Käsityön ja kuvataiteen muuttuvat merkitykset opettajankoulutuksessa

Transkriptio

1 Käsityön ja kuvataiteen muuttuvat merkitykset opettajankoulutuksessa Miia Collanus, HY/Käsityön opettajankoulutus Seija Kairavuori, HY/LO Sinikka Rusanen, HY/LTO Kasvatustieteen päivät Oulu

2 Merkitysten tarkastelun t (Vrt. Jarvis 1998; Syrjäläinen, Jyrhämä & Haverinen 2004) Koulutustodellisuus Päivähoitoja koulutodellisuus Tieteenalatodellisuus Metateoreettinen Toimintaa koskevien teorioiden Toiminnan Jarvis, Peter The Practitioner Researcher, Developing Theory form Practice. San Francisco: Jossey-Bass Publishers Syrjäläinen, Erja, Jyrhämä, Riitta & Haverinen, Liisa Praktikum-käsikirja. Studia Pædagogica 33 URN: NBN:fi-fe Saatavissa:

3 Käsityöoppiaineen identiteetin ja subjektikäsityksen näkyväksi tuominen erilaisia diskursseja hahmottamalla - Johtoajatuksena moniäänisyys, liikkuva subjekti Elämismaailma Instituutio Aineisto Koulutodellisuus Koulutustodellisuus Tieteenalatodellisuus Kulttuurinen todellisuus (common sense maailma) Peruskoulun oppiaine (tekstiilityö) Käsityönopettajankoulutus (erit. HY) Käsityötiede + käsityön didaktiikka Media, perhe, harrastuskonteksti POPS ja siihen liittyvät tekstit, (opettajalehti, HS mielipide, TSopelehti) Opetussuunnitelma, opiskelijoiden esseet Tutkimukselliset puheenvuorot (väitöskirjat yms.) Populaarit tekstit, opiskelijaesseet, Miia Collanus

4 Lähtökohtani/Havahtumiseni Käsityönopettajaksi pyrkivien käsityksiä käsityöoppiaineen (tekstiilityö) tehtävästä peruskoulussa Arjessa selviämisen ehto jokaisella ihmisellä tulisi olla jonkinlaiset käsityötaidot, ettei paitaa tarvitse heittää pois jos nappi irtoaa Vastapaino lukuaineille käsityö on yleisemmin helpompi ja rentouttavampi aine kuin monet muut Perinteiden säilyttäjä käsityöt ovat kansallinen kulttuuriperinne peruskädentaitoja tulee vaalia ja opettaa Miia Collanus

5 Koulutus- ja tieteenalatodellisuuden ongelmia? - Näennäinen konsensus - Identiteetti oletetaan, sitä ei puhuta - Ihanteet piiloisia - Metateoreettinen staattinen ja jäsentymätön? - Miten opiskelija voi paikantaa itsensä, jos ei voi identifioitua eikä paikantaa itseään mihinkään? - Miten toteutuu tavoite opettajasta aktiivisena toimijana ja alansa kehittäjänä? - Miten oppiaine kehittyy? Miia Collanus

6 Kuvataiteen muuttuvat merkitykset lastentarhanopettajien koulutuksessa Merkitysten tarkastelun t Metateoreettinen Toimintaa koskevien teorioiden Toiminnan Koulutustodellisuus: Kuvataiteen didaktiikan opinnot (4 op) *osa varhaiskasvatuksen sisällöllisiä orientaatioita *osa varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavista opinnoista (60 op). *Opiskelija tutustuu / perehtyy *varhaiskasvattajan asiantuntijuuden luonteeseen taidekasvattajana *kuvataiteellisen oppimisen merkitykseen, tavoitteisiin ja erityispiirteisiin varhaiskasvatuksessa *lapsen kehitykseen kuvataiteellisena oppijana *lasten kuvataiteellisen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin *kuvataiteellisiin perustyöskentelytapoihin ja niiden soveltamiseen Sinikka Rusanen

7 Merkitysten tarkastelun t Metateoreettinen Toimintaa koskevien teorioiden Toiminnan Päivähoito- ja esikoulutodellisuus Varhaiskasvatuksen tieteenalatodellisuus 1. Varhaiskasvatus uutena tieteenalana: asiantuntijuuden rakentaminen teoreettisesti hallittuna varhaiskasvatustyönä (ks. esim. Karila 1997; Hujala 1998) 2. Varhaiskasvatuksen traditiot * Fröbeliläinen pedagoginen traditio * Sosiaalis-hoidollinen traditio Hallinnollinen kaksijakoisuus, hallinnollinen väljyys 1. Oppiainekeskeisyyttä vierastava toimintakulttuuri 2. Opetussuunnitelmallisen kehyksen väljyys *VASU 2003: Kuvallinen toiminta tekemisenä ja kokemisena orientaatio kehys kasvattajan toiminnalle sisällöllinen *EOPS 2000: Kuvien tekeminen ja tarkastelu eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessit tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt Toimintakäytäntöjen uudistaminen (VASU 2003): Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu lapselle ominainen toiminnan tapa > < Varhaiskasvatuksen traditioihin perustuvissa käytännöissä voimakkaana askartelun käytännöt Sinikka Rusanen

8 Merkitysten tarkastelun t Metateoreettinen Toimintaa koskevien teorioiden Toiminnan Tieteenalatodellisuuden ja koulutustodellisuuden haasteita * Dialogin käynnistäminen tieteenalojen välillä * Julkisen tulkinnan luominen suomalaisen varhaiskasvatuksen kuvataidekasvatuksellisista traditioista *Sisältö- ja orientaatioalueen keskeisten sisältöjen hahmottelu sekä käsitteellinen selkeyttäminen *Dialogin käynnistäminen: askartelu kuvataide, varhaiskasvatus - perusopetus *Opiskelijoiden kuvataidetta ja taiteellista oppimista koskevat tiedonhankinnan strategiat Opintojen kehittäminen transformatiivisena oppimisena ( ): *Opiskelijoiden ennakko-olettamukset ja aikaisemmat kokemukset *Opiskelijoiden näkemykset kuvataidekasvatuksen sisällöistä *Aineistona opiskelijoiden oppimispäiväkirjat, esseet ja kyselyt, N~100 Huomio aineiston kriittisiin pisteisiin Sinikka Rusanen

9 Kuvataiteen muuttuvat merkitykset luokanopettajakoulutuksessa Monialaisen praktikumin (12 op) tarkastelu oppimiskokemuksena Aineistot koottu kirjallisessa ohjausdialogissa monialaisessa praktikumissa syksyllä 2006 Opetusharjoittelijoiden (N=31) kirjoituksia Kuvataideopetuksen traditiot minussa? Kuka olen kuvataidekasvattajana nyt? Harjoittelussa opitun reflektointi. Jaksosuunnitelmat Tuntisuunnitelmat (seurattujen tuntien osalta) Ohjaajan muistiinpanoja seuratuilta tunneilta Seija Kairavuori

10 Kuvataiteen muuttuvat merkitykset luokanopettajakoulutuksessa Kysymykseni aineistolle Merkitysten tarkastelun t (vrt. Jarvis 1998; Syrjäläinen, Jyrhämä & Haverinen 2004) Metateoreettinen Toimintaa koskevien teorioiden Koulutustodellisuus: Luokanopettajakoulutuksen monialainen praktikumi 12 op. (ks. Praktikum-käsikirja: Syrjäläinen, Jyrhämä & Haverinen 2004) -Millaisia näkemyksiä harjoittelijoilla on kuvataiteen tehtävästä yhteiskunnassa ja oppilaiden elämässä? Miten käsitykset sijoittuvat alan opetuksen traditioihin? -Kykenevätkö harjoittelijat tarkastelemaan kriittisesti oppiaineen didaktiikkaan kytkeytyviä perinteitä ja sitä kautta omaa opetustaan? -Rakentuuko kirjoituksissa tietoisuutta oppiaineen opetuksen historiasta, perinteistä ja arvomaailmasta eli millaista on opiskelijoiden ainedidaktinen ajattelu koulutuksen tässä vaiheessa? -Millaisia käsityksiä harjoittelijoilla on kuvataiteen opetussuunnitelmasta koko koulun opetussuunnitelman osana? Miten se ilmenee esim. jakso- ja tuntisuunnitelmissa? -Millainen vuoropuhelu rakentuu kirjoitetuista pohdinnoista omaan opetukseen? (käsitys oppiaineen opetuksen teoreettisista perusteista: tavoitteet, keskeiset käsitteet, sisällön rakentuminen harjoittelun suunnittelu- ja toteuttamisvaiheissa) Toiminnan -Millaiseksi oppiaineeksi kuvataide määrittyy käytännön lla harjoittelussa? -Mitä luokanopettajaksi opiskeleva pitää keskeisenä kuvataiteen opettamisessa/oppimisessa? Mitä hän tavoittelee omassa opetuksessaan? Miten? Seija Kairavuori

11 Kuvataiteen muuttuvat merkitykset luokanopettajakoulutuksessa Poimintoja aineistosta: harjoittelukokemuksen reflektointia Harjoittelijoiden havaintoja oppiaineen luonteesta ja asemasta: Taito- ja taideaineiden opettaminen eroaa tieto aineiden opettamisesta ja sen opettamista on hyvä harjoitella käytännössä. Hyvien palaute keskustelujen avulla olen saanut sekä opastusta ja vinkkejä mutta myös pysähtynyt ajattelemaan ja muodostamaan omaa opetustapaani. Itse pidän tärkeänä taito- ja taideaineiden opetusta, sillä ne tekevät maailmasta ja koulusta pehmeämmän ja monipuolisemman. Oppilaat kehittyvät ja kypsyvät eri tahtiin ja taito- ja taideaineet mahdollistavat mielestäni lapselle helpommin onnistumisen kokemuksia ja iloa, mahdollisuuden toimia. Ensimmäisenä mieleeni tulee liiallisen integroinnin uhat. On tärkeää, ettei kuvataidetta uhrattaisi integroinnin alttarille. Me integroimme kuvataidetta paljon historian sisältöihin praktikumin aikana, koska historiasta nousi niin hedelmällisiä aiheita (luolamaalaukset, savi-idolit, Egyptin ihmishahmot). Kuitenkin toteutimme koko ajan myös kuvataiteen opetussuunnitelmaa (tavoitteena oli esim. tutustua vieraiden kulttuurien kuvaperinteeseen), eli käsittelimme historiallisia aiheita aina kuvataiteen sisältöjen ja tavoitteiden näkökulmasta. Näin vältimme sen, että kuvataiteen tunnit olisivat olleet vain eräänlaisia historian tuntien jatkeita. Seija Kairavuori