SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA"

Transkriptio

1 1 SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2014

2 2 SISUKAS-PROJEKTI SISUKAS ( ) eli Sijoitettu lapsi koulussa -projekti, on osa RAY:n Emma ja Elias - avustusohjelmaa. Ohjelmassa keskitytään alle 15-vuotiaiden kasvuolosuhteiden parantamiseen. Sen tavoitteena on edistää aikuisten yhteistä vastuuta, vanhemmuuden tukemista ja lapsen oikeutta olla lapsi sekä parantaa lapsen ja perheiden tarpeiden huomioimista yhteiskunnassa. SISUKAS- projekti kuuluu ohjelman Koulu-teema-alueeseen. Projektia hallinnoi Pesäpuu ry, jonka strategisina tavoitteina ovat lapsen ja nuoren osallisuuden edistäminen lastensuojelussa, heidän tarpeistaan lähtevä perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen sekä sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa. SISUKAS - projektin visio ja päätavoite SISUKAS kannattelee perhehoitoon sijoitettua lasta koulupolulla. Sijoitettu lapsi koulussa -hankkeen päätavoitteena on edistää sijoitettujen lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä kehittämällä monialainen malli lapsen koulunkäynnin tukemiseen. SISUKAS rakentuu pohjoismaisena yhteistyönä Ruotsiin vakiintuneen SkolFam -mallin pohjalta. Työtavasta on saatu hyviä kokemuksia myös Norjassa ja Tanskassa. Kohderyhmänä projektissa ovat esi- ja alkuopetusikäiset, perhehoitoon pitkäaikaisesti sijoitetut lapset. Pilottialueena on Keski-Suomi. Projektin henkilöstö: Projektipäällikkö Christine Välivaara Kehittäjäsosiaalityöntekijä Johanna Liukkonen (äitiyslomasij.) Kehittäjäpsykologi Sari-Maarika Mäntymaa , Emmi Latvala Konsultoiva erityisopettaja Maire Saksola Sijoitettu lapsi koulussa -projektin pohjoismaisia kumppaneita 2014: Ruotsi: SkolFam -verkosto, /koordinaattori Rikard Tordön Pohjoismaiden hyvinvointikeskus, Nordens Välfärdcenter /koordinaattori Fredrik Malmberg Projektin kotimaiset kumppanit: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö/ Paula Pollari-Urrio ja opetus- & sivistystoimi / Ulla Törmälä Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikka /prof. Raija Pirttimaa Tampereen yliopisto, sosiaalityö/prof. Tarja Pösö Niilo Mäki Instituutti, Lastentutkimusklinikka/ Jyväskylän perheneuvola VALTERI-kouluverkosto/ VETURI, vaativan erityisen tuen -hanke, OPH Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/ Marjatta Kekkonen, Tarja Heino Lapsiasiavaltuutetun toimisto / Raija Harju-Kivinen

3 3 SISUKAS-projektin toiminta ja tavoitteiden toteutuminen 2014 Osatavoite 1. SISUKAS-mallin pilotointi Keski-Suomessa - sijoitetun lapsen koulunkäynnin tuki, osallisuus ja hyvinvointi. 1.1 Lapsille räätälöitiin oppimisen tuki ja seuranta SISUKAS-mallin mukaisesti Sijoitettu lapsi koulussa -hankkeeseen osallistuvien Keski-Suomeen sijoitetun esi- ja alakouluikäisen lasten koulunkäynnin tuki käynnistettiin vuonna 2013 kartoittamalla hyvinvointia sekä oppimisvalmiuksia normeeratuin arviointimenetelmin. Mukana oli seitsemän sosiaalityöntekijän asiakaslapsia 5 kunnasta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, sijaisvanhempien sekä opettajan lapsituntemusta hyödynnettiin kokonaiskuvan saamiseksi lapsen tilanteesta. Lasten tueksi koottiin lähiaikuisista paikalliset, monialaiset asiantuntijaryhmät, joille tarjottiin projektista konsultaatiota. SISUKAS-projektissa mukana oleville lapsille (n=20) toteutettiin kartoituspalautteen pohjalta lapsen tarpeista lähtevää tukea kouluun ja sijaisperheeseen. Tukea tarjottiin mm. lukemisen ja matematiikan harjoitteluohjelmien avulla, oppiainesta pilkkomalla, koulupäivää keventämällä, pienryhmäopetuksessa, kannustamalla pienistäkin onnistumisista sekä edistämällä lasten sosiaalisia ja tunnetaitoja. Lasten oppimissuunnitelmiin kirjattiin tavoitteet ja osapuolten vastuut. Tukitoimien toteutumista seurattiin ja päivitettiin systemaattisesti kokoamalla lapset ja heidän verkostonsa (yhteensä noin 150 osallistujaa) seurantapalavereihin 4 kertaa vuodessa. Lasten osallisuus huomioitiin erityisesti palavereissa. SISUKAS-tiimin sosiaalityöntekijä, psykologi ja erityisopettaja konsultoivat kouluja sekä sijaisperheitä ja tekivät verkostoyhteistyötä mm. perheneuvolan, lastenpsykiatrian, terapeuttien sekä lakimiesten kanssa. Erityisopettaja piti myös räätälöityjä tukijaksoja lapsille, psykologi kartoitti terapiatarpeita ja teki kotikäyntejä. 1.2 Lasten osallistumismahdollisuuksia edistettiin koulussa ja järjestettiin vertaisryhmätapaamisia Tammikuussa lapsille järjestettiin vertaistapaaminen, SISUKAS- lasten tutkijaryhmä, jossa käsiteltiin lapsilähtöisesti koulunkäyntiin liittyviä tunteita, kuultiin lasten kokemuksia sekä tutustuttiin toisiin sijoitettuihin lapsiin. Lisäksi muutamia lapsia osallistui Pesäpuu ry:n Salapoliisit - kehittäjäryhmään (5 -kokoontumiskertaa). Kukin lapsi sai oman pehmolelun (Läksykoira Rento) sekä pienen oppimispelin motivoimaan koulutyötä. Lasten verkostopalavereissa kiinnitettiin erityistä huomiota lapsen äänen kuulemiseen. Elokuussa järjestettiin Takaisin kouluun! -tsemppipäivä sisukkaille. Perheet (30 osallistujaa) koottiin yhteiselle hyvinvointiteemaiselle luontopolulle Laajavuoreen. Samalla kohotettiin myönteistä mielialaa koulutielle, tarjottiin mahdollisuus verkostoitumiseen ja tiedotettiin projektin etenemisestä. Päivään sisältyi ruokailu ja uintimahdollisuus kylpylässä. Yhteistyökumppanina toimi Jyväskylän luontokoulu.

4 4 1.3 Lapsille tarjottiin tietoa SISUKAS-mallista ja he saivat omat sivut nettiin Perustettiin sivusto, johon myös lapset saivat oman tietopaketin SISUKAS-mallista. Tulokset ja vaikutukset / indikaattorit Toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin keräämällä palautetta verkostopalaverien yhteydessä neljä kertaa vuodessa lapsilta (n=20), sijaisvanhemmilta (n=39) ja opettajilta (n=20) ja lapsen sosiaalityöntekijöiltä (n=6). Myös lasten kouluhyvinvoinnin ja -menestyksen edistymistä sekä arvosanoja seurattiin palavereissa oppimissuunnitelmien päivittämisen yhteydessä. Lopulliset 3- vuotisen intervention vaikuttavuuden arvioinnit saadaan vuonna 2015 lasten lopputestauksen ja raportoinnin valmistuttua. Opettajat ja sijaisvanhemmat sitoutuivat hankkeen työntekijöiden mukaan yhteistyöhön ja ilmaisivat saaneensa konkreettista hyötyä hankkeessa olevien lasten koulunkäynnin tukemiseen. Verkostopalaverissa eri toimijoiden näkemyksiä huomioitiin tasavertaisesti. Tukitoimet suunniteltiin siten, että ne oli mahdollista toteuttaa niin kotona kuin koulussakin. Tiimin myötävaikutuksella pystyttiin jouduttamaan useiden lasten asioiden hoitoa koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden, kuten lastenpsykiatrian tai perheneuvolan piiriin. Lisäksi onnistuttiin myötävaikuttamaan lisäresurssien, kuten kouluavustajan ja oppimateriaalien saantiin yksittäisille oppilaille. Opettajat ja sijaisvanhemmat sitoutuivat yhteistyöhön tiimin työntekijöiden kanssa. Tulos on nähtävissä monen lapsen edistymisessä tavoitteissaan. Lapset suhtautuivat myönteisesti hankkeeseen ja ilmaisivat siitä olevan hyötyä. Sosiaalityöntekijät kertoivat lasten asioiden menneen eteenpäin ja lasten saaneen tarvitsemaansa konkreettista apua. Hankkeen kautta oli pystytty etsimään tarvittavia tukimuotoja lapselle ja perheelle ja ymmärrys lapsen tarpeita kohtaan oli lisääntynyt. Myös tietoisuus lasten koulunkäynnistä ja sen merkityksestä on lisääntynyt. Opettajien palautetta (n=16): Lapsi opiskelee nyt sopivalla vaatimustasolla ja kotonakin tehdään kovasti töitä. (Englanninopettaja 3.-luokkaisesta tytöstä) Sisukas-suunnitelmassa kirjattu opetus on hyvin vastannut oppilaan tarpeisiin. Ylikuormittuminen on pystytty välttämään ja tyttö on saanut harjoitella juuri itselleen tarpeellisia asioita. (Luokanopettaja 2.-luokkalaisesta työstä) Oppilaan yleisilme on muuttunut alakuloisesta hyväntuuliseksi. Hän saa tarvitessaan apua kokeisiin, niin että voi tehdä kokeen erityisopettajan kanssa pienluokassa. (Luokanopettaja 5.-luokkalaiseta pojasta) Luokan ilmapiiri on muuttunut viime vuodesta positiiviseen suuntaan. Luokassa ei ole enää näsäviisasta kommentointia. Rauhoittuminen työskentelyyn tapahtuu helpommin. SISUKKAAN myötävaikutuksella saatu avustaja on rauhoittanut tilannetta.( Erityisopettaja)

5 5 Lapsi kokee turvallisuutta, nyt kun hän saa olla pienessä ryhmässä. Hänelle on tullut rohkeutta osallistua tunneilla ja sopivan tasoiset tehtävät tuottavat onnistumisen kokemuksia.( Erityisopettaja 5-luokkalaisesta tytöstä) Lasten palautetta (n=20): Sisukkaassa on mukava olla, koska mä kehityn. (Tyttö 9v.) Sisukas auttaa lapsia kaikissa asioissa, mitä lapsi ei osaa. Minua autetaan nukkumisasioissa. (Tyttö 7v.) Opin nyt helpommin. Ennen katselin, kun muut leikkivät, nyt menen mukaan leikkimään. (Tyttö 10v.) Matematiikan koe on nyt helpompi, kun saan yhden tehtävän kerrallaan. (Poika 9v). Nykyään muistan paremmin, mitä kirjoja pitää laittaa reppuun ja mistä aineista tuli läksyjä. (Tyttö 11 v.) Tykkään käsialasta ja kirjoitan sitä. En enää ole erityisopettajan ryhmässä, kun kirjoitus on niin paljon parantunut.( Tyttö 9v.) Kavereita on tullu enemmän. Mun kaveri sanoi, että mä oon muuttunu aika paljon, koska eskarissa mä aina vaan pelleilin. (Tyttö 9 v.) Sosiaalityöntekijöiden palautetta (n=6): Sisukkaasta on hyötynyt sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijät, koulu, mutta kaikista eniten hankkeesta on hyötynyt lapsi!! Todella tärkeää työtä ja toiveena, että malli saadaan sisään Verkostopalaverit koulussa tärkeitä, myös oman työn kannalta. Kouluun tullut ymmärrystä lapsen tilanteesta ja sijaisvanhemmat ovat saaneet vinkkejä, millä helpottaa lapsen tilannetta. Helpottanut asiakassuunnitelmapalavereiden pitämistä, osaa keskittyä paremmin olennaisiin asioihin. Koulunkäynnin tukitoimet helpottavat sijaisperheen arkea, projektin nettisivut hyvä, ei tarvitse koululle kaikkea osata selvittää voivat tutustua itse. Sijoitettujen lasten koulunkäynti on haastavaa ja siihen liittyy monenlaisia vaikeuksia, jotka ovat vain muhineet aiemmin. Nyt Sisukas-hanke tuo siihen ratkaisuvaihtoehtoja ja toimintamalleja, yes.

6 6 Osatavoite 2. Aikuisten osaamisen vahvistaminen ja vaikuttamistyö SISUKAS-hanke lisäsi ammattilaisten tietoisuutta sijoitetun lapsen tarpeista koulussa. Hanke koulutti, teki vaikuttamistyötä ja esittäytyi vuoden aikana useissa asiantuntijapuheenvuoroissa, luennoissa ja työpajoissa sekä oli lisäksi näytteilleasettajana Hyvä alku-messuilla, Talentiapäivillä, Lastensuojelupäivillä sekä Perhehoidon päivillä. (ks. LIITE1) Projektin ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa (10 osallistujaa). Työrukkanen eli projektin ideointiryhmä kokoontui 2 kertaa (8 osallistujaa). Lasten sosiaalityöntekijät (6) kokoontuivat kehittämään omaa työtään hankkeen järjestämiin Innostamoihin (4) ja kehittäjäsosiaalityöntekijä osallistui sijaishuollon tiimiin kaksi kertaa. Mahdollisuus valtakunnalliseen sijoitettu lapsi koulussa -tiedon levittämiseen avautui yhteistyön myötä. Vuonna 2014 alkoi valtakunnallinen Mun sieluun sattuu -seminaarikiertue psyykkisesti oireileva lapsi koulussa -teemalla. Seminaareissa puhuttiin kiintymyssuhteesta, traumoista ja selviytymisestä, SISUKAS-mallista sekä dialogisesta verkostoyhteistyöstä. Kiertue toteutettiin viidellä alueella; Jyväskylä, Mikkeli, Oulu ja vuonna 2015 Helsinki ja Kauhajoki. Osallistujia oli yhteensä 650 ja puheenvuorot striimattiin myös nettiin. Hanketta hallinnoi koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Opetushallituksen rahoituksella. Seminaarien kouluttajina toimivat Lassi Pruuki (Dialogic) ja Christine Välivaara (SISUKAS-projekti). Mun sieluun sattuu- koulutusprosessiin liittyi myös kymmenellä hankekoululla (Jyväskylä, Äänekoski, Kangasniemi, Mikkeli, Ylivieska, Tyrnävä, Lapua, Kauhajoki, Helsinki, Vihti) pidetyt työpajat. Näistä 10 Voimavara Cafeta toteutti Pesäpuu ry (Johanna Liukkonen, Johanna Barkman, Pipsa Vario) ja 10 työpajaa VALTERI-koulujen ohjaavat opettajat, jotka ohjasivat myös 10 opettajien työnohjausryhmää (5 krt/koulu). Koulutussuunnitteluyhteistyössä priimusmoottoreina olivat mukana Johanna Juvonen, Valtakunnallinen oppimisen ja tuen verkosto (VALTERI-koulut) ja Terhi Ojala, Vaativa erityinen tuki -hanke (VETURI/OPH). Tulokset ja vaikutukset: Koulutustilaisuudet: SISUKAS-tiimi toimi luennoitsijana/järjesti vuoden aikana kaikkiaan 27 valtakunnallista, alueellista tai paikallista koulutustilaisuutta sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen ja ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen liittyen. Osallistujia oli yhteensä Näistä 7 koulutustilaisuutta järjestettiin SISUKAS-projektin yhteistyökouluilla. Tapahtumat on esitelty liitteessä 1.

7 7 Kaikista koulutuksista kerättiin osallistujapalaute joko kyselylomakkeen tai webropol-kyselyn avulla ja vastanneita oli Palautteesta n. 90 % oli tyytyväistä tai kiittävää. Erityisesti oltiin tyytyväisiä koulutussisältöihin, kokemuksellisuuteen ja kouluttajiin. Kritiikki kohdistui tekniikan toimivuuteen, koulutustilaan sekä muutamia yksittäisiä kommentteja tuli asian tuttuudesta, toteutuksesta, otsikosta ja sisällöstä. Vaikutukset ja koulutuspalautetta SISUKAS-koulutukset saivat kaikkiaan kiinnostuneen vastaanoton ja erinomaisen palautteen. Toki joillekin monitoimijaisesta osallistujajoukosta sisällöt olivat entuudestaan tutumpia ja jotkut odottivat vielä yksityiskohtaisempaa konkretiaa käytännön erityistilanteiden kanssa toimimiseen. Mun sieluun sattuu -seminaarit Oulussa (100), Mikkelissä (121) ja Jyväskylässä (177) saivat osallistujalta numeroarviointina toteutuksesta yleisarvosanan 4,2 (asteikolla 1-5). Palautteen antoi 76% osallistujista. Teknisiä ongelmia ilmeni valitettavasti sekä Mikkelissä että Jyväskylässä. Osallistujista 83% suosittelisi seminaaria muillekin. Pesäpuun työpajat, Voimara Cafet, saivat erinomaisen vastaanoton. Yleisarvosanaksi työpajoista (n= 100) osallistujalta annettiin 4,4 (asteikolla 1-5). Osallistujapalautetta seminaareista (Oulu, Mikkeli, Jyväskylä): - Monipuolinen ja ajatuksia herättävä sisältö, dialogisuus jäi päällimmäisenä mieleen - läsnäolo, kunnioitus ja kuunteleminen. Näitä luennoitsijat havainnollistivat hienosti omalla esimerkillään. (Erityisopettaja, Jyväskylä) - Erittäin tärkeää asiaa varsinkin opettajille, jotka työskentelevät pedagogisesta viitekehyksestä. Tärkeää oivaltaa mitä kaikkea pitäisi huomioida lasten kanssa työskennellessä esim. päiväkodeissa ja kouluissa. (Oulu) - Koulutus oli antoisa ja herätti ajatuksia miten toimia omassa työssä(oulu) - Päivä oli kertakaikkiaan antoisa. Minä sain monenlaista "evästä ja pohdittavaa arjen työhön. - Se täytyy kiitollisena ja painokkaasti todeta, että olette onnistuneet löytämään aivan loistavat luennoitsijat. Olen minäkin monenlaisissa koulutuksissa ollut, mutta kyllä tämä oli aivan sitä kärkeä. Pidin todellakin tällaisesta. Kaikki koulutuksen anti osui sektoriin. Ei mennyt ohitse.(eritysopettaja Oulu) - Kouluttajat asiansa osaavia, ammattitaitoisia ja hyviä puhujia. Osallistujien omakohtaisista kokemuksista saa hyviä vinkkejä omaan työhön, kiitos niistä. (Opettaja, Mikkeli) - Meillä MSS -hanke tuntuu jo nyt poikivan hyvää. Keskuskoulussa uskaltauduttiin tällä viikolla "rangaistuskäytännöissä" uuteen sovittelumalliin ja Yläkoulussa pohditaan parhaillaan uusia inklusiivisempia erityisen tuen järjestelyitä... Olen tosi iloinen, ja aloitteet tulevat opettajilta itseltään. Luennoitsijat olivat nappivalinta. Olen suositellut heitä Erityisopetuksen kansallisille kehittämispäiville.(opetuspäällikkö, Lapua

8 8 Palautetta toiminnallisista työpajoista (Ylivieska, Tyrnävä, Äänekoski, Jyväskylä, Kangasniemi, Mikkeli, Vihti, Helsinki): - Keskusteluttavaa, vuorovaikutteista, kuuntelevaa! - Hyviä keskusteluja, ideointia! - Innostavat kouluttajat! Tunnelma oli hyvä ja rento. Oli hyvä tulla kuulluksi! - Kiitos vetäjille. Keskustelu ja vuorovaikutus on tärkeää; pysähtyminen tärkeiden asioiden äärelle. - Vahvisti omaa näkemystä kasvattajana. Kiitos! - Tästä lisää koko Suomeen kaikki koulut! Iso kiitos, todella ihana iltapäivä, kiitos! Osatavoite 3. Monialaisen verkostotyön mallintaminen ja pohjoismainen yhteistyö 3.1 Pohjoismainen yhteistyö Vuoden 2014 aikana yhteistyö ruotsalaiseen SkolFam -verkoston kanssa jatkui. Ruotsin Skolfam on laajentunut jo 22 kuntaan. Koordinointivastuu on siirtynyt Allmänna Barnhusetille. SkolFam järjestää verkostotapaamisia ja SISUKAS osallistui verkostotapaamiseen ja seminaariin Gävlessä Seminaarissa oli lisäksemme 120 osallistujaa ympäri Ruotsia. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijaluentoja mm. dialogisuudesta, kokemusasiantuntijapuheenvuoroja sijoitetuilta nuorilta sekä tutkimustuloksia SkolFam -intervention vaikuttavuudesta. Yhteisissä työpajoissa verkostoiduttiin ja vaihdettiin kokemuksia. Muiden kokemukset olivat samansuuntaisia kuin SISUKAS-projektissa. Sovittiin alustavasti yhteispohjoismaisesta työpajasta Pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä Pohjoismaista yhteistyötä jatkettiin myös Nordens Välfärdcenterin kanssa sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen sekä jälkihuoltoon liittyvässä hankkeessa, Fokus på barn i familjehem. Joukko sijoitettuja nuoria Suomesta (3), Tanskasta (3), Norjasta (4) ja Ruotsista(5) koottiin yhteiseen foorumiin Tukholman lähistölle, Biskops-Arnöhön. Kahden päivän ajan työskenneltiin toiminnallisissa työpajoissa koulun ja jälkihuollon kehittämiseen liittyvien kysymysten äärellä. Samalla filmattiin elokuvaa, joka valmistui joulukuussa. Lyhytelokuva saa ensiiltansa Tukholmassa päättäjille ja ammattilaisille järjestettävässä päätösseminaarissa. Nuoret ovat myös itse paikalla ja samalla julkistetaan näiden kokemusasiantuntijoiden kehittämisideat ja työpajan tuotokset raporttina. Elokuva tullaan myös esittämään pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä syksyllä (www.nordicwelfare.org/.) 3.2 Paikalliset ja alueelliset verkostot Yhteistyötä tehtiin alueellisissa ja valtakunnallisissa (KASTE, Emma & Elias) verkostoissa. Paikallisella tasolla tehtiin yhteistyö Arvokas elämä-hankkeen kanssa, joka kehittää tukimuotoja vammaisten lasten perhehoitoon. Yhteistyössä koottiin yhteen monialaisia verkostoja pohtimaan kehitteillä olevien mallien juurruttamista rakenteisiin. PePPi-vapaaehtoistyöhankkeen vapaaehtoisia osallistui SISUKAS-lasten läksyapuun.

9 9 SISUKAS-projektin kehittämistyöhön antoivat panoksensa erilaiset hankkeessa kootut, säännöllisesti kokoontuvat ohjaus-, ideointi-, kehittäjä- ja tutkimusryhmät. Reflektointipintaa tarjosivat myös Pesäpuun sisäiset työkokoukset, suunnittelupäivät sekä yhteistyö järjestön hallituksen kanssa. Jyväskylän sosiaalityöntekijöille pidetyissä Innostamoissa (4) mallinnettiin sosiaalityötä tiimin johdolla. Tulokset, vaikutukset, indikaattorit Projektin toimi aktiivisesti verkostoissa. SISUKAS-tiimi osallistui kaikkiin Emma ja Elias -ohjelman verkostotapaamisiin (Lahti, Hämeenlinna, Helsinki). Tapaamiset tarjosivat paitsi koulutusta, myös synergiaetua hanketyöhön. Ohjelman kouluhankkeet vaikuttivat myös yhteisillä esittelypöytien äärellä messuilla ja seminaareissa. Luotiin myös yhteinen nettiportaali: Pohjoismainen yhteistyö SkolFam -verkostotapaaminen, Gävle (120) Fokus på barn i familjehem, Nordens Välfärdcenterin yhteispohjoismainen hanke, nuorten osallisuus -työpajat, Tukholma Filmattiin elokuva nuorista kokemusasiantuntijoista. Ohjaus-, ideointi- ja kehittäjäryhmätapaamiset Ohjausryhmän kumppanitapaamiset (Akvaariot) 2 Monialainen ideointiryhmä perustettiin (Työrukkanen) 2 Sijaishuollon sosiaalityön kehittäjäryhmä (Innostamot) 4 Osatavoite 4. Tutkimusyhteistyö, intervention vaikuttavuuden arviointi Projektin etenemistä tavoitteiden suuntaan seurattiin ja arvioitiin kumppaneista koostuvissa ohjaus- ja ideointiryhmän tapaamisissa sekä Pesäpuun sisällä. Lasten sijaisvanhemmille, sosiaalityöntekijöille sekä opettajille tehtiin kysely ja lapsilta kerättiin palautetta tapaamisessa haastattelemalla ja omien vihkojen kautta. Tilaisuuksista ja koulutuksista koottiin myös palautetta. (ks. edellä) Yhteistyötahoille lähetettiin webrobol- arviointikysely, johon vastasi 50 % (n=43) kyselyn saaneista. Tutkimusyhteistyötä tehtiin Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan oppiaineen sekä Opetushallituksen rahoittaman VETURI-hankkeen (vaativa erityinen tuki) kanssa.

10 10 Tulokset Tutkimusryhmätapaamiset (4kpl) Opettajien näkemyksistä liittyen oppilaiden psyykkiseen oireiluun valmistui tutkimusraportti osana Mun sieluun sattuu-koulutusprosessia (Ojala & al., Erityinen tuki, Veturi-hanke) Hankkeessa käynnistyi kaksi uutta opinnäytetyötä sekä tieteellisen artikkelin kirjoittaminen interventiosta professori Raija Pirttimaan johdolla. Vaikutukset Hanke eteni tavoitteiden suunnassa. Tutkimusryhmässä todettiin hankkeen tunnettuuden lisääntyneen vahvasti. Tutkimusyhteistyö Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan oppiaineen kanssa jatkui. Yhteistyökumppaneille lähetettiin webropol-kysely, johon vastasi 50 % (n=43). Hankkeeseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Vuodelta 2015 toivottiin lisää koulutuksia, materiaaleja sekä yhteistyön jatkumista. Hankkeessa tehty pohjoismainen vuoropuhelu sekä tutkimusyhteistyö poikivat kiinnostusta koulupuolella psyykkisesti oireilevien lasten kanssa työskentelyyn ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Luennot ja työpajat herättivät laajaa kiinnostusta ja konsultaatiokyselyitä eri puolilta maata. Myös useita harjoittelijoita ja opinnäytetyöntekijöitä oli tarjolla projektiin. Osatavoite 5. Tiedottaminen ja juurruttaminen SISUKAS-projektista tiedotettiin Pesäpuun nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (FB) sekä Innokylässä. SISUKAS-mallille luotiin omat nettisivut (www.sijoitettulapsikoulussa.fi) ja Facebookryhmä. Vuoden aikana on lähetettiin 3 tiedotekirjettä perheille ja sidosryhmille, julkaistiin artikkeleita Pesäpuun lehdessä sekä muissa alan lehdissä. Hanke oli mukana työpajoin, puheenvuoroin, esittelypöydin alan tapahtumissa (ks. kohta osaamisen vahvistaminen). Yhteistyötä tehtiin valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Keski-Suomen oppilashuollon, koulujen ja sosiaalityön henkilökuntaa ja johtoa sitoutettiin mukaan Innostamoiden, Työrukkasten, työkokousten ja koulutusten kautta kehittämistoimintaan ja mallin juurruttamiseen. Sovittiin tammikuussa 2015 toteutettavasta pyöreän pöydän keskustelusta, jossa eri toimijat kootaan yhteen SISUKAS-mallin viemiseksi rakenteisiin Keski-Suomessa. Sijoitettu lapsi koulussa -opasta sekä SISUKAS-käsikirjaa työstettiin eteenpäin.

11 11 Tulokset SISUKAS-nettisivut, valmistuivat loppuvuodesta. Sivuille koottiin tietoa sijoitetun lapsen koulun käynnistä sekä esittelyt SISUKAS-mallista. FB-ryhmässä tiedotettiin ajankohtaisista kouluun liittyvistä asioista. Uutiskirjeet saavuttivat kohderyhmän. Mun sieluun sattuu oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen -seminaarisarja saavutti suuren, monialaisen joukon koulujen toimijoita ympäri Suomea (n=650). Seminaarit olivat myös tärkeä tapa levittää SISUKAS-projektissa tuotettua tietoa sijoitettujen lasten kehityksestä ja koulunkäynnistä. Artikkelit lehdissä: o Tuen puute ja kömpelö tiedonkulku uhkana sijoitetun lapsen koulunkäynnille Pesäpuun lehti 1/2014 (s.10-11) o Pienet ja sisukkaat tutkijat, Pesäpuun lehti 1/2014 (s.12-13) o Fokuksessa perhehoitoon sijoitetut lapset, Pesäpuun lehti 1/2014 o Asiaa jälkihuollosta, Pesäpuun lehti 2/2014 (s.9-10) o Takaisin kouluun tsemppipäivä Sisukkaille (s ), Pesäpuun lehti 2/2014 o Mun sieluun sattuu- seminaareista apua opettajille, Perhehoito 5/2014 (s.11-12) o SISUKAS-projekti, Lapsen maailma 3/2014 Vaikutukset Vaikuttamistyö poiki lukuisia luento- ja työpajapyyntöjä. Tämä tarjosi muun tiedottamisen ohella erinomaisen mahdollisuuden nostaa esiin sijoitettujen lasten ääntä sekä esitellä monialaista SISUKAS-tukimallia. Juurruttamis- ja vaikuttavuustyö eteni myös onnistuneesti yhteistyössä VALTERI-verkoston, VETURI-hankkeen ja Palmenian kanssa Mun sieluun sattuu -koulutusprosessin kautta.

12 12 SISUKAS-KOULUTUKSET 2014 LIITE Sijaisperheet priimusmoottorina lasten kouluhyvinvoinnin kehittämisessä, luento, THL:n Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen kouluissa -kutsuseminaari, Helsinki / 30 (Välivaara) Sisukas selviytyy? - keinoja tukea traumatisoitunutta lasta koulussa, luento, Hyvä alku messut, Jyväskylä / 300 osallistujaa (Välivaara) Sijoitettujen nuorten osallisuus koulussa, luento, Miten kuulla lasta -seminaari, NMI, Jyväskylä / 50 (Välivaara) Sijoitettu lapsi koulussa, koulun iltapäivätoiminnan työntekijät / koulunkäynnin ohjaajat /13 (Liukkonen) Lasta suojelemassa päivähoidossa, koulussa ja lastensuojelussa, päivähoidon henkilöstö, luento, Jyväskylä /38 (Liukkonen) SISUKAS PÄRJÄÄ AINA - sijaishuollon sosiaalityön verkostomalli perhehoitoon sijoitettua lasta kannattelemassa, työpaja, Talentian asiantuntijapäivät, Helsinki / 35 (SISUKAS-tiimi) Sisukas selviytyy keinoja tukea traumatisoitunutta lasta koulussa, 1 pv, Orimattila /130 (Välivaara) Sijoitettu lapsi koulussa, koulunkäynninohjaajaopiskelijat /10 (Liukkonen) Tanssiin kutsu monitoimijainen yhteistyö koulussa, luento, Arvokas elämä - päättöseminaari /100 (Välivaara) SISUKAS-verkostomalli tukea sijoitetun lapsen koulupolulle, Koulukuraattorien ja koulujen sosiaalityön maakunnallinen työkokous, Jyväskylä /29 (SISUKAS-tiimi) Toiminnalliset välineet vuorovaikutuksen tukena, sosiaalitoimen ja opetustoimen henkilöstö, Parainen, 2 päivää / 24 (Liukkonen) Mun sieluun sattuu oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa, Oulu, 1 pv, / 90 (Välivaara) Mindfulness-koulutus, Jyväskylä / 26 (SISUKAS-tiimi) Mun sieluun sattuu oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa, 1 pv, Jyväskylä/ 200 (Välivaara) Mun sieluun sattuu oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa, 1 pv, Mikkeli / 110 o + netin kautta seminaaria seurasi 30 (Välivaara) Ihmeet tapahtuvat arjessa tukea sijoitetun koulupolulle, Perhehoidonpäivien työpaja, Jyväskylä /30 (SISUKAS-tiimi) Kun sisälle sattuu kiintymyssuhde oppimisen haasteena ja voimavarana, Erityiskasvatuksen päivät, Itä-Suomen AVI, Savonlinna, luento / 270 (Välivaara) - SISUKAS-verkostomalli, tukea sijoitetun lapsen koulupolulle -info, SISUKAS-tiimi/ yht. 122 osallistujaa o Höytiä, 9.9. Sumiainen, Suolahti, 17.9 Kinnula, Korpilahti, Jyväskylä, Laukaa - Mun sieluun sattuu, Voimavara Cafe (3h): Ylivieska (Barkman & Vario) (18) ja Tyrnävä(Barkman & Vario) ( 12)

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA

SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA 1 SISUKAS 2012-16 SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2013 2 SISUKAS PROJEKTI 2012-2013 SISUKAS (2012 2016) eli Sijoitettu lapsi koulussa -projekti, on osa RAY:n Emma ja Elias

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI Arjen sankareita lasta kannatteleva kumppanuus: Maire Saksola, Johanna Liukkonen, Sari-Maarika Mäntymaa SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI WWW.PESAPUU.FI Sisukastiimi Christine Välivaara, projektipäällikkö Johanna

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala PePPi pähkinänkuoressa Osa Emma ja Elias ohjelmaa RAY 2012-2016 Vapaaehtoiset voimavarana

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ?

SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? Christine Välivaara, Pesäpuu ry SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? - TUKIMALLI SIJOITETUN LAPSEN KOULUNKÄYNTIIN WWW.PESAPUU.FI SISUKAS 2012-16 pähkinänkuoressa SISUKAS projekti kehittää

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi Projektin tavoitteet ja toiminta Projektilla pyritään edistämään sosiaalityön pätevyyden hankkimista tiedottamista

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 1 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 Uusi Oulu 1.1.2013 2 Kiiminki Asukkaita 13 300, keski-ikä 32,9 v. Koululaisia 2 300 Ala- ja yläkoulut (8) sekä

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara, Pesäpuu ry SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI I have a right I have a right to be heard, to be seen, to be loved, to be free, to be everything I need. To be me,

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, Mikkeli SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Taustaa: Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta 3 432

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut seminaari 22.11.2012 Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Pirjo Levo klinikkaopetuksen palvelukehittäjä,

Lisätiedot

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus ELO Keski-Suomessa TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELO - mistä lähdettiin liikkeelle? Ohjauksen alueellista kehittämis- ja yhteistyötä on

Lisätiedot