SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA"

Transkriptio

1 1 SISUKAS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 2 SISUKAS PROJEKTI SISUKAS ( ) eli Sijoitettu lapsi koulussa -projekti, on osa RAY:n Emma ja Elias - avustusohjelmaa, joka kokoaa yhteen järjestöjen lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hankkeita. Ohjelmassa keskitytään alle 15-vuotiaiden kasvuolosuhteiden parantamiseen. Sen tavoitteena on edistää aikuisten yhteistä vastuuta, vanhemmuuden tukemista ja lapsen oikeutta olla lapsi sekä parantaa lapsen ja perheiden tarpeiden huomioimista yhteiskunnassa. SISUKASprojekti kuuluu ohjelman Lapset, koti ja koulu -teema-alueeseen. Projektia hallinnoi Pesäpuu ry, jonka strategisina tavoitteina ovat lapsen ja nuoren osallisuuden edistäminen lastensuojelussa, heidän tarpeistaan lähtevä perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen sekä sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa SISUKAS - projektin visio ja päätavoite SISUKAS kannattelee perhehoitoon sijoitettua lasta koulupolulla. Sijoitettu lapsi koulussa -hankkeen päätavoitteena on edistää sijoitettujen lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä kehittämällä monialainen tukimalli lapsen koulunkäynnin tukemiseen. Malli rakentuu pohjoismaisena yhteistyönä ruotsalaiseen SkolFam -mallin pohjalta, jota pilotoidaan parhaillaan myös Norjassa ja Tanskassa. Kohderyhmänä projektissa ovat esi- ja alkuopetusikäiset, perhehoitoon pitkäaikaisesti sijoitetut lapset. Pilottialueena Keski-Suomi. Sijoitettu lapsi koulussa projektin pohjoismaisia kumppaneita ja pilotteja: Ruotsin, SkolFam verkosto, Pohjoismaiden hyvinvointikeskus, - pa- barn-i-familjehem/ Norjan koulupilotti, Tanskan koulupilotti, Projektin kotimaiset kumppanit: Jyväskylän kaupunki, sijaishuolto, sivistystoimi Jyväskylän yliopisto, kasvatustiede, opettajankoulutus Niilo Mäki Instituutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VETURI-hanke, OPH Lapsiasiavaltuutetun toimisto Tampereen yliopisto, sosiaalityö Hanke on edennyt vuoden 2013 aikana tavoitteiden mukaisesti.

3 3 SISUKAS projektin osatavoitteet 2013 Osatavoite 1. Sijoitetun lapsen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen Luodaan yhteistyömalli, pilotoidaan Keski-Suomessa ja tehdään lasten alkukartoitukset. Vuoden 2013 aikana projektiin palkattu moniammatillinen SISUKAS- tiimi (psykologi, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä) perehtyi Skolfam-malliin ja kokosi suomalaisen testipatteriston hyödyntäen ulkopuolisia asiantuntijoita. Muovattiin pilottimalli ja tehtiin toimintasuunnitelma lasten psykologisia ja pedagogisia alkukartoituksia sekä dokumentointia varten. Tiimi haastatteli projektiin ilmoittautuneiden sijoitettujen lasten (6-11-v., N=20) omat sosiaalityöntekijät (N=7) ja tutustui lasten asiakaskertomuksiin. Tiimi tapasi myös sijaisvanhemmat ja sijoitetut lapset kotioloissa alkuhaastattelun merkeissä sekä opettajat kouluilla. Ajokilometrejä kertyi, koska sijaiskodit (20) ja päiväkodit/ koulut (17) sijaitsivat 10 kunnassa ympäri Keski-Suomea. Lasten alkukartoitukset käynnistyivät maaliskuussa Pilotti toteutettiin mahdollisimman samanlaisena kuin Ruotsin SkolFam-mallissa interventioiden vertailtavuuden takia. Psykologi haastatteli ja testasi lasten kykyprofiilin (WISCIV) sekä teki lapsille haastatteluna Vahvuudetvaikeudet-kyselyn (SDQ, Strenghts and Difficulties Questionary), jonka myös opettajat ja sijaisvanhemmat täyttivät kyselynä lasta koskien. Sijaisvanhemmat täyttivät myös lasten psykiatrisia oireita kartoittavan kyselyn (CBCL, Child Behavior Checklist). Erityisopettaja testasi lasten oppimisvalmiuksia lukemisessa (ALLU), kirjoittamisessa sekä matemaattisissa taidoissa (MAKEKO). Sekä lapsi että opettaja arvioivat myös keskinäistä vuorovaikutussuhdettaan, lapset VAScalen avulla ja opettajat kyselyn (STRS) avulla. Psykologi ja erityisopettajat havainnoivat vuorovaikutusta myös luokkatilanteessa. Lapsia haastateltiin Minä koululaisena- kyselyn avulla (NMI, Omis-hankkeen kysely). Lapset antoivat tapaamisissa palautetta omien vihkojensa kautta, johon he myös saivat tarroja. Lapset saivat omat Rento-läksykoirat ja oppimispelit. Puolella lapsista koulu sujui yleisen tuen piirissä ja puolet tarvitsi tehostetun tai erityisen tason tukea. Kartoituksen palautekeskustelussa koottiin lapsi ja lapsen lähiaikuiset yhteiseen vuoropuheluun lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista niihin parhaiten vastaavan oppimisympäristön luomisesta. Sovittiin lapsen oppimissuunnitelmapalaverista sekä tuen ja seurannan käynnistymisestä Projektin sosiaalityöntekijä, psykologi ja erityisopettaja konsultoivat lasten opettajia ja sijaisvanhempia sekä sitouttivat sosiaalityöntekijöitä ja oppilashuoltoa yhteistyöhön lapsen asioissa. Lapset saivat jokainen oman Rento-läksykoiran sekä pelin jouluksi. Palautetta kerättiin eri osapuolilta kyselyin, haastatteluin sekä yksilö- ja fokusryhmätapaamisissa.

4 4 Tulokset Kaikille SISUKAS- projektiin osallistuville lapsille (N=20) tehtiin suunnitellusti psykologinen ja pedagoginen kartoitus. Tietoa koottiin myös sosiaalityöntekijöiltä, sijaisvanhemmilta ja opettajilta. Syntymävanhempia informoitiin pääasiassa sosiaalityöntekijöiden välityksellä. Nähdystä ja kuullusta koottiin ja annettiin yhteinen palaute (joskus ensin sijaisperheelle ja sitten koululle) pohjaksi keskustelulle intervention tukitoimien ja seurannan järjestämisestä. Palautetta kerättiin lapsilta, sijaisvanhemmilta, sosiaalityöntekijöiltä sekä opettajilta kyselyn ja haastattelun avulla. Kokonaisuudessaan projektiin suhtauduttiin myönteisesti. Koettiin, että tietoisuus lapsen tarpeista ja koulumenestyksen merkityksestä lapsen tulevaisuudelle oli lisääntynyt. Sosiaalityöntekijät kokivat saaneensa valtavasti lisätietoa lapsesta työnsä tueksi, sijaisvanhemmat kokivat tulleensa kuulluiksi ja lapsista oli mukavaa työskennellä SISUKAS-tätien kanssa. Myös opettajat kokivat hyötyneensä yhteistyöstä, vaikka hektiseen koulumaailmaan mukaan meno vaatikin paikoin hyvää pelisilmää ja paikallisen koulun toimintatapojen kunnioittamista. Opettajien mukaan alkukartoitukset toivat esille tietoa, jota ei aiemmin ollut. Tämä on lisännyt heidän mukaansa ymmärrystä ja auttanut lapsen kohtaamisessa ja tuen suunnittelussa. He ovat ottaneet yhdessä suunnitellut tukitoimet käyttöön kouluun arkeen soveltuvina. Jotkut opettajista ovat saaneet pontta ryhtyä aktiivisemmin puolustamaan lapsen oikeutta tukiin, joita hänellä ei aikaisemmin ole ollut (avustaja, tehostettu tuki, erityinen tuki, opetuksen eriyttäminen). Vaikutukset ja palautetta On kuin lottovoitto, että tyttö pääsi SISUKAS-projektiin ( biologinen äiti) Sijaisvanhempien kommentteja (kysely 10/2013) Hankkeesta on lapselle koulunkäyntiin ja oppimiseen saatu apua. On ollut hyötyä siitä, että olen voinut jakaa huoleni ja ilonaiheeni ammattilaisten kanssa ja saanut oikeaa tietoa ja ymmärrystä ilmiöihin, joita olen pohtinut. Oltiin aavisteltu, että jotakin on, mutta nyt testeissä löytyi selkeä puheen ymmärtämisen ja tuottamisen erityisvaikeus. Nyt koulussa osataan paremmin tukea. Omat ajatukset ovat avautuneet uudella tavalla lasta tukevaksi koulunkäynnin suhteen. Lukemisprojekti on hyvä yhteinen urakka. Tuloksia näkyy lukemisessa. Lapsen saama hyöty sijaisvanhemman kokemana Lapsi tulee paremmin kuulluksi ja nähdyksi. Hän saa koulussa paremmin tukea ja ymmärrystä. Lapsi on helpottunut, kun saa syyn asioille. Ei tarvitse kokea olevansa tyhmä. Lapsi saa myönteistä huomiota ja ihan omia hetkiä.

5 5 Lapsen asioihin on kunnolla perehdytty ja autettu lasta ja sijaisperhettä eteenpäin. Koulunkäynnin helpottuminen ja odotetut tapaamiset psykologin ja erityisopettajan kanssa. Lasten palautetta (tapaamiset) Oli mukava, kun sain tehdä tehtäviä. On kiva olla Sisukkaassa, koska mä kehityn tässä koko ajan: Sisukkaassa on mukavaa, koska siinä on mun kaverikin. Sosiaalityöntekijöiden kommentteja (kysely 12/2013): Lasten asiat ovat menneet eteenpäin, lapset ovat saaneet konkreettista tarvitsemaansa apua ja työntekijänä on pystynyt hankkeen kautta etsimään tarvittavia tukimuotoja lapselle ja perheelle. Ymmärrys lasta ja tämän tarpeita kohtaan on lisääntynyt. Työntekijänä kiinnittää nyt paremmin huomiota lasten kouluasioihin. Välineitä on tullut sosiaalityöntekijän työhön. Selkeät ohjeet, miten toimia, kun sijoitettu lapsi on aloittamassa koulutaivalta.. helpottanut jonkin verran sosiaalityöntekijän työtä. Osatavoite 2. Aikuisten osaamisen vahvistaminen ja vaikuttamistyö Puheenvuorot, työpajat, koulutukset ja artikkelit. Sijoitettu lapsi koulussa - hanke koulutti, teki vaikuttamistyötä ja esittäytyi vuoden aikana useissa asiantuntijapuheenvuoroissa, luennoissa ja työpajoissa sekä oli näytteilleasettajana alueellisilla sekä valtakunnallisilla päivillä ja messuilla. Tapahtumat poikivat useita yhteydenottoja sekä koulutus- ja konsultaatiopyyntöjä. Aiheesta kirjoitettiin myös lukuisia lehtijuttuja (ks. kohta tiedottaminen). Yhteistyössä Valtakunnallinen oppimisen ja tuen verkoston (VALTERI), Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen, VETURI hankkeen ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa tehtiin aiesopimus ja rahoitushakemus Opetushallitukselle valtakunnallisen henkilöstökoulutuksen käynnistämiseksi viidellä paikkakunnalla teemalla Psyykkisesti oireileva lapsi koulussa. Rahoituksen toteutuessa prosessit käynnistyisivät syksyllä 2014 päättyen 2015 kevääseen. Hanketta hallinnoi Palmenia. SISUKAS- projekti tuottaisi yhden luentopäivän (x 5) kokonaisuuteen ja Pesäpuu Väline Cafet. Lisäksi Educode on pyytänyt SISUKAS-mallia mukaan omaan valtakunnalliseen koulutusprosessiinsa, joka on suunnattu opettajille.

6 6 Tulokset: Tapahtumat ja seminaarit KUN SISÄLLE SATTUU!- kiintymyssuhteen tukeminen koulussa luento (Välivaara), Mikaelin pedagogiset iltapäivät - haastavasti käyttäytyvä oppija luokassa, valtion erityiskoulun henkilöstölle, Mikkeli, 3h, 30.8, (40 osallistujaa) AJOISSA KOTIIN, PERHEHOIDON REKRYTOINTITAPAHTUMA ja Smurffi-elokuva sijaisperheille, 14.9, yhteistyössä PePPi ja Emma & Elias-hankkeet Jyväskylä(100) IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - traumatisoitunut lapsi koulussa luento (Välivaara), Keski-Suomen koulunkäynnin ohjaajat 2 x 3h, (100 osallistujaa) SISUKAS työpaja, Tärkeä koulu- alaseminaarissa (SISUKAS-tiimi), Sijaishuollon päivät Tampere, 2 x 1½h, 1.10 (90 osallistujaa) SISUKASTIIMIN info, Keski-Suomen sijaisvanhempien päivät 26.10, Laukaa (100 osallistujaa) Haukkalasäätiön seminaari Psykologimessut , Helsinki., näytteilleasettaja (500 osallistujaa) KIINTYMYSSUHTEEN TUKEMINEN KOULUSSA- luento (300 osallistujaa, Välivaara)+ näytteilleasettajana KEOS-tapahtuma (3000 osallistujaa), opettajien VESO-päivät, Jyväskylä, 9.11 Emma ja Elias-verkostotapaamiset (6 kpl): Innostamo 29.1, Sosiaalialan asiantuntijapäivät , Lastensuojelun kesäpäivät , 13.9, Sijaishuollon päivät , Arviointipäivät , KASTE oppilashuollon oppimisverkostotapaamiset Helsinki (5 kpl) 8.5,27.5, 6.5, 6.6, 5.11 SISUKAS-esittely Pesäpuun hallitukselle 21.5 Vaikutukset ja koulutuspalautetta Lisää tällaisia luentoaiheita, koska meidän arjessa on paljon erityislapsia. Sain monta ideaa, jota voi hyödyntää omassa työssä:) Nosti hyvin esille lapsen/nuoren näkökulman ja kokemukset Erittäin hyvä, antoisa ja koskettava koulutus. Mukavan vaihteleva esitys videopätkineen ja musiikkeineen. Liikuttava. Kouluttaja tiesi mistä puhui. Kivasti videoilla kevennetty Traumatisoitunut lapsi koulussaluento.

7 7 Osatavoite 3. Monialaisen verkostotyön mallintaminen ja pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Vuoden 2013 aikana yhteistyö ruotsalaiseen SkolFam - verkoston kanssa jatkui. Verkostossa on mallinnettu tukea sijoitetun lapsen koulupolulle ja saatu tutkitusti rohkaisevia tuloksia. Ruotsin mallia on pilotoitu hyvin kokemuksin myös Norjassa ja Tanskassa on meneillään vastaava pilotti. SkolFam-verkostoa tavattiin syyskuussa Malmön seminaarissa, jossa oli paikalla Ruotsin lapsiasiavaltuutettu, 100 verkoston jäsentä eri kunnista sekä Stiftelsen Almänna Barnhuset säätiön edustajat. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijaluentoja ja eri kuntien moniammatilliset tiimit esittelivät SkolFam- interventioidensa tuloksia. Kokemukset olivat samansuuntaisia kuin SISUKASprojektissa. Kokemuksia päästiin vaihtamaan myös työpajoissa. Tapaamisessa julkistettiin myös tieto, että Helsingborgissa kehitettyä mallia siirtyy koordinoimaan Almänna Barnhuset säätiö ja aiemmin lisenssin takana ollut, SkolFam-käsikirja annetaan vapaasti käyttöön. Tämä helpotti myös SISUKAS-mallin rakentamistyötä. Käsikirjan käännöstyö aloitettiin. Pohjoismaista yhteistyötä jatkettiin myös Nordens Välfärdcenterin Tidiga insatser för sårbara familjer- projektin tuotosten tiimoilta. Lapsen ääni -osahankkeessa tuotettua DVD-elokuvaa sijoitettujen lasten ja nuorten näkemyksistä varhaisesta tuesta levitettiin. Pohjoismaiden neuvosto järjesti asiaan liittyviä seminaareja Pohjoismaissa sekä Baltian maissa. Nuorilla on väliä!- metodiopas oli verkossa saatavilla kaikilla pohjoismaisilla kielillä. (www.nordicwelfare.org/tidigainsatser.) Uutta sijoitettujen lasten koulutukseen liittyvää Nordens Välfärdcenterin yhteistyöhanketta, Nordens barn - Fokus på barn i familjehem, alettiin valmistella. Projekti kutsuttiin mukaan nuorten osallisuus - osahankkeen asiantuntijaryhmään. Paikalliset ja alueelliset verkostot Yhteistyötä tehtiin alueellisissa, valtakunnallisissa (KASTE, Emma & Elias) verkostoissa. Projekti osallistui mm. uuden oppilashuoltolain kommentointiin. Emma ja Elias-ohjelma sisällä verkotuttiin muiden kouluhankkeiden kanssa. Ajatusten vaihtoa käytiin erityisesti Tillbaka till Framtiden projektin kanssa, joka puuttuu koulupoissaoloihin. Paikallisella tasolla tehtiin yhteistyö Arvokas elämä-hankkeen kanssa, joka kehittää tukimuotoja vammaisten lasten perhehoitoon. Yhteistyössä koottiin yhteen monialaisia verkostoja pohtimaan kehitteillä olevien mallien juurruttamista rakenteisiin. Peppi-vapaaehtoistyöhankkeen kanssa suunniteltiin yhteistä toimintaa.

8 8 SISUKAS-projektin kehittämistyöhön antoivat panoksensa erilaiset hankkeessa kootut, säännöllisesti kokoontuvat ohjaus-, ideointi-, kehittäjä- ja tutkimusryhmät. Reflektointipintaa tarjosivat myös Pesäpuun sisäiset työkokoukset, suunnittelupäivät sekä yhteistyö järjestön hallituksen kanssa. Jyväskylän sosiaalityöntekijöille pidetyissä Innostamoissa (4) mallinnettiin sosiaalityötä tiimin johdolla. Tulokset Liityttiin tiiviimmin mukaan pohjoismaiseen Sijoitettu lapsi koulussa kehittämistyöhön. Emma ja Elias kouluhankkeiden kanssa käynnistyi valtakunnallinen yhteistyö. Paikallistasolla koottiin verkostoja pohtimaan monialaista verkostotyötä ja mallintamaan sijoitetun lapsen koulupolkua. Eri hankkeet tiivistivät paikallistason yhteistyötä hyvien käytäntöjen saamiseksi säästöjen keskellä rakenteisiin. Mallintaminen eteni myös hankkeen omissa ohjaus- ja ideointiryhmissä. Pohjoismainen yhteistyö SkolFam -verkostotapaaminen, Malmö, (100) Tidiga insatser för sårbara familjer- Nordens Välfärdcenterin seminaarit, pohjoismaisen projektin tulokset ja elokuva esittelyssä: Helsinki 11.3, Maarianhamina 20.3, Oslo 11.4, Kööpenhaminan15.5, Tukholma 24.5, Torshavn 27.5, Tromsö 11.6, Nuuk 28.8, Ilulissat 29.8, Reykjavik 8.10 Nordens Välfärdcenterin jatkohankkeen, Fokus på barn i familjehem, asiantuntijaryhmään liittyminen Ohjaus-, ideointi- ja kehittäjäryhmätapaamiset Ohjausryhmän kumppanitapaamiset (Akvaariot) ja Monitoimijaisen ideointiryhmä perustettiin (Työrukkanen)29.10 Sijaishuollon sosiaalityön kehittäjäryhmä (Innostamot)18.1, 8.4, 23.8, Vaikutukset ja palautetta Fint att ni har kommit igång riktigt bra och att ni hade preliminära data från den första baselinemätningen redan. Det låter mycket spännande! Jag skulle gärna vilja veta lite mer om hur ni jobbar och vilka erfarenheter ni gör. Har du något material på svenska eller engelska som du skulle kunna låta mig få del av? (Rikard Tordön, Nationell samordnare SkolFam) Välkommen till det första expertgruppsmötet för projektet Nordens barn- fokus på barn i fosterhem. Vi ser fram emot att träffa dej för att börja göra en plan för den del i projektet som handlar om barn och unga själva. Ett förslag är att fokusera på det stöd ungdomar får inför och efter avslutat placering. (Kristin Marklund, projektledare, Nordens Välfärdcenter )

9 9 Osatavoite 4. Tutkimus, intervention vaikuttavuuden arviointi Projektin etenemistä tavoitteiden suuntaan seurattiin arvioitiin kumppaneista koostuvissa ohjausja ideointiryhmän tapaamisissa sekä Pesäpuun sisällä. Sparraajana ja reflektiopintana toimi myös Arvokas-elämä-hanke. Lasten sijaisvanhemmille, sosiaalityöntekijöille sekä opettajille tehtiin kysely ja lapsilta kerättiin palautetta tapaamisessa haastattelemalla ja omien vihkojen kautta. Tilaisuuksista ja koulutuksista koottiin myös palautetta. (ks. edellä) Tutkimusyhteistyötä tehtiin Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan oppiaineen sekä Opetushallituksen rahoittaman VETURI- hankkeen kanssa, jonka kehittämistyö kohdistuu perusopetuksen vaativaan erityiseen tukeen. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin neljää opinnäytetyötä (kandityö, kaksi pro gradu-tutkielmaa ja väitöskirja), joista ensimmäiset tutkimukset valmistuivat Toinen opinnäyte oli ansiokas systemaattinen kirjallisuuskatsaus sijoitetun lapsen koulunkäynnistä ja toinen kokosi yhteen alkukartoituksen tulokset ja vertasi niitä vastaaviin pohjoismaisiin tuloksiin. Projekti haki Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitoksen kanssa tutkimusapurahaa Alli Paasikiven Säätiöltä, jonka turvin opiskelijoille oli mahdollisuus maksaa apuraha opinnäytteistä; aineiston käsittelystä, analyysistä ja tutkimuksista. Tulokset Tutkimusryhmätapaamiset (10 kpl) Räty, Välivaara, Mäntymaa, Saksola, Pirttimaa (2013) SISUKAS alkukartoituksen tulokset, tutkimusraportti 1 Löhönen (2013) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten koulusuoriutuminen. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. JYU, kasvatustieteiden tiedekunta. Vaikutukset Hankkeen todettiin etenevän tavoitteiden suunnassa ja palaute oli kaikilta suunnilta erittäin myönteistä. Lasten osallisuuden huomioimista toivottiin ohjausryhmässä vielä mietittävän lisää. Hankkeessa tehty pohjoismainen vuoropuhelu sekä tutkimusyhteistyö poiki kiinnostusta koulupuolella psyykkisesti oireilevien lasten kanssa työskentelyyn ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Pesäpuu kutsuttiin mukaan kumppaniksi koulutusyhteistyöhön. Luennot ja työpajat herättivät laajaa kiinnostusta ja konsultaatiokyselyitä eri puolilta maata. Myös useita harjoittelijoita ja opinnäytetyöntekijöitä oli tarjolla projektiin.

10 10 Osatavoite 5. Tiedottaminen ja juurruttaminen SISUKAS-projektista on tiedotettu Pesäpuun nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (FB) sekä Innokylässä. Vuoden aikana on lähetetty 3 tiedotekirjettä perheille ja sidosryhmille, julkaistu artikkeleita Pesäpuun lehdessä sekä muissa alan lehdissä. Hanke on ollut mukana työpajoin, puheenvuoroin, esittelypöydin alan tapahtumissa (ks. kohta osaamisen vahvistaminen). Yhteistyötä on viritelty valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Keski-Suomen oppilashuollon, koulujen ja sosiaalityön henkilökuntaa ja johtoa on sitoutettu mukaan Innostamoiden, Työrukkasten, työkokousten ja koulutusten kautta kehittämistoimintaan ja mallin juurtumiseen. Projektin ruotsalaisen käsikirjan käännöstyö on alkanut, Sijoitettu lapsi koulussa -esitteen sekä opettajan oppaan suunnittelu on käynnistynyt. Tulokset Artikkelit lehdissä: 1. Pesäpuun suojaan, sijoitetun lapsen matkalla opettaja on tärkeä aikuinen. Opettaja-lehti 38/2013 (s ), Vahvuudet ja pulmat esiin. Sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukeminen kannattaa. Perhehoito 5/2013 s Koulunkäynnin tukeminen vaikuttaa hyvinvointiin aikuisena. Perhehoito 5/2013, s Ajoissa kotiin kampanja käynnistyi Jyväskylästä. Perhehoito 5/2013, s Sijoitetun lapsen hyvinvointi ja tuentarpeet esi- ja alkuopetuksessa. Pesäpuun lehti 1/2013 (s.14-17) 6. Annetaan lasten kertoa itse. Pohjoismaiden lasten ja nuorten näkemyksiä varhaisesta tuesta. Pesäpuun lehti 1/2013 (s.13) 7. Sijoitettu lapsi ei saa riittävästi tukea koulunkäyntiin. Pesäpuun lehti 2/2013 (s.8-10) 8. Pohjoismainen satsaus sijoitettujen lasten koulunkäyntiin. Pesäpuun lehti 3/2013 (s.14-15) 9. Yhteistyön merkitys ja välähdyksiä SISUKAS- tiimin päivästä. Pesäpuun lehti 3/2013 (s.16-17) Vaikutukset Vaikuttamistyö on poikinut luento- ja työpajapyyntöjä. Juurruttamistyötä on suunniteltu tehtävän yhteistyössä VALTERI-verkoston ja Palmenian kanssa. Suunnitteilla on koulutusprosessi viidellä paikkakunnalla (Mikkeli, Kuopio, Oulu, Helsinki, Jyväskylä ) Myös Educode on tilannut laajempaan koulutusprosessiin osion teemasta SISUKAS- malli ja tarjoaa sitä eri kunnille. Ensimmäinen prosessikoulutus toteutetaan Orimattilassa keväällä 2014.

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA

SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA 1 SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2014 2 SISUKAS-PROJEKTI 2012 2016 SISUKAS (2012 2016) eli Sijoitettu lapsi koulussa -projekti, on osa RAY:n Emma ja Elias - avustusohjelmaa.

Lisätiedot

SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ?

SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? Christine Välivaara, Pesäpuu ry SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? - TUKIMALLI SIJOITETUN LAPSEN KOULUNKÄYNTIIN WWW.PESAPUU.FI SISUKAS 2012-16 pähkinänkuoressa SISUKAS projekti kehittää

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, Mikkeli SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Taustaa: Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta 3 432

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI Arjen sankareita lasta kannatteleva kumppanuus: Maire Saksola, Johanna Liukkonen, Sari-Maarika Mäntymaa SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI WWW.PESAPUU.FI Sisukastiimi Christine Välivaara, projektipäällikkö Johanna

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

OPS 2016 ja oppimisen tuki - Mikä muuttuu?

OPS 2016 ja oppimisen tuki - Mikä muuttuu? OPS 2016 ja oppimisen tuki - Mikä muuttuu? - HYPEKS-verkoston verkostopäivä 26.11.2014 Marjatta Mikola marjatta.mikola@onerva.fi Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Mikä on suhteesi opetussuunnitelmaan? Mitä sinä

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara, Pesäpuu ry SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI I have a right I have a right to be heard, to be seen, to be loved, to be free, to be everything I need. To be me,

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

KONKREETTISET TOI- MENPITEET. Sijaishuollon kehittäminen - tavoitteet

KONKREETTISET TOI- MENPITEET. Sijaishuollon kehittäminen - tavoitteet Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta 29.10.2010 Kaste 1, Lapset ja perheet Kaste-hanke KONKREETTISET TOIMEN- PITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Sijaishuollon kehittäminen Maija Lappeteläinen Riitta

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013)PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke Kirsi Anttila / Saara Autio 1 Päätavoitteena

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki 25.2.2016 Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista yleisesti (Karisto 2015, Hyvinvointifoorumi)

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Miten jalkauttaa kolmiportaista tukea opiskelijoille? enorssi-ohjauskoulutus Kehittämistehtävä Hennariikka Kangas Kevät 2012

Miten jalkauttaa kolmiportaista tukea opiskelijoille? enorssi-ohjauskoulutus Kehittämistehtävä Hennariikka Kangas Kevät 2012 Miten jalkauttaa kolmiportaista tukea opiskelijoille? enorssi-ohjauskoulutus Kehittämistehtävä Hennariikka Kangas Kevät 2012 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (2010):

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi Projektin tavoitteet ja toiminta Projektilla pyritään edistämään sosiaalityön pätevyyden hankkimista tiedottamista

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Alueelliset työpajapäivät Tampereella 10.6. Anna Kapanen, jäsenpalvelupäällikkö Valtakunnallinen työpajayhdistys Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (kesäkuu

Lisätiedot

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus ELO Keski-Suomessa TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELO - mistä lähdettiin liikkeelle? Ohjauksen alueellista kehittämis- ja yhteistyötä on

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot