MAATALOUSLOMITTAJAN TYÖTURVALLISUUS JA VOIMAVARAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUSLOMITTAJAN TYÖTURVALLISUUS JA VOIMAVARAT"

Transkriptio

1 MAATALOUSLOMITTAJAN TYÖTURVALLISUUS JA VOIMAVARAT Hankenumero LOPPURAPORTTI LEMPÄÄLÄN KUNTA, LOMITUSPALVELUT Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella ja yhteistyössä Sastamalan seudun lomituspalvelujen kanssa

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. HANKKEEN TAVOITTEET 3. HANKKEEN TOTEUTUS 3.1. Toimijat 3.2. Toteutuksen tausta-ajatus 3.3. Aikataulutus 3.4. Aineiston hankinta 4. TULOKSET 4.1. Voimavarojen ja työturvallisuuden kriittisiä osa-alueita 4.2. Työn imu mittausanalyysi 4.3. Valmistuneet arkityökalut 5. RAPORTOINTI JA JULKISTAMISSUUNNITELMA 6. LIITTEET Liite 1 Yrittäjän ja Lomittajan turvaksi ohjelehtinen Liite 2 Opastuspäivän perehdytyslomake Liite 3 Tärkeiden puhelinnumeroiden A3 Liite 4 Lomituskansio malli Liite 5 Tultaessa Tilalle / Lomatoimen terveiset lomapäätöksen yhteydessä Liite 6 Tärkeimpien käyttökemikaalien arkiohje A4 Liite 7 Lomittajan Palvelusopimus -työpohja / MELA

3 1. JOHDANTO Maatalouslomittajien valmennuksissa on keskusteltu tarpeista koota työyhteisön jaksamiseen liittyviä kohtia ja lomittajan työturvallisuutta vahvistavia kehittämisajatuksia. Maatalouslomittajan toimintaympäristöstä, yksin työskentelystä, työtehtävien moninaisuus ja haasteelliset työtunnit (vaihdellen väleillä klo 5 11 ja klo 15 20) ovat virinneet pohdinnaksi ensiapukoulutuksissa. Maatalouslomittajan tulee olla mm. joustava, sopeutuva, itsenäiseen työntekoon kykenevä ja ammattiylpeyttä kantava monitaituri. Hänen tulee olla sosiaalinen ja idearikas, huolellinen ja vaateita kaihtamaton. Työskentely toisen tiloissa edellyttää lojaaliutta työturvallisuutta vaarantamatta. Palaute saattaa herkästi olla negatiivista, koska suomalaisessa kulttuurissa positiivisen palautteen antaminen ei ole vahvuuksiamme. Työn haasteellisuus, vaihtelevuus ja ammattitaidon monipuolisuus vaikuttavat siihen, että alalle on vaikea saada uusia työntekijöitä. Alalla toimivien työntekijöiden oman ammatti-identiteetin vahvistaminen on yksi keino lisätä alan kiinnostavuutta. Alan imagon kohottaminen ja ammatin myönteisten ominaisuuksien esiin nostaminen tuovat mahdollisuuksia myös uusien työntekijöiden houkuttelemiseksi. Maatalouslomittajan on sopeuduttava erilaisiin työtapoihin ja välineisiin vaihtaessaan tilaa lomitusjaksoittain. Erityisinä haasteina keskusteluissa on pohdittu mm.: - työn suorituspaikan jatkuvaa vaihtuvuutta (tuo myös monipuolisuuden) - työpaikkojen erilaiset olosuhteet joka työpaikassa (onneksi ja onnettomuudeksi) - kaksi päivittäistä työmatkaa - ihmissuhdeasiat niin maatilalla kuin työyhteisössä - työn vastuullisuus Tämä Työsuojelurahaston osittain rahoittama hanke (nro ) keskittyi maatalouslomittajien ammatin keskeisiin työturvallisuushaasteisiin ja käytännön yhteistyökeinoihin maatilayrittäjän ja lomittajan voimavarojen vahvistamiseksi. Tuloksena hankkeessa lähdettiin rakentamaan perusohjeistusta maatilayrittäjän ja maatalouslomittajan välille. Perusohjelehtisen lisäksi syntyi viisi muuta arjen työkalua, joiden avulla maatalouslomittaja ja yrittäjä vahvistavat yhteistyötään ja tehostavat turvallista työntekoa. Hankkeen materiaalit voidaan hyödyntää mm. lomittajien erilaisten työympäristöjen soveltuvuuden arvioinnissa, tietopuolisten opintojen ja työssä oppimisen ja työssä käytössä olevan opastuspäivän sisällön parantamisessa ja työskentelytapojen ja menetelmien kehittämisessä, opettamisessa ja ohjaamisessa sekä alalle opiskelevien osaamisen arvioinnissa. Hankkeen aikana on lisäksi syntynyt uusia ideoita jatkohankkeiden osalta toiminnan kehittämiseksi. Koko hankkeen ajan kaksi eri lomatoimea ; Lempäälän ja Sastamalan lomatoimet ovat voineet vaihtaa kokemuksiaan ja käytäntöjään.

4 2. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli - selvittää maatalouslomittajan turvallisuuden keskeisiä kohtia eri vuodenaikoina - löytää arkisia työkaluja yksittäiselle lomittajalle jaksaa työssään - löytää menetelmiä ja työkaluja lomittajalle jakaa kokemuksiaan ja tietoaan oman ammattinsa erityispiirteistä - koota kansallisesti käytettävissä olevaa arkipäivän materiaalia hyödynnettäväksi sekä kansallisessa että kansainvälisessä koulutuksessa, jatkotutkimuksissa Hankkeessa tuotettiin haastattelujen, Työn imu-mittausten, kuvamateriaalien ja analyysitulosten avulla materiaalia sekä lomittajien keskinäiseen tiedon jakamiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen että alan opetuksen ja työn kehittämisen, lakisääteisen työnopastuksen ja perehdytyksen tueksi. Hankkeen avulla pyrittiin tämän hetken maatalouslomittajan uhkakuvia ja mahdollisuuksia saada esille niin, että alan imago vahvistuisi ja sen houkuttelevuutta voitaisiin lisätä. Konkreettisten toimenpiteiden kautta hankkeen tavoitteet keskittyivät viiden arkityökalun aikaansaamiseksi: - Työn imu-mittaus ja verranto muiden ammattialojen tuloksiin - Opastuspäivän perehdyttämismateriaali - Lomittajan työpisteellä olevan vähimmäismateriaalin ohjeistamiseen - Tarpeellisten puhelinnumeroiden saamiseksi lomittajan käyttöön - Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeistuksen helpottaminen - Yrittäjän ja lomittajan turvallisuudeksi -ohjelehtinen

5 3. HANKKEEN TOTEUTUS Hanke toteutettiin Vuoden pituinen hanke eri vuodenaikojen avulla rytmittivät hyvin hankkeen toteuttamista. Koska ohjausryhmä ja toteuttaja tahot toimivat innostavasti ja erittäin idearikkaasti, suhteellisen lyhyt hankeaika toteutui odotettua paremmin ja tuloksia syntyi enemmän kuin alun perin suunniteltiin. Kukin toimijataho ylitti odotukset ja hanke toteutettiin hienosti alkuperäisen aikataulun mukaan. Suunnitteluvaihe Ohjausryhmän kokoontui vahvistamaan hankkeen toteutuksen ja aikataulutuksen. Vaihe 1: Haastattelut + Työn imu-mittaukset Ensimmäisenä haastateltiin maatalouslomittajien esimiehet ja vastuuhenkilöt. Maatalouslomittajista haastateltiin (esim. eri mittaisilla työkokemuksilla toimivia, erilaisissa työoloissa toimineita) yhteensä 8 henkilöä. Maatalousyrittäjiä hankkeen aikana haastateltiin 10 erilaista (nautatiloja, lypsytiloja, sikatiloja, hevostiloja vanhalla ja uudella teknologialla) Vaihe 2: Maatilakäynnit alkavat Valituilla maatiloilla kartoitettiin toimintaa HSEQ mallin mukaisesti. Tiloilla käytiin yhdessä ja ilman lomittajaa. Digitaalikuvausmateriaalin avulla tilakäynneiltä esiin nousseita hyviä käytänteitä työstettiin sekä lomittajien että työrukkasen kanssa (työrukkanen: FiNPR Oy:n valmentaja + ammattialan edustaja; joko lomittaja, esimies, maanviljelijä tms.). Analyyseissä haettiin keskeisiä työpisteriskejä ja osaamisriskejä. Vaihe 3: Kriittiset pisteet perustyökalujen pohjat Tarkennettiin uusilla tilakäynneillä esiinnousseita työturvallisuus ja työässäjaksamisriskejä ja hahmotettiin kriittisiä pisteitä. Hankkeen tiedottaminen MELA:lle ja Maatalouslomittajien ammattiliiton edustajalle. Vaihe 4: Tulosten syventäminen Pyrittiin rakentamaan opasmateriaalien perusrunkoa, esiteltiin tulokset kaikille lomatoimien lomittajille ja vietiin kehittämisehdotukset materiaaleihin. Tehtiin uusia tilakierroksia ja toteutettiin syventäviä haastatteluja sekä otettiin lisä kuvamateriaalia. Vaihe 5: Tulosten testaaminen Valmennustilaisuudet Lomatoimien ja MTK:n kehittämispäivillä. Arvioitiin hankkeessa kehitettyjä työkaluja ja vahvistettiin työkalujen laatua. Analysointien viimeistelyt ja loppuraportointi

6 3.1 Toimijat Ohjausryhmässä olivat edustettuina sekä työnantaja, työtekijä, työterveys, ammattiliitto ja koulutus tahot. Ohjausryhmän aktiivinen osallistuminen on tuottanut uusia ideoita, konkreettisia ratkaisutapoja ja ohjannut kehitteillä olleita työkaluja loppuun asti. Monipuolinen ohjausryhmä oli asiantunteva ja alan haasteita hyvin tiedostava. Ohjausryhmän jäsenet olivat: Timo Perälampi, Lempäälän lomatoimi Sakari Eerola, Lempäälän lomatoimi Salla Lehtonen, Lempäälän lomatoimi Anne Harju, Lempäälän lomatoimi Viivi Visuri, lomittaja, Lempäälän lomatoimi, lomittajien edustaja Raili Puro, Sastamalan lomatoimi Merja Heikkilä, Sastamalan lomatoimi Johanna Särkijärvi, lomittaja, Sastamalan lomatoimi, lomittajien edustaja Arja Peltomäki-Vastamaa, Työterveyshuolto, Viisari, työterveyden asiantuntijat Raimo Kivineva, valtakunnallisen alan keskusjärjestön edustaja; Maatalouslomittajat ry Tauno Jouhtimäki ja Pia Lahin, MELA Risto Riihimäki ja Esa Majava, Ahlmannin Instituutti, tietopuolisten opintojen asiantuntija Tuija Rasku ja Jonna Tähtivaara, FiNPR Oy Ohjausryhmä on ollut virallisesti koolle kutsuttuna hankkeen aikana viisi kertaa. Tämän lisäksi tiedotusta ja kommenttien vaihtoa on ahkerasti harjoitettu sähköpostin ja pienempi muotoisten palavereiden muodossa. 3.2 Toteutuksen tausta-ajatus Tausta-ajatuksena oli, että nopealla aikataululla ja tehokkaalla alkuhaastattelulla päästää pikaisesti alkuun ja löytämään niitä yhteisiä kriittisiä pisteitä ja keinoja lomittajan voimavarojen ja työturvallisuuden lisäämiseksi yhteistyössä koko lomatoimen ja maatilayrittäjien kanssa. Koko hankkeen ajan haluttiin pitää kiinni siitä, että työntekijän voimavarat ja työturvallisuus tukevat toisiaan ja niille voidaan saada käytännöllinen ja arjessa auttava muoto tai tuote. Tietoa koottiin lomatoimien haastatteluilla, tilakäynneillä, mittauksilla ja avainlomittajien matkassa olemalla vuorokauden ajasta riippumatta. Haastatteluiden avulla kartoitettiin työympäristöstä ja ammatillista hiljaista tietoa kuvaamaan toiminnan kriittisiä pisteitä. Edellä mainituista tietolähteistä saatujen tietojen pohjalta nousivat esille lomittajan työturvallisuuden ja voimavarojen kriittiset pisteet.

7 3.3 Aikataulutus Suunnittelu Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Vaihe 5 Loppujakso ohjausryhmä haastattelut HSEQriskit sisältö Työnimu Digitaalikuvaus analysointi kriittisten pisteiden hahmotus syventävä osuus valmennustilaisuudet marraskuu tammikuu analysointien ja työkalujen viimeistely loppuraportointi Käytännössä hanke toteutettiin viidessä vaiheessa, kuitenkin niin, että eri vaiheet osittain menivät myös päällekkäin. Aikataulu Vaihe Vaihe Vaihe Vaihe Vaihe Raportointi ja yhteenveto, tulosten julkistaminen helmikuun loppuun 2010 mennessä. Ensimmäisen vaiheen aikana kartoitettiin lomittajien Työn imu mittauksen tulokset. Verrokkina käytettiin Jari Hakasen väitöskirjassaan käyttämiä opettajien ja hammaslääkäreiden tuloksia. Mittauksen tuloksena lomittajat ovat henkilöitä, jotka tietoisesti pyrkivät erottamaan työn ja oman ajan. Heidän tuloksensa olivat vaihtelevia, joka noudattaa kuviossaan toimivan työyhteisön tulosta. Ryhmädynamiikan mukaan toimivassa työyhteisössä tulee olla sekä positiivisesti että negatiivisesti latautuneita henkilöitä, jotta toiminta voisi kehittyä eikä kumpikaan osapuoli saisi dominoida toista. Yhteisissä koulutustilaisuuksissa valmius ottaa kantaa ja kertoa viestiä perille vahvistuivat mittauksen tuloksien mukaiseksi. Uppoutuminen työhön noudatti keskiarvoa ja kuvasi lomittaja työyhteisön terveystasoa hyvin. Tavoitteena oli koota nopealla tahdilla keskeiset lomittajan voimavaroja ja työturvallisuutta riskeeraavia seikkoja ja pukea riskit digitaaliseen valokuvamuotoon. Perusajatuksena oli, että haastatteluiden ja mittausten avulla löydettäisiin ne toiminnon hiljaiset signaalit ja vaikutusmahdollisuudet, joista lomittaja ei ehkä rohkene puhua mennessään tilalle tai yrittäjä ei huomaa ottaa puheeksi perehdyttäessään lomittajaa tilansa työtehtäviin. Hankkeen toisessa vaiheessa haettiin taustatietoja ja arvioitiin maatilayrittäjien käsitystä lomittajan työn riskeistä ja mahdollisuuksista. Tavoitteena oli hahmottaa lomittajan työtehtävien yhdenmukaisuus, mahdollisuus työturvallisuuden ylläpitoon ja omien voimavarojen vahvistaminen esim. ohjeiden ja muiden lisätietojen avulla. Näiden tulosten avulla on mahdollista kehittää alan tietopuolisia opintoja tuomaan esiin jo opiskelun aikana käytännön toteutuksessa eteen tulevia haasteita ja parantaa tietopuolisten opintojen valmiuksien antaminen työssä oppimiseen.

8 Kolmannessa vaiheessa koottiin kaikki esiin nousseet riskitekijät ja pyrittiin löytämään niille mahdollisimman konkreettiset ilmenemismuodot. Välineenä käytettiin olemassa olevia ns. mallitilojen hyväksi havaittuja materiaaleja ja kokemuksia, digitaalikuvaamista, pientoimintaryhmiä ja verrantoa mm. MELA:n aiempiin hankkeisiin tai meneillään oleviin muihin hankkeisiin mm. Kuopion Työterveyslaitoksella. Neljännessä vaiheessa koottujen materiaalien ja haastatteluiden sekä pientyöryhmien avulla syvennettiin materiaalia, rakennettiin kuvaussuunnitelmaa ja tarkennettavia kohtia. Päädyttiin tuottamaan yhden arkityökalun sijaan viisi työkalua jotka tukevat sekä maatalouslomittajan että yrittäjän toimintaa. Viidennessä vaiheessa kootut materiaalit esiteltiin sekä Lempäälän että Sastamalan lomatoimien kaikille työntekijöille, MELA:n edustajille, MTK-Pirkanmaan edustajille ja TIETO-MASSI hankkeen (Maa- ja metsätalousyrittäjän hyvinvoinnin johtamisen valmiuksia lisäävä hanke) yhdyshenkilöille ja ohjausryhmälle. Saadut palautteet koottiin ja niiden mukaan muokattiin hankkeen tuloksia paremmiksi. Sovittiin jatkosuunnitelmista työkalujen käyttöön oton suhteen sekä niiden julkaisemisesta. 3.4 Aineiston hankinta Ammatissa toimivien konkareiden, maatilayrittäjien ja lomatoimessa esimiestehtävissä toimivien kokemukset ja hiljainen tieto kerättiin haastattelumenetelmällä. Ohjausryhmän nimeämät tahot haastateltiin teemahaastattelumenetelmää hyväksi käyttäen. Sekä Lempäälän että Sastamalan lomatoimen esimiehet ja työnjohto haastateltiin ensimmäisenä. Sen jälkeen haastateltiin lomittajia, eri työjaksoja olleita, miehiä ja naisia. Maatilakäynnit toteutettiin Sastamalan lomatoimen alueella: 1 nautakarjatila, 1 lypsykarjatila, 1 hevostila ja 1 sikatila. Lempäälän lomatoimen alueella haastattelut tehtiin yhdellä lypsykarjatilalla ja yhden sikatilan edustajan kanssa. Lisäksi oltiin Sastamalan lomatoimen tilaselvityksiä tekevän henkilön matkassa. Haastatteluja päästin syventämään myös syksyn 2009 aikana sekä MTK-Ruoveden, MTK-Lempäälän, MTK-Vesilahden ja MTK-Mouhijärven matkassa, oltaessa yhteisillä opintoretkillä. Kaiken kaikkiaan hankkeen aikana haastateltiin n. 150 henkilöä. Kirjallisia aineistoja hyödynnettiin sekä alan ja koulutuksen järjestämisen taustojen kartoittamisessa, käytössä olevien materiaalien kehittämisessä ja tiedon hankinnassa Lomittajan työn havainnointi, kuvaaminen ja hiljaisen tiedon kerääminen olivat merkittäviä tiedonhankintamenetelmiä. Osallistuvaa havainnointia käytettiin apuna niin lomittajan työn työympäristön ja ammatillisen hiljaisen tiedon kautta nousevien kriittisten pisteiden hahmottamisessa kuin ammattiin oppimiseen liittyvien erityistaitojen näkyväksi tekemisessäkin. Osallistuneiden tahojen palveluksessa työskentelevät alan ammattilaiset antoivat ammattitaitonsa ja osaamisensa pyyteettömästi hankkeen käyttöön.

9 4. TULOKSET Lomittajan työssä työpisteet saattavat vaihtua päivittäin tai joku lomittaja voi onnistua saamaan pitemmän lomituskohteen. Valmiudet maatilalla ohjata ja opastaa lomittajaa vaihtelevat hyvin paljon. Myös lomittajien vastaanottokyky ja opastuksen tarkennustaidot ovat hyvin vaihtelevat. Toisinaan kokemus ja kokemattomuus heikentävät tarkentavien kysymysten tekemisen intoa ja oleellisia tietoja jää kertaamatta tai kokonaan saamatta. Kun toimitaan yksin toisen tiloissa, ja isäntäväki saattaa olla hyvin kaukana lomamatkalla niin tarkentavien puhelinsoittojen tai äkillisissä tilanteissa toimintaohjeiden saaminen ei aina onnistu kovin helposti. 4.1 Voimavarojen ja työturvallisuuden kriittisiä osa-alueita Voimavarojen ja työturvallisuuden kesken on olemassa selviä yhteneväisyyksiä. Kriittisimmiksi alueiksi nousivat: Tilalle saapuminen Tilalla olevat sosiaaliset tilat ja niiden kunto Toimipisteeltä löytyvä ohjeistus ja kirjallinen materiaali Henkilösuojainten käyttömahdollisuus ja kehittämisehdotukset Tilan koneet ja laitteet Tilalla käytössä olevat kemikaalit (puhdistusaineet, lisäaineet, lääkkeet) 4.2 Työn imu mittausanalyysi Jari Hakanen kuvaa väitöskirjassaan Työuupumuksesta Työn Imuun (2005) työn imun olevan myönteinen ja suhteellisen pysyvä tunne- ja motivaatiotila. Työn imu on yhteisöllistä ja tarttuvaa. Työn imu on tasapainoa työn ja muun elämän välillä. On todettu, että työn imua on eniten niillä, joilla on lapsia erityisesti alle kouluikäisiä. Vaimon tarmokkuus on tarttuvaa ja vaikutta myös miehen tarmokkuuteen omalla työpaikallaan. Kodin voimavarat ovat myönteisessä yhteydessä työn imuun. (Jari Hakanen: Työn Imu väitöskirja 2005) Uudessa työhyvinvointi -mallissa edistävinä voimavaratekijöinä ovat kohtuulliset vaatimukset ja tietoinen toiminta niin, että työyhteisön voimavarat löytyvät. Tämä työskentely edellyttää kantaaottavuutta ja asioiden esiintuomista, mikä työn imu mittauksen myötä osoittautui maatalouslomittajilla vahvuudeksi. Työhyvinvointia vahvistaa myös työn itsenäisyys, jota maatalouslomittajan työ edustaa parhaimmillaan. Työpisteellä saattaa tietenkin olla edessä jo sukupolvien tuomat tavat ja tottumukset. Työn Imun jaetaan tarmokkuuteen, omistautumiseen ja uppoutumiseen. Tarmokkuus koetaan energisyytenä. Tarmokkuusväittämillä tarkastellaan vastaajan halukkuutta panostaa työhön ja sinnikkyyttä ja ponnistelun halua. Vastanneiden kohdalla keskiarvoksi tuli 4,6 (max 7). Tulos oli korkeampi kuin esimerkiksi Työn Imu tutkimuksiin osallistuneilla opettajilla ja hammaslääkäreillä.

10 TyönImu Lomittajahanke Tarmokkuus Työn omistautumisella tarkastellaan väittämien avulla, miten merkitykselliseksi työntekijä kokee työnsä, onko työ haasteellista ja kokeeko hän ylpeyttä työstään. Näiden väittämien keskiarvo oli 4,9 (max 7), joka osoittaa omistautumisen olevan vahvempaa vielä kuin tarmokkuuden. TyönImu Lomittajahanke Omistautuminen

11 Uppoutuminen tarkoittaa syvää keskittyneisyyden tilaa ja paneutuneisuutta työhön. Nämä koetaan hyvänä, nautintona ja aika kuluu huomaamattaan. Tämä piirre sisältää myös vaaratekijän. Työntekijä saattaa toistuvasti upota työhönsä niin, että ns. latautumisaika vapaa-aika muine ajatuksineen ja harrastuksineen saattaa kokonaan unohtua tai jäädä toteutumatta. Henkilö saattaa huomaamattaan uupua ja väsyä. Vastaajien keskiarvo oli näiden väittämien kohdalla alhaisin 4,0 (max 10). TyönImu Lomittajahanke Uppoutuminen Maatalouslomituksessa työskentelevien väittämien kokonaisarvon keskiarvo oli 4,5 (max 7). Terveen työyhteisön ja toiminnan piirteinä voidaan tarkastella yhteenvedon sahalaitaisuutta, jossa näkyvät työyhteisön ryhmädynamiikkaan kuuluvat heitot myös lähellä nolla-arvoa olevien kohdalla. TyönImu Lomittajahanke Kokonaisarvo Maatalouslomittajien työn imu mittaukseen osallistuivat kaikki työnjohdosta lomittajiin sekä Lempäälän että Sastamalan lomatoimen alueella. Vastausprosentti oli 98%.

12 Johtopäätöksenä mittauksesta saatiin, että lomatoimessa työskentelevät ovat sitkeitä, ottavat kantaa tarvittaessa ja osaavat rajata työn ja vapaa-ajan. Haasteena työyhteisöllä on, että pidetään elossa myönteisiä voimavaroja etenkin, kun vertaistuen saanti yksin työskenneltäessä täytyy aktiivisesti hakea itse joko kollegalta tai esimieheltä. Työn voimavaroina lomittajat kokivat työn itsenäisyyden, käytännöllisyyden ja eläinten kanssa toimimisen. Työtekijän voimavarojen kannalta sekä työntekijän että työyhteisön tulee tunnistaa, ylläpitää ja edistää työ sisällön voimavaroja. Mahdollisuus on aina olemassa. 4.3 Valmistuneet arkityökalut Kun hanke alkoi, kartoitus lomittajien tämän hetken voimavaroista valmistui ensimmäisenä. Yrittäjän ja lomittajien välisen tiedonkulun parantamiseksi ja varmistamiseksi koottu ohjelehtinen rakentui koko hankkeen aikana hyvin laajasta aihealueesta niihin kuuteen kärkikohtaan ns. TOP6, jotka esitellään yrittäjän ja lomittajan turvallisuudeksi lehtisessä (Liite 1). Maatalousyrittäjällä on oikeus lomapäätöksen saatuaan saada lomittaja tarvittavaksi ajaksi maksuttomaan opastukseen tilalleen. Opastuksen aikana on tarkoitus opastaa lomittaja tilan toimintaan, lomitusajan tehtäviin, laitteiden ja koneiden käyttöön sekä eläinten hoitoon. Jokaisella tilalla on myös muita tilakohtaisia ohjeita ja toimintatapoja, jolloin opastuksen aikana lomittaja toimii yrittäjien työparina ja tutustuu tehtäviinsä. Tämän ajan sisälle on kaivattu kirjattua sisältöä tukinuoraksi niin opastettavalle lomittajalle kuin opastavalle maatilalliselle. Myös työturvallisuuslain 10 velvoittaa tilallisen toteuttamaan työnopastuksen tilakohtaisiin erityisosiin. Hankkeen aikana koottiin työryhmien avulla Opastuspäivälle minimitason dokumentaatiopohja (Liite 2), jota voidaan hyödyntää opastuksen toteuttamisessa. Ensimmäisenä konkreettisena kohtana lomittajat toivoivat työpisteilleen ajan tasalla olevaa ja riittävän kattavaa puhelinnumerolomake (Liite 3). Puhelinnumerolistoja jaetaan Pirkanmaalaisille tiloille ja heitä velvoitetaan pitämään ne näkyvillä lomittajien työpisteillä. Lomittajan mennessä tiloille myös lomittajalla on tyhjä lomake, joka täytetään yhdessä yrittäjän kanssa ja näin varmistetaan puhelinnumeroiden päivittyminen myös tilan työpisteelle. Esimerkillisillä tiloilla on karjakeittiöllä tms. lomittajan työpisteellä erityinen lomittajakansio (Liite 4), jonka suositeltavaa sisältöä koottiin koko hankkeen ajan. Maidonjalostaja yritykset ovat laatutoiminnan osana auttaneet yrittäjiä kokoamaan ns. laatukäsikirjaa, jonka osia lomituskansion sisällössäkin olisi mutta käytännön tilanteena hankkeen aikana tuli eteen, että kansio oli kyllä mutta sitä säilytettiin tilan päätalon sisällä lukkojen takana, minne lomittajalla ei ole mitään asiaa. Koska hankkeen aikana oltiin tiloilla, joissa oli koottu erittäin toimivia lomittajakansioita ja selkeitä ohjeistuksia, haluttiin näiden tilojen ratkaisuja kannustaa ja tuoda esille myös tämän hankkeen aikana. Hyvin asiansa hoitaneet tilat pääsevät esittelemään toimintaansa myös yhteistyöhankkeen TIETO-MASSIN laatupäivällä 2010 marraskuussa Tampereen Ammattikorkeakoululla. Lomatoimistoille lomittajat rakensivat ns. saatekirjeen (Liite 5), jossa maatilayrittäjälle lomapäätöksen mukana lähtee kooste niistä seikoista, mitkä on hyvä varmistaa, että ne ovat kunnossa ennen kuin lomittaja tulee tilalle.

13 Työsuojelupiirit tehostivat vuoden 2009 aikana käynneillään maatilojen kemikaaliturvallisuutta tarkastamalla, miten hyvin tiloilla oli löydettävissä, käytössä olevien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Puutteita oli hyvin paljon ja Sastamalan lomatoimen johdolla koottiin keskeisimmät tilojen käyttämät kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet yhteen. Tätä jättikansiota esiteltiin Työsuojelupiirin tarkastajalle. Käyttöturvallisuustiedotteen tiedotusarvoa haluttiin lisätä ja työryhmä kokosi muutaman yleisimmän kemikaalin käyttöohjeen arkipäiväversion (Liite 6). Arkiversion kooksi päätettiin yhden puolen A4, jotta tiedon runsaus ei haittaa tiedon omaksumista. A4 versio on mahdollista laminoida, jolloin se säilyy pitempään ja paremmin kosteissa tiloissa vuoden ajoista huolimatta. Arkiversio-malli lahjoitettiin myös Työsuojelupiirille jatkokehittämistä varten. Koska hankkeessa toimi kaksi suurta lomatoimea yhdessä, ei pidä unohtaa myöskään kahden eri työpisteen keskinäisen tiedon vaihto ja vertailu hyvin käytänteiden avulla. Työryhmissä ja ohjausryhmässä oli mahdollista vaihtaa tietoa ja jakaa tapahtumien tuomia ajatuksia. Molemmat lomatoimet laajensivat yksiköiden toimintaalueitaan lukien. Hankkeen aikana oli mahdollista yhtenäistää toimintatapoja ja jakaa koottua tietoa laajalle alueelle koko Pirkanmaalla. Ennakoivan työturvallisuuden osalta loppuraporttiin ei voida olla mainitsematta mm. Sastamalassa käytössä oleva Karhuryhmän kokoontumisia. Karhuryhmä muodostuu kattavasti Sastamalan lomatoimen työntekijöistä ja ryhmä käsittelee esiin tullee läheltä piti tilanteet ja sattuneet tapaturmat. Tavoitteena on hakea ratkaisumalleja siihen, että näitä tilanteita ei enää sattuisi.

14 5. RAPORTOINTI JA JULKISTAMISSUUNNITELMA Tämä vapaamuotoinen raportti kuvaa Lomittajan voimavarat ja työturvallisuus hankkeen tavoitteita, toteuttamista ja saavutettuja tuloksia. Raportti toimitetaan Työsuojelurahastolle yhdessä virallisen Kehittämishankkeen loppuraportin kanssa. Hankkeesta on tiedotettu rahoitushakemuksen jättämisen yhteydessä laaditun markkinointisuunnitelman mukaisesti: Hankkeeseen osallistuneet tahot ovat tiedottaneet ja tiedottavat omille taustaorganisaatioilleen sekä harkinnan mukaan sidosryhmilleen. Lempäälän lomatoimen koulutuspäivä / Kangasalan kuohu Sastamalan lomatoimen koulutuspäivä/ Ikaalinen ja Vammala Sastamalan maatalouslomituksen yhteistoimintaryhmä MTK-Pirkanmaan Hyvien käytänteiden koulutuspäivä TIETO-MASSI hankkeen Tunnista Tilasi Riskit seminaaripäivällä Maatalouslomittaja lehdessä maaliskuussa 2009 Maaseudun Tulevaisuus lehdessä marraskuussa 2009 Opetusministeriön ammattitutkintojen kehittämispäivällä huhtikuu/2010 MELA:n laatimassa valtakunnallisessa Lomittajan Palvelusuunnitelman ohjelehtisessä hankkeen tuloksia on päästy hyödyntämää valtakunnan tasolla Valtakunnallisena levikkinä Yrittäjille ja lomittajille Ohjausryhmä on päätöskokouksessaan päättänyt hankkeen tulosten julkistamisesta seuraavaa: Tuloksia esitellään ammattitutkinnon näyttötutkintolautakunnalle huhtikuussa 2010 Valtakunnalliset koulutuspäivät Hankkeesta kirjoitetaan artikkeli Maatalouslomittaja lehteen,. Artikkelia tarjotaan myös Käytännön maamieslehdelle ja Maaseudun Tulevaisuus lehdelle. Tuloksia esitellään ja koekäytetään Maatilan hyvinvoinnin johtamiseen erikoistuneessa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun isännöimässä TIETO-MASSI hankkeessa ja sen nettisivuilla Sekä Lempäälän että Sastamalan lomatoimet ovat luvanneet julkaista hankkeen tuloksia omilla nettisivuillaan. Lempäälän ja Sastamalan lomatoimi painattaa omakustanteena Yrittäjän ja Lomittajan turvaksi lehtistä, jaettavaksi omalla alueellaan. Valmistunutta lehtistä esitellään myös muille Lomatoimille.. Maatalouslomittajan ja Yrittäjän yhteistyöpakettia tullaan esittelemään IOSH:n yhteistyöhenkilölle Birminghamissa toukokuussa 2010 Kaikki hankkeen tuottamat materiaalit ovat vapaasti hankkeessa mukana olevien käytettävissä.

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Opinnollistaminen ja työhyvinvointi osana työpajan kehittämistä

Opinnollistaminen ja työhyvinvointi osana työpajan kehittämistä Opinnollistaminen ja työhyvinvointi osana työpajan kehittämistä Pieksämäki 14.5.2013 Pia-Leena Salo, TtM, sh Bovallius-ammattiopisto 1 Sisältö Ammattiosaamista välityömarkkinoilta (AMOSV) Opinnollistaminen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Visuaalinen myyntityö tutkinnon osa (VISU) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Visuaalinen myyntityö Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Osaamiskartoitushanke Illenpihan ja Kartanonkosken varhaiskasvatuksen toimintayksiköt, 2013-2014 3 päiväkotia, yht, n.

Osaamiskartoitushanke Illenpihan ja Kartanonkosken varhaiskasvatuksen toimintayksiköt, 2013-2014 3 päiväkotia, yht, n. Osaamiskartoitushanke Illenpihan ja Kartanonkosken varhaiskasvatuksen toimintayksiköt, 2013-2014 3 päiväkotia, yht, n. 60 työntekijää Käytännön toteutus yksiköissä Mistä kaikki alkoi - haasteita? Haettiin

Lisätiedot

VERME. 5 vuotta Seinäjoella!

VERME. 5 vuotta Seinäjoella! VERME 5 vuotta Seinäjoella! 2010 - Big Bang! Seinäjoen opettajia rekrytoitiin Vertaismentoriohjaaja-koulutukseen hyvin nopealla aikataululla Viisi lähti matkalle kohti tuntematonta Koulutuksen alussa vallitsi

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia, Työn imua ja voimavaroja MEPCO HRM 28.5.2015 klo 13-14 Anna Tienhaara Psykologi, Organisaatiokonsultti FINOD Asenne asenne on johdonmukaisena ilmi tuleva suhtautumistapa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Yhdessä työtä tehden - hanke Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Taustaa Hanke pohjautuu hollantilaiseen tutkimukseen: Kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Kokemuksia verkostotyöstä ja innovaatiokoulutuksesta Anne Nordblad 10.2.2012 10.2.2012 SUUN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA 2010-2015 Visio:

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Sähköinen kaupankäynti, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot