokituksen mukaan vuonna Ajosuorite liikennetyypeittäin Raportoineiden yritysten suoritteet olivat yhteensä 229,9 milj. km. Tämän vuoden raportoinnissa jaottelemattomien kilometrien osuus kaikista raportoiduista ajokilometreistä on noin 23 % (52,6 milj. km). Maakaasulla (CNG) toimivien linja-autojen suoritteiden osuus on noin 2,9 milj. km (1,3 %) kaikista näistä ajetuista kilometreistä, josta siirtoajojen osuus on 0,9 %. 21

22 Ei jaotelltu 22,9 % Siirtoajot 2,6 % Kaupunkiliikenne 46,4 % Vakiovuoroliikenne 11,5 % Tilausajoliikenne 7,1 % Sopimusliikenne 0,9 % Pikavuoroliikenne 8,5 % Palveluliikenne 0,2 % Kuva 8. Kaikkien raportoitujen autojen ajosuorite vuodessa (yht. 229,9 milj. km) jaoteltuna liikennetyypeittäin vuonna Kuvassa 9 on vastaavasti eritelty autojen ajokilometrien jakautuminen liikennetyypeittäin siitä osuudesta linja-autoista, joista kyseinen tieto oli vuosiraporteista saatavilla. Siirtoajot 3,4 % Vakiovuoroliikenne 14,9 % Tilausajoliikenne 9,2 % Sopimusliikenne 1,2 % Kaupunkiliikenne 60,1 % Pikavuoroliikenne 11,0 % Palveluliikenne 0,2 % Kuva 9. Raportoitujen autojen jakautuminen liikennetyypeittäin ajosuoritteen (yht. 177,3 milj. km) perusteella vuonna

23 Polttoaineen kulutus Diesel polttoaine Kaikkien raportoineiden linja-autojen polttoaineen kokonaiskulutus oli vuonna ,8 milj. litraa ja hiilidioksidipäästöt hiilidioksiditonnia. Raportoitujen autojen keskikulutus oli 35,2 l/100 km. Kuvassa 10 on esitetty kaikkien raportoitujen autojen keskimääräinen dieselpolttoaineen kulutus. Eräs hyvä mittari kuljetusten energiankäytön seuraamiseksi olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/henkilökilometri). Vain hyvin harvalla yrityksellä on kuitenkaan tiedossa, mikä niiden kuljetussuorite todellisuudessa on, joten tätä mittaria ei voida käyttää. Kuljetusten energiankäytön kehittymistä tarkastellaan siksi ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/100 kilometriä). litraa/100 km 50 45, , , ,9 28,1 31,6 29, ,3 5 0 Kaupunkiliikenne Pikavuoroliikenne Sopimusliikenne Tilausajoliikenne Vakiovuoroliikenne Palveluliikenne Siirtoajot Ei jaoteltu Kuva 10. Raportoitujen autojen keskimääräinen polttoaineen kulutus (l/100 km) liikennetyypeittäin vuonna Maakaasu Maakaasulla (CNG) toimivia linja-autoja oli käytössä ainoastaan kahdella raportoineella yrityksellä. Kaasun kulutus vuonna 2005 oli noin 2,2 milj.m 3 ja hiilidioksidipäästöt noin hiilidioksiditonnia. Maakaasun kulutus raportoiduissa suoritteissa oli noin 82 m 3 /100 km. 23

24 4.2 Metro- ja raitioliikenne Metro- ja raitioliikenteen energiankulutuksen kehitystä voidaan tarkastella vuodesta Metroliikenteen linjakilometrit ovat kasvaneet tarkastelun aikana noin 12 %, ja energiankulutus noin 26 %. Raitioliikenteen linjakilometrit ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla tarkastellulla aikavälillä. Vähennystä linjakilometreissä on ollut vuoden 2004 vaiheessa, jonka jälkeen linjakilometreissä on tapahtunut jälleen nousua ja energiankulutus on kasvanut peräti 40 % tarkastelun aikana GWh/a Raitiovaunu Metro Kuva 11. Metro- ja raitioliikenteen energiankulutuksen kehittyminen (GWh/a). Taulukko 4. Raportoidut metro- ja raitioliikenteen linjakilometrit ovat yhteensä noin 20 milj. km ja sähköenergiankulutus noin 70 GWh vuonna 2005 Vuosi 2005 Metro ja raitioliikenteen sähköenergian kulutus (GWh) Metro ja raitioliikenteen linjakilometrit (milj. km) Metroliikenne 40,5 13,2 Raitioliikenne 26,4 5,3 Yhteensä 66,9 18,5 24

25 4.3 VR:n lähiliikenne Rautatieliikenteessä sähköliikenteen kokonaisenergiankulutus oli vuonna 2005 noin 581 GWh/a (noin 2 PJ), joka on 0,9 % koko liikenteen energiankulutuksesta. Sähköjunien henkilöliikenteen energiankulutus oli vuonna GWh/a, mistä lähiliikenteen osuus oli noin 17 % (63,2 GWh). Vuoden 2003 jälkeen tapahtuneen rautatieliikenteen sähkön käytön vähentymisen lievän laskun jälkeen näyttäisi siltä että sähkön kulutus olisi nousemassa rautateiden junaliikenteessä GWh/a Kuva 12. Rautatieliikenteen arvioitu energiankulutuksen kehittyminen vuosina Lähde VTT, LIPASTO/RAILI Taulukko 5. Henkilöliikenteen energiankulutus rautatieliikenteessä (GWh/a) vuonna Vuosi 2005 Koko liikenne GWh/a Lähiliikenne GWh/a Lähiliikenteen osuus % ,

26 5 Sopimukseen liittyneiden yritysten kiinteistöjen energiankulutus Ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen lisäksi kuljetusyritysten energiankäyttö koostuu lähinnä kiinteistöjen lämmityksestä sekä sähkön ja veden käytöstä. Kiinteistöjensä energiankulutuksesta yrityksiä pyydettiin raportoimaan öljyn, lämmityssähkön, kaukolämmön, maakaasun ja puun käytöstä, sekä muusta kuin lämmitykseen kuluvasta sähköstä. Kiinteistöjen energiankäyttöön liittyviä tietoja raportoineilta yrityksiltä saatiin vuodelta 2005 kaikkiaan tiedot 142 kiinteistöstä, joiden yhteinen tilavuus oli noin 1,1 miljoonaa m 3 sisältäen sekä toimisto- että varikkorakennukset. Linja-autoyritysten kiinteistöjen osuus kiinteistöjen tilavuudesta on noin 66 % ja VR:n lähiliikenteen ja raitioliikenteen kiinteistöjen 34 %. Metroliikenteen kiinteistöistä tietoja ei saatu. Kaikkien vuonna 2005 kiinteistöjen energiankäytöstä raportoineiden yritysten lämmitysenergian käytöstä tuotettiin kaukolämmöllä noin 66 % ja öljyllä noin 28 %. Sähkölämmityksen osuus oli vain 6 %. Muuhun kuin lämmitykseen yritykset käyttivät sähköä noin 85 GWh. Tästä linja-autoyritysten osuus oli noin 26 % ja raideliikenteen 74 %. Metroliikenteen sähkön käytön tiedot eivät sisälly edellä oleviin kuluihin, koska tietoja ei saatu. Raportoineet yritykset käyttivät vettä noin m 3, josta noin 90 % oli linjaautoyritysten vedenkulutusta ja noin 10 % raitioliikenteen osuutta. VR:n lähiliikenteeltä ja metroliikenteeltä ei vedenkulutustietoja saatu. Raportoineissa yrityksissä veden ja sadeveden kierrätystä toteutetaan toistaiseksi vielä vain muutamassa yrityksessä. Sähkölämmitys 6 % Öljy 28 % Kaukolämpö 66 % Kuva 13. Kiinteistöjen energiankäytön raportoineiden yritysten lämmitysenergian jakautuminen eri lämmitysmuotoihin vuonna

27 Kiinteistöjen energiakatselmukset Kuten muillakin sopimusaloilla omien kiinteistöjen katselmukset (ei koske asuinkiinteistöjä) ovat yksi energiansäästösopimusten toimeenpanoon liittyvä toimenpide, jonka tuloksena saadaan kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia. KTM:n tuella tehtyjä rakennusten energiakatselmuksia linja-autoyrityksissä on tehty yhdessä yrityksessä. Energiakatselmoitujen kiinteistöjen tilavuus edustaa noin 7 % raportoiduista kiinteistöjen tilavuudesta. Ennen energiansäästösopimusta, ilman KTM:n tukea, on katselmuksia tehty yhdessä yrityksessä, jonka kiinteistöt edustavat noin 1,2 % sopimuksen piirissä olevien yritysten kiinteistöjen kokonaistilavuudesta. Lisäämällä kiinteistöjen energiakatselmuksia, on yrityksissä mahdollisuus saada säästöjä sekä energiankulutuksessa että kustannuksissa. Motiva-energiakatselmuksiin voi tällä hetkellä saada tukea kauppa- ja teollisuusministeriöstä. 27

28 6 Muuta aihepiiriin liittyvää 6.1 Sopimuksen markkinointi Energiansäästösopimus ja EKO-ohjelma olivat esillä BUS näyttelyssä Tampereella Bussialan Kehittämispalvelut Oy:n osastolla. BUSSIammattilainen lehdessä kerrottiin myös yrityskohtaisista hyvistä BEKO-ympäristöohjelmista sekä tehtiin bussiyrityksen ympäristö- ja energiavastuullisuusajattelua, ympäristö- ja energiavastuullisen bussiyrityksen todistusta ja symbolia tunnetuksi. 6.2 Kaupunkibussien polttoaineenkulutus ja pakokaasupäästöt PLL ja VTT toteuttivat tutkimushankkeen: Kaupunkibussien polttoaineenkulutus ja pakokaasupäästöt. PLL:n tutkimus uusimman dieseltekniikan suorituskyvystä. PLL:n hankkeessa mitattiin yhteensä seitsemän autoa; kaksi kaksiakselista Euro 3 -autoa referenssinä, kolme uutta Euro 4 -tasoista kaksiakselista autoa ja kaksi uutta kolmiakselista autoa (Euro 4 ja Euro 5). Mittaukset tehtiin alustadynamometrissa kolmella todellista ajoa kuvaavalla syklillä. Polttoaineen kulutuksen lisäksi autoista mitattiin myös pakokaasupäästöt. Mittaukset eivät antaneet yksiselitteistä vastausta siihen, kumpi tekniikoista pakokaasujen kierrätysventtiili EGR vai pakoputkistoon asennettava SCR-katalysaattori on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Paremmuusjärjestykseen vaikuttavat niin ajosykli kuin kokonaisuus. Joidenkin vähän polttoainetta kuluttavien kaupunkibussien tutkimuksessa mitattu pakokaasujen päästötaso ei vastannut odotuksia, joita pakokaasupäästöjen sertifioinnin perusteella voidaan odottaa. 6.3 BEKO-ympäristöohjelma Osana energiansäästöohjelmaa LAL on markkinoinut sopimuksessa mukana oleville yrityksille Vaihda vihreälle vaihteelle -hankketta. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden käynnistää bussiliikenteen BEKO-ympäristöohjelman, johon sisältyy muun muassa kuljettajien työpaikalla tapahtuva ajotapakoulutus. Myös yrityskohtainen asiantuntijaohjaus energia- ja ympäristövastuullisen toimintatavan kehittämiseksi ja ISO standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän rakentamiseksi sisältyvät ohjelmaan. Hankkeen toteutuminen on viivästynyt, kun linja-autoyrityksiä ei ole saatu osallistumaan BEKO- ympäristöohjelman toteuttamiseen. Vuoden 2005 aikana BEKO-ympäristöohjelman toteuttamiseksi kehitetty atk-pohjainen työväline, EKOplussa, on päivitetty kahden pilottiyrityksen yhteistyönä. 28

29 6.4 VR:n lähiliikenteen kalustohankinnat VR:n tehokkuutta parannetaan uuden kaluston kaupunkijunien (SM4) hankinnoilla, joissa voidaan hyödyntää mm. jarrutusenergiaa. Uudet kalustot ovat myös rakenteeltaan kevyempiä mikä osaltaan vähentää energiankulutusta. Sähkövoimaan siirtyminen rautatieliikenteessä edistää myös merkittävästi energiankäytön tehokkuutta. 6.5 Raskaan liikenteen tutkimusohjelma RASTU VTT:n 2006 käynnistyneessä RASTU-ohjelmassa pyritään mm. vuosittain mittaamaan Euro 4 / Euro 5-tasoista autoa, sekä busseja että kuorma-autoja. Kaasuautojen osalta mittauksiin tulee myös EEV-päästöluokan autoja. Mittausmatriisiin vaikuttaa mm. uusien autotyyppien saatavuus. Vuoden 2006 mittaukset painottuvat kuorma-autokalustoon, koska bussimittauksia tehdään myös PLL:n rinnakkaisessa bussien polttoaineenkulutushankkeessa. Lisäksi tutkimusohjelman aikana tutkitaan mm. ajoneuvojen kylmäkäynnistykseen ja ajoneuvon lämpenemiseen liittyviä ongelmia sekä selvitetään biopolttoaineiden mahdollista käyttöönottoa. Lisätietoja tutkimusohjelmasta: 29

30 Liite Linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset Valkeakosken Liikenne Oy 2. Ventoniemi Oy 3. Korsisaari-yhtiöt Nurmijärven Linja 4. V Alamäki Oy 5. V Jyrkilä Oy 6. Väinö Paunu Oy 7. Toimi Vento Ky 8. Koiviston Auto-yhtymä Gold Line Oy Jyväskylän Liikenne Oy Koiviston Auto Oy Kuopion Liikenne Oy Lauttakylän Auto Oy Porvoon Liikenne Oy 9. Westendin Linja Oy 10. Taksikuljetus-yhtiöt Linja-Liikenne P-O Grönberg Oy 11. Grandellin Liikenne Oy 12. Hangon Liikenne Oy 13. Lehdon Liikenne Oy 14. Linjaliikenne Heikkilä Ky 15. Kutilan Liikenne Oy 16. Liikenne O. Niemelä Oy 17. Lehtimäen Liikenne Oy 18. Pekolan Liikenne -yhtiöt Yhdysliikenne Oy Pekolan Liikenne Oy 19. Uusitalon Liikenne Ky 20. J M Eskelisen Lapin Linjat Oy 21. Linjaliikenne Kivistö Oy 22. Artturi Anttila Oy 23. Liikenne Norppa Oy 24. Linja-autoliikenne O A Aho Oy 25. Oulaisten Liikenne -yhtiöt K Hollanti Oy Käkelän Liikenne J E Klemetti Oulaisten Liikenne Oy 26. Lehtosen Liikenne Oy 27. T Makkonen Oy 28. Matka Mäkelä Oy 29. Linja-autoliikenne Antti Lauhamo Oy 30. Länsilinjat Oy Veikko Viitanen 31. Soisalon Liikenne Oy 32. Pohjolan Turistiauto-yhtiöt Aurinkobussit Oy Koillismaan Turistiauto Oy Joensuun Turistiauto Oy Savon Turistiauto Oy Pohjolan Turistiauto Oy 33. Ketosen Liikenne Oy 34. Jääskeläisen Auto Oy 35. Porin Linjat Oy 36. Linjaliikenne Muurinen Oy 37. Helmikkala Ky 38. Joensuun Linja Oy 39. J Vainion Liikenne Oy Saaristotie Oy 40. A Lamminmäki Oy 41. Erkki Itkonen Oy 42. Leiniön Liikenne Oy 43. Sukulan Linja Oy 44. Koskilinjat Oy 45. Hämeen Linja Oy 46. Vekka Liikenne Oy 47. Kamusen Liikenne Oy 48. Lindholm Lines Oy 49. Keski-Suomen Liikenne Oy 50. AB Haldin & Rose Oy 51. Helsingin Bussiliikenne Oy 52. Concordia Bus Finland Oy 53. Veolia Transport Finland Oy Connex Vantaa Oy Connex Espoo Oy Alhonen&Lastunen Oy Linjaliikenne A&H Hautamäki Oy 54. Tampereen kaupungin liikennelaitos 55. Turun kaupungin liikennelaitos 56. VR-Yhtymä Oy/lähiliikenne 57. HKL-Raitioliikenne 58. HKL-Metroliikenne 30

31 Liite 2 Julkisen liikenteen kuljetusvolyymin ja suoritteiden jaottelu Julkisen liikenteen kuljetusvolyymin ja suoritteiden jaottelu, rautatie, metro, raitiovaunu- ja linja-autoliikenteen osalta: Julkinen liikenne Rautatie Raitiovaunu, metro Linja-auto Joukkoliikenne 1. Kaukoliikenne - lipputuloperusteinen Kaukoliikenne Pikavuoroliikenne - ostoliikenne Kaukoliikenteen osto 2. Paikallisliikenne Liikennelaitokset, Sopimusliikenne Suurten kaupunkien liikenne YTV:n paikallisliikenne HKL:n liikenne Liikennelaitokset (Helsinki, Tampere, Turku), sopimusliikenne, palveluliikenne 3. Muu kaupunkiliikenne - lipputuloperusteinen kaupunkiliikenne Kaupunkiliikenne, palveluliikenne - ostoliikenne Kaupunkiliikenteen ja palveluliikenteen osto 4. Muu joukkoliikenne - lipputuloperusteinen joukkoliikenne YTV-alueen ulkopuolinen lähiliikenne Vakiovuoroliikenne - ostoliikenne Lähiliikenteen osto Alueellisen runkoliikenteen ja paikallisen liikenteen osto 5. Tilausliikenne Säännöllinen tilausliikenne Koululaistilausajot, varusmiesten lomakuljetukset Muu tilausliikenne Tilausliikenne Bussimatkailu yms. 31