MAATALOUSLOMITTAJAN TYÖTURVALLISUUS JA VOIMAVARAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUSLOMITTAJAN TYÖTURVALLISUUS JA VOIMAVARAT"

Transkriptio

1 MAATALOUSLOMITTAJAN TYÖTURVALLISUUS JA VOIMAVARAT Hankenumero LOPPURAPORTTI LEMPÄÄLÄN KUNTA, LOMITUSPALVELUT Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella ja yhteistyössä Sastamalan seudun lomituspalvelujen kanssa

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. HANKKEEN TAVOITTEET 3. HANKKEEN TOTEUTUS 3.1. Toimijat 3.2. Toteutuksen tausta-ajatus 3.3. Aikataulutus 3.4. Aineiston hankinta 4. TULOKSET 4.1. Voimavarojen ja työturvallisuuden kriittisiä osa-alueita 4.2. Työn imu mittausanalyysi 4.3. Valmistuneet arkityökalut 5. RAPORTOINTI JA JULKISTAMISSUUNNITELMA 6. LIITTEET Liite 1 Yrittäjän ja Lomittajan turvaksi ohjelehtinen Liite 2 Opastuspäivän perehdytyslomake Liite 3 Tärkeiden puhelinnumeroiden A3 Liite 4 Lomituskansio malli Liite 5 Tultaessa Tilalle / Lomatoimen terveiset lomapäätöksen yhteydessä Liite 6 Tärkeimpien käyttökemikaalien arkiohje A4 Liite 7 Lomittajan Palvelusopimus -työpohja / MELA

3 1. JOHDANTO Maatalouslomittajien valmennuksissa on keskusteltu tarpeista koota työyhteisön jaksamiseen liittyviä kohtia ja lomittajan työturvallisuutta vahvistavia kehittämisajatuksia. Maatalouslomittajan toimintaympäristöstä, yksin työskentelystä, työtehtävien moninaisuus ja haasteelliset työtunnit (vaihdellen väleillä klo 5 11 ja klo 15 20) ovat virinneet pohdinnaksi ensiapukoulutuksissa. Maatalouslomittajan tulee olla mm. joustava, sopeutuva, itsenäiseen työntekoon kykenevä ja ammattiylpeyttä kantava monitaituri. Hänen tulee olla sosiaalinen ja idearikas, huolellinen ja vaateita kaihtamaton. Työskentely toisen tiloissa edellyttää lojaaliutta työturvallisuutta vaarantamatta. Palaute saattaa herkästi olla negatiivista, koska suomalaisessa kulttuurissa positiivisen palautteen antaminen ei ole vahvuuksiamme. Työn haasteellisuus, vaihtelevuus ja ammattitaidon monipuolisuus vaikuttavat siihen, että alalle on vaikea saada uusia työntekijöitä. Alalla toimivien työntekijöiden oman ammatti-identiteetin vahvistaminen on yksi keino lisätä alan kiinnostavuutta. Alan imagon kohottaminen ja ammatin myönteisten ominaisuuksien esiin nostaminen tuovat mahdollisuuksia myös uusien työntekijöiden houkuttelemiseksi. Maatalouslomittajan on sopeuduttava erilaisiin työtapoihin ja välineisiin vaihtaessaan tilaa lomitusjaksoittain. Erityisinä haasteina keskusteluissa on pohdittu mm.: - työn suorituspaikan jatkuvaa vaihtuvuutta (tuo myös monipuolisuuden) - työpaikkojen erilaiset olosuhteet joka työpaikassa (onneksi ja onnettomuudeksi) - kaksi päivittäistä työmatkaa - ihmissuhdeasiat niin maatilalla kuin työyhteisössä - työn vastuullisuus Tämä Työsuojelurahaston osittain rahoittama hanke (nro ) keskittyi maatalouslomittajien ammatin keskeisiin työturvallisuushaasteisiin ja käytännön yhteistyökeinoihin maatilayrittäjän ja lomittajan voimavarojen vahvistamiseksi. Tuloksena hankkeessa lähdettiin rakentamaan perusohjeistusta maatilayrittäjän ja maatalouslomittajan välille. Perusohjelehtisen lisäksi syntyi viisi muuta arjen työkalua, joiden avulla maatalouslomittaja ja yrittäjä vahvistavat yhteistyötään ja tehostavat turvallista työntekoa. Hankkeen materiaalit voidaan hyödyntää mm. lomittajien erilaisten työympäristöjen soveltuvuuden arvioinnissa, tietopuolisten opintojen ja työssä oppimisen ja työssä käytössä olevan opastuspäivän sisällön parantamisessa ja työskentelytapojen ja menetelmien kehittämisessä, opettamisessa ja ohjaamisessa sekä alalle opiskelevien osaamisen arvioinnissa. Hankkeen aikana on lisäksi syntynyt uusia ideoita jatkohankkeiden osalta toiminnan kehittämiseksi. Koko hankkeen ajan kaksi eri lomatoimea ; Lempäälän ja Sastamalan lomatoimet ovat voineet vaihtaa kokemuksiaan ja käytäntöjään.

4 2. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli - selvittää maatalouslomittajan turvallisuuden keskeisiä kohtia eri vuodenaikoina - löytää arkisia työkaluja yksittäiselle lomittajalle jaksaa työssään - löytää menetelmiä ja työkaluja lomittajalle jakaa kokemuksiaan ja tietoaan oman ammattinsa erityispiirteistä - koota kansallisesti käytettävissä olevaa arkipäivän materiaalia hyödynnettäväksi sekä kansallisessa että kansainvälisessä koulutuksessa, jatkotutkimuksissa Hankkeessa tuotettiin haastattelujen, Työn imu-mittausten, kuvamateriaalien ja analyysitulosten avulla materiaalia sekä lomittajien keskinäiseen tiedon jakamiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen että alan opetuksen ja työn kehittämisen, lakisääteisen työnopastuksen ja perehdytyksen tueksi. Hankkeen avulla pyrittiin tämän hetken maatalouslomittajan uhkakuvia ja mahdollisuuksia saada esille niin, että alan imago vahvistuisi ja sen houkuttelevuutta voitaisiin lisätä. Konkreettisten toimenpiteiden kautta hankkeen tavoitteet keskittyivät viiden arkityökalun aikaansaamiseksi: - Työn imu-mittaus ja verranto muiden ammattialojen tuloksiin - Opastuspäivän perehdyttämismateriaali - Lomittajan työpisteellä olevan vähimmäismateriaalin ohjeistamiseen - Tarpeellisten puhelinnumeroiden saamiseksi lomittajan käyttöön - Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeistuksen helpottaminen - Yrittäjän ja lomittajan turvallisuudeksi -ohjelehtinen

5 3. HANKKEEN TOTEUTUS Hanke toteutettiin Vuoden pituinen hanke eri vuodenaikojen avulla rytmittivät hyvin hankkeen toteuttamista. Koska ohjausryhmä ja toteuttaja tahot toimivat innostavasti ja erittäin idearikkaasti, suhteellisen lyhyt hankeaika toteutui odotettua paremmin ja tuloksia syntyi enemmän kuin alun perin suunniteltiin. Kukin toimijataho ylitti odotukset ja hanke toteutettiin hienosti alkuperäisen aikataulun mukaan. Suunnitteluvaihe Ohjausryhmän kokoontui vahvistamaan hankkeen toteutuksen ja aikataulutuksen. Vaihe 1: Haastattelut + Työn imu-mittaukset Ensimmäisenä haastateltiin maatalouslomittajien esimiehet ja vastuuhenkilöt. Maatalouslomittajista haastateltiin (esim. eri mittaisilla työkokemuksilla toimivia, erilaisissa työoloissa toimineita) yhteensä 8 henkilöä. Maatalousyrittäjiä hankkeen aikana haastateltiin 10 erilaista (nautatiloja, lypsytiloja, sikatiloja, hevostiloja vanhalla ja uudella teknologialla) Vaihe 2: Maatilakäynnit alkavat Valituilla maatiloilla kartoitettiin toimintaa HSEQ mallin mukaisesti. Tiloilla käytiin yhdessä ja ilman lomittajaa. Digitaalikuvausmateriaalin avulla tilakäynneiltä esiin nousseita hyviä käytänteitä työstettiin sekä lomittajien että työrukkasen kanssa (työrukkanen: FiNPR Oy:n valmentaja + ammattialan edustaja; joko lomittaja, esimies, maanviljelijä tms.). Analyyseissä haettiin keskeisiä työpisteriskejä ja osaamisriskejä. Vaihe 3: Kriittiset pisteet perustyökalujen pohjat Tarkennettiin uusilla tilakäynneillä esiinnousseita työturvallisuus ja työässäjaksamisriskejä ja hahmotettiin kriittisiä pisteitä. Hankkeen tiedottaminen MELA:lle ja Maatalouslomittajien ammattiliiton edustajalle. Vaihe 4: Tulosten syventäminen Pyrittiin rakentamaan opasmateriaalien perusrunkoa, esiteltiin tulokset kaikille lomatoimien lomittajille ja vietiin kehittämisehdotukset materiaaleihin. Tehtiin uusia tilakierroksia ja toteutettiin syventäviä haastatteluja sekä otettiin lisä kuvamateriaalia. Vaihe 5: Tulosten testaaminen Valmennustilaisuudet Lomatoimien ja MTK:n kehittämispäivillä. Arvioitiin hankkeessa kehitettyjä työkaluja ja vahvistettiin työkalujen laatua. Analysointien viimeistelyt ja loppuraportointi

6 3.1 Toimijat Ohjausryhmässä olivat edustettuina sekä työnantaja, työtekijä, työterveys, ammattiliitto ja koulutus tahot. Ohjausryhmän aktiivinen osallistuminen on tuottanut uusia ideoita, konkreettisia ratkaisutapoja ja ohjannut kehitteillä olleita työkaluja loppuun asti. Monipuolinen ohjausryhmä oli asiantunteva ja alan haasteita hyvin tiedostava. Ohjausryhmän jäsenet olivat: Timo Perälampi, Lempäälän lomatoimi Sakari Eerola, Lempäälän lomatoimi Salla Lehtonen, Lempäälän lomatoimi Anne Harju, Lempäälän lomatoimi Viivi Visuri, lomittaja, Lempäälän lomatoimi, lomittajien edustaja Raili Puro, Sastamalan lomatoimi Merja Heikkilä, Sastamalan lomatoimi Johanna Särkijärvi, lomittaja, Sastamalan lomatoimi, lomittajien edustaja Arja Peltomäki-Vastamaa, Työterveyshuolto, Viisari, työterveyden asiantuntijat Raimo Kivineva, valtakunnallisen alan keskusjärjestön edustaja; Maatalouslomittajat ry Tauno Jouhtimäki ja Pia Lahin, MELA Risto Riihimäki ja Esa Majava, Ahlmannin Instituutti, tietopuolisten opintojen asiantuntija Tuija Rasku ja Jonna Tähtivaara, FiNPR Oy Ohjausryhmä on ollut virallisesti koolle kutsuttuna hankkeen aikana viisi kertaa. Tämän lisäksi tiedotusta ja kommenttien vaihtoa on ahkerasti harjoitettu sähköpostin ja pienempi muotoisten palavereiden muodossa. 3.2 Toteutuksen tausta-ajatus Tausta-ajatuksena oli, että nopealla aikataululla ja tehokkaalla alkuhaastattelulla päästää pikaisesti alkuun ja löytämään niitä yhteisiä kriittisiä pisteitä ja keinoja lomittajan voimavarojen ja työturvallisuuden lisäämiseksi yhteistyössä koko lomatoimen ja maatilayrittäjien kanssa. Koko hankkeen ajan haluttiin pitää kiinni siitä, että työntekijän voimavarat ja työturvallisuus tukevat toisiaan ja niille voidaan saada käytännöllinen ja arjessa auttava muoto tai tuote. Tietoa koottiin lomatoimien haastatteluilla, tilakäynneillä, mittauksilla ja avainlomittajien matkassa olemalla vuorokauden ajasta riippumatta. Haastatteluiden avulla kartoitettiin työympäristöstä ja ammatillista hiljaista tietoa kuvaamaan toiminnan kriittisiä pisteitä. Edellä mainituista tietolähteistä saatujen tietojen pohjalta nousivat esille lomittajan työturvallisuuden ja voimavarojen kriittiset pisteet.

7 3.3 Aikataulutus Suunnittelu Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Vaihe 5 Loppujakso ohjausryhmä haastattelut HSEQriskit sisältö Työnimu Digitaalikuvaus analysointi kriittisten pisteiden hahmotus syventävä osuus valmennustilaisuudet marraskuu tammikuu analysointien ja työkalujen viimeistely loppuraportointi Käytännössä hanke toteutettiin viidessä vaiheessa, kuitenkin niin, että eri vaiheet osittain menivät myös päällekkäin. Aikataulu Vaihe Vaihe Vaihe Vaihe Vaihe Raportointi ja yhteenveto, tulosten julkistaminen helmikuun loppuun 2010 mennessä. Ensimmäisen vaiheen aikana kartoitettiin lomittajien Työn imu mittauksen tulokset. Verrokkina käytettiin Jari Hakasen väitöskirjassaan käyttämiä opettajien ja hammaslääkäreiden tuloksia. Mittauksen tuloksena lomittajat ovat henkilöitä, jotka tietoisesti pyrkivät erottamaan työn ja oman ajan. Heidän tuloksensa olivat vaihtelevia, joka noudattaa kuviossaan toimivan työyhteisön tulosta. Ryhmädynamiikan mukaan toimivassa työyhteisössä tulee olla sekä positiivisesti että negatiivisesti latautuneita henkilöitä, jotta toiminta voisi kehittyä eikä kumpikaan osapuoli saisi dominoida toista. Yhteisissä koulutustilaisuuksissa valmius ottaa kantaa ja kertoa viestiä perille vahvistuivat mittauksen tuloksien mukaiseksi. Uppoutuminen työhön noudatti keskiarvoa ja kuvasi lomittaja työyhteisön terveystasoa hyvin. Tavoitteena oli koota nopealla tahdilla keskeiset lomittajan voimavaroja ja työturvallisuutta riskeeraavia seikkoja ja pukea riskit digitaaliseen valokuvamuotoon. Perusajatuksena oli, että haastatteluiden ja mittausten avulla löydettäisiin ne toiminnon hiljaiset signaalit ja vaikutusmahdollisuudet, joista lomittaja ei ehkä rohkene puhua mennessään tilalle tai yrittäjä ei huomaa ottaa puheeksi perehdyttäessään lomittajaa tilansa työtehtäviin. Hankkeen toisessa vaiheessa haettiin taustatietoja ja arvioitiin maatilayrittäjien käsitystä lomittajan työn riskeistä ja mahdollisuuksista. Tavoitteena oli hahmottaa lomittajan työtehtävien yhdenmukaisuus, mahdollisuus työturvallisuuden ylläpitoon ja omien voimavarojen vahvistaminen esim. ohjeiden ja muiden lisätietojen avulla. Näiden tulosten avulla on mahdollista kehittää alan tietopuolisia opintoja tuomaan esiin jo opiskelun aikana käytännön toteutuksessa eteen tulevia haasteita ja parantaa tietopuolisten opintojen valmiuksien antaminen työssä oppimiseen.

8 Kolmannessa vaiheessa koottiin kaikki esiin nousseet riskitekijät ja pyrittiin löytämään niille mahdollisimman konkreettiset ilmenemismuodot. Välineenä käytettiin olemassa olevia ns. mallitilojen hyväksi havaittuja materiaaleja ja kokemuksia, digitaalikuvaamista, pientoimintaryhmiä ja verrantoa mm. MELA:n aiempiin hankkeisiin tai meneillään oleviin muihin hankkeisiin mm. Kuopion Työterveyslaitoksella. Neljännessä vaiheessa koottujen materiaalien ja haastatteluiden sekä pientyöryhmien avulla syvennettiin materiaalia, rakennettiin kuvaussuunnitelmaa ja tarkennettavia kohtia. Päädyttiin tuottamaan yhden arkityökalun sijaan viisi työkalua jotka tukevat sekä maatalouslomittajan että yrittäjän toimintaa. Viidennessä vaiheessa kootut materiaalit esiteltiin sekä Lempäälän että Sastamalan lomatoimien kaikille työntekijöille, MELA:n edustajille, MTK-Pirkanmaan edustajille ja TIETO-MASSI hankkeen (Maa- ja metsätalousyrittäjän hyvinvoinnin johtamisen valmiuksia lisäävä hanke) yhdyshenkilöille ja ohjausryhmälle. Saadut palautteet koottiin ja niiden mukaan muokattiin hankkeen tuloksia paremmiksi. Sovittiin jatkosuunnitelmista työkalujen käyttöön oton suhteen sekä niiden julkaisemisesta. 3.4 Aineiston hankinta Ammatissa toimivien konkareiden, maatilayrittäjien ja lomatoimessa esimiestehtävissä toimivien kokemukset ja hiljainen tieto kerättiin haastattelumenetelmällä. Ohjausryhmän nimeämät tahot haastateltiin teemahaastattelumenetelmää hyväksi käyttäen. Sekä Lempäälän että Sastamalan lomatoimen esimiehet ja työnjohto haastateltiin ensimmäisenä. Sen jälkeen haastateltiin lomittajia, eri työjaksoja olleita, miehiä ja naisia. Maatilakäynnit toteutettiin Sastamalan lomatoimen alueella: 1 nautakarjatila, 1 lypsykarjatila, 1 hevostila ja 1 sikatila. Lempäälän lomatoimen alueella haastattelut tehtiin yhdellä lypsykarjatilalla ja yhden sikatilan edustajan kanssa. Lisäksi oltiin Sastamalan lomatoimen tilaselvityksiä tekevän henkilön matkassa. Haastatteluja päästin syventämään myös syksyn 2009 aikana sekä MTK-Ruoveden, MTK-Lempäälän, MTK-Vesilahden ja MTK-Mouhijärven matkassa, oltaessa yhteisillä opintoretkillä. Kaiken kaikkiaan hankkeen aikana haastateltiin n. 150 henkilöä. Kirjallisia aineistoja hyödynnettiin sekä alan ja koulutuksen järjestämisen taustojen kartoittamisessa, käytössä olevien materiaalien kehittämisessä ja tiedon hankinnassa Lomittajan työn havainnointi, kuvaaminen ja hiljaisen tiedon kerääminen olivat merkittäviä tiedonhankintamenetelmiä. Osallistuvaa havainnointia käytettiin apuna niin lomittajan työn työympäristön ja ammatillisen hiljaisen tiedon kautta nousevien kriittisten pisteiden hahmottamisessa kuin ammattiin oppimiseen liittyvien erityistaitojen näkyväksi tekemisessäkin. Osallistuneiden tahojen palveluksessa työskentelevät alan ammattilaiset antoivat ammattitaitonsa ja osaamisensa pyyteettömästi hankkeen käyttöön.

9 4. TULOKSET Lomittajan työssä työpisteet saattavat vaihtua päivittäin tai joku lomittaja voi onnistua saamaan pitemmän lomituskohteen. Valmiudet maatilalla ohjata ja opastaa lomittajaa vaihtelevat hyvin paljon. Myös lomittajien vastaanottokyky ja opastuksen tarkennustaidot ovat hyvin vaihtelevat. Toisinaan kokemus ja kokemattomuus heikentävät tarkentavien kysymysten tekemisen intoa ja oleellisia tietoja jää kertaamatta tai kokonaan saamatta. Kun toimitaan yksin toisen tiloissa, ja isäntäväki saattaa olla hyvin kaukana lomamatkalla niin tarkentavien puhelinsoittojen tai äkillisissä tilanteissa toimintaohjeiden saaminen ei aina onnistu kovin helposti. 4.1 Voimavarojen ja työturvallisuuden kriittisiä osa-alueita Voimavarojen ja työturvallisuuden kesken on olemassa selviä yhteneväisyyksiä. Kriittisimmiksi alueiksi nousivat: Tilalle saapuminen Tilalla olevat sosiaaliset tilat ja niiden kunto Toimipisteeltä löytyvä ohjeistus ja kirjallinen materiaali Henkilösuojainten käyttömahdollisuus ja kehittämisehdotukset Tilan koneet ja laitteet Tilalla käytössä olevat kemikaalit (puhdistusaineet, lisäaineet, lääkkeet) 4.2 Työn imu mittausanalyysi Jari Hakanen kuvaa väitöskirjassaan Työuupumuksesta Työn Imuun (2005) työn imun olevan myönteinen ja suhteellisen pysyvä tunne- ja motivaatiotila. Työn imu on yhteisöllistä ja tarttuvaa. Työn imu on tasapainoa työn ja muun elämän välillä. On todettu, että työn imua on eniten niillä, joilla on lapsia erityisesti alle kouluikäisiä. Vaimon tarmokkuus on tarttuvaa ja vaikutta myös miehen tarmokkuuteen omalla työpaikallaan. Kodin voimavarat ovat myönteisessä yhteydessä työn imuun. (Jari Hakanen: Työn Imu väitöskirja 2005) Uudessa työhyvinvointi -mallissa edistävinä voimavaratekijöinä ovat kohtuulliset vaatimukset ja tietoinen toiminta niin, että työyhteisön voimavarat löytyvät. Tämä työskentely edellyttää kantaaottavuutta ja asioiden esiintuomista, mikä työn imu mittauksen myötä osoittautui maatalouslomittajilla vahvuudeksi. Työhyvinvointia vahvistaa myös työn itsenäisyys, jota maatalouslomittajan työ edustaa parhaimmillaan. Työpisteellä saattaa tietenkin olla edessä jo sukupolvien tuomat tavat ja tottumukset. Työn Imun jaetaan tarmokkuuteen, omistautumiseen ja uppoutumiseen. Tarmokkuus koetaan energisyytenä. Tarmokkuusväittämillä tarkastellaan vastaajan halukkuutta panostaa työhön ja sinnikkyyttä ja ponnistelun halua. Vastanneiden kohdalla keskiarvoksi tuli 4,6 (max 7). Tulos oli korkeampi kuin esimerkiksi Työn Imu tutkimuksiin osallistuneilla opettajilla ja hammaslääkäreillä.

10 TyönImu Lomittajahanke Tarmokkuus Työn omistautumisella tarkastellaan väittämien avulla, miten merkitykselliseksi työntekijä kokee työnsä, onko työ haasteellista ja kokeeko hän ylpeyttä työstään. Näiden väittämien keskiarvo oli 4,9 (max 7), joka osoittaa omistautumisen olevan vahvempaa vielä kuin tarmokkuuden. TyönImu Lomittajahanke Omistautuminen

11 Uppoutuminen tarkoittaa syvää keskittyneisyyden tilaa ja paneutuneisuutta työhön. Nämä koetaan hyvänä, nautintona ja aika kuluu huomaamattaan. Tämä piirre sisältää myös vaaratekijän. Työntekijä saattaa toistuvasti upota työhönsä niin, että ns. latautumisaika vapaa-aika muine ajatuksineen ja harrastuksineen saattaa kokonaan unohtua tai jäädä toteutumatta. Henkilö saattaa huomaamattaan uupua ja väsyä. Vastaajien keskiarvo oli näiden väittämien kohdalla alhaisin 4,0 (max 10). TyönImu Lomittajahanke Uppoutuminen Maatalouslomituksessa työskentelevien väittämien kokonaisarvon keskiarvo oli 4,5 (max 7). Terveen työyhteisön ja toiminnan piirteinä voidaan tarkastella yhteenvedon sahalaitaisuutta, jossa näkyvät työyhteisön ryhmädynamiikkaan kuuluvat heitot myös lähellä nolla-arvoa olevien kohdalla. TyönImu Lomittajahanke Kokonaisarvo Maatalouslomittajien työn imu mittaukseen osallistuivat kaikki työnjohdosta lomittajiin sekä Lempäälän että Sastamalan lomatoimen alueella. Vastausprosentti oli 98%.

12 Johtopäätöksenä mittauksesta saatiin, että lomatoimessa työskentelevät ovat sitkeitä, ottavat kantaa tarvittaessa ja osaavat rajata työn ja vapaa-ajan. Haasteena työyhteisöllä on, että pidetään elossa myönteisiä voimavaroja etenkin, kun vertaistuen saanti yksin työskenneltäessä täytyy aktiivisesti hakea itse joko kollegalta tai esimieheltä. Työn voimavaroina lomittajat kokivat työn itsenäisyyden, käytännöllisyyden ja eläinten kanssa toimimisen. Työtekijän voimavarojen kannalta sekä työntekijän että työyhteisön tulee tunnistaa, ylläpitää ja edistää työ sisällön voimavaroja. Mahdollisuus on aina olemassa. 4.3 Valmistuneet arkityökalut Kun hanke alkoi, kartoitus lomittajien tämän hetken voimavaroista valmistui ensimmäisenä. Yrittäjän ja lomittajien välisen tiedonkulun parantamiseksi ja varmistamiseksi koottu ohjelehtinen rakentui koko hankkeen aikana hyvin laajasta aihealueesta niihin kuuteen kärkikohtaan ns. TOP6, jotka esitellään yrittäjän ja lomittajan turvallisuudeksi lehtisessä (Liite 1). Maatalousyrittäjällä on oikeus lomapäätöksen saatuaan saada lomittaja tarvittavaksi ajaksi maksuttomaan opastukseen tilalleen. Opastuksen aikana on tarkoitus opastaa lomittaja tilan toimintaan, lomitusajan tehtäviin, laitteiden ja koneiden käyttöön sekä eläinten hoitoon. Jokaisella tilalla on myös muita tilakohtaisia ohjeita ja toimintatapoja, jolloin opastuksen aikana lomittaja toimii yrittäjien työparina ja tutustuu tehtäviinsä. Tämän ajan sisälle on kaivattu kirjattua sisältöä tukinuoraksi niin opastettavalle lomittajalle kuin opastavalle maatilalliselle. Myös työturvallisuuslain 10 velvoittaa tilallisen toteuttamaan työnopastuksen tilakohtaisiin erityisosiin. Hankkeen aikana koottiin työryhmien avulla Opastuspäivälle minimitason dokumentaatiopohja (Liite 2), jota voidaan hyödyntää opastuksen toteuttamisessa. Ensimmäisenä konkreettisena kohtana lomittajat toivoivat työpisteilleen ajan tasalla olevaa ja riittävän kattavaa puhelinnumerolomake (Liite 3). Puhelinnumerolistoja jaetaan Pirkanmaalaisille tiloille ja heitä velvoitetaan pitämään ne näkyvillä lomittajien työpisteillä. Lomittajan mennessä tiloille myös lomittajalla on tyhjä lomake, joka täytetään yhdessä yrittäjän kanssa ja näin varmistetaan puhelinnumeroiden päivittyminen myös tilan työpisteelle. Esimerkillisillä tiloilla on karjakeittiöllä tms. lomittajan työpisteellä erityinen lomittajakansio (Liite 4), jonka suositeltavaa sisältöä koottiin koko hankkeen ajan. Maidonjalostaja yritykset ovat laatutoiminnan osana auttaneet yrittäjiä kokoamaan ns. laatukäsikirjaa, jonka osia lomituskansion sisällössäkin olisi mutta käytännön tilanteena hankkeen aikana tuli eteen, että kansio oli kyllä mutta sitä säilytettiin tilan päätalon sisällä lukkojen takana, minne lomittajalla ei ole mitään asiaa. Koska hankkeen aikana oltiin tiloilla, joissa oli koottu erittäin toimivia lomittajakansioita ja selkeitä ohjeistuksia, haluttiin näiden tilojen ratkaisuja kannustaa ja tuoda esille myös tämän hankkeen aikana. Hyvin asiansa hoitaneet tilat pääsevät esittelemään toimintaansa myös yhteistyöhankkeen TIETO-MASSIN laatupäivällä 2010 marraskuussa Tampereen Ammattikorkeakoululla. Lomatoimistoille lomittajat rakensivat ns. saatekirjeen (Liite 5), jossa maatilayrittäjälle lomapäätöksen mukana lähtee kooste niistä seikoista, mitkä on hyvä varmistaa, että ne ovat kunnossa ennen kuin lomittaja tulee tilalle.

13 Työsuojelupiirit tehostivat vuoden 2009 aikana käynneillään maatilojen kemikaaliturvallisuutta tarkastamalla, miten hyvin tiloilla oli löydettävissä, käytössä olevien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Puutteita oli hyvin paljon ja Sastamalan lomatoimen johdolla koottiin keskeisimmät tilojen käyttämät kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet yhteen. Tätä jättikansiota esiteltiin Työsuojelupiirin tarkastajalle. Käyttöturvallisuustiedotteen tiedotusarvoa haluttiin lisätä ja työryhmä kokosi muutaman yleisimmän kemikaalin käyttöohjeen arkipäiväversion (Liite 6). Arkiversion kooksi päätettiin yhden puolen A4, jotta tiedon runsaus ei haittaa tiedon omaksumista. A4 versio on mahdollista laminoida, jolloin se säilyy pitempään ja paremmin kosteissa tiloissa vuoden ajoista huolimatta. Arkiversio-malli lahjoitettiin myös Työsuojelupiirille jatkokehittämistä varten. Koska hankkeessa toimi kaksi suurta lomatoimea yhdessä, ei pidä unohtaa myöskään kahden eri työpisteen keskinäisen tiedon vaihto ja vertailu hyvin käytänteiden avulla. Työryhmissä ja ohjausryhmässä oli mahdollista vaihtaa tietoa ja jakaa tapahtumien tuomia ajatuksia. Molemmat lomatoimet laajensivat yksiköiden toimintaalueitaan lukien. Hankkeen aikana oli mahdollista yhtenäistää toimintatapoja ja jakaa koottua tietoa laajalle alueelle koko Pirkanmaalla. Ennakoivan työturvallisuuden osalta loppuraporttiin ei voida olla mainitsematta mm. Sastamalassa käytössä oleva Karhuryhmän kokoontumisia. Karhuryhmä muodostuu kattavasti Sastamalan lomatoimen työntekijöistä ja ryhmä käsittelee esiin tullee läheltä piti tilanteet ja sattuneet tapaturmat. Tavoitteena on hakea ratkaisumalleja siihen, että näitä tilanteita ei enää sattuisi.

14 5. RAPORTOINTI JA JULKISTAMISSUUNNITELMA Tämä vapaamuotoinen raportti kuvaa Lomittajan voimavarat ja työturvallisuus hankkeen tavoitteita, toteuttamista ja saavutettuja tuloksia. Raportti toimitetaan Työsuojelurahastolle yhdessä virallisen Kehittämishankkeen loppuraportin kanssa. Hankkeesta on tiedotettu rahoitushakemuksen jättämisen yhteydessä laaditun markkinointisuunnitelman mukaisesti: Hankkeeseen osallistuneet tahot ovat tiedottaneet ja tiedottavat omille taustaorganisaatioilleen sekä harkinnan mukaan sidosryhmilleen. Lempäälän lomatoimen koulutuspäivä / Kangasalan kuohu Sastamalan lomatoimen koulutuspäivä/ Ikaalinen ja Vammala Sastamalan maatalouslomituksen yhteistoimintaryhmä MTK-Pirkanmaan Hyvien käytänteiden koulutuspäivä TIETO-MASSI hankkeen Tunnista Tilasi Riskit seminaaripäivällä Maatalouslomittaja lehdessä maaliskuussa 2009 Maaseudun Tulevaisuus lehdessä marraskuussa 2009 Opetusministeriön ammattitutkintojen kehittämispäivällä huhtikuu/2010 MELA:n laatimassa valtakunnallisessa Lomittajan Palvelusuunnitelman ohjelehtisessä hankkeen tuloksia on päästy hyödyntämää valtakunnan tasolla Valtakunnallisena levikkinä Yrittäjille ja lomittajille Ohjausryhmä on päätöskokouksessaan päättänyt hankkeen tulosten julkistamisesta seuraavaa: Tuloksia esitellään ammattitutkinnon näyttötutkintolautakunnalle huhtikuussa 2010 Valtakunnalliset koulutuspäivät Hankkeesta kirjoitetaan artikkeli Maatalouslomittaja lehteen,. Artikkelia tarjotaan myös Käytännön maamieslehdelle ja Maaseudun Tulevaisuus lehdelle. Tuloksia esitellään ja koekäytetään Maatilan hyvinvoinnin johtamiseen erikoistuneessa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun isännöimässä TIETO-MASSI hankkeessa ja sen nettisivuilla Sekä Lempäälän että Sastamalan lomatoimet ovat luvanneet julkaista hankkeen tuloksia omilla nettisivuillaan. Lempäälän ja Sastamalan lomatoimi painattaa omakustanteena Yrittäjän ja Lomittajan turvaksi lehtistä, jaettavaksi omalla alueellaan. Valmistunutta lehtistä esitellään myös muille Lomatoimille.. Maatalouslomittajan ja Yrittäjän yhteistyöpakettia tullaan esittelemään IOSH:n yhteistyöhenkilölle Birminghamissa toukokuussa 2010 Kaikki hankkeen tuottamat materiaalit ovat vapaasti hankkeessa mukana olevien käytettävissä.

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Hyvinvointia työstä Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Interventio nuorten työturvallisuustaitojen vahvistamiseen Mikko Nykänen 20.1.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki Työrauhaprojektin taustaa Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilashuoltotyöryhmä alkoi keväällä 2009 valmistella projektia, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

KUNTOSAVOTTA-HANKE. Edistää monipuolisesti yrittäjien hyvinvointia KUOPIO

KUNTOSAVOTTA-HANKE. Edistää monipuolisesti yrittäjien hyvinvointia KUOPIO KUNTOSAVOTTA-HANKE Edistää monipuolisesti yrittäjien hyvinvointia KUOPIO 5.1.2010 Anne-Mari Heikkinen ja Susanna Kähkönen Aluekehityssäätiö / Maito-Savo www. 1 KUNTOSAVOTTA-HANKE Kohderyhmä: Yrittäjät

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Työtaitovalmennus. Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi

Työtaitovalmennus. Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi Työtaitovalmennus Työelämän perustaidot ammatillisen osaamisen tueksi Lähtökohdat: Työtaitovalmennuksella vastataan nuorten itsensä, heidän kanssaan työskentelevien ja erityisesti työnantajien esittämään

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot