6 JULKINEN SEKTORI. Ø Milloin julkinen interventio on tarpeen? Ø Julkisen sektorin rakenne ja kehitys. Ø Verotus ja tehokkuus. Ø Ulkoisvaikutukset
|
|
- Väinö Korpela
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 6 JULKINEN SEKTORI Ø Milloin julkinen interventio on tarpeen? Ø Julkisen sektorin rakenne ja kehitys Ø Verotus ja tehokkuus Ø Ulkoisvaikutukset Ø Julkishyödykkeet 1
2 JULKISEN SEKTORIN TEHTÄVIÄ Markkinataloudessa tehtävänä huolehtia toiminnan puitteista: varojen kerääminen julkiselle sektorille (verotus ja muut maksut) tulojen uudelleenjako julkishyödykkeiden ja julkisesti tarjottujen yksityishyödykkeiden tuottaminen negatiivisten ulkoisvaikutusten ehkäisy ja positiivisten tukeminen talouspolitiikan harjoittaminen talouden tasapainottamiseksi 2
3 6.1 JULKISTEN MENOJEN RAKENNE KULUTUSMENOT: ü Julkinen palvelutuotanto: julkishyödykkeet (maanpuolustus, yleinen hallinto jne.) ü Hyvinvointipalvelut (koulutus, terveydenhoito, sosiaalipalvelut jne.) TULONSIIRROT: ü Sosiaaliturvajärjestelmän kautta annettava tuki: eläkkeet, työttömyysturva, lapsilisät, opintotuet jne. ELINKEINOTUET: Miksi? ü Omavaraisuus, työllisyys- ja aluepoliittiset syyt, viennin edistäminen jne. INVESTOINNIT: ü julkinen rakentaminen, infrastruktuuri KORKOMENOT 3
4 Hyvinvointiyhteiskunnan juuret 1800-luvun lopun Länsi-Euroopassa Klassinen taloustiede: Julkisen sektorin mahdollisimman vähäinen väliintulo JULKINEN SEKTORI: HALLINTO, YLEINEN JÄRJESTYS, TURVALLISUUS, PUOLUSTUS Mm. poliittisten valtasuhteiden muuttuminen (demokratisoituminen) sekä nopea teollistuminen ja kaupungistuminen johtivat Euroopassa etenemiseen kohti aiempaa laajemman julkisen sektorin käsittävää hyvinvointivaltiota. 4
5 Sota-ajat ja 1930-luvun lama Keynesin yleinen teoria: Tuotantoon ja työllisyyteen voidaan vaikuttaa kokonaiskysyntää säätelemällä Pysyvä julkisen sektorin koon kasvu Markkinoiden vapaus laman syy? Seurausvaikutukset korjattava julkisin varoin. JULKINEN SEKTORI: Ø INFRASTURUKTUURI-INVESTOINNIT Ø SOTAVARUSTELU 5
6 1960- ja 1970-luvut Voimakas julkisen sektorin kasvu ja vakaa talouskehitys. Musgrave: Modernin julkisen sektorin tehtävät ovat stabilisaatio, allokaatio ja distribuutio 1. JULKINEN SEKTORI: Ø AKTIIVINEN ROOLI TALOUSPOLITIIKASSA TALOUDELLISEN KASVUN JA YLEISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN, HYVINVOINTIOHJELMAT 1 = talouden tasapainottaminen, resurssien allokaatio ja tulonjaon tasoittaminen 6
7 luku: julkisen sektorin uudelleenarvioinnin aika Talouskasvun hidastuminen, rakenteellinen työttömyys, voimistuva inflaatio/deflaatio. Julkisen sektorin vääristävät vaikutukset tuotantorakenteeseen ja talouden kasvumahdollisuuksien heikentäminen. Uusliberalismi, reaganismi: yksityistäminen luvun lopulla julkisen sektorin BKT-osuus laski monessa OECD-maassa luvun lama ja finanssikriisin jälkeinen taantuma kasvatti julkisen sektorin kokoa (meno- ja tuloautomatiikka). JULKISEN SEKTORIN VELKA JA ALIJÄÄMÄISYYS 7
8 Mikä on julkisen sektorin oikea koko? Julkisen sektorin kokoa mitataan: a) julkisen sektorin menoilla suhteessa BKT:hen b) veroasteella c) julkisen talouden nettorahoitustarpeella d) julkisen sektorin työntekijöiden osuudela kaikista työtekijöistä e) julkisen sektorin arvonlisäyksellä. 8
9 Sauli Niinistö: Suomen 58 % on liikaa Tilanne ei ole terve Teppo Ovaskainen Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen julkinen sektori on kasvanut liian suureksi bruttokansantuotteeseen nähden. Presidentti Sauli Niinistö on huolestunut Suomen julkisen sektorin koosta. Niinistö kommentoi asiaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) järjestämässä yritys- ja talousseminaarissa Helsingissä keskiviikkona. Julkisen sektorin osuus bkt:stä on 58 prosenttia. Tilanne ei ole terve, Niinistö sanoi presidentin kanslian Twitter-viestin mukaan. Suhteessa BKT:een!!! HUOM.: Bruttokansantuote koostuu yksityisen ja julkisen sektorin tuottamasta arvonlisäyksestä. Julkinen sektori tuotti viime vuonna hieman yli 920 prosenttia ja yksityinen sektori lähes 80 prosenttia bruttokansantuotteesta.
10 Kuinka suuri Suomen julkinen sektori oikeastaan on? Suomen julkisen sektorin kokoa on päivitelty maan johtoa myöten. Yksi mittari ei kuitenkaan riitä kertomaan, miten iso Suomen julkinen talous on tai onko se paisunut kestämättömän suureksi. Julkisyhteisöjen kokonaismenot suhteessa bruttokansantuotteeseen sekä vuoden 2014 rahassa 10 Lähde: Veronmaksajien keskusliitto
11 Vaihtoehtoisia mittareita julkisen talouden koosta Suomessa kansainvälisesti suuri julkinen sektori. EUmaista vain Tanskassa v suurempi. EU:n keskiarvo 15% eli 6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin Suomessa. Saksassa osuus oli vain 11%, mikä kuvastaa maan erittäin vahvaa yksityistä sektoria. Pohjoismaissa julkisen sektorin osuus on suuri, koska koulutus, terveydenhoito ja sosiaaliala kuuluvat julkisen sektorin piiriin. Monissa eteläisissä ja itäisissä EU:n jäsenmaissa yksityisellä sektorilla on enemmän vastuuta näistä palveluista. 11 Lähde: Turun Sanomat +viidesosa+suomen+taloudesta
12 25 30 Julkisyhteisöjen arvonlisäys koko talouden arvonlisäyksestä, %, vuosi 2014 Lähde: Word Development Indicators. NE.CON.GOVT.ZS Julkisyhteisöjen työntekijöiden määrä suhteessa kaikkiin työllisiin eräissä OECDmaissa vuonna Lähde: OECD. 12
13 JULKISEN SEKTORIN KOON KEHITYS (julkisten menojen suhde BKT:hen) * Vuosi Suomi Euro Alue OECD ,8 28, ,2 39, ,0 50,4 40, ,3 46,2 38, ,1 50,5 44, Finland Euro area Total OECD * 90-luvun laman seurauksena julkiset menot v ,3 % suhteessa BKT:hen. Lähde: 18/0,3343,en_2649_34109_ _1_1_1_1,00.html - Statistical Annex 13
14 in EU, 2014 Lähde: tab=table&init=1&language=en&pcode=tec00023&plugin=1 14
15 Verotulot suhteessa BKT:een, vuosi 2012 ja 2013 (%) Verotulot jatkoivat nousuaan teollisuusmaissa - korkein veroaste maailman onnellisimmassa maassa. Talouselämä Lähde: 15
16 Julkisen sektorin koko jatkoa Julkisten kokonaismenojen keskimääräinen reaalinen kasvu on ollut OECD-maissa neljänneksen nopeampaa kuin BKT:n kasvu Ø kansalaisille tarjotut julkiset palvelut ovat lisääntyneet ja sosiaaliturva laajentunut nopeammin kuin niiden rahoituspohja Julkisten menojen BKT-joustavuus: Suomessa yhden prosenttiyksikön kasvua BKT:ssa on vastannut 1,5 prosenttiyksikön kasvu julkisissa kokonaismenoissa 16
17 Lähde: 17
18 Lähde: 04_kuviot_ja_tilastot/03_budjetti/42045/name.jsp 18
19 6.2 VEROTUS Julkisen sektorin pääasiallinen tulolähde on erilaiset verot. Veroja maksetaan tuloista, menoista ja omaisuudesta!!! 19
20 Valtion saamat verotulot vuonna 2014, (MRD ) Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5% vuonna Kertymä oli yhteensä noin 90 miljardia euroa. Lähde: 20
21 Verotuksen rakenne OECD-maissa 21 Lähde:
22 MILLAINEN ON HYVÄ VEROJÄRJESTELMÄ? Verojärjestelmän ensisijainen tehtävä on rahoittaa julkisia palveluja ja tulonsiirtoja. Tämä täytyy tehdä oikeudenmukaisesti ja niin, että talouden toimintaan kohdistuvat haittavaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Yritykset ja kotitaloudet tekevät jatkuvasti erilaisia pitkävaikutteisia taloudellisia valintoja. Siksi veropolitiikan tulisi olla myös johdonmukaista ja ennustettavaa. Nämä tavoitteet ovat yleispäteviä, mutta Suomen julkisentalouden kestävyysongelma vielä korostaa niiden merkitystä. (VATT, 2013) Ennustettavuus, neutraalisuus, tehokkuus Oikeudenmukaisuuden periaate Ø horisontaalinen (perhetuet) Ø vertikaalinen (progressio) Maksukykyperiaate 22
23 Eri verotustyyppejä Progressiivinen vero - keskimääräinen veroaste kasvaa tulojen kasvaessa Regressiivinen vero - keskimääräinen veroaste laskee tulojen kasvaessa Suhteellinen vero (tasavero) - keskimääräinen veroaste sama kaikissa tuloluokissa 23
24 Kokonaisvero eri verotyypeissä Maksetut kok. verot progressiivinen regressiivinen suhteellinen (tasavero) könttävero Kok. tulot 24
25 Keskimääräinen veroaste Keskimääräinen veroaste progressiivinen suhteellinen regressiivinen könttävero Kok. tulot 25
26 Verotuksessa käytetään yleisesti kahta pääperiaatetta: Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus 1. Tehokkuus: verojärjestelmää pidetään sitä tehokkaampana, mitä vähemmän se vääristää resurssien allokaatiota. 26
27 Esimerkki verotuksen vaikutuksesta talouden tehokkuuteen palkka W W W Tehokkuustappio E A.. E vero D S S - verokiila? - veronkohtaanto? L L työtunnit 27
28 verokiila (tax wedge) = ostajan maksaman ja myyjän saaman hinnan välinen erotus verorasituksen kohtaanto (incidence of the tax burden) = miten veronrasitus kohdistuu ostajan ja toisaalta myyjän kannettavaksi verotulot (tax revenue) = myyty määrä x veron määrä verotuksen aiheuttama tehokkuustappio (deadweight loss) = vero aikaansaa kuluttajan ja tuottajan ylijäämän supistumisen, osa menee valtiolle verotuloina, mutta osa ei tule kompensoitua missään talouden osa-alueessa 28
29 Työn verotus Yritykset voivat korvata työtä koneilla eli työn kysyntä joustavaa Useimpien ihmisten täytyy tehdä työtä elantonsa eteen eli työn tarjonta joustamatonta työntekijä kantaa suuremman taakan työn verotuksesta 29
30 Verotuksen pääperiaatteita jatkoa 2. Oikeudenmukaisuus: Verotuksen oikeudenmukaisuus hallitsee yleensä poliittisia debatteja. Oikeudenmukaisuutta ei voida määritellä yksiselitteisesti, mutta siihen on pyritty: a) huomioimalla veronmaksukyky (ability to pay), esim. progressiivinen tuloverotus sekä erilaiset subventiot ja verovähennykset perhekoosta riippuen b) edunsaaja maksakoon periaatteilla, esim. auton käyttömaksu. 30
31 Verotuksen pääperiaatteita jatkoa Oikeudenmukaisuus jatkoa: Vertikaalinen oikeudenmukaisuus Ø varakkaammat veronmaksajat kantavat suhteellisesti suuremman osan verotaakasta Horisontaalinen oikeudenmukaisuus Ø samassa asemassa olevia verovelvollisia kohdellaan verotuksessa samalla tavalla 31
32 6.3 ULKOISVAIKUTUKSET Ulkoisvaikutus on jostain toiminnasta tai hyödykkeestä syntyvä kustannus tai hyöty jonka saa joku kolmas osapuoli (eli ei ole ostaja tai myyjä) Markkinat epäonnistuvat tuottamaan optimaalisen tuloksen saastuttaminen Koulutus ruuhkat 32
33 Yhteiskunnallinen kustannus (Social Cost) n Kustannus joka sisältää jonkin transaktion aiheuttamat sekä yksityiset kustannukset että ulkoisvaikutuksen aiheuttamat kustannukset n Jos transaktioon osallistuvat osapuolet kantavat transaktion kaikki kustannukset, yksityinen kustannus ja yhteiskunnallinen kustannus ovat yhtä suuret 33
34 Miten ratkaista ulkoisvaikutusten ongelma? Verotus/subventiot Lait ja muut rajoitukset Neuvottelemalla 34
35 Miten ratkaista ulkoisvaikutusten ongelma? jatkoa n Yksi tapa ratkaista ulkoisvaikutusten ongelma on kustannusten ja hyötyjen sisäistäminen, jolloin markkinat toimivat paremmin q Taataan, että transaktioon osallistuvat osapuolet vastaavat kaikista kustannuksista tai saavat kaikki hyödyt, niin yksityiset kuin yhteiskunnalliset n Haitallisille ulkoisvaikutuksille asetetaan vero n Positiivisille ulkoisvaikutuksille annetaan tukiaisia saavutetaan tuotannon optimaalinen taso 35
36 Negatiivinen ulkoisvaikutus Tarjontakäyrä aliarvioi todelliset taloudelliset kustannukset! $/Q Yhteiskunnalliset rajakustannukset (MSC) S = Yksityiset rajakustannukset. A: Väärä tasapaino P 1 Q 1 D Output Aerosol Spray ( CFCs ) 36
37 Asetetaan korjaava vero BC = korjaava vero, jonka jälkeen S = MSC $/Q P 2..C S B: Tehokas tasapaino. Marginal Social Cost (MSC) A Q 2 Q 1 D Output Aerosol Spray ( CFCs ) 37
38 Positiivien ulkoisvaikutus: Subventio Kun yhteiskunta subventoi rokotuksia, niin rokotusten kysyntä kasvaa. 38
39 6.4 JULKISHYÖDYKKEET Esimerkkejä: v Maanpuolustus v Poliisi v Puhdas ilma v Katuvalot v Majakat & sillat v Muistomerkit v Julkiset ilotulitukset 39
40 Määritelmä Puhdas julkishyödyke on hyödyke, jota kaikki käyttävät riippumatta sen maksajasta. Julkishyödykkeillä kaksi ominaisuutta erona yksityishyödykkeisiin: 1) Se ei ole niukka (non-rivalry): yhden yksilön kuluttama määrä julkishyödykettä ei vähennä muiden mahdollisuuksia kuluttaa sitä 2) Se on vapaasti saatavilla (non-excludability): ketään ei voida sulkea pois julkishyödykkeen kulutuksesta. 40
41 Vapaamatkustajaongelma Julkishyödykkeet hyvä esimerkki markkinoiden epäonnistumisesta Julkishyödykkeiden tuotannosta seuraa positiivisia ulkoisvaikutuksia, joita ei hyvitetä tuottajalle Koska mikään yksityinen organisaatio ei voi hyötyä kaikista tuottamiensa julkishyödykkeiden ulkoisvaikutuksista, ei ole olemassa kannusteita tuottaa vapaaehtoisesti ko. hyödykkeitä Kuluttajat voivat hyötyä julkishyödykkeistä ilman, että olisivat osallistuneet riittävästi niiden aikaansaamiseksi tätä kutsutaan vapaamatkustajaongelmaksi 41
42 Esimerkki vapaamatkustajaongelmasta Jos toiset osallistuvat sillan rakennuskustannuksiin, silta rakennetaan, vaikka minä en osallistuisikaan ja minä säästäisin siis rahaa. Jos muut eivät maksa, siltaa ei rakenneta vaikka minä maksaisin osuuteni ja minä menettäisin rahaa. Minun ei siis kannata osallistua Osallistumatta jättäminen on dominoiva strategia (peliteorian termiä käyttäen)! 42
43 Vapaamatkustajaongelmasta seuraa Alituotanto: Jätettäessä tuotanto markkinavoimille tuotetaan liian vähän julkishyödykkeitä. Kuluttajat eivät paljasta preferenssejään: Kysyttäessä halukkuuttamme maksaa julkishyödykkeestä vastaamme nolla euroa tai ei kuulu sulle, koska pelkäämme verojen nousevan 43
44 Ratkaisu vapaamatkustajaongelmaan n Yleisin ratkaisu: julkinen sektori tarjoaa hyödykkeen tai ainakin tukee sen tuotantoa n Muita ratkaisuja: hyväntekeväisyys ja mainokset Ø esim. eräät radio- ja tv-kanavat 44
6 JULKINEN SEKTORI. Ø Julkisen sektorin tehtävät. Ø Julkisen sektorin rakenne ja kehitys. Ø Verotus ja tehokkuus. Ø Ulkoisvaikutukset
6 JULKINEN SEKTORI Ø Julkisen sektorin tehtävät Ø Julkisen sektorin rakenne ja kehitys Ø Verotus ja tehokkuus Ø Ulkoisvaikutukset Ø Julkishyödykkeet Vapaamatkustajaongelma 1 JULKISEN SEKTORIN TEHTÄVIÄ
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotOsa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)
Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
LisätiedotLuku 34 Ulkoisvaikutukset
Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
Lisätiedot5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto
5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotLuku 34 Ulkoisvaikutukset
Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotViime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto
Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto
Lisätiedot5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi
5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän
Lisätiedot4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)
4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
Lisätiedot5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9)
5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
LisätiedotTALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT
TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla
LisätiedotSuomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne
Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne TA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely Helsingin yliopisto, 27.11.2014 Essi Eerola (VATT) Tällä luennolla 1. Mitä julkistaloustiede on? 2. Miten
LisätiedotSuomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotLuku 16 Markkinatasapaino
76 Luku 16 Markkinatasaaino 16.1 Markkinatasaainon määritys Tarkastelemme kilailullisia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaisunsa suhteessa maksimihintoihin talouenitäjien
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotJulkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.
Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotTarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta.
TALOUSPOLITIIKKA Talouspolitiikka on politiikkaa Päätöksiä tekee eduskunta ja kunnan valtuusto Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. Valtio ja kunnat
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotRakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2011
Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotKilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä
LisätiedotY55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset
Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotMIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI
MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset
LisätiedotMitä on kansantalouden tilinpito?
Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä
LisätiedotSeuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti
Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009
Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?
Lisätiedot32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala
32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia
LisätiedotValtiovarainministerin budjettiehdotus
Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotKilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Johdanto Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2012
Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2010
Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2014
Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9
LisätiedotJULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous)
JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) kasvoi jatkuvasti 80-luvun loppuun asti, 90-luvun lamavuosista alkaen pyritty supistamaan (yhä supistamispaineita)
LisätiedotTOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK JULKINEN SEKTORI
1 Käyntiosoite: Mikonkatu 8 A, 6. krs, 00100 Helsinki Postiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521 Sähköposti: sttk@sttk.fi Faktat kuntoon 1 kuinka suuri on Suomen julkinen sektori? Julkisyhteisöjä
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotILMARISEN TALOUSENNUSTE KEVÄT
ILMARISEN TALOUSENNUSTE KEVÄT 2017 2.5.2017 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Julkistus keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: BKT:n kasvu Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät) Palkkasumma,
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2013
Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotMinkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma
Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotMillaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet
Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet
Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 kl. 9.00-13.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Suhteellinen etu (comparative advantage)
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
LisätiedotI MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT
I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotMonopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu
Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV
LisätiedotTaittuuko lama Suomessa ja maailmalla?
Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US
LisätiedotSuomen julkisen talouden rakenne ja rahoitus Taloudelliset termit tutuksi kurssi Kevät Essi Eerola
Suomen julkisen talouden rakenne ja rahoitus Taloudelliset termit tutuksi kurssi Kevät 2017 Essi Eerola essi.eerola@vatt.fi Tällä luennolla 1. Mitä julkistaloustiede on? 2. Miksi julkinen valta puuttuu
LisätiedotPalkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?
Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut 2008 Veroaste nousi hieman vuonna 2008 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotVerotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007
Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2009
Julkinen talous 2010 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä aleni vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2018
Julkinen talous 2019 Verot ja veronluonteiset maksut 2018 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018. Kertymä oli
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
Lisätiedot- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
LisätiedotVerottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt
VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotMikrotaloustiede. Hyvinvointianalyysi (welfare analysis) Aiheet
Mikrotaloustiede Hyvinvointianalyysi (welfare analysis) Aiheet 1. Määritelmät 2. Hintasäätely 3. Verotus ja tukiaiset, kohtaanto 4. Kiintiöt 5. Tukiostot 1 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö
LisätiedotToimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?
Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä
LisätiedotTOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK JULKINEN SEKTORI
1 Käyntiosoite: Mikonkatu 8 A, 6. krs, 00100 Helsinki Postiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521 Sähköposti: sttk@sttk.fi www.sttk.fi 2 Faktat kuntoon 1 kuinka suuri on Suomen julkinen sektori?
LisätiedotLuentorunko 4: Intertemporaaliset valinnat
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan tarkemmin säästämiseen ja investoimiseen liittyviä intertemporaalisia valintoja ja rajoitteita. Reaalikorko. Yksityisen
Lisätiedot1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä
1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa
Lisätiedot