VIESTINNÄN MURROS JA MEDIAN SOSIAALINEN LUONNE

Transkriptio

1 VIESTINNÄN MURROS JA MEDIAN SOSIAALINEN LUONNE Insinöörikoulutuksen foorumi

2 KUKA OLEN, MITÄ TEEN Lasse Leponiemi, toimitusjohtaja Mediatalo Opiskelupaikka Oy IR Visual Works Oy hallituksen neuvonantaja Web Analytics Association Finland hallituksen jäsen (koulutus)

3 Miten hyödyntää sosiaalista yhteistyötä opetuksessa? Opetus siirtyy pois LUENTOTILASTA, mutta säilyykö se silti koulussa?

4 KOLME HAASTETTA 1. Henkilökohtainen suhtautuminen Button theory motivaatio oppia; nämä ovat hömpötyksiä / ei kuulu työnkuvaan / menee turhaa aikaa = en uskalla hakea/kokeilla hyötyä 2. Asennemuutos Suljetusta tietoa jakavaksi asiantuntijaorganisaatioksi miten palvelen asiakasta parhaiten = kilpailuetu (vai riski?) 3. Uuden toimintatavan luominen asiakassuhde rakentuu ennen ja jälkeen ostotapahtuman asiakassuhteen laajentuminen = yhteisö

5 YHTEISKUNTA MURROKSESSA Moderni yhteiskunta traditionaalinen hyvä elämä vakituinen elämänrytmi Zombie-kategoriat ydinperhe koko työura samassa yrityksessä kaikilla samat mahdollisuudet Postmoderni yhteiskunta elinkautinen oppiminen kaikki on liikkuvaa ja muuttuva epävarmuuden määrä kasvanut

6 VERKOSTOYHTEISKUNTA Kaikki kuuluvat verkostoihin luonnolliset verkostot kuten perhe, työpaikkaan myös parasosiaalisiin, esim. suhteista tuotemerkkeihin, brandeihin ja ihmisiin, joita emme edes tunne (Solomon 2004, ). Yhteiskunta, jossa kaikki perustuu tarinoiden, kertomusten ja unelmien voimaan. (Rolf Jensen 1999) Me ostamme myyttejä, suhteita ja verkostojäsenyyksiä. Tärkeää ei ole tuote, vaan tarina ja imago (Gummesson 2005, 102).

7 UUDISTU TAI TUHOUDU Miten sinä suhtaudut: uhat vai mahdollisuudet edellä? kaikkien on muutettava toimintaansa KOKO AJAN

8 MEDIAKÄYTÖN MURROS Our focus should be not on emerging techonologies but on emerging cultural practices. - Henry Jenkins, professori, Massachusetts Institue of Techonlogy

9 Käyttänyt internetiä viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana keväällä 2008, prosenttia vuotiaista ikäryhmän ja sukupuolen mukaan (Tilastokeskus, Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008)

10 NUORTEN MEDIAKÄYTTÖ

11 NETIN KÄYTTÖKOHTEET 83 % nuorista on tuottanut sisältöä nettiin Passiivisia 30 % 15/30 Research 2007

12 Ei ole väliä, mihin mediaan sisältö on alun perin tehty, koska se kuitenkin kulutetaan verkossa. Raportti journalismin trendeistä Yhdysvalloissa 2009, Tanja Aitamurto, Helsingin Sanomain säätiö 2010

13 YOUTUBE Youtube: videoiden jakamiseen tarkoitettu yhteisö, maksuton käyttäjälle ja videon lisääjälle. Sponsorikanavat erikseen. Googlen omistama. CASE: Britains Got Talent - Susan Boyle In 1995 there were 225 shows across Britain television that delivered audience of more than 15 million. By 2005 there were none. Michael Grade, BBC Chairman

14 WEB 2.0 konsepti, ei tekniikka web 2.0 on konsepti, jonka piirteinä on helppo käyttöönotto ja joustava kehitysympäristö. huomioi teknisen näkökulman rinnalla myös sosiaalisen aspektin voidaan nähdä verkkoyhteisössä olevan kollektiivisen älykkyyden aktivoivana toimintatapana (esim. Wikipedia).

15 WEB 2.0. VIITEKEHYS O Reily 2005, What Is Web Design Patterns and Business Models for the Next Generation of Software

16 SISÄLTÖREFORMI Käyttäjät tulevat jatkuvasti kriittisimmiksi Tiedotus Keskustelu Keskeytys Osallistaminen Häiriö Viihdyttäminen Tämä on mainos Tämä on sisältö Sosiaalisen median palvelut ovat viestinnän VÄLINE, koska Se on halvempaa Nopeampaa Ja helppokäyttöistä

17 WEB 3.0 / 4.0 Jos tietosaasteen määrä kasvaa tätä vauhtia, meistä tulee kuurosokeita mediafuturisti Gerd Leonhard Ei tarkkoja määritelmiä. Yhteistä on se, että painotetaan verkon yksilöllistä sosiaalista ja tunteisiin vetoavaa vaikutusta - Käyttäjäkohtaisesti suodatettu sisältövirta MEDIAKRIITTISYYS JA MEDIALUKUTAITO KOROSTUVAT

18 MILLÄ TAHANSA LAITTEELLA

19 SOSIAALISEN MEDIAN MÄÄRITTELY Sosiaalinen media on kattotermi erilaisille verkkopalveluille, joissa samasta aihepiiristä kiinnostuneet ihmiset tai yhteiset intressit omaavat ihmiset tapaavat toisiaan, ilmaisevat itseään ja purkavat tunteitaan (Katri Lietsala, 2008, 17-20) Verkon yhteisöllinen käyttö ja yhdessä oleminen voi perustua jakamiseen, tiedon tai sisällön tuottamiseen tai jonkin yhteisen hankkeen eteen toimimiseen. (Weber, 2009, ) Sosiaalisen median käyttö on kuitenkin vain hyvin harvoissa tilanteissa reitti nopeisiin voittoihin liiketoiminnassa. Yhteisöllisyyteen perustuvissa toiminnoissa on syytä varautua pitkiinkin käynnistämisaikoihin. (Hintikka, 2008,10-18)

20 SOSIAALINEN MEDIA KARTALLA

21

22 SOS.MED KÄYTTÄJIEN ROOLIT Johtaa Ohjaa keskustelua eli moderoi Aktiivisuus Tekee ryhmässä Lukee Lisää suosikkeihin Taggaa eli merkitsee omiin hakusanoihin Tilaa Kommentoi Kirjoittaa Jakaa Linkkaa Käyttää uudelleen YDIN Otala 2009, Wikimaniaa yrityksiin, s 110 MEDIATALO OPISKELUPAIKKA OY Lasse Leponiemi info@opiskelupaikka.fi

23 SOSIAALINEN MEDIA Yhteisön tapa kommunikoida keskenään virtuaalisesti Sosiaalinen toiminta voidaan jäljittää = digital footprint Järjestelmät vaihtuvat, kehittyvät ja muuttuvat JATKUVASTI

24 JULKISUUS TUO VASTUUTA

25 WUPS! MITEN KÄSITELLÄ NEGATIIVISET ASIAT

26

27 KOULUTUSMAAILMAN TUULIA

28 KOULUTUSMAAILMAN TUULIA It's one of those great, simple, smart ideas that make you want to smack your head and say, 'Why didn't I think of that? - Cory Doctorow on BoingBoing (Sep. 2008)

29 YOUTUBE EDUCATION Oma kanava maksuttomille akateemisille luennoille Mitkä suomalaiset oppilaitokse t näkyvät täällä? 6 päivässä yli 8400 kertaa katsottu uusin luento

30 ESIMERKKI

31 CASE: Lasse läpi espanjasta 2009 Opettaja kirjoitutti kaikki materiaalit vihkoon Käytössä ei ollut sähköistä oppimisympäristöä Kirjan sanasto täysin puutteellinen ensimmäinen tentti hylätty mitä sitten? - asun Helsingissä, opiskelu Tampereella - matkustan vuodessa n. 100 päivää

32

33 WE-ALL-LEARN Curtis J. Bonk, Indianan yliopisto (2009) Web Searching in the World of e-books E-Learning and Blended Learning face-to-face Availability of Open Source and Free Software Leveraged Resources Learning Object Repositories and Portals Learner Participation in Open Information Communities Electronic Collaboration Alternate Reality Learning Real-Time Mobility and Portability Networks of Personalised Learning

34 MITEN KÄYTTÄÄ TYÖSSÄ? Sosiaalinen media luo aina yhteisön, hetkellisen tai pitkäaikaisen Miten hyödynnetään yhteisön tuki, jatkokoulutustarpeet, markkinointi ohjatusti? YHTEISÖÄ EI TARVITSE LUODA SE ON JO. Nyt puhutaan strategiasta.

35 FACEBOOK-SUKUPOLVI Nuoriso muodostaa oman heimonsa. Työpaikan sosiaalisen ympäristön odotetaan heijastavan webin sosiaalista ympäristöä. Voiko yritys menestyä ilman F-sukupolven edustajia riveissään? Hamel Gary, The Fortune 5oo, 2009,

36

37 12 F-SUKUPOLVEN TEESIÄ 1. Kaikki ideat kilpailevat tasa-arvoisella jalansijalla. 2. Panostus merkitsee enemmän kuin suositukset. 3. Hierarkiat ovat luonnollisia, eivät säädettyjä. Netissä valta valuu ylöspäin, ei alaspäin. Auktoriteettia ei määrätä jonkun ylemmän taholta, vaan se ansaitaan osallistumalla. 4. Johtajat enemminkin palvelevat kuin johtavat. Netissä jokainen johtaja on palvelujohtaja; kenelläkään ei ole oikeutta määrätä tai asettaa sanktioita. 5. Tehtävät valitaan, eikä anneta ylhäältä päin. 6. Ryhmät ovat itsemääräytyviä ja järjestäytyneitä. Internet yhteisöissä sinulla on vapaus valita omat ystävät ja olla välittämättä, jos ei halua. 7. Resurssit vetävät puoleensa, eivätkä siirry ylhäältä alaspäin. 8. Valta tulee tiedon jakamisesta, ei sen varastoimisesta. 9. Mielipiteen yhdistyvät ja päätökset ovat vertaisarvioituja. Joukon voima. 10. Käyttäjät voivat käyttää veto-oikeuttaan suurimmassa osassa päätöksiä. Ainut keino pitää käyttäjät lojaalina on antaa heille merkittävää sanavaltaa tärkeimmissä päätöksissä. 11. Luontaiset palkinnot merkitsevät eniten. Esimerkkinä Wikipedia ja muut open source ohjelmistot, joissa ihmiset antavat vapaa-aikaansa ilmaiseksi. Tunnustetuksi tuleminen ja saavutukset merkitsevät rahaa enemmän. 12. Hakkerit ovat sankareita. Online yhteisöt usein ottavat vastaan anti-auktoriteetti näkemyksiä omaavia ihmisiä, hakkereita.

38 MITEN SPARRAAJA TOIMII?

39

40 VIESTINTÄTOIMIALAN MUUTOSTEKIJÄT Viestintäalan toimialastrategia 2009