SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA

Transkriptio

1 1 SISUKAS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 2 SISUKAS PROJEKTI SISUKAS ( ) eli Sijoitettu lapsi koulussa -projekti, on osa RAY:n Emma ja Elias - avustusohjelmaa, joka kokoaa yhteen järjestöjen lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hankkeita. Ohjelmassa keskitytään alle 15-vuotiaiden kasvuolosuhteiden parantamiseen. Sen tavoitteena on edistää aikuisten yhteistä vastuuta, vanhemmuuden tukemista ja lapsen oikeutta olla lapsi sekä parantaa lapsen ja perheiden tarpeiden huomioimista yhteiskunnassa. SISUKASprojekti kuuluu ohjelman Lapset, koti ja koulu -teema-alueeseen. Projektia hallinnoi Pesäpuu ry, jonka strategisina tavoitteina ovat lapsen ja nuoren osallisuuden edistäminen lastensuojelussa, heidän tarpeistaan lähtevä perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen sekä sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa SISUKAS - projektin visio ja päätavoite SISUKAS kannattelee perhehoitoon sijoitettua lasta koulupolulla. Sijoitettu lapsi koulussa -hankkeen päätavoitteena on edistää sijoitettujen lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä kehittämällä monialainen tukimalli lapsen koulunkäynnin tukemiseen. Malli rakentuu pohjoismaisena yhteistyönä ruotsalaiseen SkolFam -mallin pohjalta, jota pilotoidaan parhaillaan myös Norjassa ja Tanskassa. Kohderyhmänä projektissa ovat esi- ja alkuopetusikäiset, perhehoitoon pitkäaikaisesti sijoitetut lapset. Pilottialueena Keski-Suomi. Sijoitettu lapsi koulussa projektin pohjoismaisia kumppaneita ja pilotteja: Ruotsin, SkolFam verkosto, Pohjoismaiden hyvinvointikeskus, - pa- barn-i-familjehem/ Norjan koulupilotti, Tanskan koulupilotti, Projektin kotimaiset kumppanit: Jyväskylän kaupunki, sijaishuolto, sivistystoimi Jyväskylän yliopisto, kasvatustiede, opettajankoulutus Niilo Mäki Instituutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VETURI-hanke, OPH Lapsiasiavaltuutetun toimisto Tampereen yliopisto, sosiaalityö Hanke on edennyt vuoden 2013 aikana tavoitteiden mukaisesti.

3 3 SISUKAS projektin osatavoitteet 2013 Osatavoite 1. Sijoitetun lapsen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen Luodaan yhteistyömalli, pilotoidaan Keski-Suomessa ja tehdään lasten alkukartoitukset. Vuoden 2013 aikana projektiin palkattu moniammatillinen SISUKAS- tiimi (psykologi, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä) perehtyi Skolfam-malliin ja kokosi suomalaisen testipatteriston hyödyntäen ulkopuolisia asiantuntijoita. Muovattiin pilottimalli ja tehtiin toimintasuunnitelma lasten psykologisia ja pedagogisia alkukartoituksia sekä dokumentointia varten. Tiimi haastatteli projektiin ilmoittautuneiden sijoitettujen lasten (6-11-v., N=20) omat sosiaalityöntekijät (N=7) ja tutustui lasten asiakaskertomuksiin. Tiimi tapasi myös sijaisvanhemmat ja sijoitetut lapset kotioloissa alkuhaastattelun merkeissä sekä opettajat kouluilla. Ajokilometrejä kertyi, koska sijaiskodit (20) ja päiväkodit/ koulut (17) sijaitsivat 10 kunnassa ympäri Keski-Suomea. Lasten alkukartoitukset käynnistyivät maaliskuussa Pilotti toteutettiin mahdollisimman samanlaisena kuin Ruotsin SkolFam-mallissa interventioiden vertailtavuuden takia. Psykologi haastatteli ja testasi lasten kykyprofiilin (WISCIV) sekä teki lapsille haastatteluna Vahvuudetvaikeudet-kyselyn (SDQ, Strenghts and Difficulties Questionary), jonka myös opettajat ja sijaisvanhemmat täyttivät kyselynä lasta koskien. Sijaisvanhemmat täyttivät myös lasten psykiatrisia oireita kartoittavan kyselyn (CBCL, Child Behavior Checklist). Erityisopettaja testasi lasten oppimisvalmiuksia lukemisessa (ALLU), kirjoittamisessa sekä matemaattisissa taidoissa (MAKEKO). Sekä lapsi että opettaja arvioivat myös keskinäistä vuorovaikutussuhdettaan, lapset VAScalen avulla ja opettajat kyselyn (STRS) avulla. Psykologi ja erityisopettajat havainnoivat vuorovaikutusta myös luokkatilanteessa. Lapsia haastateltiin Minä koululaisena- kyselyn avulla (NMI, Omis-hankkeen kysely). Lapset antoivat tapaamisissa palautetta omien vihkojensa kautta, johon he myös saivat tarroja. Lapset saivat omat Rento-läksykoirat ja oppimispelit. Puolella lapsista koulu sujui yleisen tuen piirissä ja puolet tarvitsi tehostetun tai erityisen tason tukea. Kartoituksen palautekeskustelussa koottiin lapsi ja lapsen lähiaikuiset yhteiseen vuoropuheluun lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista niihin parhaiten vastaavan oppimisympäristön luomisesta. Sovittiin lapsen oppimissuunnitelmapalaverista sekä tuen ja seurannan käynnistymisestä Projektin sosiaalityöntekijä, psykologi ja erityisopettaja konsultoivat lasten opettajia ja sijaisvanhempia sekä sitouttivat sosiaalityöntekijöitä ja oppilashuoltoa yhteistyöhön lapsen asioissa. Lapset saivat jokainen oman Rento-läksykoiran sekä pelin jouluksi. Palautetta kerättiin eri osapuolilta kyselyin, haastatteluin sekä yksilö- ja fokusryhmätapaamisissa.

4 4 Tulokset Kaikille SISUKAS- projektiin osallistuville lapsille (N=20) tehtiin suunnitellusti psykologinen ja pedagoginen kartoitus. Tietoa koottiin myös sosiaalityöntekijöiltä, sijaisvanhemmilta ja opettajilta. Syntymävanhempia informoitiin pääasiassa sosiaalityöntekijöiden välityksellä. Nähdystä ja kuullusta koottiin ja annettiin yhteinen palaute (joskus ensin sijaisperheelle ja sitten koululle) pohjaksi keskustelulle intervention tukitoimien ja seurannan järjestämisestä. Palautetta kerättiin lapsilta, sijaisvanhemmilta, sosiaalityöntekijöiltä sekä opettajilta kyselyn ja haastattelun avulla. Kokonaisuudessaan projektiin suhtauduttiin myönteisesti. Koettiin, että tietoisuus lapsen tarpeista ja koulumenestyksen merkityksestä lapsen tulevaisuudelle oli lisääntynyt. Sosiaalityöntekijät kokivat saaneensa valtavasti lisätietoa lapsesta työnsä tueksi, sijaisvanhemmat kokivat tulleensa kuulluiksi ja lapsista oli mukavaa työskennellä SISUKAS-tätien kanssa. Myös opettajat kokivat hyötyneensä yhteistyöstä, vaikka hektiseen koulumaailmaan mukaan meno vaatikin paikoin hyvää pelisilmää ja paikallisen koulun toimintatapojen kunnioittamista. Opettajien mukaan alkukartoitukset toivat esille tietoa, jota ei aiemmin ollut. Tämä on lisännyt heidän mukaansa ymmärrystä ja auttanut lapsen kohtaamisessa ja tuen suunnittelussa. He ovat ottaneet yhdessä suunnitellut tukitoimet käyttöön kouluun arkeen soveltuvina. Jotkut opettajista ovat saaneet pontta ryhtyä aktiivisemmin puolustamaan lapsen oikeutta tukiin, joita hänellä ei aikaisemmin ole ollut (avustaja, tehostettu tuki, erityinen tuki, opetuksen eriyttäminen). Vaikutukset ja palautetta On kuin lottovoitto, että tyttö pääsi SISUKAS-projektiin ( biologinen äiti) Sijaisvanhempien kommentteja (kysely 10/2013) Hankkeesta on lapselle koulunkäyntiin ja oppimiseen saatu apua. On ollut hyötyä siitä, että olen voinut jakaa huoleni ja ilonaiheeni ammattilaisten kanssa ja saanut oikeaa tietoa ja ymmärrystä ilmiöihin, joita olen pohtinut. Oltiin aavisteltu, että jotakin on, mutta nyt testeissä löytyi selkeä puheen ymmärtämisen ja tuottamisen erityisvaikeus. Nyt koulussa osataan paremmin tukea. Omat ajatukset ovat avautuneet uudella tavalla lasta tukevaksi koulunkäynnin suhteen. Lukemisprojekti on hyvä yhteinen urakka. Tuloksia näkyy lukemisessa. Lapsen saama hyöty sijaisvanhemman kokemana Lapsi tulee paremmin kuulluksi ja nähdyksi. Hän saa koulussa paremmin tukea ja ymmärrystä. Lapsi on helpottunut, kun saa syyn asioille. Ei tarvitse kokea olevansa tyhmä. Lapsi saa myönteistä huomiota ja ihan omia hetkiä.

5 5 Lapsen asioihin on kunnolla perehdytty ja autettu lasta ja sijaisperhettä eteenpäin. Koulunkäynnin helpottuminen ja odotetut tapaamiset psykologin ja erityisopettajan kanssa. Lasten palautetta (tapaamiset) Oli mukava, kun sain tehdä tehtäviä. On kiva olla Sisukkaassa, koska mä kehityn tässä koko ajan: Sisukkaassa on mukavaa, koska siinä on mun kaverikin. Sosiaalityöntekijöiden kommentteja (kysely 12/2013): Lasten asiat ovat menneet eteenpäin, lapset ovat saaneet konkreettista tarvitsemaansa apua ja työntekijänä on pystynyt hankkeen kautta etsimään tarvittavia tukimuotoja lapselle ja perheelle. Ymmärrys lasta ja tämän tarpeita kohtaan on lisääntynyt. Työntekijänä kiinnittää nyt paremmin huomiota lasten kouluasioihin. Välineitä on tullut sosiaalityöntekijän työhön. Selkeät ohjeet, miten toimia, kun sijoitettu lapsi on aloittamassa koulutaivalta.. helpottanut jonkin verran sosiaalityöntekijän työtä. Osatavoite 2. Aikuisten osaamisen vahvistaminen ja vaikuttamistyö Puheenvuorot, työpajat, koulutukset ja artikkelit. Sijoitettu lapsi koulussa - hanke koulutti, teki vaikuttamistyötä ja esittäytyi vuoden aikana useissa asiantuntijapuheenvuoroissa, luennoissa ja työpajoissa sekä oli näytteilleasettajana alueellisilla sekä valtakunnallisilla päivillä ja messuilla. Tapahtumat poikivat useita yhteydenottoja sekä koulutus- ja konsultaatiopyyntöjä. Aiheesta kirjoitettiin myös lukuisia lehtijuttuja (ks. kohta tiedottaminen). Yhteistyössä Valtakunnallinen oppimisen ja tuen verkoston (VALTERI), Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen, VETURI hankkeen ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa tehtiin aiesopimus ja rahoitushakemus Opetushallitukselle valtakunnallisen henkilöstökoulutuksen käynnistämiseksi viidellä paikkakunnalla teemalla Psyykkisesti oireileva lapsi koulussa. Rahoituksen toteutuessa prosessit käynnistyisivät syksyllä 2014 päättyen 2015 kevääseen. Hanketta hallinnoi Palmenia. SISUKAS- projekti tuottaisi yhden luentopäivän (x 5) kokonaisuuteen ja Pesäpuu Väline Cafet. Lisäksi Educode on pyytänyt SISUKAS-mallia mukaan omaan valtakunnalliseen koulutusprosessiinsa, joka on suunnattu opettajille.

6 6 Tulokset: Tapahtumat ja seminaarit KUN SISÄLLE SATTUU!- kiintymyssuhteen tukeminen koulussa luento (Välivaara), Mikaelin pedagogiset iltapäivät - haastavasti käyttäytyvä oppija luokassa, valtion erityiskoulun henkilöstölle, Mikkeli, 3h, 30.8, (40 osallistujaa) AJOISSA KOTIIN, PERHEHOIDON REKRYTOINTITAPAHTUMA ja Smurffi-elokuva sijaisperheille, 14.9, yhteistyössä PePPi ja Emma & Elias-hankkeet Jyväskylä(100) IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - traumatisoitunut lapsi koulussa luento (Välivaara), Keski-Suomen koulunkäynnin ohjaajat 2 x 3h, (100 osallistujaa) SISUKAS työpaja, Tärkeä koulu- alaseminaarissa (SISUKAS-tiimi), Sijaishuollon päivät Tampere, 2 x 1½h, 1.10 (90 osallistujaa) SISUKASTIIMIN info, Keski-Suomen sijaisvanhempien päivät 26.10, Laukaa (100 osallistujaa) Haukkalasäätiön seminaari Psykologimessut , Helsinki., näytteilleasettaja (500 osallistujaa) KIINTYMYSSUHTEEN TUKEMINEN KOULUSSA- luento (300 osallistujaa, Välivaara)+ näytteilleasettajana KEOS-tapahtuma (3000 osallistujaa), opettajien VESO-päivät, Jyväskylä, 9.11 Emma ja Elias-verkostotapaamiset (6 kpl): Innostamo 29.1, Sosiaalialan asiantuntijapäivät , Lastensuojelun kesäpäivät , 13.9, Sijaishuollon päivät , Arviointipäivät , KASTE oppilashuollon oppimisverkostotapaamiset Helsinki (5 kpl) 8.5,27.5, 6.5, 6.6, 5.11 SISUKAS-esittely Pesäpuun hallitukselle 21.5 Vaikutukset ja koulutuspalautetta Lisää tällaisia luentoaiheita, koska meidän arjessa on paljon erityislapsia. Sain monta ideaa, jota voi hyödyntää omassa työssä:) Nosti hyvin esille lapsen/nuoren näkökulman ja kokemukset Erittäin hyvä, antoisa ja koskettava koulutus. Mukavan vaihteleva esitys videopätkineen ja musiikkeineen. Liikuttava. Kouluttaja tiesi mistä puhui. Kivasti videoilla kevennetty Traumatisoitunut lapsi koulussaluento.

7 7 Osatavoite 3. Monialaisen verkostotyön mallintaminen ja pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Vuoden 2013 aikana yhteistyö ruotsalaiseen SkolFam - verkoston kanssa jatkui. Verkostossa on mallinnettu tukea sijoitetun lapsen koulupolulle ja saatu tutkitusti rohkaisevia tuloksia. Ruotsin mallia on pilotoitu hyvin kokemuksin myös Norjassa ja Tanskassa on meneillään vastaava pilotti. SkolFam-verkostoa tavattiin syyskuussa Malmön seminaarissa, jossa oli paikalla Ruotsin lapsiasiavaltuutettu, 100 verkoston jäsentä eri kunnista sekä Stiftelsen Almänna Barnhuset säätiön edustajat. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijaluentoja ja eri kuntien moniammatilliset tiimit esittelivät SkolFam- interventioidensa tuloksia. Kokemukset olivat samansuuntaisia kuin SISUKASprojektissa. Kokemuksia päästiin vaihtamaan myös työpajoissa. Tapaamisessa julkistettiin myös tieto, että Helsingborgissa kehitettyä mallia siirtyy koordinoimaan Almänna Barnhuset säätiö ja aiemmin lisenssin takana ollut, SkolFam-käsikirja annetaan vapaasti käyttöön. Tämä helpotti myös SISUKAS-mallin rakentamistyötä. Käsikirjan käännöstyö aloitettiin. Pohjoismaista yhteistyötä jatkettiin myös Nordens Välfärdcenterin Tidiga insatser för sårbara familjer- projektin tuotosten tiimoilta. Lapsen ääni -osahankkeessa tuotettua DVD-elokuvaa sijoitettujen lasten ja nuorten näkemyksistä varhaisesta tuesta levitettiin. Pohjoismaiden neuvosto järjesti asiaan liittyviä seminaareja Pohjoismaissa sekä Baltian maissa. Nuorilla on väliä!- metodiopas oli verkossa saatavilla kaikilla pohjoismaisilla kielillä. ( Uutta sijoitettujen lasten koulutukseen liittyvää Nordens Välfärdcenterin yhteistyöhanketta, Nordens barn - Fokus på barn i familjehem, alettiin valmistella. Projekti kutsuttiin mukaan nuorten osallisuus - osahankkeen asiantuntijaryhmään. Paikalliset ja alueelliset verkostot Yhteistyötä tehtiin alueellisissa, valtakunnallisissa (KASTE, Emma & Elias) verkostoissa. Projekti osallistui mm. uuden oppilashuoltolain kommentointiin. Emma ja Elias-ohjelma sisällä verkotuttiin muiden kouluhankkeiden kanssa. Ajatusten vaihtoa käytiin erityisesti Tillbaka till Framtiden projektin kanssa, joka puuttuu koulupoissaoloihin. Paikallisella tasolla tehtiin yhteistyö Arvokas elämä-hankkeen kanssa, joka kehittää tukimuotoja vammaisten lasten perhehoitoon. Yhteistyössä koottiin yhteen monialaisia verkostoja pohtimaan kehitteillä olevien mallien juurruttamista rakenteisiin. Peppi-vapaaehtoistyöhankkeen kanssa suunniteltiin yhteistä toimintaa.

8 8 SISUKAS-projektin kehittämistyöhön antoivat panoksensa erilaiset hankkeessa kootut, säännöllisesti kokoontuvat ohjaus-, ideointi-, kehittäjä- ja tutkimusryhmät. Reflektointipintaa tarjosivat myös Pesäpuun sisäiset työkokoukset, suunnittelupäivät sekä yhteistyö järjestön hallituksen kanssa. Jyväskylän sosiaalityöntekijöille pidetyissä Innostamoissa (4) mallinnettiin sosiaalityötä tiimin johdolla. Tulokset Liityttiin tiiviimmin mukaan pohjoismaiseen Sijoitettu lapsi koulussa kehittämistyöhön. Emma ja Elias kouluhankkeiden kanssa käynnistyi valtakunnallinen yhteistyö. Paikallistasolla koottiin verkostoja pohtimaan monialaista verkostotyötä ja mallintamaan sijoitetun lapsen koulupolkua. Eri hankkeet tiivistivät paikallistason yhteistyötä hyvien käytäntöjen saamiseksi säästöjen keskellä rakenteisiin. Mallintaminen eteni myös hankkeen omissa ohjaus- ja ideointiryhmissä. Pohjoismainen yhteistyö SkolFam -verkostotapaaminen, Malmö, (100) Tidiga insatser för sårbara familjer- Nordens Välfärdcenterin seminaarit, pohjoismaisen projektin tulokset ja elokuva esittelyssä: Helsinki 11.3, Maarianhamina 20.3, Oslo 11.4, Kööpenhaminan15.5, Tukholma 24.5, Torshavn 27.5, Tromsö 11.6, Nuuk 28.8, Ilulissat 29.8, Reykjavik 8.10 Nordens Välfärdcenterin jatkohankkeen, Fokus på barn i familjehem, asiantuntijaryhmään liittyminen Ohjaus-, ideointi- ja kehittäjäryhmätapaamiset Ohjausryhmän kumppanitapaamiset (Akvaariot) ja Monitoimijaisen ideointiryhmä perustettiin (Työrukkanen)29.10 Sijaishuollon sosiaalityön kehittäjäryhmä (Innostamot)18.1, 8.4, 23.8, Vaikutukset ja palautetta Fint att ni har kommit igång riktigt bra och att ni hade preliminära data från den första baselinemätningen redan. Det låter mycket spännande! Jag skulle gärna vilja veta lite mer om hur ni jobbar och vilka erfarenheter ni gör. Har du något material på svenska eller engelska som du skulle kunna låta mig få del av? (Rikard Tordön, Nationell samordnare SkolFam) Välkommen till det första expertgruppsmötet för projektet Nordens barn- fokus på barn i fosterhem. Vi ser fram emot att träffa dej för att börja göra en plan för den del i projektet som handlar om barn och unga själva. Ett förslag är att fokusera på det stöd ungdomar får inför och efter avslutat placering. (Kristin Marklund, projektledare, Nordens Välfärdcenter )

9 9 Osatavoite 4. Tutkimus, intervention vaikuttavuuden arviointi Projektin etenemistä tavoitteiden suuntaan seurattiin arvioitiin kumppaneista koostuvissa ohjausja ideointiryhmän tapaamisissa sekä Pesäpuun sisällä. Sparraajana ja reflektiopintana toimi myös Arvokas-elämä-hanke. Lasten sijaisvanhemmille, sosiaalityöntekijöille sekä opettajille tehtiin kysely ja lapsilta kerättiin palautetta tapaamisessa haastattelemalla ja omien vihkojen kautta. Tilaisuuksista ja koulutuksista koottiin myös palautetta. (ks. edellä) Tutkimusyhteistyötä tehtiin Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan oppiaineen sekä Opetushallituksen rahoittaman VETURI- hankkeen kanssa, jonka kehittämistyö kohdistuu perusopetuksen vaativaan erityiseen tukeen. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin neljää opinnäytetyötä (kandityö, kaksi pro gradu-tutkielmaa ja väitöskirja), joista ensimmäiset tutkimukset valmistuivat Toinen opinnäyte oli ansiokas systemaattinen kirjallisuuskatsaus sijoitetun lapsen koulunkäynnistä ja toinen kokosi yhteen alkukartoituksen tulokset ja vertasi niitä vastaaviin pohjoismaisiin tuloksiin. Projekti haki Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitoksen kanssa tutkimusapurahaa Alli Paasikiven Säätiöltä, jonka turvin opiskelijoille oli mahdollisuus maksaa apuraha opinnäytteistä; aineiston käsittelystä, analyysistä ja tutkimuksista. Tulokset Tutkimusryhmätapaamiset (10 kpl) Räty, Välivaara, Mäntymaa, Saksola, Pirttimaa (2013) SISUKAS alkukartoituksen tulokset, tutkimusraportti 1 Löhönen (2013) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten koulusuoriutuminen. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. JYU, kasvatustieteiden tiedekunta. Vaikutukset Hankkeen todettiin etenevän tavoitteiden suunnassa ja palaute oli kaikilta suunnilta erittäin myönteistä. Lasten osallisuuden huomioimista toivottiin ohjausryhmässä vielä mietittävän lisää. Hankkeessa tehty pohjoismainen vuoropuhelu sekä tutkimusyhteistyö poiki kiinnostusta koulupuolella psyykkisesti oireilevien lasten kanssa työskentelyyn ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Pesäpuu kutsuttiin mukaan kumppaniksi koulutusyhteistyöhön. Luennot ja työpajat herättivät laajaa kiinnostusta ja konsultaatiokyselyitä eri puolilta maata. Myös useita harjoittelijoita ja opinnäytetyöntekijöitä oli tarjolla projektiin.

10 10 Osatavoite 5. Tiedottaminen ja juurruttaminen SISUKAS-projektista on tiedotettu Pesäpuun nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (FB) sekä Innokylässä. Vuoden aikana on lähetetty 3 tiedotekirjettä perheille ja sidosryhmille, julkaistu artikkeleita Pesäpuun lehdessä sekä muissa alan lehdissä. Hanke on ollut mukana työpajoin, puheenvuoroin, esittelypöydin alan tapahtumissa (ks. kohta osaamisen vahvistaminen). Yhteistyötä on viritelty valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Keski-Suomen oppilashuollon, koulujen ja sosiaalityön henkilökuntaa ja johtoa on sitoutettu mukaan Innostamoiden, Työrukkasten, työkokousten ja koulutusten kautta kehittämistoimintaan ja mallin juurtumiseen. Projektin ruotsalaisen käsikirjan käännöstyö on alkanut, Sijoitettu lapsi koulussa -esitteen sekä opettajan oppaan suunnittelu on käynnistynyt. Tulokset Artikkelit lehdissä: 1. Pesäpuun suojaan, sijoitetun lapsen matkalla opettaja on tärkeä aikuinen. Opettaja-lehti 38/2013 (s ), Vahvuudet ja pulmat esiin. Sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukeminen kannattaa. Perhehoito 5/2013 s Koulunkäynnin tukeminen vaikuttaa hyvinvointiin aikuisena. Perhehoito 5/2013, s Ajoissa kotiin kampanja käynnistyi Jyväskylästä. Perhehoito 5/2013, s Sijoitetun lapsen hyvinvointi ja tuentarpeet esi- ja alkuopetuksessa. Pesäpuun lehti 1/2013 (s.14-17) 6. Annetaan lasten kertoa itse. Pohjoismaiden lasten ja nuorten näkemyksiä varhaisesta tuesta. Pesäpuun lehti 1/2013 (s.13) 7. Sijoitettu lapsi ei saa riittävästi tukea koulunkäyntiin. Pesäpuun lehti 2/2013 (s.8-10) 8. Pohjoismainen satsaus sijoitettujen lasten koulunkäyntiin. Pesäpuun lehti 3/2013 (s.14-15) 9. Yhteistyön merkitys ja välähdyksiä SISUKAS- tiimin päivästä. Pesäpuun lehti 3/2013 (s.16-17) Vaikutukset Vaikuttamistyö on poikinut luento- ja työpajapyyntöjä. Juurruttamistyötä on suunniteltu tehtävän yhteistyössä VALTERI-verkoston ja Palmenian kanssa. Suunnitteilla on koulutusprosessi viidellä paikkakunnalla (Mikkeli, Kuopio, Oulu, Helsinki, Jyväskylä ) Myös Educode on tilannut laajempaan koulutusprosessiin osion teemasta SISUKAS- malli ja tarjoaa sitä eri kunnille. Ensimmäinen prosessikoulutus toteutetaan Orimattilassa keväällä 2014.