Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä sekä terveellistä työ- ja elinympäristöä ja turvata riittävä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on runsas viidennes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kehitys on ollut maltillista. Sosiaalimenojen bruttokansantuotteeseen suhteutettu osuus sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa alle EU-maiden keskitason. Vuonna 2006 osuuden odotetaan hieman kasvavan ja olevan noin 27,2 %. Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyysaste ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, maan alueellinen kehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat vertailuindikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella. Hallituksen päätavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä, ylläpitämällä työkykyä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä. Ministeriö osallistuu hallitusohjelmassa sovituista politiikkaohjelmista työllisyysohjelmaan, yrittäjyyden politiikkaohjelmaan ja tietoyhteiskuntaohjelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Työelämän vetovoiman lisääminen Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Lapsiperheiden hyvinvointi Sukupuolten välinen tasa-arvo. Valtioneuvosto asettaa sosiaali- ja terveysministeriön toimialalla seuraavat koko hallituskaudelle ulottuvat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Väestöryhmien väliset terveyserot supistuvat Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee Alkoholin kansanterveydelliset haitat vähenevät Huumausaineiden käytöstä koituvat haitat vähenevät Työikäisten työ- ja toimintakyky kohenee Yli 75-vuotiaiden toimintakyky paranee Vanhusten kotona asuminen ja selviytyminen paranee. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Työelämän vetovoiman lisääminen Työelämässä pysytään 2 3 vuotta nykyistä kauemmin Sairauksien ja ammattitautien aiheuttamat poissaolot kääntyvät laskuun ja vähenevät 15 prosenttia Työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee Työikäisten tupakointi ja alkoholin kulutus kääntyvät selvään laskuun Työelämään tulo aikaistuu Työterveyshuollon saatavuus ja laatu paranevat ja yhteistyö kuntoutuksen kanssa tehostuu Toimeentuloturva- ja eläkejärjestelmien kannustavuus paranee, työssä pysyminen ja työhön paluu lisääntyvät. Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat Toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee Lapsiperheiden köyhyys alenee Lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja lisätään Päihdehuollon, mielenterveyden ja lastensuojelun palveluita lisätään Huumehoitopalvelujen saatavuus paranee Hallinnonalojen yhteistyötä syrjäytymisen torjunnassa tiivistetään Asunnottomien määrä vähenee. Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus suomeksi, ruotsiksi ja saameksi Turvataan henkilöstön riittävyys Uudistetaan palvelujen järjestämisen rakenteita Vahvistetaan seudullista yhteistyötä Varmistetaan palvelujen kestävää rahoitusta Edistetään vammaisten mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa Taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva Turvataan sosiaalivakuutusten kestävä rahoitus. Lapsiperheiden hyvinvointi Tuetaan vanhemmuutta ja perheiden yhtenäisyyttä Helpotetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovitusta Tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia Vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Sukupuolten välinen tasa-arvo Tasa-arvon toimintaohjelman toimeenpano Tasa-arvolain toimeenpano Naisten ja miesten palkkaerot kaventuvat Määräaikaiset palvelussuhteet vähenevät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Naisten osuus päätöksenteossa ja taloudessa kasvaa Naisyrittäjyys lisääntyy Naisiin kohdistuva väkivalta sekä prostituutio vähenevät Tasa-arvopoliittiset kysymykset arvioidaan myös miesnäkökulmasta. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan hallituksen strategia-asiakirjan arvioinnin yhteydessä sekä valtion tilinpäätöskertomukseen liittyvän tuloksellisuusasiakirjan yhteydessä. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovitaan tavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista ja arvioinnista. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan ministeriön antamissa laitoskohtaisissa tilinpäätöskannanotoissa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 4,638 3,195-7,833 Vuoden 2006 sitoumukset 0,819 1,276 2,754 4,849 Valtuudet yhteensä 5,457 4,471 2,754 12,682 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Työttömyysturvalautakunta Tarkastuslautakunta Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Työterveyslaitos Kansanterveyslaitos Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Säteilyturvakeskus Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Valtion koulukodit Työsuojelun piirihallinto Valtion mielisairaalat Perhekustannusten tasaus Yleinen perhe-eläke Työttömyysturva Sairausvakuutus Eläkevakuutus Tapaturmavakuutus Rintamaveteraanieläkkeet Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 23. Muu sodista kärsineiden turva Muu toimeentuloturva Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta Maatalousyrittäjien lomitustoiminta Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä ) V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : M ä ä r ä r a h a t. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä on noin 11 miljardia euroa, joka on noin 12 prosenttia kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä painotetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta ja saatavuutta, rahoitusjärjestelmien selkeyttämistä sekä riittävän toimeentulon turvaamista jokaiselle. Suurin osa määrärahoista käytetään kuntien sosiaalija terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen. Sosiaalimenojen arvioidaan olevan ensi vuonna noin 43,8 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Tästä sosiaali- ja terveysministeriön osuus on kaksi kolmannesta. A p u r a h a n s a a j i e n s o s i a a l i t u r v a. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota apurahansaajien sosiaaliturvaan liittyviin ongelmiin kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään. Valiokunta kiirehti uudistusten eteenpäin viemistä ja katsoi, että ne tulisi toteuttaa viimeistään vuonna Tarvittavia uudistuksia ei ole vielä toteutettu. Saadun selvityksen mukaan vuoden 2006 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä on kuitenkin päätetty, että apurahansaajien sosiaaliturvaa kehitetään. Tarkoituksena on, että apurahalla päätoimisesti työskentelevät saatetaan pakollisen yrittäjien eläkelain mukaisen eläketurvan ja sairausvakuutuslain mukaisen ansioperusteisen sairausvakuutuksen piiriin vuoden 2007 alusta lukien. Vaikka uudistukset eivät toteudu valiokunnan toivomassa aikataulussa, on sinänsä hyvä, että asiaa koskeva lainvalmistelutyö on nyt käynnistetty. Valiokunta pitää tärkeänä, että lainvalmistelutyö etenee käytännössä suunnitellulla tavalla ja että sosiaaliturvan parannukset voidaan saattaa voimaan vuoden 2007 alusta lukien. 01. Sosiaali- ja terveysministeriö S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Se määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2006: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ministeriö toteuttaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan mukaisesti ja käyttää siinä apunaan virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. 1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Ministeriö toteuttaa ja seuraa vastuullaan olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita ja suorittaa niitä koskevat vaikutusarvioinnit. Valmistelee kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Ottaa huomioon alueellisen ja kuntien tasa-arvoisen kehittämisen. Prosessit ja rakenteet Toteutetaan Tieto 2005 uudistukseen sisältyvän tieto- ja tilastotoiminnan uudelleen organisointi. Käydään läpi ydinprosessit, arvioidaan prosessien laadunhallinnan tila ja kehitetään prosesseja. Selvitetään tukitoimintojen vaihtoehtoiset toteuttamismallit. Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä alueellinen näkökulma huomioituna. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Toimeenpannaan uusimuotoinen tilinpäätös- ja kertomusmenettely. Toteutetaan EU-puheenjohtajuus. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Vakiinnutetaan uusi palkkausjärjestelmä. Kehitetään rekrytointimenettelyä. Toimeenpannaan hallinnonalan henkilöstöstrategiaa. Edistetään työhyvinvointia. Resurssit ja talous Suunnitellaan ja varmistetaan tehokas resurssien käyttö strategian suuntaisesti. Toteutetaan hallinnonalan tuottavuusohjelma. Kehitetään ja hyödynnetään tuloksellisuuden laskentatointa, muuta seurantajärjestelmää ja johdon laskentatointa. Bruttobudjetoidun toiminnan tulosalueittaiset menot (1 000 euroa) 2004 toteutuma 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Johto ja erillisyksiköt Johdon tuki Hallinto-osasto Talous- ja suunnitteluosasto Vakuutusosasto Perhe- ja sosiaaliosasto Terveysosasto Työsuojeluosasto Muita Työterveyshuollon koulutus estm-hanke Yhteensä Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhal- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 linnon maksullisista suoritteista sekä raha-automaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. 19. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin talousarvio talousarvio tilinpäätös Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen, lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon vuodelle 2005 myönnetyt Barentsin neuvoston puheenjohtajuuden hoitamiseen liittyvä euron kertameno ja WHO:n mielenterveyskonferenssin järjestämiseen liittyvä euron kertameno. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa yhden viran perustamiseen liittyvinä palkkaus- ja muina menoina naisten ja miesten tasaarvosta vuonna 2005 annetun lainmuutoksen (232/2005) edellyttämien tasa-arvolainsäädäntö- ja valvontatehtävien hoitamiseen liittyen. Edelleen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa kahden valtiosihteerin ja heidän sihteeriensä palkkaus- ja muina menoina siirtona momentilta Edelleen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa yhden viran perustamiseen liittyvinä palkkaus- ja muina menoina siirtona momentilta ja euroa yhden viran perustamiseen liittyvinä palkkaus- ja muina menoina siirtona momentilta sekä vähennyksenä huomioon euroa kolmen henkilön palkkaus- ja muiden menojen sekä työsuojelun piirihallinnon tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvien menojen siirtona momentille Edelleen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa lapsiasiavaltuutetun kokovuotiseen toimintaan ja yhden viran perustamiseen liittyvinä palkkaus- ja muina menoina, josta euroa siirtona momentilta toteutuma 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : L a p s i a s i a v a l t u u t e t u n t o i m i n t a. Suomeen perustettiin lapsiasiavaltuutetun virka lukien. Lapsiasiavaltuutetun työhön on kohdistunut paljon odotuksia ja siksi myös yhteydenottoja on ollut alusta lähtien erittäin paljon. Ensi vuoden alusta lukien toimistoon saadaan yksi lisävirka, mutta saadun selvityksen mukaan henkilöresurssit eivät sen jälkeenkään ole riittävät lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Lapsiasiavaltuutettu on aloittanut toimintansa vasta runsaat kolme kuukautta sitten, joten resurssitarpeita voidaan arvioida tarkemmin vasta siinä vaiheessa, kun toiminnasta ja sen vaatimista voimavaroista on saatu enemmän kokemuksia. Vuosien menokehyksissä on joka tapauksessa syytä varautua henkilöresurssien lisäämiseen. Lapsiasiavaltuutetun toimenkuvaan sisältyy suuria haasteita, kuten yhteiskuntapoliittinen strateginen vaikuttaminen, eri ministeriöissä tehtävän lapsia koskevan päätöksenteon seuraaminen, yhteydenpito lapsiin ja nuoriin, uuden viranomaisen perustamisen edellyttämä hallinnollinen työ sekä tiedottaminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että näihin haasteisiin voidaan vastata siten, että lapsiasiavaltuutettu yhteistyössä ao. ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja muiden alan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa voi saada käyttöönsä tarvittavaa asiantuntemusta ja henkilöresursseja talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen sekä hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaalija terveysministeriön erikseen määräämin perustein. Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös rahoitusavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä saumattoman palvelun laajentuessa valtakunnalliseksi. Avustusta maksetaan kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen tuottajille. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa muun muassa toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa terveydenhuollon kansallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn sekä euroa terveydenhuollon tietohallinnon valtakunnallisen toimijan organisointiin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 2,2 miljoonan euron määrärahaa, jota voidaan käyttää mm. terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn sekä terveydenhuollon tietohallinnon valtakunnallisen toimijan organisointiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrittelyssä ja organisoinnissa otetaan huomioon myös sosiaalihuollon tarpeet sekä rajapinnat muihin julkisiin palveluihin ja yhteiskunnan toimijoihin. Myös yhteensopivuus mahdollisesti perustettavaan earkistokokonaisuuteen on syytä selvittää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 2006 talousarvio II lisätalousarvio talousarvio EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2006 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2005 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden Equal, Interreg ja Urban sekä innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuoden sitoumukset 4,638 3,195-7,833 Vuoden 2006 sitoumukset 0,819 1,276 2,754 4,849 Yhteensä 5,457 4,471 2,754 12,682 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain (milj. euroa) Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteisöaloite Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 0,476 0,004-0,329 0,809 Euroopan sosiaalirahasto 0,300 0,206 1,631 1,903 4,040 Yhteensä 0,776 0,210 1,631 2,232 4,849 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuuden vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu yhteisöaloiteohjelmien hallinnonaloittaisen myöntämisvaltuusjaon täsmentymisestä talousarvio I lisätalousarvio 2005 talousarvio tilinpäätös Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien puiteja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja työllisyysohjelmaa. Määrärahan arvioitu jakautuminen eri hankkeisiin Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen Kansallinen hanke terveydenhuollon turvaamiseksi -toimeenpano Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpano Valtakunnallinen työtapaturmaohjelma Terveys kansanterveysohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyä koskeva toimintaohjelma Veto-ohjelma (työllisyysohjelma) Kansallisen elektronisen sairauskertomuksen kehittäminen (tietoyhteiskuntaohjelma) Terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen Alkoholiohjelman toimeenpano Palvelulainsäädäntöhanke Työterveys toimeenpanosuunnitelman toteuttaminen Vakuutustoiminnan kansallinen rahoitusosuus EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat DAPHNE-ohjelman kansallinen rahoitusosuus EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus 2006 talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa, hankkii ja välittää alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista, ylläpitää alan virallisia ja muita tilastoja, tiedostoja ja rekistereitä, harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä edistää ja toteuttaa alan koulutusta. Stakesin Ulkomaanavun yksikkö (Hedec) tuottaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja muuhun ulkomaanapuun liittyviä asiantuntijapalveluja sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Toimintaympäristön muutokset Suomessa asuvan väestön keskimääräisen hyvinvoinnin ja eliniän odotetaan jatkossakin kehittyvän myönteisesti. Valoisan yleiskuvan taakse kätkeytyy kuitenkin kielteisiäkin kehityskulkuja. Osin 1990-luvun vaikean taloustilanteen aiheuttamana sosiaalinen syrjäytyminen on saamassa yhä pitkäkestoisempia, jopa yli sukupolvien jatkuvia muotoja. Hyvinvoinnin ja terveyden alueellinen ja väestöryhmittäinen jakautuminen on edelleen epätasaista. Syrjäytymiskehityksen kannalta erityisiä huolen aiheita ovat lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat sekä ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Mielenterveyden häiriöt eräänä kaikkein suurimmista kansanterveysongelmista korostuvat entisestään. Muuttuva maailmantalous ja muu globaali kehitys tuovat heijastusvaikutuksia suomalaiseen hyvinvointiin. EU-työvoiman vapaa liikkuvuus ja muu maahanmuutto vaikuttavat maan sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen ja sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeisiin. Kansantalouden ja erityisesti kuntatalouden heilahtelut vaikeuttavat lakisää- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 teisten peruspalvelujen järjestämistä. Maan väestön sisäinen muuttoliike horjuttaa palvelujen tasapuolista saatavuutta sekä alueellisesti että paikallisesti. Terveydenhuollon teknologia tuottaa uusia laitteita, hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla kaikilla on taipumus lisätä terveydenhuollon kustannuksia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia uusine sovelluksineen kehittyy voimakkaasti ja helpottaa muun muassa palvelujärjestelmien ja kansalaisten keskinäistä vuorovaikutusta. Työelämän ja työympäristöjen nopeat muutokset heijastuvat voimakkaasti myös sosiaali- ja terveysalalle, jonka työntekijöiden lähivuosien runsas eläköityminen ja työn rasittavuus johtavat työvoimapulaan, ellei ammatillisen henkilöstön saantia ryhdytä turvaamaan. Strategiset linjaukset Stakes edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toimii laadukkaiden ja tuloksellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi koko väestölle yhtäläisin perustein. Tässä tarkoituksessa se tuottaa ja välittää sosiaali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille. Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntijakeskus, jonka ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietovarannot. Stakes vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan tiedon ja osaamisen kärjessä. Se luo uudenlaisia tutkimuksen, kehittämisen ja tietovarantojen yhdistelmiä ja tiedon hyödyntämisen käytäntöjä. Stakes on tavoiteltu yhteistyökumppani kotimaassa ja kansainvälisesti. Yhteisönä se kannustaa luovuuteen ja yhteistoimintaan. Keskeiset tulostavoitteet Vuonna 2006 Stakesin toimintaa suuntaavat erityisesti hallitusohjelman, valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden, Terveys kansanterveysohjelman sekä uuden tavoite- ja toimintaohjelman toteuttaminen ja toimeenpano. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuustavoitteet Stakes suuntaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä tukemaan erityisesti seuraavia sosiaalija terveysalan tavoitteita, jotka tukevat sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiä strategisia linjauksia. Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Stakes kohdentaa toimintaansa em. sosiaali- ja terveysministeriön strategisten linjausten osalta erityisesti tieto-ohjauksen ja tieto-tilastojärjestelmien kehittämiseen, alueellisen ja seudullisen yhteistyön vahvistamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä laatusuositusten ja muiden ohjausvälineiden toimeenpanon ja vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin. Prosessit ja rakenteet Stakesin ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Stakesin organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee strategisia linjauksia. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Stakesin henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen toimintastrategian mukaisesti. Johtaminen on osaavaa ja kannustavaa ja henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee. Resurssit ja talous Stakesin rahoitusrakenne 2004 toteutuma 2005 arvio 2006 arvio htv htv htv Toimintamenomääräraha Liiketaloudelliset suoritteet Ulkopuolinen rahoitus yhteensä Muut valtion virastot EU Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Muu Yhteensä Stakesin rahoitusrakenne on hallinnassa. Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä ja henkilöstömäärä ja -rakenne vastaavat strategisia linjauksia. Stakes toimii taloudellisesti ja tuottavasti. Maksuttoman toiminnan budjettimäärärahojen käyttö tulosalueittain toteutuma 2005 ennakoitu 2006 arvio Tulosalue htv htv htv Palvelut Hyvinvointi Stakes Tieto Hallintopalvelut Hedec ALKU Säätiö Erilliskustannukset yhteensä Talousarviosta Siirtomääräraha ed. vuodelta Maksullisen toiminnan siirtomääräraha Käytettävissä yhteensä Siirto seuraavalle vuodelle Henkilötyövuodet sisältävät myös yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan. Maksullinen toiminta Maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, euroa) 2004 toteutuma 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 104,3 104, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Määrärahaa saa käyttää myös jäsenmaksujen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen ja Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten sekä äitiysavustuksen opaskirjojen toimittamisesta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on varattu euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Edelleen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön toiminnan laajentamisen johdosta ja vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille sekä euroa siirtona momentille toteutuma 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 03. Työttömyysturvalautakunta Työttömyysturvalautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, vuorottelukorvausta, koulutusrahaston myöntämiä etuuksia ja kotoutumistukea koskevissa asioissa sekä eräissä palkkaturva-asioissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2004 vireille tuli valitusasiaa. Vuonna 2005 vireille arvioidaan tulevan noin ja vuonna 2006 noin valitusasiaa. Vireille tulevien asioiden määrää lisää sekä taloudellinen epävarmuus sekä muutokset työttömyysturvalainsäädännössä. Vuosina 2005 ja 2006 toteutettavien lainsäädäntöuudistusten arvioidaan nostavan vireille tulevien asioiden lukumäärää. Työttömyysturvalautakunnan suoritteet eli valitusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti työttömyysturvalautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuustavoitteet Työttömyysturvalautakunta edistää kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on pitää ratkaisujen laatu sellaisella tasolla, että työttömyysturvalautakunnan tekemien valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa pysyy ennallaan, noin 12 prosentissa toteutuma ennakoitu arvio Palvelutavoitteet Valitusten käsittelyaika (kk) 4,1 5 5 Muutosaste vakuutusoikeudessa (%) Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Uuden palkkausjärjestelmän käyttö vakiinnutetaan ja sen vaikutuksia seurataan. 21. Työttömyysturvalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 04. Tarkastuslautakunta 2006 talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tarkastuslautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, joka toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntoutusasioissa ja yleistä asumistukea, eläkkeensaajien asumistukea ja maahanmuuttajan erityistukea koskevissa asioissa sekä ylimpänä muutoksenhakuasteena sairausvakuutusasioissa, lapsilisiä, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, sotilasavustusta ja äitiysavustusta koskevissa asioissa. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2004 tarkastuslautakuntaan saapui valitusta. Valituksista koski Kansaneläkelaitoksen ratkaisemia eläke-, hoitotuki- ja vammaistukiasioita, kuntoutusasioita 1 026, sairausvakuutusasioita 906 ja yleistä asumistukea koskevia asioita ja muita pienempiä asiaryhmiä koskevia asioita 586. Vuonna 2006 arvioidaan valitusten määrän pysyvän samalla tasolla. Vuonna 2004 ratkaistiin valitusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Lainsäädännössä ei talousarviovuonna tapahdu olennaisia muutoksia. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti tarkastuslautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuustavoitteet Kansalaisten oikeusturvaa edistetään toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on pitää valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa ennallaan ja pitää kantelujen määrä vähäisenä toteutuma ennakoitu arvio Palvelutavoitteet ja laatu Valitusten käsittelyaika (kk) Muutosaste vakuutusoikeudessa (%) 16, Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Tarkastuslautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Uuden palkkausjärjestelmän käyttö vakiinnutetaan ja sen vaikutuksia seurataan. 21. Tarkastuslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. 05. Vakuutusvalvontavirasto Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa tapahtuvaan organisaatiomuutokseen liittyvien hankintojen ja vuokramenojen johdosta. Kansaneläkelaitoksen viisi sosiaalilautakuntaa lakkautetaan ja niiden tehtävät siirtyvät tarkastuslautakunnalle talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Vakuutusvalvontaviraston toiminnan tavoitteena on vakuutus- ja eläkelaitosten vakaa toiminta sekä luottamuksen säilyminen vakuutustoimintaan. Toimintaympäristön muutokset Vakuutussektorilla sääntelyn valmistelussa EU:ssa käyttöön otetussa uudessa menettelyssä Euroopan vakuutus- ja eläkevalvojien komitealla (CEIOPS) on keskeinen rooli, mikä edellyttää viraston virkamiesten entistä tiiviimpää osallistumista komitean ja sen työryhmien työhön. IAS-standardien käyttöönotosta vuodesta 2005 lukien seuraa merkittäviä muutoksia suomalaisten vakuutusyhtiöiden tilinpäätöskäytäntöön. Käyttöönotto Suomessa rajautuu toistaiseksi pakollisena ainoastaan listattujen vakuutusyhtiöiden konsernitilinpäätöksiin ja vapaaehtoiselta pohjalta muiden vakuutusyhtiöiden konsernitilinpäätöksiin. Euroopan unionin vakuutusyritysten vakavaraisuussäännösten uudistamistyössä tähdätään perusteellisesti uusittuun vakavaraisuuskehikkoon, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon vakuutusyritysten riskit. Komission arvion mukaan uudet vakavaraisuusvaatimukset otettaneen käyttöön vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Finanssisektorilla käynnissä olevat rakennemuutokset edellyttävät muutoksia rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaan sekä entistä laajempaa yhteistyötä Rahoitustarkastuksen sekä muiden maiden vakuutus- ja rahoitusalan yritysten valvojien kanssa. Vakuutusedustajien ja lisäeläkerahastojen sääntelyn muutokset sekä vakuutusyhtiölain uudistaminen edellyttävät muutoksia Vakuutusvalvontaviraston toimintaan. Strategiset linjaukset Vakuutusvalvontaviraston johtokunnan hyväksymän strategian mukaisesti: 1. Vakavaraisuusvalvonnassa virasto keskittyy riskialttiimpien ja merkittävimpien alan toimijoiden valvontaan edistää valvottavien sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan kehittämistä vaikuttaa kotimaassa ja EU:ssa vakuutusyritysten tilinpäätös-, vakavaraisuus- ja sijoitustoiminnan sääntelyn kehittämiseen yrityksen toiminnan riskit entistä paremmin huomioon ottaviksi valvoo vakuutusryhmittymiä ja finanssikonglomeraatteja yhteistyössä Rahoitustarkastuksen ja ulkomaisten vakuutus- ja rahoitusmarkkinoiden valvojien kanssa. 2. Vakuutusmarkkinoiden valvonnassa virasto keskittyy erityisesti kuluttajavakuutusten vakuutusehtojen lainmukaisuuden ja lakisääteisten vahinkovakuutusten vakuutusmaksutason riittävyyden ja kohtuullisuuden valvontaan valvoo vakuutusten markkinoinnissa, hallinnoinnissa ja korvaustoiminnassa sovellettavien käytäntöjen lainmukaisuutta ja edistää säästövakuutusten markkinointi-informaation läpinäkyvyyttä valvoo vakuutusedustajien toimintaa uudistuvan lainsäädännön mukaisesti. 3. Virasto huolehtii toimintansa läpinäkyvyydestä, varmistaa valvontaprosessiensa toimivuuden, osallistuu vakuutusvalvojien yhtenäisten valvontakäytäntöjen luomiseen EU:ssa ja pitää yllä kriisivalmiuksia yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. 4. Virasto varmistaa kilpailukykynsä työnantajana kehittämällä virkapalkkarakennettaan, kouluttaa henkilöstöään ottaen huomioon erityisesti tulevat tilinpäätös- ja vakavaraisuussäännösten muutokset sekä valvonnan edellyttämät analysointivalmiudet ja huolehtii henkilöstön työkyvystä. 5. Taloudellisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi resurssit mitoitetaan tehtäviä vastaavasti ja kohdennetaan valvonnan painopistealueille. Henkilöstöä kannustetaan kustannustietoisuuteen. Keskeiset tulostavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Vakuutusvalvontavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tulostavoitteet linjataan tarkemmin sekä täsmennetään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuustavoitteet Vakuutusvalvontavirasto hoitaa vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuutusalalla toimivien valvontaa ja tarkastusta lainsäädännön edellyttämällä tavalla viraston johtokunnan hyväksymää strategiaa noudattaen. IAS-standardien mukaisten tilinpäätösten valvonnassa vakiinnutetaan Vakuutusvalvontaviraston ja Rahoitustarkastuksen yhteistyön käytännöt. Virasto toimii CEIOPS-komiteassa tavoitteenaan vaikuttaa siihen, että komitean neuvot komissiolle mahdollistavat komission tavoitteen saada valmiiksi vuoden 2006 lokakuuhun mennessä direktiiviehdotus toimivaksi riskiperusteiseksi vakuutusyritysten vakavaraisuuden valvontakehikoksi. Vakuutusedustajadirektiivin ja lisäeläkedirektiivin mahdollistaessa mainittujen toimintojen harjoittamisen kotimaan rekisteröinnin perusteella koko ETA-alueella Vakuutusvalvontavirasto osallistuu toimivan valvontayhteistyökäytännön luomiseen. Virasto edistää myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnassa sovellettavien menetelmien kehittämistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Vakuutusvalvontavirasto edistää säästövakuutusten markkinointi-informaation läpinäkyvyyttä yhteistyössä Rahoitustarkastuksen ja Kuluttajaviraston kanssa sovittavin keinoin. Prosessit ja rakenteet Vakuutusvalvontavirasto kehittää valvottavissa tehtävien tarkastuskäyntien prosessia. Rekisteröintiä koskevat hakemukset sekä valvottavien hakemukset muihin viraston suostumusta edellyttäviin asioihin käsitellään kohtuullisessa ajassa. Resurssit ja talous Vakuutusvalvontaviraston talousarvio perustuu nettobudjetointiin ja sen bruttomenot ja -tulot on budjetoitu momentilla Nettobudjetoidusta maksullisesta toiminnasta ei synny ylijäämää. Kokonaiskustannukset valvottavaryhmittäin (1 000 euroa) 2004 toteutuma 2005 arvio 2006 arvio Valvottavaryhmä %-osuus %-osuus %-osuus 1. Henkivakuutusyhtiöt , , ,8 2. Vahinkovakuutusyhtiöt , , ,0 3. Työeläkevakuutusyhtiöt , , ,6 4. Eläkesäätiöt ja eläkekassat , , ,1 5. Muut vakuutuskassat 149 2, , ,9 6. Lailla perust. eläkelaitokset 32 0,6 43 0,7 40 0,6 6.a. Kuntien eläkevak., Valtion eläkerah. ja Kirkon eläkerah , , ,1 7. Eläketurvakeskus 12 0,2 16 0,3 15 0,2 8. Vakuutusyhdistykset 151 3, , ,8 9. Vakuutuksenvälittäjät 136 2, , ,6 9.a. Työttömyyskassat , , ,5 9.b. Tyött.vak.rahasto ja Koulutusrahasto 15 0,3 26 0,4 19 0,3 10. Muut valvottavat 20 0,4 30 0,5 26 0,4 Valvottavaryhmät yhteensä , , ,0 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2004 toteutuma 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Virasto mitoittaa ja kohdentaa resurssit tehtäviä vastaavasti seuraamalla työajan käytön jakaantumista. Resursseja kohdennetaan valvonnan painopistealueille toimintatapoja ja henkilöstön asiantuntemusta kehittämällä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Viraston toimintakustannukset pidetään hallinnassa lisäämällä henkilöstön kustannustietoisuutta vastuualueittain ja valvottavaryhmittäin. Virasto on varautunut kahden lisähenkilön palkkaamiseen, joista toinen kohdentuu uuden vakuutusedustajarekisterin hoitoon ja toinen valvontatehtäviin. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Henkilöstöä koulutetaan sekä keskitetysti että henkilökohtaisesti sovittavan suunnitelman mukaisesti. Samalla virasto varmistaa osaamisen siirtämisen kokeneilta henkilöiltä nuorille työntekijöille. Henkilöstön motivaation ja sitoutumisen lisäämiseksi virasto kehittää johtamisjärjestelmäänsä lisäämällä johtamisvalmiuksia. Varmistaakseen kilpailukykynsä työnantajana virasto kehittää myös kannustamisen ja palkitsemisen muotoja. S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävänä on valvomalla terveydenhuollon ammattihenkilöitä osaltaan huolehtia kansalaisille annettavien terveyspalvelujen laadusta ja potilasturvallisuudesta. Lisäksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus huolehtii raskauden keskeyttämistä, steriloimista, oikeuspsykiatriaa, ihmisten elimien ja kudoksien lääketieteellistä käyttöä, lääketieteellistä tutkimusta sekä kuolemansyyn selvittämistä koskevassa tai muussa lainsäädännössä sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä muista terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä, jotka sosiaalija terveysministeriö sille määrää. Toimintaympäristön muutos Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi saapuvien asioiden määrä 2004 toteutuma 2005 ennuste 2006 ennuste 2005/2006 muutos % Terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistaminen Terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröiminen Kanteluiden määrä ,1 Hoitovirhe-epäilylausunnot ,2 Muut valvonta-asiat ,6 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimintaan vaikuttavat terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus ja julkisuuskuva, väestön odotukset sekä terveyspalvelujen järjestämiseen, tarjontaan ja käyttöön vaikuttavat muutokset. Erityisesti valvontaviranomaisen tehtäviin vaikuttavat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutokset, hoitomuotojen ja teknologian jatkuva kehittyminen sekä ikääntymisen ja koulutustason nousun vaikutus väestön käyttäytymiseen ja palveluihin kohdistuvaan vaatimustasoon. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen nykyisten valvontatehtävien vaatimat lisävoimavarat, 10 henkilötyövuotta, hoidetaan hallinnonalan sisäisin järjestelyin siten, että kaikki lisävoimavarat ovat oikeusturvakeskuksen käytettävissä vuonna Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimivallan laajentaminen terveydenhuollon valvontaan sekä sen vaatimat lisävoimavarat yhteensä 24 henkilötyövuotta on tarkoitus toteuttaa vuosien aikana. Toimialan laajennus kohdistuu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon organisaatioiden valvontaan sekä läänien ohjaukseen valvonta-asioissa. Voimavaralisäykset on tarkoitus toteuttaa hallinnonalan sisäisin siirroin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17