S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s

Transkriptio

1 Kooste Hyvinvo intia edistävät kotikäynnit 1939 syntyneille vuonna 2014 S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s

2 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT 1939 SYNTYNEILLE Ikäkeskus on Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen ohjaus- ja neuvontapiste eläkeläisille sekä heidän omaisilleen ja läheisilleen. Osana Ikäkeskuksen toimintaa ovat terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit kotona asuvalle 75 -vuotiaille, jotka eivät kuulu säännöllisen palvelun piiriin, kuten kotihoidon asiakkaiksi. Kotikäynnillä käydään läpi terveyteen, kotona asumiseen ja tulevaisuuden toiveisiin liittyviä asioita. Palveluohjaus kuuluu olennaisena osana hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin. Kotikäyntejä tekevät kaksi Ikäkeskuksen palveluohjaajaa yhteistyössä kotihoidon alueiden työntekijöiden kanssa. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tarjotaan koko Seinäjoen alueen 75-vuotiaille. TULOKSET TIIVISTETTYNÄ Haastatelluista suurin osa koki terveydentilansa hyväksi, vaikka oli pysyviä sairauksiakin. Eniten sairastettiin verenpaine-, sydän- ja verisuoniperäisiä sairauksia. Alkoholinkäytössä huomataan ero viikoittaisen käytön lisääntymisessä viime vuoden samaan ikäryhmään verrattuna. Myös tupakoivien osuus on lisääntynyt eritoten maaseudulla asuvien keskuudessa. Kaatumisten määrä on pysynyt samana viime vuoden samaan ikäryhmään nähden, mutta luku on edelleen suuri, sillä 33 % haastatelluista on kaatunut viimeisen vuoden aikana. Kaatumisriskissä olevia asiakkaita on voitu ohjata syksystä 2014 lähtien Seinäjoella uudelle kaatumisklinikalle fysioterapeutin tarkempaan tutkimukseen ja ohjaukseen. Myös tasapainoryhmiä on lisätty ja ikäihmisten kiinnostus niihin on lisääntynyt. Haastatellut kokivat yksinäisyyttä ja kertoivat suurimmaksi syyksi saamattomuuden lähteä erilaisiin toimintoihin tai kyläilemään. Syitä yksinäisyyteen olivat myös puolison kuolema tai kaukana asuvat sukulaiset. Ikäihmistä kohtaavien tulisi huomioida hänen elämäntilanteensa ja kannustaa ja ohjata esim. erilaisiin ryhmiin ja sopeutumisvalmennuskursseille. Puolison ja ystävien kuolemat jättävät elämään ison aukon, jolloin on monesti vaikea lähteä uusiin toimintoihin mukaan ja saada uusia ystäviä. TAUSTATIEDOT Vuoden 2014 aikana terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tarjottiin 460:lle 75-vuotiaalle, jotka eivät kuulu säännöllisen palvelun piiriin. Käynnin otti vastaan 253 henkilöä (55 %). Eniten käyntejä tehtiin kantakaupungissa Keskusta-Niemistön alueella, jossa määrällisestikin asuu eniten ikäihmisiä. Haastatelluista enemmistö oli naisia. Siviilisäädyltään suurin osa elää avio- tai avoliitossa (60 %), naimattomia oli 20 henkilöä (n. 8 %) leskeksi jääneitä oli 56 henkilöä (22 %) ja eronneita 25 (10 %). 75-vuotiaista 89 %:lla oli lapsia. KOTI JA TURVALLISUUS 75-vuotiaista noin 48 % asuu omakotitalossa tai maalaistalossa. Haastatelluista 23 % asuu rivi-, luhti- tai paritalossa, ja toiset 23 % kerrostalossa jossa on hissi. Hissittömässä kerrostalossa asuu 6 %.

3 Haastattelussa kysytään asiakkaalta viimeisen vuoden aikana tapahtuneita kaatumisia. Haastatelluista 23 % oli kaatunut kerran, 5 % oli kaatunut kaksi kertaa ja 3 % oli kaatunut 3 kertaa tai enemmän. Noin 7 % joutui käymään kaatumisensa jälkeen lääkärissä. Suurin osa (72 %) kaatumisista tapahtui pihalla kadulla, metsässä tai omassa kotipihassa. 31 % vastasi kaatumisen syyksi liukastumisen. Noin 15 % vastasi kaatumisen johtuvan terveydellisistä syistä, ja 14 % haastatelluista sanoi kaatumisensa syyn olevan epätasainen maasto ja kömpelyys. 75-vuotiaista 71 % sanoo pystyvänsä toimimaan ilman apuvälineitä. Kuulon apuvälineet ovat eniten käytetyt apuvälineet, käytössä 10 %:lla haastatelluista. Toiseksi käytetyin apuväline oli kävelykeppi, joita käyttää 7 % ja kolmantena rollaattori 6 %. ARJEN TOIMINTA Arjen askareista suurin osa selviytyi itsenäisesti. Apua tarvittiin eniten raskaissa kotiaskareissa (siivous, ikkunanpesu, mattojen tamppaus) sekä pienissä korjaustöissä. Viestintävälineistä matkapuhelinta käyttää 95 % ja 49 % internetiä. Sähköpostia käyttää 17 % ja lankapuhelinta 24 %. Kodin ulkopuolella asiointi tapahtuu suurimmaksi osaksi omalla autolla itse ajaen (68 %). Toiseksi eniten käytetty kulkuneuvo oli polkupyörä, jota käytti 42 %. Haastatelluista 39 % kävi asioilla kävellen ilman apuvälineitä. TERVEYDENTILA JA TOIMINTAKYKY Haastatelluista 8 % kertoi pitävänsä terveyttään erittäin hyvänä. Suurin osa vastanneista (54 %) sanoi pitävänsä terveyttään melko hyvänä. 34 % luokitteli terveytensä tyydyttäväksi/kohtalaiseksi. Terveyttään piti melko huonona tai erittäin huonona 4 %. 75-vuotiaista 37 % oli käynyt lääkärin vastaanotolla kuukauden sisällä. Vuoden sisällä lääkärissä käyneitä oli 54 %. Pysyviä sairauksia ja/tai vammoja oli 88 %:lla. Neljä yleisintä pitkäaikaissairautta olivat verenpaine (23 %:lla), sydän ja verisuoniperäiset sairaudet (20 %:lla), tuki- ja liikuntaelinsairaudet (9 %:lla) ja diabetes (9%:lla). Haastatelluista 36 % koki sairauksien/vammojen rajoittavan heidän elämäänsä. 75-vuotiaista 13 % on huomannut muistinsa heikentyneen niin, että se haittaa jokapäiväistä toimintaa. Haastatelluista 19 %:lle terveys aiheuttaa huolta ja mieliharmia. Muita huolenaiheita olivat raha-asiat, läheisen sairaus sekä huoli lähimmäisistä. Mikä tuottaa iloa kysymykseen eniten vastauksia tuli kohtaan, lapset/lapsenlapset (55%). Muita iloa tuottavia asioita olivat terveys, harrastukset, puoliso ja ystävät. Haastatelluista 17 % kertoi tuntevansa itsensä toisinaan yksinäiseksi, 83 % vastasi harvoin tai ei koskaan. Yleisimpiä syitä yksinäisyyteen oli laiskuus, suku kaukana sekä puolison kuolema. Suurin osa haastatelluista (98 %) kertoo syövänsä lämpimän aterian päivittäin.

4 Alkoholia käytti useammin kuin yhden kerran viikossa 13 % haastatelluista. Kerran viikossa 8 % ja harvemmin kuin kerran viikossa 32. Haastatelluista 47 % kertoi ettei käytä alkoholia. Tupakoivia oli 7 %. Hyvää terveyttä ja toimintakykyä pidettiin yllä liikunnan avulla. Tulokset osoittivat, että päivittäin liikuntaa harrasti 34 %. Haastatelluista 49 % harrastaa viikoittain liikuntaa 1-3 kertaa, 11 % kertoi harrastavansa liikuntaa vähemmän kuin kerran viikossa. 75-vuotiaista 6 % kertoi, ettei harrasta ollenkaan liikuntaa. Suosituin urheilulaji oli kävely, jota harrasti 35 % haastatelluista. Pyöräilyä harrasti 19 % ja hyötyliikuntaa 13 %. Kuntosalilla käyntiä harrastaa 8 % ja voimistelua harrastaa myös 8 %. Haastatelluista 33 % kertoi viime aikoina vähentäneensä liikunnan harrastamista. Yleisimpiä syitä oli sairastelu/tapaturma, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä saamattomuus. SOSIAALINEN VERKOSTO JA OSALLISTUMINEN Siviilisäädyltään suurin osa elää avio- tai avoliitossa (60 %), naimattomia 8 %, leskeksi jääneitä oli 22 % ja eronneita 10 %. Haastatelluista 89 %:lla oli lapsia. Johonkin toimintaan tai harrastuksiin osallistui 68 %. Liikuntaryhmiin osallistuminen oli yleisintä. Sen jälkeen suosituimpia olivat eläkeläisten erilaiset tapahtumat, seurakunnan tilaisuudet, musiikkiryhmät ja yhdistystoiminta. Vapaaehtoistyöhön osallistui 4 %. TOIMEENTULO Haastateltavien toimeentuloa kartoitettiin kysymyksellä: Riittävätkö tulonne elämiseen? Vastaukset jakautuivat lähes puoleksi hyvin toimeentulevien ja kohtalaisesti toimeentulevien kesken. Toimeentulonsa huonoksi koki 4 % vastaajista. TULEVAISUUS Suurin osa haastatelluista (48 %) ei tiedä eikä ollut miettinyt tulevaisuuden asumismuotoa. Palveluasumisen piiriin halusi tulevaisuudessa 33 % ja muuttoa kerrostaloon oli miettinyt 7 %. POHDINTA Hyvinvointia edistävä kotikäynti asiakkaan luona kestää noin 2-3 tuntia. Asiakkailta tulleen palautteen perusteella he kokevat, että heidän on helpompi ottaa Ikäkeskukseen yhteyttä käynnin jälkeen. Yhteydenottoja tuleekin, koska käynnin jälkeen on saattanut jäädä askarruttamaan jokin asia tai haastattelutilanteessa on ollut muita henkilöitä paikalla, jolloin henkilökohtaisista asioista ei ole voinut avoimesti puhua. Asiasisältö kotikäynnillä on hyvin laaja ja senkin vuoksi asiakkaalla saattaa tulla kotikäynnin jälkeen asioita mieleen, jolloin on tärkeää, että niihin voi palata esim. soittamalla Ikäkeskukseen uudelleen. Ikäkeskuksen tarkoituksena onkin olla matalan kynnyksen

5 paikka, johon voi olla yhteydessä mieltä askarruttavista asioista. Asiakkaiden jälkikäteen ottamat yhteydenotot Ikäkeskukseen eivät näy tuloksissa. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä jokaisen asiakkaan kanssa käydään läpi asiakkaalle jätettävä materiaali koskien ravitsemusta, liikuntaa, kodin turvallisuutta ja muistin huoltoa. Näiden lisäksi käydään läpi materiaalia keskustelussa nousseista huolenaiheista esim. muistiin, mielialaan tai päihteiden käyttöön liittyen sekä käytetään erityisasiantuntijoiden osaamista esim. muistikoordinaattori. Vuonna 2014 asiakkaan kanssa sovittuja yhteydenottoja hyvinvointia edistävän kotikäynnin jälkeen eri tahoihin on ollut 151 kappaletta. Asiakas on itse luvannut olla yhteydessä eniten aikuisneuvolaan, omahoitajaan, erilaisiin ryhmiin, Ikäkeskuksen muistikoordinaattoriin ja ikäihmisten sopeutumisvalmennuskursseille hakeutumiseen. Palveluohjaaja on ollut sovitusti yhteydessä asiakkaan puolesta Kaatumisseula hankkeeseen, Ikäkeskuksen muistikoordinaattoriin, kotihoidon aluevastaavaan, terveyskeskuksen sairaanhoitajaan/omahoitajaan, apuvälinelainaamoon ja muistihoitajaan. Vuodesta 2004 lähtien hyvinvointia edistävät kotikäynnit ovat toteutuneet asiakkaan kotona yksilöhaastatteluina. Vuonna 2015 on aloitettu uusi toimintatapa. Asiakas voi valita joko kotikäynnin, tapaamisen Ikäkeskukseen tai osallistumisen kertaluotoiseen hyvinvointia edistävään pienryhmään, joita toteutetaan koko Seinäjoen alueella.