Laadukkaan työelämälähtöisen koulutuksen suunnittelu ja toteutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laadukkaan työelämälähtöisen koulutuksen suunnittelu ja toteutus"

Transkriptio

1 Laadukkaan työelämälähtöisen koulutuksen suunnittelu ja toteutus Opas korkeakoulujen työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen järjestäjille Työelämälähtöinen täydennyskoulutus Opas työpaikkaohjaajille ja työnantajille Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

2 Oppaat Tarkoitus: Mallinnus Tuotos: Työssä oppiminen, ohjaus, osaamisperustaisuus, HEKS, AHOT Opas korkea-asteen täydennyskoulutuksen suunnittelijoille, opettajille ja työelämän kehittäjille Opetustyön, johtamisen, suunnittelun ja hallinnon ammattilaisille Opas työssä oppimisen ohjaajille Työnantajat, työpaikkaohjaajat, henkilöstön kehittäjät Keskiössä työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus Huomioidaan kohderyhmä (työnantaja / työpaikkaohjaaja tai korkeakoulu)

3 Oppaiden taustalla Kysely Toteutettiin vuonna 2010 rahoitusta saaneille oppisopimustyyppisille koulutuksille tavoitteena oli tarkastella, kuinka hyvin ja keneltä koulutukseen osallistujat kokivat saaneensa ohjausta miten osallistujien aiemmin hankkima osaaminen pystyttiin ottamaan huomioon koulutuksessa miten koulutuksen lähipäivät niveltyivät osaksi muuta koulutusta miten tyytyväisiä osallistujat olivat koulutukseen.

4 Oppaiden taustalla Haastattelut Yksilö- ja ryhmähaastattelut (opiskelijat, mentorit, työnantajat). Yhteensä noin 40 haastattelua. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös: oma panoksensa koulutuksen toteutuksessa kuinka nykyinen työpaikka sopii tämänkaltaisen koulutuksen toteuttamiseen omat kokemukset oppisopimustyyppisten koulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta

5 Osaamistavoitteet Rakennusaineita Lähtökohtana tasokuvaukset EQF/NQF 6 tai 7 Työelämätarve: asiakas- tai tarvelähtöisyys, osaamistarpeet tulevaisuudessa Toimialan keskeiset kompetenssit Mitä tehdään, mitä osaamista työssä tarvitaan Osaamisen sisältö, taksonomiat Tietää, ymmärtää, soveltaa, analysoida, kehittää Toimijat Osaamistavoitteet muodostetaan työelämän ja korkeakoulun yhteistyönä

6 Osaamistavoitteiden muistilista Koulutuksen järjestäjälle Selvitä Koulutuksen koulutuksen järjestäjälle työelämälähtöinen tarve Kartoita, onko korkeakoulussa ja asiantuntijaverkostossa riittävä määrä tarvittavaa osaamista koulutuksen toteutukselle Määrittele yhdessä työelämän ja korkeakoulun edustajien kanssa osaamistavoitteet koulutukselle Laadi koulutuksen toteuttamissuunnitelma (ops) siten, että se vastaa asetettuja osaamistavoitteita Erittele osaamistavoitteet koulutuksen toteuttamissuunnitelmaan yksittäisinä osaamisina, jotka ovat samalla arviointikriteereitä Työnantajalle, työpaikkaohjaajalle Määritellään työelämälähtöiset osaamistarpeet (esim. mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, mitä osaamista halutaan kehittää) Määritellään korkeakoulun edustajien kanssa osaamistarpeita vastaavat tavoitteet koulutukselle Toteutussuunnitelman laatiminen siten, että se vastaa asetettuja osaamistavoitteita

7 Tietoperustan rakentaminen Tietoperusta, taidot ja työssäoppiminen tulisi huomioida koulutuksessa tasapuolisesti Yksi työelämälähtöisen koulutuksen tärkeä osaamistavoite on tarjota asiantuntijoille uusia oppimisfoorumeita tiedon ja kokemuksen vaihtoon sekä kollegiaaliseen reflektointiin > uudenlaisten tarkastelukulmien syntyminen Koulutuksessa ei kehitetä vain yksittäisiä ammattiin liittyviä tietoja tai taitoja Työn sisällöt, työprosessit sekä työelämävalmiuksien kehittämistä > projektinhallinta, organisaatio-osaaminen, moniammatillisuus, tietotekninen osaaminen Instrumentaalisesta oppimisesta emansipatoriseen oppimiseen Valmius uudistaa työn sisältöä ja työn tekemisen tapoja

8 Tietopuolisen oppimisen muistilista Koulutuksen järjestäjälle Varmista, että koulutuksen aikana hankittu tieto yhdistyy työn sisältöihin ja prosesseihin Suunnittele opittava tietoaines niin, että se hyödyttää tuote- ja palvelunkehittämistä, innovaatiotoimintaa, uusia toimintatapoja jne. Rakenna tietopuolinen oppiminen niin, että sillä tuetaan muutoksessa selviytymistä

9 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Suuri(n) osa opiskelijan oppimisesta tapahtuu työpaikalla Korkeakoulun edustajan tehtävä on ohjata opiskelijaa opitun reflektointiin, jotta tämä osaa soveltaa oppimaansa työssä, kehittämistehtävässään tai hankkeessaan Työnantajan / työpaikkaohjaajan tulee mahdollistaa työpaikalla tapahtuva oppiminen Koulutuksen tavoitteet henkilökohtaisiksi ja työtä hyödyttäviksi tavoitteiksi (OPSista HOPSiin) Oppimisen edesauttaminen työaika- ja työjärjestelyillä Koulutuksen aikaiset työtehtävät Ohjaus

10 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen muistilista Työnantajalle / työpaikkaohjaajalle Tue avoimen ja positiivisen ilmapiirin ja keskustelun syntymistä työpaikalla Huomioi riittävien aika- ja muiden resurssien järjestäminen opiskelijalle ja itsellesi Huomioi oppimista tukevat työjärjestelyt ja työympäristö Pohdi työympäristön esteitä laadukkaalle oppimiselle ja mieti, miten niitä voi madaltaa Tue opiskelijan oma-aloitteisuutta kuuntelemalla, keskustelemalla sekä esittämällä työtä ja oppimistehtäviä tukevia kysymyksiä Edistä osaltasi uusia työkäytäntöjä ja kehittämistoiminen käyttöönottoa Koulutuksen järjestäjälle Huolehdi siitä, että osaamistavoitteiden mukaista oppimista tapahtuu ohjatusti opiskelijan työpaikalla Varmista, että opiskelija osaa soveltaa koulutuksessa oppimaansa omassa työssään Sitouta opiskelijan työnantaja koulutukseen

11 Ohjaus Työelämälähtöisessä täydennyskoulutuksessa ohjaus on dialogista ja konsultatiivista opiskelijan oppimista tukevaa toimintaa ei opetusta tai opastusta työkäytäntöihin Parhaimmillaan eri toimijoiden kollegiaalista ajatusten, kokemusten ja näkökulmien vaihtoa Ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan ja työpaikan ohjaustarpeet Opiskelija tarvitsee ohjausta ja tukea työpaikalla oppimiseen Työpaikalla tarvitaan tietoa mitä työssä oppiminen esim. oppisopimustyyppisessä koulutuksessa tarkoittaa Ohjaus opiskelijan HEKSistä / HOPSista käsin Koulutuksen tavoitteet suhteessa opiskelijan ja työpaikan tavoitteisiin

12 Ohjaus Ohjausprosessin keskeiset toimijat ovat opiskelija, työpaikkaohjaaja, työnantaja ja korkeakoulu Eri toimijoiden erilaiset roolit ja tehtävät Työpaikkaohjaaja on oppimisen tukija ja työn sisällön asiantuntija, korkeakoulun edustaja on tietopuolisen / tieteellisen sisällön asiantuntija Ohjauksen suunnittelu: aikataulutus, tavoitteet, sisältö, menetelmät ja arviointi Paljonko aikaa ohjaukseen on käytettävissä, tarvitaanko ohjausta opiskelutaitoihin, käytetäänkö yksilö- vai ryhmäohjausta, Tärkeää on, että eri ohjaustapaamiset tukevat toisiaan Aikaisemman osaamisen huomioiminen (AHOT) Keskeistä HEKS-/HOPS ohjauksessa henkilökohtaistamista vai ahoitointia Mahdollisuus ahotointiin, mutta koulutuksissa ei juuri käytetä tätä muuten kuin koulutuksen vaihtoehtoisia suoritustapoja mietittäessä ( usein täydennyskoulutukseen osallistujat haluavat osallistua kaikille lähipäiville)

13 Ohjauksen muistilista Koulutuksen järjestäjälle Työnantajalle Työpaikkaohjaajalle Kirjaa ohjauskäytännöt HEKS:aan Määrittele ohjaukselle selkeät tavoitteet suhteessa HEKS:ssa määriteltyihin osaamistavoitteisiin Selkeytä eri ohjaajien tehtävät ja roolit Tunnista opiskelijoiden yksilölliset ohjaustarpeet Suunnittele ohjaus vuorovaikutteiseksi Sovi hyvissä ajoin ohjauksen käytännöt, menetelmät, aikataulut ja resurssit Määrittele kuka toimii koulutuksessa opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaajana ja kuinka muu työyhteisö osallistuu ohjaukseen Määrittele ohjaukselle käytettävissä oleva aikaresurssi Keskustele koulutukseen osallistuvan opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa heidän roolistaan ja tehtävistään Keskustele opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa osaamistarpeista ja koulutuksen tavoitteista Suunnittele ja aikatauluta opiskelijan kanssa ohjausprosessin kulku Pohdi ja selkiytä itsellesi ohjaajan rooliasi Tutustu opiskelijan koulutusmateriaaleihin Keskustele opiskelijan kanssa hänen osaamistarpeistaan ja tavoitteistaan Tue opiskelijaa oman osaamisensa tunnistamisessa ja nimeämisessä sekä osaamistavoitteiden laatimisessa Mieti, kuinka voit tukea työpaikalla tapahtuvaa oppimista Tue ja kannusta opiskelijaa koulutuksen suorittamisessa

14 Arviointi Arviointi perustuu siihen, kuinka hyvin opiskelijan, korkeakoulun ja työpaikan yhdessä laatimat koulutuksen osaamistavoitteet saavutetaan Arvioinnin kohteina ovat työssä tarvittavat tiedot ja taidot, menetelmien ja välineiden hallinta, yleinen työssä tarvittava osaaminen (esim. kyky oppia uutta, ongelmanratkaisutaidot, viestinnälliset valmiudet) HEKS, osaamis(tarve)kartoitukset, kirjalliset tehtävät, oppimispäiväkirjat, portfoliot, projektiraportit jne. Arviointi kohdistuu myös koulutusprosessin toteuttamiseen Menetelminä esim. tehtävistä ja muista suorituksista annettava kirjallinen ja suullinen palaute, keskustelut tai työelämän asiantuntijoiden arviot Kriteerien perustana EQF/NQF 6 tai 7

15 Arvioinnin osapuolet Opiskelija Oman osaamisen arviointi suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin (lähtötilanne, koulutuksen aikainen kehittyminen, loppuarviointi) Ohjaustapaamiset, HEKS-keskustelut, kirjalliset tai toiminnalliset osaamisen näytöt Itsearviointi, korkeakoulun / työpaikkaohjaaja edustaja arvioi Korkeakoulu Koulutuksen toteutumisen arviointi koulutussisältöjen, suoritusten, tehtävien ja koulutusprosessin näkökulmasta Työnantaja / työpaikkaohjaaja Työpaikkaohjaaja on keskeinen palautteenantaja Työpaikkaohjaaja tuntee työn sisällön Työpaikkaohjaaja ja työnantaja arvioivat koulutuksen hyötyjä organisaatioille

16 Arvioinnin muistilista Työnantajalle / työpaikkaohjaajalle Muista, että arviointi on rakentavaa ja tavoitteellista keskustelua ja palautteen antamista sopivissa tilanteissa Arviointi kohdistuu koulutuksen osaamistavoitteiden mukaiseen toimintaan Valmistaudu ottamaan vastaan palautetta omasta toiminnastasi työpaikkaohjaajana Hyödynnä arvioinnissa asiantuntijoita Hyödynnä HEKS-keskustelua arvioinnin aloittamisvaiheessa, koulutuksen aikaisen arviointikeskustelun käynnissä sekä loppuarvioinnin tekemisessä Koulutuksen järjestäjälle Hyödynnä työelämän edustajien osaamista arvioinnissa monipuolisesti koulutuksen eri vaiheissa Ota HEKS arvioinnin keskeiseksi välineeksi Sovi arvioinnin käytännöistä Ota aikaisemmin hankittu osaaminen huomioon arvioinnissa

17 Yhteistyö työantajan kanssa Miksi yhteistyöhön työnantajan kanssa? rahoittaja vaatii opiskelija oppii ja soveltaa oppimaansa työssään korkeakoulu ei tunne yritystä sisältäpäin, opiskelijan työympäristöä eikä työn sisältöjä korkeakoulun osaaminen karttuu ruohonjuuritason yhteistyössä työelämälähtöinen täydennyskoulutus avaa uusia ja laajemmin hyödynnettäviä yhteistyömahdollisuuksia työelämän organisaatioissa on yhä edelleen paras työelämäosaaminen ja sen asiantuntijuus

18 Yhteistyö työantajan kanssa Mitä työnantaja odottaa koulutukselta? tietyn toiminnan osa-alueen (ammatin uusi osaamisvaatimus, tiimityö, liiketoiminta, tuote- ja palvelukehitys, johtaminen, esimiestyö, m&m, asiakastyö, jne.) kyseessä usein strateginen kehittymistarve henkilöstön kouluttaminen on suuri panostus työnantajalta, kun useinkaan koulutuksen vaikuttavuudesta ei ole näyttöä tai varmuutta henkilöstölle annettujen kehittämislupausten lunastaminen työtyytyväisyyden nostaminen muuta?

19 Yhteistyö työantajan kanssa Työnantajan odotuksiin vastaaminen Määritellään työelämälähtöiset osaamistarpeet (esim. mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, mitä osaamista halutaan kehittää) Määritellään korkeakoulun edustajien kanssa osaamistarpeita vastaavat tavoitteet koulutukselle Toteutussuunnitelman laatiminen siten, että se vastaa asetettuja osaamistavoitteita

20 Tietojen ja taitojen soveltaminen - muistilista Työnantajalle Selvitä, mitä uutta tietoa ja osaamista koulutuksessa on tarkoitus luoda Selvitä, mihin organisaatiosi osaamistavoitteisiin koulutus voisi tuoda jotakin uutta Määrittele, kuinka uusi tieto olisi sovellettavissa esimerkiksi osana tuote- tai palvelusuunnittelua Mieti esimerkiksi osana kehityskeskusteluja, kuinka organisaatiosi voisi muuten hyötyä alkavista koulutuksista Määrittele työpaikkasi ja yrityksesi vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet alkavan koulutuksen osaamistavoitteiden saavuttamisessa

21 Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet, Tehtävä 1. Kuusi ryhmää, kussakin 6-8 osallistujaa (osaamistavoitteet, tietoperustan rakentaminen, työpaikkaoppiminen, ohjaus, arviointi, osaamisen laatu ja vaikuttavuus) Tehtävä 1: (yht. 15 min.) Kirjaa matriisipohjaan annetun teeman (esimerkiksi Osaamistavoitteet ) mukainen realistinen lähtötilanne ja ideaalitilanne.

22 Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet, Tehtävä 2. Kuusi ryhmää, kussakin 6-8 osallistujaa (osaamistavoitteet, tietoperustan rakentaminen, työpaikkaoppiminen, ohjaus, arviointi, osaamisen laatu ja vaikuttavuus) Tehtävä 2: (yht. 30 min.) Kirjaa ne menetelmät ja toteutuksen keskeiset käytännöt, joiden avulla päästään ideaaliin lopputulokseen.

23 Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet, Tehtävä 3. Kuusi ryhmää, kussakin 6-8 osallistujaa (osaamistavoitteet, tietoperustan rakentaminen, työpaikkaoppiminen, ohjaus, arviointi, osaamisen laatu ja vaikuttavuus) Tehtävä 3: (kesto yht. 60 min.) Kirjaa lyhyesti ideaalitoteutuksen tiellä olevat keskeiset esteet ja ongelmat. Kukin ryhmä esittelee omat esteensä, ja esitetyt ratkaisuehdotukset (5 min./ ryhmä) ** Loppukeskustelu ryhmien esityksistä (15-25 min.)**

24 Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet,matriisipohja1. Teema 1. Osaamistavoitteet Esimerkiksi seuraavien pohjalta: 1. Koulutuksen työelämälähtöinen tarve? 2. Onko korkeakoulussa ja asiantuntijaverkostossa riittävä määrä tarvittavaa osaamista koulutuksen toteuttamiselle, 3. Ketkä osallistuvat osaamistavoitteiden määrittelyyn? 4. Millainen koulutus johtaa osaamistavoitteiden toteutumiseen? 5. Mitä ovat osaamistavoitteet yksittäisinä tietoina ja taitona? Nykytilanne (arvioinnin kohde) Keinot (menetelmät, hyvät käytännöt, Ideaali toteutus (taustalla koulutukselle asetetut osaamistavoitteet, laatukriteerit, arvio nykytilanteesta, etc.) Esteitä, ongelmia ja niiden ratkaisuja:

25 Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet,matriisipohja2 Teema 2. Tietoperustan rakentaminen Esimerkiksi seuraavien pohjalta: 1. Miten varmistetaan se, että koulutuksen aikana hankittu osaaminen yhdistyy työn sisältöihin? 2. Kuinka opiskeltava tietoaines rajataan niin, että se hyödyttää tuote- ja palvelunkehittämistä sekä innovaatiotoimintaa, ja sillä tuetaan muutoksessa selviytymistä? Nykytilanne (arvioinnin kohde) Keinot (menetelmät, hyvät käytännöt, Ideaali toteutus (taustalla koulutukselle asetetut osaamistavoitteet, laatukriteerit, arvio nykytilanteesta, etc.) Esteitä, ongelmia ja niiden ratkaisuja:

26 Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet,matriisipohja3 Teema 3. Työpaikalla tapahtuva oppiminen Esimerkiksi seuraavien pohjalta: 1. Osaamistavoitteiden mukaisen oppimisen organisointi ja ohjaus? 2. Kuinka varmistetaan se, että opiskelija osaa soveltaa oppimaansa omassa työssään? 3. Kuinka sitoutetaan opiskelijan työnantaja koulutukseen? Nykytilanne (arvioinnin kohde) Keinot (menetelmät, hyvät käytännöt, Ideaali toteutus (taustalla koulutukselle asetetut osaamistavoitteet, laatukriteerit, arvio nykytilanteesta, etc.) Esteitä, ongelmia ja niiden ratkaisuja:

27 Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet,matriisipohja4 Teema 4. Ohjaus Esimerkiksi seuraavien pohjalta: 1. Ohjauskäytännöistä, menetelmistä, aikatauluista ja resursseista sopiminen? 2. Ohjauksen tavoitteet suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin? 3. Eri ohjaajat, heidän tehtävänsä ja roolinsa? 4. Opiskelijan yksilölliset ohjaustarpeet ja ohjauksen vuorovaikutteisuus? Nykytilanne (arvioinnin kohde) Keinot (menetelmät, hyvät käytännöt, Ideaali toteutus (taustalla koulutukselle asetetut osaamistavoitteet, laatukriteerit, arvio nykytilanteesta, etc.) Esteitä, ongelmia ja niiden ratkaisuja:

28 Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet,matriisipohja5 Teema 5. Arviointi Esimerkiksi seuraavien pohjalta: 1. Työelämän edustajien osaamisen monipuolinen hyödyntäminen? Kuinka HEKS toimii arvioinnin välineenä? 3. Arvioinnin käytännöistä sopiminen? 4. Aiemmin hankitun osaamisen huomioiminen arvioinnissa: missä määrin ja kuinka? Nykytilanne (arvioinnin kohde) Keinot (menetelmät, hyvät käytännöt, Ideaali toteutus (taustalla koulutukselle asetetut osaamistavoitteet, laatukriteerit, arvio nykytilanteesta, etc.) Esteitä, ongelmia ja niiden ratkaisuja:

29 Ryhmätehtävä Työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen haasteet,matriisipohja6 Teema 6. Osaamisen laatu ja vaikuttavuus Esimerkiksi seuraavien pohjalta: 1. Käytössä olevat laatukriteerit? 2. Laatukriteerit osaamistavoitteissa ja kriteerien todentaminen? 3. Työssäoppiminen ja laatu? 4. Osaamisen vaikuttavuus opiskelijan ja työnantajan näkökulmista? Nykytilanne (arvioinnin kohde) Keinot (menetelmät, hyvät käytännöt, Ideaali toteutus (taustalla koulutukselle asetetut osaamistavoitteet, laatukriteerit, arvio nykytilanteesta, etc.) Esteitä, ongelmia ja niiden ratkaisuja:

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

RYHMÄ 1: Osaamistavoitteiden määrittely: Nykytila

RYHMÄ 1: Osaamistavoitteiden määrittely: Nykytila Ryhmätyöt 6.3.2013 RYHMÄ 1: Osaamistavoitteiden määrittely: Nykytila tehdään asioita mutu-tuntumalla vähän yhdessä luotuja osaamistavoitteita oppilaitos keskeisenä tavoitteiden asettajana yhteistyö työelämän

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin: Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT)

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) A N N E L I A I R O L A P O H J O I S - K A R J A L A N A M K / A H O T - H A N K E K U O P I O 3 0. 8. 2 0 1 1 Tavoitteena on avata suullisen kielitaidon arvioinnin

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

etaitava -ohjauksen uusilla urilla

etaitava -ohjauksen uusilla urilla etaitava -ohjauksen uusilla urilla Sari Riekko, Jyväskylän ammattiopisto Heli Kinnunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, etaitava etaitava on järjestelmä opettajan, opiskelijan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Käytön tuen prosessien vakiointi 15 osp Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Prosessien tunnistaminen ja vakiointi 8 osp Työssäoppiminen 7 osp

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa 19.9. Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnitella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa kriteerilähtöisesti.

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Sisko Mällinen, FT

Sisko Mällinen, FT 20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä työskentelemällä yrityksessä, jossa valmistetaan ja kehitetään sulautettuja järjestelmiä.

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Sähköisten toteuttaminen 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oma-aloitteisuus ja työn tulosten

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietokantojen hallinta 15 osp Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: Työssäoppimisen toteutus: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2011 Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 16.3.2012 Ohjelma 10.00 12.00 Päivän avaus 12.00 13.00 Lounas Katsaus viime kertaan Yhteisten pedagogisten käytänteiden luomista 13.00 15.00 Ryhmien ohjauksen käytänteet:

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

TAPOJA ANTAA OSAAMISEN NÄYTTÖ KORKEA-ASTEELLA, MITEN TUNNISTAA JA TUNNUSTAA TYÖELÄMÄOSAAMINEN OSAKSI TUTKINTOKOULUTUSTA

TAPOJA ANTAA OSAAMISEN NÄYTTÖ KORKEA-ASTEELLA, MITEN TUNNISTAA JA TUNNUSTAA TYÖELÄMÄOSAAMINEN OSAKSI TUTKINTOKOULUTUSTA TAPOJA ANTAA OSAAMISEN NÄYTTÖ KORKEA-ASTEELLA, MITEN TUNNISTAA JA TUNNUSTAA TYÖELÄMÄOSAAMINEN OSAKSI TUTKINTOKOULUTUSTA KOPSU-HANKKEEN TYÖPAJA 27.3.2012 ANNELI AIROLA SISÄLTÖ Taustaa teemalle Esittäytymiset

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä Sari Tarvainen Kehittämishanke 2015-2017 Toteuttaja Savon koulutuskuntayhtymä. Hanke on valmisteltu ja toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Savon

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

12.6.2014 AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA

12.6.2014 AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA [ASIAKIRJAN NIMI] [nro] 1(5) [Nimen täydenne] AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA AHOT tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia hankkeen pilottitoiminnasta AHOT- menettely ja alkuvaiheen ohjaus Savonia-ammattikorkeakoulussa

Kokemuksia ja tuloksia hankkeen pilottitoiminnasta AHOT- menettely ja alkuvaiheen ohjaus Savonia-ammattikorkeakoulussa Kokemuksia ja tuloksia hankkeen pilottitoiminnasta AHOT- menettely ja alkuvaiheen ohjaus Savonia-ammattikorkeakoulussa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakoulutuksessa seminaari 4.5.2011

Lisätiedot

OPTIMAALINEN OSAAMISEN NÄYTTÖ Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari

OPTIMAALINEN OSAAMISEN NÄYTTÖ Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari OPTIMAALINEN OSAAMISEN NÄYTTÖ Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Alisa Pettersson Opintokoordinaattori Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Opintokoordinaattorin

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan.

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Pelituotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja testata pelin, jossa on useita erilaisia pelitiloja, grafiikkaa,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot