SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA"

Transkriptio

1 1 SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2014

2 2 SISUKAS-PROJEKTI SISUKAS ( ) eli Sijoitettu lapsi koulussa -projekti, on osa RAY:n Emma ja Elias - avustusohjelmaa. Ohjelmassa keskitytään alle 15-vuotiaiden kasvuolosuhteiden parantamiseen. Sen tavoitteena on edistää aikuisten yhteistä vastuuta, vanhemmuuden tukemista ja lapsen oikeutta olla lapsi sekä parantaa lapsen ja perheiden tarpeiden huomioimista yhteiskunnassa. SISUKAS- projekti kuuluu ohjelman Koulu-teema-alueeseen. Projektia hallinnoi Pesäpuu ry, jonka strategisina tavoitteina ovat lapsen ja nuoren osallisuuden edistäminen lastensuojelussa, heidän tarpeistaan lähtevä perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen sekä sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa. SISUKAS - projektin visio ja päätavoite SISUKAS kannattelee perhehoitoon sijoitettua lasta koulupolulla. Sijoitettu lapsi koulussa -hankkeen päätavoitteena on edistää sijoitettujen lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä kehittämällä monialainen malli lapsen koulunkäynnin tukemiseen. SISUKAS rakentuu pohjoismaisena yhteistyönä Ruotsiin vakiintuneen SkolFam -mallin pohjalta. Työtavasta on saatu hyviä kokemuksia myös Norjassa ja Tanskassa. Kohderyhmänä projektissa ovat esi- ja alkuopetusikäiset, perhehoitoon pitkäaikaisesti sijoitetut lapset. Pilottialueena on Keski-Suomi. Projektin henkilöstö: Projektipäällikkö Christine Välivaara Kehittäjäsosiaalityöntekijä Johanna Liukkonen (äitiyslomasij.) Kehittäjäpsykologi Sari-Maarika Mäntymaa , Emmi Latvala Konsultoiva erityisopettaja Maire Saksola Sijoitettu lapsi koulussa -projektin pohjoismaisia kumppaneita 2014: Ruotsi: SkolFam -verkosto, /koordinaattori Rikard Tordön Pohjoismaiden hyvinvointikeskus, Nordens Välfärdcenter /koordinaattori Fredrik Malmberg Projektin kotimaiset kumppanit: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö/ Paula Pollari-Urrio ja opetus- & sivistystoimi / Ulla Törmälä Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikka /prof. Raija Pirttimaa Tampereen yliopisto, sosiaalityö/prof. Tarja Pösö Niilo Mäki Instituutti, Lastentutkimusklinikka/ Jyväskylän perheneuvola VALTERI-kouluverkosto/ VETURI, vaativan erityisen tuen -hanke, OPH Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/ Marjatta Kekkonen, Tarja Heino Lapsiasiavaltuutetun toimisto / Raija Harju-Kivinen

3 3 SISUKAS-projektin toiminta ja tavoitteiden toteutuminen 2014 Osatavoite 1. SISUKAS-mallin pilotointi Keski-Suomessa - sijoitetun lapsen koulunkäynnin tuki, osallisuus ja hyvinvointi. 1.1 Lapsille räätälöitiin oppimisen tuki ja seuranta SISUKAS-mallin mukaisesti Sijoitettu lapsi koulussa -hankkeeseen osallistuvien Keski-Suomeen sijoitetun esi- ja alakouluikäisen lasten koulunkäynnin tuki käynnistettiin vuonna 2013 kartoittamalla hyvinvointia sekä oppimisvalmiuksia normeeratuin arviointimenetelmin. Mukana oli seitsemän sosiaalityöntekijän asiakaslapsia 5 kunnasta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, sijaisvanhempien sekä opettajan lapsituntemusta hyödynnettiin kokonaiskuvan saamiseksi lapsen tilanteesta. Lasten tueksi koottiin lähiaikuisista paikalliset, monialaiset asiantuntijaryhmät, joille tarjottiin projektista konsultaatiota. SISUKAS-projektissa mukana oleville lapsille (n=20) toteutettiin kartoituspalautteen pohjalta lapsen tarpeista lähtevää tukea kouluun ja sijaisperheeseen. Tukea tarjottiin mm. lukemisen ja matematiikan harjoitteluohjelmien avulla, oppiainesta pilkkomalla, koulupäivää keventämällä, pienryhmäopetuksessa, kannustamalla pienistäkin onnistumisista sekä edistämällä lasten sosiaalisia ja tunnetaitoja. Lasten oppimissuunnitelmiin kirjattiin tavoitteet ja osapuolten vastuut. Tukitoimien toteutumista seurattiin ja päivitettiin systemaattisesti kokoamalla lapset ja heidän verkostonsa (yhteensä noin 150 osallistujaa) seurantapalavereihin 4 kertaa vuodessa. Lasten osallisuus huomioitiin erityisesti palavereissa. SISUKAS-tiimin sosiaalityöntekijä, psykologi ja erityisopettaja konsultoivat kouluja sekä sijaisperheitä ja tekivät verkostoyhteistyötä mm. perheneuvolan, lastenpsykiatrian, terapeuttien sekä lakimiesten kanssa. Erityisopettaja piti myös räätälöityjä tukijaksoja lapsille, psykologi kartoitti terapiatarpeita ja teki kotikäyntejä. 1.2 Lasten osallistumismahdollisuuksia edistettiin koulussa ja järjestettiin vertaisryhmätapaamisia Tammikuussa lapsille järjestettiin vertaistapaaminen, SISUKAS- lasten tutkijaryhmä, jossa käsiteltiin lapsilähtöisesti koulunkäyntiin liittyviä tunteita, kuultiin lasten kokemuksia sekä tutustuttiin toisiin sijoitettuihin lapsiin. Lisäksi muutamia lapsia osallistui Pesäpuu ry:n Salapoliisit - kehittäjäryhmään (5 -kokoontumiskertaa). Kukin lapsi sai oman pehmolelun (Läksykoira Rento) sekä pienen oppimispelin motivoimaan koulutyötä. Lasten verkostopalavereissa kiinnitettiin erityistä huomiota lapsen äänen kuulemiseen. Elokuussa järjestettiin Takaisin kouluun! -tsemppipäivä sisukkaille. Perheet (30 osallistujaa) koottiin yhteiselle hyvinvointiteemaiselle luontopolulle Laajavuoreen. Samalla kohotettiin myönteistä mielialaa koulutielle, tarjottiin mahdollisuus verkostoitumiseen ja tiedotettiin projektin etenemisestä. Päivään sisältyi ruokailu ja uintimahdollisuus kylpylässä. Yhteistyökumppanina toimi Jyväskylän luontokoulu.

4 4 1.3 Lapsille tarjottiin tietoa SISUKAS-mallista ja he saivat omat sivut nettiin Perustettiin sivusto, johon myös lapset saivat oman tietopaketin SISUKAS-mallista. Tulokset ja vaikutukset / indikaattorit Toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin keräämällä palautetta verkostopalaverien yhteydessä neljä kertaa vuodessa lapsilta (n=20), sijaisvanhemmilta (n=39) ja opettajilta (n=20) ja lapsen sosiaalityöntekijöiltä (n=6). Myös lasten kouluhyvinvoinnin ja -menestyksen edistymistä sekä arvosanoja seurattiin palavereissa oppimissuunnitelmien päivittämisen yhteydessä. Lopulliset 3- vuotisen intervention vaikuttavuuden arvioinnit saadaan vuonna 2015 lasten lopputestauksen ja raportoinnin valmistuttua. Opettajat ja sijaisvanhemmat sitoutuivat hankkeen työntekijöiden mukaan yhteistyöhön ja ilmaisivat saaneensa konkreettista hyötyä hankkeessa olevien lasten koulunkäynnin tukemiseen. Verkostopalaverissa eri toimijoiden näkemyksiä huomioitiin tasavertaisesti. Tukitoimet suunniteltiin siten, että ne oli mahdollista toteuttaa niin kotona kuin koulussakin. Tiimin myötävaikutuksella pystyttiin jouduttamaan useiden lasten asioiden hoitoa koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden, kuten lastenpsykiatrian tai perheneuvolan piiriin. Lisäksi onnistuttiin myötävaikuttamaan lisäresurssien, kuten kouluavustajan ja oppimateriaalien saantiin yksittäisille oppilaille. Opettajat ja sijaisvanhemmat sitoutuivat yhteistyöhön tiimin työntekijöiden kanssa. Tulos on nähtävissä monen lapsen edistymisessä tavoitteissaan. Lapset suhtautuivat myönteisesti hankkeeseen ja ilmaisivat siitä olevan hyötyä. Sosiaalityöntekijät kertoivat lasten asioiden menneen eteenpäin ja lasten saaneen tarvitsemaansa konkreettista apua. Hankkeen kautta oli pystytty etsimään tarvittavia tukimuotoja lapselle ja perheelle ja ymmärrys lapsen tarpeita kohtaan oli lisääntynyt. Myös tietoisuus lasten koulunkäynnistä ja sen merkityksestä on lisääntynyt. Opettajien palautetta (n=16): Lapsi opiskelee nyt sopivalla vaatimustasolla ja kotonakin tehdään kovasti töitä. (Englanninopettaja 3.-luokkaisesta tytöstä) Sisukas-suunnitelmassa kirjattu opetus on hyvin vastannut oppilaan tarpeisiin. Ylikuormittuminen on pystytty välttämään ja tyttö on saanut harjoitella juuri itselleen tarpeellisia asioita. (Luokanopettaja 2.-luokkalaisesta työstä) Oppilaan yleisilme on muuttunut alakuloisesta hyväntuuliseksi. Hän saa tarvitessaan apua kokeisiin, niin että voi tehdä kokeen erityisopettajan kanssa pienluokassa. (Luokanopettaja 5.-luokkalaiseta pojasta) Luokan ilmapiiri on muuttunut viime vuodesta positiiviseen suuntaan. Luokassa ei ole enää näsäviisasta kommentointia. Rauhoittuminen työskentelyyn tapahtuu helpommin. SISUKKAAN myötävaikutuksella saatu avustaja on rauhoittanut tilannetta.( Erityisopettaja)

5 5 Lapsi kokee turvallisuutta, nyt kun hän saa olla pienessä ryhmässä. Hänelle on tullut rohkeutta osallistua tunneilla ja sopivan tasoiset tehtävät tuottavat onnistumisen kokemuksia.( Erityisopettaja 5-luokkalaisesta tytöstä) Lasten palautetta (n=20): Sisukkaassa on mukava olla, koska mä kehityn. (Tyttö 9v.) Sisukas auttaa lapsia kaikissa asioissa, mitä lapsi ei osaa. Minua autetaan nukkumisasioissa. (Tyttö 7v.) Opin nyt helpommin. Ennen katselin, kun muut leikkivät, nyt menen mukaan leikkimään. (Tyttö 10v.) Matematiikan koe on nyt helpompi, kun saan yhden tehtävän kerrallaan. (Poika 9v). Nykyään muistan paremmin, mitä kirjoja pitää laittaa reppuun ja mistä aineista tuli läksyjä. (Tyttö 11 v.) Tykkään käsialasta ja kirjoitan sitä. En enää ole erityisopettajan ryhmässä, kun kirjoitus on niin paljon parantunut.( Tyttö 9v.) Kavereita on tullu enemmän. Mun kaveri sanoi, että mä oon muuttunu aika paljon, koska eskarissa mä aina vaan pelleilin. (Tyttö 9 v.) Sosiaalityöntekijöiden palautetta (n=6): Sisukkaasta on hyötynyt sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijät, koulu, mutta kaikista eniten hankkeesta on hyötynyt lapsi!! Todella tärkeää työtä ja toiveena, että malli saadaan sisään Verkostopalaverit koulussa tärkeitä, myös oman työn kannalta. Kouluun tullut ymmärrystä lapsen tilanteesta ja sijaisvanhemmat ovat saaneet vinkkejä, millä helpottaa lapsen tilannetta. Helpottanut asiakassuunnitelmapalavereiden pitämistä, osaa keskittyä paremmin olennaisiin asioihin. Koulunkäynnin tukitoimet helpottavat sijaisperheen arkea, projektin nettisivut hyvä, ei tarvitse koululle kaikkea osata selvittää voivat tutustua itse. Sijoitettujen lasten koulunkäynti on haastavaa ja siihen liittyy monenlaisia vaikeuksia, jotka ovat vain muhineet aiemmin. Nyt Sisukas-hanke tuo siihen ratkaisuvaihtoehtoja ja toimintamalleja, yes.

6 6 Osatavoite 2. Aikuisten osaamisen vahvistaminen ja vaikuttamistyö SISUKAS-hanke lisäsi ammattilaisten tietoisuutta sijoitetun lapsen tarpeista koulussa. Hanke koulutti, teki vaikuttamistyötä ja esittäytyi vuoden aikana useissa asiantuntijapuheenvuoroissa, luennoissa ja työpajoissa sekä oli lisäksi näytteilleasettajana Hyvä alku-messuilla, Talentiapäivillä, Lastensuojelupäivillä sekä Perhehoidon päivillä. (ks. LIITE1) Projektin ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa (10 osallistujaa). Työrukkanen eli projektin ideointiryhmä kokoontui 2 kertaa (8 osallistujaa). Lasten sosiaalityöntekijät (6) kokoontuivat kehittämään omaa työtään hankkeen järjestämiin Innostamoihin (4) ja kehittäjäsosiaalityöntekijä osallistui sijaishuollon tiimiin kaksi kertaa. Mahdollisuus valtakunnalliseen sijoitettu lapsi koulussa -tiedon levittämiseen avautui yhteistyön myötä. Vuonna 2014 alkoi valtakunnallinen Mun sieluun sattuu -seminaarikiertue psyykkisesti oireileva lapsi koulussa -teemalla. Seminaareissa puhuttiin kiintymyssuhteesta, traumoista ja selviytymisestä, SISUKAS-mallista sekä dialogisesta verkostoyhteistyöstä. Kiertue toteutettiin viidellä alueella; Jyväskylä, Mikkeli, Oulu ja vuonna 2015 Helsinki ja Kauhajoki. Osallistujia oli yhteensä 650 ja puheenvuorot striimattiin myös nettiin. Hanketta hallinnoi koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Opetushallituksen rahoituksella. Seminaarien kouluttajina toimivat Lassi Pruuki (Dialogic) ja Christine Välivaara (SISUKAS-projekti). Mun sieluun sattuu- koulutusprosessiin liittyi myös kymmenellä hankekoululla (Jyväskylä, Äänekoski, Kangasniemi, Mikkeli, Ylivieska, Tyrnävä, Lapua, Kauhajoki, Helsinki, Vihti) pidetyt työpajat. Näistä 10 Voimavara Cafeta toteutti Pesäpuu ry (Johanna Liukkonen, Johanna Barkman, Pipsa Vario) ja 10 työpajaa VALTERI-koulujen ohjaavat opettajat, jotka ohjasivat myös 10 opettajien työnohjausryhmää (5 krt/koulu). Koulutussuunnitteluyhteistyössä priimusmoottoreina olivat mukana Johanna Juvonen, Valtakunnallinen oppimisen ja tuen verkosto (VALTERI-koulut) ja Terhi Ojala, Vaativa erityinen tuki -hanke (VETURI/OPH). Tulokset ja vaikutukset: Koulutustilaisuudet: SISUKAS-tiimi toimi luennoitsijana/järjesti vuoden aikana kaikkiaan 27 valtakunnallista, alueellista tai paikallista koulutustilaisuutta sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen ja ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen liittyen. Osallistujia oli yhteensä Näistä 7 koulutustilaisuutta järjestettiin SISUKAS-projektin yhteistyökouluilla. Tapahtumat on esitelty liitteessä 1.

7 7 Kaikista koulutuksista kerättiin osallistujapalaute joko kyselylomakkeen tai webropol-kyselyn avulla ja vastanneita oli Palautteesta n. 90 % oli tyytyväistä tai kiittävää. Erityisesti oltiin tyytyväisiä koulutussisältöihin, kokemuksellisuuteen ja kouluttajiin. Kritiikki kohdistui tekniikan toimivuuteen, koulutustilaan sekä muutamia yksittäisiä kommentteja tuli asian tuttuudesta, toteutuksesta, otsikosta ja sisällöstä. Vaikutukset ja koulutuspalautetta SISUKAS-koulutukset saivat kaikkiaan kiinnostuneen vastaanoton ja erinomaisen palautteen. Toki joillekin monitoimijaisesta osallistujajoukosta sisällöt olivat entuudestaan tutumpia ja jotkut odottivat vielä yksityiskohtaisempaa konkretiaa käytännön erityistilanteiden kanssa toimimiseen. Mun sieluun sattuu -seminaarit Oulussa (100), Mikkelissä (121) ja Jyväskylässä (177) saivat osallistujalta numeroarviointina toteutuksesta yleisarvosanan 4,2 (asteikolla 1-5). Palautteen antoi 76% osallistujista. Teknisiä ongelmia ilmeni valitettavasti sekä Mikkelissä että Jyväskylässä. Osallistujista 83% suosittelisi seminaaria muillekin. Pesäpuun työpajat, Voimara Cafet, saivat erinomaisen vastaanoton. Yleisarvosanaksi työpajoista (n= 100) osallistujalta annettiin 4,4 (asteikolla 1-5). Osallistujapalautetta seminaareista (Oulu, Mikkeli, Jyväskylä): - Monipuolinen ja ajatuksia herättävä sisältö, dialogisuus jäi päällimmäisenä mieleen - läsnäolo, kunnioitus ja kuunteleminen. Näitä luennoitsijat havainnollistivat hienosti omalla esimerkillään. (Erityisopettaja, Jyväskylä) - Erittäin tärkeää asiaa varsinkin opettajille, jotka työskentelevät pedagogisesta viitekehyksestä. Tärkeää oivaltaa mitä kaikkea pitäisi huomioida lasten kanssa työskennellessä esim. päiväkodeissa ja kouluissa. (Oulu) - Koulutus oli antoisa ja herätti ajatuksia miten toimia omassa työssä(oulu) - Päivä oli kertakaikkiaan antoisa. Minä sain monenlaista "evästä ja pohdittavaa arjen työhön. - Se täytyy kiitollisena ja painokkaasti todeta, että olette onnistuneet löytämään aivan loistavat luennoitsijat. Olen minäkin monenlaisissa koulutuksissa ollut, mutta kyllä tämä oli aivan sitä kärkeä. Pidin todellakin tällaisesta. Kaikki koulutuksen anti osui sektoriin. Ei mennyt ohitse.(eritysopettaja Oulu) - Kouluttajat asiansa osaavia, ammattitaitoisia ja hyviä puhujia. Osallistujien omakohtaisista kokemuksista saa hyviä vinkkejä omaan työhön, kiitos niistä. (Opettaja, Mikkeli) - Meillä MSS -hanke tuntuu jo nyt poikivan hyvää. Keskuskoulussa uskaltauduttiin tällä viikolla "rangaistuskäytännöissä" uuteen sovittelumalliin ja Yläkoulussa pohditaan parhaillaan uusia inklusiivisempia erityisen tuen järjestelyitä... Olen tosi iloinen, ja aloitteet tulevat opettajilta itseltään. Luennoitsijat olivat nappivalinta. Olen suositellut heitä Erityisopetuksen kansallisille kehittämispäiville.(opetuspäällikkö, Lapua

8 8 Palautetta toiminnallisista työpajoista (Ylivieska, Tyrnävä, Äänekoski, Jyväskylä, Kangasniemi, Mikkeli, Vihti, Helsinki): - Keskusteluttavaa, vuorovaikutteista, kuuntelevaa! - Hyviä keskusteluja, ideointia! - Innostavat kouluttajat! Tunnelma oli hyvä ja rento. Oli hyvä tulla kuulluksi! - Kiitos vetäjille. Keskustelu ja vuorovaikutus on tärkeää; pysähtyminen tärkeiden asioiden äärelle. - Vahvisti omaa näkemystä kasvattajana. Kiitos! - Tästä lisää koko Suomeen kaikki koulut! Iso kiitos, todella ihana iltapäivä, kiitos! Osatavoite 3. Monialaisen verkostotyön mallintaminen ja pohjoismainen yhteistyö 3.1 Pohjoismainen yhteistyö Vuoden 2014 aikana yhteistyö ruotsalaiseen SkolFam -verkoston kanssa jatkui. Ruotsin Skolfam on laajentunut jo 22 kuntaan. Koordinointivastuu on siirtynyt Allmänna Barnhusetille. SkolFam järjestää verkostotapaamisia ja SISUKAS osallistui verkostotapaamiseen ja seminaariin Gävlessä Seminaarissa oli lisäksemme 120 osallistujaa ympäri Ruotsia. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijaluentoja mm. dialogisuudesta, kokemusasiantuntijapuheenvuoroja sijoitetuilta nuorilta sekä tutkimustuloksia SkolFam -intervention vaikuttavuudesta. Yhteisissä työpajoissa verkostoiduttiin ja vaihdettiin kokemuksia. Muiden kokemukset olivat samansuuntaisia kuin SISUKAS-projektissa. Sovittiin alustavasti yhteispohjoismaisesta työpajasta Pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä Pohjoismaista yhteistyötä jatkettiin myös Nordens Välfärdcenterin kanssa sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen sekä jälkihuoltoon liittyvässä hankkeessa, Fokus på barn i familjehem. Joukko sijoitettuja nuoria Suomesta (3), Tanskasta (3), Norjasta (4) ja Ruotsista(5) koottiin yhteiseen foorumiin Tukholman lähistölle, Biskops-Arnöhön. Kahden päivän ajan työskenneltiin toiminnallisissa työpajoissa koulun ja jälkihuollon kehittämiseen liittyvien kysymysten äärellä. Samalla filmattiin elokuvaa, joka valmistui joulukuussa. Lyhytelokuva saa ensiiltansa Tukholmassa päättäjille ja ammattilaisille järjestettävässä päätösseminaarissa. Nuoret ovat myös itse paikalla ja samalla julkistetaan näiden kokemusasiantuntijoiden kehittämisideat ja työpajan tuotokset raporttina. Elokuva tullaan myös esittämään pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä syksyllä (www.nordicwelfare.org/.) 3.2 Paikalliset ja alueelliset verkostot Yhteistyötä tehtiin alueellisissa ja valtakunnallisissa (KASTE, Emma & Elias) verkostoissa. Paikallisella tasolla tehtiin yhteistyö Arvokas elämä-hankkeen kanssa, joka kehittää tukimuotoja vammaisten lasten perhehoitoon. Yhteistyössä koottiin yhteen monialaisia verkostoja pohtimaan kehitteillä olevien mallien juurruttamista rakenteisiin. PePPi-vapaaehtoistyöhankkeen vapaaehtoisia osallistui SISUKAS-lasten läksyapuun.

9 9 SISUKAS-projektin kehittämistyöhön antoivat panoksensa erilaiset hankkeessa kootut, säännöllisesti kokoontuvat ohjaus-, ideointi-, kehittäjä- ja tutkimusryhmät. Reflektointipintaa tarjosivat myös Pesäpuun sisäiset työkokoukset, suunnittelupäivät sekä yhteistyö järjestön hallituksen kanssa. Jyväskylän sosiaalityöntekijöille pidetyissä Innostamoissa (4) mallinnettiin sosiaalityötä tiimin johdolla. Tulokset, vaikutukset, indikaattorit Projektin toimi aktiivisesti verkostoissa. SISUKAS-tiimi osallistui kaikkiin Emma ja Elias -ohjelman verkostotapaamisiin (Lahti, Hämeenlinna, Helsinki). Tapaamiset tarjosivat paitsi koulutusta, myös synergiaetua hanketyöhön. Ohjelman kouluhankkeet vaikuttivat myös yhteisillä esittelypöytien äärellä messuilla ja seminaareissa. Luotiin myös yhteinen nettiportaali: Pohjoismainen yhteistyö SkolFam -verkostotapaaminen, Gävle (120) Fokus på barn i familjehem, Nordens Välfärdcenterin yhteispohjoismainen hanke, nuorten osallisuus -työpajat, Tukholma Filmattiin elokuva nuorista kokemusasiantuntijoista. Ohjaus-, ideointi- ja kehittäjäryhmätapaamiset Ohjausryhmän kumppanitapaamiset (Akvaariot) 2 Monialainen ideointiryhmä perustettiin (Työrukkanen) 2 Sijaishuollon sosiaalityön kehittäjäryhmä (Innostamot) 4 Osatavoite 4. Tutkimusyhteistyö, intervention vaikuttavuuden arviointi Projektin etenemistä tavoitteiden suuntaan seurattiin ja arvioitiin kumppaneista koostuvissa ohjaus- ja ideointiryhmän tapaamisissa sekä Pesäpuun sisällä. Lasten sijaisvanhemmille, sosiaalityöntekijöille sekä opettajille tehtiin kysely ja lapsilta kerättiin palautetta tapaamisessa haastattelemalla ja omien vihkojen kautta. Tilaisuuksista ja koulutuksista koottiin myös palautetta. (ks. edellä) Yhteistyötahoille lähetettiin webrobol- arviointikysely, johon vastasi 50 % (n=43) kyselyn saaneista. Tutkimusyhteistyötä tehtiin Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan oppiaineen sekä Opetushallituksen rahoittaman VETURI-hankkeen (vaativa erityinen tuki) kanssa.

10 10 Tulokset Tutkimusryhmätapaamiset (4kpl) Opettajien näkemyksistä liittyen oppilaiden psyykkiseen oireiluun valmistui tutkimusraportti osana Mun sieluun sattuu-koulutusprosessia (Ojala & al., Erityinen tuki, Veturi-hanke) Hankkeessa käynnistyi kaksi uutta opinnäytetyötä sekä tieteellisen artikkelin kirjoittaminen interventiosta professori Raija Pirttimaan johdolla. Vaikutukset Hanke eteni tavoitteiden suunnassa. Tutkimusryhmässä todettiin hankkeen tunnettuuden lisääntyneen vahvasti. Tutkimusyhteistyö Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan oppiaineen kanssa jatkui. Yhteistyökumppaneille lähetettiin webropol-kysely, johon vastasi 50 % (n=43). Hankkeeseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Vuodelta 2015 toivottiin lisää koulutuksia, materiaaleja sekä yhteistyön jatkumista. Hankkeessa tehty pohjoismainen vuoropuhelu sekä tutkimusyhteistyö poikivat kiinnostusta koulupuolella psyykkisesti oireilevien lasten kanssa työskentelyyn ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Luennot ja työpajat herättivät laajaa kiinnostusta ja konsultaatiokyselyitä eri puolilta maata. Myös useita harjoittelijoita ja opinnäytetyöntekijöitä oli tarjolla projektiin. Osatavoite 5. Tiedottaminen ja juurruttaminen SISUKAS-projektista tiedotettiin Pesäpuun nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (FB) sekä Innokylässä. SISUKAS-mallille luotiin omat nettisivut (www.sijoitettulapsikoulussa.fi) ja Facebookryhmä. Vuoden aikana on lähetettiin 3 tiedotekirjettä perheille ja sidosryhmille, julkaistiin artikkeleita Pesäpuun lehdessä sekä muissa alan lehdissä. Hanke oli mukana työpajoin, puheenvuoroin, esittelypöydin alan tapahtumissa (ks. kohta osaamisen vahvistaminen). Yhteistyötä tehtiin valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Keski-Suomen oppilashuollon, koulujen ja sosiaalityön henkilökuntaa ja johtoa sitoutettiin mukaan Innostamoiden, Työrukkasten, työkokousten ja koulutusten kautta kehittämistoimintaan ja mallin juurruttamiseen. Sovittiin tammikuussa 2015 toteutettavasta pyöreän pöydän keskustelusta, jossa eri toimijat kootaan yhteen SISUKAS-mallin viemiseksi rakenteisiin Keski-Suomessa. Sijoitettu lapsi koulussa -opasta sekä SISUKAS-käsikirjaa työstettiin eteenpäin.

11 11 Tulokset SISUKAS-nettisivut, valmistuivat loppuvuodesta. Sivuille koottiin tietoa sijoitetun lapsen koulun käynnistä sekä esittelyt SISUKAS-mallista. FB-ryhmässä tiedotettiin ajankohtaisista kouluun liittyvistä asioista. Uutiskirjeet saavuttivat kohderyhmän. Mun sieluun sattuu oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen -seminaarisarja saavutti suuren, monialaisen joukon koulujen toimijoita ympäri Suomea (n=650). Seminaarit olivat myös tärkeä tapa levittää SISUKAS-projektissa tuotettua tietoa sijoitettujen lasten kehityksestä ja koulunkäynnistä. Artikkelit lehdissä: o Tuen puute ja kömpelö tiedonkulku uhkana sijoitetun lapsen koulunkäynnille Pesäpuun lehti 1/2014 (s.10-11) o Pienet ja sisukkaat tutkijat, Pesäpuun lehti 1/2014 (s.12-13) o Fokuksessa perhehoitoon sijoitetut lapset, Pesäpuun lehti 1/2014 o Asiaa jälkihuollosta, Pesäpuun lehti 2/2014 (s.9-10) o Takaisin kouluun tsemppipäivä Sisukkaille (s ), Pesäpuun lehti 2/2014 o Mun sieluun sattuu- seminaareista apua opettajille, Perhehoito 5/2014 (s.11-12) o SISUKAS-projekti, Lapsen maailma 3/2014 Vaikutukset Vaikuttamistyö poiki lukuisia luento- ja työpajapyyntöjä. Tämä tarjosi muun tiedottamisen ohella erinomaisen mahdollisuuden nostaa esiin sijoitettujen lasten ääntä sekä esitellä monialaista SISUKAS-tukimallia. Juurruttamis- ja vaikuttavuustyö eteni myös onnistuneesti yhteistyössä VALTERI-verkoston, VETURI-hankkeen ja Palmenian kanssa Mun sieluun sattuu -koulutusprosessin kautta.

12 12 SISUKAS-KOULUTUKSET 2014 LIITE Sijaisperheet priimusmoottorina lasten kouluhyvinvoinnin kehittämisessä, luento, THL:n Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen kouluissa -kutsuseminaari, Helsinki / 30 (Välivaara) Sisukas selviytyy? - keinoja tukea traumatisoitunutta lasta koulussa, luento, Hyvä alku messut, Jyväskylä / 300 osallistujaa (Välivaara) Sijoitettujen nuorten osallisuus koulussa, luento, Miten kuulla lasta -seminaari, NMI, Jyväskylä / 50 (Välivaara) Sijoitettu lapsi koulussa, koulun iltapäivätoiminnan työntekijät / koulunkäynnin ohjaajat /13 (Liukkonen) Lasta suojelemassa päivähoidossa, koulussa ja lastensuojelussa, päivähoidon henkilöstö, luento, Jyväskylä /38 (Liukkonen) SISUKAS PÄRJÄÄ AINA - sijaishuollon sosiaalityön verkostomalli perhehoitoon sijoitettua lasta kannattelemassa, työpaja, Talentian asiantuntijapäivät, Helsinki / 35 (SISUKAS-tiimi) Sisukas selviytyy keinoja tukea traumatisoitunutta lasta koulussa, 1 pv, Orimattila /130 (Välivaara) Sijoitettu lapsi koulussa, koulunkäynninohjaajaopiskelijat /10 (Liukkonen) Tanssiin kutsu monitoimijainen yhteistyö koulussa, luento, Arvokas elämä - päättöseminaari /100 (Välivaara) SISUKAS-verkostomalli tukea sijoitetun lapsen koulupolulle, Koulukuraattorien ja koulujen sosiaalityön maakunnallinen työkokous, Jyväskylä /29 (SISUKAS-tiimi) Toiminnalliset välineet vuorovaikutuksen tukena, sosiaalitoimen ja opetustoimen henkilöstö, Parainen, 2 päivää / 24 (Liukkonen) Mun sieluun sattuu oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa, Oulu, 1 pv, / 90 (Välivaara) Mindfulness-koulutus, Jyväskylä / 26 (SISUKAS-tiimi) Mun sieluun sattuu oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa, 1 pv, Jyväskylä/ 200 (Välivaara) Mun sieluun sattuu oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa, 1 pv, Mikkeli / 110 o + netin kautta seminaaria seurasi 30 (Välivaara) Ihmeet tapahtuvat arjessa tukea sijoitetun koulupolulle, Perhehoidonpäivien työpaja, Jyväskylä /30 (SISUKAS-tiimi) Kun sisälle sattuu kiintymyssuhde oppimisen haasteena ja voimavarana, Erityiskasvatuksen päivät, Itä-Suomen AVI, Savonlinna, luento / 270 (Välivaara) - SISUKAS-verkostomalli, tukea sijoitetun lapsen koulupolulle -info, SISUKAS-tiimi/ yht. 122 osallistujaa o Höytiä, 9.9. Sumiainen, Suolahti, 17.9 Kinnula, Korpilahti, Jyväskylä, Laukaa - Mun sieluun sattuu, Voimavara Cafe (3h): Ylivieska (Barkman & Vario) (18) ja Tyrnävä(Barkman & Vario) ( 12)

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA

SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA 1 SISUKAS 2012-16 SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2013 2 SISUKAS PROJEKTI 2012-2013 SISUKAS (2012 2016) eli Sijoitettu lapsi koulussa -projekti, on osa RAY:n Emma ja Elias

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI Arjen sankareita lasta kannatteleva kumppanuus: Maire Saksola, Johanna Liukkonen, Sari-Maarika Mäntymaa SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI WWW.PESAPUU.FI Sisukastiimi Christine Välivaara, projektipäällikkö Johanna

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

SISUKAS- toimintamalli perhehoitoon sijoitetun lapsen tueksi alakouluun. Christine Välivaara

SISUKAS- toimintamalli perhehoitoon sijoitetun lapsen tueksi alakouluun. Christine Välivaara www.pesapuu.fi SISUKAS- toimintamalli perhehoitoon sijoitetun lapsen tueksi alakouluun Lasten psyykkinen oireilu ja käytöshäiriöt ovat lisääntyneet Lapsen käyttäytymisen taustatekijöitä Biologiset tekijät

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala PePPi pähkinänkuoressa Osa Emma ja Elias ohjelmaa RAY 2012-2016 Vapaaehtoiset voimavarana

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ?

SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? Christine Välivaara, Pesäpuu ry SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? - TUKIMALLI SIJOITETUN LAPSEN KOULUNKÄYNTIIN WWW.PESAPUU.FI SISUKAS 2012-16 pähkinänkuoressa SISUKAS projekti kehittää

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää?

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? Nuorten foorumi Vaasassa 15.8.2014 Raportti Paikalla oli 9 16-18-vuotiasta nuorta sekä perhehoidon että laitoshoidon piiristä, 2 Selviytyjät-tiimin jäsentä sekä 3 aikuista.

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Vaativan erityisen tuen kehittäminen

Vaativan erityisen tuen kehittäminen Vaativan erityisen tuen kehittäminen Oppimisen Tuen Foorumi 20.4.2017 KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala Vaativan erityisen tuen käsitteestä (Elina Kontu, Terhi Ojala, Henri Pesonen, Raija Pirttimaa) Vaativaa

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous Liikunta ja osallisuus -hanke Tukiryhmän kokous 16.12.2016 Kuulumiskierros Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tukiryhmän kokouksen 7.6. jälkeen Liikunta ja osallisuus -hankkeen keskeisimmät toimenpiteet

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KONKREETTISET TOI- MENPITEET. Sijaishuollon kehittäminen - tavoitteet

KONKREETTISET TOI- MENPITEET. Sijaishuollon kehittäminen - tavoitteet Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta 29.10.2010 Kaste 1, Lapset ja perheet Kaste-hanke KONKREETTISET TOIMEN- PITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Sijaishuollon kehittäminen Maija Lappeteläinen Riitta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi Projektin tavoitteet ja toiminta Projektilla pyritään edistämään sosiaalityön pätevyyden hankkimista tiedottamista

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

INNOAGENTTI koulutus. I-tason agentit. Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone Hanna Lahti

INNOAGENTTI koulutus. I-tason agentit. Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone Hanna Lahti INNOAGENTTI koulutus I-tason agentit Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone 13.6.2017 Hanna Lahti Kahvit ja kastettavaa tarjolla Tervetuloa Klo 14-14.30 / Hanna Lahti Arvokas tieto hanke Mikä on Aktiivisen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, projektipäällikkö Ehkäisevä päihdetyö EHYT AMIS Arjen Ammattilaiset AMIS Arjen Ammattilaiset Kehittämishanke

Lisätiedot

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 15.6.2009 Aikataulu Ensimmäinen työpaja 9.6 klo 8.30 12.00 MTC, Porin Puuvilla, Pohjoisranta 11F, Puuvillasali Toinen työpaja 25.8, sama aika ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Vantaa Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Seinäjoki 5.10.2017 Thomas Sundell Lakimies Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1 Tausta Vuonna 2013 julkaistiin Turvallisuuden

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Espoo Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Kauniainen. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Kauniainen. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Kauniainen Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot