LINJA-AUTOALAN ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUKSEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LINJA-AUTOALAN ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUKSEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 DNro 22/464/2004 KTM LINJA-AUTOALAN ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUKSEN ARVIOINTI Laadittu Tampereen teknillinen yliopisto Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos Markus Pöllänen Hanna Kalenoja

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ARVIOINNIN TAUSTAA ARVIOINTIMENETELMÄ LINJA-AUTOALAN ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TAVOITTEET SOPIMUKSEN KATTAVUUS MUUT LIIKENNESEKTORIN ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUKSET NYKYISEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI SOPIMUKSEEN LIITTYMINEN SOPIMUKSEN TOIMEENPANO YRITYKSISSÄ SOPIMUSOSAPUOLTEN TOIMINTA SOPIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN TOIMIJOIDEN ROOLI SOPIMUS- JA TUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN YRITYSTEN KANNALTA SOPIMUKSEN OHJELMAMUOTOISUUS SOPIMUKSEN KYTKEYTYMINEN MUIHIN LIIKENNESEKTORIN ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUKSIIN RAPORTOINNIN JA SEURANTAJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITE 1 Linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyneille yrityksille lähtenyt kysely ja sen saatekirje 1

3 1 JOHDANTO 1.1 Arvioinnin taustaa Energiansäästösopimukset ovat puitesopimuksia, joissa toimialajärjestöt sitoutuvat edistämään energiansäästöä sekä jäsenistönsä liittymistä energiansäästösopimukseen. Linja-autoalan energiansäästösopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 2001, ja on voimassa saakka. Sopimuksen allekirjoittajina toimivat Linja-autoliitto ry, kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö. Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti kesällä 2004 energiansäästösopimusten kokonaisarvioinnin. Hankkeen pyrkimyksenä oli selvittää ja arvioida sopimustoiminnan vaikuttavuus, konkreettiset tulokset sekä tuo esiin näkökohtia ja päätelmiä sekä konkreettisia kehittämisehdotuksia. Energiansäästösopimusten arviointi koski sopimusosapuolten ja niitä toimeenpanossa avustaneiden organisaatioiden toimintaa sekä sopimusten toteutusta käytännön tasolla yrityksissä ja yhteisöissä. Arvioinnin tavoitteena oli muodostaa objektiivinen kokonaiskuva energiansäästösopimustoiminnasta ja sen tuloksellisuudesta koko sopimusjärjestelmän ja sen toteutuksen kannalta, energiapolitiikan ja energiansäästön edistämisen kannalta sekä sopimusten toimimisesta ja käyttökelpoisuudesta yritysten ja yhteisöjen kannalta. Arviointihankkeen tarkoituksena oli tarkastella sopimusjärjestelmää kokonaisuutena, mutta sopimusalakohtaisten erojen vuoksi myös yksittäisten sopimusalojen erityispiirteet koettiin tärkeäksi tuoda esiin. Kokonaisarvioinnin vastuutahona oli Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, jonka lisäksi hankkeeseen osallistuivat Advansis Oy sekä Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitos, joka on tehnyt tässä raportissa kuvattavan linja-autoalan arvioinnin. Arvioinnin tavoitteiksi asetettiin selvittää mm. miten hyvin sopimustoiminta on edistänyt energiapolitiikan ja energiansäästön edistämisen tavoitteita mitkä ovat sopimusjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet mitä lisäarvoa sopimustoiminta on tuonut energiansäästön edistämiseen yrityksissä ja yhteisöissä ja miten yritykset ja yhteisöt ovat käytännössä toteuttaneet sopimukseen sisältyä velvoitteita. Tämä raportti pyrkii vastaamaan mm. edellä esitettyihin kysymyksiin linjaautoalan energiansäästösopimuksen osalta. Muut kauppa- ja teollisuusministeriön käynnistämän hankkeen arvioitavat energiansäästösopimusalat 2

4 ovat teollisuus, voimalaitosala, kaukolämpöala, sähkön siirto- ja jakeluala, kuntasektori sekä kiinteistö- ja rakennusala. Näiden arvioinnista on julkaistu eri sopimusalat kattava yhteinen raportti. 1.2 Arviointimenetelmä Arviointia varten energiansäästösopimusten arvioinnin taustaryhmä oli valmistellut taustaraportit eri energiansäästösopimusaloilta. Näihin eri sopimusaloja koskeviin Motiva Oy:n, kauppa- ja teollisuusministeriön ja toimialaliittojen tekemiin taustaraportteihin oli koottu sopimuksien toimeenpanoa ja toteutusta läheltä seuranneiden havaintoja. Taustaraporttien lisäksi sopimusjärjestelmässä toimineet laativat sisäisiä arviointeja eri sopimusaloilta. Taustaraportit ja sisäiset arvioinnit muodostivat hyvän lähtökohdan itse arviointiprosessiin. Linja-autoalan energiansäästösopimusten arvioinnissa kuultiin eri sopimusosapuolia ja toimijoita (Motiva, Linja-autoliitto/Bussialan kehittämispalvelut Oy, liikenne- ja viestintäministeriö) sekä sopimukseen liittyneitä ja liittymättömiä yrityksiä. Haastatteluja tehtiin sekä paikanpäällä että puhelimitse yhteensä yhdeksän. Lisäksi sopimukseen liittyneille yrityksille lähetettiin lokakuussa 2004 kyselylomake, johon saattoi vastata myös Internetin kautta. Kysely oli muodoltaan samantyyppinen kuin muillekin ESS-sopimusaloille lähetetty Internet-kysely. Kyselylomake on esitetty liitteessä 1. Yhteensä 49 lähteneeseen kyselyyn saatiin 20 vastausta eli vastausprosentiksi muodostui 41. Kyselyt lähetettiin yritysten konsernitasolle, joten lähteneitä kyselyitä oli vähemmän kuin sopimusjärjestelmään liittyneitä yksittäisiä yrityksiä. Vastaajat edustivat erikokoisia linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä. Vastaajina oli pääasiassa säästösopimuksen nimettynä yhdyshenkilönä toimineita ja vuosiraportointiin osallistuneita yritysten edustajia. 3

5 2 LINJA-AUTOALAN ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUS 2.1 Sopimusosapuolet ja sopimuksen tavoitteet Linja-autoalan energiansäästösopimuksen allekirjoittivat vuonna 2001 Linja-autoliitto ry, kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ja ympäristöministeriö (YM). Näiden lisäksi sopimuksen osapuoliin kuuluvat sopimusjärjestelmään liittyneet yritykset. Lisäksi sopimusjärjestelmään kytkeytyy Motiva Oy, joka yhdessä Linja-autoliiton (LAL) omistaman Bussialan kehittämispalvelut Oy:n (BAK) kanssa on vastannut käytännön toiminnasta mm. sopimuksen markkinoinnissa ja kehittämisessä ja vuosiraportoinnin organisoimisessa. Linja-autoliiton energiansäästösopimuksen tavoitteeksi asetettiin linjaautoliikenteen energiankäytön tehokkuuden edistäminen siten, että polttoaineenkulutus henkilökilometriä kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvä muu energiankulutus pienenee. Tavoitteena oli myös saada yritykset kehittämään ja ottamaan käyttöön energiatahokkuutta parantavia toimintatapoja ja menetelmiä. Sopimukseen liittyvien yritysten tavoitteeksi asetettiin 4 6 % alempi energiankulutus henkilökilometriä kohti vuonna 2005 ja 10 % alempi energiankulutus henkilökilometriä kohti vuonna 2010 verrattuna vuoteen Myös sopimusyritysten muuta energiankulutusta, kuten rakennusten lämmitystä, päätettiin seurata järjestelmällisesti ja tavoitteeksi asetettiin laskea tätä kulutusta samassa suhteessa kuin liikennesuoritteen energiankulutusta. Sopimuksen prosentuaaliset säästötavoitteet vuosille 2005 ja 2010 ovat haasteelliset. Käytettävissä olevan seurantatiedon perusteella näyttää siltä, ettei asetettuihin säästötavoitteisiin päästä ainakaan vuoden 2005 osalta. Sopimuksen päättyessä vuoden 2005 lopussa myös tavoitteen saavuttaminen vuoden 2010 osalta vaikuttaa epätodennäköiseltä. Uuden linja-autokaluston ominaisenergiankulutus on 1990-luvun lopulla ja luvun alun linja-autoissa hieman kasvanut hiukkas- ja typen oksidi - päästörajojen kiristymisen tuomien moottoriteknisten muutosten myötä. Näin ollen energiankulutuksen vähentäminen ei teknisin ratkaisuin ole ollut yhtä nopeaa kuin muilla aloilla. Tavoitteeksi asetettiin myös, että sopimuskauden lopussa sopimukseen liittyneet yritykset ja yrittäjät ovat toteuttaneet bussiliikenteen ympäristöohjelman ja niillä on voimassa vähintään ympäristö- ja energiavastuullisen bussiyrityksen todistus. Tavoitteiden saavuttamiseksi eri osapuolille (LAL, sopimusyritykset, KTM, LVM ja YM) määriteltiin tehtäviä. Linja-autoliiton tehtäviksi määriteltiin sopimuksen markkinointi, liittymisasiakirjarekisterin, yhdyshenkilöluettelon ja energiankäytön tehostamis- 4

6 suunnitelmarekisterin ylläpito sekä koulutustoiminnan järjestäminen ja energiankäytön tehostamisesta tiedottaminen. LAL:n tehtäviin kuuluu myös selvittää linja-autojen energiankäytön ja päästöjen kehitystä, vastata energiatehokkuuden kehitystä kuvaavasta seurantajärjestelmästä, laatia energiansäästösuunnitelmia yhteistyötahojen kanssa, tehdä aloitteita energiansäästöä edistävien selvitysten toteuttamiseksi sekä osallistua kalusto-, laite-, poltto- ja voiteluaine-, tarvike- ym. toimittajien kanssa energiankäyttöä tehostaviin hankkeisiin. Sopimukseen liittyneiden yritysten tehtäviksi määriteltiin energiavastuuhenkilöiden nimeäminen, energiankäytön tilanneselvityksen ja energiankäytön tehostamissuunnitelman laatiminen, energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottomahdollisuuksien selvittäminen sekä kulutusseurannan toteuttaminen ja raportointi LAL:lle. Linja-autoalan energiansäästösopimuksen toimenpiteiden keskeisen osan muodostaa linja-autoliikenteen ympäristö- ja energiaohjelman toteuttaminen sopimusyrityksessä sekä siihen liittyvän ympäristövastuullisen bussiyrityksen todistuksen saaminen tai yrityksen ISO sertifiointi taikka EMAS-rekisteröinti. Kauppa- ja teollisuusministeriön tehtäviksi määriteltiin energiansäästötoimintaan sitoutuneiden sopimusyritysten energiakatselmusten tukeminen, määrärahan varaaminen energiansäästöinvestointeihin, linja-autoyritysten energia- ja ympäristöhallintajärjestelmiin liittyvän koulutustoiminnan tukeminen sekä resurssien osoittaminen Motivalle. Liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön tehtäviin kuuluu yhteistyössä muiden osapuolien kanssa seurantajärjestelmien kehittäminen, energiatehokkuutta käsittelevän koulutusaineiston ja -ohjelmien valmistelu sekä taloudellisten resurssien osoittaminen Motivalle. Motivan tehtäväalueisiin kuuluviksi lueteltiin linja-autoliikenteen sopimusjärjestelmän ja siihen liittyvien menetelmien kehittäminen, tulosten seuranta ja arviointi, raportointi sekä tiedotus- ja koulutusmateriaalin tuottaminen. 2.2 Sopimuksen kattavuus Suomessa oli vuoden 2003 lopussa rekisterissä linja-autoa, joista luvanvaraisessa liikenteessä toimi linja-autoa. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan 267 yritystä (58 prosenttia linjaautoyrityksistä) toimi säännöllisessä linja-autoliikenteessä ja 193 yritystä (42 %) linja-autojen tilausliikenteessä vuonna Linja-autoliittoon kuului vuoden 2003 lopussa noin 390 linja-autoyritystä. Energiansäästösopimukseen kuului konsernitasolla vuoden 2003 lopussa 48 linja-autoyritystä. (Tilastokeskus 2004, Motiva 2004) 5

7 Linja-autoyritykset ovat Suomessa kooltaan pääosin pieniä. Esimerkiksi Linja-autoliiton jäsenyrityksistä 44 prosenttia oli 1-5 auton yrityksiä vuonna 2003 (Linja-autoliitto 2004). Linja-autoliiton jäsenyritysten kokojakauma vuonna 2003 on esitetty kuvassa 1. Linja-autoliittoon kuuluvat yritykset ovat kooltaan suurempia kuin linja-autoyritykset keskimäärin. Tämä johtuu erityisesti siitä, että suuri osa joukkoliikenneluvan omistavista pienistä 1-2 auton tilausautoyrityksistä ei kuulu Linja-autoliittoon. Suomen paikallisliikenneliitto ry:hyn (PLL) kuuluu puolestaan 13 paikallis- ja lähiliikennettä harjoittavaa yritystä (Paikallisliikenneliitto 2004). Eräät linja-autoyritykset, jotka harjoittavat sekä lähi- että kaukoliikennettä, kuuluvat molempiin liittoihin. Energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset ovat kooltaan pääosin suuria yrityksiä. Lähes 40 % yli 20 auton yrityksistä kuului vuoden 2003 lopulla sopimuksen piiriin bussin yritykset 8,2 % Yli 50 bussin yritykset 6,7 % bussin yritykset 17,9 % 1-5 bussin yritykset 44,4 % 6-10 bussin yritykset 22,8 % Kuva 1. Linja-autoliiton jäsenyritysten kokojakauma vuonna (Linjaautoliitto 2004) Linja-autoliittoon kuuluvat yritykset hallinnoivat noin 65 prosenttia Suomessa rekisteröidystä linja-autokannasta. Linja-autoliiton jäsenyritysten autokannasta sopimuksen piirissä oli noin 40 %. Koko ammattimaisen linja-autoliikenteen autokannasta sopimuksen piiriin kuului vuoden 2003 lopussa 25 %. Linja-autoalan energiansäästösopimuksen kattavuudelle ei sovittu konkreettista tavoitetta, mutta epäviralliseksi tavoitteeksi asetettiin 31 prosentin kattavuuden saavuttaminen koko linja-autokannasta vuoden 2005 lopussa (vuoden 2003 epävirallinen kattavuustavoite oli 28 %). 6

8 Yrityskaupan seurauksena 3 linja-autoyritystä erosi sopimuksesta vuonna 2002 ja vuonna 2003 sopimuksesta erosi vielä 2 yritystä. Taulukossa 1 on esitetty sopimukseen liittyneiden yritysten ja niiden autojen lukumäärä vuosina Taulukko 1. Linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten ja niiden autojen lukumäärä vuosina (Motiva 2004) Vuosi Yritysten lukumäärä Autojen lukumäärä sopimuksesta eronneita Yhteensä Muut liikennesektorin energiansäästösopimukset Linja-autoalan energiansäästösopimuksen lisäksi liikennesektorilla on tehty energiansäästösopimus myös kuorma-autoalalla. Vuonna 1999 solmitun kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimuksen osapuolina olivat Suomen Kuorma-autoliitto ry (SKAL, nykyisin Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry) jäsenjärjestöineen, kauppa- ja teollisuusministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Sopimuksen voimassaolo päättyi vuoden 2002 lopussa. Vuonna 2002 tehdyssä kuorma- ja pakettiautokuljetusten sopimuksen arvioinnin loppuraportissa (Trans Veritas Oy 2002) todettiin, että energiansäästösopimukseen oli liittynyt vain 14 % sopimuksen piiriin kuuluvasta ajoneuvokannasta, kun tavoitteeksi oli asetettu 30 % vuoden 2001 loppuun mennessä. Kuorma- ja pakettiautokuljetusten ESS:n osapuolet eivät olleet toteutuneeseen tyytyväisiä, ja keskeisenä ongelmana pidettiin energiansäästötoiminnan seurantatietojen saamisen vaikeutta. Arvioinnin suosituksena esitettiin energiansäästötoiminnan jatkamista ohjelmamuotoisesti, ja näin myös käytännössä tehtiin. Kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästöohjelman vastuuministeriönä on liikenne- ja viestintäministeriö. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaan liittyvät yritykset panostavat erityisesti taloudelliseen ajotapaan, hankkivat sitä tukevaa koulutusta ja ottavat käyttöön ympäristöhallintajärjestelmiä. Yrityksiä ohjataan valitsemaan ympäristöystävällisempää kalustoa ja huoltamaan sitä energian säästämiseksi. Myös kuljettajia perehdytetään ympäristöasioihin. Tavoitteena on vähentää energiansäästöohjelmaan liittyvien yritysten energiankulutusta suhteessa kuljetussuoritteeseen vuoteen 2005 men- 7

9 nessä kaksi prosenttia ja vuoteen 2010 mennessä viisi prosenttia vuoden 2000 tasosta. Mikäli ohjelman tavoitteet saavutetaan, merkitsee se 11 miljoonan litran vuosittaista polttoainesäästöä ja hiilidioksiditonnin vähenemistä vuoteen 2010 mennessä. Ohjelmaa markkinoidaan yrityksille säästyvän energian lisäksi taloudellisilla säästöillä, aikasäästöillä sekä työkyky- ja työterveyshyödyillä. Suomen paikallisliikenneliitto ry:n (PLL) energiansäästösopimuksesta on neuvoteltu Paikallisliikenneliiton, LVM:n ja KTM:n kesken vuonna Tammikuussa 2005 on tavoitteena solmia uusi julkisen liikenteen energiansäästösopimus, joka on yhteinen PLL:n ja Linja-autoliiton sopimus. Sopimuksen piiriin kuuluu myös raideliikenne paikallisliikenteen osalta. Valmisteilla oleva sopimus on luonteeltaan ohjelmamuotoinen pitkän aikajänteen sopimus, jossa määritellään erilaisia alan energiansäästöön tähtääviä toimenpidekokonaisuuksia, joihin sopimukseen liittyvät yritykset voivat osallistua. Ohjelmamuotoiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittojen on uudessa sopimusjärjestelmässä oma-aloitteisesti etsittävä rahoitusta. 8

10 3 NYKYISEN SOPIMUSJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI 3.1 Sopimukseen liittyminen Linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyi heti ensimmäisenä sopimusvuonna, vuonna 2001, suhteellisen suuri joukko yrityksiä. Motivan arvion mukaan henkilökohtaiset kontaktit ja markkinointi, johon oli suunnattu riittävät resurssit, olivat tärkeitä tekijöitä yritysten liittymisessä sopimukseen. Markkinointi keskittyi erityisesti Linja-autoliiton suurten jäsenyritysten saamiseen sopimuksen piiriin. Tässä myös onnistuttiin melko hyvin. Suuret liittyneet yritykset takasivat samalla sen, että sopimuksen kattavuudesta linja-autokannan kokoon suhteutettuna tuli heti alussa suhteellisen suuri. Toisena sopimusvuonna toiminta keskittyi aktiivisen sopimusmarkkinoinnin sijaan enemmän sopimukseen jo liittyneiden yritysten ohjaamiseen energia- ja ympäristökuormituksen vähentämistoimenpiteissä. Toisaalta markkinoinnin resursseja ei ollut enää samalla tavalla käytettävissä kuin ensimmäisenä vuonna. Linja-autoliittoon kuulumattomat yritykset ovat myös voineet liittyä sopimukseen maksamalla liitolle sopimukseen liittyvästä seuranta- ja raportointityöstä asianmukaisen korvauksen. Linja-autoliittoon kuulumattomia yrityksiä ei ole kuitenkaan liittynyt sopimukseen. Yrityksille suunnatun kyselyn mukaan yritysten selvästi tärkein tiedonsaantikanava linja-autoalan energiansäästösopimuksesta oli Linjaautoliitto ja BAK. Yritykset saivat tietoa sopimusjärjestelmästä myös Motivalta. Yritysten tärkeimmät syyt liittyä sopimukseen olivat taloudelliset hyödyt, kuten kustannussäästöt ja valtion tuki, sekä imagohyödyt. Linja-autoalan energiansäästötoimiin liittyvistä kustannussäästöistä ei ole tarkkaa tietoa, mutta esimerkiksi kyselyyn vastanneista noin kolmasosa näki hyötyneensä sopimuksesta polttoaineenkulutuksen vähenemisenä. Sopimuksen mahdollistamaa valtion tukea kiinteistöjen energiankatselmuksiin ja investointeihin ei ole hyödynnetty, sillä kiinteistöjen osuus koko linja-autoyrityksen energiankulutuksesta on pieni. Täten taloudelliset hyödyt sopimukseen liittymisestä jäivät vähäisiksi. Myös sopimukseen liittymisen syynä olleet imagohyödyt eivät konkretisoituneet liittymisen hyötyinä kuin neljäsosalle kyselyyn vastanneista yrityksistä. Osalle yrityksistä yrityksen ympäristöpolitiikka oli sopimukseen liittymisen syynä. Sopimukseen liittymistä pidettiin myös selkeänä tahdonilmauksena energiatehokkuustoimille. Yritykset halusivat tehdä vähän enemmän kuin 9

11 vaaditaan, mikä nähtiin mahdollisena kilpailuetuna pidemmällä tähtäimellä. Sopimukseen liittymistä käytettiin myös perusteena pitää energiansäästöä, kuten ajotavan vaikutusta polttoaineenkulutukseen, esillä yrityksen sisäisessä tiedottamisessa. Osassa yrityksistä sopimukseen liittyminen voitiin kytkeä olemassa oleviin laatu- ja ympäristöjärjestelmiin. Taulukkoon 2 on koottu linja-autoalan ESS-kyselyyn vastanneiden yrityksen sopimukseen liittymisen syitä. Taulukko 2. Syyt liittyä linja-autoalan energiansäästösopimukseen yrityksille suunnatun kyselyn mukaan. Liittymisen syyt Vaihtoehdon valinneiden osuus taloudelliset hyödyt (kustannussäästöt / valtion tuki) 60,0 % imagohyödyt 60,0 % yrityksen ympäristöpolitiikka 50,0 % selkeä tahdon ilmaus energiatehokkuustoimille 40,0 % toimialan käytäntö 15,0 % uuden teknologian hyödyntämismahdollisuudet 5,0 % Vain muutamien yritysten liittymisen syinä olleet toimialan käytäntö ja uuden teknologian hyödyntäminen voivat erityisesti tulevaisuudessa olla merkittäviä sopimuksen markkinoinnin kannalta. Mitä useampi yritys on mukana sopimuksessa, sitä enemmän sopimus alkaa muodostua toimialan käytännöksi. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi Linja-autoliiton rooli sopimusosapuolena on olla palveluntarjoajana jäsenilleen, sillä hyvin suuri osa sen jäsenistöstä olisi sopimukseen liittyneinä. Yrityksiä motivoisi liittymään tällöin erityisesti se, ettei olla naapuriliikennöitsijää huonompia. Uuden teknologian hyödyntäminen on myös merkittävä tulevaisuuden mahdollisuus, sillä sopimusjärjestelmän arvioinnin yhteydessä nousi usein esiin halu parantaa energiatehokkuutta uutta teknologiaa hyödyntämällä. Monella yrityksellä liittyminen tapahtui spontaanisti mieluummin kuin tarkasti sopimuksen hyötyjä ja velvoitteita vertaillen. Yrityksen edustajat arvioivat, että sopimus on hyvä juttu, eivätkä välttämättä olleet sen tarkemmin tietoisia sopimusjärjestelmän hyödyistä. Esimerkiksi mahdollisuus saada tukea kiinteistöjen energiakatselmuksiin ja energiansäästöinvestointeihin oli jäänyt joillekin sopimukseen liittyneille yrityksille vieraaksi. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että kiinteistöjen energiankulutuksen pieni osuus koko yrityksen energiankulutuksesta sai asian tuntumaan vähäiseltä myös sopimuksen markkinoinnissa. Hyödyistä spontaanissa liittymisessä korostuivat erityisesti imagohyödyt, joista yritysten edustajat korostivat esimerkiksi alueellista näkymistä julkisuudessa. Yritykset saattoivat hakea 10

12 myös kilpailuetua pyrkien olemaan ensimmäisten joukossa liittymässä sopimukseen. Energiansäästön nähdään yrityksissä merkitsevän myös alempia kustannuksia, joten taloudelliset tekijät ovat olleet tärkeä syy liittyä sopimukseen. Polttoainekustannusten merkitys yritysten toiminnassa on linja-autoalalla huomattavan suuri polttoainekustannukset ovat työkustannusten jälkeen suurin yksittäinen kustannuserä linja-autoyrityksissä. Myös mahdollisuus kiinteistöjen energiankulutuksen vähentämiseen on linja-autoyrityksissä nähty kiinnostavana mahdollisuutena. 3.2 Sopimuksen toimeenpano yrityksissä Toimenpiteiden toteuttaminen ja sopimuksesta saadut hyödyt Sopimukseen liittymisen jälkeen linja-autoyrityksen tuli toimittaa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua käytettävissä oleviin tietoihin perustuva energiankäytön tilanneselvitys. Tilanneselvityksessä tuli esittää ainakin polttoaineiden ja yritystoimintaan liittyvien lämmön, sähkön ja veden käytön kehitys vähintään vuoden ajalta sekä mahdollisesti toteutettuja energiansäästötoimia. Näiden tietojen toimittaminen teetti monelle yritykselle suuremman työmäärän kuin yrityksissä oli liittymispäätöstä tehtäessä arvioitu. Toisaalta erityisesti isoilla yrityksillä nämä tiedot oli usein kerätty jo muita seuranta- ja raportointitarpeita varten, joten tietojen toimittaminen ei teettänyt juurikaan lisätöitä. Monet sopimukseen liittyneet yritykset eivät osanneet varata riittävästi resursseja sopimusvelvoitteiden hoitamiseen, mikä tuli esille sekä haastatteluissa että liittyneille yrityksille tehdyssä kyselyssä. Resurssien vähyys oli myös syynä olla liittymättä sopimukseen, sillä ajateltiin, että mikäli yritys liittyy sopimukseen, tulisi myös tien päällä ja asiakkaille näkyä energiaa säästävänä yrityksenä, mikä puolestaan vaatisi toimenpiteiden toteuttamista. ESS:ään liittyneet yritykset huomasivat, että sopimuksesta olisi ollut hyvä tiedottaa paremmin yrityksen sisällä, jotta resursseja ja motivaatiota olisi riittänyt tarvittavaan työhön. Resurssien puute koski sekä raportointia että säästötoimenpiteiden toteutusta. Kuitenkin yrityksillä, joilla tietojen kerääminen alussa tuotti ongelmia, syntyi raportointivelvoitteen vuoksi uutta tietopääomaa, jota ne saattoivat hyödyntää myös oman toimintansa kehittämisessä. Sopimuksen merkittävimpinä hyötyinä pidettiinkin polttoaineen kulutusseurannan kehittymistä ja kiinteistöjen energiankulutuksen seurannan kehittymistä (taulukko 3). Energiansäästösopimuksen hyötyinä polttoaineenkulutuksen väheneminen ja oman toiminnan kehittyminen oli toteutunut vain noin joka kolmannessa yrityksessä. 11

13 Taulukko 3. Energiansäästösopimukseen liittymisestä saavutetut hyödyt yrityksille suunnatun kyselyn mukaan. Koetut hyödyt Vaihtoehdon valinneiden osuus polttoaineen kulutusseurannan kehittyminen 80,0 % kiinteistöjen energiankulutuksen seurannan kehittyminen 70,0 % polttoaineen kulutuksen väheneminen 35,0 % oman toiminnan kehittyminen 30,0 % imagohyödyt 25,0 % Energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä yleisimmät energiansäästöön tähtäävät toimenpiteet olivat polttoaineenkulutuksen ajoneuvokohtainen ja kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta. Polttoaineenkulutuksen ajoneuvokohtainen seuranta oli toteutettu kolmessa yrityksessä neljästä jo ennen sopimusta. Sopimuskauden aikana toteutettuja toimenpiteitä olivat erityisesti kuljettajan ajotapakoulutus ja kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta. Vieraimpia toimenpiteitä olivat palkitsemismallien käyttö ja säännölliset energiaa käyttävien toimintojen ja järjestelmien auditoinnit (taulukko 4). 12

14 Taulukko 4. Eräiden toimenpiteiden toteuttaminen energiansäästösopimuksen aikana, ennen sopimukseen liittymistä tai ei lainkaan toteutusta vastanneessa yrityksessä yrityksille suunnatun kyselyn mukaan (% kysymykseen vastanneista). Toteutettu energiansäästösopimukseen liittymisen jälkeen Toteutettu ennen energiansäästösopimukseen liittymistä Toimenpide Kuljettajien ajotapakoulutus 55 % 20 % 25 % Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta 50 % 45 % 5 % Johdon ja muun henkilökunnan koulutus tai valmennus 25 % 25 % 50 % Omaehtoisia katselmuksia 25 % 35 % 40 % Polttoaineenkulutuksen ajoneuvokohtainen seuranta 20 % 75 % 5 % Energiatehokkuuden seuranta tunnuslukujen avulla 20 % 20 % 60 % Energiakatselmukset ja -analyysit 5 % 20 % 75 % Palkitsemismallit 5 % 10 % 85 % Säännölliset energiaa käyttävien toimintojen ja järjestelmien auditoinnit 5 % 10 % 85 % Ei toteutettu lainkaan vastanneessa yrityksessä Edellä esitetyn taulukon kysymysten osalta vastaajilta kysyttiin myös, olisiko yrityksen energiansäästösopimuksen aikana toteuttamia hankkeita toteutettu, ellei yritys olisi liittynyt sopimukseen. Sopimuksen aikana tehdyistä toimenpiteistä ilman ESS:ää yrityksissä olisi toteutettu erityisesti polttoaineenkulutuksen ajoneuvokohtainen seuranta (75 prosentissa sopimuksen aikana kyseisen toimenpiteen toteuttaneista yrityksistä), kuljettajan ajotapakoulutus (73 prosentissa) ja kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta (40 prosentissa). ESS:ään liittymisellä oli yrityksille kannustava vaikutus erityisesti johdon ja muun henkilökunnan koulutukseen ja valmennukseen panostamisessa sekä energiatehokkuuden seurantaan tunnuslukujen avulla. Linja-autoalan ESS:ään liittyneille yrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista noin joka kolmas oli hyödyntänyt sopimukseen liittyvää tietoa omassa viestinnässään ja markkinoinnissa ympäristö- ja vuosiraporttien muodossa. Lisäksi muutamat yritykset ovat hyödyntäneet tietoja toimintaja vuosikertomuksissa, tarjouskilpailuissa ja prosessien hallinnassa sekä kalustohankinnoissa. 13

15 Ympäristöjärjestelmänsä on sertifioinut muutama linja-autoyritys, ja monella yrityksellä järjestelmä olisi valmiina sertifioitavaksi. Sertifiointia ei useimmiten ole toteutettu siksi, että siitä saatava hyöty on koettu vähäiseksi ja toisaalta sertifioinnin kustannus suureksi. Pääosin sertifiointia ei vielä vaadita, mutta kun vaatimukset kiristyvät, ovat yritysten järjestelmät valmiita sertifioitaviksi. Yritykset markkinoivat itseään vaihtelevasti ympäristöasioista huolehtivina yrityksinä. Kun linja-autoliikennettä ja matkustamista linja-autoilla pidetään itsessään ympäristöystävällisenä, ei asian esilletuomiseen välttämättä ole samanlaista tarvetta kuin esimerkiksi teollisuudessa. Viestintäkanavina käytetään mm. yrityksen internetsivuja, aikatauluja ja tiedottamista linjaautoissa. Yritykset olivat sopimuksen kautta esillä mediassa erityisesti lehdissä, mutta myös radiossa ja tv:ssä. Vaikka imagohyötyjä pidettiin merkittävinä, yritykset toivat haastatteluissa esille, että asiakkaat eivät toistaiseksi ole asettanet yrityksille energiankulutukseen tai ympäristövaikutuksiin liittyviä vaatimuksia. Yritykset eivät ole kokeneet saaneensa sopimuksesta tai muustakaan ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyvästä työstä välitöntä kilpailuetua. Eräänä sopimukseen liittyneen yrityksen velvoitteena oli viimeistään vuoden kuluttua liittymisestä laatia energiankäytön tehostamissuunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen. Tätä ei kuitenkaan yrityksiltä käytännössä vaadittu, vaan yritykset tekivät suunnitelman, mikäli katsoivat sen tarpeelliseksi Energiatehokkaat hankinnat Sopimuksessa velvoitettiin liittynyt yritys selvittämään kalusto- ja laitehankinnoissaan sekä muissa investoinneissaan uusien energiatehokkaiden tekniikoiden käyttöönottomahdollisuudet. Energiatehokkaista hankinnoista ei kertynyt ESS:n piirissä tietoa, sillä niistä ei ole raportoitu. Sen sijaan arvioinnin yhteydessä tehdyissä haastatteluissa tuli esiin paljon esimerkkejä energiatehokkuuden ottamisesta huomioon erilaisissa yrityksissä. Yritykset ottavat energiatehokkuuden hyvin huomioon hankinnoissaan. Energiatehokkuus, jota yrityksissä käytännössä mitataan polttoaineenkulutuksena, on hankinnoissa heti käyttötarkoituksen jälkeen määräävin tekijä. Joissakin tilanteissa kalustovaihtoehtoja ei käytännössä ole, vaan käyttötarkoitus ohjaa hankinnat tiettyyn kalustoon eikä valinnanvaraa energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi ole. Kuten kalustohankinnoissa, myöskään laitehankinnoissa ei energiatehokkuutta usein voida ottaa huomioon toivotulla tavalla, sillä linja-auton varustelu esimerkiksi tilausajo- tai pikavuoroliikenteeseen käytännössä vaatii kylmäkoneen asentamisen. Myös polttonestekäyttöinen lämmitin autossa 14

16 lisää polttoaineenkulutusta, mutta toisaalta erillisen lämmittimen käyttö on usein vaihtoehto auton pitämisellä tyhjäkäynnillä. Polttoaineenkulutuksen ja matkustajille tarjottavan palvelutason kanssa vallitseekin joissakin tilanteissa ristiriita. Tärkeää on kuitenkin huomata, että kaluston ja laitteiden käyttötapoihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi kuljettajakoulutuksen kautta. Koska linja-autojen käyttöikä on pitkä, on yritysten mietittävä hankinnoissaan elinkaarikustannuksia. Merkittävät erot polttoaineenkulutuksessa nostavat kalliimman hankinnan nopeasti edullisemmaksi, kun käyttökustannukset otetaan huomioon. Kun huomioon otetaan myös esim. kaluston monikäyttöisyys ja yhteensopivuus vanhan kaluston kanssa, käyttövarmuus ja huoltotarpeet, saadaan yhtälö, joissa yritykset joutuvat pelkkien lukujen lisäksi ottamaan huomioon laadullisia seikkoja. Linja-autojen pitkä käyttöikä aikaansaa myös sen, että kaluston käyttöä suunniteltaessa voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen, millaiseksi kaluston kokonaiskulutus muodostuu. Ajosuunnittelussa on esimerkiksi tyypillistä sijoittaa vanhempi ja enemmän kuluttava kalusto maaseutuvuoroille, ja uusimman kaluston hyödyntäminen siellä, missä kilometrejä tulee eniten. Toisaalta uusimman kaluston osalta pyrkimys täyttää kiristyvät päästövaatimuksen on johtanut siihen, että polttoaineenkulutus ei olekaan laskenut, sillä hiilidioksidipäästöjä ei säännellä samalla tavalla kuin esimerkiksi typen oksidi -päästöjä. Linja-autojen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa myös mm. voiteluöljyjen ja renkaiden valinnalla sekä muuttamalla vaihteiston välityksiä siten, että voidaan ajaa samalla nopeudella taloudellisemmalla kierroslukualueella. Kiinteistöjen osalta linja-autoyrityksissä on toteutettu esimerkiksi sadeveden talteenottoa autojen pesuvedeksi, säätöjärjestelmiä kiinteistöjen energiankulutuksen pienentämiseksi, pesu- ja korjaamohallien ovimekanismien muutoksia sekä siirtyminen kaukolämmön käyttöön Vuosiraportointi Sopimukseen liittyneen yrityksen vuosittainen velvoite oli kulutusseurannan toteuttaminen ja energiankulutuksen tietojen, energiansäästötoimenpiteiden ja energiatehokkuuden kehityksen ja siihen vaikuttaneiden tekijöiden raportointi LAL:lle. Linja-autoalan energiansäästösopimuksesta oli tarkoitus raportoida vuosittain kuljetusvolyymistä ja energiankäytöstä, sopimukseen liittyneiden yritysten liikenteen ja kiinteistöjen energiankulutuksesta, lämmitysenergian jakautumisesta eri lämmitysmuotoihin sekä autojen keskimääräisestä polttoaineenkulutuksesta (litraa/100 km) liikennetyypeittäin. Raportoinnissa käytetyt liikennetyypit ovat olleet kaupunkiliikenne, pikavuoroliikenne, sopimusliikenne, tilausajoliikenne, vakiovuoroliikenne, palveluliikenne sekä siirtoajot. Energiansäästösopimuksen seurannan toteuttaminen ei ole toteutunut ennakkoon suunnitellulla tarkkuudella. Vuosittaisten seurantatietojen palaut- 15

17 tamisen kattavuudessa oli toivomisen varaa ja lisäksi yritykset eivät toimittaneet osaa pyydetyistä luvuista. Ensimmäisenä vuonna raportointitiedot saatiin lähes kaikilta yrityksiltä, mutta tästä raportoineiden yritysten määrä väheni todennäköisesti ESS-tietopankkipalveluun siirtymisen vuoksi ja raportointipäivämäärän aikaistamisen vuoksi. Tietopankin käytöstä on peritty pieni vuosittainen maksu sopimusyrityksiltä ylläpitokustannusten kattamiseksi. Vastaavia maksuja ei ole muilla sopimusaloilla. ESS-tietopankki kehitettiin Internet-pohjaiseksi raportointityökaluksi yrityksille energiansäästösopimuksen raportointia varten. Omien tietojen syöttämisen lisäksi tietopankin kautta voi tarkastella myös muiden raportoineiden yritysten tietoja kokonaisuutena. Vertailun avulla yritys voi hahmottaa omaa tilannettaan suhteessa muihin, mutta tietoja lukujen taustalla olevista asioista järjestelmässä ei ole, joten kukin joutuu tekemään johtopäätökset itse, omien tietojensa valossa. Tämän vuoksi osa yrityksistä on kokenut oman yrityksen sisäisen vertailun esimerkiksi eri linjojen tai konserniyritysten välillä ESS-tietopankkia hyödyllisemmäksi. Yritykset ovat energiansäästöasioissa usein myös suoraan yhteydessä toisiinsa. Raportointiaktiivisuus vaihteli jonkin verran eri sopimusvuosina. Esimerkiksi vuonna 2003 kaluston kulutustiedot saatiin 81 prosentista sopimuksen piirissä olevista ajoneuvoista. Kaikkina kolmena perättäisenä raportointivuotena tietonsa ESS-tietopankkiin on täydellisenä kattaen kiinteistöjen energiankulutuksen ja kuljetussuoritekohtaiset kulutusluvut syöttänyt noin 20 yritystä, vaikka sopimukseen kuului konsernitasolla 51 ja yksittäisinä yrityksinä noin 70 yritystä. Pääsääntöisesti tähän lienevät syinä tilastoinnin puutteellisuus yrityksissä sekä raskaaksi koettu raportointi. Jotkin yritykset saattavat kokea energiankulutusta koskevien tietojen olevan yrityssalaisuuksia, mutta omien tietojen luovuttamista ei yleisesti koeta ongelmana. Muiden tiedot näkyvät ESS-tietopankissa summana, joten yksittäisen yrityksen tietoja toinen yritys ei pääse katsomaan. Yritysten näkökulmasta liikennetyyppikohtainen polttoaineenkulutuksen seuranta tuo hyödyllistä benchmarking-tietoa, mutta raportoinnin puutteellisuuden takia sopimukseen liittyneiden yritysten liikenteen energiankulutusta ja sen vuosittaista kehittymistä ei ole voitu seurata tavoitteena olleella tavalla. Raportointiaktiivisuutta on vähentänyt myös seurantajärjestelmien puute. Monissa yrityksissä henkilökilometrien määrää ei ole seurattu liikennetyypeittäin ja polttoaineenkulutusta koskevat tiedot on ilmoitettu vain yhtenä keskimääräisenä lukuna. Koska monissa yrityksissä seurantaa on toteutettu pelkästään ajoneuvokohtaisesti ja samat ajoneuvot ajavat usein eri liikennetyypin ajosuoritetta, ei liikennetyyppikohtaista ajosuoritetietoa aina ole ollut saatavilla. Noin 40 % ajokilometreistä on raportoitu jaottelematta liikennetyyppeihin vuosina Lisäksi vain noin kolmannes vastanneista yrityksistä eritteli kiinteistöjen energiankulutukset ja polttoaineenkulutukset siten, että näiden avulla voitiin laskea kiinteistöjen energi- 16

18 ankulutuksen osuus raportoineiden yritysten osalta. Puutteet raportoinnissa johtuvat pääasiallisesti siitä, että linja-autoyrityksillä ei ole energiankulutuksen seurantatietoa, joskin erot yritysten välillä ovat tässä suhteessa suuret. Joidenkin yritysten osalta tiedot perustuvat vain arvioon ja tietoja on ainoastaan keskeisimmistä muuttujista, kuten autojen polttoaineenkulutuksesta ja ajosuoritteesta. Energiankulutuksen seuranta ja etenkin energiansäästötoimien vaikuttavuuden seuranta on vaikeaa linja-autoalalla, jossa polttoaineenkulutukseen vaikuttavat olosuhdetekijät vaihtelevat. Koska energian käyttö kohdistuu linja-autoalalla pääosin liikennepolttoaineisiin, eikä rakennuksiin tai prosesseihin, ei energiakatselmus tuo nykymuodossaan alan yrityksille merkittävää hyötyä. Tuettuja energiakatselmuksia ei linja-autoalan sopimuksen piirissä ole tehty, mutta sen sijaan yritykset ovat tehneet muutamia omatoimisia katselmuksia. Energiakatselmuksen sijaan keskeiseksi linja-autoalan ESS:n elementiksi on noussut ympäristökoulutus ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto. Linja-autojen energiankulutuksesta selvästi suurin osa, noin 93 %, aiheutuu linja-autojen polttoaineen kulutuksesta. Kiinteistöjen lämmön ja sähkön kulutus vastaa noin 7 % energiankulutuksesta, josta lämmitykseen kuluu noin 4 % ja muuhun sähkön kulutukseen 3 % kokonaisenergiankulutuksesta. Kiinteistöjen energiankulutus on melko merkittävä osa linjaautoyritysten energiakustannuksista. Kokonaisenergiankulutus ei kuitenkaan vähenisi kuin noin 0,7 %, jos kiinteistöjen energiankulutusta voitaisiin pienentää 10 %. Toisaalta saman vähennyksen aikaan saaminen liikenteenkään puolella ei ole ongelmatonta, joten huomion kiinnittäminen myös kiinteistöjen energiankulutukseen on perusteltua. Vuonna 2003 raportoitujen linja-autojen keskikulutus oli 32,5 litraa/100 km, kun se vuonna 2002 oli 0,5 litraa/100 km suurempi. Eri vuosien vertailu ei anna täysin oikeaa kuvaa energiatehokkuuden muuttumisesta, koska ajettujen kilometrien suoritteissa on eri vuosina eroja, ja lisäksi eri yritysten ajoneuvokannoissa tapahtuneista muutoksista ei ole tietoa. Myös esimerkiksi luonnonolot, kuten kovat pakkastalvet, vaikuttavat eri vuosien väliseen kulutustasoon. Samoin vuodenaikavaihtelut ovat merkittäviä kulutuksen kannalta, joten olisi järkevää tarkastella tietoja myös vuotta lyhyemmällä aikavälillä. Linja-autoalan vuosiraportteja on karhuttu samaan tapaan kuin muillakin sopimusaloilla. Ensimmäisessä vaiheessa LAL on huomauttanut suullisesti ja toisessa vaiheessa kirjallisesti yritystä raportoinnin laiminlyönnistä. 17

19 3.2.4 Hyötyjen ja velvoitteiden vertailu Linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyneille yritykselle suunnatun kyselyn mukaan noin kaksi kolmesta vastaajasta koki liittymisen hyödyt velvoitteita suuremmiksi. Samoin kaksi kolmesta olisi valmis solmimaan uuden sopimuksen, jos sopimusjärjestelmää jatkettaisiin nykyisenkaltaisena. Sopimusjärjestelmä on siis enemmistön mukaan koettu hyväksi, mutta sopimuksen velvoitteet suuremmaksi kuin sen hyödyt kokeneiden osuus on myös merkittävä. Energiansäästösopimuksen suurimpana hyötynä siihen liittyneiden yritysten kannalta nähtiin seurantajärjestelmien kehittyminen. Toisaalta linjaautoalan ESS:ään liittyneen yrityksen keskeinen velvoite oli vuosiraportointi, joka vaati monella yrityksellä paljon arvioitua suuremman työmäärän. Vaikka yrityksellä oli seurantajärjestelmiä käytössään jo ennen sopimusta, parantui niiden tarkkuustaso monella yrityksellä. Eniten hyötyä sopimuksesta kokivat yritykset, joilla ei ollut käytössään ympäristöjärjestelmää. Erityisesti 15 EKO-ohjelmaan osallistunutta yritystä sai käyttöönsä työkalut oman järjestelmän kehittämiseen. Vaikka EKO-ohjelma kehittyi ESRrahoituksen avulla, ei se olisi todennäköisesti käynnistynyt ilman ESS:ää. EKO-ohjelmaan osallistuneet yritykset kokivat ohjelman hyödylliseksi sen konkreettisuuden vuoksi. Mikäli yrityksessä oli jo käytössä ympäristöjärjestelmä, energiansäästösopimukseen liittymisestä ei ole ollut suurta hyötyä. Ympäristöjärjestelmät edellyttävät jatkuvaa parantamisesta, joten polttoaineenkulutukseen ja kiinteistöjen energiankäyttöön tulee kiinnitettyä huomiota sitä kautta, eikä ESS näin tuonut yritykseen uutta lähestymistapaa. 3.3 Sopimusosapuolten toiminta Linja-autoliitto on kannustanut ja opastanut jäsenyrityksiään liittymään energiansäästösopimukseen ja ylläpitänyt ESS-tietopankkia sekä liittymisasiakirja- ja ympäristövastuuhenkilörekisteriä. Markkinointia on tehty mm. Linja-autoliiton hallituksen ja alueorganisaation osastojen kuukausikokouksissa, henkilökohtaisin kontaktein, yrityskäynnein, lehtikirjoituksin, puhelimitse ja kirjeitse. Linja-autoliitto ja Motiva suunnittelivat yhdessä sopimuksen markkinointi- ja edistämistoimenpiteet. Motivan edustaja kävi myös yrityksissä ja LAL:n alueorganisaatioiden kokouksissa kertomassa sopimuksen sisällöstä. Linja-autoliitto käynnisti ympäristö- ja energiaosaamisen kehittämisohjelman (EKO) sopimusjakson alkupuolella. EKO-ohjelmaan osallistui 15 linja- 18

20 autoyritystä eri puolilta Suomea vuosina EKO-ohjelman käytännön toteutuksesta vastasi Bussialan Kehittämispalvelut Oy ja se toteutettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeena. EKO-ohjelmassa kehitettiin yrityskohtaiset ohjelmat ja käytännöllisiä työkaluja linja-autoyritysten ympäristö- ja energiaosaamisen kehittämiseksi. EKO-ohjelman toteuttaneet yritykset toimivat ISO standardin vaatimusten mukaisesti. Käytännössä ohjelmissa kartoitettiin aluksi ympäristöhoidon nykytila ja tarvittavat ympäristöluvat, tehtiin ongelmajätekirjanpitokansio, päivitettiin käyttöturvallisuustiedotteet ja kartoitettiin vaaralliset ja haitalliset aineet. Kartoituksen perusteella kutakin yritystä ohjattiin oman ympäristöhallintajärjestelmän rakentamisessa. EKO-ohjelmaan kuului myös ajotapakoulutus, johon ohjelman aikana osallistui noin 200 kuljettajaa. EKO-ohjelman aikana valmistui ensimmäinen versio EKOplussaksi nimetystä ohjelmistotyökalusta. EKOplussa-toimintajärjestelmään kehitettiin työkaluja linja-autoyritysten eri toimintojen taloudellisten vaikutusten, kustannussäästöjen ja ympäristövaikutusten seurantaan. EKOplussa tuottaa mm. erilaisia raportteja yrityksen sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön, kuten energiansäästösopimuksen energiankulutusraportin, polttoaineen kulutusraportteja, polttoainesäästölaskurin sekä ympäristö- ja energiansäästöraportteja. Lisäksi EKOplussasta voi opiskella linja-autoalan ympäristö- ja energiavastuullisuuteen liittyvää tietoutta. EKOplussan kehitystyötä jatkettiin ja se pystyttiin liittämään EKO-ohjelmaan osallistuneiden yritysten omaan tietojärjestelmään. Ohjelman laajamittaisemman käyttöönoton esteenä saattaa olla yritysten haluttomuus maksaa tietojärjestelmästä, joten taloudellista kynnystä ohjelmaan mukaan lähtemiseen tulisi saada laskettua esimerkiksi tukijärjestelmien avulla. EKO-ohjelman ja siihen liittyneen EKOplussan lisäksi sopimuskaudella kehitettiin Internet-pohjainen seurantajärjestelmä (ns. ESS-tietopankki), jossa paperittoman tiedonsiirron lisäksi on mahdollisuus antaa välitöntä palautetta yritykselle ja rakentaa vertailutietoa yritysten käyttöön. Näiden osalta Linja-autoliitto täytti velvoitteensa hyvin. Liikenne- ja viestintäministeriölle on toivottu aktiivisempaa toimintaa ESS:n edistämisessä. Toisaalta vetovastuun jakautuminen KTM:n ja LVM:n välillä on vaikeuttanut kehittämistä. LVM on osallistunut tietopankin toteuttamisen rahoittamisen ja johtoryhmätyöskentelyyn. Ympäristöministeriö on osallistunut ainoastaan johtoryhmätyöskentelyyn. Sopimuksen johtoryhmänä on toiminut kuorma- ja pakettiautoliikenteen ja linja-autoliikenteen energiansäästösopimusten yhteinen johtoryhmä. Kuorma- ja pakettiautoalan uuden ohjelmamuotoisen sopimuksen alettua ja vetovastuun siirryttyä liikenne- ja viestintäministeriölle on johtoryhmän 19

21 työskentely ollut suppeaa. Kokouksia ei ole juurikaan pidetty, ja asiat on hoidettu sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastanneiden sopimukseen liittyneiden yritysten näkökulmasta tärkeimpiä toimijoita sopimuksen toimeenpanoon liittyvissä kysymyksissä ovat olleet BAK, Linja-autoliitto ja Motiva. Ympäristöministeriön ja energiankatselmoitsijoiden merkityksen arvioitiin linja-autoyrityksessä olleen pienin sopimuksen käytännön toimien toteuttamisessa. Kuvassa 2 on esitetty yritysten arvio eri toimijoiden roolista sopimuksen toteuttamisessa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % BAK LAL Motiva TE-keskukset KTM LVM energiakatselm. YM ei merkitystä vähäinen merkitys jossain määrin merkitystä tärkeä merkitys Kuva 2. Kyselyyn vastanneiden yritysten näkemys eri toimijoiden merkityksestä linja-autoalan ESS-sopimuksen toimeenpanoon liittyvissä asioissa. 20

22 4 SOPIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 4.1 Toimijoiden rooli Linja-autoalan energiansäästösopimuksen toimijoiden kenttä koostuu ministeriöistä (KTM, LVM ja YM), yritysten etujärjestöstä (Linja-autoliitto), yrityksistä sekä Motivasta. Kullakin ministeriöllä on omat lähtökohtansa linja-autoalan energiansäästön edistämiseen. Linja-autoalan sopimuksen kohdalla tavoitteina voi esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriöllä olla energiansäästön edistäminen, liikenne- ja viestintäministeriöllä linjaautoalan toimintaedellytysten kehittäminen ja ympäristöministeriöllä ympäristönsuojelu. Linja-autoliitto pyrkii vaikuttamaan julkiseen valtaan ja muihin sidosryhmiin siten, että sen jäsenet voivat harjoittaa joukkoliikennettä taloudellisesti kannattavasti. Yksittäisten linja-autoyritysten tavoite yleisellä tasolla on puolestaan toimia taloudellisesti kannattavasti. Motivan tavoitteina ovat energiansäästön, energiankäytön tehostamisen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistäminen. Nykyisessä päästökauppasopimuksessa kiinteistö- ja liikennealan yritykset tulevat jäämään kokonaisuudessaan päästökaupan ulkopuolelle. Liikennealalla yritykset ovat tyypillisesti pieniä, jolloin niillä ei tulevaisuuden päästökauppajärjestelmässäkään ole mahdollisuuksia rahoittaa energiaa säästäviä investointeja päästökaupan keinoin. Näin ollen liikennealalla energiansäästön sopimusjärjestelmä ja siihen kytketty energiatehokkaisiin investointeihin kannustava tukijärjestelmä ovat keskeisiä toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi. Valtiovallan resurssien varmistaminen on sopimusjärjestelmän kehittämisen kannalta ehdottoman tärkeää. Ministeriöiden lisäarvo sopimusjärjestelmässä on saatava näkymään myös yrityksiin saakka. Linja-autoalalla, kuten muillakin liikennealoilla, yrityskoko on pieni, ja yritysten mahdollisuudet suunnata resursseja sopimusjärjestelmässä mukanaoloon ovat rajalliset. Valtiovallan puolelta tarvittaisiin uuden tyyppisiä kannustimia niille yrityksille, jotka sitoutuvat pitkäjänteiseen energiansäästötoimintaan liikennealalla. Energiansäästön kokonaisvastuu on valtiolla resursoitu kauppa- ja teollisuusministeriölle. Linja-autoalalle, kuten muillakin liikenteen aloilla, liikenne- ja viestintäministeriö on kuitenkin luonnollisempi toimija. Jo aiemmin kuorma- ja pakettiautoalan energiansäästösopimus siirtyi KTM:ltä liikenneja viestintäministeriön vastuulle, ja tulevaisuudessa myös linja-autoalan sopimuksen vastuu ollaan siirtämässä LVM:lle. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä säilyy kuitenkin kokonaisvastuu energiansäästöstä, joten KTM:n yrityksille suunnatussa rahoituksessa myös liikennealan tulisi saada riittävä painoarvo. Osuus voisi esimerkiksi vastata liikenteen energiankulutuksen osuutta koko energiankulutuksesta. Viisivuotinen resurssikehys ohjelmamuotoisen energiansäästösopimuksen toteuttamiseen ministeriöta- 21

23 solla vahvistaisi LVM:n mahdollisuuksia energiansäästösopimuksen edistämiseen. Tällä hetkellä sopimuksen edistämiseen ei ole olemassa omia resursseja, vaan ne on irrotettava yleisistä käyttömenoista. Myös valtiovarainministeriön rooli yhtenä mahdollisena toimijana nousi esille haastatteluissa. Valtiovarainministeriö vastaa monista liikenteen hinnoitteluun liittyvistä toimenpiteistä, joita voitaisiin suunnata energiatehokkuuden parantamiseen yrityksissä. Verotuskysymykset ovat erityisen tärkeitä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energiatehokkuutta parantavien investointien yhteydessä. Kauppa- ja teollisuusministeriöön kytkeytyvät toimijoista Motiva Oy ja TEkeskukset. Motivan toimintaa on linja-autoalan sopimuksen yhteydessä haitannut resurssien vähyys, joka on tullut esiin sekä omien panostamismahdollisuuksien vähäisyytenä että yhteistyötahojen, esimerkiksi Linjaautoliiton resurssien vähyytenä. Motivan ja LAL:n välillä oli myös sopimukseen toimeenpanoon liittyviä painotuseroja. Motiva tähtäsi mieluummin mahdollisimman suureen sopimukseen liittyneiden yritysten määrään, kun taas LAL painotti sopimuksen mielekästä hyödyntämistä yrityksissä keskittymällä käytännön tekemiseen. Ensimmäisten sopimusvuosien jälkeen Linja-autoliitto koki, että käytettävissä olevat resurssit tulisi suunnata liittyneiden yritysten parempaan palvelemiseen mieluummin kuin liittyneiden määrän kasvattamiseen. TE-keskukset eivät olleet nykyisessä sopimuksessa merkittävässä roolissa. Sen sijaan tulevaisuudessa ne voivat olla tärkeitä toimijoita erityisesti tiedonvälityksessä ja mahdollisessa tukijärjestelmän uudistamisessa, koska ne toimivat lähellä yrityskenttää. Yritysten kannalta tukia tulisi olla helppo hakea ja byrokratian esimerkiksi erilaisissa tukien hakuprosesseissa tulisi olla minimissään, joten läheinen toimija, kuten TE-keskus, voisi olla sopiva yhteistyötaho. Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vastuun siirtyessä KTM:ltä LVM:lle on ehdottoman tärkeä varmistaa ESS:n vaatimat resurssit LVM:ssä. LVM:llä ei ole resursseja tai käytännön mahdollisuuksia tukea esimerkiksi energiaa säästävään teknologiaan liittyviä hankintoja yrityksissä, joten tarvitaan erilaisia verkostoja, joiden panoksia voidaan hyödyntää ESS:n piirissä. Hyvä esimerkki tällaisesta verkostosta on raskaan ajoneuvokaluston tehostamiseen tähtäävä tutkimushanke, jonka rahoittajina ovat mm. Tekes ja Ajoneuvohallintokeskus. Eräänä ongelmana on, että tuen jakamisen kriteerien tulee olla samat kaikille, joten esimerkiksi ESS:ään liittyneitä yrityksiä ei voitaisi tukea erikseen. Eräänä liikenne- ja viestintäministeriön sisäisenä ratkaistavana tekijänä on sopimuksen hallinnoinnin ja resursoinnin työnjako ympäristö- ja henkilöliikenneyksikköjen välillä. Ympäristöministeriö on ollut nykyisessä linja-autoalan sopimusjärjestelmässä mukana lähinnä kuuntelijan roolissa. YM:lle onkin toivottu profiilin nostamista kuuntelijasta keskustelijaksi ja roolin selkeyttämistä hahmotta- 22

24 malla omat tavoitteet ja tuomalla ne esiin. Ympäristöministeriön tavoitteet voisivat myös näkyä sopimusjärjestelmän kehittämisessä nykyistä paremmin. Samoin YM:n toivotaan osallistuvan hankkeisiin kehittäjänä ja rahoittajana. Ympäristöministeriöllä on substanssiosaamisen lisäksi hyvät verkostot, kuten SYKE, alueelliset ympäristökeskukset ja kuntaverkostot, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Linja-autoliiton merkitys sopimuksen toimeenpanossa on ollut näkyvä ja yritysten näkökulmasta LAL ja BAK ovat olleet tärkeimpiä toimijoita ESSjärjestelmässä. Linja-autoliiton toimintaa pidettiin kuitenkin haastatteluissa passiivisempana kuin esimerkiksi Suomen Kuorma-autoliiton toimintaa kuorma-autoalan energiansäästösopimuksen toimeenpanossa. Haastatteluissa arvioitiin, että ESS-järjestelmän mahdollisuuksia alan vetovoiman, kannattavuuden, yritysten ympäristövastuunäkökulman ja imagon parantamiseen ei ole Linja-autoliitossa täysin tunnistettu. Liikennealan omien energiansäästösopimusten lisäksi liikenne kytkeytyy muiden toimialojen energiansäästöön tilaajan vastuuna. Esimerkiksi kuntien ympäristöjärjestelmään voi sisältyä vaatimus, että kunnan tilaamat kuljetukset täyttävät tietyt ympäristövaatimukset. Teollisuus on merkittävin tavarakuljetusten käyttäjä. Mikäli teollisuusyritys systemaattisesti vaatii kuljetusyritykseltä esimerkiksi tietyn ympäristöpolitiikan noudattamista, toimii tämä hyvänä kannustimena myös kuljetusyrityksessä. Henkilöliikenteen palveluita ostavat asiakkaat eivät vielä toistaiseksi useinkaan aseta linja-autoyrityksille energiankulutusta tai ympäristövaikutuksia koskevia tavoitteita. Ympäristövastuun lisääminen erityisesti julkisissa hankinnoissa lisäisi samalla linja-autoyritysten mahdollisuuksia energiansäästöön tähtääviin investointeihin. Jo nykyisin kilpailutustilanteessa ympäristöjärjestelmästä voi antaa yritykselle hyvitystä, mutta käytännössä hyvitys on niin pieni, että sillä ei ole kannustavaa vaikutusta yrityksiin. Yritykset, joiden työntekijöiden työnkuvaan kuuluu paljon liikkumista, kuten esimerkiksi Posti ja monet asennusliikkeet, voivat ympäristöjärjestelmässään määritellä myös periaatteet, joita yrityksessä noudatetaan työasiointiliikenteessä. Tässä liikkumisen ohjaukseksi (engl. mobility management) kutsutussa toimintatavassa voidaan myös ottaa kantaa työmatkaliikkumiseen ja pyrkiä esimerkiksi kannustamaan työntekijöitä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön työmatkoilla. 23

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 1 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes LAL Copyright Motiva Oy, 2002 2 Alkusanat Kauppa-

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-

Lisätiedot

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiantuotannon toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 34 yritystä, jotka koostuvat 21 raportoivasta

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille Jouni Punnonen ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET OVAT ERINOMAINEN KEINO EDISTÄÄ ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUTTA 2 Teollisuuden energiansäästösopimus

Lisätiedot

Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004

Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 1 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes Linja-autoliitto ry Copyright Motiva Oy, lokakuu

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA on kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 33 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Energiansäästösopimukset tuottavat tuloksia

Energiansäästösopimukset tuottavat tuloksia Kuva Pentti Johansson/Mäntsälän Sähkö Oy Energiansäästösopimukset tuottavat tuloksia Energiansäästösopimuksilla on keskeinen asema toteutettaessa kansallista ilmastostrategiaa ja siihen liittyvää energiansäästöohjelmaa.

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

LIITE 1: Toimintasuunnitelma

LIITE 1: Toimintasuunnitelma LIITE 1: Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelman avulla täsmennetään edellä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksessa esitettyjä tavoitteita. Toimintasuunnitelman painopisteiden valinnassa ja yksittäisten

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN 1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005

Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005 Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005 1 Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes Linja-autoliitto ry Pekka Aalto Suomen Paikallisliikenneliitto

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003

Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003 1 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes Linja-autoliitto ry Copyright Motiva Oy, lokakuu

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

KETS yhdyshenkilöpäivät. Raportointi. Saara Elväs

KETS yhdyshenkilöpäivät. Raportointi. Saara Elväs KETS yhdyshenkilöpäivät 2018 Raportointi Saara Elväs Sisältö Kuntien energiatehokkuussopimuksen raportointi Palautetieto Tulokset 2017 tietojen raportoinnista (2018) Vuoden 2018 tietojen raportointi (2019)

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön

tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön tehostamismahdollisuudet esittää toimenpide-ehdotukset ja selkeät laskelmat

Lisätiedot

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

1  ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Autoalan toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Autoalan toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Autoalan toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan

VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS pk-teollisuuden energiakulut hallintaan ENERGIAKATSELMUS tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta löytää energian ja

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä EK-päivä 31.3.2009 Jyväskylä Asiantuntija Kati Ruohomäki Energia ja ilmasto Sisältö 1. Taustaa 2. Yleistä energiatehokkuussopimuksista 3. Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Trafin julkaisuja 04-2015. Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Vuosiraportti 2014. Motiva Oy, Vesa Peltola

Trafin julkaisuja 04-2015. Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Vuosiraportti 2014. Motiva Oy, Vesa Peltola Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Vuosiraportti 2014 Motiva Oy, Vesa Peltola Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 04/2015 Sisällysluettelo 1 TAUSTAA... 1 2 Sopimuksen tilanne

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio 14.3.2017 Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimuksen ja sitoumusten tilanne Suomen kunnissa Okariina Rauta, Motiva

Energiatehokkuussopimuksen ja sitoumusten tilanne Suomen kunnissa Okariina Rauta, Motiva Energiatehokkuussopimuksen ja sitoumusten tilanne Suomen kunnissa Okariina Rauta, Motiva Tausta 8.11.2018 Okariina Rauta, Motiva 2 Diplomityö, LUT Toteutus syksy 2016 - kevät 2018 Tavoitteena saada käsitys

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 https://www.youtube.com/watch?v=nkqhxsuulwe Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 - tuloksia 2 https://www.youtube.com/watch?v=ttpip5evtmo Taustat Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Metsäteollisuus ry

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Metsäteollisuus ry Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Metsäteollisuus ry Tällä toimenpideohjelmalla energiavaltainen teollisuus 1 (jäljempänä Teollisuus) toteuttaa Elinkeinoelämän

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Energiateollisuus ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma 1(7) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Energiateollisuus ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena EP-TOPO, webinaari 5.4.2017 Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Kunta-alan energiatehokkuussopimus 1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Lisätiedot

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Nollaenergiakorjauksen tiekartta

Nollaenergiakorjauksen tiekartta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Nollaenergiakorjauksen tiekartta Rakennusfoorumi 13.12.2016 Korjaamalla nollaenergiatasolle? Riikka Holopainen, TkT, tiimipäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Taustaa

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS

Lisätiedot

Kuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti. Elina Ojala, Motiva Oy

Kuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti. Elina Ojala, Motiva Oy Kuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti Elina Ojala, Motiva Oy Tietoa energiankäytöstä 16.4.2019 Energiatehokkuus hankinnoissa - Pirkanmaa 2 Energiatehokkuuden kannalta keskeisimmät

Lisätiedot

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 7.11.2018, ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari Mikä on Green Deal? Green Deal on vapaaehtoinen sopimus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Metsäteollisuus ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Ympäristöohjelma kaudelle:

Ympäristöohjelma kaudelle: Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset kausi

Energiatehokkuussopimukset kausi Energiatehokkuussopimukset kausi 2017-2025 HINKU-foorumin kevätpäivät 6.4.2016, Joensuu Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Elinkeinoelämä Energiantuotanto 1 Elinkeinoelämä Energiantuotanto Millaisia muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016? ELINKEINOELÄMÄ ENERGIANTUOTANTO Uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiatuotannon toimenpideohjelma

Lisätiedot

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusseminaari 3.11.2011 Energiatehokkuuden mittaaminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Autoalan toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Autoalan toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Autoalan toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Autoalan Keskusliitto ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta, joka

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelmaan 1(4) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne

Lisätiedot

Kokoontumistila Kokoontumistila

Kokoontumistila Kokoontumistila yleishyödyllisen kehittämishankkeen LOPPURAPORTTI 22.6.2015 31.10.2018 1 1. HANKKEEN TOTEUTTAJA... 3 2. HANKKEEN NIMI, HANKETUNNUS... 3 3. YHTEENVETO HANKKEESTA... 3 4. RAPORTTI... 3 4.1. Hankkeen tavoitteet...

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET 1997 2007 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi PK-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan

Lisätiedot

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva

Lisätiedot