MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Insinööritoimisto Ekomaa Oy TILAAJA Orimattilan kaupunki SISÄLTÖ MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Projekti 1112 Versio 2 Päivämäärä KOHDE Ämmäntöyrään ottamisalue, Orimattila KIINTEISTÖ Vähä-Rekola RN:o 7:344, Soravarpula I RN:o 7:255, Soravarpula II RN:o 32:24, Martinmäki RN:o 32:23 YMPÄRISTÖ- JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN TUTKIMUKSIA, SUUNNITTELUA JA LUPAHAKEMUKSIA Vesitornintie Orimattila. Puh. (03) , Gsm

2 Proj SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO JA HANKKEEN TAVOITTEET 4 2 SIJAINTI 4 3 NYKYISET LUVAT JA OTTAMISTOIMINNAN TILA 4 4 MAANOMISTUS JA NAAPURIT 4 5 ALUEEN NYKYTILAN KUVAUS Maastoselvitykset ja kartta-aineisto Kaavatilanne Lähimmät häiriintyvät kohteet Maisema Kasvillisuus, eläimistö ja arvokkaat luontokohteet Maa- ja kallioperä Pintavedet Pohjavedet Kaivot ja vedenhankinta 9 6 SUUNNITELTU OTTAMISTOIMINTA Ottamistilanne Ottamis- ja kaivualueiden rajaus Ottamistasot ja suunnat Vaiheistus Otettavat ainekset ja määrät Alueen muotoilu jatkokäyttöön soveltuvaksi Maisemointi 10 7 VARASTOINTI- JA KÄSITTELYTOIMINNOT Kaivannaisjätteiden käsittely Tuotteiden varastointi Muualta tuodun kiviaineksen varastointi ja käsittely 12 8 JALOSTUSTOIMINNOT 12 9 KONEET JA TUKITOIMINNOT Toiminnassa käytettävät koneet ja laitteet Huolto ja tankkaus Varautuminen öljyvahinkoihin Jätehuolto LIIKENNEJÄRJESTELYT ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA SUUNNITELMA ESIINTYVIEN HAITTOJEN RAJOITTAMISTOIMENPITEISTÄ Maisema Pohja- ja pintavedet Pöly Melu Kokonaisvaikutus lähimmälle asutukselle ESITYS TARKKAILUOHJELMAKSI Melu ja pöly Pohjavesi 15 Insinööritoimisto Ekomaa Oy

3 Proj LIITTEET 1 Yleiskartta 1: Maa-aineslupapäätös Vähä-Rekola, Soravarpula I ja II Maa-aineslupapäätös Martinmäki Lainhuutotodistukset 4 kpl Naapureiden yhteystiedot Päijät-Hämeen maakuntakaavaote 6 Orimattila, Keskusta-Virenojan osayleiskaava ote 7 Pohjavesialuekartta 1: Pohjavesiputkikortit PVP ja PVP Laboratorion tutkimustodistukset ja Destian pohjavesitarkkailun raportti KARTAT JA PIIRUSTUKSET Ilmakuvakartta 1: Nykytilakartta 1: Yleissuunnitelma (lopputilakartta) 1: Leikkauspiirustus 1 (A-A, B-B) 1: Leikkauspiirustus 2 (1-1, 2-2, 3-3, 4-4, 5-5) 1: Vaiheistuskartta 1: Kansisivun kuva 1: Valokuva otettu pohjoislaidalta idän suuntaan Insinööritoimisto Ekomaa Oy

4 Proj JOHDANTO JA HANKKEEN TAVOITTEET Tässä esitetään maa-ainesten ottamissuunnitelma Orimattilan kaupungin omistamalle Ämmäntöyrään maa-ainesten ottamisalueelle. Kyseessä on hiekka-/sorakuoppa, josta on otettu maa-aineksia jo usean vuosikymmenen ajan. Aineksia tarvitaan ympäristön maarakennuskohteisiin. Ottamisalueen loppumuotoilu on suunniteltu yhdessä viereisten ottamisalueiden kanssa tavoitteena hyödyntää alueen maa-ainesvaroja säästeliäästi ja saavuttaa metsätalouskäyttöön ja sen ohella myös virkistyskäyttöön hyvin soveltuva maisemaltaan sopusuhtainen alue. Kohteen nykyinen 10 vuoden pituinen ottamislupa on vuodelta Ottamisalue on valtaosin avattua hiekka/sorapintaista aluetta. Maisemointia on tehty paikoitellen. Maisemoidut alueet on jätetty tämän lupahakemuksen ulkopuolelle. Tämä suunnitelma käsittelee alueen aineksen hyödyntämisen ja alueen yleispiirteisen muotoilun 10 vuodeksi haettavan lupajakson aikana. Suunniteltu maa-aineksen ottamismäärä on m 3 ja keskimäärin noin m 3 vuodessa. Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi ennen luvan lainvoimaiseksi tulemista. Hakijan yhteystiedot Orimattilan kaupunki Tekninen toimi/seppo Määttä PL ORIMATTILA 2 SIJAINTI Kohde sijaitsee Orimattilan kaupungin Viljamaan kylässä tilojen Vähä-Rekola RN:o 7:344, Soravarpula I RN:o 7:255, Soravarpula II RN:o 32:24 ja Martinmäki RN:o 32:23 alueella. Alue on noin 2 km Orimattilan keskustan kaakkoispuolella Orimattila-Myrskylä tien (Pakaantie nro 167) itäpuolella. Ottamisalue on osa ns. Ämmäntöyrään sora-aluetta, jossa on useamman maaainesten ottajan toisiinsa yhtyviä ottamisalueita. Alueen sijainti on esitetty LIITTEESSÄ 1. 3 NYKYISET LUVAT JA OTTAMISTOIMINNAN TILA Haettavan luvan mukaista toimintaa on harjoitettu alueella jo pitkään. Alueelta on otettu maaaineksia jo 1960-luvulta lähtien. Maa-ainesten ottoon ja jalostukseen on seuraavat jo vanhentuneet luvat: Maa-ainesten ottamislupa tiloille Vähä-Rekola, Soravarpula I ja Soravarpula II kuudeksi (6) vuodeksi m 3 :n kiviainesmäärälle, Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus Ottamislupa oli voimassa asti. Maa-aineslupapäätös on LIITTEENÄ 2.1. Maa-ainesten ottamislupa tilalle Martinmäki kymmeneksi (10) vuodeksi m 3 :n kiviainesmäärälle, Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus Maa-aineslupapäätös on LIITTEENÄ MAANOMISTUS JA NAAPURIT Kohdetilat Vähä-Rekola RN:o 7:344, Soravarpula I RN:o 7:255, Soravarpula II RN:o 32:24 ja Martinmäki RN:o 32:23 omistaa Orimattilan kaupunki. Lainhuutotodistukset ovat LIITTEENÄ 3. Naapuritiedot on esitetty LIITTEESSÄ 4. Insinööritoimisto Ekomaa Oy

5 Proj ALUEEN NYKYTILAN KUVAUS 5.1 Maastoselvitykset ja kartta-aineisto Kohteeseen tehtiin suunnittelijan maastokäynnit 1.7. ja Alue kierrettiin läpi. Maastokatselmuksessa tarkasteltiin alueen luonnonolosuhteita ja nykytilaa. Kartta-aineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen ETRS-TM35FIN koordinaatistossa olevaa kartta-aineistoa. Maanpinnan korkeustiedot ovat Maanmittauslaitoksen laserkeilatusta korkeusaineistosta. Lisäksi varsinaisella ottamisalueelle tehtiin UAV-kartoitus Menetelmällä saadaan kasvittomalta alueelta tarkka korkeusmalli ja ilmakuva. Aineistot yhdistämällä luotiin nykytilakartta. Korkeustiedot ovat järjestelmässä N Kaavatilanne Kohdealueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Päijät-Hämeen maakuntakaava. Alue on merkitty kaavassa virkistysalueeksi (V). Lisäksi kohdealue on merkitty eomerkinnällä maa-ainesten ottamisalueeksi. Kaavaote on LIITTEENÄ 5. Alueella on Keskusta-Virenojan osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja on lainvoimainen. Osayleiskaavassa alue on EO/MU aluetta eli maa-ainesten ottoaluetta / maaja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta. Kaavaote on LIITTEENÄ 6. LÄHDE: Alueella ei ole asemakaavaa. LÄHDE: Orimattilan kaupunki Lähimmät häiriintyvät kohteet Alueen ympäristössä on asutusta erityisesti lännen, luoteen ja pohjoisen suunnalla. Lähimmät häiriintyvät kohteet (rakennukset tai rakennusryhmät) ja niiden etäisyys ottamisalueelta on esitetty seuraavassa. Kohde RN:o Suunta Etäisyys Maanpinnan korko rak. alueella Asuinrakennusryhmä, useita taloja Äyrästiellä mm. 7:343 pohjoisluode (Hämäläisen Sora Ky:n varikkorak.) 47 m 47 m +84 7: m +82 7: m +82 Asuinrakennus 52:3 itäkoillinen 1000 m n. +80 Kaksi asuinrakennusta Pakaantiellä 4:119 4:76 etelä 440 m 480 m n. +88 n. +87 Asuinrakennusryhmä, useita taloja Pakaantien varressa ja takana mm. 26:9 länsi 250 m 260 m n. +82 Kaksi asuinrakennusta Äyräsmäentiellä 26:2 26:41 luode 84 m 150 m Ottamisen nykyisen luvan mukainen alin pohjataso on +80. Nyt haetaan lupaa ottaa tasolle +74,6 asti. Insinööritoimisto Ekomaa Oy

6 Proj Lähimpien asuinrakennusten ja ottamisalueen väliin jää melu- ja näköesteeksi luontaisia sorarintauksia. Äyräsmäentien taloista ja joistakin Äyräskujan taloista saattaa näkyä sorarintausten huippuja. Muutoin naapurirakennuksista ei ole suoraa näköyhteyttä alueelle. Melua ja pölyä tuottavat toiminnot tapahtuvat valtaosin kuopan kulloisellakin pohjatasolla. 5.4 Maisema Alue on avattua soranottoaluetta. Alueella ei käytännössä tällä hetkellä ole maisema- tai luontoarvoja. Alue näkyy maisemassa vain aivan lähiympäristöön koska se on pääosin ympäristöä alempana. Pakaantien suuntaan alue ei näy lainkaan. Pohjoisessa, lännessä ja idässä on tavanomaista harjumetsää ja muilla suunnilla on naapureiden ottamisalueita. Alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja tai maa-aineslain tarkoittamaa kaunista maisemakuvaa. Ottamisalue ei kuulu suojeltuihin maisema-alueisiin. 5.5 Kasvillisuus, eläimistö ja arvokkaat luontokohteet Alueen luonnonolosuhteita on selvitetty alueelle tehdyllä maastokatselmuksella. Nykyinen ottamisalue on avattua sorapintaista aluetta, jossa ei ole alkuperäistä harjukasvillisuutta muutoin kuin jo maisemoidulla alueella. Ottaminen on viime vuosina ollut rakentamisen vähäisyyden vuoksi melko vähäistä, jolloin alueelle on kasvanut kasvillisuutta melko laajasti mm. sammalta, heiniä, lupiineja, ahopajua, koivua, mäntyä. Sammalta on jopa varastokasoissa. Kuva 2. Kuva otettu pohjoisen portilta kaakon suuntaan Ottamisalueen ympäristön luonnontilaiset alueet ovat tavanomaista kuivan harjualueen mäntyvaltaista metsämaata. Aluskasvillisuus on pääosin puolukkaa ja kanervaa. Pohjakerroksena on sammalta. Insinööritoimisto Ekomaa Oy

7 Proj Ottamisalueen ulkopuolella, idän puolella olevan tien takana, on todettu kangasvuokon esiintymispaikka. Laji on havaittu tilan Sorarinne RN:o 32:31 alueella mm. vuonna 2012 kaupungin toimesta tehdyssä kartoituksessa. Havaituista yksilöistä on luokkaa 150 m etäisyys ottamisalueelle. Esiintymispaikka on tarkoituksella esitetty epämääräisesti piirustuksissa ja 3-2. Maa-ainesten otosta ja käsittelystä ei ole haittaa lajin kasvupaikalle. Itse toiminta-alueella ei ole erityisiä suojeluarvoja tai suojeltuja kohteita eikä se kuulu mihinkään suojelualueeseen. Lähistöllä ei ole Natura-alueita. Lähin suojelualue on noin kuuden kilometrin päässä alueen koillispuolella sijaitseva Mieliäissuo- Kairesuo (soidensuojeluohjelmakohde ja Natura-2000 kohde). LÄHDE: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu - Valtion ympäristöhallinto Ämmäntöyrään harjualue on maisemansuojelun kannalta arvokas alue paikallisesti. Alue määriteltiin Poski projektissa osittain soveltuvaksi maa-ainesten ottoon. Tekijät, jotka heikentävät alueen soveltuvuutta ovat asutus, arvo maisemansuojelun kannalta, pohjavedenottamo ja virkistysalue. LÄHDE: Päijät-Hämeen POSKI loppuraportti Maa- ja kallioperä Ämmäntöyrään soranottoalue on kaakko-luodesuuntaisella pitkittäisharjujaksolla, joka keskiosastaan on hyvin vettä johtavaa soraa. Reuna-alueilla maa-aines on hiekkaisempaa. Ottamisalueen pohjatason maanpinta on nyt noin ja länsirajan harjanteessa korkeimmillaan noin Nykyisen maa-ainesluvan mukainen alin ottamistaso on +80. Kalliopinnan on havaittu olevan Ämmäntöyrään sora-alueella paikoitellen pohjavesipinnan yläpuolella. Tällaisilla alueilla ei esiinny varsinaista vapaata pohjavettä. Kalliopinta on esillä kohdetilojen RN:o 32:24 ja RN:o 7:344 rajalla, tasolla noin +87. Kalliopinta on havaittu kairauksilla eteläpuoleisilla tiloilla RN:o 6:3 ja 5:39. Syksyllä 2010 ko. tilojen alueelle tehtiin kairauksia, tarkoituksena asentaa virtaussuunnassa Destian putken yläpuolelle kaikkia alueen soranottajia palveleva uusi pohjavesiputki. Kairauksia tehtiin yhden työpäivän ajan yhteensä kolmeen pisteeseen. Kaikissa kolmessa pisteessä kairaus päättyi kallioon noin 6 metrin syvyydessä. Kallion pinta oli tasolla noin Kaikissa pisteissä tehtiin kalliovarmistus poraamalla 3 metriä kalliota. Vettä ei havaittu missään kairauspisteessä. Pisteet on esitetty NYKYTILAKARTALLA Ämmäntöyrään sora-alueelle tehtiin maatutkaluotausta Tarkoituksena oli selvittää sopivat asennuspaikat kahdelle uudelle pohjavesiputkelle. Putkien sijaintitavoite oli edustavien vesinäytteiden saanti ja pohjaveden virtaussuunnan tarkempi selvittäminen. Maatutkaluotauksen perusteella havaittiin, että itälaidalla kalliopinta nousee pohjavesipinnan yläpuolelle. Vuoden 2010 kairauspisteiden välillä on pohjavettä hiekka/sorakerroksessa. Tämä vyöhyke on luodekaakkosuuntainen ja siihen asennettiin kaksi pohjavesiputkea. Vyöhyke jatkuu suunnittelualueen länsiosaan. Itäosassa kallio on pohjavesipinnan yläpuolella. 5.7 Pintavedet Alueen pintavedet haihtuvat tai imeytyvät maaperään. Avoinna olevalta alueelta ei purkaudu pintavesiä ympäröiville alueille. 5.8 Pohjavedet Suunnittelualue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella Ämmäntöyräs ( ). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 5,08 km 2 ja muodostumisalueen 2,09 km 2. Ottamisalue on muodostumisalueella, jolta pohjaveden virtaus suuntautuu kohti luoteen suunnassa olevaa Pakaantien vedenottamoa. Ottamo on noin 0,7 km etäisyydellä. Insinööritoimisto Ekomaa Oy

8 Proj LÄHDE: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu - Valtion ympäristöhallinto Ämmäntöyrään sora-alueella pohjaveden pintaa ja laatua on tarkkailtu viereiseltä Destian alueella olevasta havaintoputkesta vuodesta 2005 lähtien. Alkuperäisen putken tukkeuduttua viereen asennettiin uusi putki kesällä Pohjaveden pinta mitataan alueen tarkkailuputkesta Hp 1 neljä kertaa vuodessa: helmi-touko-elomarraskuu. Pohjaveden laatu määritetään vuosittain elokuussa. Näytteelle tehdään seuraavat analyysit: aistinvarainen arviointi, KMnO4-luku, ph, sähkönjohtavuus, happi, kovuus, kloridi, sulfaatti, sameus, rauta, mangaani, lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja mineraaliöljy (aistinvaraisen arvion perusteella). Tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä Orimattilan kaupungin valvontaviranomaiselle. Vesipinta on ollut tasolla +69, ,53 (N2000). Vedenlaatu on ollut hyvä eikä siinä ole havaittu ottamisesta johtuvia muutoksia. Hakijan ottamisalueen osuus pohjavesialueen pinta-alasta on noin 0,5 % ja muodostumisalueesta 1,2 %. Ämmäntöyrään sora-alueelle asennettiin uudet pohjavesiputket PVP ja PVP Putkien yläpäät kartoitettiin ja vaaittiin Orimattilan kaupungin Mittauspalvelujen toimesta , jolloin mitattiin myös viereisen Destian alueen putken Hp 1 yläpää sekä kolmen luoteen suunnassa olevan kaivon yläreunan korkeus (ylimmän betonirenkaan yläpinta). Samassa yhteydessä mitattiin myös vesipinnat Ekomaan toimesta. Putkien ja kaivojen sijainnit, yläpäät sekä mitatut vesipinnat on esitetty NYKYTILAKARTALLA Hp 1 putken yläpään korkeus poikkeaa aiemmasta tiedosta, joka on mahdollisesti suojaputken kannen tai reunan korko. Tässä selvityksessä käytetään vertailukelpoisuuden vuoksi mitattua varsinaisen muovisen pohjavesiputken yläpään korkoa. Pohjavesipinnat ja -virtaussuunta Vesipinta mitattiin Äyräskujalla kaivosta 1. Vesipinta oli +83,70 eli noin 14 m alueen muuta pohjavesipintaa ylempänä. Äyräskujan alueella on erillinen orsivesiesiintymä. Asukkaiden mukaan kaivossa on yleensä ollut vettä. Nykyisin vettä käytetään lähinnä kasteluvetenä. Kaivon 1 vieressä on kaivo 2, josta ei mitattu vesipintaa. Kaivo 3 on Äyrästien varressa ja siinä vesipinta oli +69,77. Tämä oli 0,03 m ylempänä kuin ottamisalueen pohjoisosassa olevan PVP vesipinta +69,74. Ympäristöstä suotautunee vettä harjuun ja vesi virtaa luoteen suuntaan kohti Pakaantien vedenottamoa. Hp 1 vesipinta oli +69,83 ja PVP vesipinta +69,99. Myös uusien havaintoputkien ja Hp 1:n vesipintojen mukaan pohjavesi virtaa ottamisalueella luoteen suuntaan. Havaintojen perusteella voidaan laskea pohjavesipinnan olevan haettavan ottamisalueen eteläosassa noin 5 cm ylempänä kuin putkessa Hp 1 ja noin 13 cm ylempänä kuin putkessa PVP (pohjaveden gradientti 0,7 ). Siten ottamisalueen ylimpänä pohjavesipintana voidaan pitää tasoa +70,58 (Hp 1 max.taso +70,53 + 0,05). Pohjavesialuekartta on LIITTEENÄ 7. Pohjavesiputkikortit ovat LIITTEENÄ 8. Vesinäytteet Pohjavesiputkista PVP ja PVP otettiin vesinäytteet Vettä pumpattiin noin 1,5 tuntia ennen näytteenottoa. Analyysitulosten perusteella esipumppaus ei kuitenkaan ollut riittävä, vaan näytteissä oli edelleen uuden havaintopaikan ongelmia. Alumiini ja rautapitoisuudet olivat koholla, samoin sameus. Lisäksi PVP :n antoisuus oli heikko, vesi loppui toistuvasti. Näytteille tehtiin laaja analyysivalikoima. Insinööritoimisto Ekomaa Oy

9 Proj otettiin uudet näytteet. Nyt vesi kirkastui selvästi nopeammin ja molemmissa vesipinta pysyi vakaana. Esipumppausta tehtiin 1 1,5 tuntia. Näytteistä analysoitiin ph, sameus, sähkönjohtokyky, väri, rauta, liukoinen alumiini, haju ja ulkonäkö. Uusilla analyyseillä voidaan korvata ensimmäisen vastaavat parametrit. Näytteissä ei ole uusintanäytteet huomioiden mitään poikkeuksellista. Ottamisalueen pohjavesi on laadultaan hyvää ja tutkittujen parametrien puolesta sopivaa talousvedeksi. Laboratorion tutkimustodistukset ovat LIITTEENÄ Kaivot ja vedenhankinta Ympäristön kiinteistöt ovat liittyneet kunnan vesijohtoon tai niillä on siihen mahdollisuus. 6 SUUNNITELTU OTTAMISTOIMINTA 6.1 Ottamistilanne Nykyinen ottamisalue on valtaosin avattua hiekka/sorapintaista aluetta. Laidoilla on jäljellä vähäisiä metsäpeitteisiä alueita. Joitakin luiskan osia on muotoiltu ja osa on myös maisemoitu tai ovat metsittyneet luontaisesti. Näitä ei ole enää sisällytetty ottamisalueeseen. Ottamisalueen pohja on tasolla noin Kohdealue on esitetty ILMAKUVAKARTALLA , joka on kuvattu Koko Ämmäntöyrään sora-alue on esitetty NYKYTILAKARTALLA Pintamaita on varastoituna vähäisiä määriä alueelle. 6.2 Ottamis- ja kaivualueiden rajaus Määritelmät: Ottamisalue on alue, jolla maa-ainesten ottaminen ja siihen liittyvät muut järjestelyt, kuten pintamaiden ja sivukivien käsittely, koneiden säilytys ja jälkihoitotoimet, tapahtuvat. Kaivu-alue on alue, jolla varsinainen maa-ainesten ottaminen (kaivu tai louhinta tässä kohteessa kaivu) tapahtuu. Kaivualueen pinta-ala 3,188 ha. Ottamisalue on tässä kohteessa rajattu samoin kuin kaivualue, koska sen ulkopuolelle ei uloteta ottamiseen liittyvää toimintaa. Ottamisalueen rajat on esitetty NYKYTILAKARTALLA ja LOPPUTILAKARTALLA sekä LEIKKAUSPIIRUSTUKSISSA ja Ottamistasot ja suunnat Maa-ainesten ottaminen tehdään LOPPUTILAKARTALLA esitettyyn tasoon asti. Alimmillaan ottaminen ulotettaan tasoon +74,6 asti, jolloin ylimmän pohjavesipinnan päälle jää 4 m suojakerros. Ottotaso on 10 cm ylempi kuin viereiselle Destia Oy:n alueelle vuonna 2012 annetussa luvassa, jonka Kouvolan hallinto-oikeus vahvisti Otettava kerrospaksuus on noin 10 m ja enimmillään noin 18 m. 6.4 Vaiheistus Ottamista vaiheistetaan keskittämällä ottoa mahdollisuuksien mukaan vaiheen 1 alueelle. Sora/hiekka on erilaista eri puolilla ottamisaluetta. Aines on karkeampaa soraa länsiosassa ja hienompaa hiekkaa itäpuolella. Eri lajikkeita otetaan tarpeen mukaan myös myöhempien vaiheiden alueelta. Keskittämällä ottoa vaiheen 1 alueelle, saadaan ko. alue ensin maisemoitavaksi. Insinööritoimisto Ekomaa Oy

10 Proj Tavoitteena on saada pienennettyä Ämmäntöyrään alueen avoinna olevien ottamisalueiden määrä tasolle noin 10 ha. Joitakin osia on tarkoitus maisemoida nopeutetulla aikataululla kaikilla nyt haettavalla neljällä lupa-alueilla. Tällä alueella maisemoidaan vaiheen 1 alue tai vähintään vastaava 1,0 ha ala 5 vuoden aikana, oli alueen suunniteltu määrä otettu tai ei. Tällöin pohjataso voi jäädä nyt suunniteltua ylemmäksi. Tämän jälkeen keskitetään ottoa em. periaatteen mukaisesti vaiheen 2 alueelle. Vaiheistussuunnitelmassa on yhteensä 3 vaihetta ja ne on esitetty VAIHEISTUSKARTALLA Jälkimmäisten vaiheiden osalta aikataulua on mahdotonta esittää, koska ottamisen määrä vaihtelee talous- ja rakentamissuhdanteiden mukaan. Ottamisalueen pinta-ala on 3,188 ha. Alueella on vahvasti kasvipeitteisiä alueita vajaa 0,2 ha. Avoimen alueen pinta-ala on noin 3,0 ha. Avatulle alueelle luontaisesti kehittyneen kasvillisuuden vuoksi voidaan ko. aluetta pitää osittain avoimena. Kasvillisuus ja sammalpeite on osin tiheää, osin harvaa. Tämän näennäinen kasvipeitteisyysaste on noin 10 %. Siten laskennallinen avoin alue on noin 2,7 ha. Avointa aluetta ei enää kasvateta vaan vaiheistussuunnitelman mukaisesti edetään kohti maisemointia. Viiden vuoden jälkeen avoin alue on enintään 2,188 ha. 6.5 Otettavat ainekset ja määrät Alueelta otetaan maa-ainesta noin m 3. Aines on soraa/hiekkaa. Vuosittainen ottamismäärä on keskimäärin noin m Alueen muotoilu jatkokäyttöön soveltuvaksi Alue on osayleiskaavan mukaan maa-ainesten ottoaluetta / maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta. Ottamisen jälkeen alue muotoillaan ja maisemoidaan metsäalueeksi, ellei maankäyttösuunnitelma muuksi muutu. Ottamisen aikana ja lopulta ottamisen loppuvaiheessa alue muotoillaan tulevaa jatkokäyttöä varten. Luiskakaltevuudet pyritään saamaan noin 1:3 tai loivemmiksi. 6.7 Maisemointi Maisemointia tehdään yhdessä ottamistoiminnan kanssa siten, että loppuun otetut alueen osat maisemoidaan kun niitä ei tarvita toiminnan tarpeisiin käsittely- tai varastointialueena. Ottamisalueen muotoilluille sora-/hiekkapinnoille levitetään alueelta kuorittua pintamaata 0,1 0,15 m kerros. Pintamaata ei kuitenkaan levitetä tasaisesti kaikkialle vaan luonnon monimuotoisuutta pyritään edistämään vaihtelevalla maisemoinnilla. Samalla se erilaistaa myös alueiden kasvilajistoa. Pintamaana käytettään myös alueella luontaisesti olevaa hienoa hiekkaa, johon kasvillisuus kehittyy nopeasti. Kasvukerroksen rakentamiseksi voidaan tuoda lisämaata alueen ulkopuolelta. Jos muualta tuodaan alueelle maata, noudatetaan seuraavia ehtoja tai lupaviranomaisen antamia muita ohjeita: - Maa-aines tulee olla puhdasta eikä siitä saa liueta haitallisia aineita - Maalaji ei saa olla savea, koska se heikentää pohjaveden muodostumista - Soveltuvaa on esim. toiselta kitkamaalajialueelta kaivettu humuspitoinen pintamaa Alueelle kylvetään tai istutetaan puun taimia mäntyvaltaisesti. Alueen kasvillisuuden kehitystä seurataan ja tarvittaessa tehdään täydennyssiirtoja / -istutuksia / -kylvöjä. Lopputila on esitetty LOPPUTILAKARTALLA Insinööritoimisto Ekomaa Oy

11 Proj VARASTOINTI- JA KÄSITTELYTOIMINNOT 7.1 Kaivannaisjätteiden käsittely Alueella hyödynnetään aiemmin syntyneitä kaivannaisjätteitä: Kaivannaisjätteen laji Arvio kaivannaisjätteen kokonaismäärästä (m3-ktr) Kaivannaisjätteen hyödyntäminen ja käsittely kts. *) Pilaantumaton Valitse 1, 2 ja/tai 3 Tarvittaessa yksityiskohtaisempi kuvaus Ei pysyvä maaaines Pysyvä maaaines Pilaantunut maa-aines Pintamaa [pintamaakasoja kootaan ja käytetään maisemointiin] Kannot ja hakkuutähteet Kivipöly tai kivituhka Vesiseulonta- ja selkeytysaltaiden hienoainekset Savi ja siltti Sivukivi Seulontakivet ja lohkareet Muu, mitä? Mitä? 500 1, 3 Pintamaata on kasattu alueelle ja hyödynnetään maisemointiin Kaivannaisjätteitä yhteensä 500 *) Kuvaus jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä Valitaan vaihtoehdoista joko 1, 2 ja/tai Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin 2. Kaivannaisjäte kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi 3. Kaivannaisjäte varastoidaan alueelle yli 3 vuodeksi. Alueelle perustetaan kaivannaisjätteen jätealue. Pintamaata on kasattu ottamisalueelle eri kohtiin. Näihin on kehittynyt vahva kasvusto. Pintamaa käytetään maisemoinnissa. Kaivannaisjätteen varastoinnin ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Kasaan on muodostunut kasvillisuuspeite, joka ehkäisee eroosiota. Humuspitoisen pintamaan vaikutukset alapuoliseen maahan ovat vähäiset. Varastoidun pintamaan poistamisen jälkeen alueelle tehdään tarvittaessa samoja maisemointi- ja istutustoimenpiteitä kun muillekin alueille. Erillistä kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma ei esitetä. Tiedot esitetään tässä maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Insinööritoimisto Ekomaa Oy

12 Proj Tuotteiden varastointi Valmiit tuotteet varastoidaan ottamisalueen pohjatasolle eri raekokofraktioita sisältäviin tuotteiden varastokasoihin, joiden korkeus on keskimäärin 4 8 metriä. 7.3 Muualta tuodun kiviaineksen varastointi ja käsittely Alueelle ei tuoda muualta kiviainestuotteita muutoin kuin maisemointitarkoituksessa. Tästä on tarkemmin kappaleessa JALOSTUSTOIMINNOT Hiekkaa ja soraa voidaan jalostaa seulomalla. Materiaali kuljetetaan pyöräkuormaajalla (tai kaivinkoneella) seulonta-asemalle. Seulonta tehdään kuivaseulontana. Seulottu maa-aines putoaa laitteeseen kiinnitetyille kuljettimille, jotka kasaavat lopputuotteet raekooltaan erilaista ainesta sisältäviin kasoihin. 9 KONEET JA TUKITOIMINNOT 9.1 Toiminnassa käytettävät koneet ja laitteet Toiminnassa käytetään pyöräkuormaajia siirtokuljetuksiin ja lastauksiin sekä ajoittain seulontalaitosta kiviainesten seulontaan. Seulontalaitteistoa säilytetään ottamisalueella mutta toimintajaksoja lukuun ottamatta ilman polttoainetta. 9.2 Huolto ja tankkaus Työkoneita ei pestä tai huolleta alueella. Tukitoiminta-alue Pyöräkuormaajaa pidetään ottoalueella vain alueen ollessa ottokäytössä. Muina aikoina kone on ottoalueen ulkopuolisella varikolla tai esim. maankaatopaikalla. Pyöräkuormaaja tankataan yleensä muualla kuin ottoalueella. Jos konetta aletaan tankata alueella, rakennetaan tukitoiminta-alue. Alueen maapohja suojataan tiiviillä vettä ja öljytuotteita läpäisemättömällä materiaalilla esim. HDPE-muovikalvolla, joka suojataan alle ja päälle levitettävällä suojahiekalla. Polttoaine voidaan säilyttää tukitoiminta-alueella 2-vaippasäiliössä. Tällöin säiliö tuodaan alueelle vain toimintajaksojen ajaksi. Seulonta Seulonta tehdään polttoöljykäyttöisellä seulontalaitoksella. Polttoaineen kulutus on noin litraa muutaman tunnin seulontajakson aikana ja se tankataan käyttöpäivinä huoltoautosta tai kanisterilla. Muina aikoina säiliö on lähes tyhjä. Seulontalaitoksen käyttö-/seisontapaikan alapuolinen maaperä suojataan tiiviillä suojarakenteella. Tankin täyttö tehdään suojatulla alueella. Suojatulle alueelle mahdollisesti joutuva öljy poistetaan välittömästi. Siten alueelle satava vesi ei likaannu eikä sen käsittely tarvitse erityistoimenpiteitä. 9.3 Varautuminen öljyvahinkoihin Öljytuotteiden varastoinnissa sekä käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan, ettei aineita joudu maaperään. Mahdollisten onnettomuuksien vuoksi alueelle varataan öljynimeytysaineita. Insinööritoimisto Ekomaa Oy

13 Proj Öljyvuototilanteissa toimitaan seuraavasti: - Vuodosta ilmoitetaan pelastus- ja ympäristöviranomaisille - Vapaana oleva öljy imeytetään öljynimeytysmateriaaliin tai esim. öljynimeytysmattoon - Öljyyntynyt maa-aines kaivetaan nopeasti leviämisen estämiseksi ja kuormataan esim. kuormaauton lavalle tai muulle tiiviille alustalle - Öljyiset ainekset toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan - Onnettomuusalueen maaperän öljypitoisuus tarkistetaan ja tarvittaessa tehdään lisäkaivua 9.4 Jätehuolto Toiminnasta syntyvät jätteet ovat pääosin sekajätettä ja metalliromua. Jätteet toimitetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin tai kierrätykseen. 10 LIIKENNEJÄRJESTELYT Alueelle kuljetaan Pakaatieltä asfalttipintaista Olympiavoittajantietä pitkin, josta loppumatka sorapintaista yhdystietä pitkin alueen pohjoisosaan. Kuljetukset ja lastaus tapahtuvat arkisin maanantaista torstaihin klo 7-20 ja perjantaisin klo 7-18 ja lauantaisin klo Satunnaisesti liikennettä voi olla myös muina aikoina. Poikkeavia lastaus ja kuljetusaikoja on enintään 10 päivän aikana vuodessa. Suurin osa kuljetuksista tapahtuu kuitenkin ma-pe klo Keskimääräinen liikennemäärä alueelle on noin 1,1 ajoneuvoa tunnissa. Oletuksena on seuraavat: 260 pv vuodessa, ka. 10 h/pv, kuljetuksista arviolta 10 % ajoneuvoyhdistelmiä ja keskimääräinen kuormakoko noin 18 tn. 11 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA SUUNNITELMA ESIINTYVIEN HAITTOJEN RAJOITTAMISTOIMENPITEISTÄ 11.1 Maisema Nykyisellään alue on ottamisen vuoksi ns. maisemavaurioaluetta, joka korjaantuu ottamisen päätyttyä. Ottamisella on merkittävää vaikutusta vain lähimaisemaan alueen sisällä. Alue on avonaista sorapintaista aluetta. Alue ei näy kaukomaisemassa. Lähiympäristöön, mm. viereisille poluille, alue näkyy paikoitelleen puuston ja vallien välistä. Näkymillä ei käytännössä ole merkitystä kuin ulkoilijoille. Ottamisen jälkeen alue maisemoidaan metsämaaksi, jossa on vaihtelevaa pinnan muotoa Pohja- ja pintavedet Alue on pohjavesialuetta. Pintavedet imeytyvät pääosin maaperään, alueen ulkopuolelle ei valu pintavesiä. Ottamistoiminnan vaikutus pohjaveteen on aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan vähäinen. Toiminnan vaikutukset voivat näkyä lievästi pohjaveden laadussa mm. sähkönjohtavuuden ja sulfaatin osalla. Maa-ainesten ottaminen ei kuitenkaan aiheuta pohjaveden pilaantumista eikä muuta veden laatua talousvedeksi kelpaamattomaksi. Toisaalta oton seurauksena pohjaveden happipitoisuus nousee, jolloin veden rauta- ja mangaanipitoisuudet vähenevät. Soranotto on välivaihe alueen käytössä ja sen vaikutus alueen pohjaveteen vähenee ottotoiminnan päätyttyä. Soranotto vaikuttaa pohjaveden laatuun ensisijassa varsinaisella ottoalueella. Vaikutus alueen ympäristössä esiintyvään pohjaveteen on erittäin vähäistä eikä vaikutuksia voida yleensä havaita. Insinööritoimisto Ekomaa Oy

14 Proj Ottaminen ei poista mitään veden kulkeutumista estäviä kerroksia eikä alueella ole havaittu orsivesiä. Ottamiselle ei ole haitallista vaikutusta naapureiden vedenhankintaan. Rakennukset on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Viereisen Destian alueen pohjavesiputkesta PVP 1 (HP 1, Ämmänäyrään sora-alue, Destia) on otettu säännöllisesti näytteitä. Vedenlaatu on ollut hyvää. Vesipinta on ollut enintään tasolla +70,53. Pohjavesitarkkailun raportti on LIITTEESSÄ 10. Myös keväällä 2016 asennetuista uusista pohjavesiputkista otettujen näytteiden perusteella alueen pohjavesi on laadultaan hyvää, LIITE Pöly Toiminnasta aiheutuu kuivana aikana pölyn leviämistä. Toiminta tapahtuu kuopassa ja pääosa pölystä laskeutuu ottamisalueelle. Pölyämistä rajoitetaan tarvittaessa mm. kastelemalla ajoreittien pintaa kuivana aikana. Pölyämistä seurataan aistinvaraisesti ja tarvittaessa pölyn syntymisen ja leviämisen ehkäisemistoimia tehostetaan Melu Toiminnasta aiheutuva melu on vähäistä ja jää ympäristössä selvästi melutason ohjearvojen alapuolelle Kokonaisvaikutus lähimmälle asutukselle Ottamistoiminta aiheuttaa ympäristöön lähinnä melu- ja pölyhaittoja, jotka määrältään ovat vähäiset. Toimintaa kehitetään jatkuvasti pyrkimyksenä vähentää ympäristölle aiheutuvia häiriöitä. Pölypäästöt eivät aiheuta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ilmalaadun ohjearvojen ylityksiä. Valtaosa pölystä jää ottamisalueelle. Toiminta ei aiheuta merkittävää häiriötä lähimmälle asutukselle eikä vaaranna ihmisten terveyttä. Tuulen suunta on valtaosin luoteen suuntaan, jolloin pöly ei yleensä kulkeudu lähimmän asutuksen suuntaan. Tällä on suotuisa vaikutus myös melun leviämiseen. Insinööritoimisto Ekomaa Oy

15 Proj ESITYS TARKKAILUOHJELMAKSI 12.1 Melu ja pöly Toiminnanharjoittaja seuraa melun ja pölyn leviämistä aistinvaraisesti ottamisalueella ja sen ympäristössä, jolloin leviämistä ehkäiseviä toimia voidaan tarpeen mukaan pyrkiä tehostamaan Pohjavesi Pohjavesitarkkailu ehdotetaan hoidettavaksi yhteistarkkailuna Hämäläisen Sora Ky:n kanssa pohjavesiputkesta PVP Sijainti on esitetty LOPPUTILAKARTALLA Vesinäyte analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Joka 3. vuosi tehdään laaja analyysi. Välivuosina tehdään suppea analyysi. Laaja analyysi: 1. vuosi ja 3 vuoden välein Lämpökestoiset koliformiset bakteerit Aistinvarainen arviointi Alkaliniteetti Alumiini Ammonium, Fluoridi x Happi Kloridi KMnO4-luku Kokonaiskovuus Lämpötila Mangaani Nitraatti ph-luku Rauta Sameus Sulfaatti Sähkönjohtavuus Väri TVOC Mineraaliöljy C 10-C 40 Suppea analyysi: vuosittain Lämpökestoiset koliformiset bakteerit Aistinvarainen arviointi KMnO4-luku ph-luku Sähkönjohtavuus Happi Kovuus Kloridi Sulfaatti Sameus Rauta Mangaani Mineraaliöljy C 10-C 40 x = vain alkunäytteestä, mikäli aineelle ei todeta kohonnutta pitoisuutta Vesipinta mitataan neljä kertaa vuodessa 3 kuukauden välein. Vesipintaa seurataan samasta pohjavesiputkesta. Orimattilassa Insinööritoimisto Ekomaa Oy Ari Blom Yrittäjä, Ins. AMK ympäristötekniikka Insinööritoimisto Ekomaa Oy

16

17

18

19

20

21

22

23

24 LAINHUUTOTODISTUS Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö VÄHÄ-REKOLA Perustiedot Kiinteistötunnus: Nimi: VÄHÄ-REKOLA Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Orimattila (560) Arkistoviite: 19:675 Rekisteröintipvm: Kokonaispinta-ala: 6,374 ha Maapinta-ala: 6,374 ha Lainhuutotiedot 1) Selvennyslainhuuto Asianumero: 741/ /1119 Arkistoviite: 741:2003:LH:1119 Omistusosuus: 1/1 Omistajat: Orimattilan kaupunki Peruste: LAINHUUDON KOHDENTAMINEN VIRAN PUOLESTA. Orimattilan kunnalla aikaisemmin /50 lainhuuto huudatettavaan tilaan RN:o 7:102, Orimattila Viljamaa. Määräalojen lainhuutotiedot Ei erottamattomia määräaloja tai erillisinä luovutettuja yhteisalueosuuksia. Lainhuudattamattomat luovutukset Ei kirjaamisviranomaisen tiedossa olevia lainhuudattamattomia luovutuksia. Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä Todistuksesta käyvät ilmi ainakin kaikki ne hakemukset, jotka ovat saapuneet kirjaamisviranomaiselle todistuksen otsikon päiväystä edeltävänä arkipäivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mahdolliset vallintarajoitukset on katsottava rasitustodistukselta. Rekisteriyksikön pinta-alatiedoissa voi olla epätarkkuuksia. Rekisteritiedoista katso tarkemmin

25 LAINHUUTOTODISTUS Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö SORAVARPULA I Perustiedot Kiinteistötunnus: Nimi: SORAVARPULA I Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Orimattila (560) Arkistoviite: 19:443 Rekisteröintipvm: Kokonaispinta-ala: 0,4270 ha Maapinta-ala: 0,4270 ha Lainhuutotiedot 1) Lainhuuto Asianumero: 143/01/ /0232 Arkistoviite: 143/01 Orimattila tmk / maakunta-arkisto. Omistusosuus: 1/1 Omistajat: Orimattilan kunta Määräalojen lainhuutotiedot Ei erottamattomia määräaloja tai erillisinä luovutettuja yhteisalueosuuksia. Lainhuudattamattomat luovutukset Ei kirjaamisviranomaisen tiedossa olevia lainhuudattamattomia luovutuksia. Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä Todistuksesta käyvät ilmi ainakin kaikki ne hakemukset, jotka ovat saapuneet kirjaamisviranomaiselle todistuksen otsikon päiväystä edeltävänä arkipäivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mahdolliset vallintarajoitukset on katsottava rasitustodistukselta. Rekisteriyksikön pinta-alatiedoissa voi olla epätarkkuuksia. Rekisteritiedoista katso tarkemmin

26 LAINHUUTOTODISTUS Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö SORAVARPULA 2 Perustiedot Kiinteistötunnus: Nimi: SORAVARPULA 2 Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Orimattila (560) Arkistoviite: 19:571 Rekisteröintipvm: Kokonaispinta-ala: 1,0050 ha Maapinta-ala: 1,0050 ha Lainhuutotiedot 1) Lainhuuto Asianumero: 143/01/ /0232 Arkistoviite: 143/01 Orimattila tmk / maakunta-arkisto. Omistusosuus: 1/1 Omistajat: Orimattilan kunta Määräalojen lainhuutotiedot Ei erottamattomia määräaloja tai erillisinä luovutettuja yhteisalueosuuksia. Lainhuudattamattomat luovutukset Ei kirjaamisviranomaisen tiedossa olevia lainhuudattamattomia luovutuksia. Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä Todistuksesta käyvät ilmi ainakin kaikki ne hakemukset, jotka ovat saapuneet kirjaamisviranomaiselle todistuksen otsikon päiväystä edeltävänä arkipäivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mahdolliset vallintarajoitukset on katsottava rasitustodistukselta. Rekisteriyksikön pinta-alatiedoissa voi olla epätarkkuuksia. Rekisteritiedoista katso tarkemmin

27 LAINHUUTOTODISTUS Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö MARTINMÄKI Perustiedot Kiinteistötunnus: Nimi: MARTINMÄKI Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Orimattila (560) Arkistoviite: 19:571 Rekisteröintipvm: Kokonaispinta-ala: 1,0050 ha Maapinta-ala: 1,0050 ha Lainhuutotiedot 1) Lainhuuto Asianumero: 741/ /1168 Arkistoviite: 741:1994:LH:1168 Omistusosuus: 1/1 Omistajat: Orimattilan kaupunki Saanto: Kauppa Määräalojen lainhuutotiedot Ei erottamattomia määräaloja tai erillisinä luovutettuja yhteisalueosuuksia. Lainhuudattamattomat luovutukset Ei kirjaamisviranomaisen tiedossa olevia lainhuudattamattomia luovutuksia. Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä Todistuksesta käyvät ilmi ainakin kaikki ne hakemukset, jotka ovat saapuneet kirjaamisviranomaiselle todistuksen otsikon päiväystä edeltävänä arkipäivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mahdolliset vallintarajoitukset on katsottava rasitustodistukselta. Rekisteriyksikön pinta-alatiedoissa voi olla epätarkkuuksia. Rekisteritiedoista katso tarkemmin

28 Naapurien yhteystiedot LIITE 4 Maanmittauslaitos Maa-aineslupien hakijat ORIMATTILAN KAUPUNKI, POHJOINEN ALUE VÄHÄ-REKOLA ORIMATTILAN KAUPUNKI PL ORIMATTILA SORAVARPULA I ORIMATTILAN KAUPUNKI PL ORIMATTILA SORAVARPULA 2 ORIMATTILAN KAUPUNKI PL ORIMATTILA MARTINMÄKI Orimattilan kaupunki PL ORIMATTILA ORIMATTILAN KAUPUNKI, ETELÄINEN ALUE LINJAPALSTA Orimattilan kaupunki PL ORIMATTILA HÄMÄLÄISEN SORA KY SORAKANGAS HÄMÄLÄINEN ARTO JUHANI TÖYRYTIE ORIMATTILA SORAHARJU HÄMÄLÄINEN ARTO JUHANI TÖYRYTIE ORIMATTILA EIRANEN TRANSPORT OY HAAPAMAA EIRANEN KAARLO KALERVO PENGERTIE ORIMATTILA Naapurit ALHO ORIMATTILAN KAUPUNKI PL ORIMATTILA MÄKELÄ Heinänen Sirpa Anneli Tavastantie TESJOKI MÄKELÄ Helsingius Leila Tuula Aulikki Suntiontie NASTOLA MÄKELÄ LAAKSO JOUKO LEO KALERVO RAIVAAJANKUJA ORIMATTILA MÄKELÄ LAAKSO LEO EEDI oikeudenomistajat Yhteystietoja ei saatavilla MÄKELÄ Laakso Keijo Unto Kalevi Raivaajankuja ORIMATTILA MÄKELÄ Laakso Sirkka-Liisa Raivaajankuja ORIMATTILA MÄKELÄ Laakso Sointu Maria Orvokki Irmantie 5 as ORIMATTILA MÄKELÄ Laakso Tyyne Maria oikeudenomistajat Yhteystietoja ei saatavilla PAAVOLA Asikainen Martti Ilmari oikeudenomistajat Yhteystietoja ei saatavilla PAAVOLA Högström Salme Tuulikki Porvoontie MYRSKYLÄ ARVONMAA LAAKSONEN ARVO EMIL oikeudenomistaja Laaksonen Kaisa Marjatta Pakaantie ORIMATTILA KANTOLA Järviniemi Erkki Juhani Käkelänraitti 1a ORIMATTILA MÄNTYMAA JÄRVELÄ PIRKKO MARJATTA ÄYRÄSKUJA ORIMATTILA ÄYRÄSMAA Sundvall Joonas Pekka Mäntymäentie ORIMATTILA ÄYRÄSMAA Sundvall Neea Henriikka Mäntymäentie ORIMATTILA PIHLAJAMAA Virtanen Marko Juha Kristian Äyräskuja ORIMATTILA VUORISTO Vuoristo Eeva-Liisa VÄHÄNTUVANTIE 3 F HELSINKI SALLI HALLIKAINEN VEIKKO ANTERO ÄYRÄSKUJA ORIMATTILA PÄIVÖLÄ I Ojaranta Airi Taina Marianne Äyrästie ORIMATTILA PÄIVÖLÄ Ojaranta Airi Taina Marianne Äyrästie ORIMATTILA SIRKKALA KUISMA MARKKU MATTI ÄYRÄSTIE ORIMATTILA SIRKKALA KUISMA VAPPU AULIKKI ÄYRÄSTIE ORIMATTILA KIVISTÖ SUTINEN JUKKA TAPANI ÄYRÄSTIE ORIMATTILA

29 KIVISTÖ SUTINEN TUULA ANNELI ÄYRÄSTIE ORIMATTILA SYRJÄLÄ I SAHARINEN TOIVO JUHANI Uudenkartanonraitti ORIMATTILA SYRJÄLÄ I SAHARINEN PÄIVI ANNIKKI Uudenkartanonraitti ORIMATTILA VARPULA HÄMÄLÄINEN SIRKKA ELIISA oikeudenomishämäläinen Arto Juhani Töyrytie ORIMATTILA MÄNTYMÄKI OY YHTYNEET TYÖVÄENJÄRJESTÖT Käkeläntie 34 as ORIMATTILA MÄKIRINNE Alestalo Janne Petteri Äyrästie ORIMATTILA KANNISTO HÄMÄLÄINEN MARKKU OLAVI LEMMENTIE 11 A ORIMATTILA KANNISTO HÄMÄLÄINEN RIITTA-LIISA SUSANNA Ahojäkkäräntie 4 B ORIMATTILA KANNISTO UIMONEN KATRI SISKO HELENA KIVITIE ESPOO PÄIVÄHARJU VILJANEN JORMA PETER ÄYRÄSMÄENTIE ORIMATTILA PÄIVÄHARJU VILJANEN KRISTIINA ÄYRÄSMÄENTIE ORIMATTILA SORAMÄKI Destia Oy PL VANTAA ÄMMÄNÄYRÄS Destia Oy PL VANTAA PÄIVÄRINNE SILTANIEMI KARI RAIMO Äyräsmäentie ORIMATTILA Mäntyrinne Heikkilä Riitta Tuulikki Viikarintie ORIMATTILA SORARINNE ORIMATTILAN KAUPUNKI PL ORIMATTILA TIE-REKOLA Orimattilan kaupunki PL ORIMATTILA

30 K m KARTTATULOSTE L4423A Kartan sijaintitiedoissa voi olla epätarkkuuksia. Kiinteistön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta. Mittakaava 1:5 000 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-TM35FIN

31 !" # $ $!!$ $ $ $ $%$!" & $$ $ % $ $ $!$# $ $ %$ $ $ ' " $ $ $%$!" $ $ $! %! $ & $ $ $ $$!$# $ $$ &!!!!!!" &(&) )& $ $$ $!" # $ () * # $# $ * $ (& &# &+ &), $ &- $$!! # & )&),& $ %!" # $ ( * # $ $ ) * # $),& &#) & &) $ &!! ) &)&) (&. " $" & &) #/ $$ " $ 0. )))) ( #/ $$ &)& $ $ &1! " # $"!" # $ ) * $ # $ $ $ $ & 2 $ #/ $$ $ $! $ $ $ &!!!" $ $ $ $ ' $$! & $ " $! $% ' # $ $ $ $ & 1$ $!" $ $! $ $! $ $ $ $ $ & $! $' $ $ $ $ $ $ $$ & # $&4 $!" #/ $$ / $$ + ' & %$ & &) 8VJOQKPHP - $ $$ 5 / $ -(()1.+('%&+('( 6 $ S31@ @314<<330))>

32 ( ) 4, #* * " %5 S 8 $ ( T $ T = > 4 ( 0))(?( 8 - $ $ $ $! S T I = 3< ( T 8$ # $ 8 8 $ $ $ $ $ U V V ( ) / - ( ( 2@ 1 +1 )=3< K ( '(?( )=3< - $ $ ( - $ $ ( - $ $ ( 3( )@ 2 ) 1 2 $ $ $ $ $ 4 Q S Q $ Q $ 72 $ $ $ 9FOOK *=) 20))> S / 4 1 / (?( $ $ N N R 2 R S N 0*) 02+=2 ( N 0*) 02+=2 )% & 6 $ $! $ '! " $ $ $!$ 8 % / (?( 21. +% ( R - $ $ $ R - X $ $ % $ Y % 3P?( $ $ ' $ $! " $ $ $!$ N R - 8 N 8 N * 2( ; 2 ( M ( +( / (?( 1 # $ $ 33@ M ( +( / (?( N 2 ( +( / ( - ( +) ( 2) 1 2 4NMKN] "#! 2@9 ++( -. >VUVNF 7]SWHPR]]?FPPFPMVNOF 5XSMM]N] 2RW *+ 9FJGHPRQJLF 36 >FFMMQNF 9FKUKFNF *, 2PFU +) 2 2 ) + Q W / Q W/ Q W Q / Q % + M M M 8 -!" $ $ $ $! $ -!" $ '< )< 20++@ 3=( W < )< 2 0++@ 3=( K ( 1 +( 1 2/ ( (?( - % % ++% * ) $ < $ # $ $ $ T % ++% ( M 1 % '@ 31 ( 31@ M 1 % '@ 31 ( 31@ 8 1 %.. %. 21 % '@ 31 ( 2@9 +&+ -. 2RW *, 5VJUK >QSWQNF 2RW *- 2MOW (* 2OF '/ '* +*. 247O +&( &! 2 47O A=LFTUHPO]MK &! +&/ () &' 2MM ) 8]KM]N] 2@9 +)- 2RW *) AQKLFNF - I I 9I AE ,!! ) >]UKN] A_ ',?1 '+ /0 5[;44<8=@86! ' A> 1 -,& 9HKPHN] 2C 4UQNF! 1,( +' <; 9I AE 8 &' 1 +/!! 2OF 2MOW (& () 5XW]PHVNF 2IH ')! 2IH '( 8VOKFPO]MK 5VNLFNF 8FVPMQSRK AHPJK]N] 2IH '+ 2RW ** >FNQOFF 8FTUFSK AQKWQNF 7]SWHPUFVTUF! &' 2RW 1A +& ') >HPFMM 5FUTKPF C M %.. %. 21 % '@ 31 ( M ( 02/ % ( ( 02/ % )% & >KJMFTFNOK?FKLFPMQSRK 34 2RWH + 8QSMHH "#! AHPPKN] 2RW *( BVTK$>]UKN] "# ;KHJQNF ENKMXN] 1NKMXN] C]J]$@FUUKFNF 2IH '- ;FFWHJOFF / % / % - % % ++% *0+0@ > +/ 6TQ$@FUUKFNF 2RW */ 8]SM_ N]P MKSMQPMXN] 2MOW (+

33 ! / % / % ;+7) + ; +7) + ; +7) + ;+7) =+ =+ = + - % % ++% *0+0@ > $ $ $ $ $ $ - $ $ # > $ $ # $ $ $ $ # N ( 3+( +0@ 7)(. +( +0@ > $ $ $ $ $ $ 2 $ $ $ $ $ $ $ 1 $ $ > $ $ $! %!$ $! %!$ 2 $ $ $ $ $! %! $ = / < Q *0+( 2% 300++= / 7VUKNF, A87 4 A? > 9I AE 8?;.! CHSJQ 8VQRRFNFPO]MK 2?; -. +&( =SKJFSQ 8QSWHPMXN] 7QHPUFVTUF 1A '/ A +/ O, 9FRRKNF 2OF (' 8QVNVPO]MK 6TQ$@FUUKFNF 2A )& 2RW ;XNNXMXN] 2IH 247O +&' 2HQ. 2RW * AKNNQNF */ +&) ', 2 4 <; 9I AE 8 2PFU AQNMMQ 5]JM]PKHOK +, 1A (& A (/ 8]SM_ N]P MKSMQPMXN] &! 1 1,/,. A> 9FWFPO]MK / &' A> 1 8KWKTQLF.,+ 1,* 2PFU +-!% 247O +&) 1,, 1,- 34 A (+ 2MOW A (. (+ 7]SWHN] 1,) A,& (, (- +- 2MM ( 8[?8\9[ 2RWH 34 <VOOHPMVNOF, 2RW +& -. 2@9 +', AKHPOVUMF 2M > $! 8QVMVPOFF 5 $!! 30 5FVTL]SWK 8 $ $ $ $! $! $ $ $ ) ) / ) / ; - $ $ % $ $ $ % $ $ % $ $! $ $ $ % $ $ ;HUT]$;FSUUKNF $ $. ( + 0 ) #$ $ % $ $? $ $ 7HSKMM J & A =2 *( +( 7+@ % *( +( 31 ( $ $ $ $ 8 ( 0;( ; < = ; < = 3< / ( )/ ; -! " $ $ $ $ - $ $ $ $? $ $ $!! 3%. +( *@ 0++0 \ N % 0/ ( 30. '( 2 ; M 1 % '( ; => & 7 $ < $ < $ % \ > \ $ $ \ 2! $! $ ) $ < < )( ( '( 4 ; 4 ) 4 8 $ $ % $ $ $ $ 5! $ $ % $ $ $ - $ $ - Z # $ # $ $ ' $! $ $ $ $ )? $ $ $ N *= & +@ = 2+( ] 20( ; $ < < ;@ 2 0& 1 % 3+% 30. '( - 1 $ #! $ $ $ $ $ $ ;? $ $ $ $ $ $ # $ $ 2 $ $ $ $. ) ) ) ) (

34

35 LIITE 6 SIJAINTIALUE

36

37 Ympäristökarttapalvelu Karpalo 26-marras-2015 SYKE SYKE (lähde: ELY-keskukset) Lähde: Maanmittauslaitos 1: ,0 0 0,50 1,0 km ETRS-TM35FIN Pohjaveden havaintopisteet Paikkatyyppi_Id Havaintoputki Kaivo Lähde Ottamon hana Pohjavesilammikko Routaputki Lysimetri Lumikeppi Luminäyte Pohjaveden seuranta-asemat Luokka Pohjaveden seuranta-asema Routa-asema VHS-seuranta Pohjaveden seuranta-asema sekä VHS seura Pistemäiset pohjavesialueet Pohjavesialuerajat Tyyppi Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva Pohjavesialue

38 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2016 Projekti: Orimattila Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Putken numero: PVP Asentaja: E. Kivivuori Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: Ari Blom/ Ekomaa Oy Puhelin: Huom. Puhelin: Asennuspäivä: ,00 70, ,27 70,01 Ekomaa X: ,29 69,99 Ekomaa Koordinaatit: Y: ,26 70,02 Ekomaa Z: 80,08 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 81,28 Siivilän alapään taso: 66,28 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60 / 52 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,30 Fe89 Maanpäällinen putki 1,20 Jatkoputken pituus: 8,80 Siivilän pituus: 5,00 Putken kokonaispituus: 15,00 Wmax = 70,28 Wmin = 69,99 Putki maanpinnasta: 1,20 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta x 0-4m hk Vandaaliputki x Jatkoputken pituus: 8, m mr Lukko x 11-14m ka Suodatinsukka valurautakaivo Siivilän pituus: 5,0 Huomautukset Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia Mitta Oy Y-tunnus

39 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2016 Projekti: Orimattila Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Putken numero: PVP Asentaja: E. Kivivuori Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: Ari Blom / Ekomaa Oy Puhelin: Huom. Puhelin: Asennuspäivä: ,00 68, ,08 69,74 Ekomaa X: ,08 69,74 Ekomaa Koordinaatit: Y: ,08 69,74 Ekomaa Z: 82,87 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 83,82 Siivilän alapään taso: 65,47 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60 / 52 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,30 Fe89 Maanpäällinen putki 0,95 Jatkoputken pituus: 9,40 Siivilän pituus: 8,00 Putken kokonaispituus: 18,35 Wmax = 69,74 Wmin = 68,82 Putki maanpinnasta: 0,95 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta x 0-6m hk Vandaaliputki x Jatkoputken pituus: 9, m mr Lukko x Suodatinsukka valurautakaivo Siivilän pituus: 8,0 Huomautukset Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia Mitta Oy Y-tunnus

40 KCL Kymen Laboratorio Oy Tutkimustodistus (2) Patosillantie 2, Kuusankoski POHJAVESITUTKIMUS Insinööritoimisto Ekomaa Oy Vesitornintie ORIMATTILA Näytetiedot Näyte Pohjavesi Näyte otettu Näytteenottaja Ari Blom Saapunut laboratorioon Näytteenoton syy Tutkimus Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Yhteyshenkilö Riikka Pöntinen, , Kemisti (FM) Työ nro: 1112 Näytteenottokohde: Ämmäntöyrään sora-alueet Jakelu: : PV pohjavesi, seassa hiekkaa : PV pohjavesi, kirkas Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Kemiallisten analyysien mittausepävarmuudet toimitetaan pyydettäessä. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopiointiin on pyydettävä lupa. KCL Kymen Laboratorio Oy, Patosillantie 2, KUUSANKOSKI, puh ,

41 KCL Kymen Laboratorio Oy Tutkimustodistus (2) Patosillantie 2, Kuusankoski POHJAVESITUTKIMUS Analyysi Pohjavesi PV pohjavesi Pohjavesi PV pohjavesi Yksikkö Menetelmä Hav.paikan lämpötila 8,1 7,6 C Näytteenottajan havainto Alkaliteetti * 0,40 0,41 mmol/l SFS 3005:1981, SFS-EN ISO :1996, mod. COD(Mn) * < 1 < 1 mg/l SFS 3036:1981 Happi * 10,9 10,7 mg/l Sis.menet., per. kumot. SFS 3040:1990 Hapen kyllästys-% kyll.% Sis.menet., per. kumot. SFS 3040:1990 Kloridi * 4,1 16 mg/l IC, SFS-EN ISO :2009 Kovuus, kokonais- 0,35 0,42 mmol/l SFS 3003:1987 ph * 7,2 7,0 SFS 3021:1979 Sameus * 60 5,5 FNU SFS-EN ISO 7027:2000 Sulfaatti * 6,5 7,8 mg/l IC, SFS-EN ISO :2009 Sähkönjohtokyky * 8,8 12,8 ms/m SFS-EN 27888:1994 Väri * < 2,5 mg Pt/l SFS-EN ISO 7887:2012 Väri sentrifugoitu * < 2,5 mg Pt/l SFS-EN ISO 7887:2012, mod. Typpi, nitraatti- * 0,94 0,79 mg N/l IC, SFS-EN ISO :2009 Rauta * µg/l FAAS, SFS 3044:1980, SFS 3047:1980 Alumiini * µg/l GAAS, SFS 5074:90, SFS-EN ISO 15586:04 Mangaani * 0,018 0,055 mg/l SFS 3044:1980, SFS 3048:1982 Hiilivedyt, TVOC C5-C10 1) Ei todettu Ei todettu µg/l ISO Öljymääritys: GC-FID, SFS-EN ISO Fraktio C10-C21 2) < 0,03 < 0,03 mg/l - Fraktio C22-C40 2) < 0,03 < 0,03 mg/l Lämpökest. kolimuotoiset * 0 0 pmy/100ml SFS 4088:01 bakteerit Haju Ei huom. Ei huom. Sisäinen menetelmä, ETS Ulkonäkö Samea Partikkeleita Arv. arvio, < pienempi kuin, > suurempi kuin * FINAS-akkreditoitu menetelmä 1)=Alihankinta: SGS Inspection Services Oy 2)=Alihankinta: SGS, Kotka, T156, FINAS-akkreditoitu menetelmä Samea ETS Kyllikki Ek Toimitusjohtaja, Kemisti (FM) Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Kemiallisten analyysien mittausepävarmuudet toimitetaan pyydettäessä. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopiointiin on pyydettävä lupa. KCL Kymen Laboratorio Oy, Patosillantie 2, KUUSANKOSKI, puh , info@kclkymlab.fi

42 KCL Kymen Laboratorio Oy Tutkimustodistus (1) Patosillantie 2, Kuusankoski POHJAVESITUTKIMUS Insinööritoimisto Ekomaa Oy Vesitornintie ORIMATTILA Näytetiedot Näyte Pohjavesi Näyte otettu Näytteenottaja Ari Blom Saapunut laboratorioon Näytteenoton syy Tutkimus Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Yhteyshenkilö Riikka Pöntinen, , Kemisti (FM) Työnro 1112 Näytteenottokohde: Ämmäntöyrään sora-alueet : Lämpötila 7,4 C : Lämpötila 7,3 C. Analyysi Pohjavesi PVP Pohjavesi PVP Yksikkö Menetelmä ph * 6,9 7,2 SFS 3021:1979 Sameus * 5,6 1,1 FNU SFS-EN ISO 7027:2000 Sähkönjohtokyky * 13,3 8,9 ms/m SFS-EN 27888:1994 Väri * < 2,5 < 2,5 mg Pt/l SFS-EN ISO 7887:2012 Rauta * 92 < 30 µg/l FAAS, SFS 3044:1980, SFS 3047:1980 Alumiini liukoinen <10 <10 µg/l GAAS, SFS 5074:90, SFS-EN ISO 15586:04 Haju Ei huom. Ei huom. Sisäinen menetelmä, ETS Ulkonäkö Kirkas Kirkas ETS Arv. arvio, < pienempi kuin, > suurempi kuin * FINAS-akkreditoitu menetelmä Anja Hagman Laboratorioinsinööri (DI) Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Kemiallisten analyysien mittausepävarmuudet toimitetaan pyydettäessä. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopiointiin on pyydettävä lupa. KCL Kymen Laboratorio Oy, Patosillantie 2, KUUSANKOSKI, puh , info@kclkymlab.fi

43 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2009 Projekti: Ämmänäyräs Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Putken numero: uusi pvp 1 Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: Maarit Salonoja Puhelin: Huom. Puhelin: +358 (0) Asennus päivä: ,15 69,14 JJ ,13 69,16 JJ X: ,30 68,99 JJ Koordinaatit: Y: ,30 68,99 JJ Z: 82,320 (maan pinta N60) ,13 69,16 JJ Koordinaattijärjestelmä: YKJ ,13 70,16 ML / näyte ,02 70,27 JJ TASOTIEDOT JA RAKENNE ,20 70,09 JJ ,21 70,08 JJ Putken yläpään taso: 83, ,25 70,04 ML / näyte ,32 69,97 JJ Siivilän alapään taso: 62, ,22 70,07 JJ ,26 70,03 JJ Putkimateriaali: PEH ,40 69,89 JJ ,51 69,78 JJ Putken halkaisija, mm: 63 / JP / näyte Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,30 Fe 89 Jatkoputken pituus: 13,00 Siivilän pituus: 8,00 Kokonaispituus: 21,00 Wmax = 70,27 Wmin = 68,99 Putki maanpinnasta: LUKITTU Jatkoputken pituus: 0,97 Maalajit Syvyys [m] Maalaji kisr 13, hksr Sr MS Putken kuva/sijainti Siivilän pituus: 8,0 Huomautukset laitettu putkeen sarjoitettu lukko, näyte otettu putkinäytteenottimella Toimivuustesti 1min 83,29 3min 83,29 5min 83,29 10min 83,29 Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus Osoite Puhelin Fax Turuntie Espoo jarno.silho@destia.fi