Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006

Transkriptio

1 Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti

2 Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes Linja-autoliitto ry Pekka Aalto Suomen Paikallisliikenneliitto ry Jari Äikäs VR Lähiliikenne Copyright Motiva Oy, joulukuu

3 Alkusanat Liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö ja joukkoliikennettä edustavat järjestöt Linja-autoliitto ry ja Suomen Paikallisliikenneliitto ry allekirjoittivat uuden joukkoliikenteen energiansäästöä koskevan sopimuksen maaliskuussa Sopimuksella korvattiin vuonna 2001 solmittu yhteistyösopimus linja-autoliikenteen energiansäästön edistämiseksi. Ohjelma on nyt koskenut myös paikallisliikenneliiton jäsenyrityksiä sekä VR:n lähiliikennettä, raitioliikennettä ja metroa. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on koottu toisen kerran sopimusalalla sekä tietoa sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tiedot ja tulokset on esitetty tässä raportissa vuodelta Joukkoliikenteen energiansäästöohjelma vuosille koostuu kuudesta keskeisestä toimenpidealueesta. Toimenpiteiden tarkoituksena on tehostaa energiansäästöä koskevaa osaamista ja koulutusta sekä kuljetuskaluston valintaa ja energiansäästöjen ja energiankulutuksen menetelmien kehittämistä. Lisäksi toimenpiteet kohdistuvat ympäristönhallinnan asiakasyhteistyön, liikennetelematiikan käytön, liikenneinfrastruktuurin sekä kiinteistöjen energianhallinnan kehittämiseen ja edistämiseen. Energiansäästösopimuksen tavoitteena on pienentää energian kokonaiskulutusta kuljetussuoritetta kohden 5 % vuodesta 2000 vuoteen 2010 mennessä. Sopimuksen tavoitteena on myös saada yritykset käyttämään ISO standardin mukaista tai muuta vastaavaa ympäristöjärjestelmää. Energiansäästö on myös halvin ja ympäristöystävällisin tapa vähentää päästöjä sekä lisätä energiaomavaraisuutta ja -turvallisuutta. Toukokuussa 2006 voimaan tullut EU:n energiapalveludirektiivi asettaa jatkossa entistä tiukempia tavoitteita energiatehokkuudelle. Direktiivin tavoitteena on parantaa energiankäytön lopputehokkuutta päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla. Direktiivin ohjeellinen tavoite edellyttää yhdeksän prosentin energiansäästöä ajanjaksolla Onkin tarpeellista tarkastella joukkoliikenteen energiansäästöohjelman 5 %:n säästötavoitetta vuosien osalta siten, että tavoite vastaa jatkossa energiapalveludirektiivin keskimäärin 1 %:n vuotuista säästötavoitetta. Tästä syystä tulee päivittää myös 2005 solmittua joukkoliikenteen energiansäästösopimusta. EU on sopinut autoteollisuuden kanssa 25 % vähennyksestä (2010) ja asettanut toistaiseksi vapaaehtoiset biopolttoainetavoitteet. Nykyisten EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulisi olla vähintään 5,75 % (2010) ja 10 % (2020). Ensimmäisen sukupolven biodiesel vähentää kasvihuonekaasuja % ja toisen sukupolven biodiesel 90 %. EU:n tavoite on korvata biopolttoaineilla vuonna % liikenteen nyt käyttämästä polttoainemäärästä. Kasvihuonekaasujen vähentäminen siis vaatii huomattavasti vähemmän kuluttavia autoja, ennen kuin biopolttoaineistakaan on todellista hyötyä kasvihuoneilmiön estämiseksi. 3

4 Ohjeellisen säästötavoitteen ja sitä tukevien toimintaohjelmien lisäksi energiapalveludirektiivi asettaa laajempia velvoitteita myös energiansäästön seurannalle ja raportoinnille. Jäsenvaltioiden on raportoitava tehdyistä säästötoimenpiteistä sekä kyettävä tarkasti todentamaan säästötoimenpiteiden vaikutus energian kokonaiskulutukseen. Tämä tulee vaatimaan uudentyyppisen joukkoliikenteen energiasäästötietopankin suunnittelua ja rakentamista, jotta se palvelisi myös yritysten omia energiansäästöä koskevia tietotarpeita. Helsingissä 2007 Mikko Ojajärvi Liikennejärjestelmäyksikkö Rakennusneuvos, yksikön päällikkö Liikenne- ja viestintäministeriö 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimusmenettely Ohjelmakauden toimintasuunnitelma Yritysten liittyminen energiansäästöohjelmaan Sopimuksen keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Sopimuksen kattavuus Liikennesuoritteen energiatehokkuus Ympäristöohjelma Muu energiankulutus Vuosiraportoinnin toteutus Vuosiraportointi Tiedonkeruujärjestelmän kehittäminen joukkoliikenteen energiansäästösopimukseen 13 2 Liikenteen energiankäyttö 15 3 Sopimusalan kuljetussuorite ja energiankäyttö Linja-autoalan kuljetussuorite ja energiankäyttö Raideliikenteen kuljetussuorite ja energiankäyttö VR:n henkilöliikenne Metroliikenne Raitioliikenne 20 4 Sopimukseen liittyneiden yritysten liikenteen energiankulutus Linja-autoliikenne Raportoitujen autojen euroluokitus ja osuus ajoneuvoista Ajosuorite liikennetyypeittäin Polttoaineen kulutus Metro- ja raitioliikenne VR:n lähiliikenne 26 5 Sopimukseen liittyneiden yritysten kiinteistöjen energiankulutus 27 6 Muuta aihepiiriin liittyvää Sopimuksen markkinointi Kaupunkibussien polttoaineenkulutus ja pakokaasupäästöt BEKO-ympäristöohjelma VR:n lähiliikenteen kalustohankinnat Raskaan liikenteen tutkimusohjelma RASTU Liite 1 Linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset Liite 2 Julkisen liikenteen kuljetusvolyymin ja suoritteiden jaottelu 32 5

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy liikenne- ja viestintäministeriön (LVM), kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), ympäristöministeriön (YM), Linja-autoliitto ry:n (LAL) ja Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n (PLL) väliseen allekirjoitettuun sopimukseen joukkoliikenteen energiansäästön vapaaehtoiseksi edistämiseksi. Sopimus on voimassa saakka. Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa ensisijaisesti julkista linja-auto- sekä raideliikennettä pois lukien VR:n kaukoliikenne. Sopimuksen tavoitteena on edistää joukkoliikenteen energiankäytön tehokkuutta niin, että energiankulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvän muun energiankäytön tehokkuus paranee 5 % vuoteen 2010 mennessä vuoden 2000 tasoon verrattuna. Laadullisena tavoitteena on, että vuoden 2010 loppuun mennessä kaikki tämän sopimuksen mukaiseen energiansäästöohjelmaan liittyneet yritykset ovat ottaneet käyttöön ISO standardin mukaisen tai muun vastaavan ympäristöjohtamisjärjestelmän. Vuonna 2006 Suomessa oli rekisteröity linja-autoa, joista luvanvaraisessa liikenteessä on linja-autoa. Linja-autoliiton ja Suomen Paikallisliikenneliiton jäsenyrityksillä on käytössään yhteensä linja-autoa, joista 57 linja-autoa on maakaasukäyttöisiä. Sopimuksen piiriin kuuluu kaikkiaan noin 52 % sopimuksen alueella olevasta linja-autokannasta. Raideliikenneyksiköiden osuus sopimuksessa on 100 %. Sopimuksen piiriin ei liittynyt yhtään linja-autoalan yritystä vuoden 2006 aikana. Linja-autoyritysten energiankäytön seuraamiseksi parhaita mittareita olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/henkilökilometri ja m 3 maakaasua/henkilökilometri). Koska kuitenkin vain hyvin harvalla yrityksellä on tiedossa, mikä yrityksen kuljetussuorite henkilökilometriä kohti todellisuudessa on, ei tätä mittaria ole voitu käyttää. Linjaautoyritysten energiankäytön kehittymistä on siksi tarkasteltu ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/100 kilometriä ja m 3 maakaasua/100 kilometriä kohti). Tilastokeskuksen tilastojen mukaan matkustajamäärällä mitattuna suurin ryhmä on paikallisliikenne, jonka osuus henkilökuljetussuoritteesta oli vuonna 2006 noin 34,5 %, kilometrisuoritteen ollessa noin 8 % julkisen liikenteen suoritteista. VR:n lähiliikenteessä tehtiin vuonna miljoonaa matkaa, henkilökilometreissä mitattuna noin 30 % joukkoliikenteen henkilökilometreistä. Metroliikenteessä tehtiin vuonna 2006 noin 56,8 miljoonaa matkaa, matkustajakilometreissä mitattuna noin 414 miljoonaa km. Vastaavasti raitioliikenteessä tehtiin vuonna 2006 noin 52,8 miljoonaa matkaa, matkustajakilometreissä mitattuna noin 110 miljoonaa km. Raideliikenteen (VR:n lähiliikenteen, metron ja raitioliikenteen) energiankäytön seuraamiseksi on mahdollista käyttää tunnuslukuna MJ/henkilökilometriä kohti. VR:n lähiliikenteen sähkön kulutus on 0,08 kwh/henkilökilometri, metron 0,10 kwh/henkilökilometri ja raitioliikenteen 0,21 kwh/ henkilökilometri. 7

8 1 Johdanto 1.1 Sopimusmenettely Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), ympäristöministeriö (YM), Linja-autoliitto ry (LAL) ja Suomen Paikallisliikenneliitto ry (PLL) solmivat sopimuksen joukkoliikenteen energiansäästön vapaaehtoiseksi edistämiseksi. Sopimuksen piiriin kuuluvat LAL:n ja PLL:n jäsenyritykset, jotka voivat liittyä sopimukseen yrityskohtaisella liittymisasiakirjalla. Joukkoliikenteen sopimus on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka. Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilökuljetusten, kuljetuskaluston, muun energiankäytön ja ylläpidon sekä yritysten kiinteistöjen energiankäytön tehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan ensisijaisesti liikennesuoritteen ominaiskulutuksen sekä sitä tukeviin toimintoihin käytettävän energian ominaiskulutuksen alentamista ja kulutuksen seurannan parantamista. Joukkoliikenteen energiansäästösopimus on osa kansallista ilmastostrategiaa. Energiankäytön tehostamisella voidaan parantaa kuljetusten ja niihin liittyvien muiden fyysisten toimintojen taloudellisuutta. Oikein toteutetut energiansäästötoimet voivat parantaa myös työskentelyolosuhteita sekä työturvallisuutta. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat joukkoliikenteen energiansäästösopimukseen vuoden 2006 loppuun mennessä liittyneiden linja-autoyritysten ja raideliikennettä toteuttavien yritysten raportoimiin tietoihin. 1.2 Ohjelmakauden toimintasuunnitelma Joukkoliikenteen energiansäästöohjelman toimintasuunnitelma sisältää kuusi keskeistä toimenpidealuetta. Toimenpidealueiden sisällä toiminta koostuu yhdestä tai useammasta projektiluonteisesta kokonaisuudesta, joista tehdään omat erilliset projektisuunnitelmat. 1. Henkilökuljetusten energiansäästöihin ja ympäristövastuullisten toimintatapojen käyttöön tähtäävään osaamiseen ja koulutukseen panostaminen 2. Kuljetuskaluston valinnan, ympäristöhallinnan sekä energiansäästö- ja energiankulutuksen seurannan menetelmien kehittäminen 3. Asiakasyhteistyö ympäristöhallinnassa 4. Liikennetelematiikan käytön lisääminen energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi 5. Ympäristöystävällisen ja energiansäästöä tukevan liikenneinfrastruktuurin kehittäminen 6. Kiinteistöjen energiakatselmusten kehittäminen. Projektit pyritään muodostamaan toimintapolku-periaatteella ( road map ) niin, että projektit olisivat mahdollisimman konkreettisia ja tukisivat tämän ohjelman tavoitteita. Jokaiselle sopi- 8

9 japuolelle tai muulle osapuolelle määritellään selkeästi oma vastuualue, aikataulu ja panostustaso sekä osuus kustannuksista ja/tai työstä. PLL ja VTT ovat toteuttaneet hankkeen toimenpidekohdasta 2. Siinä mitattiin yhteensä seitsemän autoa, tarkastelussa huomioitiin sekä polttoaineen kulutus että pakokaasupäästöt. Hankkeen tuloksista tarkemmin kohdassa Yritysten liittyminen energiansäästöohjelmaan LAL:n ja PLL:n jäsenyritykset ja myös muut joukkoliikennettä harjoittavat yritykset voivat tulla mukaan ja osallistua LAL:n tai PLL:n toimintasuunnitelmissa mainittuihin yhteisiin ja erillisiin projekteihin hyväksymällä ja allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan. Tämän hetkinen tilanne sopimuksen kattavuudesta esitetään luvussa Sopimuksen keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Sopimuksen tavoitteena on edistää joukkoliikenteen energiankäytön tehokkuutta niin, että energiankulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvän muun energiankäytön tehokkuus paranee 5 % vuoteen 2010 mennessä vuoden 2000 tasoon verrattuna Sopimuksen kattavuus Tavoite Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osuus sopimuksen piiriin kuuluvista LAL:n ja PLL:n jäsenyrityksistä mukaan sopimukseen. Tilanne Vuoden 2006 lopussa LAL:n jäsenenä oli 365 ja PLL:n 12 yritystä. Näillä yrityksillä oli raporttia kirjoitettaessa käytössään linja-autoa ja yhteensä 315 raideliikenneyksikköä. Sopimuksen piiriin kuuluu konsernitasolla 55 yritystä, osa konserneista omistaa useampia yrityksiä jotka myös kuuluvat sopimuksen piiriin. Nämä yhteenlaskettuna sopimuksessa on 80 linja-autoalan yritystä ja 3 raideliikennettä hoitavaa yritystä, jotka edustavat noin viidennestä joukkoliikennettä toteuttavista jäsenyrityksistä. 9

10 Taulukko 1. Joukkoliikenteen sopimukseen liittyneet yritykset sekä autojen ja raideliikenneyksiköiden määrä yritystasolla. Vuosi 2006 Yrityksiä Autoja Raideyksiköt Linja-autot Raideliikenne Yhteensä Sopimukseen liittyneiden yritysten autojen osuus kaikista luvanvaraista liikennettä toteuttavien joukkoliikenteen sopimuksen alueella olevien yritysten autoista (7 410 kpl) oli vuoden 2006 lopussa 52,5 %. Sopimukseen liittyneistä viiden suurimman yksittäisen sopimukseen liittyneen yrityksen osuus on lähes 59 % eli autoa. Yli kolmensadan linja-auton yrityksiä on sopimukseen liittynyt 5, yli sadan linja-auton yrityksiä neljä ja yli 20 linja-auton yrityksiä 17 sekä alle 20 auton yrityksiä 29. Liitteessä 1 on luettelo mennessä joukkoliikenteen sopimukseen liittyneistä yrityksistä. Taulukko 2. Linja-autoliiton ja Suomen Paikallisliikenneliiton jäsenyritysten energiansäästösopimukseen liittyneiden linja-autoyritysten (konsernitasolla) jakautuminen kokoluokittain yrityksien käytössä olevien linja-autojen lukumäärän perusteella vuonna Yrityksen autojen lkm LAL ja PLL jäsenyritysten lkm Sopimukseen liittyneet yritykset lkm Sopimukseen liittyneiden %-osuus , , , , , ,7 > ,3 Yhteensä Liikennesuoritteen energiatehokkuus Tavoite Tavoitteena on edistää joukkoliikenteen energiankäytön tehokkuutta niin, että energiankulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvän muun energiankäytön tehokkuus paranee 5 % vuoteen 2010 mennessä vuoden 2000 tasoon verrattuna. Linja-autoliikenteen energiankäytön seuraamiseksi tavoitteena tulevaisuudessa on polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/henkilökilometri ja m 3 maakaasua/henkilökilometri). Koska kuitenkaan kaikilla yrityksillä ei ole seurantalaitteiden puuttuessa mahdollista toteuttaa sopimuksen mukaista seurantaa, kuljetusten energiankäytön kehittymistä tarkastellaan tässä sopimuksessa toistaiseksi ajomääriin suhteutettuna polttoaineenku- 10

11 lutuksena (litraa/100 kilometriä ja m 3 maakaasua/100 kilometriä kohti). VR:n lähiliikenteen, metro- ja raitioliikenteen osalta energiankulutusta voidaan seurata kwh/henkilökilometri. Tilanne linja-autoliikenteessä Raportoitujen matkustajamäärien eroavaisuudesta ja ei jaoteltujen suoritteiden suuresta määrästä johtuen energiankulutusta henkilökilometriä (l/100km) ja CO 2 eli hiilidioksidipäästöjä (g/hkm) kohti ei voida tarkkaan laskea. VTT/LIISA2005 -laskentaperusteissa keskimääräinen kaupunkiliikenteen polttoaineen kulutus on 47,2 1/100km, kun matkustajamäärä on keskimäärin 18. CO 2 -päästöt ovat 70 g/hkm ja energiankulutus on 0,26 kwh/hkm. Linjaauton matkustajamäärän ollessa 60 matkustajaa polttoaineen kulutus on 51,3 1/100km. Vastaavasti CO 2 -päästöt ovat 19 g/hkm ja energiankulutus 0,07 kwh/hkm. HKL:n ympäristöraportin 2006 mukaan CO 2 -päästö on 97,6 g/hkm, Helsingin sisäisen liikenteen bussiliikenteessä. Vastaavasti maantieliikenteen polttoaineen kulutus on 23 1/100 km, kun matkustajamäärä on keskimäärin 12. CO 2 -päästöt ovat 50 g/hkm ja energiankulutus on 0,19 kwh/hkm. Linja-auton matkustajamäärän ollessa 60 matkustajaa polttoaineen kulutus on 25 1/100km. Vastaavasti CO 2 -päästöt ovat 11 g/hkm ja energiankulutus 0,04 kwh/hkm. Raportointiin vaikuttaa joiltakin osin ei jaoteltujen eli ei liikennetyypeittäin ilmoitettujen suoritteiden osuus, joka oli noin 8 %. Näiden suoritteiden osalta ei siis voitu määritellä, mihin liikennetyyppeihin ne kohdistuvat. Ajomääriin suhteutettua polttoaineen kulutusta liikennetyypeittäin (litraa/100 kilometriä ja m 3 /100 kilometriä) tarkastellaan kohdassa 4. Tilanne VR:n lähiliikenteessä Lähiliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2006 noin 52 miljoonaa matkaa. Tätä vastaava suorite oli noin 12,3 miljoonaa kilometriä ja sähkön kulutus 65,7 MWh, joka on noin 15 % koko Suomen sähköjunaliikenteen energiankulutuksesta. Lähiliikenteessä energiankulutus henkilökilometriä kohden on 0,08 kwh/hkm ja hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) 12,7 g/hkm. Tilanne metroliikenteessä Metron matkustajamäärä oli vuonna ,8 miljoonaa matkustajaa, joka on 1,4 % edellistä vuotta enemmän. Vaunulinjakilometrit olivat 13,1 miljoonaa kilometriä ja sähkön kulutus 41,1 GWh. Metrossa energiankulutus on 0,10 kwh/hkm ja CO 2 -päästöt 13 g/hkm. Tilanne raitioliikenteessä Raitioliikenteen matkustajamäärä oli vuonna ,8 miljoonaa matkaa. Määrä laski jo kolmantena vuonna peräkkäin, vähennys on noin 5 %. Vähennys kohdistuu suurelta osin kantakaupungin eteläisen alueen matkamääriin. Linjakilometrit olivat 5,18 miljoonaa kilometriä ja sähkön kulutus 23,2 GWh. Siirtoajon osuutta linjakilometreistä ei ole eritelty. Raitioliikenteessä energiankulutus on 0,21 kwh/hkm ja CO 2 -päästöt noin 57 g/hkm. 11

12 Taulukko 3. VR:n lähiliikenteen, metroliikenteen ja raitioliikenteen linjakilometrit (milj. km), sähköenergiankulutus (GWh) sekä kulutus henkilökilometrille (kwh/hkm) vuonna Vuosi 2006 Raideliikenteen linjakilometrit (milj. km) Raideliikenteen sähköenergian kulutus (GWh) Raideliikenteen sähköenergian kulutus (kwh/hkm) VR-Lähiliikenne 12,32 59,20 0,08 Metroliikenne 13,10 41,10 0,10 Raitioliikenne 5,18 23,20 0,21 Yhteensä 30,60 123, Ympäristöohjelma Tavoite Tavoitteena on, että vuoden 2010 loppuun mennessä kaikki tämän sopimuksen mukaiseen energiansäästöohjelmaan liittyneet yritykset ovat ottaneet käyttöön ISO standardin mukaisen tai muun vastaavan ympäristöjohtamisjärjestelmän. Tilanne Vuoden 2006 loppuun mennessä oli raportoineista linja-autoyrityksistä kymmenellä (10) sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä, yhdellä BAK-ympäristöjärjestelmä ja yksi oli ottanut käyttöönsä ainoastaan laatujärjestelmän. Raideliikennettä toteuttavista yrityksistä yhdellä on ISO sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Raportoinneista yrityksistä 10:lla eli 31 %:lla on käytössään laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Sertifiointia ei useimmiten ole toteutettu siksi, että siitä saatava hyöty on koettu vähäiseksi ja toisaalta sertifioinnin toteuttamisen ja ylläpitämisen kustannukset nähdään suuriksi. Jatkossa, kun vaatimukset ympäristöasioissa kiristyvät, ovat yritysten nyt käytössä olevat järjestelmät valmiita sertifioitavaksi. Sopimukseen liittyneet yritykset ovat kuitenkin eri muodoissa ja eritasoisesti tehneet ympäristökuormituksen vähentämiseen ja energian säästöön liittyviä toimenpiteitä. Osa toteuttaa bussialan BEKO-ohjelmaa ilman ympäristöjärjestelmän auditointia. Näiden yritysten lukumäärä ei ole tiedossa. Osa yrityksistä on tehnyt energiankäytön tilanneselvityksen, seuraa energiankulutusta ja antaa energiankäytön tunnusluvut tietopankkiin Muu energiankulutus Tavoite Kuljetusten energiankulutuksen lisäksi tavoitteena on selvittää ja seurata energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten muutakin energiankulutusta kuten rakennusten lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta, ja löytää keinoja, joiden avulla myös tätä energiankulutusta kyetään vähentämään. 12

13 Tilanne Raportointia varten yrityksiltä kysyttiin tietoja kiinteistöjen määrästä ja tilavuuksista sekä lämmitykseen käytettävästä energiasta sekä veden käytöstä. Raportointia varten saatiin tietoja kiinteistöjen määristä edelliseen vuoden raportointiin verrattuna erittäin puutteellisesti (45 % vähemmän verrattuna edellisen vuoden raportointiin). Osalla yrityksillä on yhteisiä toimi- ja varikkotiloja tai eivät seuraa vielä riittävällä tarkkuudella kiinteistöjen energiankulutuksia, tästä syystä puutteita on varsinkin kiinteistöjen, energiankulutuksen ja veden käytön osalta. Yksityiskohtainen tarkastelu kiinteistöistä ja energiankulutuksista kohdassa Vuosiraportoinnin toteutus Vuosiraportointi 2006 Vuonna 2006 suurin osa yrityksistä käytti energiankulutustietojensa raportointiin sähköistä tietopankkia. Säästösopimuksessa mukana olevilla LAL:n jäsenyrityksillä oli mahdollisuus käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla ilmoittaa energiankulutustietonsa vuosittain suoraan Linja-autoliiton toimesta kehitettyyn sähköiseen tietopankkiin. Tietopankista yritykset voivat tulostaa sekä liikenteen että kiinteistöjen energiankulutustiedot eri vuosilta myös graafisessa muodossa ja nähdä havainnollisesti eri vuosien energiankulutuksen kehityksen. Yritykset saavat käyttöönsä anonyymisti vertailutietona myös muiden säästösopimusyritysten energiankulutustiedot ryhmiteltynä yrityskoon mukaan sekä liikennetyypeittäin. Tämä antaa mahdollisuuden verrata omia kulutustietoja vastaavan kokoluokan tai liikennetyypin seurantatietoihin. PLL:n jäsenyrityksiltä vastaavat raportointitiedot kerättiin edellisen vuoden tapaan yrityskohtaisesti. Raportoinnin ongelmana on yksilöllisten tietojen saanti yritysten energiankulutuksesta. Yrityksillä on erilaiset toimintatavat ja järjestelmät seurata energiankulutusta. Kaikki yritykset eivät seuraa polttoaineenkulutusta liikennetyypeittäin, vaan esim. autokohtaisesti. Tämä saattaa aiheuttaa jossain määrin virheellisyyksiä liikennetyypeittäin keskikulutusta arvioitaessa. Tähän raportointiin noin 92 % vuonna 2006 raportoineista yrityksistä pystyi antamaan ajokilometrejä ja kokonaiskulutusta koskevat tiedot liikennetyypeittäin jaoteltuna Tiedonkeruujärjestelmän kehittäminen joukkoliikenteen energiansäästösopimukseen Joukkoliikenteen sopimukseen liittyen on jatkossa ensisijaisen tärkeää kehittää energiankulutuksen seurantaan ja muiden seurantatietojen tuottamiseen tiedonkeruujärjestelmä. Tämän avulla olisi mahdollista tuottaa paremmin vertailutietoa, jota VR:n henkilöliikennettä, raitioliikennettä ja metroliikennettä toteuttavat yritykset voivat hyödyntää vertailutietona ja oman yrityksensä energiatehokkuutta parantavia toimia suunnitellessaan. Raitio- ja metroliikenteen osalta kiinteistöjen energiankulutus raportoidaan vuodesta 2008 eteenpäin osana kuntien energiatehokkuuspimusta. Joukkoliikenteen tiedonkeruujärjestelmä kilpailutettiin LVM:n toimesta kolmen toimijan kesken. Järjestelmän toteuttajaksi valittiin Ympäristöpalvelut M. Tuominen Oy, jonka kehittämä järjestelmä jää LVM:n omistukseen. Järjestelmää testataan vuoden 2008 alussa ja se 13

14 otetaan käyttöön keväällä Tiedonkeruujärjestelmä sijoitetaan Motivan wwwpalvelimelle, jonka kautta yritykset liittyvät uuteen energiatehokkuussopimukseen ja tallentavat vuosittain energiankulutustietonsa. Sekä LAL että PLL osallistuvat tiedonkeruujärjestelmän ylläpitokustannuksiin. 14

15 2 Liikenteen energiankäyttö Suomen liikenteessä (kotimaan liikenne sekä ulkomaille suuntautuva vesiliikenne ja ilmaliikenne Suomen talousvyöhykkeellä; LIPASTO 2006) kului energiaa vuonna 2006 noin 227 PJ. Tästä määrästä suurin osa, eli noin 72 % (163 PJ) kului tieliikenteessä. Tieliikenteen energiankäyttö väheni noin 2,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvasta 1 nähdään, että linja-autojen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli noin 4,2 %, eli noin 7 PJ. Linjaautoliikenteen energiankulutuksen osuus tieliikenteen energiankäytöstä on edelliseen vuoteen verrattuna laskenut noin 0,1 %-yksikköä. Linja-autot 4,2 % Pakettiautot 10,5 % Mopot ja moottoripyörät 0,7 % Kuorma-autot 24,8 % Henkilöautot 59,8 % Kuva 1. Tieliikenteen energiankäytön (163 PJ) jakautuminen liikennetyypeittäin vuonna Tieliikenteen energiankulutus lähti nousuun 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Voimakkain kasvu tapahtui kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiankulutuksessa. Tähän oli pääosin syynä vilkastuneen teollisuustoiminnan lisääntynyt kuljetussuorite, tämän jälkeen kasvu on ollut hyvin maltillista. 90-luvun puolen välin jälkeen energiankulutuksen nousu on myös huomattavaa moottoripyörien ja mopojen osalta, ja kasvu jatkuu edelleen. Linja-autoliikenteen suoritteiden ja energiankulutuksessa on hiukan laskenut vuoteen 2005 verrattuna, muiden liikennemuotojen suoritteiden ja polttoaineen kulutuksissa on hienoista nousua verrattuna edelliseen vuoteen. Kaikkiaan tieliikenteen energiankulutus oli vuonna 2006 vain hieman edellistä vuotta enemmän siitä huolimatta, että liikennesuorite kasvoi vuonna ,4 % (n. 0,8 milj. km) edellisestä vuodesta. Kuljetusten rakenteen muuttumisen ja energiatehokkuuden paranemisen vuoksi energiankulutuksen kasvun on oletettu tasaantuvan ja sen ennustetaan kääntyvän laskuun lähivuosina (kuva 2). Arvioidaan, että polttoaineen kulutus laskee liikennesuoritteen kasvusta huo- 15

16 limatta (kuvat 2 ja 3). Vuosittain kulutus kuitenkin vaihtelee, joten liikenteen kokonaisenergiankulutusta tulisikin katsoa useamman vuoden aikajänteellä. Henkilöautojen kokonaiskulutuksen on kuvassa oletettu laskevan seuraavien vuoden aikana mm. EU:n ja autoteollisuuden välillä solmitun autojen hiilidioksidipäästöjä koskevan sopimuksen seurauksena ja diesel-autojen osuuden kasvaessa. Tähän positiiviseen kehitykseen voi kuitenkin jatkossa vaikuttaa toiseen suuntaa se, että Suomessa uusien henkilöautojen moottorikoko ja sitä kautta polttoaineen kulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat viime vuosina olleet kasvussa. Vuoden 2008 alussa voimaan tulevan henkilöautojen CO 2 -perusteisen autoveron muutoksen toivotaan vaikuttavan henkilöautojen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen määrään pienentävästi. Muutos koskee uusia ja käytettyjä henkilöautoja. Kuvassa 2 on esitetty arvio tieliikenteen polttoaineen kulutuksen kehittymisestä vuoteen 2025 asti. Kulutus milj. t/a 4,5 Henkilöautot Pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot MP+Mopot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Kuva 2. Tieliikenteen polttoaineenkulutuksen arvioitu kehittyminen vuosina Lähde VTT, LIPASTO/LIISA

17 Suorite milj. km/a Henkilöautot Pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot MP+Mopot Kuva 3. Tieliikenteen suoritteen arvioitu kehittyminen vuosina Lähde VTT, LIPASTO/LIISA

18 3 Sopimusalan kuljetussuorite ja energiankäyttö 3.1 Linja-autoalan kuljetussuorite ja energiankäyttö Kuljetussuorite Vuoden 2006 lopussa oli Suomessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikkiaan linjaautoa, missä on kasvua edelliseen vuoteen 2,4 %. Näistä luvanvaraiseen liikenteeseen oli rekisteröity ajoneuvoa ja yksityiseen liikenteeseen (15,6 %) ajoneuvoa. Tilastokeskuksen julkisen liikenteen matkustajatilastojen mukaan linja-autoliikenteen kokonaismatkustajamäärä Suomessa oli vuoden 2006 tietojen mukaan 322,2 milj. matkustajaa. Tämä merkitsee edelliseen vuoteen verrattuna noin 0,5 % kasvua. Kaikki liikennetyypit huomioon ottaen Tilastokeskuksen raportoinnin mukaan (LAL:n ja PLL:n) matkustajamäärät jakautuvat seuraavasti, suurten kaupunkien liikenne (paikallisliikenne) 59,9 % (noin 193 milj. matkustajaa), muu kaupunkiliikenne noin 18,2 % (noin 58,5 milj. matkustajaa), muu joukkoliikenne 14,6 % (noin 46,9 milj. matkustajaa). Paikallisliikenteen ja muun kaupunkiliikenteen matkustajavolyymiin on laskettu myös palveluliikenteen matkustajat, joita ei ole eritelty erikseen. Tilausliikenteen osuus on noin 5 % (noin 16 milj. matkustajaa) ja kaukoliikenteen 2,4 % (noin 7,7 milj. matkustajaa). Tilausliikenne 5 % Kaukoliikenne 2 % Muu joukkoliikenne 15 % Muu kaupunkiliikenne 18 % Paikallisliikenne 60 % Kuva 4. Julkisen liikenteen kuljetusvolyymi 322,2 milj. matkustajaa, jakautuminen liikennetyypeittäin vuonna

19 Ajosuorite liikennetyypeittäin Tilastokeskuksen julkisen liikenteen suoritetilastojen mukaan linja-autoliikenteen suoritteiden kokonaisajokilometrit Suomessa vuonna 2006 olivat 455,4 milj. km, joka 31 % on koko julkisen liikenteensuoritteiden osuudesta. Kaikki liikennetyypit huomioon ottaen Tilastokeskuksen raportoinnin mukaan (LAL:n ja PLL:n) liikennesuoritteet jakautuvat seuraavasti, muu joukkoliikenne 8 % (117,4 milj. kilometriä), paikallisliikenne 7 % (102,5 milj. kilometriä), paikallisliikenteen suoritteiden osuuteen sisältyy palveluliikenteen toteutuneet suoritteet. Tilausliikenteen osuus on 6,6 % (96,6 milj. kilometriä), kaukoliikenteen 4,9 % (71,9 milj. kilometriä) ja muun kaupunkiliikenteen osuus 4,6 % (67,1 milj. kilometriä, johon sisältyy palveluliikenteen toteutuneet suoritteet). Tilausliikenne 21,2 % Kaukoliikenne 15,8 % Paikallisliikenne 22,5 % Muu joukkoliikenne 25,8 % Muu kaupunkiliikenne 14,7 % Kuva 5. Linja-autoliikenteen suoritteiden (455,4 milj. km) jakautuminen Suomessa vuonna 2006 Tilastokeskuksen julkisen liikenteen suoritetilastojen mukaan. 3.2 Raideliikenteen kuljetussuorite ja energiankäyttö VR:n henkilöliikenne Vuonna 2006 junilla tehtiin 65 miljoonaa matkaa, joista kaukoliikenteen junilla 12,8 miljoonaa matkaa ja lähijunilla 52,1 miljoonaa matkaa. Rautatieliikenteen markkinaosuus on noin 3,6 % kaikista henkilökilometreistä ja 12,3 % joukkoliikenteen henkilökilometreistä. Sähköenergiankulutus koko Suomen sähköjunaliikenteessä vuonna 2006 oli 390,3 GWh/a, josta lähiliikenteen osuus oli noin 16,8 % eli 65,7 GWh/a, sähkön kulutus henkilökilometriä kohti 0,11 kwh ja hiilidioksidipäästöt 16 g/hkm. 19

20 3.2.2 Metroliikenne Vuonna 2006 metroliikenteessä oli 56,8 miljoonaa matkustajaa. Sähköenergiankulutus metroliikenteessä oli vuonna ,1 GWh/a, sähkön kulutus henkilökilometriä kohti 0,10 kwh/km ja hiilidioksidipäästöt 13 g/hkm keskimäärin Raitioliikenne Vuonna 2006 raitioliikenteessä oli 52,8 miljoonaa matkustajaa. Sähköenergiankulutus koko raitioliikenteessä oli vuonna ,2 GWh/a. Sähkön kulutus henkilökilometriä kohti on keskimäärin 0,21 kwh/km ja hiilidioksidipäästöt 57 g/hkm. 20

21 4 Sopimukseen liittyneiden yritysten liikenteen energiankulutus 4.1 Linja-autoliikenne Sopimukseen liittyneiden yritysten kalustosta saatiin vuoden 2006 kulutustiedot ajoneuvosta, mikä on noin 71 % raportoinnin piirissä olevasta ajoneuvomäärästä. Raportoineidenkin yritysten seurantatiedot jäivät osittain puutteelliseksi, koska ajettuja ajokilometrejä (noin 14,2 milj. km) ei ole jaoteltu säästösopimuksen raportoinnin edellyttämällä tasolla liikennetyypeittäin. Syynä tähän lienee, että edelleenkään ei kaikissa yrityksissä suoritetietoja pystytä erittelemään, tai erittelystä ei katsota saatavan sitä hyötyä, mitä sopimuksen raportoinnissa haetaan. Yrityksissä seurantaa toteutetaan pelkästään ajoneuvokohtaisesti, koska samat ajoneuvot ajavat usein eri liikennetyypin ajosuoritetta. Pikkubusseja 2,3 % Muu ei määritelty 1,6 % Kaukoliikenne linja-autot 45,1 % Kaupunki linja-autot 51,0 % Kuva 6. Energiansäästösopimuksen piiriin kuuluvien raportoitujen linja-autojen lukumäärän (yht kpl) jakautuminen eri liikennetyypin linja-autoihin vuonna Raportoitujen autojen euroluokitus ja osuus ajoneuvoista EU:n raskaiden ajoneuvojen päästösääntelyn perustana on vuonna 1988 annettu raskaiden dieselmoottorien päästödirektiivi 88/77/ETY ja sen muutokset, joilla yhteisössä otettiin 90- luvulla käyttöön tyyppihyväksynnässä ns. EURO 1 ja EURO 2 -päästörajat. EURO 1 -rajat tulivat uusille rekisteröitäville ajoneuvoille vuonna 1993 ja EURO 2 -rajat vuonna Raskaiden ajoneuvojen moottoreille säädettiin kolmessa vaiheessa voimaan tulevat päästöluokat 21

22 direktiivillä 1999/96/EY. EURO 3 -luokka tuli voimaan vuonna 2000, EURO 4 -luokka tuli voimaan vuonna 2005 lokakuussa ja EURO 5 -luokka tulee voimaan vuoden 2008 lokakuussa. Tällä hetkellä vapaaehtoinen päästöluokka EEV (Enhanced Enviromentally Friendly Vehicle) on tiukempi kuin EURO 5 -luokka ja se todennäköisesti poistuu käytöstä, kun EU- RO 6 -luokka astuu voimaan vuonna Sopimukseen liittyneistä raportoiduista linja-autoista noin 8 % on otettu käyttöön ennen vuotta 1986 (luokka ECE R 49) ja noin 20 % kuuluu luokkaan ECE R 49/01 eli ne ovat vuosimallia Luokkiin ECE R 49 (20,4 %) ja ECE R 49/01 kuuluvien autojen määrä oli yhteensä noin 29 % raportoinnissa mukana olleista autoista. EURO 1 -luokan autojen määrä oli vastaavasti 11 %, edelliseen vuoden raportointiin verrattuna edellä mainittujen EURO -luokkien automäärät ovat pysyneet suunnilleen samoissa määrissä. EURO 2 -luokan autojen määrä 29 % (801 linja-autoa) on vähentynyt 5 % edellisestä vuodesta. Raportoiduista autoista EURO 3 ja EURO 4 -luokkaan kuuluvia autoja oli yhteensä 30 % (1 521 linja-autoa), ja näiden autoluokkien määrät ovat hienoisessa kasvussa. EEV-luokan linja-autoja on raportoiduista linja-autoista 0,4 % (11 linja-autoa), ja nämä ajoneuvot ovat maakaasukäyttöisiä (CNG, Compressed Natural Gas). Raportoineiden yritysten linja-autoista suurin osa (68 %, linja-autoa) kuuluu EURO-luokkiin 1-3. Suurimmat muutokset vuoden 2005 raportoituihin linja-autoihin on tapahtunut siten, että EURO 2-luokan linja-autojen määrä on vähentynyt noin 5 %, EURO 3 -luokan autojen määrä on kasvanut noin 4 % ja EURO 4 -luokan autot vastaavasti noin 2 %. 40 % 35 % 34 % % 29 % 26 % 25 % 20 % 21 % 20 % 22 % 15 % 10 % 10 % 8 % 10 % 11 % 5 % 0 % ECE R 49 (vm.-86 vanhempia) ECE R 49/01 (vm ) EURO 1 (vm ) EURO 2 (vm ) EURO 3 (vm ) 2 % 4 % EURO 4 (vm ) 0 % 0 % 0,3 % 0,4 % 0 % 0 % EURO 5 (vm. 09-> EEV Muu ei määritelty Kuva 7. Raportoitujen autojen (yht kpl) jakautuminen euroluokituksen mukaan vuonna Ajosuorite liikennetyypeittäin Raportoineiden yritysten suoritteet olivat yhteensä 176 milj. km, joista siirtoajojen osuus on 2,7 % (4,8 milj.km). Tämän vuoden raportoinnissa jaottelemattomien kilometrien osuus kai- 22

23 kista raportoiduista ajokilometreistä on noin 8,1 % (n. 14,2 milj. km). Maakaasulla (CNG) toimivien linja-autojen suoritteiden osuus on noin 2,9 milj. km (1,6 %) maakaasuajoneuvoilla ajetuista kilometreistä, josta siirtoajojen osuus on 1 %. Ei jaotelltu Siirtoajot 8,1 % 2,7 % Vakiovuoroliikenne 18,4 % Kaupunkiliikenne 44,4 % Tilausajoliikenne 10,9 % Sopimusliikenne 1,0 % Pikavuoroliikenne 14,2 % Palveluliikenne 0,4 % Kuva 8. Kaikkien raportoitujen autojen ajosuorite vuodessa (yht. 176 milj. km) jaoteltuna liikennetyypeittäin vuonna Kuvassa 9 on vastaavasti eritelty autojen ajokilometrien jakautuminen liikennetyypeittäin siitä osuudesta linja-autoista, joista kyseinen tieto oli vuosiraporteista saatavilla. Siirtoajot 3,0 % Vakiovuoroliikenne 20,0 % Kaupunkiliikenne 48,2 % Tilausajoliikenne 11,8 % Sopimusliikenne 1,0 % Pikavuoroliikenne 15,4 % Palveluliikenne 0,5 % Kuva 9. Raportoitujen autojen jakautuminen liikennetyypeittäin ajosuoritteen (yht. 162 milj. km) perusteella vuonna

24 4.1.3 Polttoaineen kulutus Diesel polttoaine Kaikkien raportoineiden linja-autojen polttoaineen kokonaiskulutus oli vuonna ,7 milj. litraa ja hiilidioksidipäästöt hiilidioksiditonnia. Kaikkien raportoitujen autojen keskikulutus oli 40,1 l/100 km. Kuvassa 10 on esitetty kaikkien raportoitujen autojen keskimääräinen dieselpolttoaineen kulutus. Eräs hyvä mittari kuljetusten energiankäytön seuraamiseksi olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/henkilökilometri). Vain hyvin harvalla yrityksellä on kuitenkaan tiedossa, mikä niiden kuljetussuorite todellisuudessa on, joten tätä mittaria ei voida käyttää. Kuljetusten energiankäytön kehittymistä tarkastellaan siksi ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/100 kilometriä). Joukkoliikenteen liikennesuoritteet toteutetaan linja-autoliikenteessä dieselpolttoaineella ja maakaasulla. Dieselkäyttöisillä linja-autoilla toteutetaan n. 99 % suoritteista. Vuoden 2007 syksystä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä otettiin käyttöön kokeiluluonteisesti Neste Oil:n NexBTL -biopolttoainetta, joka vähentää merkittävästi partikkelien, typen oksidien ja hiilidioksidipäästöjen määrää. litraa/100 km 50 45, ,9 43,5 42, , ,9 26,7 28,2 28,1 30,1 31,6 31,6 29, , Kaupunkiliikenne Pikavuoroliikenne Sopimusliikenne Tilausajoliikenne Vakiovuoroliikenne Palveluliikenne Siirtoajot Ei jaoteltu Kuva 10. Raportoitujen autojen keskimääräinen polttoaineen kulutus (l/100 km) liikennetyypeittäin vuonna Maakaasu Maakaasulla (CNG) toimivia linja-autoja oli käytössä ainoastaan yhdellä raportoineella yrityksellä. Kaasun kulutus vuonna 2006 oli noin 3,2 milj.m 3 ja hiilidioksidipäästöt noin hiilidioksiditonnia. Maakaasun kulutus raportoiduissa suoritteissa oli noin 89 m 3 /100 km. 24

25 4.2 Metro- ja raitioliikenne Metro- ja raitioliikenteen energiankulutuksen kehitystä voidaan tarkastella vuodesta Metroliikenteen linjakilometrit ovat kasvaneet tarkastelun aikana noin 12 %, ja energiankulutus noin 29 %. Raitioliikenteen linjakilometrit ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla tarkastellulla aikavälillä. Linjakilometrit ovat edellisen vuoden tasossa, mutta energiankulutus on laskenut edelliseen raportointiin verrattuna noin 14 % (3,2 kwh) Metro Raitiovaunu GWh/a Kuva 11. Metro- ja raitioliikenteen energiankulutuksen kehittyminen (GWh/a). Taulukko 4. Raportoidut metro- ja raitioliikenteen linjakilometrit ovat yhteensä noin 18,5 milj. km ja sähköenergiankulutus noin 65 GWh vuonna Vuosi 2006 Metro ja raitioliikenteen sähköenergian kulutus (GWh) Metro ja raitioliikenteen linjakilometrit (milj. km) Metroliikenne 42,16 13,2 Raitioliikenne 23,2 5,3 Yhteensä 65,36 18,5 25

26 4.3 VR:n lähiliikenne Suomen rautatieliikenteessä sähköliikenteen kokonaisenergiankulutus oli vuonna 2006 noin 619 GWh/a (noin 2 PJ), joka on 0,9 % koko liikenteen energiankulutuksesta. Samana vuonna rautateiden henkilöliikenteen energiankulutus oli 390 GWh/a, mistä lähiliikenteen osuus oli noin 17 % (65,7 GWh). Rautateiden sähkönkulutus on hienoisessa nousussa (noin 2 %) lisääntyneen vuorotarjonnan johdosta. Henkilöliikenteen matkustajamäärän kasvu on pienentänyt energiankulutusta henkilökilometriä kohden 0,01 kwh GWh/a Kuva 12. Rautatieliikenteen arvioitu energiankulutuksen kehittyminen vuosina Lähde VTT, LIPASTO/RAILI Taulukko 5. Henkilöliikenteen energiankulutus rautatieliikenteessä (GWh/a) vuonna Vuosi 2006 Koko liikenne GWh/a Lähiliikenne GWh/a Lähiliikenteen osuus % ,

27 5 Sopimukseen liittyneiden yritysten kiinteistöjen energiankulutus Ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen lisäksi kuljetusyritysten energiankäyttö koostuu lähinnä kiinteistöjen lämmityksestä sekä sähkön ja veden käytöstä. Kiinteistöjensä energiankulutuksesta yrityksiä pyydettiin raportoimaan öljyn, lämmityssähkön, kaukolämmön, maakaasun ja puun käytöstä, sekä muusta kuin lämmitykseen kuluvasta sähköstä. Kiinteistöjen energiankäyttöön liittyviä tietoja raportoineilta yrityksiltä saatiin vuodelta 2006 kaikkiaan tiedot 95 kiinteistöstä, joiden yhteinen tilavuus oli noin m 3 sisältäen sekä toimisto- että varikkorakennukset. Linja-autoyritysten kiinteistöjen osuus kiinteistöjen raportoidusta tilavuudesta on noin 73 % ja VR:n lähiliikenteen ja raitioliikenteen kiinteistöjen 27 %. Metroliikenteen ja raitioliikenteen kiinteistöistä tietoja ei saatu. Kaikkien vuonna 2006 kiinteistöjen energiankäytöstä raportoineiden yritysten lämmitysenergian käytöstä tuotettiin kaukolämmöllä noin 40 % ja öljyllä noin 46 %. Sähkölämmityksen osuus oli vain 6 %. Suuret muutokset yrityksien lämmitysenergian käytössä edellisen vuoden raportointiin verrattuna johtuvat ensisijaisesti saaduista vajavaisista raportointitiedoista. Muuhun kuin lämmitykseen yritykset käyttivät sähköä noin 70 GWh. Tästä linjaautoyritysten osuus oli noin 8 % ja raideliikenteen 92 %. Metroliikenteen sähkön käytön tiedot eivät sisälly edellä oleviin lukuihin, koska tietoja ei saatu. Raportoineet yritykset käyttivät vettä noin m 3, josta noin 82 % oli linjaautoyritysten vedenkulutusta ja noin 18 % raitioliikenteen osuutta. VR:n lähiliikenteeltä ja metroliikenteeltä ei vedenkulutustietoja saatu. Raportoineissa yrityksissä veden ja sadeveden kierrätystä toteutetaan toistaiseksi vasta vain muutamassa yrityksessä. Sähkölämmitys 14 % Öljy 46 % Kaukolämpö 40 % Kuva 13. Kiinteistöjen energiankäytön raportoineiden yritysten lämmitysenergian jakautuminen eri lämmitysmuotoihin vuonna

28 Kiinteistöjen energiakatselmukset Kiinteistöjen energiakatselmukset ovat yksi toimenpidealue energiansäästösopimuksissa. KTM:n tuella tehtyjä rakennusten energiakatselmuksia linja-autoyrityksissä on tehty kahdessa yrityksessä. Energiakatselmoitujen kiinteistöjen tilavuus edustaa noin 18 % raportoiduista kiinteistöjen tilavuudesta. Kun energiakatselmuksissa ehdotettuja toimenpiteitä toteutetaan, saadaan energiansäästöä kustannustehokkaasti. Motiva- energiakatselmuksiin voi tällä hetkellä saada tukea kauppa- ja teollisuusministeriöstä. 28

29 6 Muuta aihepiiriin liittyvää 6.1 Sopimuksen markkinointi Osana energiansäästöohjelmaa Linja-autoliitto on markkinoinut sopimuksessa mukana oleville yrityksille Vaihda vihreälle vaihteelle -hanketta. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden käynnistää bussiliikenteen BEKO- ympäristöohjelman, johon sisältyy muun muassa kuljettajien työpaikalla tapahtuva ajotapakoulutus. Myös yrityskohtainen asiantuntijaohjaus energiaja ympäristövastuullisen toimintatavan kehittämiseksi ja ISO standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän rakentamiseksi sisältyvät ohjelmaan. Vuoden 2005 aikana BEKOympäristöohjelman toteuttamiseksi kehitetty atk-pohjainen työväline, EKOplussa on päivitetty kahden pilottiyrityksen yhteistyönä. 6.2 Kaupunkibussien polttoaineenkulutus ja pakokaasupäästöt Suomen Paikallisliikenneliito ry:n hankkeessa mitattiin yhteensä seitsemän autoa, kaksi kaksiakselista Euro 3 -autoa (Scania ja Volvo), kolme uutta Euro 4 -tasoista kaksiakselista autoa (Mercedes-Benz, Scania ja Volvo) ja kaksi uutta kolmiakselista autoa (Euro 4 Scania ja Euro 5 Volvo). Mittaukset tehtiin alustadynamometrissa kolmella todellista ajoa kuvaavalla syklillä. Polttoaineen kulutuksen lisäksi autoista mitattiin myös pakokaasupäästöt. Erot polttoaineen kulutuksessa ja käyttökustannuksissa jäävät loppujen lopuksi odotettua pienemmiksi. Vertailukohteena olleista Euro 3 -autoista Volvo kuluttaa 7,1 % enemmän polttoainetta kuin Scania. Uusien kaksiakselisten autojen kaupunkiajoa kuvaavissa sykleissä autojen väliset kulutuserot ovat vain 3,4 %, vaikka erilaisten tekniikkaratkaisujen myötä erojen olisi voinut olettaa pikemmin kasvavan kuin pienentyvän. Väylätyyppisessä ajossa kulutusero on suurimmillaan 11 %. Volvon Euro 4 -autolla oli polttoaineenkulutus keskimääräistä pienempi. Kolmiakselisista autoista Scania kuluttaa 3,5 % vähemmän polttoainetta kuin Volvo. Mittaukset eivät anna yksiselitteistä vastausta siihen, kumpi tekniikka, EGR 1 vai SCR 2, on parempi polttoaineen kulutuksen suhteen. Tarkastelua vaikeuttaa kaksi tekijää. Toisaalta paremmuusjärjestys riippuu ajosyklistä, toisaalta kaikkien autojen todellinen päästötaso ei vastaa odotuksia. Scanian Euro 4 -moottorit antavat korkeammat NOx -arvot kuin saman merkin Euro 3 -moottori. Myöskään polttoainetehokas Volvon Euro 4 -auto ei ole NOxpäästöiltään aidosti Euro 4 -tasoa. Mercedes-Benzin Euro 4 ja Volvon Euro 5 antavat aidosti näitä päästöluokkia vastaavat NOx-tulokset. Tarkastelussa huomioitiin sekä polttoaineen kulutus että pakokaasupäästöt. Jos pakokaasupäästöt jätettäisiin kokonaan huomioimatta, kalustovalinnat kohdistuisivat vähän polttoainetta kuluttaviin autoihin, jotka eivät kuitenkaan todellisten päästöjen osalta ole sitä tasoa, mitä kohtuudella voisi odottaa. 1 EGR = Exhaust Gas Recirculation, pakokaasujen takaisin kierrätys 2 SCR = Selective Catalytic Reduction, katalysaattori 29

30 6.3 BEKO- ympäristöohjelma Osana energiansäästöohjelmaa LAL on markkinoinut sopimuksessa mukana oleville yrityksille Vaihda vihreälle vaihteelle -hanketta. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden käynnistää bussiliikenteen BEKO- ympäristöohjelman, johon sisältyy muun muassa kuljettajien työpaikalla tapahtuva ajotapakoulutus. Myös yrityskohtainen asiantuntijaohjaus energia- ja ympäristövastuullisen toimintatavan kehittämiseksi ja ISO standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän rakentamiseksi sisältyvät ohjelmaan. Hankkeen toteutuminen on viivästynyt, koska linja-autoyrityksiä ei ole saatu osallistumaan BEKO- ympäristöohjelman toteuttamiseen. 6.4 VR:n lähiliikenteen kalustohankinnat VR pyrkii käyttämään energiaa nykyistä tehokkaammin. Energiatehokkuus paranee, kun junien täyttöastetta nostetaan ja sähköllä kulkevien junien osuutta lisätään. Lisäksi kuljettajien huomiota kiinnitetään taloudelliseen ajotapaan, ja pyritään tekemään mahdollisimman vähän junien vaihtotöitä sekä vältetään junien ajamista tyhjänä. 6.5 Raskaan liikenteen tutkimusohjelma RASTU Raskaiden ajoneuvojen polttoaineen säästöön tähtäävä tutkimustyö jatkuu uuden kolmivuotisen ( ) RASTU -hankkeen puitteissa. Tehtäväkenttää on kuitenkin laajennettu, ja kokonaisuuteen sisältyy nyt enemmän päästöihin, IT-sovelluksiin ja turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Vuonna 2006 projektikokonaisuus eteni pääosin suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2006 pystyttiin mittaamaan peräti 12 uutta Euro 4- ja Euro 5 -tasoista autoa, 6 bussia ja 6 kuorma-autoa. Kaupunkibusseilla tehdyt pakokaasumittaukset osoittavat, että nykyisellä tekniikan tasolla sekä EGR- että SCR -autojen toiminnassa on puutteita kaupunkiajossa, eikä myöskään polttoaineen kulutuksen osalta löytynyt yksiselitteisesti vähemmän kuluttavaa ajoneuvoa. Kaupunkibusseja koskevat mittaukset toteutettiin yhteistyössä Paikallisliikenneliiton polttoaineenkulutushankkeen kanssa, ja merkkikohtaiset tulokset on raportoitu julkisessa raportissa. Raskaan kuormituksen alla toimivat kuorma-autot taas näyttäisivät keskimäärin toimivan varsin hyvin päästöjen osalta. Raskaissa kuorma-autoissa SCR-tekniikka antaa tällä hetkellä EGR-tekniikkaa alhaisemmat käyttökustannukset. Polttoaineiden osalta tutkittiin sekä biopohjaisen NExBTL:n että ruotsalaisen MK1- dieselpolttoaineen vaikutuksia päästöihin uusissa autoissa. NExBTL-polttoaine alentaa hiukkaspäästöjä parhaimmillaan yli 40 %. Moottoriöljyjen osalta toteutettiin laaja mittaussarja moottoridynamometriin asennetulla SCR-moottorilla. Ajoneuvotekniikkaan liittyen vuonna 2006 tutkittiin mm. raskaiden ajoneuvojen aerodynamiikkaa (diplomityö, johon sisältyi mm. mallikokeita linja-autolla), ajoneuvojen painoja ja raskaiden autojen renkaita. Bussien ajo-opastimien asennukset saatiin käyntiin loppuvuodesta Energiatehokkuuden hallinta- ja kannustinjärjestelmistä valmistui diplomityö. 30

31 Menetelmäkehityksessä keskityttiin renkaista aiheutuvien mittausvirheiden eliminointiin. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen ekomerkintään tähtäävä työ käynnistyi kansainvälisenä yhteistyönä ERA-NET TRANSPORT -hankkeessa. Sekä bussi- että kuorma-automittaukset jatkuvat vuonna Vuonna 2008 mitattavaksi tulee ensimmäiset EEV-tasoiset dieselbussit. Vertailumielessä vuoden 2008 mittausmatriisiin sisällytetään myös EEV-sertifioituja maakaasuautoja. 31

32 Liite 1 Linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset Valkeakosken Liikenne Oy 2. Ventoniemi Oy 3. Korsisaari-yhtiöt Nurmijärven Linja 4. V Alamäki Oy 5. V Jyrkilä Oy 6. Väinö Paunu Oy 7. Toimi Vento Ky 8. Koiviston Auto-yhtymä Gold Line Oy Jyväskylän Liikenne Oy Koiviston Auto Oy Kuopion Liikenne Oy Lauttakylän Auto Oy Porvoon Liikenne Oy 9. Westendin Linja Oy 10. Taksikuljetus-yhtiöt Linja-Liikenne P-O Grönberg Oy 11. Grandellin Liikenne Oy 12. Hangon Liikenne Oy 13. Lehdon Liikenne Oy 14. Linjaliikenne Heikkilä Ky 15. Kutilan Liikenne Oy 16. Liikenne O. Niemelä Oy 17. Lehtimäen Liikenne Oy 18. Pekolan Liikenne -yhtiöt Yhdysliikenne Oy Pekolan Liikenne Oy 19. Uusitalon Liikenne Ky 20. J M Eskelisen Lapin Linjat Oy 21. Linjaliikenne Kivistö Oy 22. Artturi Anttila Oy 23. Liikenne Norppa Oy 24. Linja-autoliikenne O A Aho Oy 25. Oulaisten Liikenne -yhtiöt K Hollanti Oy Käkelän Liikenne J E Klemetti Oulaisten Liikenne Oy 26. Lehtosen Liikenne Oy 27. T Makkonen Oy 28. Matka Mäkelä Oy 29. Linja-autoliikenne Antti Lauhamo Oy 30. Länsilinjat Oy Veikko Viitanen 31. Soisalon Liikenne Oy 32. Pohjolan Turistiauto-yhtiöt Aurinkobussit Oy Koillismaan Turistiauto Oy Joensuun Turistiauto Oy Savon Turistiauto Oy Pohjolan Turistiauto Oy 33. Ketosen Liikenne Oy 34. Jääskeläisen Auto Oy 35. Porin Linjat Oy 36. Linjaliikenne Muurinen Oy 37. Helmikkala Ky 38. Joensuun Linja Oy 39. J Vainion Liikenne Oy Saaristotie Oy 40. A Lamminmäki Oy 41. Erkki Itkonen Oy 42. Leiniön Liikenne Oy 43. Sukulan Linja Oy 44. Koskilinjat Oy 45. Hämeen Linja Oy 46. Vekka Liikenne Oy 47. Kamusen Liikenne Oy 48. Lindholm Lines Oy 49. Keski-Suomen Liikenne Oy 50. AB Haldin & Rose Oy 51. Helsingin Bussiliikenne Oy 52. Concordia Bus Finland Oy 53. Veolia Transport Finland Oy Connex Vantaa Oy Connex Espoo Oy Alhonen&Lastunen Oy Linjaliikenne A&H Hautamäki Oy 54. Tampereen kaupungin liikennelaitos 55. Turun kaupungin liikennelaitos 56. VR-Yhtymä Oy/lähiliikenne 57. HKL-Raitioliikenne 58. HKL-Metroliikenne Yritysostoissa yksittäisiä linja-autoyrityksiä on siirtynyt vuoden 2006 aikana isompien linjaauto konsernien hallintaan, näiltä osin luettelo ei ole ajantasainen. 32

33 Liite 2 Julkisen liikenteen kuljetusvolyymin ja suoritteiden jaottelu Tilastokeskuksen mukainen julkisen liikenteen kuljetusvolyymin ja suoritteiden jaottelu, rautatie, metro, raitiovaunu- ja linja-autoliikenteen osalta: Julkinen liikenne Rautatie Raitiovaunu, metro Linja-auto Joukkoliikenne 1. Kaukoliikenne - lipputuloperusteinen Kaukoliikenne Pikavuoroliikenne - ostoliikenne Kaukoliikenteen osto 2. Paikallisliikenne Liikennelaitokset, Sopimusliikenne Suurten kaupunkien liikenne YTV:n paikallisliikenne HKL:n liikenne Liikennelaitokset (Helsinki, Tampere, Turku), sopimusliikenne, palveluliikenne 3. Muu kaupunkiliikenne - lipputuloperusteinen kaupunkiliikenne Kaupunkiliikenne, palveluliikenne - ostoliikenne Kaupunkiliikenteen ja palveluliikenteen osto 4. Muu joukkoliikenne - lipputuloperusteinen joukkoliikenne YTV-alueen ulkopuolinen lähiliikenne Vakiovuoroliikenne - ostoliikenne Lähiliikenteen osto Alueellisen runkoliikenteen ja paikallisen liikenteen osto 5. Tilausliikenne Säännöllinen tilausliikenne Koululaistilausajot, varusmiesten lomakuljetukset Muu tilausliikenne Tilausliikenne Bussimatkailu yms. 33