Ekotehokasta kalantuotantoa kotimaisilla kalanrehuilla.
|
|
- Jaana Parviainen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esittäjä Ekotehokasta kalantuotantoa kotimaisilla kalanrehuilla Erik Norrgård
2 KALANKASVATUS: lähes kaikilla on mielipide ja mielikuva, mutta hyvin harva tuntee alaa
3 Vapaa-ajan toiminta on henkisesti ristiriidassa muuhun vesien hyödyntämiseen. Kaikki mitä emme tunne, askarruttaa meitä. TIESITKÖ, ETTÄ? Kalanviljelyn toimintalupa on määräaikainen. Autorisoitujen tahojen tekemä, kalanviljelijöiden maksama velvoitetarkkailu koskee kaikkia laitoksia Kalanrehujen vaikutus mitataan joka laitoksen vaikutusalueelta. Saaristomme vedet ovat muuten kirkastuneet viime vuosina!
4 Vielä 2000-luvullakin peruskoulun oppikirjoissa opetetaan: kalanviljely kuormittaa vesistöjämme Miksi ei sanota kaikki elintarviketuotanto kuormittaa vesistöjämme?
5 Pistekuormitus terminä luo mielikuvia Silti virallinen vesitarkkailu ei juuri missään pysty erottamaan vesianalyysien perusteella kalalaitoksen kuormitusta. Koska Laitoksen ulkopuolelta tuleva kuormitus on suurempaa. Virallisen tilaston mukaan (2012): Uudenkaupungin kalaviljelylaitosten yhteinen osuus on n. 2,5 tn fosforia Rehut ovat parantuneet, elinkeino kutistunut, ruokinta on tarkentunut.
6 Kaikki elintarviketuotanto kuormittaa: Puhuttaessa saaristomme kuormittajista aina joet jätetään mainitsematta. Miksikö? Koko Saaristomeren kalanviljelyn fosforikuorma ELY:n mukaan on yhteensä n tn. Kokemäenjoki tn fosforia /vuodessa (Velho). Laajoki n. 4 tn, ( vesien tila 2007) Mynäjoki n. 4 tn, Hirvijoki n. 5 tn, Aurajoki keskimäärin 47 tn ja typpeä 635 tn vuodessa Aihe/Esittäjä
7 Tärkeimmät viestini arvostelijoille: Onko sinulla lupa mennä kaverin riisikupille? Maailmalla nähdään nälkää, vain vesiviljely voi korvata kasvavaa ruuan puutetta. Kotimaisen elintarviketuotannon olemassaolon oikeutus ja tärkeys pitää tajuta kriisien täyttämässä maailmassa. Tarvitaan monipuolista ruuan tuotantoa. Vesiviljelyn kiistaton ekotehokkuus on kyettävä hyödyntämään. Vain elinvoimainen yritys merellä tai maalla priorisoi ympäristöasiat toiminnassaan.
8 Kalanviljely on nyt ja tulevaisuuden ruokahuollon merkittävä tukijalka. - Vertailu eri eläimiin ei tee muista eläimistä merkityksettömämpiä kasvavan ihmismäärän ruokkimisessa Mutta - antaa vertailupohjaa ja selvityksen miksi kalanviljely on tehokasta
9 Siis: Elintarviketuotanto on välttämätöntä myös Suomessa! Ja painavasta syystä: Vesiviljely on maailman nopeimmin kasvava viljelyelinkeino - Vesiviljelytuotanto nyt n. 60 miljoonaa tonnia - FAO:n ennuste vuodelle 2030 = 110 milj. tonnia EU:n vuotuinen kasvutavoite vesiviljelyssä on n. 5 % - Euroopan ei EU-maiden tuotanto kasvaa tällä hetkellä n. 7,5 % vuodessa - Suomessa suunta ollut negatiivinen koko luvun. - Perattuna viimevuosina n tn ja - Norjassa yli 1000 milj.tn Mahd. lisätieto/tekijä sivu 9
10 Kalanrehujen osuus on Suomessa vain 1,2%. Suomessa käytetään n. 1,4 miljoonaa tonnia teollisia rehuja vuodessa, kalanrehuja tonnia ( siis n. 1,2 % kokonaismäärästä) Suomi ei ole läheskään omavarainen valkuaisten suhteen, tällä hetkellä 85 % käytetystä valkuaisesta tuodaan ulkomailta! Kriisien varalta meillä on oltava riittävä omavaraisuus. Aihe/Esittäjä
11 Kalankasvatus on elintarviketuotantoa! Siika (toiseksi suurin) kirjolohi (suurin volyymi) ruokakalaksi ja istutuksiin - ruokakalaksi ja onkikalaksi sampi, ruoaksi (kaviaari) Lohta, taimen, harjusta (istutuksiin) Nieriää, kuha, istutuksiin ja ruoaksi Mahd. lisätieto/tekijä sivu 11
12 Kalatkin ovat kotieläimiä, kuten lehmät, kanat ja siat jne. Mahd. lisätieto/tekijä sivu 12
13 kala hyödyntää rehun HYVIN!! = kasvaa hyvin, pienellä rehumäärällä paras kaikista eläimistä!! + = 1 kg 1 kg kalaa (elävä paino) Mahd. lisätieto/tekijä sivu 13
14 Mistä tehokkuus syntyy? Huippukorkea energiasisältö: - Erikoistekniikka valmistuksessa: paineen alainen keittoprosessi, jota kutsutaan ekstrudoinniksi. - Rae on lisäksi täynnä pieniä soluja, jotka ovat täynnä terveellistä kala kasviöljyseosta. - Valkuaisen määrä on täsmäsuunniteltu kalan vaatimukset huomioiden. - Kuriositettina: Rehu on 5 6 kertaa kalliimpaa kuin kotieläinrehu Jo siksi se annostellaan tarkoin suunnitellun ohjelman mukaan. - Suomalainen lupakäytäntö on maailman kovinta luokkaa ja alan toimintaa valvotaan viranomaisen määrittelemän velvoitetarkkailun keinoin.
15 Kalanrehuja kehitetään jatkuvasti ekotehokkaammiksi. - Ensimmäisenä maailmassa fytaasientsyymiä - Fytaasi muokkaa kasvivalkuaislähteiden fosforin kalalle käyttökelpoisempaan muotoon => ydinraaka-aineen ja pääfosforilähteen, kalajauhon, osuutta voidaan vähentää => kalajauhon osuutta voidaan korvata kasvivalkuaisilla => rehujen kokonaisfosfori alenee INNOVAATIO ALENSI FOSFORIKUORMITUSTA 26 %:lla HERCULES LP matalafosforirehut (2009) Mahd. lisätieto/tekijä sivu 15
16 Kestävien arvojen mukaan - Säästetään maailman valtamerin kalavaroja - LP-rehulla ja tarkalla ruokinnalla kalavalkuaisen nettotuottaja Rehussa kulutettu jauhon muodossa kalavalkuaista sama määrä kuin rehulla tuotetaan kalavalkuaista Aihe/Esittäjä
17 Kalaraaka-aineiden tarkka käyttö. Uusi innovaatio kalaöljyn ja rypsiöljyn käytössä: Kalajauhoprosessissa saatu öljy riittää. Tehostettu hyödyntäminen takaa terveysruokaa, jossa EPA ja DHA pitoisuus säilyy korkeana. Kasvatettua kalaa voi syödä rajoituksetta. Aihe/Esittäjä
18 Tulevaisuus Varmaa on, että kehitys jatkuu isoin askelin. Syntyy lisää hyviä käytäntöjä. Viranomaiset pohtivat Itämerirehun tulevaisuutta. Toteutuessaan siinä ravinnekierrätyksen lisäksi silakka puhdistuu käyttökelpoiseksi kalajauhoksi ja edelleen rajoituksetta syötäväksi kirjoloheksi, siiaksi j.n.e. Kalan merkitys terveysruokana korostuu. Omavaraisuus puhtaan lähiruuan osalta korostuu. Kalanviljelyn kontaktipinta loma-asutukseen vähenee sijainninohjauksen myötä.
19 Lopuksi kysyn, alaa kauan seuranneena kysyn: Miten Te, arvoisa Ympäristöministeri, perustelette ekologisen tehokkuuden ja liiketaloudellisin argumentein, YM:n nykyisen linjauksen vastauksena EU:n edellyttämäksi kalanviljelyn kasvustrategiaksi?????????? Aihe/Esittäjä
20 Suomalainen kalanviljely tuottaa Terveellistä ruokaa tehokkaasti, ympäristöä säästäen! Mahd. lisätieto/tekijä sivu 20
KASVUN
KASVUN INNOSTAJA @BENELLAKALA TUNNUSLUKUJA Raisioagro/Raisioaqua kuuluu Raisio-konserniin Kalan rehujen ja ruokinnan asiantuntija Kalanrehutuotantoa vuodesta 1982 Tuotanto 21 000 tn vuonna 2016 Pääkonttori
CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016
CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
Uusilla rehuilla kohti ympäristöystävällisyyttä.
Uusilla rehuilla kohti ympäristöystävällisyyttä. Erik Norrgård 4.9.2008 Esityksen sisältö lyhyesti. - Rehututkimus luo perustan ympäristöystävälliselle kalanviljelylle. - Rehun väkevöityminen vähentää
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
Itämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014
Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?
Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Jouni Vielma Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Typen ominaiskuormitus, kg/tn Fosforin ominaiskuormitus, kg/tn Laitoksen keskikoko merialueella, tn Kuormitus
VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN 20.3.2013. Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen
VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN 20.3. Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen Ammattiopisto Livia / Pasi Korvonen Sisältö Ammattiopiston esittely Kalatalous- ja ympäristöopiston
KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN
KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004
Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä
Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous Luvian Merihelmi 16.9.2013 Esityksen sisältö 1. Taustaa vesiviljelyn kehityksestä
Rahoitustuen suunta Lyhytaikaisen luottojen korkojen % tukeminen Investointiluottojen korkojen %- tukeminen
Leningradin alueella on merkittävä vesistöalue, joka soveltuu ruokakalakasvatuksen toimintaan ja johon kuuluu sisävesialueet ja Suomen lahti, Laatokan ja Äänisen järviä. FGNU GosNIIOHR n asiantuntijoiden
Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä
Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Jouni Vielma, Timo Mäkinen, Jari Setälä RKTL, elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Alustuksen teemat I. Ympäristötoimien taloudelliset
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
Lataa Vesiviljely - Juhani Niinimäki. Lataa
Lataa Vesiviljely - Juhani Niinimäki Lataa Kirjailija: Juhani Niinimäki ISBN: 9789523301177 Sivumäärä: 264 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.43 Mb Maailman vesiviljelytuotanto on kasvanut viime vuosikymmeninä
Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kalanviljelyyn uusia lajeja Juha Koskela Loppuseminaari 5.3.013 RKTL Helsinki Kilpailukykyä uusien viljelylajien avulla Arvokkaampien lajien viljelyn kehittämisellä haetaan Parempaa kannattavuutta tuomalla
Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT
Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,
Raision osavuosikatsaus
Raision osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2016 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 10.5.2016 1 Konsernin EBIT 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 M -5 7/2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?
Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2015 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?
Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)
SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA
SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA UUSIVU HANKKEEN-SEMINAARI 6.3.2018 HÄMEENLINNASSA Kaustisen Turkisrehu Oy Simo Savander 1 TURKISTARHAUS SUOMESSA Suomessa on noin 800 turkistarhaa
Kalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
Pro Kala Kala suomalaisten ruokapöydässä 2017
Pro Kala Kala suomalaisten ruokapöydässä 2017 Katriina Partanen Pro Kala ry Tel. +358 40 0 827 277 Tauko Design 24.5.2017 katriina.partanen@prokala.fi 1 Tutkimusraportti Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan
Sinin n vallankumous
Suomen Kalankasvattajaliiton koulutuspäivä 5.11.2015 Sinin n vallankumous Kommenttipuheenvuoro pienryhmän ehdotuksista koskien vesiviljelyn lupamenettelyn luvanvaraisuutta ja siihen liittyviä keventämismahdollisuuksia
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Jouni Vielma, Luke 8.11.18 Vantaa merijakalatalous.fi Innovaatio-ohjelmaa suunniteltiin 3 v sitten: mitä toimintaympäristössä muuttunut? 1. Lohimarkkinoiden tilanne 2.
Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40
Kiertotaloudella kilpailukykyistä kalankasvatusta
Kiertotaloudella kilpailukykyistä kalankasvatusta Jouni Vielma Luke Jyväskylä Ratkaisuja luonnosta- LYNETin tutkimuspäivä 2016 4.10.2016 Helsinki Esityksen teemat 1. Miten lohikalojen kasvatus on kehittymässä
merikalat, krilli, mäti, soijalesitiini, hiiva-autolysaatti, mikrolevät, kalan gelatiini, mustekalajauho, hydrogenoitu kasvirasva
CAVIAR Caviar on ainutlaatuinen mikrokapseleista koostuva agglomeroitu tuote. Jaekoko valitaan kalan pienpoikasten kehitysvaiheen mukaan. Jokainen kapseli sisältää mm. lyhyitä peptidejä ja pienimolekyylisiä
Jukka Similä Ravinnekompensaatio
Jukka Similä 8.5.2019 Ravinnekompensaatio Kompensaatio nouseva teema Kompensaatio = toimenpide, jolla neutralisoidaan muualla tapahtuva haitallinen ympäristövaikutus Ekologinen kompensaatio, ilmastokompensaatio,
Strategian perusteet
Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.
Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä
Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä Kalankasvatus kaavoituksessa Turku 24.08.2017 markus.kankainen@luke.fi Kasvatetun kirjolohen tuotantokierto Marraskuu Tammikuu Helmi-huhtikuu Touko-Kesäkuu (15gr)
Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö
Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien
Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen
Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Markus Kankainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Miten ympäristötoimet vaikuttavat tuotantokustannukseen Ympäristöinvestoinnit Kuolleisuus Rehutehokkuus
MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi
Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.
Suomen kalatalous EU Kalat III Seminaari Luonnonvarakeskus Erikoistutkija Jari Setälä 25.10.2018 Helsinki Säätytalo Elintarvikekalan kotimarkkinoiden kehitys 1981-2017 fileepaino Kalan kaupallinen kysyntä
Ravinteiden kierrätys Suomessa
Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark
www.vomoghundemat.fi
www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja
Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä
Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä Tutkija Jani Pulkkinen Luonnonvarakeskus Miljoonaa tonnia Miljoonaa kiloa Miksi sijainninohjaussuunnittelua?
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 69/2018 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017 Leena Forsman, Pentti Moilanen ja Riitta Savolainen Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Kasvattajan puheenvuoro
Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 7.11.2018 Kasvattajan puheenvuoro Vesiviljely Vesiviljelystrategia 2022 (VNpp vahv. 30.12.15) Manner-Suomen tuotanto nostetaan 20 milj kg/a Kilpailukykyinen,
Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen
Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Susanna Airaksinen Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997
Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd
Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin
Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä
Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan
Suojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena
Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki
Kalatalouden tulevaisuudennäkymät
Ammattikalastuksen koulutus- ja rekrytointihankepäivät 5-6.4.2018 Kalatalouden tulevaisuudennäkymät Petri Suuronen Ohjelmapäällikkö, Sininen biotalous Luonnonvarakeskus (Luke) Kalalla on tulevaisuus Kalalla
Märehtijät osana ruokaturvaa
Märehtijät osana ruokaturvaa Kuopio 18.1.2018 Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Mikkeli Märehtijät Suomen maataloudessa Naudat, lampaat ja vuohet ovat märehtijöitä Lypsylehmien tuottama maito tärkein
Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D048570/03.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. tammikuuta 2017 (OR. en) 5664/17 AGRILEG 23 VETER 9 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 20. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D048570/03 Asia:
Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista
Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja
Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan
ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti
Vesivarojen arvo Suomessa
Vesivarojen arvo Suomessa Turo Hjerppe, Sari Väisänen, Lauri Ahopelto, Virpi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus, SYKE Maailman vesipäivä 22.3.2018 Kuva: Lauri Ahopelto Vesi yhteiskunnassa 3 Vesien ekologinen
Eviran ohje 16031/1. Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät asiakirjat
Eviran ohje 16031/1 Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät asiakirjat Sivu/sivut 1 / 6 Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA
KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia
Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta
Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella
Mitä tänään? LUKE:n hankkeita vesiviljelyn kehittämiseksi. Kalankasvatuksen kestävä kasvu tuotannon mahdollistaminen uusilla merialueilla
Vesiviljelyn neuvottelupäivät: Merikasvatuksen hankkeiden tulosten esittely ja keskustelu jatkotyöskentelystä Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus - Luke Mitä tänään? LUKE:n hankkeita vesiviljelyn kehittämiseksi
Maapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013
Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka
MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland
MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke
Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden
Raaka-aineen fraktiointi
Blue Products hanke Työpaketti 2 Raaka-aineen fraktiointi Anni Nisov, VTT 4.10.2017 Sisällys Blue Products työpaketit Fraktiointi Mitä on fraktiointi? Öljyn talteenotto Proteiinin talteenotto Fraktioinnin
Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup
VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA\ESITYSLISTA No9/2012 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Sivu 164. kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone
KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA\ESITYSLISTA No9/2012 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Sivu 164 KOKOUSAIKA 29.11.2012 klo 19.00 KOKOUSPAIKKA kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET
ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI
ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI Laitospaikka sijaitsee Kihdin pohjoispuolen vesimuodostumassa, joka ekologisen luokituksen mukaan on Saaristomeren ainoa hyvään tilaan luokiteltu vesimuodostuma.
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa
Megaluokan kalankasvatus, teknologia ja synergiset toimintamallit
Megaluokan kalankasvatus, teknologia ja synergiset toimintamallit Bluegrowth työpaja: Sinisen kasvun tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet 22.3.2017 VTT, Otaniemi, Espoo markus.kankainen@luke.fi Esitelmän
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät
Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen MMM/Luonnonvaraosasto/Elinkeinokalatalous 25.5.2016 Kalat III -hanke 10.6.2016 1 EU:n yhteinen kalastuspolitiikka
Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat
Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Minna Hanski, MMM Inarijärven seurantaryhmän kokous 18.9.2014 Saariselkä 1 MMM:n rooli Inarijärvi-asioissa ELY-keskusten, SYKEn ja RKTL:n (jatkossa
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
Ähtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA
JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA Kim Jordas, tj, Suomen Ammattikalastajaliitto, kalastajaristeily 4.-5.2.2015 ESITYKSEN RAKENNE 1. Jäljitettävyys 2. Pakkausmerkinnät 3. Dioksiinivalvonta
Rehuteollisuuden haasteita ja uusia ratkaisumalleja
Rehuteollisuuden haasteita ja uusia ratkaisumalleja Tampere 27.03.2014 Rehuteollisuuden haasteita. Maailman lihantuotannon pitää kaksinkertaistua v. 2050 mennessä kasvavan väestön ruokkimiseksi (FAO) Raaka-aineiden
11 20 % 200 000 18 % 000 000 000 16 % 000 000 000
RAHA KASVAA PUUSSA. 11 20200 000 000 000 000 18 16 20 % Jos puuta saataisiin yksityismetsistä käyttöön selvästi nykyistä enemmän, Suomen bruttokansantuote kasvaisi sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain.
Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan
Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö
KALATERVEYSPALVELUSOPIMUS Liite 2 1(12) Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö LAITOSTEN LUOKITUSPERUSTEET JA TOIMINTAOHJEET Kuten liitteestä