Finavian osavuosikatsaus : Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä

Transkriptio

1 n osavuosikatsaus : Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä Lentoliikenteen kehitys Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana matkustajamäärien kehitys on ollut selvässä laskussa. Kansainvälinen liikenne väheni tammi-maaliskuussa -7,7 % kun viime vuoden vastaavana ajankohtana oltiin vielä 9,5 % kasvuvauhdissa. Kotimaan liikenne supistui puolestaan -9,7 %. Tämä pudotus seurasi jo vuosi sitten koettua - 6,5 % matkustajamäärän vähentymistä. Kokonaismatkustajamäärä n lentoasemilla supistui -8,4 % ( edellisenä vuonna vastaava luku oli +3,3 %). Suomen kansainvälistä lentoliikennettä kohdealueittain tarkasteltaessa havaitaan, että taantuman vaikutus tuntuu erityisesti EU-alueen liikenteessä. Euroopassa yleisesti koettu liikematkustuksen vähentyminen on kääntänyt Suomen ja EU:n välisen matkustajamäärän -10,8 % laskuun. Vielä vuosi sitten tässä liikenteessä saavutettiin 6,1 % kasvunumerot. Parhaiten on nykyistä taantumaa pystynyt vastustamaan Aasian liikenne, jossa siinäkin noteerattiin nyt -2,4 % vähentymistä verrattuna vuoden takaisiin kasvulukuihin (27,2 %). Lentokenttien yhteistyöjärjestö Airports Council International (ACI) raportoi Euroopan 1 matkustajamäärien vähentyneen tammi-helmikuussa - 12,3 %. Kotimaan liikenteen osalta vähennys oli -17,0 % ja kansainvälisessä liikenteessä puolestaan -10,9 %. Pohjoismaiden pääkaupunkien 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Milj. matkustajaa Matkustajat Q1 / (sis. lähtevät, saapuvat ja vaihtomatkustajat) Kansainvälinen Kotimaa Matkustajat kohteittain Q1/2009 (Q1/2008) EU, 46% (47%) Kotimaa, 35% (35%) Q1/00 Q1/01 Q1/02 Q1/03 Q1/04 Q1/05 Q1/06 Q1/07 Q1/08 Q1/09 Muu Eurooppa, 5% (5%) Muut, 4% (3%) Aasia, 10% (9%) kentillä 2 kehitys on ollut samansuuntaista kuin muuallakin Euroopassa: tammi-maaliskuussa kokonaisliikenne väheni -12,6 %. Helsinki-Vantaa oli omalla lukemallaan (-7,2 %) pohjoismaisista pääkaupunkikentistä selvästi paras. Laskeutumisten määrä on vähentynyt -2,6 % Suomen kaupallisessa lentoliikenteessä. Vuoden takaiset numerot osoittivat vielä lievää kasvua (0,4 %). Laskeutuvien tonnien määrä on kuitenkin vähentynyt selvästi enemmän kuin laskeutumisten lukumäärä, eli pudotusta on tullut -5,9 %. Tämä merkitsee sitä, että keskimääräinen konekoko on pienentynyt kaupallisessa liikenteessä - 3,4 %, mikä heijastanee operaattoreiden pyrkimystä sopeutua alentuneeseen kysyntään. Vielä vuoden takaisissa luvuissa oli nähtävissä selkeää konekoon kasvua (6,2 %). Toisin kuin useimmissa muissa liikenteen luvuissa Suomen ylilennoissa jatkuu edelleen erittäin positiivinen kehitys. Ylilentojen volyymi kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 8,8 %. Kasvu oli vuoden takaista 5,0 % kasvuakin nopeampaa. Tilastokeskuksen seurannan mukaan lentolippujen hinnat kallistuivat Suomes lentoasemaa Euroopassa, jotka kattavat 55,7 % alueen liikenteestä. 2 Tukholma-Arlanda, Kööpenhamina, Oslo-Gardemoen ja Helsinki-Vantaa.

2 sa tammi-maaliskuussa keskimäärin 5 % viime vuoden vastaavaan periodiin verrattuna. Kotimaan liikenteessä hinnat alenivat keskimäärin - 2 %, kun taas kansainvälisessä liikenteessä hinnat nousivat 8 %. konsernin talouden kehitys konserni muodostuu liikelaitoksesta sekä sen tyräryhtiöistä. Tytäryhtiöistä suurimmat ovat n täysin omistamat tytäryhtiöt LAK Oyj ja Airpro Oy. n liikevaihto heikentyi ensimmäisellä vuosineljänneksellä -1,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 83,4 miljoonaa euroa (84,9). n liikevaihto oli -2,3 miljoonaa euroa viime vuotta heikompi, kun taas LAK Oyj:n liikevaihto kasvoi 0,1 miljoonaa euroa ja Airpro Oy:n 1,0 miljoonaa euroa. n kulut kasvoivat 4,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ollen 64,1 miljoonaa euroa (61,3). Henkilöstökulut kasvoivat 7 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja olivat 30,6 miljoonaa euroa (28,6). Materiaalikulut ja ulkopuolisten palvelujen ostot olivat 24,2 miljoonaa euroa ollen samalla tasolla kuin viime vuonna. Suhteellisesti eniten 8,5 % kasvoivat liiketoiminnan muut kulut, jotka olivat 9,3 miljoonaa euroa (8,5). n ensimmäisen vuosineljänneksen liiketulos oli 6,9 miljoonaa euroa, mikä on 8,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Katsauskauden tulos oli 3,9 miljoonaa euroa (12,2). Vertailukelpoinen tulos ilman kertaluonteisia eriä puolittui viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 3,3 (7,7). liikelaitoksen talous konsernin liikevaihdosta noin 70 % prosenttia on suoraan riippuvaista matkustajamäärien kehittymisestä. Matkustajamäärien voimakas vähentyminen vaikutti katsauskauden tulokseen. liikelaitoksen liikevaihto heikentyi ensimmäisellä vuosineljänneksellä -2,9 % edelliseen vuoteen verrattuna ollen 76,5 miljoonaa euroa (78,8). Liikenteen tuotot vähenivät -5,2 %, mutta kaupalliset tuotot paransivat hieman muuten heikkoa alkuvuotta kasvaen 1,6 %. Kansainvälisen liikenteen tuotot alenivat -5,5 % ja kotimaan liikenteen tuotot olivat -6,9 % alle viime vuoden. korotti lentoliikennemaksujaan alkaen 1,1 %. Pääosin hinnankorotus kohdistui lennonvarmistuspalvelun tn-maksuun. Uutena maksuna otettiin käyttöön PRM-maksu, joka perustuu EY-asetukseen vammaisten ja liikuntarajoitteisten oikeuksista lentoliikenteessä. Avustamismaksun suuruus on 0,20 euroa per lähtevä matkustaja ja se laskutetaan matkustajamaksun yhteydessä. TUOTOT LIIKETOIMINNOITTAIN TAMMI-MAALISKUU 2008 JA 2009 tuhansina euroina MUUT AIRPRO OY KIINTEISTÖ- LIIKETOIMINTA KAUPALLINEN LIIKETOIMINTA LENNONVARMIS TUSLIIKETOIM. LENTOASEMA LIIKETOIMINTA

3 n kulut kasvoivat 3,8 % edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna ja olivat 60,5 miljoonaa euroa (58,2). Henkilöstökulut kasvoivat 5,2 % ja olivat 25,2 miljoonaa euroa (24,0). Henkilöstökulujen kasvu viime vuodesta johtuu yleisestä palkkatason noususta. Aineostot ja ulkopuoliset palvelut kasvoivat 1 % viime vuodesta ja olivat 25,9 miljoonaa euroa (25,8). Muut kulut olivat 9,1 miljoonaa euroa (8,4). Muissa kuluissa suurin yksittäinen kasvua selittävä erä on kunnallisteknisten maksujen kasvu 19 %. Katsauskauden tulos oli 3,4 miljoonaa euroa (11,9). Kertaluontoisista eristä oikaistu tulos oli 2,9 miljoonaa euroa (7,5 ). n liiketoimintojen rahavirta oli tammi-maaliskuussa 10,6 miljoonaa euroa, kun viime vuoden vastaava luku oli 21,9 miljoonaa euroa. n liiketoiminnot on uudistanut liiketoimintarakennettaan ja vuoden 2008 alusta lukien toiminta on käynnistynyt uuden rakenteen mukaisena. Liiketoiminnot vastaavat oman liiketoimintansa tarjonnasta ja sen kehittämisestä koko lentoasemaverkostossa. Lentoasemat ja alueellinen lennonvarmistus toteuttavat palvelut alueellisen kysynnän ohjaamalla tavalla. Lentoasemaliiketoiminta vastaa n lentoasemaverkostosta. Se tuottaa lentoasemapalvelut, vastaa lentoasemien infrastruktuurista sekä näiden kehittämisestä. Lentoasemaliiketoiminnan tuotot muodostuvat lentoasemamaksuista, joita ovat mm. laskeutumismaksu, ilma-alusten paikoitusmaksu, matkustaja- ja turvamaksu. Tuottoihin vaikuttavat sekä matkustajamäärä että laskeutumisten lukumäärä ja ilma-alusten paino Lentoasemaliiketoiminnan tuotot tammi-maaliskuussa olivat 45,9 miljoonaa euroa (47,9) ja jäivät -4,0 % alle viime vuoden vastaavan ajankohdan. Liiketoiminnan liikennetuotot vähenivät -6,2 % johtuen matkustajamäärien heikosta kehityksestä. Helsinki-Vantaan ulkomaan terminaalin laajennusosan rakennustyöt etenevät aikataulussa. Ensimmäisen vaiheen käyttöönotto tapahtuu elokuussa Helsinki-Vantaan terminaalijakoon liittyvät muutostyöt ovat käynnistyneet T1:ssä ja T2 osalta rakennustyöt ovat suunnitteluvaiheessa. Alkuvuoden aikana otettiin käyttöön Kuusamon asemarakennuksen laajennuksen uudet tilat saapuville matkustajille. Katsauskauden aikana lentoasemaliiketoiminta valmisteli ns. peruslentoasemakonseptin käyttöönottoa, jolla parannetaan pienten lentoasemien palvelutarjontaa ja kustannustehokkuutta. Konsepti otetaan käyttöön kaikilla pienillä lentoasemilla tulevan kesän aikana. Lennonvarmistusliiketoiminnan vastuulla ovat Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä siihen liittyvät lentoreittipalvelut ja lennonvarmistuspalvelut n lentoasemilla. Lennonvarmistuksen suoritteissa liikenteen väheneminen ei al-

4 kuvuonna ole näkynyt yhtä voimakkaana kuin matkustajamäärissä. Lennonvarmistusliiketoiminnan tuotot muodostuvat pääosin lentoasemien lennonvarmistusmaksuista ja lentoreittimaksuista. Vuoden 2009 ensimmäisen kvartaalin aikana lentoasemien lennonvarmistusmaksujen perusteena olevat liikenneilmailun tn-unitit vähenivät - 4,1 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kansainvälisessä liikenteessä tn-unitit vähenivät -7,5 %, mutta kotimaan liikenteessä tnunitit kuitenkin lisääntyivät 0,8 %. Tämä johtuu siitä, että lentoliikenteessä normaalia hiljaisempi pääsiäinen sijoittui vuonna 2008 maaliskuulle, kun taas vuonna 2009 se sijoittui huhtikuulle. Lentoreittimaksun suoritteena käytettävät liikenneilmailun service unitit vähenivät -2,7 %. Ylilennot kasvoivat viime vuoden aikana 5 % ja alkuvuonna kasvu on jatkunut. Katsauskaudella kasvu oli 8,8 %. Lennonvarmistusliiketoiminnan tuotot olivat katsauskauden aikana 15,2 miljoonaa euroa (15,3) ja vähenivät edellisestä vuodesta vain yhden prosentin. Laskevan volyymin lisäksi tuottokertymään vaikuttaa tn-maksun hinnannosto vuoden alussa. Katsauskauden aikana Lennonvarmistusliiketoiminta on käynnistänyt toimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi ja palvelutuotannon kehittämiseksi. Merkittävimpiä käynnissä olevia hankkeita ovat lennonneuvontapalvelujen keskittäminen, alueellisen lennonvarmistuksen rakenteellinen uudistaminen ja yhteistoimintalentoasemien uudistamishanke (YTY/Fresh). Kaupallinen liiketoiminta vastaa n lentoasemien kaupallisista palveluista. Palvelut tarjotaan suoraan matkustajille tai yhteistyössä muiden lentoasemalla toimivien palvelutarjoajien kanssa. Kaupalliseen liiketoimintaan kuuluu mm. terminaalien kaupallisten tilojen vuokrauspalvelut, pysäköintipalvelut sekä myymälä- ja kahvilapalvelut. Tuotot ovat vahvasti riippuvaisia kokonaismatkustajamäärästä. Palvelutarjonta vaihtelee lentoasemittain. Kaupalliset tuotot kasvoivat kuluvan vuoden tammi-maaliskuun aikana 2,0 % viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta ollen 16,5 miljoonaa euroa (16,2). Kaupallisen liiketoiminnan liikevaihdon kehitykseen vaikuttaa matkustajamäärien lasku ja epävarman taloustilanteen aiheuttama vaikutus matkustajien ostohalukkuuteen. Kaupallisessa liiketoiminnassa on käynnissä useita myynnin ja palvelutarjonnan lisäämiseen tähtääviä kehityshankkeita sekä oman toiminnan kustannustehokkuutta lisääviä uudistuksia. Näillä pyritään lieventämään matkustajamäärän vähenemisestä johtuvia vaikutuksia liiketoimintaan. n kiinteistöliiketoiminnasta vastaa Lentoasemakiinteistöt Oyj. Yhtiö tarjoaa toimtilapalveluja lentoasemalla toimiville yrityksille ja toimii kyseisten rakennushankkeiden kehittäjänä ja rakennusten omistajana. Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 2,6 % ja oli 2,5 miljoonaa euroa (2,4). Airpro Oy kehittää ja tuottaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita liikenteen ja matkailun yrityksille sekä suoraan matkustajille. Airpron tammi-maaliskuun liikevaihto on kasvanut 14 % lähinnä uusien sopimusten kautta. Katsauskauden liikevaihto oli 8,1 miljoonaa euroa (7,1). Investoinnit Kuluvan vuoden investointisuunnitelma konsernissa on yhteensä 125 miljoonaa euroa. Lentoliikenteen heikosta kehityksestä johtuen on sopeuttanut investointiohjelmaansa vastamaan kysyntätilannetta. Tällä hetkellä hallituksen hyväksymä investointiohjelma on 94 miljoonaa euroa, johon sisältyy aikaisempina vuosina käynnistettyjä hankkeita 74 miljoonan euron edestä. Investointien rahavirta oli 15,5 vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, josta 15,2 oli n investointeja. Suurin investointi on Helsinki-Vantaan lentoasemalla käynnissä oleva ulkomaanterminaalin laajennusosan rakentaminen, jonka on pääosin tarkoitus palvella Kaukoidän liikennettä. Suurimpana vuoden alussa käyttöönotettuna kohteena on ollut Helsinki-Vantaan uusi pysäköintitalo.

5 Näkymät loppuvuodelle 2009 Helmikuussa julkaistussa ennusteessaan Statfor arvioi Euroopan lentoliikenteen vähentyvän tänä vuonna -4,9 %. Maaliskuun lopulla ilmestyneessä ennusteen tarkistuksessa lukua korjattiin vielä 0,3 prosenttiyksikköä alaspäin, eli lopulliseksi ennusteeksi tuli -5,2 %. Vain Itä-Euroopan alueella liikenteen kehitys on jonkin verran tätä positiivisempaa. Myös Suomen osalta Statfor ennustaa liikenteen vähentyvän hieman keskimääräistä maltillisemmin, eli -3,7 % vuonna Lentoliikenteen kehittymisen ennakointi loppuvuoden osalta on erittäin vaikeaa. Toimialan keskeisten tutkimuslaitosten ennusteiden mukaan myös vuosi 2010 tullee olemaan lentoliikenteessä haasteellinen. Heikentyneen kysyntätilanteen vuoksi on käynnistänyt toimenpiteitä kulujen sopeuttamiseksi. Koko henkilöstöä koskevat YT- neuvottelut käynnistettiin maaliskuussa. Kassavirtansa turvaamiseksi -konserni on sopeuttanut investointiohjelmaansa. Sopeuttamistoimenpiteillä ja toiminnan tehostamisella pyrkii säilyttämään kustannustehokkuuttaan tulovirran heikentyessä. Toimenpiteistä huolimatta on todennäköistä, että ei saavuta sille asetettuja taloudellisia tulostavoitteita vuonna Lisätietoja: Talousjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu, (09)

6 TULOS (Milj. euroa) Q Q Q Q Liikevaihto 83,4 84,9 76,5 78,8 Lt muut tuotot 0,6 4,5 0,6 4,5 Henkilöstökulut 30,6 28,6 25,3 24,0 Muut kulut 33,5 32,7 35,2 34,2 Poistot 13,0 12,7 11,3 10,9 Kulut 77,1 73,9 71,8 69,1 Liiketulos 6,9 15,4 5,4 14,1 Rahoitustuotot 0,4 1,1 0,1 0,8 Rahoituskulut 3,2 4,3 2,0 3,0 Voitto ennen veroja 4,2 12,2 3,4 11,9 Tuloverot -0,2 0,0 0,0 0,0 Laskennalliset verot 0,0 0,0 0,0 0,0 Vähemmistöosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 Kauden tulos 3,9 12,2 3,4 11,9 TASE (Milj. euroa) Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Vastaavaa Oma pääoma Vähemistöosuudet Pakolliset varaukset Vieras pääoma Vastattavaa RAHOITUSLASKELMA (Milj. euroa) Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat kauden alussa Rahavarat kauden lopussa TUNNUSLUVUT (Milj. euroa) Q Q Q Q Liikevaihto Muutos % -1,7 % 10,2 % -2,9 % 10,8 % Liikevoitto Liikevoitto % liikevaihdosta 8,3 % 18,1 % 7,0 % 17,9 % Voitto Voitto % liikevaihdosta 4,7 % 14,3 % 4,5 % 15,1 % Omavaraisuusaste % 63,1 % 64,0 % 72,5 % 75,0 % Investoinnit 82,4 66,4 79,6 50,3