Talousarvion laadinnan perusteet vuodelle Kansantalouden kehitysnäkymät

Transkriptio

1 1 (8) Talousarvion laadinnan perusteet vuodelle 2016 Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen kansantalouden lähtökohdat uudelle hallituskaudelle ovat erittäin haastavat. Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden 2007 lopussa. Lähivuosien kasvunäkymät lupaavat parhaimmillaankin vain noin yhden prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei tunnu pääsevän kansainvälisen kasvun imuun, ja kotimarkkinat taas kärsivät vaimeasta tulokehityksestä ja sopeutustoimista. Viime vuonna bruttokansantuotteen määrä laski hieman, eli 0,1 prosenttia. Kahtena aikaisempana vuonna kansantuotteen lasku on ollut noin prosenttiyksikön voimakkaampaa. Kokonaiskysyntää ovat näinä vuosina leikanneet erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Suomen vienti onkin kehittynyt jo pitkään hitaammin kuin maailmankaupan kasvu. Myös yksityisen kulutuksen määrä on kehittynyt viime vuosina heikosti. Sen sijaan julkinen kulutus on kasvanut, vaikka kasvuprosentit ovatkin olleet hyvin vaimeita. Tänä vuonna kansantalouden ei enää ennakoida supistuvan, mutta nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa. Ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys oli helmikuussa 0,5 prosenttia matalampi kuin edellisen vuoden helmikuussa. Loppuvuodelle odotetaan kuitenkin maltillista suhdannekäännettä. Kasvu jää tänä vuonna ennustelaitosten mukaan kuitenkin vain noin 0,5 prosentin tuntumaan, mikä on selvästi matalampi taso kuin mitä vuoden 2015 kasvuksi odotettiin noin puoli vuotta sitten. Ennusteita on jouduttu vetämään alaspäin, koska toteutunut talouskehitys on ollut jälleen kerran odotettua heikompaa. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan muuttuvan laajapohjaisemmaksi ja piristyvän, vaikka ennusteiden kasvuprosentit jäävätkin tasoltaan yhä vaatimattomiksi. Lähes kaikki suhdannelaitokset ennustavat ensi vuodelle noin 1,0 1,5 prosentin kasvua. Suhdannekäänteestä huolimatta Suomen kasvuluvut ovat EU-maiden heikoimpia. Yksi syy vaimeaan talouskasvuun on Venäjän taloustilanne ja sen vaikutukset Suomen vientiin. Venäjän talous onkin lähivuodet vaikeassa suhdannekuopassa, minkä lisäksi pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat erittäin epävarmat Venäjän talouden ja politiikan kääntyessä entistä enemmän sisäänpäin. Talouskehitys on ollut pitkään heikkoa myös euroalueella, joka on paininut kaksoistaantumassa ja kärsinyt korkeasta työttömyydestä. Euroopan talousnäkymiä vaimentavat lisäksi jäsenmaiden heikko kilpailukyky ja korkea julkisen velkaantumisen taso. Nyt Euroopan talousnäkymät ovat aikaisempaa myönteisemmät, ja monien Suomelle

2 2 (8) tärkeiden kauppakumppaneiden talouskehitys esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on ollut pirteää. Maailmantalouden kasvun veturina toimivat tällä hetkellä Yhdysvallat ja sen rinnalla Iso-Britannia. Euroopan piristynyt kasvu ei kuitenkaan välity juurikaan Suomen bruttokansantuotteeseen, sillä esimerkiksi Euroopan komission mukaan Suomen talouskasvu ensi vuonna on Euroopan heikoin. Surkeisiin kasvulukuihin vaikuttavat Venäjän tilanteen ohella erityisesti Suomen viennin rakenteeseen ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmat. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna erittäin vaimeasti, vajaat puoli prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen odotetaan nousevan noin prosentin. Talouskasvun piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja ammatilliset erot työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuret. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, vaikka talouskasvun piristymisen odotetaan kääntävän työttömien määrän vähitellen loivaan laskuun. Työllisyysasteen odotetaan pysyvän ennusteajanjakson ajan suurin piirtein ennallaan tai paranevan hieman. Kuntatalouden tilanne Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi edelleen tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousi selvästi positiiviseksi. Tuloksen parantumiseen vaikuttivat monet tekijät, joista merkittävin yksittäinen tekijä oli kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot. Muita tulosta parantavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä kuntien tuloveroprosenttien kiristykset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt kattamaan nettoinvestointikuluja. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui yhä voimakkaana, ja lainakanta nousi vuoden 2014 lopussa 16,6 mrd. euroon. Kuntien velkaantuminen on siten noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien menot Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin noin 0,6 prosenttia. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman ennakoidaan painuvan tänä vuonna reippaasti miinukselle (-1,2 %), sillä kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisten myötä näiden yhtiöiden henkilöstö- ja muut toiminnot siirtyvät kuntatalouden tulo- ja menoennusteiden ulkopuolelle. Muutokset vähentävät kuntatalouden henkilöstön määrää ja pienentävät kuntatalouden palkkasummaa ar-

3 3 (8) violta noin 300 miljoonalla eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkausja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin vuonna Kuntien arvioidaan myös jatkavan omia säästötoimiaan ja sopeuttavan henkilöstömenojaan kuluvana vuonna. Valtaosa sopeutuksesta tehdään hyödyntämällä luonnollista poistumaa, vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä sekä järjestelemällä töitä uudelleen. Nykyinen sopimus tuo vuodelle 2016 palkkaperintönä 0,2%. Palkkojen tarkistus on sopimuksen mukaan neuvoteltava mennessä. Väestön ikääntyminen lisää kuntatalouden sosiaali- ja erityisesti terveyspalvelujen kysyntää. Kuntatalouden kehitysarviossa ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattavan palvelujen tarvetta vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Kuntien kustannuspaineet pysyvät hyvin maltillisina vaimeiden talousnäkymien alla. Kuntaalan kustannustaso kohosi vuonna 2014 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna vain 0,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 1,8 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason arvioidaan pysyvän noin prosentin tuntumassa. Vuodelle 2016 ennakoidaan noin 1,2 prosentin kustannustason nousua. Kuntien tulot vuosina Viime vuonna kuntien verot yhteensä kasvoivat 2,5 prosenttia. Kunnallisvero lisääntyi vain 1,3 prosenttia, kun taas yhteisövero ja kiinteistövero kasvoivat noin 11 prosentilla. Kiinteistöveron voimakkaan kasvun taustalla vaikuttivat muun muassa päätökset kiinteistöjen verotusarvojen korotuksista. Kuntatalousohjelman tuloennusteen mukaan kuntien verotulot yhteensä kasvavat tänä vuonna 1,9 prosenttia. Kunnallisveron samaa suuruusluokkaa oleva vaimea kasvu johtuu muun muassa kunnallisverotuksen vähennyksiin, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen ja perusvähennykseen, tehdyistä korotuksista. Vuoden alussa noin kolmannes kunnista nosti tuloveroprosenttiaan. Kuntien jako-osuuden korotus yhteisöveron tuotosta päättyy tänä vuonna. Vuoden 2016 kuntaryhmän jako-osuus pienenee 270 miljoonaa euroa. Kuntatalousohjelmassa ennakoidaan, että kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat tänä vuonna vain aavistuksen viime vuotta ripeämmin. Esimerkiksi peruspalvelujen valtionosuutta pienentää jo aikaisemmin tehty päätös leikata kuntien valtionosuuksia 188 milj. eurolla. Ennustetulla tulo- ja menokehityksellä kuntatalous painuu kuluvana ja ensi vuonna alijäämäiseksi. Investoinnit huomioiva toiminnan ja investointien rahavirta painuu ennusteessa jo noin 1,8 mrd. euroa alijäämäiseksi. Kuntatalousohjelmassa painotetaankin, että kuntatalouden tasapainottaminen ja vakauttaminen edellyttää mittavia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä.

4 4 (8) Euroopan komissio julkisti EU:n talouspolitiikan ohjaukseen liittyvät maakohtaiset suositukset vuosille 2015 ja Tällä kertaa suurin mielenkiinto Suomen osalta ei liity maakohtaisiin suosituksiin, joissa komissio muun muassa suosittelee edelleen kuntarakenne- ja sote-uudistusten läpivientiä, vaan siihen, että komissio harkitsee ottavansa Suomen julkisen talouden tarkempaan seurantaan. Komission mukaan Suomi ei täytä vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja alijäämäkriteeriä, minkä johdosta Suomi saattaa joutua liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn. Komission Suomelle antama varoitus on myös varoitus kuntataloudelle, vaikka teknisesti komission antamat suositukset ja varoitukset on aina osoitettu jäsenvaltioille. Kuntatalous lasketaan mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämä- ja velkakriteereihin, ja Suomen kaltaisessa maassa kuntatalouden painoarvo on varsin suuri. Uuden hallitusohjelman vaikutus kuntatalouteen Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman keskeinen sisältö on saada talous ja työllisyys kasvuun. Työllisyysasteen nostaminen 4 prosenttiyksikköä hallituskauden aikana on haasteellinen. Mikäli kasvu ja työllisyys paranevat, niiden vaikutus myös kuntatalouteen on merkittävä. Rakenneuudistusten vaikutukset näkyvät puolestaan vasta pidemmällä aikavälillä. Hallituksen strategisia tavoitteita ovat terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu, koulutus ja osaaminen, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen muuttaminen edistämällä digitalisaatiota ja purkamalla sääntelyä ja byrokratiaa. Kuntavaikutusten yksityiskohtaisen kokonaisarvion esittäminen tai laskeminen on tällä hetkellä erittäin vaikeaa. Eri ministeriöiden toimintaan suunnitellut muutokset vaikuttavat monella tapaan myös kuntiin ja kuntatalouteen. Hallitusohjelma on myös ehdollinen siinä mielessä, että mikäli yhteiskuntasopimus syntyy viimeistäin elokuussa, ehdollisia säästöjä ei toteuteta ja mikäli ei synny, lisäsäästöjä ja verokorotuksia pannaan toimeen noin 1,5 miljardin euron edestä. Julkista taloutta tasapainotetaan vuoden 2019 tasolla 4 miljardilla eurolla. Mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny elokuun 2015 loppuun mennessä, sopeutustoimien yhteismäärä nousee 6 miljardiin euroon vuoteen 2021 mennessä. Näiden lisäksi pidemmällä aikavälillä toteutetaan toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta 4 miljardilla eurolla ja vastaavat näin kestävyysvajeen tuomaan haasteeseen. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat v ,2 miljardia pienemmät kuin mitä päätetyssä valtiontalouden kehyksessä. Vuosittain varataan 300 miljoonaa euroa lisätalousarvioita varten.

5 5 (8) Hallitusohjelman liitteenä on arvio julkisen talouden sopeutustoimien vaikutuksista kuntiin. Julkisen talouden sopeutustoimet jakaantuvat ohjelman mukaan vuonna 2019 seuraavasti: Valtio milj. Kunnat 708 Sotut/Tyel 328 Yhteensä Kuntiin kohdistuvat sopeutustoimet vuoden 2019 tasossa jakaantuvat ehdotuksen mukaan hallinnonaloittain seuraavasti: Opetus, tiede ja kulttuuri 243 milj. Sosiaali- ja terveyspalvelut 294 Asiakasmaksut 224 Sosiaalietuudet 135 Indeksijäädytykset (valtionosuudet) -195 Yhteensä 708 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä ja toimintojen joustavoittamisella tavoitellaan noin miljardin vahvistusta julkiseen talouteen. Alustavan arvion mukaan kuntatalouden rahoitusasema paranisi vuoden 2019 tasossa noin 0,5 miljardia euroa mikäli hallitusohjelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tämän lisäksi tulevat mahdolliset tehtävien ja velvoitteiden vähennykset sekä rakennemuutosten vaikutukset. Myös kansaneläkeindeksin jäädytys tulee vaikuttamaan kuntien verotuloihin. Nurmeksen talous Nurmes ei laadi kuntatalouden kehitysarviota kuntien keskimääräisen muutoksen mukaan vaan ottaen huomioon paikallistalouden ja kuntatalouden erityispiirteet. Valtakunnallisen kehitysnäkymän vuotuinen jaksottuminen on vaikeasti kuntakohtaisesti ennustettavissa, koska tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen aikataulu on avoinna. Eri toimien kunnallistaloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin suuruusluokaltaan arvioitavissa. Hallitusohjelman liitteiden mukaan verovähennysten muutokset kompensoidaan. Sen sijaan yhteisöveron kuntajako-osuuden korotettu osuus poistuu. Tämä vaikutus on jo otettu huomioon aikaisemmassa taloussuunnittelussa. Hallitusohjelman liitteiden mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsitaan.

6 6 (8) Tehtävien vähennystä seuraa automaattisesti vastaava valtionosuuksien vähentäminen vaikka kunta ei toteuttaisi vastaavaa toiminnan muutosta. Valtionosuusintensiivisessä kunnassa vaikutus on voimakkaampi kuin keskimääräisessä kunnassa. Suurin kustannusriski syntyy, jos kunnassa jää entinen toimintamalli ja mitoitus käyttöön tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen jälkeen. Taloussuunnittelun lähtökohdaksi on otettava tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen valtion määrittelemässä aikataulussa. Nurmeksen kannalta keskimääräistä suurempi ongelma on valtionosuuksien indeksitarkistuksista luopuminen. indeksitarkistus poistuu koko ohjelmakaudelta. Muutoksella on vaikutusta myös alentavaa vaikutusta verotuloihin ja kuntien kustannuksiin. Tältä osin indeksitarkistukset ovat vuodesta 2017 alkaen 0,4 %/v. Hallitusohjelman liitteiden vaikutus Nurmeksen kuntatalouteen, euroa Verotusmuutokset, jotka kompensoidaan Verotusmuutokset, jotka on päätetty aikaisemmin, ei kompensoida Kuntien kustannusten karsiminen, joka vähentää valtionosuutta Opetus ja kulttuuri Sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakasmaksut Sosiaalietuudet Elinkeinoelämä Vähentävät valtionosuutta yhteensä Indeksikorotuksien poisto, jota ei kompensoida Hallitusohjelman taloudellisiin vaikutuksiin kuuluvat myös Sote-uudistus, jonka kuntakohtaiset vaikutukset ovat avoinna. Siun Soten rahoituksen valmistelun lähtökohtana on ollut kaikkien kuntien kannalta hyväksyttävän rahoitusperiaatteen tavoittelu. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmes on yksi niistä kunnista, joille rahoitusjärjestelmän muutos merkitsee kaikissa vaihtoehdoissa lisäkustannuksia. Rahoitusmalli on arvioitavissa elokuussa. Nurmeksen toimintakate heikkeni 0,3% vuonna 2014 ja vuoden 2015 tavoite on päästä alle prosentin muutokseen. Vuoden 2016 osalta tavoitteena tulee olla puoeln prosentin luokkaa ilman toiminnan ja tehtävien vähennystä. Nurmes on valtionosuusuudistuksessa ns. voittaja, mutta tämä merkitsee sitä, että valtionosuuden lisäys jaksotetaan neljälle vuodelle, vuonna euroa, vuonna euroa ja vuonna euroa asukasta kohti ja toiseksi Nurmekseen kohdistuvat valtionosuusleikkaukset kuten kaikkiin kuntiin

7 7 (8) Kaupungin kannalta on oleellista kustannusten nousun pysäyttäminen, tuloksen parantaminen ja velkaantumisen hillitseminen ja investointitason vakauttaminen tulorahoituksen kannalta kestävälle tasolle, joka tällä hetkellä on noin 3 miljoonaa vuodessa. Sitä suuremmat investoinnit pitäisi pystyä rahoittamaan tuotantotilojen myynnillä. Investointitason pudottaminen ei tule olemaan helppoa. Kaupungin taloussuunnittelussa on edellä mainituista tarkentuvien muutosten vuoksi keskityttävä vuoden 2016 talousarvio valmisteluun siten, että luodaan valmius tarkentaa tarkistaa talousarviota tehtävien ja velvoitteiden muuttuessa jo kesken talousarviovuoden. Tuottavuusohjelmaa ei voi ohittaa seikoilla, jotka johtuvat tehtävien tai velvoitteiden vähentämisestä. On perusteltua yllä pitää tuottavuusohjelmaa euron tasolla vuonna Väestökehitysarvio Nurmes käyttää taloussuunnittelussa pohjana Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennustetta. Kuntastrategiassa tavoitteeksi asetettu asukasta on mahdollista saavuttaa asteittain vain nettomuuttovoiton kautta. Kaupungin väestömäärä alenee ilman muuttoliikettä noin 60:llä vuodessa. Kaupungin muuttovoiton nostaminen 60:een ei ole nopea toimenpide vaan nykyinen 8050 alittaa 8000 alkusyksystä. Toiminnan mitoituksessa on hyvä käyttää tilastokeskuksen ennustetta, jota tarkistetaan lokakuun lopussa. Kustannuskehityksen perusteet Virka- ja työehtosopimus on voimassa saakka. Vanhan sopimuksen kustannusvaikutus vuodelle 2016 on 0,2 %. Sopimusmuutokset selviävät Kunnallistalouden kustannustason nousuksi vuonna 2016 arvioidaan 1,3 %. Talousohjelma Talousohjelman päivitys tulee perustua tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen ja sen lisäksi tuottavuuden nostoon, jolla tulee saavuttaa ainakin valtionosuuksien indeksikorotusten poistaminen. Tarkastelu koskee myös konserniin kuuluvia yhtiöitä ja yhteisöjä. Erityisesti kuntayhtymään sijoitetussa uudessa kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollossa on toteutettava tuottavuusohjelman laadinta siten, että ohjelmaa voidaan toteuttaa ja päivittää koko vuoden 2016 aikana. Tytäryhtiöiden on laadittava myös tuottavuuden parantamisohjelma, jolla pyritään noin prosentin vuotuiseen tuottavuuden parantamiseen vuosittain

8 8 (8) Aikataulut Ulkoinen aikataulu VVM:n talousarvioehdotus julkistetaan netissä Maan hallituksen budjettiriihi TAE eduskunnalle julkaistaan netissä Kaupungin sisäinen aikataulu Kaupunginhallitus sopii käsittelyaikataulusta ja evästää valmistelua Valtuuston talousarvio- ja Siun Sote- seminaari Hallintokuntien talousarvio-, taloussuunnitelma- sekä investointiohjelmaesitykset, jotka sisältävät tuottavuusohjelman ja hyvinvointikertomuksen toimenpidesuunnitelman Kaupunginjohtajan hallintokuntaneuvottelut talousarviosta ja tuottavuusohjelmasta Veroprosenttiesitykset kaupunginhallituksessa ja valtuustossa ja Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Kaupunginhallituksen talousarviokokoukset alkaen. Kaupunginvaltuuston talousarviokokous Hallintokuntien käyttösuunnitelmat Aikataulu muille yhteisöille: NuVa-kuntayhtymän neuvottelu, jossa sovitaan myös valmistautumisesta sairaanhoitopiirin neuvotteluun sekä kuntayhtymän talousohjelman tavoitteista, Loma-Nurmes Oy:n, Nurmeksen Lämpö Oy:n ja Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalojen konsernineuvottelut NuVa-kuntayhtymän talousarvioesitys Konserniyhtiöiden esitykset vuoden 2016 valtuustotason tavoitteista ja muista toimenpiteistä sekä kaupungin rahoitusosuudesta Kaupunginkamreeri Jari Lampinen