MAATALOUSLOMITTAJAN TYÖTURVALLISUUS JA VOIMAVARAT

Transkriptio

1 MAATALOUSLOMITTAJAN TYÖTURVALLISUUS JA VOIMAVARAT Hankenumero LOPPURAPORTTI LEMPÄÄLÄN KUNTA, LOMITUSPALVELUT Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella ja yhteistyössä Sastamalan seudun lomituspalvelujen kanssa

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. HANKKEEN TAVOITTEET 3. HANKKEEN TOTEUTUS 3.1. Toimijat 3.2. Toteutuksen tausta-ajatus 3.3. Aikataulutus 3.4. Aineiston hankinta 4. TULOKSET 4.1. Voimavarojen ja työturvallisuuden kriittisiä osa-alueita 4.2. Työn imu mittausanalyysi 4.3. Valmistuneet arkityökalut 5. RAPORTOINTI JA JULKISTAMISSUUNNITELMA 6. LIITTEET Liite 1 Yrittäjän ja Lomittajan turvaksi ohjelehtinen Liite 2 Opastuspäivän perehdytyslomake Liite 3 Tärkeiden puhelinnumeroiden A3 Liite 4 Lomituskansio malli Liite 5 Tultaessa Tilalle / Lomatoimen terveiset lomapäätöksen yhteydessä Liite 6 Tärkeimpien käyttökemikaalien arkiohje A4 Liite 7 Lomittajan Palvelusopimus -työpohja / MELA

3 1. JOHDANTO Maatalouslomittajien valmennuksissa on keskusteltu tarpeista koota työyhteisön jaksamiseen liittyviä kohtia ja lomittajan työturvallisuutta vahvistavia kehittämisajatuksia. Maatalouslomittajan toimintaympäristöstä, yksin työskentelystä, työtehtävien moninaisuus ja haasteelliset työtunnit (vaihdellen väleillä klo 5 11 ja klo 15 20) ovat virinneet pohdinnaksi ensiapukoulutuksissa. Maatalouslomittajan tulee olla mm. joustava, sopeutuva, itsenäiseen työntekoon kykenevä ja ammattiylpeyttä kantava monitaituri. Hänen tulee olla sosiaalinen ja idearikas, huolellinen ja vaateita kaihtamaton. Työskentely toisen tiloissa edellyttää lojaaliutta työturvallisuutta vaarantamatta. Palaute saattaa herkästi olla negatiivista, koska suomalaisessa kulttuurissa positiivisen palautteen antaminen ei ole vahvuuksiamme. Työn haasteellisuus, vaihtelevuus ja ammattitaidon monipuolisuus vaikuttavat siihen, että alalle on vaikea saada uusia työntekijöitä. Alalla toimivien työntekijöiden oman ammatti-identiteetin vahvistaminen on yksi keino lisätä alan kiinnostavuutta. Alan imagon kohottaminen ja ammatin myönteisten ominaisuuksien esiin nostaminen tuovat mahdollisuuksia myös uusien työntekijöiden houkuttelemiseksi. Maatalouslomittajan on sopeuduttava erilaisiin työtapoihin ja välineisiin vaihtaessaan tilaa lomitusjaksoittain. Erityisinä haasteina keskusteluissa on pohdittu mm.: - työn suorituspaikan jatkuvaa vaihtuvuutta (tuo myös monipuolisuuden) - työpaikkojen erilaiset olosuhteet joka työpaikassa (onneksi ja onnettomuudeksi) - kaksi päivittäistä työmatkaa - ihmissuhdeasiat niin maatilalla kuin työyhteisössä - työn vastuullisuus Tämä Työsuojelurahaston osittain rahoittama hanke (nro ) keskittyi maatalouslomittajien ammatin keskeisiin työturvallisuushaasteisiin ja käytännön yhteistyökeinoihin maatilayrittäjän ja lomittajan voimavarojen vahvistamiseksi. Tuloksena hankkeessa lähdettiin rakentamaan perusohjeistusta maatilayrittäjän ja maatalouslomittajan välille. Perusohjelehtisen lisäksi syntyi viisi muuta arjen työkalua, joiden avulla maatalouslomittaja ja yrittäjä vahvistavat yhteistyötään ja tehostavat turvallista työntekoa. Hankkeen materiaalit voidaan hyödyntää mm. lomittajien erilaisten työympäristöjen soveltuvuuden arvioinnissa, tietopuolisten opintojen ja työssä oppimisen ja työssä käytössä olevan opastuspäivän sisällön parantamisessa ja työskentelytapojen ja menetelmien kehittämisessä, opettamisessa ja ohjaamisessa sekä alalle opiskelevien osaamisen arvioinnissa. Hankkeen aikana on lisäksi syntynyt uusia ideoita jatkohankkeiden osalta toiminnan kehittämiseksi. Koko hankkeen ajan kaksi eri lomatoimea ; Lempäälän ja Sastamalan lomatoimet ovat voineet vaihtaa kokemuksiaan ja käytäntöjään.

4 2. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli - selvittää maatalouslomittajan turvallisuuden keskeisiä kohtia eri vuodenaikoina - löytää arkisia työkaluja yksittäiselle lomittajalle jaksaa työssään - löytää menetelmiä ja työkaluja lomittajalle jakaa kokemuksiaan ja tietoaan oman ammattinsa erityispiirteistä - koota kansallisesti käytettävissä olevaa arkipäivän materiaalia hyödynnettäväksi sekä kansallisessa että kansainvälisessä koulutuksessa, jatkotutkimuksissa Hankkeessa tuotettiin haastattelujen, Työn imu-mittausten, kuvamateriaalien ja analyysitulosten avulla materiaalia sekä lomittajien keskinäiseen tiedon jakamiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen että alan opetuksen ja työn kehittämisen, lakisääteisen työnopastuksen ja perehdytyksen tueksi. Hankkeen avulla pyrittiin tämän hetken maatalouslomittajan uhkakuvia ja mahdollisuuksia saada esille niin, että alan imago vahvistuisi ja sen houkuttelevuutta voitaisiin lisätä. Konkreettisten toimenpiteiden kautta hankkeen tavoitteet keskittyivät viiden arkityökalun aikaansaamiseksi: - Työn imu-mittaus ja verranto muiden ammattialojen tuloksiin - Opastuspäivän perehdyttämismateriaali - Lomittajan työpisteellä olevan vähimmäismateriaalin ohjeistamiseen - Tarpeellisten puhelinnumeroiden saamiseksi lomittajan käyttöön - Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeistuksen helpottaminen - Yrittäjän ja lomittajan turvallisuudeksi -ohjelehtinen

5 3. HANKKEEN TOTEUTUS Hanke toteutettiin Vuoden pituinen hanke eri vuodenaikojen avulla rytmittivät hyvin hankkeen toteuttamista. Koska ohjausryhmä ja toteuttaja tahot toimivat innostavasti ja erittäin idearikkaasti, suhteellisen lyhyt hankeaika toteutui odotettua paremmin ja tuloksia syntyi enemmän kuin alun perin suunniteltiin. Kukin toimijataho ylitti odotukset ja hanke toteutettiin hienosti alkuperäisen aikataulun mukaan. Suunnitteluvaihe Ohjausryhmän kokoontui vahvistamaan hankkeen toteutuksen ja aikataulutuksen. Vaihe 1: Haastattelut + Työn imu-mittaukset Ensimmäisenä haastateltiin maatalouslomittajien esimiehet ja vastuuhenkilöt. Maatalouslomittajista haastateltiin (esim. eri mittaisilla työkokemuksilla toimivia, erilaisissa työoloissa toimineita) yhteensä 8 henkilöä. Maatalousyrittäjiä hankkeen aikana haastateltiin 10 erilaista (nautatiloja, lypsytiloja, sikatiloja, hevostiloja vanhalla ja uudella teknologialla) Vaihe 2: Maatilakäynnit alkavat Valituilla maatiloilla kartoitettiin toimintaa HSEQ mallin mukaisesti. Tiloilla käytiin yhdessä ja ilman lomittajaa. Digitaalikuvausmateriaalin avulla tilakäynneiltä esiin nousseita hyviä käytänteitä työstettiin sekä lomittajien että työrukkasen kanssa (työrukkanen: FiNPR Oy:n valmentaja + ammattialan edustaja; joko lomittaja, esimies, maanviljelijä tms.). Analyyseissä haettiin keskeisiä työpisteriskejä ja osaamisriskejä. Vaihe 3: Kriittiset pisteet perustyökalujen pohjat Tarkennettiin uusilla tilakäynneillä esiinnousseita työturvallisuus ja työässäjaksamisriskejä ja hahmotettiin kriittisiä pisteitä. Hankkeen tiedottaminen MELA:lle ja Maatalouslomittajien ammattiliiton edustajalle. Vaihe 4: Tulosten syventäminen Pyrittiin rakentamaan opasmateriaalien perusrunkoa, esiteltiin tulokset kaikille lomatoimien lomittajille ja vietiin kehittämisehdotukset materiaaleihin. Tehtiin uusia tilakierroksia ja toteutettiin syventäviä haastatteluja sekä otettiin lisä kuvamateriaalia. Vaihe 5: Tulosten testaaminen Valmennustilaisuudet Lomatoimien ja MTK:n kehittämispäivillä. Arvioitiin hankkeessa kehitettyjä työkaluja ja vahvistettiin työkalujen laatua. Analysointien viimeistelyt ja loppuraportointi

6 3.1 Toimijat Ohjausryhmässä olivat edustettuina sekä työnantaja, työtekijä, työterveys, ammattiliitto ja koulutus tahot. Ohjausryhmän aktiivinen osallistuminen on tuottanut uusia ideoita, konkreettisia ratkaisutapoja ja ohjannut kehitteillä olleita työkaluja loppuun asti. Monipuolinen ohjausryhmä oli asiantunteva ja alan haasteita hyvin tiedostava. Ohjausryhmän jäsenet olivat: Timo Perälampi, Lempäälän lomatoimi Sakari Eerola, Lempäälän lomatoimi Salla Lehtonen, Lempäälän lomatoimi Anne Harju, Lempäälän lomatoimi Viivi Visuri, lomittaja, Lempäälän lomatoimi, lomittajien edustaja Raili Puro, Sastamalan lomatoimi Merja Heikkilä, Sastamalan lomatoimi Johanna Särkijärvi, lomittaja, Sastamalan lomatoimi, lomittajien edustaja Arja Peltomäki-Vastamaa, Työterveyshuolto, Viisari, työterveyden asiantuntijat Raimo Kivineva, valtakunnallisen alan keskusjärjestön edustaja; Maatalouslomittajat ry Tauno Jouhtimäki ja Pia Lahin, MELA Risto Riihimäki ja Esa Majava, Ahlmannin Instituutti, tietopuolisten opintojen asiantuntija Tuija Rasku ja Jonna Tähtivaara, FiNPR Oy Ohjausryhmä on ollut virallisesti koolle kutsuttuna hankkeen aikana viisi kertaa. Tämän lisäksi tiedotusta ja kommenttien vaihtoa on ahkerasti harjoitettu sähköpostin ja pienempi muotoisten palavereiden muodossa. 3.2 Toteutuksen tausta-ajatus Tausta-ajatuksena oli, että nopealla aikataululla ja tehokkaalla alkuhaastattelulla päästää pikaisesti alkuun ja löytämään niitä yhteisiä kriittisiä pisteitä ja keinoja lomittajan voimavarojen ja työturvallisuuden lisäämiseksi yhteistyössä koko lomatoimen ja maatilayrittäjien kanssa. Koko hankkeen ajan haluttiin pitää kiinni siitä, että työntekijän voimavarat ja työturvallisuus tukevat toisiaan ja niille voidaan saada käytännöllinen ja arjessa auttava muoto tai tuote. Tietoa koottiin lomatoimien haastatteluilla, tilakäynneillä, mittauksilla ja avainlomittajien matkassa olemalla vuorokauden ajasta riippumatta. Haastatteluiden avulla kartoitettiin työympäristöstä ja ammatillista hiljaista tietoa kuvaamaan toiminnan kriittisiä pisteitä. Edellä mainituista tietolähteistä saatujen tietojen pohjalta nousivat esille lomittajan työturvallisuuden ja voimavarojen kriittiset pisteet.

7 3.3 Aikataulutus Suunnittelu Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Vaihe 5 Loppujakso ohjausryhmä haastattelut HSEQriskit sisältö Työnimu Digitaalikuvaus analysointi kriittisten pisteiden hahmotus syventävä osuus valmennustilaisuudet marraskuu tammikuu analysointien ja työkalujen viimeistely loppuraportointi Käytännössä hanke toteutettiin viidessä vaiheessa, kuitenkin niin, että eri vaiheet osittain menivät myös päällekkäin. Aikataulu Vaihe Vaihe Vaihe Vaihe Vaihe Raportointi ja yhteenveto, tulosten julkistaminen helmikuun loppuun 2010 mennessä. Ensimmäisen vaiheen aikana kartoitettiin lomittajien Työn imu mittauksen tulokset. Verrokkina käytettiin Jari Hakasen väitöskirjassaan käyttämiä opettajien ja hammaslääkäreiden tuloksia. Mittauksen tuloksena lomittajat ovat henkilöitä, jotka tietoisesti pyrkivät erottamaan työn ja oman ajan. Heidän tuloksensa olivat vaihtelevia, joka noudattaa kuviossaan toimivan työyhteisön tulosta. Ryhmädynamiikan mukaan toimivassa työyhteisössä tulee olla sekä positiivisesti että negatiivisesti latautuneita henkilöitä, jotta toiminta voisi kehittyä eikä kumpikaan osapuoli saisi dominoida toista. Yhteisissä koulutustilaisuuksissa valmius ottaa kantaa ja kertoa viestiä perille vahvistuivat mittauksen tuloksien mukaiseksi. Uppoutuminen työhön noudatti keskiarvoa ja kuvasi lomittaja työyhteisön terveystasoa hyvin. Tavoitteena oli koota nopealla tahdilla keskeiset lomittajan voimavaroja ja työturvallisuutta riskeeraavia seikkoja ja pukea riskit digitaaliseen valokuvamuotoon. Perusajatuksena oli, että haastatteluiden ja mittausten avulla löydettäisiin ne toiminnon hiljaiset signaalit ja vaikutusmahdollisuudet, joista lomittaja ei ehkä rohkene puhua mennessään tilalle tai yrittäjä ei huomaa ottaa puheeksi perehdyttäessään lomittajaa tilansa työtehtäviin. Hankkeen toisessa vaiheessa haettiin taustatietoja ja arvioitiin maatilayrittäjien käsitystä lomittajan työn riskeistä ja mahdollisuuksista. Tavoitteena oli hahmottaa lomittajan työtehtävien yhdenmukaisuus, mahdollisuus työturvallisuuden ylläpitoon ja omien voimavarojen vahvistaminen esim. ohjeiden ja muiden lisätietojen avulla. Näiden tulosten avulla on mahdollista kehittää alan tietopuolisia opintoja tuomaan esiin jo opiskelun aikana käytännön toteutuksessa eteen tulevia haasteita ja parantaa tietopuolisten opintojen valmiuksien antaminen työssä oppimiseen.

8 Kolmannessa vaiheessa koottiin kaikki esiin nousseet riskitekijät ja pyrittiin löytämään niille mahdollisimman konkreettiset ilmenemismuodot. Välineenä käytettiin olemassa olevia ns. mallitilojen hyväksi havaittuja materiaaleja ja kokemuksia, digitaalikuvaamista, pientoimintaryhmiä ja verrantoa mm. MELA:n aiempiin hankkeisiin tai meneillään oleviin muihin hankkeisiin mm. Kuopion Työterveyslaitoksella. Neljännessä vaiheessa koottujen materiaalien ja haastatteluiden sekä pientyöryhmien avulla syvennettiin materiaalia, rakennettiin kuvaussuunnitelmaa ja tarkennettavia kohtia. Päädyttiin tuottamaan yhden arkityökalun sijaan viisi työkalua jotka tukevat sekä maatalouslomittajan että yrittäjän toimintaa. Viidennessä vaiheessa kootut materiaalit esiteltiin sekä Lempäälän että Sastamalan lomatoimien kaikille työntekijöille, MELA:n edustajille, MTK-Pirkanmaan edustajille ja TIETO-MASSI hankkeen (Maa- ja metsätalousyrittäjän hyvinvoinnin johtamisen valmiuksia lisäävä hanke) yhdyshenkilöille ja ohjausryhmälle. Saadut palautteet koottiin ja niiden mukaan muokattiin hankkeen tuloksia paremmiksi. Sovittiin jatkosuunnitelmista työkalujen käyttöön oton suhteen sekä niiden julkaisemisesta. 3.4 Aineiston hankinta Ammatissa toimivien konkareiden, maatilayrittäjien ja lomatoimessa esimiestehtävissä toimivien kokemukset ja hiljainen tieto kerättiin haastattelumenetelmällä. Ohjausryhmän nimeämät tahot haastateltiin teemahaastattelumenetelmää hyväksi käyttäen. Sekä Lempäälän että Sastamalan lomatoimen esimiehet ja työnjohto haastateltiin ensimmäisenä. Sen jälkeen haastateltiin lomittajia, eri työjaksoja olleita, miehiä ja naisia. Maatilakäynnit toteutettiin Sastamalan lomatoimen alueella: 1 nautakarjatila, 1 lypsykarjatila, 1 hevostila ja 1 sikatila. Lempäälän lomatoimen alueella haastattelut tehtiin yhdellä lypsykarjatilalla ja yhden sikatilan edustajan kanssa. Lisäksi oltiin Sastamalan lomatoimen tilaselvityksiä tekevän henkilön matkassa. Haastatteluja päästin syventämään myös syksyn 2009 aikana sekä MTK-Ruoveden, MTK-Lempäälän, MTK-Vesilahden ja MTK-Mouhijärven matkassa, oltaessa yhteisillä opintoretkillä. Kaiken kaikkiaan hankkeen aikana haastateltiin n. 150 henkilöä. Kirjallisia aineistoja hyödynnettiin sekä alan ja koulutuksen järjestämisen taustojen kartoittamisessa, käytössä olevien materiaalien kehittämisessä ja tiedon hankinnassa Lomittajan työn havainnointi, kuvaaminen ja hiljaisen tiedon kerääminen olivat merkittäviä tiedonhankintamenetelmiä. Osallistuvaa havainnointia käytettiin apuna niin lomittajan työn työympäristön ja ammatillisen hiljaisen tiedon kautta nousevien kriittisten pisteiden hahmottamisessa kuin ammattiin oppimiseen liittyvien erityistaitojen näkyväksi tekemisessäkin. Osallistuneiden tahojen palveluksessa työskentelevät alan ammattilaiset antoivat ammattitaitonsa ja osaamisensa pyyteettömästi hankkeen käyttöön.

9 4. TULOKSET Lomittajan työssä työpisteet saattavat vaihtua päivittäin tai joku lomittaja voi onnistua saamaan pitemmän lomituskohteen. Valmiudet maatilalla ohjata ja opastaa lomittajaa vaihtelevat hyvin paljon. Myös lomittajien vastaanottokyky ja opastuksen tarkennustaidot ovat hyvin vaihtelevat. Toisinaan kokemus ja kokemattomuus heikentävät tarkentavien kysymysten tekemisen intoa ja oleellisia tietoja jää kertaamatta tai kokonaan saamatta. Kun toimitaan yksin toisen tiloissa, ja isäntäväki saattaa olla hyvin kaukana lomamatkalla niin tarkentavien puhelinsoittojen tai äkillisissä tilanteissa toimintaohjeiden saaminen ei aina onnistu kovin helposti. 4.1 Voimavarojen ja työturvallisuuden kriittisiä osa-alueita Voimavarojen ja työturvallisuuden kesken on olemassa selviä yhteneväisyyksiä. Kriittisimmiksi alueiksi nousivat: Tilalle saapuminen Tilalla olevat sosiaaliset tilat ja niiden kunto Toimipisteeltä löytyvä ohjeistus ja kirjallinen materiaali Henkilösuojainten käyttömahdollisuus ja kehittämisehdotukset Tilan koneet ja laitteet Tilalla käytössä olevat kemikaalit (puhdistusaineet, lisäaineet, lääkkeet) 4.2 Työn imu mittausanalyysi Jari Hakanen kuvaa väitöskirjassaan Työuupumuksesta Työn Imuun (2005) työn imun olevan myönteinen ja suhteellisen pysyvä tunne- ja motivaatiotila. Työn imu on yhteisöllistä ja tarttuvaa. Työn imu on tasapainoa työn ja muun elämän välillä. On todettu, että työn imua on eniten niillä, joilla on lapsia erityisesti alle kouluikäisiä. Vaimon tarmokkuus on tarttuvaa ja vaikutta myös miehen tarmokkuuteen omalla työpaikallaan. Kodin voimavarat ovat myönteisessä yhteydessä työn imuun. (Jari Hakanen: Työn Imu väitöskirja 2005) Uudessa työhyvinvointi -mallissa edistävinä voimavaratekijöinä ovat kohtuulliset vaatimukset ja tietoinen toiminta niin, että työyhteisön voimavarat löytyvät. Tämä työskentely edellyttää kantaaottavuutta ja asioiden esiintuomista, mikä työn imu mittauksen myötä osoittautui maatalouslomittajilla vahvuudeksi. Työhyvinvointia vahvistaa myös työn itsenäisyys, jota maatalouslomittajan työ edustaa parhaimmillaan. Työpisteellä saattaa tietenkin olla edessä jo sukupolvien tuomat tavat ja tottumukset. Työn Imun jaetaan tarmokkuuteen, omistautumiseen ja uppoutumiseen. Tarmokkuus koetaan energisyytenä. Tarmokkuusväittämillä tarkastellaan vastaajan halukkuutta panostaa työhön ja sinnikkyyttä ja ponnistelun halua. Vastanneiden kohdalla keskiarvoksi tuli 4,6 (max 7). Tulos oli korkeampi kuin esimerkiksi Työn Imu tutkimuksiin osallistuneilla opettajilla ja hammaslääkäreillä.

10 TyönImu Lomittajahanke Tarmokkuus Työn omistautumisella tarkastellaan väittämien avulla, miten merkitykselliseksi työntekijä kokee työnsä, onko työ haasteellista ja kokeeko hän ylpeyttä työstään. Näiden väittämien keskiarvo oli 4,9 (max 7), joka osoittaa omistautumisen olevan vahvempaa vielä kuin tarmokkuuden. TyönImu Lomittajahanke Omistautuminen

11 Uppoutuminen tarkoittaa syvää keskittyneisyyden tilaa ja paneutuneisuutta työhön. Nämä koetaan hyvänä, nautintona ja aika kuluu huomaamattaan. Tämä piirre sisältää myös vaaratekijän. Työntekijä saattaa toistuvasti upota työhönsä niin, että ns. latautumisaika vapaa-aika muine ajatuksineen ja harrastuksineen saattaa kokonaan unohtua tai jäädä toteutumatta. Henkilö saattaa huomaamattaan uupua ja väsyä. Vastaajien keskiarvo oli näiden väittämien kohdalla alhaisin 4,0 (max 10). TyönImu Lomittajahanke Uppoutuminen Maatalouslomituksessa työskentelevien väittämien kokonaisarvon keskiarvo oli 4,5 (max 7). Terveen työyhteisön ja toiminnan piirteinä voidaan tarkastella yhteenvedon sahalaitaisuutta, jossa näkyvät työyhteisön ryhmädynamiikkaan kuuluvat heitot myös lähellä nolla-arvoa olevien kohdalla. TyönImu Lomittajahanke Kokonaisarvo Maatalouslomittajien työn imu mittaukseen osallistuivat kaikki työnjohdosta lomittajiin sekä Lempäälän että Sastamalan lomatoimen alueella. Vastausprosentti oli 98%.

12 Johtopäätöksenä mittauksesta saatiin, että lomatoimessa työskentelevät ovat sitkeitä, ottavat kantaa tarvittaessa ja osaavat rajata työn ja vapaa-ajan. Haasteena työyhteisöllä on, että pidetään elossa myönteisiä voimavaroja etenkin, kun vertaistuen saanti yksin työskenneltäessä täytyy aktiivisesti hakea itse joko kollegalta tai esimieheltä. Työn voimavaroina lomittajat kokivat työn itsenäisyyden, käytännöllisyyden ja eläinten kanssa toimimisen. Työtekijän voimavarojen kannalta sekä työntekijän että työyhteisön tulee tunnistaa, ylläpitää ja edistää työ sisällön voimavaroja. Mahdollisuus on aina olemassa. 4.3 Valmistuneet arkityökalut Kun hanke alkoi, kartoitus lomittajien tämän hetken voimavaroista valmistui ensimmäisenä. Yrittäjän ja lomittajien välisen tiedonkulun parantamiseksi ja varmistamiseksi koottu ohjelehtinen rakentui koko hankkeen aikana hyvin laajasta aihealueesta niihin kuuteen kärkikohtaan ns. TOP6, jotka esitellään yrittäjän ja lomittajan turvallisuudeksi lehtisessä (Liite 1). Maatalousyrittäjällä on oikeus lomapäätöksen saatuaan saada lomittaja tarvittavaksi ajaksi maksuttomaan opastukseen tilalleen. Opastuksen aikana on tarkoitus opastaa lomittaja tilan toimintaan, lomitusajan tehtäviin, laitteiden ja koneiden käyttöön sekä eläinten hoitoon. Jokaisella tilalla on myös muita tilakohtaisia ohjeita ja toimintatapoja, jolloin opastuksen aikana lomittaja toimii yrittäjien työparina ja tutustuu tehtäviinsä. Tämän ajan sisälle on kaivattu kirjattua sisältöä tukinuoraksi niin opastettavalle lomittajalle kuin opastavalle maatilalliselle. Myös työturvallisuuslain 10 velvoittaa tilallisen toteuttamaan työnopastuksen tilakohtaisiin erityisosiin. Hankkeen aikana koottiin työryhmien avulla Opastuspäivälle minimitason dokumentaatiopohja (Liite 2), jota voidaan hyödyntää opastuksen toteuttamisessa. Ensimmäisenä konkreettisena kohtana lomittajat toivoivat työpisteilleen ajan tasalla olevaa ja riittävän kattavaa puhelinnumerolomake (Liite 3). Puhelinnumerolistoja jaetaan Pirkanmaalaisille tiloille ja heitä velvoitetaan pitämään ne näkyvillä lomittajien työpisteillä. Lomittajan mennessä tiloille myös lomittajalla on tyhjä lomake, joka täytetään yhdessä yrittäjän kanssa ja näin varmistetaan puhelinnumeroiden päivittyminen myös tilan työpisteelle. Esimerkillisillä tiloilla on karjakeittiöllä tms. lomittajan työpisteellä erityinen lomittajakansio (Liite 4), jonka suositeltavaa sisältöä koottiin koko hankkeen ajan. Maidonjalostaja yritykset ovat laatutoiminnan osana auttaneet yrittäjiä kokoamaan ns. laatukäsikirjaa, jonka osia lomituskansion sisällössäkin olisi mutta käytännön tilanteena hankkeen aikana tuli eteen, että kansio oli kyllä mutta sitä säilytettiin tilan päätalon sisällä lukkojen takana, minne lomittajalla ei ole mitään asiaa. Koska hankkeen aikana oltiin tiloilla, joissa oli koottu erittäin toimivia lomittajakansioita ja selkeitä ohjeistuksia, haluttiin näiden tilojen ratkaisuja kannustaa ja tuoda esille myös tämän hankkeen aikana. Hyvin asiansa hoitaneet tilat pääsevät esittelemään toimintaansa myös yhteistyöhankkeen TIETO-MASSIN laatupäivällä 2010 marraskuussa Tampereen Ammattikorkeakoululla. Lomatoimistoille lomittajat rakensivat ns. saatekirjeen (Liite 5), jossa maatilayrittäjälle lomapäätöksen mukana lähtee kooste niistä seikoista, mitkä on hyvä varmistaa, että ne ovat kunnossa ennen kuin lomittaja tulee tilalle.

13 Työsuojelupiirit tehostivat vuoden 2009 aikana käynneillään maatilojen kemikaaliturvallisuutta tarkastamalla, miten hyvin tiloilla oli löydettävissä, käytössä olevien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Puutteita oli hyvin paljon ja Sastamalan lomatoimen johdolla koottiin keskeisimmät tilojen käyttämät kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet yhteen. Tätä jättikansiota esiteltiin Työsuojelupiirin tarkastajalle. Käyttöturvallisuustiedotteen tiedotusarvoa haluttiin lisätä ja työryhmä kokosi muutaman yleisimmän kemikaalin käyttöohjeen arkipäiväversion (Liite 6). Arkiversion kooksi päätettiin yhden puolen A4, jotta tiedon runsaus ei haittaa tiedon omaksumista. A4 versio on mahdollista laminoida, jolloin se säilyy pitempään ja paremmin kosteissa tiloissa vuoden ajoista huolimatta. Arkiversio-malli lahjoitettiin myös Työsuojelupiirille jatkokehittämistä varten. Koska hankkeessa toimi kaksi suurta lomatoimea yhdessä, ei pidä unohtaa myöskään kahden eri työpisteen keskinäisen tiedon vaihto ja vertailu hyvin käytänteiden avulla. Työryhmissä ja ohjausryhmässä oli mahdollista vaihtaa tietoa ja jakaa tapahtumien tuomia ajatuksia. Molemmat lomatoimet laajensivat yksiköiden toimintaalueitaan lukien. Hankkeen aikana oli mahdollista yhtenäistää toimintatapoja ja jakaa koottua tietoa laajalle alueelle koko Pirkanmaalla. Ennakoivan työturvallisuuden osalta loppuraporttiin ei voida olla mainitsematta mm. Sastamalassa käytössä oleva Karhuryhmän kokoontumisia. Karhuryhmä muodostuu kattavasti Sastamalan lomatoimen työntekijöistä ja ryhmä käsittelee esiin tullee läheltä piti tilanteet ja sattuneet tapaturmat. Tavoitteena on hakea ratkaisumalleja siihen, että näitä tilanteita ei enää sattuisi.

14 5. RAPORTOINTI JA JULKISTAMISSUUNNITELMA Tämä vapaamuotoinen raportti kuvaa Lomittajan voimavarat ja työturvallisuus hankkeen tavoitteita, toteuttamista ja saavutettuja tuloksia. Raportti toimitetaan Työsuojelurahastolle yhdessä virallisen Kehittämishankkeen loppuraportin kanssa. Hankkeesta on tiedotettu rahoitushakemuksen jättämisen yhteydessä laaditun markkinointisuunnitelman mukaisesti: Hankkeeseen osallistuneet tahot ovat tiedottaneet ja tiedottavat omille taustaorganisaatioilleen sekä harkinnan mukaan sidosryhmilleen. Lempäälän lomatoimen koulutuspäivä / Kangasalan kuohu Sastamalan lomatoimen koulutuspäivä/ Ikaalinen ja Vammala Sastamalan maatalouslomituksen yhteistoimintaryhmä MTK-Pirkanmaan Hyvien käytänteiden koulutuspäivä TIETO-MASSI hankkeen Tunnista Tilasi Riskit seminaaripäivällä Maatalouslomittaja lehdessä maaliskuussa 2009 Maaseudun Tulevaisuus lehdessä marraskuussa 2009 Opetusministeriön ammattitutkintojen kehittämispäivällä huhtikuu/2010 MELA:n laatimassa valtakunnallisessa Lomittajan Palvelusuunnitelman ohjelehtisessä hankkeen tuloksia on päästy hyödyntämää valtakunnan tasolla Valtakunnallisena levikkinä Yrittäjille ja lomittajille Ohjausryhmä on päätöskokouksessaan päättänyt hankkeen tulosten julkistamisesta seuraavaa: Tuloksia esitellään ammattitutkinnon näyttötutkintolautakunnalle huhtikuussa 2010 Valtakunnalliset koulutuspäivät Hankkeesta kirjoitetaan artikkeli Maatalouslomittaja lehteen,. Artikkelia tarjotaan myös Käytännön maamieslehdelle ja Maaseudun Tulevaisuus lehdelle. Tuloksia esitellään ja koekäytetään Maatilan hyvinvoinnin johtamiseen erikoistuneessa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun isännöimässä TIETO-MASSI hankkeessa ja sen nettisivuilla Sekä Lempäälän että Sastamalan lomatoimet ovat luvanneet julkaista hankkeen tuloksia omilla nettisivuillaan. Lempäälän ja Sastamalan lomatoimi painattaa omakustanteena Yrittäjän ja Lomittajan turvaksi lehtistä, jaettavaksi omalla alueellaan. Valmistunutta lehtistä esitellään myös muille Lomatoimille.. Maatalouslomittajan ja Yrittäjän yhteistyöpakettia tullaan esittelemään IOSH:n yhteistyöhenkilölle Birminghamissa toukokuussa 2010 Kaikki hankkeen tuottamat materiaalit ovat vapaasti hankkeessa mukana olevien käytettävissä.