Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä sekä terveellistä työ- ja elinympäristöä ja turvata riittävä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on runsas viidennes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kehitys on ollut maltillista. Sosiaalimenojen bruttokansantuotteeseen suhteutettu osuus sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa alle EU-maiden keskitason; vuonna 2003 osuuden odotetaan hieman kasvavan ja olevan 26,2 %. Sosiaaliturvan lähivuosien kysyntään ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyysaste ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, maan alueellinen kehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat vertailuindikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella. Sosiaaliturvan avaintehtävänä on hidastaa elatussuhteen työllisten ja ei-työllisten välisen suhdeluvun heikkenemistä. Keinona on väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen on myös lähivuosien suuria kysymyksiä. Mikäli tässä onnistutaan, voidaan köyhyyden ja syrjäytymisen riskiä vähentää merkittävästi. Väestön ikääntyessä palvelujärjestelmän toimivuus, hyvä kattavuus ja kestävä rahoitus korostuvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen kaikille väestöryhmille edellyttää kuntatalouden tasapainoista kehittämistä, vaikeuksissa olevien ryhmien palvelujen saatavuudesta huolehtimista, kuntien yhteistyötä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa sekä palvelutuotannon taloudellisten kannustimien lisäämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö määritteli sosiaali- ja terveyspolitiikan lähivuosien kehittämisen strategiset linjaukset vuonna 2001 julkaistussa raportissaan "Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa". Raportin mukaan sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisen asiakokonaisuudet voidaan tiivistää seuraaviin neljään päälinjaukseen: Väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Työelämän vetovoiman lisääminen Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Hallinnonalan vuotta 2003 koskevan tavoitteenasettelun muita tausta-asiakirjoja ovat valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta, Sosiaalimenojen rahoitusta selvittäneen toimikunnan (Somera) toimenpidelinjaukset sekä valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on vielä voimassa hallituksen vuonna 1999 hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille Työsuojelun tausta-asiakirjana on vuonna 1998 hyväksytty Työsuojelustrategia. Edellä mainituissa linjausasiakirjoissa kirjattujen tavoitteiden edellyttämät konkreetit toimenpiteet sisältyvät pääluokan luku- ja momenttiperusteluihin. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovitaan tavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista. Hallinnonalan tulossopimusmenettelyä uudistetaan vuodesta 2003 lähtien siten, että käyttöön otetaan Balanced Scorecard -viitekehikon mukainen neljä näkökulmaa sisältävä tulossopimusten rakenne. Näkökulmat ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, henkilöstön uudistuminen ja työkyky sekä resurssit ja talous. Tulossopimusten yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet johdetaan edellä mainituista strategisista asiakirjoista. Tulossopimusten tavoit- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 teenasettelun aikajännettä muutetaan siten, että sovitaan pitkän aikavälin, enimmillään neljä vuotta, tavoitteista ja vuositason tavoitteista. Tavoitteiden toteutumista seurataan erikseen sovittavien kriteerien avulla. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Työttömyysturvalautakunta Tarkastuslautakunta Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Työterveyslaitos Kansanterveyslaitos Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Säteilyturvakeskus Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Valtion koulukodit Työsuojelun piirihallinto Valtion mielisairaalat Perhekustannusten tasaus Yleinen perhe-eläke Työttömyysturva Sairausvakuutus Eläkevakuutus Tapaturmavakuutus Rintamaveteraanieläkkeet Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot Muu sodista kärsineiden turva Muu toimeentuloturva Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta Lomatoiminta Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä ) V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : 1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 S o s i a a l i - j a t e r v e y s p a l v e l u i d e n r a h o i t u s. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoihin esitetään yli 340 miljoonan euron korotusta vuoteen 2002 verrattuna. Merkittäviä määrärahojen lisäyksiä aiheutuu mm. terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisestä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäismäärän korottamisesta. Suhteessa eniten korotetaan kuntien valtionosuuksia. Valtionosuusprosentin korottaminen lisää sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta yhteensä noin 175 miljoonalla eurolla. Korotus on tarkoitettu kohdennettavaksi mm. hyvinvointipalveluiden parantamiseen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä sosiaalityön ja lastensuojelun voimavarojen lisäämiseen. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimasta 104 miljoonan euron lisäyksestä käytetään valtionosuusprosentin korotukseen 97,7 miljoona euroa ja loppuosa käytetään mm. päivähoitojärjestelmän uudistukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionosuuksiin esitetään tehtäväksi vain puolet kustannustason edellyttämästä indeksitarkistuksesta. Täysimääräinen korotus lisäisi kuntien valtionosuuksia noin 40 miljoonalla eurolla. Hyvinvointipalveluiden turvaamisen kannalta on erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia on selvästi lisätty. Määrärahojen kasvusta huolimatta useilla kunnilla on kuitenkin vaikeuksia palvelujen järjestämisessä. Kunnille on viime vuosina osoitettu useita uusia tehtäviä ilman, että niiden aiheuttamia kustannuksia olisi korvattu täysimääräisesti. Lisäksi kasvukeskusten ja pienten kuntien ongelmat ovat hyvin erilaisia ja ne edellyttävät myös erilaisia ratkaisumalleja. Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa entisestään. Samalla henkilöstön riittävyyteen liittyvät kysymykset asettavat huomattavia haasteita palvelujen järjestämiselle. Tilanne on erityisen vaikea, jos henkilöstö eläköityy ennenaikaisesti ja jos uutta henkilökuntaa ei enää saada näihin tehtäviin. Viime aikoina on jo ollut merkkejä siitä, että työntekijöitä siirtyy pois raskaista, henkilöstöltään alimitoitetuista palveluammateista. Kuntataloutta on käsitelty yksityiskohtaisemmin edellä luvun perusteluissa. Valiokunta viittaa myös perustuslakivaliokunnan lausuntoon PeVL 41/2002 vp sekä valtiovarainvaliokunnan mietintöön VaVM 36/2002 vp, joissa on käsitelty mm. valtion ja kuntien välisiä rahoitussuhteita ja kuntien mahdollisuuksia suoriutua tehtävistään. Valiokunta katsoo, että kuntien taloudelliset mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen on turvattava nykyistä paremmin ja rahoitus on kaiken kaikkiaan saatava nykyistä kestävämmälle pohjalle. Lähtökohtana tulee jatkossa olla myös se, että kustannustason nousu korvataan kunnille täysimääräisesti. K a n s a l l i n e n t e r v e y d e n h u o l t o p r o j e k t i. Terveydenhuoltoprojektin tavoitteena on muun muassa väestön terveystarpeista lähtevän hoidon saatavuuden, laadun ja riittävän määrän turvaaminen maan eri osissa asukkaan maksukyvystä riippumatta. Myös järjestöjen ja yksityisen sektorin toiminta otetaan huomioon. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan hankkeen rahoituksesta muun muassa, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään vuodesta 2003 alkaen hallituksen kehysneuvotteluissa sopimien päätösten mukaisesti 104 miljoonalla eurolla vuodessa. Ensi vuoden talousarviossa terveydenhuoltoprojektiin ehdotetaan kaikkiaan n. 68 miljoonaa euroa. Valtionosuusmäärärahaa lisätään 57 miljoonalla eurolla ja lisäksi hankerahoitukseen, elektronisen sairauskertomuksen kehittämiseen ja eräisiin projekteihin osoitetaan noin 11 miljoonaa euroa. Terveydenhuoltoprojektin toteuttaminen edellyttää lähivuosina selkeää voimavarojen lisäämistä julkiseen terveydenhuoltoon ja huomattavia lisäpanostuksia niin valtiolta kuin kunnilta. Hoitoon pääsyn enimmäisaikoja koskevat säännökset edellyttävät lisärahoitusta sekä perusterveydenhuoltoon että myös erikoissairaanhoitoon. Myös henkilöstön täydennyskoulutuksen lisääminen aiheuttaa kustannuksia työnantajalle. Valiokunta korostaa sitä, että hankkeen toteuttamiseen tulee jatkossa osoittaa riittävä rahoitus, jotta hanke voi edistyä tehokkaasti suunnitellun aikataulun mukaisesti. Terveydenhuoltoprojektin eräänä haasteena on kehittää terveydenhuollon työolosuhteita ja terveydenhuollon rakenteita. Valiokunta pitää tärkeänä, että koko terveydenhuollon toimintamalleja ja yhteistyötapoja parannetaan ja että työtehtävien jakamista lääkäreiden ja hoitajien kesken kehitetään. Terveydenhuollon palveluita tuottavien ja työvoimaa vuokraavien yritysten määrä ja toiminta ovat lisääntyneet viime aikoina. Lääkäripalveluita ostavat sekä pääkaupunkiseudun kunnat että pohjoisen pienet kunnat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Valiokunta katsoo, että lääkäripalveluiden ostamiseen liittyy useita epäkohtia. Toiminta on kunnan kannalta erittäin kallista, se on ongelmallista mm. hoidon jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden kannalta. Kunnan järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuottaminen merkittävässä määrin ostopalveluina ei myöskään ota riittävästi huomioon mm. onnettomuus -ja hätätilanteissa tarvittavaa osaamista. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on jo päätetty lisätä 550:stä 600:aan, mutta valiokunta on edelleen huolissaan terveydenhuoltohenkilökunnan riittävyydestä. On myös erittäin tärkeää, että lääkäreiden halukkuus sitoutua terveyskeskuksissa tehtävään työhön lisääntyy nykyisestään. Valiokunta korostaa sitä, että terveydenhuoltoprojektin yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota työvoiman tarvetta koskeviin kysymyksiin. Myös työolosuhteiden ja rakenteiden kehittämisellä tulee pyrkiä puuttumaan niihin tekijöihin ja epäkohtiin, jotka vaikuttavat terveyskeskusten halukkuuteen ja tarpeeseen käyttää ostopalveluita. Valiokunta korostaa vielä sosiaalitoimen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Lokakuussa 2002 käynnistettiin sosiaalialan kansallinen kehittämisohjelma. Hanke on tärkeä ja sen toteutuksessa on myös otettava huomioon yhteistoiminta terveydenhuoltosektorin kanssa. T a l o u s a r v i o n s u k u p u o l i v a i k u t u s t e n a r v i o i n t i. Pohjoismaiden ministerineuvosto on Suomen tekemän aloitteen pohjalta käynnistänyt talousarvion sukupuolivaikutusten arviointia koskevan hankkeen. Suomessa sosiaalija terveysministeriö on aloittanut kokeilunomaisesti ministeriön omien lakiesitysten sukupuolivaikutusten arvioinnin. Tarkoitus on, että ensimmäisenä selvitetään yksityisen sektorin eläkelainsäädännön uudistusta koskevan hallituksen esityksen sukupuolivaikutukset. On erittäin myönteistä, että lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi saadaan käyntiin. Suomessa valtaosa talousarvion menoista on lakisääteisiä, joten arviointi sopisi hyvin esim. merkittävien lainsäädäntöhankkeiden valmisteluvaiheeseen. Myös valtiontalouden tarkastusta voitaisiin kehittää siten, että sukupuolivaikutukset otettaisiin huomioon arvioitaessa talousarvion toteutumista. Arvioinnin liittäminen osaksi päätöksentekoa edellyttää jatkossa monien tahojen yhteistyötä sekä myös riittäviä voimavaroja. S e l v i t y s o s a : 01. Sosiaali- ja terveysministeriö Perustehtävien ohella sosiaali- ja terveysministeriö keskittyy pääluokkaperustelujen selvitysosassa asetettujen hallinnonalan strategisten linjausten konkretisointiin. Vuonna 2003 ministeriön kaikkien tulosalueiden toiminnassa korostuvat: Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat linjausten toimeenpano. Terveys kansanterveysohjelman toteuttaminen. Sosiaaliturvan rahoitusta selvittäneen sosiaalimenotoimikunnan (Somera) periaatelinjausten konkretisointi. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ehdotusten toimeenpano ja seuranta. Tulosaluekohtaiset erityistavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman toimeenpano, seuranta ja arviointi sekä vuosia koskevan ohjelman valmistelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan lainsäädännön uudistamisstrategian laatiminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työolosuhteiden, työ- ja toimintakyvyn sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen. Hallinnonalan laatupolitiikan vahvistaminen. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen kansallisen toimintasuunnitelman laatiminen. Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen valmistelu. Syrjäytymisen ehkäisyn tehostaminen eri toimijoiden yhteistyötä parantamalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Alueellisen yhteistyön, palvelutuotannon ja osaamisen kehittäminen. Kansallisen huumausainestrategian toimenpiteiden toteutus. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon toimenpide-ehdotusten toteuttaminen. Perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen liittyvät toimenpiteet. Työttömyysturvan kehittäminen kannustavaan suuntaan. Eläkejärjestelmän kehittäminen työssä pysymistä, työkykyä ja työllistymistä tukevaan suuntaan. Asumisperusteisen sosiaaliturvan selkeyttäminen EU-lainsäädäntöön. Työsuojelustrategian sisältämien toimintalinjausten toteuttaminen painottaen erityisesti ikääntyvän työvoiman työkyvyn ylläpitoa. Työelämän vetovoimaa ja työikäisen väestön toimintakykyä edistävän ohjelman (VETO-ohjelma) laajentaminen, työtapaturmaohjelman ja työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelman toimeenpano. Tietotekniikan hyväksikäyttö kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja ja palveluja. Hallinnonalan tulosohjauksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietouudistus 2005 valmistelu. Organisaation toiminnan kehittämistä koskevien osastrategioiden (estm, henkilöstöstrategia, viestintästrategia) toimeenpano. Taloudellisuustavoitteet Voimavarojen nettomenopohjainen kohdentaminen tulosalueille: % Johto ja erillisyksiköt ,9 Johdon tuki Hallinto-osasto ,3 Talous- ja suunnitteluosasto ,6 Vakuutusosasto ,1 Perhe- ja sosiaaliosasto ,1 Terveysosasto ,0 Työsuojeluosasto ,4 Muita Työterveyshuollon koulutus 270 0,7 estm-hanke ,7 Yhteensä ) 100,0 Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä raha-automaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan (julkisoikeudelliset) kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): ) 2) Siirtyviä määrärahoja käytetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Maksullisen toiminnan tuotot Erilliskustannukset Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) Maksullisen toiminnan (liiketaloudelliset) kustannusvastaavuuslaskelma, Työsuojeluhallinto (1 000 euroa): Maksullisen toiminnan tuotot Erilliskustannukset Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2 0,1 0,1 Kokonaiskustannukset yhteensä 79 77,1 77,1 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) 19 18,9 18,9 Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko (julkisoikeudelliset ja liiketaloudelliset suoritteet): toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista 9 7,5 11,2 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 46 40,1 39,1 Ylijäämä (+) / alijäämä ( ) (t ) 9 18,9 53,9 % tuotoista 1,5 2,4 6,5 Tuotot % kokonaiskustannuksista Maksullisen toiminnan tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. 19. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnettään määrärahat verottomin hinnoin. Määräraha on siirtoa momentilta (23) talousarvio Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 3) Osa työsuojeluhallinnon maksullisesta toiminnasta siirtyy vuonna 2003 julkisoikeudellisten suoritteiden osalta työsuojelun piirihallinnolle. Kustannusvastaavuustiedot sisältyvät tämän johdosta talousarvioluvussa esitettyihin laskelmiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen, lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Lisäyksenä on otettu huomioon euroa työsuojelupiirien voimavarojen kehittämismenoina. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa JOPA-hankkeita koskevana siirtona momentille Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden Equal, Interreg ja Urban sekä innovatiivisten toimien valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa. S e l v i t y s o s a : Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuoden sitoumukset 4,590 3, ,716 Vuoden 2003 sitoumukset 0,884 1,392 0,755 0,343 3,374 Yhteensä 5,474 4,518 0,755 0,343 11,090 Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavasti (milj. euroa): Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteisöaloite Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 0,595 0,154-0,591 1,340 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Euroopan sosiaalirahasto 0,236 0,044 1,754-2,034 Yhteensä 0,831 0,198 1,754 0,591 3, talousarvio talousarvio I lisätalousarvio 2001 tilinpäätös Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien puiteja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavien hankkeiden toteuttamiseen: Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen: Sosiaalisen luototuksen toteutus ja toimeenpano Sosiaalipoliittisten lähiöhankkeiden toimeenpano Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyn toimintaohjelman toimeenpanohanke Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan liittyvät hankkeet Verkostoituvat erityispalvelut -hanke Hyvinvointiklusteritoiminta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategian toteuttaminen Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma Valtakunnallinen työtapaturmaohjelma Terveys kansanterveysohjelma Perhevapaista tiedottaminen Kansallinen hanke terveydenhuollon turvaamiseksi -toimeenpano EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat: DAPHNE-ohjelman kansallinen rahoitusosuus EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus Uusien hankkeiden käynnistäminen: Kansallisen elektronisen sairauskertomuksen kehittäminen VETO-ohjelma Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyohjelman toimeenpano Terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu Kansallinen sosiaalialan kehittämishanke 2003 talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen sekä hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaalija terveysministeriön erikseen määräämin perustein. Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha perustuu valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen valtion omaisuuden myynnistä vuosina saatavien tulojen käytöstä. Määrärahan käyttö jakautuu useammalle vuodelle ja sen avulla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämistä. Avustusta maksetaan kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen tuottajille. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toimii laadukkaiden ja tuloksellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi koko väestölle yhtäläisin perustein. Tässä tarkoituksessa se tuottaa ja välittää sosiaali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntijakeskus, jonka ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietovarannot. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön strategisia tavoitteita (Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010), joista Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kannalta keskeisiä ovat toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva, syrjäytymisen ehkäisy ja hoito sekä terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Toimintaympäristön muutos Vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintaan vaikuttavat Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma ja Terveys kansanterveysohjelma, joita palvelemaan Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus suuntaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tietotuotantoa. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus jatkaa toiminnan kehittämistä vuonna 1999 valmistuneen kansainvälisen arvioinnin ja sen vuonna 2001 toteutetun seurantaraportin sekä vuonna 2000 laaditun selvityshenkilöraportin ehdotusten mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus kehittää tuotteitaan ja palveluitaan yhdessä keskeisten yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003: Vaikuttavuus Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus suuntaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä tukemaan erityisesti seuraavia sosiaali- ja terveysalan tavoitteita: Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakaslähtöisesti ja saumattomasti. Sosiaali- ja terveysala käyttää toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavia menetelmiä. Alueelliset ja sosiaaliset hyvinvointierot pysyvät hallinnassa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Sosiaali- ja terveysalan tieto-ohjaus toimii vuorovaikutteisesti ja tuloksellisesti. Palvelutavoitteet Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen arvioidaan tuottavan maksullisena palvelutoimintana seuraavat palvelut asiakkailleen vuonna 2003: Koulutuspäivät Julkaisujen määrä kirjat monisteet Julkaisujen levikki Taloustavoitteet Maksuttoman toiminnan (budjettirahoitteinen ja yhteisrahoitteinen toiminta) jakautuminen (1 000 euroa): 2001 tilinpäätös 2002 ennakoitu 2003 tavoite Palvelut Hyvinvointi Tieto Hallintopalvelut Hedec Alkoholitutkimussäätiö Toimitalohanke Yhteensä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Ulkomaanavun yksikkö (Hedec) antaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja muuhun ulkomaanapuun liittyviä asiantuntijapalveluja sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Maksullisen toiminnan tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden osalta kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kustannukset Erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset pääomakustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko (julkisoikeudelliset ja liiketaloudelliset suoritteet): toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (+) / alijäämä (-) (t ) % tuotoista Tuotot % kokonaiskustannuksista Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös jäsenmaksujen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen ja Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on varattu euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon vuoden 2002 talousarvioon kertaluonteisena menona sisältynyt euroa uuden toimitilan muuttokustannuksina. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Yhteishankkeiden erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Yhteishankkeet 4) Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio tilinpäätös Työttömyysturvalautakunta S e l v i t y s o s a : Työttömyysturvalautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, vuorottelukorvausta, aikuiskoulutustukea, ammattikoulutusstipendiä, työttömän omaehtoisen koulutuksen tukea ja kotoutumistukea koskevissa asioissa sekä eräissä palkkaturva-asioissa. Lisäksi se on ainoa muutoksenhakuaste asti voimassa olleen koulutus- ja erorahalain mukaisissa asioissa. Vuonna 2001 vireille tuli valitusasiaa. Vuonna 2002 vireille arvioidaan tulevan noin ja vuonna 2003 noin valitusasiaa. Vireille tulevien asioiden määrää lisää sekä taloudellinen epävarmuus että työttömyysturvalainsäädännön uudistaminen. Työttömyysturvalautakunnan suoritteet eli valitusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut työttömyysturvalautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003: Vaikuttavuustavoitteet Työttömyysturvalautakunta edistää kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on pitää ratkaisujen laatu sellaisella tasolla, että työttömyysturvalautakunnan tekemien valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa pysyy ennallaan, noin 12 prosentissa toteutuma ennakoitu arvio Palvelutavoitteet Valitusten käsittelyaika (kk) 5,7 5,7 5,0 Taloustavoitteet Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Kehittämistavoitteet Työn tuottavuutta ja laatua parannetaan edelleen kehittämällä palkkausjärjestelmää ja edistämällä siten henkilöstön pysyvyyttä. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Tarkastuslautakunta S e l v i t y s o s a : Tarkastuslautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, joka toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntoutusasioissa ja yleistä asumistukea koskevissa asioissa sekä ylimpänä muutoksenhakuasteena 4) Ulkoasiainministeriön hallinnonalan jakamattomien momenttien käyttöoikeus on otettu huomioon tulona. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 sairausvakuutusasioissa ja eläkkeensaajien asumistukea, lapsilisiä, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, sotilasavustusta ja äitiysavustusta koskevissa asioissa. Vuonna 2001 tarkastuslautakuntaan saapui valitusta. Vuonna 2003 arvioidaan valitusten määrän pysyvän samalla tasolla. Lainsäädännössä ei talousarviovuonna tapahdu olennaisia muutoksia. Muutoksenhakuasteiden päätösten perusteluihin on viime aikoina kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Päätöksiin vaaditaan enemmän yksilöllisiä perusteluja, joka hidastaa valitusten käsittelyä lautakunnassa. Tarkastuslautakunnan kaikki suoritteet ovat maksuttomia. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut tarkastuslautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003: Vaikuttavuustavoitteet Tarkastuslautakunta edistää oikeusturvaa toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on pitää ratkaisujen laatu sellaisella tasolla, että tarkastuslautakunnan ratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa säilyy ennallaan, noin 20 prosentissa. Ratkaisujen muutosasteeseen vaikuttavat vakuutusoikeuden saamat lisäselvitykset toteutuma ennakoitu arvio Palvelutavoitteet Valitusten käsittelyaika (kk) 5,6 7,5 7,0 Taloustavoitteet Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Kehittämistavoitteet Työn tuottavuutta ja laatua parannetaan edelleen kehittämällä palkkausjärjestelmää ja kiinnittämällä huomiota henkilökunnan koulutukseen. Näillä toimenpiteillä edistetään henkilökunnan pysyvyyttä. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. 05. Vakuutusvalvontavirasto 2003 talousarvio talousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Vakuutusvalvontaviraston tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä vakuutuksenvälittäjien valvonta ja tarkastus, työttömyysetuuksien toimeenpanon ohjaus ja valvonta sekä vakuutusalan tieteellisen tutkimuksen edistäminen ja harjoittaminen yhteistyössä korkeakoululaitoksen kanssa. Toimintaympäristön muutokset Maailmantalouden kasvun selkeästä hidastumisesta seurannut kansainvälinen vakuutuslaitosten aseman heikkeneminen edellyttää nopeaa reagointia mahdollisiin valvottavien ongelmiin. Finanssisektorin merkittävistä rakennemuutoksista syntyviin mahdollisiin sääntelyn muutostarpeisiin virasto reagoi aloitteellisesti. Osa viraston valvottavista kuuluu kotimaisiin tai rajat ylittäviin vakuutusyhtiöryhmittymiin tai vakuutusja rahoitusryhmittymiin, joiden valvonta edellyttää tiivistä yhteistyötä Rahoitustarkastuksen sekä muiden maiden vakuutus- ja rahoitusalan yritysten valvojien kanssa. Toiminnan painopisteet Vakuutusvalvontaviraston toiminnan tavoitteena on, että Suomen vakuutusmarkkinat ovat vakaat ja ne tuottavat turvallisia ja kilpailukykyisiä vakuutuspalveluja. Valvonnassa panostetaan siihen, että valvottavien talous on kunnossa, tuotteet ja markkinointi täyttävät säädösten vaatimukset ja vakuutusten korvauskäsittely on asianmukaista. Varmiste- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 taan, että vakuutuksenvälittäjien toiminta on säännösten mukaista sekä työttömyysturvan soveltamiskäytäntö linjakasta ja tehokasta. Keskeisimmät tulostavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Vakuutusvalvontavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003: Vaikuttavuustavoitteet Valvottavat analysoidaan tietokantapohjaisen analyysityökalun avulla, erityisinä tarkastuskohteina ovat sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Merkittävät uudet tuotteet ja niiden markkinointi tarkastetaan henki- ja vahinkovakuutusyhtiöissä. Vakuutusyhtiöiden korvausprosessit tarkastetaan. Vakuutuksenvälittäjien toimintaedellytysten täyttyminen tarkastetaan. Virasto panostaa voimakkaasti rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaan. Työttömyyskassojen talouden ja hallinnon sekä soveltamiskäytännön valvonnan dokumentointia kehitetään kiinnittäen samalla huomiota työttömyysetuuksien väärinkäytöksiä ehkäisevään toimintaan. Palvelutavoitteet Palvelutasotavoitteena on hakemusten ja kanteluiden nopea ja johdonmukainen käsittely kehittämällä edelleen ohjeistusta ja käsittelyrutiineja. Erityisesti panostetaan tietokantojen tehokkaaseen ja integroituun hyödyntämiseen tarkastustoiminnassa sekä sähköisten asiointipalvelujen käyttöönottoon. Taloustavoitteet Vakuutusvalvontaviraston talousarvio perustuu nettobudjetointiin ja sen bruttomenot ja -tulot on budjetoitu momentilla Nettobudjetoidusta maksullisesta toiminnasta ei synny ylijäämää. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kustannukset Erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) Lisäyksenä investointimenot Vähennyksenä poistot, laskennalliset korot ja lomapalkkavelan muutos Kokonaiskustannukset yhteensä Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) Maksullista toimintaa kuvaava tunnuslukutaulukko: 2001 toteutuma 2002 ennakoitu 2003 arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista 1,6 2,1 2,0 Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (+) / alijäämä (-) (t ) % tuotoista -1,3-0,3-0,5 Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 98,7 99,7 99,5 Investoinnit (t ) % tuotoista 1,5 2,1 2,0 Kokonaiskustannukset ilman poistoja, korkoja ja lomapalkkavelan muutosta + investoinnit yhteensä 5) (t ) Tuotot % em. kustannusten ja investointien yhteismäärästä 100,0 100,0 100,0 Vakuutustarkastusmaksujen laskutusylijäämä (t ) Kustannustiedot tehtäväalueittain (1 000 euroa): varsinainen Valvottavaryhmä tilinpäätös talousarvio esitys Henkivakuutusyhtiöt Vahinkovakuutusyhtiöt Työeläkevakuutusyhtiöt Eläkesäätiöt ja eläkekassat Muut vakuutuskassat Lailla perustetut eläkelaitokset Kuntien eläkevak. ja Valtion eläkerah Eläketurvakeskus ) Vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetun lain (479/1944) nojalla hyvitetään seuraavan vuoden laskutuksessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Vakuutusyhdistykset Vakuutuksenvälittäjät Työttömyyskassat 6) Tyött.vak.rahasto ja Koulutus- ja erorah Muut valvottavat Yhteensä Henkilötyövuosia yhteensä Kustannukset 1 000/htv Terveydenhuollon oikeusturvakeskus S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävänä on valvomalla terveydenhuollon ammattihenkilöitä osaltaan huolehtia kansalaisille annettavien terveyspalvelujen laadusta ja potilasturvallisuudesta. Lisäksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus huolehtii kuolemansyynselvittämistä sekä oikeuspsykiatriaa, raskaudenkeskeyttämistä ja steriloimista koskevassa tai muussa lainsäädännössä sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä muista terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä, jotka asianomainen ministeriö sille määrää. Toimintaympäristön muutos Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi saapuvien asioiden määrä: 2001 toteutuma 2002 tavoite 2003 tavoite Terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistaminen Terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröiminen Kanteluiden määrä Hoitovirhe-epäilylausunnot Muut valvonta-asiat Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003: Vaikuttavuustavoitteet Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kehittää ja yhtenäistää terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontamenetelmiä sekä yhteistyötä ja työnjakoa lääninhallitusten kanssa siten, että järjestetään säännönmukaisesti yhteisiä työkokouksia, kehitetään Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten yhteistä valvonta-asioiden tilastointija seurantajärjestelmää sekä yhteistä valvonta-asioiden ratkaisulyhennelmäjulkaisua. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kehittää terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnan laatua ja sisältöä yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa siten, että valvonnassa kertyvää tietoa voidaan käyttää nykyistä enemmän hyväksi järjestämällä informaatio- ja yhteistyötilaisuuksia opetusviranomaisten sekä sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten johtavien viranomaisten kanssa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus lisää toimintansa vaikuttavuutta ja edistääkseen osaltaan potilasturvallisuutta ja terveyspalvelujen laatua kehittämällä toimintansa läpinäkyvyyttä. Palvelutavoitteet Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle saapuvien lupa- ja valvonta-asioiden 6) STMp valvontamaksun perusteista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 käsittelyajat pidetään keskimäärin seuraavalla tasolla: 2001 toteutuma 2002 tavoite 2003 tavoite Taloudellisuustavoitteet 1. Luvat Suomessa tutkinnon suorittaneiden ammattihenkilöiden laillistaminen 1 3 pv 1 3 pv 1 3 pv raskauden keskeyttämistä koskevat hakemukset 1 5 pv 1 5 pv 1 5 pv 2. Muut lupa-asiat ilman lisäselvityksiä ratkaistavat lupa-asiat 1 3 pv 1 3 pv 1 3 pv lausuntoja ja lisäselvityksiä vaativat lupaasiat, enintään 90 pv 90 pv 90 pv 3. Mielentilaa koskevat lausuntoasiat (sisältää tutkimusjakson) 3 4 kk 3 4 kk 3 4 kk 4. Valvonta kanteluasiat, joissa potilas on kuollut kk kanteluasiat 6 12 kk 6 18 kk 6 12 kk muut valvonta-asiat 6 24 kk 6 24 kk 6 24 kk Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen vuoden 2003 talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain (1074/1992) ja asetuksen (1121/1992) tarkoittamia lupa- ja valvontamaksuja. Maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): Maksullisen toiminnan tuotot julkisoikeudelliset suoritteet muut MPL suoritteet Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kustannukset Erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot aineet, tarvikkeet ja tavarat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 muut Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista 4,7 20,9 20,2 Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (+) / alijäämä (-) (t ) % tuotoista -12,3 7,4 6,2 Viraston kokonaiskustannusten jakautuminen: /2003 tilinpäätös tavoite tavoite muutos, % Bruttobudjetoitu toiminta (t ) ,2 Henkilötyövuodet (htv) 27,4 27,9 29,6 Nettobudjetoitu toiminta (t ) ,3 Henkilötyövuodet (htv) 8,6 9,1 9,1 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa yhden uuden viran perustamisesta ja atk-järjestelmien hankkimisesta aiheutuvina menoina sekä muusta menojen lisääntymisestä johtuen. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot, maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Nettomenot talousarvio talousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Mielentilatutkimustoiminnan menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen valtion mielisairaaloille ja vankeinhoitolaitoksen sairaalayksiköille. Määrärahaa saa käyttää myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tilaamista mielentilalausunnoista maksettavien korvausten maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18