Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004

Transkriptio

1 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti

2 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes Linja-autoliitto ry Copyright Motiva Oy, lokakuu

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoisena jatkuvaa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta. Liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi myös uutta maaliskuussa 2005 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Tässä vuosiraportissa viimeistä kertaa raportoitavaan linja-autoalan sopimukseen liittyvät toimet jatkuvat ja laajenivat näin koskemaan myös Paikallisliikenneliiton jäsenyrityksiä sekä raitiovaunu-, metro ja VR:n lähiliikenteen raideliikennettä. Vuonna 2001 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Kunta-alan vuonna 2002 päättyneen sopimuksen jatkamisesta vuoteen 2005 ja muuttamisesta energia- ja ilmastosopimukseksi allekirjoitettiin sopimus syyskuussa Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän linja-autoalan talvella 2005 päättyneen energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu neljännen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2004 että kumulatiivisesti vuodesta 2001 lähtien. Uuden joukkoliikenteen sopimuksen raportointi hakee muotonsa vuoden 2006 aikana. Alkuvuonna valmistunut energiansäästösopimusten kokonaisarviointi osoitti, että jo tähän mennessä vuosiraportoinnin kautta esille tulleiden toteutettujen energiatehokkuutta parantavien toimien tulokset eri sopimusaloilla ovat merkittäviä. Järjestelmän sisällä sopimusalakohtaiset erot kattavuudessa, eri tahojen sitoutumisessa ja sopimusten toimivuudessa ovat kuitenkin olleet suuria ja myös liikenteen alueella haasteita riittää jatkossakin. Käytännön toimijoiden haastatteluista ja kyselyistä arvioinnin yhteydessä saatu palaute toi selvästi esiin, että energiansäästösopimustoiminnan jatkamiselle ja kehittämiselle on hyvät edellytykset. Loppusilausta vailla olevassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat edelleen tärkeitä keinoja haasteellisten tavoitteidemme saavuttamisessa. Päästöjen hillitsemiseksi tarvitaan toimia myös henkilöliikenteen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Keväällä solmittu sopimus joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta antaa hyvät puitteet uusien, innovatiivistenkin työkalujen kehittämiseen ja laaja- 3

4 alaiseen käyttöönottoon. Ohjelman toimien ja tulosten hyvällä seuranta- ja raportointijärjestelmällä voidaan varautua jo ennakoivasti EU:n elimissä valmisteltavana olevan energiapalveluja koskevan direktiivin tuomiin velvoitteisiin. Helsingissä syyskuussa 2005 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimusmenettely Sopimuksen keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Sopimuksen arviointi 12 2 Linja-autoalan energiankäyttö Linja-autoalan kuljetusvolyymi ja energiankäyttö Sopimukseen liittyneiden yritysten liikenteen energiankulutus Sopimukseen liittyneiden yritysten kiinteistöjen energiankulutus 22 3 Sopimuskäytäntöön liittyvää Sopimuksen markkinointi Seurantajärjestelmä ja raportointi 25 4 Joukkoliikenteen energiansäästösopimus Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet Ohjelmakauden toimintasuunnitelma Yritysten liittyminen energiansäästöohjelmaan 27 5 Muuta aihepiiriin liittyvää Tiedonkeruujärjestelmien kehittäminen kuljetusalalla Kuljetusalan energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä EKO-ohjelma 28 Liite Linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), liikenne- ja viestintäministeriön (LVM), ympäristöministeriön (YM) ja Linja-autoliitto ry:n (LAL) väliseen, allekirjoitettuun sopimukseen linja-autoalan energiansäästön vapaaehtoiseksi edistämiseksi. Sopimuksen tavoitteena on edistää linja-autoalan energiankäytön tehokkuutta siten, että polttoaineenkulutus henkilökilometriä kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvä muu energiankulutus pienenee. Vuoden 2004 aikana keskityttiin ohjaamaan vuoden aikana sopimukseen jo liittyneitä yrityksiä energia- ja ympäristökuormituksen vähentämistoimenpiteissä. Syksyllä 2004 käynnistyivät myös keskustelut, joiden seurauksena tässä raportoitava linja-autoalan energiansäästösopimus päätettiin lopettaa ennen sopimuskauden päättymistä vuoden 2005 lopussa. Tämän sopimuksen alla tapahtunut toiminta siirtyi maaliskuussa 2005 uuteen nykyistä sopimusta laajempaan joukkoliikenteen sopimukseen. Sopimukseen liittyi vuoden 2004 aikana 2 yritystä, joilla on käytössään 39 linja-autoa. Sopimuksen piirissä olevien autojen määrä kasvoi näin uusien liittyjien myötä vajaa 2 %. Raporttia kirjoitettaessa sopimuksessa on mukana konsernitasolla 50 yritystä ja kaiken kaikkiaan sopimuksen piiriin kuului vuoden 2004 lopussa 73 yritystä. Sopimukseen liittyneillä yrityksillä on käytössään yhteensä linja-autoa. Näiden autojen osuus kaikista linja-autoliittoon kuuluvien yritysten autoista oli vuoden 2004 lopussa noin 41 %. Linja-autoyritysten energiankäytön seuraamiseksi soveliaimpia mittareita olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/henkilökilometri). Koska kuitenkin vain hyvin harvalla yrityksellä on tiedossa, mikä yrityksen kuljetussuorite henkilökilometriä kohti todellisuudessa on, ei tätä mittaria ole voitu käyttää. Linja-autoyritysten energiankäytön kehittymistä on siksi tarkasteltu ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/ 100 kilometriä). Linja-autoliiton jäsenyritysten matkustajamäärällä mitattuna suurin ryhmä on sopimusliikenne, jonka osuus henkilökuljetussuoritteesta oli vuonna 2004 noin 36 % ja kilometrisuoritteesta noin 12 %. Pääsääntöisesti linja-autoliikenteen sopimusliikennettä suorittavia yrityksiä ei energiansäästösopimuksen piiriin ole kuitenkaan liittynyt kuin kaksi ja näitä suoriteosuuksia ei ole raportoitu vuodelta Tämä on viimeinen vuonna 2001 solmitun Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportointi. Uuden maaliskuussa 2005 solmitun liikenne- ja viestintäministeriön, kauppaja teollisuusministeriön, ympäristöministeriön, Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n ja Linjaautoliitto ry:n välisen joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen raportointitavasta päätetään vuoden 2006 kuluessa. 7

8 1 Johdanto 1.1 Sopimusmenettely Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), ympäristöministeriö (YM) ja Linja-autoliitto ry (LAL) solmivat sopimuksen linja-autoalan energiansäästön vapaaehtoiseksi edistämiseksi. Sopimuksen piiriin kuuluvat LAL:n jäsenyritykset, jotka voivat liittyä sopimukseen yrityskohtaisella liittymisasiakirjalla. Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä linja-autokuljetusten, kaluston muun käytön ja ylläpidon sekä linja-autoyrittäjien hallitsemaan infrastruktuuriin liittyvän energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantaminen on ensisijaisesti linja-autojen kuljetus- ja liikennesuoritteen ja niitä tukeviin toimintoihin käytettävän energiankulutuksen pienentämistä. Linja-autoalan energiansäästösopimus on osa kansallista ilmastostrategiaa. Energiankäytön tehostamisella voidaan parantaa kuljetusten ja niihin liittyvien muiden fyysisten toimintojen taloudellisuutta. Oikein toteutetut energiansäästötoimet voivat parantaa myös työskentelyolosuhteita sekä työturvallisuutta. Energiasäästösopimuksen arviointi valmistui tammikuussa 2005, kohdassa 1.3 on lyhyt yhteenveto linja-autoalansopimuksen arvioinnin tuloksista. Tämän energiansäästösopimuksen oli tarkoitus olla voimassa asti, mutta uusi maaliskuussa 2005 allekirjoitettu joukkoliikenteen energiansäästösopimus korvaa vuonna 2001 allekirjoitetun sopimuksen. Joukkoliikenteen energiansäästösopimusta käsitellään tarkemmin kappaleessa 4. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat siis viimeisen kerran vuonna 2001 allekirjoitettuun linja-autoalan energiansäästösopimukseen vuoden 2004 loppuun mennessä liittyneiden linja-autoyritysten raportoimiin tietoihin. 8

9 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Sopimuksen tavoitteena oli edistää linja-autoliikenteen energiankäytön tehokkuutta siten, että polttoaineenkulutus henkilökilometriä kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvä muu energiankulutus pienenee sekä kehittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja menetelmiä, jotka parantavat jäsenyritysten energiatehokkuutta. Tavoiteasettelussa vertailuvuotena pidettiin vuotta Sopimuksen kattavuus Tavoite Sopimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman suuri osa linja-autoliikenteen yrityksistä liittymään sopimukseen. Tilanne Linja-autoalan energiansäästösopimukseen oli vuoden 2004 lopussa liittynyt konsernitasolla 50 linja-autoyritystä. Kokonaisuudessaan sopimuksen piiriin kuuluu yhteensä 73 yritystä eli noin neljännes LAL:n jäsenyrityksistä (vuoden 2004 lopussa LAL:n jäsenenä oli 371). Näillä yrityksillä oli raporttia kirjoitettaessa käytössään autoa, joista suurimman yksittäisen sopimukseen liittyneen yrityksen osuus oli neljännes eli 617 autoa. Sopimukseen liittyneiden yritysten autojen osuus kaikista linja-autoliittoon kuuluvien yritysten autoista (5 981 kpl) oli vuoden 2004 lopussa noin 41 %. Sopimukseen liittyneet yritykset ovat pääsääntöisesti konsernitasolla yli 10 linja-auton yrityksiä. Yli 20 linja-auton yrityksistä noin 40 % on liittynyt sopimuksen piiriin. Sopimukseen liittyi vuoden 2004 aikana 2 yritystä, joilla on käytössään 39 linja-autoa eli autojen määrä kasvoi noin 1,6 %. Liitteessä 1 on luettelo mennessä sopimukseen liittyneistä yrityksistä. Taulukko 1. Sopimukseen liittyneet yritykset ja autojen määrä yritystasolla. Sopimukseen liittyneet yritykset ja autojen määrä (yritystasolla) vuosi yrityksiä autoja sop. eronnut yhteensä

10 Taulukko 2. Linja-autoliiton jäsenyritysten ja energiansäästösopimukseen konsernitasolla liittyneiden yritysten jakautuminen kokoluokittain yrityksen käytössä olevien linja-autojen lukumäärän perusteella vuonna Yrityksen autojen lkm LAL jäsenyritysten lkm Sopimukseen liittyneet yritykset lkm Sopimukseen liittyneiden %-osuus , , , ,4 > ,0 Ensimmäisen sopimusvuoden hyvästä yrityksien liittymismäärästä (41 yritystä) huolimatta sopimukseen liittyneiden yritysten määrä linja-autoliiton jäsenistöstä jäi alhaiseksi. Linja-autoalan energiansäästösopimuksesta 2004 tehdyn kokonaisarvioinnin tulosten perusteella koetaan yritysten puolelta energiansäästösopimukseen liittymisen esteiksi mm. se, etteivät yritykset koe saavansa tehtyyn työmäärään nähden riittävästi konkreettista hyötyä tai lisäarvoa. Tämän lisäksi linja-autoyrittäjät eivät halua antaa yritystään koskevaa tietoa yleiseen käyttöön yksittäisten yritysten tietosuojavakuutteluista huolimatta. Seurantajärjestelmän ja raportointikäytännön kehityksen toivotaan tuottavan helpotusta edellä mainittuihin ongelmiin Liikennesuoritteen energiantehokkuus Tavoite Tavoitteena oli alentaa sopimukseen liittyvien yritysten liikennesuoritteen energiankulutusta henkilökilometriä kohden lähtötasot huomioonottaen siten, että ne ovat vuonna % alemmat ja vuonna % alemmat henkilökilometriä kohti kuin vertailuvuonna Kuljetusten energiankäytön seuraamiseksi tavoitteena sopimuksessa oli polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/henkilökilometri). Koska kuitenkaan yrityksillä ei ole ollut mahdollista toteuttaa sopimuksen mukaista seurantaa, kuljetusten energiankäytön kehittymistä tarkastellaan siksi ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/ 100 kilometriä). Tilanne Ajomääriin suhteutettua polttoaineen kulutusvertailua (litraa/100 kilometriä) voidaan tehdä neljän vuoden ajalta. Vertailu osoittaa että liikennesuoritteesta riippumatta kaikkien raportoitujen ajoneuvojen polttoaineen keskikulutus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla sopimuskauden aikana. Kaikkien vuonna 2004 raportoitujen autojen keskikulutus oli 30,8 l/100 km. Vuoden 2001 raportointi osoitti keskikulutuksen olleen 31 l/100 km kohti. Raportoinnin perusteella ei voida kuitenkaan vetää suoria johtopäätöksiä, sillä kaikkien raportoitujen autojen kulutus l/100 km kohti on kuitenkin vaihdellut jonkin verran. Lisäksi suoritteiden ja polttoai- 10

11 neen kulutuksissa eri vuosien raportoinnissa on ollut suuria vaihteluja. Muiden suoritteiden osalla ei suuria muutoksia vuosittain ole tapahtunut, lukuun ottamatta vuonna 2002 vakiovuoroliikenteen ja 2004 kaupunkiliikenteen raportoinnissa olevaa selittämättömäksi jäänyttä polttoaineenkulutusta l/100 km kohti. Raportoinnin tarkkuuteen on vaikuttanut suurelta osin myös ei jaoteltujen eli ei liikennetyypeittäin ilmoitettujen suoritteiden suuri osuus, joka vaihteli raportoinnin aikana vuosittain % välillä. Näiden suoritteiden osalta ei siis voitu määritellä mihin liikennetyyppeihin ne kohdistuvat. Polttoaineen kulutuksen ja suoritteiden määrissä on myös eri vuosina eroavaisuuksia. Raportoinnin perusteella absoluuttisen polttoaineen kulutuksen kehityksestä ei voida antaa varmaa tietoa, koska ajettujen kilometrien suoritteissa on eri vuosina suuria eroavuuksia. Tämän lisäksi yrityksissä tapahtuneista ajoneuvokannan muutoksista ei ole ollut käytössä tietoa. Sopimuksen säästötavoite vuodelle 2005 oli haasteellinen. Raportoidut seurantatiedot eivät osoita, että asetutetut säästötavoitteet olisi saavutettu sopimuskauden aikana Ympäristöohjelma Tavoite Tavoitteena oli, että sopimuskauden loppuun mennessä ( ) kaikki sopimuksen allekirjoittaneet yritykset ja yrittäjät ovat toteuttaneet bussiliikenteen ympäristöohjelman ja niillä on voimassa vähintään ympäristö- ja energiavastuullisen bussiyrityksen todistus. Lisäksi tavoitteena oli, että LAL tukee neuvoin yrityksiä, jotka katsovat tarpeelliseksi auditoida ympäristöhallintajärjestelmänsä ulkopuolisen katselmoijan avustuksella. Tilanne Tavoitetta ei saavutettu, sillä vuoden 2004 loppuun mennessä vain noin 16 %:lla sopimukseen liittyneistä yrityksillä on voimassa oleva energiavastuullisen bussiyrityksen todistus (4 yritystä) tai sertifioitu ISO ympäristöohjelma (8 yritystä). Sertifiointia ei useimmiten ole toteutettu siksi, että siitä saatava hyöty on koettu vähäiseksi ja toisaalta sertifioinnin toteuttaminen ja ylläpitämisen kustannukset suuriksi. Jatkossa, kun vaatimukset ympäristöasioissa kiristyvät, ovat yritysten järjestelmät valmiita sertifioitavaksi. Sopimukseen liittyneet yritykset ovat kuitenkin eri muodoissa ja eritasoisesti tehneet ympäristökuormituksen vähentämiseen ja energian säästöön liittyviä toimenpiteitä. Osa toteuttaa bussialan EKO-ohjelmaa ilman ympäristöjärjestelmän auditointia, näiden yritysten lukumäärä ei ole tiedossa. Osa yrityksistä on tehnyt energiankäytön tilanneselvityksen, seuraa energiankulutusta ja antaa energiankäytön tunnusluvut tietopankkiin. Pääosin sertifiointia ei vielä vaadita, mutta kuitenkin jo vuoden 2006 alusta esim. YTV:n alueen kilpailuttamiskriteerit edellyttävät, että yrityksellä tulee olla voimassa oleva laatujärjestelmä ISO 9002 ja ympäristöjärjestelmä ISO 14001, jos kilpailutettavan linjan hoitamiseen tarvitaan yli viisi linja-autoa. 11

12 1.2.4 Muu energiankulutus Tavoite Sopimuksen tavoitteena oli selvittää ja seurata järjestelmällisesti sopimusyritysten muuta energiankulutusta, kuten rakennusten lämmitystä, ilmastointia, sähkönkulutusta ja vedenkäyttöä. Tavoitteena oli niiden energiankulutuksen alentaminen samassa suhteessa kuin liikennesuoritteen energiankulutuksen. Tilanne Muun energiankäytön vertailua voidaan tehdä neljän vuoden ajalta, joskin kiinteistöjen määrässä ja tilavuuksissa on jonkin verran eroavaisuuksia vuosittain. Raportoinnista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä sopimuksen säästötavoitteiden onnistumisesta, mutta selkeästi voidaan todeta mm. lämmityksessä käytettävän öljyn määrän olevan vuoittain aika vakio. Kaukolämmön osalla vuoden 2002 kohdalla on merkittävä ero vuosiin 2001 ja nähden, lämmityssähkön käyttö sitä vastoin on vuoden 2004 raportoiduissa kiinteistöissä lisääntynyt edellisiin raportointivuosiin nähden noin 50 %. Muun sähkön kulutus on tasoittunut vuoden 2001 huippukulutuksesta, vedenkulutuksessa on myös tapahtunut vähentymistä lisääntyneen vedenkierrätyksen ansiosta. 1.3 Sopimuksen arviointi Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti kesällä 2004 energiansäästösopimusten kokonaisarvioinnin. Hankkeen pyrkimyksenä oli selvittää ja arvioida sopimustoiminnan vaikuttavuus, konkreettiset tulokset sekä tuoda esiin näkökohtia ja päätelmiä sekä konkreettisia kehittämisehdotuksia. Energiansäästösopimusten arviointi koski sopimusosapuolten ja niitä toimeenpanossa avustaneiden organisaatioiden toimintaa sekä sopimusten toteutusta käytännön tasolla yrityksissä ja yhteisöissä. Arvioinnin tavoitteena oli muodostaa objektiivinen kokonaiskuva energiansäästösopimustoiminnasta ja sen tuloksellisuudesta koko sopimusjärjestelmän ja sen toteutuksen kannalta, energiapolitiikan ja energiansäästön edistämisen kannalta sekä sopimusten toimimisesta ja käyttökelpoisuudesta yritysten ja yhteisöjen kannalta. Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi tehtiin muista sopimuksista erillisenä ja sen toteutti Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen ja kuljetustekniikan laitos. Energiansäästösopimustoiminnan kokonaisarvioinnin tavoitteeksi oli asetettu selvittää mm. Miten hyvin sopimustoiminta on edistänyt energiapolitiikan ja energiansäästön edistämisen tavoitteita Mitkä ovat sopimusjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet Mitä lisäarvoa sopimustoiminta on tuonut energiansäästön edistämiseen yrityksissä ja yhteisöissä Miten yritykset ja yhteisöt ovat käytännössä toteuttaneet sopimukseen sisältyviä velvoitteita. 12

13 Linja-autoalan sopimuksen arviointiraportin yhteenvedossa todetaan mm. Energiansäästösopimukseen liittyneiden linja-autoyritysten yleisimmät energiansäästöön tähtäävät toimenpiteet, joita toimeenpantiin sopimuksen aikana, olivat kuljettajien ajotapakoulutus ja kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta. Noin kaksi kolmesta sopimukseen liittyneistä yrityksistä koki sopimukseen liittyvät hyödyt velvoitteita suuremmiksi. Sopimuksen hyötyinä koettiin erityisesti polttoaineenkulutuksen ja kiinteistöjen energiankulutuksen seurantajärjestelmien kehittyminen. Suurimpana velvoitteena nähtiin toisaalta seurantajärjestelmiin liittyvä vuosiraportointi, joka vaati monella yrityksellä paljon arvioitua suuremman työmäärän. Sopimusjärjestelmään liittymisen syynä nähty imagovaikutus ei konkretisoitunut sopimukseen liittymisen hyötynä monellakaan yrityksellä. Yritykset eivät ole kokeneet saaneensa sopimuksesta tai muusta ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyvästä työstä välitöntä kilpailuetua. Linja-autoalan energiansäästösopimus on ollut siihen liittyneiden yritysten kannalta hyödyllinen. Raportointijärjestelmä ei ole kuitenkaan pystynyt tuottamaan vertailukelpoisia tietoja yritysten energiankulutuksen kehittymisestä. Sen sijaan yrityksille itselleen omien seurantajärjestelmien kehittyminen on ollut merkittävä hyöty. Sopimusjärjestelmä on vähintäänkin pitänyt energiansäästöasioita esillä linjaautoalalla ja ollut sopimukseen liittyneissä yrityksissä energiankulutuksen vähentämistavoitteiden tukena. Tulevaisuudessa sopimusjärjestelmää kehitettäessä huomiota tulee kiinnittää toimenpiteistä erityisesti polttoaineenkulutuksen seurantajärjestelmien kehittämiseen, energiatehokkaan linja-autokaluston kehittämiseen sekä tietojen levittämiseen alan parhaista käytännöistä. Arviointiraportti on saatavissa kokonaisuudessa pdf-muodossa Motivan www-sivuilta > Toiminta-alueet > Energia- ja ilmastosopimukset > Energiansäästösopimustoiminta > Sopimustoiminnan arviointi. 13

14 2 Linja-autoalan energiankäyttö 2.1 Linja-autoalan kuljetusvolyymi ja energiankäyttö Kuljetusvolyymi Vuoden 2004 lopussa oli Suomessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikkiaan linjaautoa, missä on kasvua edelliseen vuoteen 3,5 %. Näistä luvanvaraiseen liikenteeseen oli rekisteröity ajoneuvoa ja yksityiseen liikenteeseen (14 %) ajoneuvoa. Tilastokeskuksen julkisen liikenteen matkustajatilastot eivät valmistuneet tämän raportin valmistumiseen mennessä. Linja-autoliikenteen kokonaismatkustajamäärä Suomessa oli vuoden 2003 tietojen mukaan 342,4 milj. matkustajaa. Linja-autoliiton jäsenyritysten kokonaismatkustajamäärä vuonna 2004 oli noin 195,6 miljoonaa, joka on noin 4 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärät vähenivät linjaliikenteessä, johon luetaan pikavuoro-, paikallis-, sopimus- ja vakiovuoroliikenne. Matkustajamäärän vähentyminen on osin myös seurausta tarjonnan vähentymisestä vuoro- ja paikallisliikenteessä. Merkille pantavaa on, että paikallisliikenteen matkustajamäärä väheni lähes 8 %. Matkustajamäärän vähentymistä selittää ainakin osittain voimakas henkilöautojen määrän kasvu. Sopimuskauden ensimmäisestä raportointivuodesta v matkustajamäärä on vähentynyt linja-autoliiton jäsenyrityksissä yli 20 % (48 milj. matkustajaa). Muutokset ovat johtuneet lähinnä Linja-autoliiton jäsenrakenteessa tapahtuneissa muutoksissa ja sopimusliikenteen jäsenyyden päättymisestä. Tilausliikenne 6,3 % Palveluliikenne 0,5 % Pikavuoroliikenne 3,7 % Vakiovuoroliikenne 24,2 % Paikallisliikenne 29,0 % Sopimusliikenne 36,3 % Kuva 1. Linja-autoliiton jäsenyritysten kuljetusvolyymin 195,6 milj. matkustajaa jakautuminen liikennetyypeittäin vuonna

15 Tilausliikenteen matkustajamäärien vähentymistä linja-autoliiton jäsenyrityksissä selittävät risteilymatkustuksen muutokset, jossa matkustajamäärät ovat vähentyneet noin 12 %, joskin toisaalta ulkomaan matkailu on lisääntynyt yli 19 %. Tilausliikenteen matkustajamääriä ei myöskään seurata niin tarkasti kuin linja- ja ostoliikenteessä. Kilpailu tilausliikenteen markkinoilla on lisääntynyt joukkoliikenneyritysten määrän kasvun seurauksena. Palveluliikenteen matkustajamääriä on tilastoitu vuodesta 1998 alkaen. Matkustajamäärät ovat nousseet palveluliikenteessä joka vuosi. Kokonaismatkustajamääristä palveluliikenteen osuus raportoinnissa on kuitenkin vain 0,5 %. Ajosuorite liikennetyypeittäin Tilastokeskuksen julkisen liikenteen suoritetilastot eivät valmistuneet tämän raportin valmistumiseen mennessä. Linja-autoliikenteen suoritteiden kokonaisajokilometrit Suomessa vuonna 2003 olivat 438,8. Linja-autoliiton jäsenyritysten linja-autojen kilometrisuorite vuonna 2004 oli noin 400 milj. km. Kaikki liikennetyypit huomioon ottaen ajokilometrit vähenivät noin 1 % (n. 4 milj. km) edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos johtuu Linja-autoliiton jäsenrakenteessa tapahtuneista muutoksista. Ajetuista kilometreistä noin 30 % (n. 118 milj. km) kertyi vakiovuoroliikenteessä, yli 19 % (78,5 milj. km) tilausajoliikenteessä, noin 17 % (69 milj. km) pikavuoroliikenteessä, lähes 16 % (63,2 milj. km) paikallisliikenteessä ja noin 12 % (47,5 milj. km) sopimusliikenteessä. Siirto- ja huoltoajojen osuus kaikista ajetuista kilometreistä oli 5,5 % (22,1 milj. km). Siirto- ja huoltoajot 5,5 % Pikavuoroliikenne 17,2 % Tilausliikenne 19,6 % Palveluliikenne 0,7 % Paikallisliikenne 15,8 % Vakiovuoroliikenne 29,4 % Sopimusliikenne 11,8 % Kuva 2. Linja-autoliiton jäsenyritysten linja-autojen ajokilometrien jakaantuminen liikennetyypeittäin vuonna

16 Energian käyttö Suomen liikenteessä (kotimaan liikenne sekä ulkomaille suuntautuva vesiliikenne ja ilmaliikenne Suomen talousvyöhykkeellä; LIPASTO 2004) kului energiaa vuonna 2004 noin 228 PJ. Tästä määrästä suurin osa, eli noin 71 % (162 PJ) kului tieliikenteessä. Tieliikenteen energiankäyttö kasvoi yli 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvasta 3 nähdään, että linjaautojen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli puolestaan noin 4,2 %, eli noin 7 PJ. Linja-autoliikenteen energiankulutus on noussut edellisestä vuodesta noin 5 %. Linja-autot 4,2 % Pakettiautot 10,6 % Mopot ja moottoripyörät 0,6 % Kuorma-autot 25,5 % Henkilöautot 59,0 % Kuva 3. Tieliikenteen energiankäytön jakautuminen liikennetyypeittäin vuonna Tieliikenteen energiankulutus lähti nousuun 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Voimakkain kasvu tapahtui kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiankulutuksessa. Tähän oli pääosin syynä vilkastuneen teollisuustoiminnan lisääntynyt kuljetussuorite, tämän jälkeen kasvu on ollut hyvin maltillista. 90-luvun puolen välin jälkeen energiankulutuksen nousu on myös huomattavaa moottoripyörien ja mopojen osalta, aiemmista vuosista lähes 10 %. Vuodesta 2003 poiketen linja-autoliikenteen energiankulutuksen osalta on myös nousua yli 5 %. Henkilöautoliikenteen energiankulutuksessa on myös hivenen kasvua. Kaiken kaikkiaan tieliikenteen energiankulutus on nousujohteista liikennesuoritteiden kasvun johdosta vuoteen 2004 asti. Kuljetusten rakenteen muuttumisen ja energiatehokkuuden paranemisen vuoksi energiankulutuksen kasvu tasaantuu (kuva 4) ja kasvun ennustetaan kääntyvän laskuksi lähivuosina. Arvioidaan että polttoaineen kulutus laskee liikennesuoritteen kasvusta huolimatta (kuvat 4 ja 5). Liikennesuoritteen kasvu vuonna 2004 oli 2,4 % (n. 1,2 milj. km) edellisestä vuodesta. Vuosittain muutos kuitenkin heilahtelee, joten liikenteen kokonaisenergiankulutusta tulisikin katsoa useamman vuoden aikajänteellä. Henkilöautojen kokonaiskulutuksen odotetaan laskevan tulevien vuoden aikana mm. EU:n ja autoteollisuuden välillä solmitun autojen hiilidioksidipäästöjä koskevan sopimuksen seurauksena ja diesel-autojen osuuden kasvaessa. Kuvassa 4 on esitetty arvio tieliikenteen polttoaineen kulutuksen kehittymisestä vuoteen 2024 asti. 16

17 4 3 Miljoonaa tonnia 2 MP+Mopot 1 Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot Vuosi Kuva 4. Tieliikenteen polttoaineen kulutuksen arvioitu kehittyminen vuosina Lähde VTT, LIPASTO/LIISA Miljoonaa kilometriä MP+Mopot Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot Vuosi Kuva 5. Tieliikenteen suoritteen arvioitu kehittyminen vuosina Lähde VTT, LIPASTO/LIISA

18 2.2 Sopimukseen liittyneiden yritysten liikenteen energiankulutus Sopimukseen liittyneiden yritysten kalustosta saatiin vuoden 2004 kulutustiedot ajoneuvosta, joka on noin 79 % raportoinnin piirissä olevasta ajoneuvomäärästä. Tämä on noin 2 % vähemmän kuin edellisenä vuotena raportoineiden autojen lukumäärällä mitattuna. Raportoineidenkin yritysten seurantatiedot jäivät osittain puutteelliseksi, koska vain noin 45 % ajetuista ajokilometreistä (noin 63,4 milj. km) oli jaoteltu säästösopimuksen raportointia edellyttävällä tasolla liikennetyypeittäin. Ajosuoritteista noin 55 % (noin 76,9 milj. km) oli siis ilmoitettu vain kokonaismääränä erittelemättä. Syynä tähän on ilmeisestikin, että edelleenkään ei kaikissa yrityksissä suoritetietoja pystytä erittelemään, tai erittelystä ei katsota saatavan sitä hyötyä, mitä sopimuksen raportoinnissa haetaan. Yrityksissä seurantaa toteutetaan pelkästään ajoneuvokohtaisesti, koska samat ajoneuvot ajavat usein eri liikennetyypin ajosuoritetta. Muu ei määritelty 1,1 % Pikkubusseja 4,7 % Kaupunki linja-autot 29,1 % Kaukoliikenne linja-autot 65,1 % Kuva 6. Energiansäästösopimuksen piiriin kuuluvien raportoitujen linja-autojen lukumäärän (yht kpl) jakautuminen eri liikennetyypin linja-autoihin vuonna Raportoitujen autojen euroluokitus ja osuus ajoneuvoista EU:n raskaiden ajoneuvojen päästösääntelyn perustana on vuonna 1988 annettu raskaiden dieselmoottorien päästödirektiivi 88/77/ETY ja sen muutokset, joilla yhteisössä otettiin 90- luvulla käyttöön tyyppihyväksynnässä ns. EURO 1 ja EURO 2 päästörajat. EURO 1 rajat tulivat uusille rekisteröitäville ajoneuvoille vuonna 1993 ja EURO 2 rajat vuonna Raskaiden ajoneuvojen moottoreille säädettiin kolmessa vaiheessa voimaan tulevat päästöluokat direktiivillä 1999/96/EY. EURO 3 -luokka tuli voimaan vuonna 2000, EURO 4 -luokka tulee voimaan vuonna 2005 ja viimeisin luokka EURO 5 vuonna

19 Sopimukseen liittyneistä raportoiduista linja-autoista noin 17 % on otettu käyttöön ennen vuotta 1986 (luokka ECE R 49) ja noin 34 % kuuluu luokkaan ECE R 49/01 eli ne ovat vuosimallia Luokkaan ECE R 49 kuuluvien autojen määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta noin 3 prosenttiyksikköä, ja ECE R 49/01 noin 2 prosenttiyksikköä, EURO 1 -luokan autojen määrässä on hivenen kasvua ja EURO 2 -luokan autojen määrä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Raportoiduista autoista EURO 3 -luokkaan kuuluvat autot ovat lisääntyneet noin 4 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta, kaikkiaan EURO 3 -luokiteltuja linja-autoja on käytössä lähes 13 % raportoiduista linja-autoista (253 kpl). Nämä linja-autot on siis otettu käyttöön vuonna 2000 tai sen jälkeen. Raportointi osoittaa että vanhoja autoja (15 20 vuotta) on sopimuskaudella poistettu käytöstä merkittävästi ja vastaavasti on otettu käyttöön uudempaa linja-autokalustoa, josta siirtyminen EURO 3 -luokan linja-autojen käyttöön on kasvanut selvästi eniten. 40 % 35 % 36 % 35 % 34 % 34 % % 28 % 25 % 20 % 25 % 20 % 17 % 24 % 24 % 23 % 23 % 15 % 10 % 12 % 12 % 11 % 11 % 9 % 13 % 6 % 5 % 0 % ECE R 49 (vm.-86 vanhempia) ECE R 49/01 (vm ) EURO 1 (vm ) EURO 2 (vm ) 3 % EURO 3 (vm ) 0,6 % 0,3 % 0 % Muu ei määritelty Kuva 7. Raportoitujen autojen (yht kpl) jakautuminen euroluokituksen mukaan vuosina Ajosuorite liikennetyypeittäin Raportoineiden yritysten suoritteet yhteensä (140,3 milj. km) ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna noin 5 % (7,7 milj. km). Tämän vuoden raportoinnista jaottelemattomien kilometrien osuus kaikista raportoiduista ajokilometreistä on noin 55 % (76,9 milj. km). Edelliseen vuoteen verrattuna jaottelemattomien kilometrien osuus on siis kasvanut peräti 14,5 % (yli 17 milj. km). 19

20 Raportoidut kilometrisuoritteet ovat vähentyneet kaikilla muilla liikennetyypeillä lukuun ottamatta sopimusliikennettä, jossa oli lisäystä 36 % (noin km) edelliseen vuoteen verrattuna. Sopimusliikenteen suoritteen osuus on kuitenkin raportoidusta kokonaissuoritteesta ainoastaan 0,15 %. Suoritteet ovat vähentyneet pikavuoroliikenteessä 18 % (noin 3,2 milj. km), tilausajoliikenteessä 51 % (9,8 milj. km), vakiovuoroliikenteessä 20 % (noin 5,3 milj. km), siirtoajoissa 30 % (noin km), kaupunkiliikenteessä 25 % (noin 5,1 milj. km) ja palveluliikenteessä 17 % (noin km). Kuvassa 8 on eritelty raportoitujen autojen osalta niiden jakautuminen eri liikennetyyppeihin. Kaupunkiliikenne 10,8 % Palveluliikenne 0,3 % Pikavuoroliikenne 10,5 % Sopimusliikenne 0,2 % Ei jaotelltu 54,8 % Tilausajoliikenne 6,7 % Vakiovuoroliikenne 15,4 % Siirtoajot 1,3 % Kuva 8. Kaikkien raportoitujen autojen ajosuorite vuodessa (yht. 140,3 milj. km) jaoteltuna liikennetyypeittäin vuonna Kuvassa 9 on vastaavasti eritelty autojen ajokilometrien jakautuminen liikennetyypeittäin siitä osuudesta linja-autoista, joista kyseinen tieto oli vuosiraporteista saatavilla. 20

21 Siirtoajot 2,9 % Kaupunkiliikenne 23,9 % Vakiovuoroliikenne 34,0 % Palveluliikenne 0,7 % Pikavuoroliikenne 23,2 % Tilausajoliikenne 14,9 % Sopimusliikenne 0,3 % Kuva 9. Raportoitujen autojen jakautuminen liikennetyypeittäin ajosuoritteen (yht. 63,4 milj. km) perusteella vuonna Polttoaineen kulutus Aiempien vuosien raportoitujen tietojen perusteella linja-autoyritysten energiankulutuksesta selvästi yli 90 % aiheutuu autojen polttoaineen kulutuksesta. Raportoineiden linja-autojen polttoaineen kokonaiskulutus oli vuonna ,3 milj. litraa, joka on noin 9 % vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Raportoitujen autojen kokonaissuorite on toisaalta samalla laskenut noin 5 % (7,7 milj. km), mikä selittää polttoaineen kulutuksen laskun edelliseen vuoteen verrattuna. Eräs hyvä mittari kuljetusten energiankäytön seuraamiseksi olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/henkilökilometri). Vain hyvin harvalla yrityksellä on kuitenkaan tiedossa, mikä niiden kuljetussuorite todellisuudessa on, joten tätä mittaria ei voida käyttää. Kuljetusten energiankäytön kehittymistä tarkastellaan siksi ajomääriin suhteutettuna polttoaineenkulutuksena (litraa/100 kilometriä). Kaikkien vuonna 2004 raportoitujen autojen keskikulutus oli 30,8 l/100 km. Edellisenä vuonna raportoituihin autoihin verrattuna keskikulutus on laskenut 3,4 % (1,1 l/100 km) kohti. Suurin muutos on tapahtunut kaupunkiliikenteen kulutuksessa, missä keskikulutus on vähentynyt 6,2 % (2,3 l/100 km), muiden liikennetyyppien osalta on tapahtunut hienoista kasvua. Pikavuoroliikenteessä nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 l/100 km, tilausajoliikenteessä 0,3 l/100 km, vakiovuoroliikenteessä 0,8 l/100 km, palveluliikenteessä (0,1 l/100 km) ja siirtoajoissa 0,8 l/100 km. Kuvasta 10 nähdään että vuosina 2001, 2002, 2003 ja 2004 liikennetyypeittäin raportoineissa yrityksissä on polttoaineen keskikulutuksessa (1/100 km) heilahtelua jonkin verran vuosittain, joten ei voi päätellä onko polttoaineen kulutus (l/100 km) oleellisesti muuttunut. 21

22 Kuvassa 10 vakiovuoroliikenteen ajoneuvojen keskikulutuksen vähenemistä vuonna 2002 lähes 3 l/100 km vuodesta 2001 ei raportoiduista tiedoista ole voitu selvittää. Vastaavasti tämän vuoden raportoinnissa kaupunkiliikenteen kulutuksen laskulle 2,3 l/100 km ei löydy luontevaa selitystä. Jaottelemattomien autojen keskikulutus vuonna 2004 on myös laskenut edellisestä vuodesta 0,9 l/100 km kohti. Sopimusliikenteen keskikulutusta ei tähänkään raporttiin voitu ilmoittaa, koska niiden osalta raportointia ei saatu kilometrien eikä polttoaineen kulutuksen osalta. Palveluliikenne suoritetaan D1-luokan ajoneuvoilla, mistä johtuu muita selvästi alhaisempi keskikulutus (l/100 km). litraa/100 km 40 37,2 36,5 37,1 34, ,4 29, ,9 28, ,2 30,8 29,8 30,4 28,7 28,6 28,5 26, ,9 30,8 29,0 28,8 27,6 27,4 26,9 25, ,0 12,2 12,1 11,7 5 0 Tietoa ei raportoitu Kaupunkiliikenne Pikavuoroliikenne Sopimusliikenne Tilausajoliikenne Vakiovuoroliikenne Palveluliikenne Siirtoajot Ei jaoteltu Kuva 10. Raportoitujen autojen keskimääräinen polttoaineen kulutus (l/100 km) liikennetyypeittäin vuosina Sopimukseen liittyneiden yritysten kiinteistöjen energiankulutus Ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen lisäksi kuljetusyritysten energiankäyttö koostuu lähinnä kiinteistöjen lämmityksestä sekä sähkön ja veden käytöstä. Kiinteistöjensä energiankulutuksesta yrityksiä pyydettiin raportoimaan öljyn, lämmityssähkön, kaukolämmön, maakaasun ja puun käytöstä, sekä muusta kuin lämmitykseen kuluvasta sähköstä. Kiinteistöjen energiankäyttöön liittyviä tietoja raportoineilla yrityksillä oli vuonna 2004 kaikkiaan 122 kiinteistöä, joiden yhteinen tilavuus oli yli m 3 sisältäen sekä toimistoettä varikkorakennukset. Yritysten raportoima rakennustilavuus oli vähentynyt edellisvuodesta noin 5 %. 22

23 Kaikkien vuonna 2004 kiinteistöjen energiankäytöstä raportoineiden yritysten lämmitysenergian käytöstä vajaa puolet tuotettiin kaukolämmöllä ja noin 35 % öljyllä. Raportoitu sähkölämmityksen osuus oli lähes kaksinkertaistunut edellisestä vuodesta, ollen nyt noin 17 % raportoineiden yritysten lämmitysenergian käytöstä. Vedenkulutus on vähentynyt raportoineissa yrityksissä 7 %. Vertailuja edellisiin vuosiin ei kuitenkaan voida suoraan tehdä, koska raportoitu rakennuskanta ei ole sama. Tosin vedenkulutuksen vähenemistä oletetaan lisäävän sen, että sekä veden kierrätystä että sadeveden hyötykäyttöä on lisätty, siitäkin huolimatta että niitä toteutetaan vielä vain muutamassa yrityksessä. Sähkölämmitys 17 % Öljy 35 % Kaukolämpö 48 % Kuva 12. Kiinteistöjen energiankäytön raportoineiden yritysten lämmitysenergian jakautuminen eri lämmitysmuotoihin vuonna Energiansäästösopimuksen aiemmissa vuosiraportoinneissa on vertailtu sekä liikennepolttoaineiden että kiinteistöjen energiankulutuksien kehitystä, vaikkakin suoritteiden ja kiinteistöjen määrissä on eri vuosina ollut jonkin verran eroavaisuuksia. Tämän tapainen vertailu eri vuosilta antaisi käyttökelpoista tietoa siitä, miten polttoaineiden kulutus liikennetyypeittäin ja kiinteistöjen energiankulutus on kehittynyt, erityisesti mikäli vertailtavissa oleva raportoineiden yritysten kanta kunakin vuonna olisi nykyistä kattavampi. Vuoden 2004 osalta ei näitä tietoja ollut saatavilla, joten energiankulutusten yhteenvetoa sopimuskaudelta ei voida esittää. Kiinteistöjen energiakatselmukset Kuten muillakin sopimusaloilla omien kiinteistöjen katselmukset (ei koske asuinkiinteistöjä) ovat yksi energiansäästösopimusten toimeenpanoon liittyvä toimenpide, jonka tuloksena saadaan kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia. KTM:n tuella tehtyjä rakennusten energiakatselmuksia ei linja-autoyrityksissä ole edelleenkään toteutettu yhtään. Ennen energiansäästösopimusta, ilman KTM:n tukea, on katselmuksia tehty yhdessä 23

24 yrityksessä, jonka kiinteistöt edustavat noin 4,1 % sopimuksen piirissä olevien yritysten kiinteistöjen kokonaistilavuudesta. Aiempien vuosien raportoitujen tietojen perusteella kiinteistöjen energiankulutuksen osuus on jonkin verran alle 10 % yritysten kokonaisenergiankäytöstä, jolla on merkitystä myös linja-autoyritysten energiatehokkuudessa ja kustannuksien vähentämisessä. Lisäämällä kiinteistöjen energiakatselmuksia, on yrityksissä mahdollisuus saada säästöjä sekä energiankulutuksessa että kustannuksissa. KTM:n tukemiin ns. Motiva-energiakatselmuksiin voi tällä hetkellä saada tukea 40 %. 24

25 3 Sopimuskäytäntöön liittyvää 3.1 Sopimuksen markkinointi Energiansäästösopimus ja EKO-ohjelma olivat esillä BUS 2004 näyttelyssä Rovaniemellä Bussialan Kehittämispalvelut Oy:n osastolla. BUSSIammattilainen lehdessä kerrottiin myös yrityskohtaisista hyvistä EKO-käytännöistä ja tehtiin bussiyrityksen ympäristö- ja energiavastuullisuusajattelua, ympäristö- ja energiavastuullisen bussiyrityksen todistusta ja symbolia tunnetuksi. 3.2 Seurantajärjestelmä ja raportointi Vuonna 2004 suurin osa yrityksistä käytti energiankulutustietojensa raportointiin sähköistä tietopankkiratkaisua. Säästösopimuksessa mukana olevat yritykset voivat käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla ilmoittaa energiankulutustietonsa vuosittain suoraan Linja-autoliiton toimesta kehitettyyn sähköiseen tietopankkiin, josta ne voivat tulostaa sekä liikenteen että kiinteistöjen energiankulutustiedot eri vuosilta myös graafisessa muodossa ja nähdä havainnollisesti eri vuosien energiankulutuksen kehityksen. Tietopankista yritykset saavat käyttöönsä myös muiden säästösopimusyritysten energiankulutustiedot liikennetyypeittäin ja yrityskoon mukaan ryhmiteltyinä. Tämä antaa mahdollisuuden verrata omia kulutustietoja vastaavan kokoluokan tai liikennetyypin seurantatietoihin. Raportoinnin ongelmana on edelleenkin yksilöllisten tietojen saanti yritysten energiankulutuksista. Vain noin 45 % vuonna 2004 raportoineista yrityksistä pystyi antamaan ajokilometrejä sekä kokonaiskulutusta koskevat tiedot liikennetyypeittäin jaoteltuna. Sopimuksen voimassaoloaikana jaottelemattomien ajokilometrien prosentuaalinen määrä on vaihdellut % välillä. Yrityksillä on erilaiset toimintatavat ja järjestelmät seurata energiankulutusta. Kaikki yritykset eivät seuraa polttoaineenkulutusta liikennetyypeittäin, vaan esim. autokohtaisesti. Tämä saattaa aiheuttaa jossain määrin virheellisyyksiä liikennetyypeittäin keskikulutusta arvioitaessa. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten liikenteen energian kulutusta ja sen vuosittaista ja sopimuskauden aikana mahdollisesti tapahtuvaa kehittymistä ei koko sopimuksen voimassaoloaikana ole pystytty seuraamaan alun perin tavoitteena olleella tavalla kuljetussuoritetta kohden. 25

26 4 Joukkoliikenteen energiansäästösopimus Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n (PLL) energiansäästöohjelman valmistelutyötä koskevan LVM:n toimeksiannon Paikallisliikenteen energiansäästöohjelman suunnittelu ja toteutuksen valmistelu aloitettiin vuoden 2004 aikana. Tavoitteeksi asetettiin, että nämä toimenpiteet toteutettaisiin siten, että sopimus voitaisiin allekirjoittaa vuoden 2004 loppuun mennessä. Loppusyksystä suunniteltu sopimus laajeni käsittämään joukkoliikenteen laajemminkin niin, että mukaan tuli myös Linja-autoliitto ry (LAL). Tämän myötä valmistellun sopimuksen nimeksi muutettiin Sopimus joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta vuosille Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet Joukkoliikenteen sopimus koskee ensisijaisesti julkista linja-autoliikennettä, VR:n lähiliikennettä sekä metro- ja raitiovaunuliikennettä. Sopimuksessa on sovittu yhteistoiminnasta niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita kansallisen ilmastostrategian sekä energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelman tavoitteet ja toteutus edellyttävät. Sopimus kohdistuu henkilökuljetusten, kuljetuskaluston muun energiankäytön ja ylläpidon sekä yritysten kiinteistöjen energiankäytön tehokkuuden parantamiseen. Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan sopimuksessa ensisijaisesti liikennesuoritteen ominaiskulutuksen sekä niitä tukeviin toimintoihin käytettävän energian ominaiskulutuksen alentamista ja kulutuksen seurannan parantamista. 4.2 Ohjelmakauden toimintasuunnitelma Joukkoliikenteen energiansäästöohjelman toimintasuunnitelma sisältää kuusi keskeistä toimenpidealuetta. Toimenpidealueiden sisällä toiminta koostuu yhdestä tai useammasta projektiluonteisesta kokonaisuudesta, joista tehdään omat erilliset projektisuunnitelmat. Henkilökuljetusten energiansäästöihin ja ympäristövastuullisten toimintatapojen käyttöön tähtäävään osaamiseen ja koulutukseen panostaminen Kuljetuskaluston valinnan, ympäristöhallinnan sekä energiansäästö- ja energiankulutuksen seurannan menetelmien kehittäminen Asiakasyhteistyö ympäristöhallinnassa Liikennetelematiikan käytön lisääminen energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi Ympäristöystävällisen ja energiansäästöä tukevan liikenneinfrastruktuurin kehittäminen Kiinteistöjen energiakatselmusten kehittäminen 26

27 Projektit pyritään muodostamaan toimintapolku-periaatteella ("road map") niin, että projektit olisivat mahdollisimman konkreettisia ja tukisivat tämän ohjelman tavoitteita. Jokaiselle sopijapuolelle tai muulle osapuolelle määritellään selkeästi oma vastuualue, aikataulu ja panostustaso sekä osuus kustannuksista ja/tai työstä. 4.3 Yritysten liittyminen energiansäästöohjelmaan PLL:n ja LAL:n jäsenyritykset ja myös muut joukkoliikennettä harjoittavat yritykset voivat tulla mukaan ja osallistua PLL:n taikka LAL:n toimintasuunnitelmissa mainittuihin yhteisiin ja erillisiin projekteihin, hyväksymällä ja allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan. Joukkoliikenteen sopimus korvasi allekirjoitetun kauppa- ja teollisuusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön ja Linja-autoliitto ry:n yhteistoimintasopimuksen linja-autoliikenteen energiansäästön edistämiseksi. Tuohon sopimukseen liittyneen LAL:n jäsenyrityksen katsottiin liittyneen uuteen joukkoliikenteen sopimukseen, ellei se irtisanoutunut sopimuksesta yhden kuukauden kuluessa siitä, kun LAL on sopimuksen allekirjoituksen jälkeen kirjallisesti ilmoittanut yrityksille irtisanomismahdollisuudesta ja tämän uuden sopimuksen ehdot. Aikaisemmassa sopimuksessa olevat yritykset ovat kaikki liittyneet uuteen sopimukseen, yrityksiä on konsernitasolla 50 ja kaiken kaikkiaan 73 yritystä, heillä on käytössään linja-autoa. 27

28 5 Muuta aihepiiriin liittyvää 5.1 Tiedonkeruujärjestelmien kehittäminen kuljetusalalla Joukkoliikenteen uuteen sopimukseen liittyen on jatkossa ensisijaisen tärkeää kehittää energiankulutuksen seurantaan ja muiden seurantatietojen tuottamiseen tiedonkeruujärjestelmiä, joista saatavaa tietoa linjan-autoyritykset voivat hyödyntää vertailutietona ja oman yrityksensä energiatehokkuutta parantavia toimia suunniteltaessa. Käynnissä olevassa vuoden 2005 lopussa päättyvässä VTT:n HD-projektissa selvitetään ns. mustien laatikoiden tiedonkeruujärjestelmien toimivuutta ja mm. ajoneuvojen energiankulutuksen ja ajotapatietojen tiedonsiirron langatonta toimivuutta gbrs-välityksellä suoraan yrityksien omiin tietojenkeruujärjestelmiin. 5.2 Kuljetusalan energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä Syyskuun lopussa 2005 valmistuva kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä EMISTRA on internet-pohjainen tietojärjestelmä (raportointijärjestelmä, seurantajärjestelmä), johon kuljetusyritykset syöttävät autokohtaista kalusto-, kilometri- ja kulutustietoa kuukausitasolla. Järjestelmästä yritykset saavat analyysejä ja aikasarjoja autojen ja yrityksen suoritteista, kulutuksesta ja päästöistä sekä voivat verrata oman toimintansa tuloksia toimialan keskimääräisiin tietoihin. Julkisesta osiosta järjestelmään liittyneet saavat tilastotietoa kuljetusalan kaluston kehityksestä, suoritteista ja päästöistä. EMISTRA on ylätason järjestelmä, johon tieto saadaan esimerkiksi operatiivisista järjestelmistä, kuten EcoTra tai SKALNET. Tietoa voi syöttää myös yksittäin autokohtaisesti. Pienikin kuljetusyritys voi järjestelmän avulla tulostaa toiminnastaan ympäristöraportin. Tähän EMISTRA järjestelmään on mahdollisuus rakentaa myös joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen energian- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Lisätietoa järjestelmän kotisivulta EKO-ohjelma Erityisen tärkeää ja vaikuttavuudeltaan merkittävää on, että linja-autoyritykset saadaan kiinnostumaan yhä suuremmassa määrin bussiyritysten ympäristöohjelman (EKO) käynnistämisestä. Ohjelmaa toteuttaessaan yritykset saavat konkreettisia työvälineitä käytännön toimenpiteisiin ympäristö- ja energiakuormituksen vähentämiseksi. Ympäristö- ja energiavastuullisen bussiyrityksen todistuksen voimassaolo edellyttää myös tunnuslukujen seurantaa ja jatkuvaa kehittymistä ympäristö- ja energia-asioissa. 28

29 Ympäristö- ja energiavastuullisen bussiyrityksen todistuksen saaneelta yritykseltä edellytetään ISO standardin vaatimusten toteuttamista. Koko yrityksen kattavaan ympäristöja energiavastuullisuuteen sisältyy johdon sitoutuminen ympäristöä ja energiaa säästävän toimintakulttuurin ylläpitoon ja kehittämiseen sekä myös henkilöstön ympäristö- ja energiaystävälliset toimintatavat omassa työssään. 29

30 Liite Linja-autoalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset Valkeakosken Liikenne Oy 2. Ventoniemi Oy 3. Korsisaari-yhtiöt Nurmijärven Linja 4. V Alamäki Oy 5. V Jyrkilä Oy 6. Väinö Paunu Oy 7. Toimi Vento Ky 8. Koiviston Auto-yhtymä Gold Line Oy Jyväskylän Liikenne Oy Koiviston Auto Oy Kuopion Liikenne Oy Lauttakylän Auto Oy Porvoon Liikenne Oy 9. Westendin Linja Oy 10. Taksikuljetus-yhtiöt Linja-Liikenne P-O Grönberg Oy 11. Grandellin Liikenne Oy 12. Hangon Liikenne Oy 13. * 14. Lehdon Liikenne Oy 15. Linjaliikenne Heikkilä Ky 16. Kutilan Liikenne Oy 17. * 18. Liikenne O. Niemelä Oy 19. Lehtimäen Liikenne Oy 20. Pekolan Liikenne-yhtiöt Yhdysliikenne Oy Pekolan Liikenne Oy 21. Uusitalon Liikenne Ky 22. J M Eskelisen Lapin Linjat Oy 23. Linjaliikenne Kivistö Oy 24. Artturi Anttila Oy 25. Liikenne Norppa Oy 26. Linja-autoliikenne O A Aho Oy 27. Oulaisten Liikenne-yhtiöt K Hollanti Oy Käkelän Liikenne J E Klemetti Oulaisten Liikenne Oy 28. Lehtosen Liikenne Oy 29. T Makkonen Oy 30. * 31. Liikenne Mäkelä Oy 32. Linja-autoliikenne Antti Lauhamo Oy 33. Länsilinjat Oy Veikko Viitanen 34. Soisalon Liikenne Oy 35. Pohjolan Turistiauto-yhtiöt Aurinkobussit Oy Koillismaan Turistiauto Oy Joensuun Turistiauto Savon Turistiauto Oy Pohjolan Turistiauto Oy 36. Ketosen Liikenne Oy 37. Jääskeläisen Auto Oy 38. Porin Linjat Oy 39. Linjaliikenne Muurinen Oy 40. Helmikkala Ky 41. Joensuun Linja Oy 42. J Vainion Liikenne Oy Saaristotie Oy 43. A Lamminmäki Oy 44. Erkki Itkonen Oy 45. Leiniön Liikenne Oy 46. Sukulan Linja Oy 47. Koskilinjat Oy 48. Hämeen Linjat Oy 49. Vekka Liikenne Oy 50. Kamusen Liikenne Oy 51. Lindholm Lines Oy 52. Keski-Suomen Liikenne Oy 53. AB Haldin & Rose Oy * = yritys on eronnut sopimuksesta vuoden 2003 aikana. 30