Kansantalouden kehitysnäkymät Valtionvarainministeriön mukaan. Lähteenä käytetty pääsääntöisesti VM:n taloudellista katsausta keväältä 2016

Transkriptio

1 1 Talousarvion laadinnan perusteet vuodelle 2017 Kansantalouden kehitysnäkymät Valtionvarainministeriön mukaan Lähteenä käytetty pääsääntöisesti VM:n taloudellista katsausta keväältä 2016 Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuluvan vuoden talousennuste on heikentynyt huomattavasti edellisten vuosien ennusteista, vuonna 2014 VM ennusti vuoden 2016 kasvuksi 1,8%. Vuosien 2017 ja 2018 kasvuksi Valtionvarainministeriö ennustaa vaimeat 1,2 %. Uusimmat arviot kilpailukykysopimuksesta ennakoivat että vaikutus vientiin näkyy jo vuonna 2017, mutta työllisyyteen vasta Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä v noin 2 % pienempi kuin v ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 noin viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Keskipitkällä aikavälillä talouden (käytettävissä oleviin resursseihin perustuva) tuotantomahdollisuuksia kuvaavan potentiaalisen tuotannon kasvu jää alle yhden prosentin. Maailmantalouden ja kaupan kasvunäkymät ovat vaatimattomat. Maailmankauppa kasvaa kuluvana vuonna 3 % ja kasvu kiihtyy v vain 5 prosenttiin. Maailmantalouden kasvu taas yltää v vain noin neljän prosentin tuntumaan. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6 prosenttiin. Kiinan alentunut raaka-aineiden kysyntä heijastuu erityisesti kehittyviin talouksiin. Venäjän talous supistuu edelleen ja ensi vuonnakaan kasvua ei ole näköpiirissä. Venäjän tuonti alenee edelleen ja maan kasvupotentiaalia alentaa talousjärjestelmän toimimattomuus. Useiden Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouksien ennustetaan kehittyvän varsin suotuisasti. Yhdysvaltojen talouskasvu ei ole yltänyt aikaisemmin ennustettuun, mutta kasvunäkymät ovat edelleen hyvät: seuraavien muutaman vuoden aikana talous kasvaa noin 2,5 %. Ruotsin talous kasvoi viime vuonna erittäin nopeasti, kirjaamo@

2 2 4,5 %. Vastaavaan kasvulukuun ei seuraavien parin vuoden aikana päästä, joskin kasvu jatkuu laajapohjaisena ja selvästi EU-alueen keskimääräistä nopeampana. Saksan kasvu yltää hyvään puolentoista prosentin vauhtiin. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari prosenttia vuodessa koko ennusteperiodin ajan. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on kasvua tukevaa. Euroopan Keskuspankki on edelleen laajentanut poikkeuksellisia rahapoliittisia operaatioita ja tulee myös pitämään ohjauskorot historiallisen alhaisina koko ennustejakson ajan. Lyhyet korot pysyvät negatiivisina vielä ensi vuonna ja vasta v kolmen kuukauden Euribor nousee niukasti positiiviseksi. Kymmenen vuoden korkotaso pysyy myös alhaisena, ollen keskiarvoltaan 1,6 % ennustehorisontin viimeisenä vuotena. Euron dollarikurssissa on painetta alaspäin ja ennusteen mukaan v euron arvo vastaa dollarin arvoa. Euron heikkeneminen tukee viennin hintakilpailukykyä dollaria maksuvaluuttana käyttävillä markkinoilla. Suomen viennissä sopimusvaluuttana käytetään noin 80 prosenttisesti euroja ja dollareita. Energian, erityisesti öljyn, hinnan alhaisuus edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Voimakkain vaihe energian ja raaka-aineiden hintojen alenemisessa on ohitettu ja öljyn kohdalla hinta kääntyy maltilliseen nousuun. Ansiotason kehitys on tärkeä varsinkin kotimaisen kustannuskehityksen ja sen myötä kilpailukyvyn kannalta. Nimellisansiot nousevat ennusteperiodin aikana noin prosentin verran vuosittain. Ennustetulla kehityksellä kilpailukykymme paranee esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Teollisuustuotannon lasku vihdoin pysähtyy viisi vuotta jatkuneen taantumisen jälkeen. Teollisuustuotannon ennustetaan kuluvana vuonna kasvavan 0,8 % ja myös palvelutuotanto kasvaa hiukan alle prosentin verran. Työllisten määrä arvioidaan 0,3 % edellisvuotta korkeammaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,3 %. Työmarkkinoiden ongelmana on erityisesti pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna maltilliset 0,3 %. Vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 1,2 %. Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus. Vienti piristyy maailmankaupan elpymisen vanavedessä, mutta kasvu on edelleen historiaansa verrattuna vaisua. Tuonti kasvaa hiukan vientiä nopeammin, mutta nettoviennin negatiivinen kontribuutio pienenee edellisvuodesta. Investointien kohdalla kasvuvauhti hiukan hiipuu kuluvasta vuodesta, mutta edelleen kaikki alaerät kehittyvät positiivisesti. Yksityisen kulutuksen määrän kasvu hidastuu hieman mutta säilyy kohtuullisen vahvana verrattuna käytettävissä olevien tulojen kehitykseen. Yksityisen kulutuksen kirjaamo@

3 3 kasvu perustuu oletukseen kuluttajien luottamuksen vahvistumisesta, mikä näkyy kotitalouksien säästämisasteen kääntymisenä laskuun. Teollisuustuotannon ennustetaan lisääntyvän noin 2 % etupäässä metalliteollisuuden ansiosta. Teollisuustuotannon parin prosentin kasvu on edelleen erittäin vaatimatonta. Työmarkkinoille ei ennusteta merkittävää paranemista. Työllisten määrä lisääntyy 0,4 % ja työttömyysasteen arvioidaan laskevan 9 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,3 prosenttiin. Ennusteen riskit kansainvälisen talouden puolelta ovat negatiiviset. Kiinassa erityisesti yksityisen sektorin nopea velkaantuminen on jatkunut. Pidemmällä aikavälillä ei myöskään ole selvää, miten hyvin Kiina onnistuu uudistamaan talousmallinsa ja korvaamaan teollisuuden, investointien ja viennin merkitystä kotimaisella kulutuksella ja palveluilla. Kiinan kasvun hidastuminen ja rakennemuutos voivat myös aiheuttaa ennustettua suurempia vaikeuksia erityisesti kehittyville talouksille. Myös euroalueella vallitsevat edelleen alasuuntaan painottuvat riskit. Venäjän taloustilanne pysyy heikkona. Poliittiset jännitteet pitävät epävarmuutta koholla ja saattavat edelleen syventää Venäjän taantumaa. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen ja työmarkkinoihin. Suomen talouskasvu on viimeisten vuosien aikana ollut surkeaa ja se jää myös seuraavien parin vuoden aikana kilpailijamaita alhaisemmaksi. Suomen kilpailukyky on edelleen kilpailijamaita heikompi ja markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Viimeisten vuosien opetus on, että reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto kansantalouden tervehtymiselle kokonaisuudessaan. Ennustetun kaltainen talouskehitys ei tule olennaisesti parantamaan esimerkiksi julkisen talouden tilaa Suomessa. Yritysten sijoittumiseen ja tuotannolliseen toimintaan vaikuttavat panosten hintataso ja kehitys. Kilpailullisilla markkinoilla näiden tekijöiden vaikutus tulee entisestään korostumaan. Kuntatalouden tilanne Vuonna 2015 koko kuntatalouden tulos heikkeni edellisestä vuodesta, mutta oli ennakoitua parempi. Kuntatalouden tulos oli vuonna 2015 tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaisesti 151 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 tulos oli tilastollisesti poikkeuksellisen suuri (2,05 mrd. euroa) silloin toteutettujen kuntien liikelaitosten yhtiöittämisten takia. Kuntien yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna ,4 miljardia euroa ja siinä heikennystä oli yhden miljardin verran. Toimintakate heikkeni valtakunnallisesti edellisvuonna tehtyjen yhtiöittämisten seurauksena, kun kuntien myyntituotot laskivat pe- kirjaamo@

4 4 rustettujen yhtiöiden tuloja vastaavasti. Vastaavasti toimintakulut laskivat vain 96 miljoonaa euroa. Kuntien yhtiöiden tulokset näkyvät vasta kuntakonsernien tilinpäätöstiedoissa, mikä on lisännyt painetta kuntakonsernien tarkempaan seurantaan. Kuntien verorahoitus (verot ja valtionosuudet) kasvoi 627 miljoonaa euroa eli 2,1 prosenttia. Kasvusta 590 miljoonaa muodostui kuntien omista verotuloista. Veroprosenttiaan vuodelle 2015 korotti 98 kuntaa. Verotulojen kasvu oli hieman korkeampaa kuin edellisenä vuonna, vaikka vuonna 2014 veroprosenttiaan korotti peräti 156 kuntaa. Noussut verorahoitus ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintatuottojen laskua ja vuosikate heikkeni 14 prosenttia. Kuntien lainakanta kasvoi 5,6 prosenttia ja oli yhteensä 2835 euroa per asukas. Kuntien nettoinvestoinnit olivat 2,5 mrd. euroa. Vaikka investoinneissa oli kasvua peräti 60,1 prosenttia, oli summa silti pienempi kuin vuonna Kuntakonsernien talous antaa realistisemman kuvat kuntataloudesta edelliseltä vuodelta. Konsernien toimintakate oli -26,3 mrd. euroa eli vahvempi kuin kuntien yhteenlaskettu toimintakate. Vuosikate oli konserneilla 4,5 mrd. eli 2,6 mrd. parempi kuin kuntien yhteenlaskettu vuosikate. Vuosikate ei ollut negatiivinen yhdelläkään kuntakonsernilla. Valtion toimenpiteet kuntatalouteen Maan hallitus on päättänyt julkisen talouden suunnitelmassa kuntatalouden menorajoitteesta. Hallitus on päättänyt kiristää menorajoitetta uusimmassa julkisen talouden suunnitelmassa aiemmin sovitusta ottamalla siihen mukaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen muutokset ja perusopetuksen valmistavan opetuksen yksikköhinnan alentamisen. Uuden suunnitelman mukainen tavoite on että vuonna 2019 kuntien nettomenot ovat 770 miljoonaa alemmat kuin ennen hallituskauden alkua arvioitiin. Kuntien tehtävien vähentämisen vaikutus lasketaan tämän menorajoitteen päälle. Menorajoitteen toteutuminen tarkoittaisi kuntatalouden pysymistä valtiontalouden raameissa mutta menorajoitteen toteutuminen on pitkälti kiinni kuntien omista päätöksistä talouden tasapainottamisen osalta. Julkisen talouden suunnitelman mukaiset vaikutukset kuntatalouteen ovat seuraavat Menorajoite 770M Menorajoitteen toimiin liittyvä valtionapujen muutos -90M Valtionosuuksien indeksijäädytys -240M Maksuperusteiden muutokset 225M Kiinteistöveron korottaminen 100M Indeksisidonnaisten menojen lisävähennys -55M Yhteensä 710M

5 5 Kuluvaan vuoteen nähden ensi vuoden merkittävimmät vaikutukset syntyvät perustoimeentulon maksatuksen siirtämisestä Kelan maksettavaksi. Muita merkittäviä vaikutuksia syntyy ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksesta ja ministeriöiden kärkihankkeista. Kuva 1 JTS:n mukaiset valtionosuudet suunnittelukaudella Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa sovittiin että kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuosina Yleisen talouskehityksen vuoksi valtionosuuksiin vaikuttavat indeksit eivät kehity samaan tahtiin kuin hallitusohjelmaa sovittaessa arveltiin, jolloin indeksileikkauksen vaikutus jäisi tavoitteestaan. Tavoitteen saavuttamiseksi kevään 2017 kehysriihessä hallitus sopi 0,85 prosentin tasasuuruisesta lisävähennyksestä valtionosuuksiin. kirjaamo@

6 6 Kuva 2 VM talousennuste 2016 kevät Kilpailukykysopimuksen vaikutus kuntien talouteen Kuntatyönantajien valtuuskunta hyväksyi kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvottelutulokset. Neuvottelutulos on hyväksytty myös useilla muilla sopimusalueilla joten yleisesti puhutaan noin 85 prosentin kattavuudesta. Kilpailukykysopimuksen tärkeimmät tekijät ovat palkkojen pysyminen ennallaan sopimuskauden ajan (0-korotus vuonna 2017), julkisen sektorin lomarahojen leikkaus 30 prosentilla, työajan pidennys 24 tunnilla vuodessa sekä työnantajan ja työntekijän työeläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja sosiaaliturvavakuutusmaksun muutos. Nurmeksen talouden osalta lomarahojen leikkaus, muutokset maksuperusteisiin ja työajan pidennys näkyvät menoja pienentävästi. Vastaavasti verotuloihin lomarahojen leikkaus ja työntekijän maksamien työn sivukulujen lisäys vaikuttavat negatiivisesti. Hallintokuntien on huomioitava taloussuunnittelua tehdessä alakohtaiset sopimukset työajan pidentämisen toteuttamistavasta. Nurmeksen talous kirjaamo@

7 7 Nurmes ei laadi kuntatalouden kehitysarviota kuntien keskimääräisen muutoksen mukaan vaan ottaen huomioon paikallistalouden ja kuntatalouden erityispiirteet. Valtakunnallisen kehitysnäkymän vuotuinen jaksottuminen on vaikeasti kuntakohtaisesti ennustettavissa, koska tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen aikataulu on avoinna. Eri toimien kunnallistaloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin suuruusluokaltaan arvioitavissa. Hallitusohjelman liitteiden mukaan verovähennysten muutokset kompensoidaan. Sen sijaan yhteisöveron kuntajako-osuuden korotettu osuus poistuu. Tämä vaikutus on jo otettu huomioon aikaisemmassa taloussuunnittelussa. Hallitusohjelman liitteiden mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsitaan. Tehtävien vähennystä seuraa automaattisesti vastaava valtionosuuksien vähentäminen vaikka kunta ei toteuttaisi vastaavaa toiminnan muutosta. Valtionosuusintensiivisessä kunnassa vaikutus on voimakkaampi kuin keskimääräisessä kunnassa. Suurin kustannusriski syntyy, jos kunnassa jää entinen toimintamalli ja mitoitus käyttöön tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen jälkeen. Taloussuunnittelun lähtökohdaksi on otettava tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen valtion määrittelemässä aikataulussa. Nurmes on ottanut käyttöön uudistuksien tuomat mahdollisuudet mm. varhaiskasvatuksen palveluissa. Aiempaan taloussuunnitteluun verrattuna valtionosuuksien indeksileikkauksen vaikutusta korvaavana valtio toteuttaa ylimääräisen 0,85 prosentin tasaleikkauksen valtionosuuksiin. Nurmeksen kaupunki hyötyi vuoden 2015 valtionosuusuudistuksesta. Valtionosuusuudistus on kuitenkin tehty kolme vuoden siirtymäajalla jolloin vuosien aikana laskennalliseen valtionosuuteen on vähennyksenä tehty siirtymäajan tasausta. Siirtymäkauden tasaus on tehty suurimpana vuosina 2015 ja Vuoden 2017 valtionosuustasaus on enää kun vuonna 2016 tasaus on ollut euroa. Nurmeksen vuoden 2017 laskennallinen valtionosuus on Kuntaliiton toukokuussa tekemän arvion mukaan euroa. Arvioin siirtymäkauden tasauksen ja yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi valtionosuuden jäävän tästä arviosta ja olevan noin Nurmeksen toimintakate heikkeni 0,3% vuonna 2014 ja 0,2% vuonna Vuoden 2017 osalta tavoitteen tulee olla puolen prosentin luokkaa ilman toiminnan ja tehtävien vähennystä. Kaupungin kannalta on oleellista kustannusten nousun pysäyttäminen, tuloksen parantaminen ja velkaantumisen hillitseminen ja investointitason vakauttaminen tulorahoituksen kannalta kestävälle tasolle, joka tällä hetkellä on noin 3 miljoonaa vuo- kirjaamo@

8 8 dessa. Sitä suuremmat investoinnit pitäisi pystyä rahoittamaan tuotantotilojen myynnillä. Investointitason pudottaminen ei tule olemaan helppoa. Vuosien 2017 ja 2018 investointien osalta on taloussuunnitelmaan nähden kovempi investointipaine uuden päiväkodin aikataulun siirtymisestä johtuen. Kaupungin taloussuunnittelussa on edellä mainituista tarkentuvien muutosten vuoksi keskityttävä vuoden 2017 talousarvio valmisteluun siten, että luodaan valmius tarkentaa tarkistaa talousarviota tehtävien ja velvoitteiden muuttuessa jo kesken talousarviovuoden. Tuottavuusohjelmaa ei voi ohittaa seikoilla, jotka johtuvat tehtävien tai velvoitteiden vähentämisestä. Väestökehitysarvio Nurmes käyttää taloussuunnittelussa pohjana omaa väestöarviota, joka pohjautuu tilastokeskuksen vuoden 2012 Väestöennusteeseen ja kaupungin omaan arvioon. Tilastokeskuksen arvion mukaan Nurmeksen väkiluku olisi ollut vuoden 2015 lopussa 7959 ja vuoden 2016 lopussa 7851 asukasta. Vuoden 2015 lopussa Nurmeksessa oli 8082 ja vuoden 2015 lopussa 7996 asukasta. Tilastokeskuksen arvio oli viime vuoden osalta 39 asukasta toteutumaa pienempi. Vuoden 2017 osalta Tilastokeskus ennakoi väkiluvuksi Kaupungin väestömäärä alenee ilman muuttoliikettä noin 60:llä vuodessa. Nurmeksen muuttotappio on tasaantumassa, joten tämän hetkinen arvio vuoden 2017 lopun väestömäärästä on Kuntastrategiassa tavoitteeksi asetettu asukasta on mahdollista saavuttaa asteittain vain nettomuuttovoiton kautta. Valtionosuuksien laskenta suoritetaan vuoden 2015 lopun väestötilanteen mukaisesti. Talousohjelma Talousohjelman päivitys tulee perustua tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen ja sen lisäksi tuottavuuden nostoon, jolla tulee saavuttaa ainakin valtionosuuksien indeksikorotusten poistaminen. Tarkastelu koskee myös konserniin kuuluvia yhtiöitä ja yhteisöjä. Tytäryhtiöiden on laadittava myös tuottavuuden parantamisohjelma, jolla pyritään noin prosentin vuotuiseen tuottavuuden parantamiseen vuosittain Tuottavuusohjelman toimenpiteitä tarkastellaan hallintokunnan/tytäryhtiön, kaupunginjohtajan ja kaupunginkamreerin välisissä neuvotteluissa. kirjaamo@

9 9 Hallintokuntien ja konserniyhtiöiden on laadittava lokakuun alussa kaupunginjohtajan ja kaupunginkamreerin kanssa pidettäviin neuvotteluihin esitys hallintokunnan/tytäryhtiön kehittämistehtävästä vuodelle Rakenteellisista muutoksista johtuvat erityispiirteet ja ohjeet hallintokunnille Vuoden 2017 taloussuunnittelua ohjaa kolme suurta muutosta, maakunnallisen Siun soten käynnistyminen, Lieksan ja Nurmeksen teknisen toimen yhteistyön päättyminen ja uuden valtuustokauden alusta tapahtuva hallintorakenteen uudistaminen. Näistä Siun soten vaikutus taloussuunnitteluun on suuri mutta teknisesti yksinkertainen. Siun soten kuntalaskutuksen vuoden 2017 ennakkosumma on kaupungilla tiedossa lähiviikkojen aikana. Siun soten kuntalaskutuksen osalta kaupungille jää vastattavaksi Nuva-kuntayhtymään jäävien hallinnollisten ratkaisujen kustannukset. Siun soten taloussuunnitteluun ja toiminnan käynnistämiseen liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen on kuitenkin tarpeen arvioida sote-kuluille vuoden 2017 vertailutieto. Nurmeksen kaupunki pyytää Nuva-kuntayhtymän johtavia viranhaltijoita laatimaan vuodelle 2017 epävirallisen sosiaali- ja terveystoiminnan varjobudjetin talousseurantaa ja ennakointia varten. Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston yhteistoiminnan päättyminen ja uuteen hallintomalliin siirtyminen aiheuttaisi tarpeen suunnitella talous kahden toisiaan seuraavan hallintomallin mukaisesti. Koska uutta hallintomallia ei ole vielä hyväksytty ja hallintomalli kehittyy syksyn aikana, on talousarvio laadittava nykyisen hallintorakenteen pohjalta, eli kolmeen hallintokuntaan ja nykyisiin tulosyksiöihin jakaen. Jos hallintokunnan sisällä on joka tapauksessa tapahtumassa tulosyksiköiden muutoksia vuoden alusta alkaen, tulee ne ottaa huomioon talousarvion laadinnassa. Hallintouudistuksen toteutuessa, on talousarviota tarkasteltava vuoden 2017 aikana ja tarvittaessa muutettava hallintouudistuksen jakoa vastaavaksi. Aikataulut Ulkoinen aikataulu VM:n talousarvioehdotus julkistetaan netissä Maan hallituksen budjettiriihi TAE eduskunnalle julkaistaan netissä Siun soten raami- ja maksuosuus vuodelta 2017 tiedossa elokuussa Kaupungin sisäinen aikataulu

10 10 Kaupunginhallitus sopii käsittelyaikataulusta ja evästää valmistelua Valtuustoseminaari Hallintokuntien talousarvio-, taloussuunnitelma- sekä investointiohjelmaesitykset, jotka sisältävät tuottavuusohjelman ja hyvinvointikertomuksen toimenpidesuunnitelman Kaupunginjohtajan hallintokuntaneuvottelut talousarviosta ja tuottavuusohjelmasta Veroprosenttiesitykset kaupunginhallituksessa ja valtuustossa ja Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Kaupunginhallituksen talousarviokokoukset alkaen. Kaupunginvaltuuston talousarviokokous Hallintokuntien käyttösuunnitelmat Aikataulu muille yhteisöille: NuVa-kuntayhtymän operatiivinen johto laatii suuntaa antavan varjobudjetin vuoden 2017 toiminnasta mennessä. Loma-Nurmes Oy:n, Nurmeksen Lämpö Oy:n ja Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalojen konsernineuvottelut Konserniyhtiöiden esitykset vuoden 2016 valtuustotason tavoitteista ja muista toimenpiteistä sekä kaupungin rahoitusosuudesta Kaupunginkamreeri Jussi Sallinen