Parista perheeksi - koulutuspäivä
|
|
- Kirsi Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Parista perheeksi - koulutuspäivä Kahvi Tervetuloa Parisuhde ja rakkauden tiede (Keijo Markova) -> Kiintymyssuhde parisuhteessa ja vanhemmuudessa (Lotta Heiskanen) Tauko Kiintymyssuhde parisuhteessa ja vanhemmuudessa (Lotta Heiskanen) Lounas (omakustanteinen) Työvälineitä vauvaperheiden kanssa työskenteleville John Gottman: Tuomassa vauvaa kotiin näkökulma (Lotta Heiskanen) Tunnekeskeisen pariterapian näkökulmia parisuhteen hoitamiseen (LH ja KM) Tauko Tunnekeskeisen pariterapian näkökulmia parisuhteen hoitamiseen Parisuhde perhevalmennuksen osana (Keijo Markova) Väestöliiton Samarakas-pelin esittely (Heli Vaaranen) Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös L Heiskanen 2011
2 Kiintymyssuhde parisuhteessa ja vanhemmuudessa Parista perheeksi -koulutus Lotta Heiskanen, psykologi, Väestöliitto,
3 Kiintymyssuhdeteoria (Sinkkonen & Kalland, 2011) Selittää, miksi ihmiset pyrkivät luomaan vahvoja, valikoivia ja kestäviä siteitä toisiinsa Selittää, miksi tärkeiden ihmissuhteiden katkeaminen ja häiriintyminen aiheuttaa ahdistusta ja haittaa kehitystä Auttaa tunnistamaan ja kunnioittamaan ihmisen perustarpeita L Heiskanen 2011
4 John Bowlby ( ) L Heiskanen 2011
5 Kiintymyssuhde (Johnson, 2008) Rakkaus on henkiinjäämisen keino Läheisyyden tunne koodataan aivoissa turvallisuuden merkkinä Yksin jääminen ja torjunta tulkitaan aivoissa vaaran merkeiksi kiintymyssuhdepaniikki Läheinen tunnesuhde luo edellytykset, miten koemme itsemme ja miten voimme olla lähellä toista Liittyminen toiseen vahvuutta ja perustarve, ei kypsymättömyyttä tai riippuvuutta L Heiskanen
6 Kiintymyssuhde Turvallinen suhde rakentuu lähestyttävyydelle ja tarpeisiin vastaamiselle, toisen mieleen virittäytymiselle Turvallinen suhde lapsuudessa ja aikuisuudessa edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä Turvallinen suhde mahdollistaa erillisyyden Rakkaussuhteen avainkysymykset: Oletko minua varten? Oletko lähestyttävissä? Voinko luottaa siihen, että kannat minua mielessäsi ja olen sinulle tärkeä? L Heiskanen
7 Onko kiintymyksen kohde lähellä, saatavilla ja vastaanottavainen? Ei Kyllä Turvallinen varmuus Rakkaus Leikkisyys Sosiaalisuus Avoimuus Rohkeus Ilo Luovuus Itsenäisyys Ahdistus Tarkkailu Protesti Takertuminen Etsiminen Hätääntyminen Masennus Vetäytyminen Pelokkuus Epätoivo L Heiskanen 2011
8 Still Face Experiment 0 L Heiskanen 2011
9 Emotionaalinen deprivaatio L Heiskanen 2011
10 Kiintymystyylit (Miculincer & Shaver, 2007) Jäsentyvät varhaisessa vuorovaikutuksessa hoitavaan aikuiseen o o o Turvallinen Helppo tukeutua ja antaa muille tukea. Ei korostuneita pelkoja hylätyksi tulemisesta tai siitä, että muut tulevat liian lähelle Taustalla johdonmukainen ja tarpeisiin reagoiva hoiva Välttelevä Vaikea luottaa muihin ja päästää muita lähelleen suojaava etäisyys Pelko siitä, että toinen tulee liian lähelle Taustalla torjuva ja itsenäistä pärjäämistä korostava hoiva Takertuva Hakee voimakkaasti läheisyyttä protestoi, vaatii, miellyttää Korostunut pelko hylätyksi tulemisesta Taustalla epäjohdonmukaisesti saatavilla oleva hoiva L Heiskanen
11 Kiintymystyylit Kohtuullisen pysyviä lapsuudesta aikuisuuteen (Miculincer & Shaver, 2007) Vastaavuus vanhemman ja lapsen kiintymystyylien välillä 75 %, jatkuvuutta yli sukupolvien (Hautamäki, 2011) Kiintymyshistorian turvattomuus altistaa vuorovaikutuksen ongelmille parisuhteessa (Miculincer & Shaver,2007) Turvaton kiintymyshistoria altistaa mielenterveyden ongelmille (Crittenden & Landini, 2011) L Heiskanen
12 Turvallista kiintymystä ennustavat Riittävän herkkä vastaaminen toisen tarpeisiin, nk. sensitiivisyys (Isabella, 1993; Isabella & Belsky, 1991) Oikea-aikainen vastaaminen toisen hätään (Del Carmen et al., 1986) Kohtalaisen virikkeellinen ympäristö (Belsky et al., 1984) Tungettelemattomuus vuorovaikutuksessa (Malatesta et al., 1986) Vuorovaikutuksen soinnuttuneisuus (Isabella et al., 1989) Lämpö, osallistuminen toisen maailmaan (O Connor et al., 1992) Mentalisaation kyky (Fonagy et al., 1991) Tunnevirittäytyminen (Stern, 1985) L Heiskanen 2011
13 Kiintymystyylit Pysyvyyden mekanismit Sisäiset työskentelymallit automatisoituvat toiminnalliseen muistiin (Crittenden, 1994) Mallien itseään toteuttava luonne Vastavuoroisuuden puute synnyttää häpeää (Karen, 1994) Muutoksen mekanismit Mentalisaatio (Fonagy ym. 1991), itsetuntemus (Curran ym. 2011) Korjaavat kokemukset (Miculincer ja Shaver, 2007) Eron havaitseminen odotusten ja todellisuuden välillä L Heiskanen 2011
14 Mentalisaatio Kyky ymmärtää omaa ja toisen mieltä, tunteita, tarpeita, ajatuksia ja pyrkimyksiä Heikentynyt mielenterveyden ongelmissa (Fonagy, 2011) Kiintymyssuhteen turvallisuutta välittävä tekijä (Bouchard, 2008) Ymmärretyksi tuleminen tuntuu rakkaudelta (Bowlby, 1979) Turvallinen kiintymys tukee mentalisaatiota ja mentalisaatio turvallista kiintymystä (Fonagy ym. 1991) Edistää sujuvaa vuorovaikutusta, mielekkyyden kokemusta, ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista Kiintymyssuhteessa koettu stressi heikentää (Nolte ym, 2009) L Heiskanen 2011
15 Mentalisaatio Omien ja toisten ihmisten ajatusten, tunteiden, tarpeiden, toiveiden ja pyrkimysten tiedostettua ja tiedostamatonta ymmärtämistä (Fonagy et al. 2012) Kognitiivinen empatia Mentalisaatio Tahdonalainen Automaattinen Tunnetason empatia L Heiskanen 2011
16 Miksi mentalisaatio on tärkeää? Kaikki psykoterapiat mentalisaation kyvyn kuntouttamista (Allen, 2008) Mentalisaatiokyvyn puutteet luonnehtivat yleisenä piirteenä erilaisia mielenterveyden ongelmia (Fonagy, Bateman & Bateman, 2011) Mentalisaatiokyvyn puutteet altistavat ihmissuhdeongelmille (Asen & Fonagy, 2012) L Heiskanen 2011
17 Miksi mentalisaatio on tärkeää? Tukee mielenterveyttä Lisää toisten ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemisen mahdollisuutta Tukee turvallista kiintymystä Tukee sujuvaa vuorovaikutusta Vahvistaa kokemusta elämän mielekkyydestä ja ennakoitavuudesta Suojaava tekijä vastoinkäymisiä vastaan L Heiskanen 2011
18 Mentalisaatio ja turvallinen kiintymys Vanhemman mentalisaation kyky ennustaa lapsen turvallista kiintymystä paremmin kuin vanhemman oma kiintymystyyli (Steele et al. 1998) Vanhemman hyvä mentalisaatiokyky katkaisee turvattoman kiintymyksen ylisukupolvisen kierteen vakavaa kaltoinkohtelua kohdanneilla (Fonagy ym., 1991) Turvallinen kiintymystyyli välittyy sukupolvelta toiselle mentalisoivassa vuorovaikutuksessa (Bouchard et al. 2008) L Heiskanen 2011
19 Mentalisaation kehittyminen Synnynnäinen valmius ja kehityksellinen saavutus (Bateman & Fonagy 2012) Varhainen vuorovaikutus määrittää, miten monipuoliseksi lapsen mentalisaatio voi kehittyä (Pajulo, 2012) Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen peilausta eli ymmärtävää kohtaamista, jotta mentalisaation kyky voi kehittyä (Bateman & Fonagy 2012) Traumaattiset kokemukset kiintymyssuhteissa johtavat mentalisaatiokyvyn puutteisiin (Bateman & Fonagy (2012) L Heiskanen 2011
20 Hyvän mentalisaatiokyvyn piirteitä (Nolte & Taubner, 2012) Mieli ei ole läpinäkyvä Tulkinnoilla rajat Arvioiva etäisyys mielentiloihin Rinnakkaisten näkökulmien hyväksyntä Mielentilojen osuva sijoittaminen itseen/toisiin Mielentilojen ja käyttäytymisen välisten yhteyksien ymmärtäminen Kyky nähdä itse ulkopuolelta ja muut sisäpuolelta L Heiskanen 2011
21 Hyvän mentalisaation piirteitä Ponnistelu toisen sisäisen maailman tavoittamiseksi Kykyä tunnistaa väärinymmärrykset Avoimuus sisäiselle kokemukselle tässä ja nyt Sukupolvien välinen näkökulma Kehityksellinen näkökulma Vuorovaikutuksellinen näkökulma Virittäytyminen keskustelukumppaniin uteliaisuudella ja mielenkiinnolla L Heiskanen 2011
22 Mentalisaation katkokset Mentalisaatio on persoonallisuuden piirreominaisuus, mutta vaihtelee tilanteesta toiseen (Fonagy, 1998) Psyykkinen kuormitus kiintymyssuhteissa altistaa mentalisaatiokyvyn väliaikaiselle menetykselle (Fonagy et al. 2011; Nolte et al. 2009) Turvattomasti tai jäsentymättömästi kiintyneillä mentalisaation menetys tapahtuu herkimmin (Luyten et al, painossa; Nolte et al. 2012) Myös vahvat myönteiset tunnekokemukset (esim. rakastuminen) heikentävät tahdonalaista mentalisaatiota (Bartels & Zeki, 2004) L Heiskanen 2011
23 Mentalisaation katkokset Tietoisuus ja kommunikaatio vääristyy Hämmentävä, jäykkä, ymmärtämätön, manipuloiva vuorovaikutus Väärinymmärrykset -> loukkaantumiset Väärinymmärretyksi tuleminen on epämiellyttävää ja herättää voimakasta ahdistusta kiintymyssuhteissa (Bateman, 2007) Kohtaamattomuuden ja epätoivon syvenevä kierre (Asen & Fonagy, 2012) L Heiskanen 2011
24 Mentalisaatiota tukevia interventioita Tunnekokemusten peilaaminen Turvallinen suhde terapeuttiin Mielensisäisten kokemusten tarkastelu Vuorovaikutustilanteiden tarkastelu Utelias, tutkiva ja ei-tietävä asenne Sopiva tunnetaso (ei liian intensiivinen, eikä laimea) Yksinkertainen ja ymmärrettävä kieli Nykyhetkeen keskittyminen Terapeutin malli vuorovaikutuksessa (esim. terapeutti juttelee asiakkaalle, miten ennakoi tämän reagoivan ) L Heiskanen 2011
25 1. Vuorovaikutuksen kielteiset kehät minne rakkaus katoaa? (Johnson, 2009) Kohtaamattomuudet väistämättömiä. Turvallisessa suhteessa pari palauttaa yhteyden nopeasti ja kumppanit ymmärtävät epäselvästikin ilmaistuja kiintymystarpeita. Vuorovaikutus kehämäistä: mitä enemmän sinä, sitä enemmän minä Kielteiset vuorovaikutuksen kehät vahingoittavat turvallista tunneyhteyttä. Jos lähestymiseemme ei vastata, meillä on totuttuja selviytymistapoja, kuten vihainen syyttely. Toimintamallit omaksutaan varhaisissa ihmissuhteissa (vrt. kiintymystyylit, sisäiset työskentelymallit). L Heiskanen
26 Tavallisimmat kielteiset kehät 1. Syyllisen etsiminen: molemmat syyttelevät/moittivat toisiaan (hyökkääjähyökkääjä) 2. Takaa-ajo: toinen kritisoi, kontrolloi, valittaa; toinen välttelee, puolustautuu, vetäytyy (hyökkääjä pakenija) 3. Jähmety ja pakene: molemmat vetäytyvät -- avuttomuus, toivottomuus (pakenija pakenija) Parisuhteissa esiintyy näitä kaikkia. Jokin yleensä keskeisin. L Heiskanen
27 Yleensä parien vaikea tunnistaa kehiä. Syyttävät itseään/toista tai emme ole luotuja toisillemme Keskeistä esiintyvätkö ohimenevästi vai jumiudutaanko Kiintymystarpeisiin liittyvät vahvimmat tunteet Suojautumisreaktiot: taistele/pakene Nämä reaktiot ovat nopeita ottavat vallan millisekunneissa, ilman harkintaa tästä toiminnasta Negatiivinen kehä syntyy nopeasti kahden ihmisen suojaavista reaktioista! Itsetuntemus auttaa, jotta emme toimi tuhoisasti L Heiskanen
28 Tunnekeskeinen pariterapia Parhaiten dokumentoitu pariterapiamenetelmä Vaikuttavuus: tutkimusten mukaan 70 % ratkaisee ongelmansa, 90 % hyötyy (Johnson, 2010) Taustalla kiintymyssuhdeteoria ja viimeisen 15 vuoden aikana karttunut tutkimustieto L Heiskanen
29 1. Syyllisen etsiminen Missä on ympyrän alkupiste? Määrittelemme toisen/suhteen kielteisesti Totaaliset ilmaisut: aina, sinä et koskaan Päätunne vihaisuus, motiivina itsesuojelu toimintatapana hyökkäys. Kun syy on toisessa, se ei ole itsessä Molemmat umpikujassa. Kilpailu, kumpi on oikeassa onko kilpailussa voittajia? Huomio sisällöissä, mitä toinen teki väärin huomio viimeisessä virheaskeleessa ei itse tanssissa On psykologisesti helpompi havaita mitä toinen tekee Oma ja toisen arvo murentuvat, hyvät tunteet turtuvat L Heiskanen
30 1. Syyllisen etsiminen Negatiivinen kehä: Mitä enemmän hyökkäät sitä vaarallisemmalta vaikutat sitä vahvemmin turvaan selustaani sitä kovemmin hyökkään takaisin ja sitä enemmän hyökkäät. L Heiskanen
31 2. Takaa-ajo Toinen vaatii, toinen vetäytyy Yleisin hankala vuorovaikutuksen kehä pareilla tuhoisa rakkaussuhteille (Gottman) Syntyy protestiksi kiintymyssuhteessa, kun turvallinen tunneyhteys puuttuu Herkemmät kiintymystunteet ja -tarpeet piilossa Epäselvä viestintä omista tarpeista Loputon suo vaistonvaraiset kiintymystunteet ylläpitävät, voimakkaimpina tunteita, mitä on olemassa L Heiskanen
32 2. Takaa-ajo Negatiivinen kehä: Mitä enemmän ohitetuksi/vaille jääväksi tunnen oloni kanssasi sitä enemmän valitan, kritisoin, vaadin, kontrolloin, ajan sinua takaa. Mitä vaarallisemmalta vaikutan sitä enemmän puolustaudut, sulkeudut ja etäännyt minusta. L Heiskanen
33 3. Jähmety ja pakene Molemmat vetäytyvät suojellakseen itseään, ei lähestytä toista, tunteiden ja tarpeiden turruttaminen, ei oteta riskejä, kukaan ei kutsu tanssiin Yleensä seuraa pitkittyneestä kohtaamattomuudesta. Rakastava kosketus ja seksi puuttuu. Ollaan vieraita toisilleen. Tanssilattia on tyhjä. Jääkausi. Ennakoi eroa. L Heiskanen
34 3. Jähmety ja pakene Negatiivinen kehä: Mitä enemmän vetäydyn ja suljen tunteitani pois sitä varautuneemmaksi ja vetäytyneemmäksi muutut Mitä etäisempi olet sitä enemmän vetäydyn kuoreeni ja lakkaan yrittämästä lähestyä. L Heiskanen
35 L Heiskanen 2011
36 Miten kielteinen kehä pysäytetään? o o o o Kehän tunnistaminen Kun koet, ettet saa hyvää tunneyhteyttä kumppaniisi, mikä on sinulle luontainen tapa reagoida? Miten vedät kumppaniasi mukaan negatiiviselle kehälle? Millä lailla aiheutat hänessä turvattomuutta? Ota vastuu omasta käytöksestä. Opetellaan näkemään metsä puilta, ei viimeistä väärin mennyttä tanssiaskelta, vaan tanssin kokonaisuus Opetellaan toimimaan tietoisemmin kehän pysäyttämiseksi Opetellaan näkemään selvemmin kummankin kiintymyssuhdetarpeet pinnan alla, jakamaan näitä tunteita suoraan ja vastavuoroisesti tukea/lohdutusta antaen Vuorovaikutuksen negatiivinen kehä on vihollinen, jota vastaan toimitaan - ei oma kumppani L Heiskanen
37 Positiivisen kehän luominen Turvallisen kiintymyssuhteen ominaispiirteet: Lähestyttävyys Vastaaminen Sitoutuminen L Heiskanen
38 Opetellaan omien kiintymyssuhdepelkojen ja - tarpeiden selkeää kommunikointia tavalla joka auttaa kumppania vastaamaan Opetellaan auttamaan kumppania pelkojen ja tarpeiden kohtaamisessa. Opetellaan kumppanin tarpeisiin vastaamista, saatavilla oloa, sitoutumista ja kiintymysviestien ymmärtämistä. Tämä synnyttää: Turvallisia, vahvoja ihmisiä turvallisia, vahvoja suhteita. L Heiskanen 2011
39 Loukkausten anteeksianto 1. Loukattu osapuoli tunnistaa ja pystyy kertomaan loukkaantumisestaan. 2. Loukannut osapuoli pystyy ymmärtämään loukkaantumisen tunteen. Hyväksyy ja jakaa loukatun kokemuksen ja ymmärtää loukkaavan tilanteen. Suhteen ennakoitavuus lisääntyy. 3. Loukkaantunut tunnistaa, mikä häntä on eniten loukannut, ja pystyy ilmaisemaan sen ilman toisen syyttämistä tai määrittelyä. 4. Loukannut pyytää anteeksi tunnetasolla läsnä olevasti. Pystyy ilmaisemaan katumusta, surua, häpeää. Tunteesi ovat tärkeitä, loukkaantumisesi koskettaa minua. L Heiskanen 2011
40 5. Loukattu pystyy hakemaan lohdutusta ja tukea, jota hän olisi tarvinnut ja joka jäänyt puuttumaan 6. Loukannut osapuoli voi vastata korjaavalla tavalla, on tavoitettavissa ja vastaa: Olen tässä sinua varten nyt 7. Pari luo yhteisen kertomuksen siitä, mitä tapahtui ja miten loukkauksen yli päästiin. L Heiskanen 2011
41 Tärkeimmät viestit anteeksipyynnössä Loukkaantumisesi on oikeutettua, ymmärrettävää Loukkaantumisellasi on minulle väliä. Välitän siitä se on tärkeää. Tunnen surua, katumusta jopa häpeää olen pahoillani, että olen loukannut sinua Olen läsnä tässä ja nyt L Heiskanen 2011
42 Huonot vaihtoehdot Loukkaan sinua takaisin tai kieltäydyn luottamasta sinuun enää. Testaan sinua uudelleen ja uudelleen Todista se Hämään peittelen jälkiäni en ota vastuulleni omaa osuuttani tilanteesta kiistän kaiken. L Heiskanen 2011
43 KIITOS! L Heiskanen
Tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja erotilanteisiin Väestöliitosta
Tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja erotilanteisiin Väestöliitosta Lotta Heiskanen, Psykologi, Väestöliitto Minna Oulasmaa, Perheneuvonnan koordinaattori, Väestöliitto MITÄ TIEDE KERTOO RAKKAUDESTA?
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotPienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti
Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotTARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ
9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotRakkauden rakennusaineet: Varhainen vuorovaikutus aikuisrakkauden pohjana Keijo Markova
Rakkauden rakennusaineet: Varhainen vuorovaikutus aikuisrakkauden pohjana Keijo Markova 18.1.2013 Susan Johnson Ihmissuhde rakentuu lähestymisestä, siihen vastaamisesta ja sitoutumisesta Kanadalainen psykologian
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotRakkauden rakennusainekset Keijo Markova
Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotMaatalousyrittäjien ja heidän kanssaan työskentelevien hyvinvointi- ja virkistyspäivä Ikaalinen 1.11.2017 Pirjo Latvanen Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti Maatilan emäntä IHMISSUHTEISSA Kihistään
LisätiedotPikkulapsen seksuaalisuus
Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Hyviä kohtaamisia päiväkodissa 15.3.2017 Anne Viinikka Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Kuumaa keskustelua - päivähoito vs. kotihoito Ja jos ollaan päiväkodissa, miten siellä varmistetaan
LisätiedotMENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA
MENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA 6.11.2017 1 YDINASIAT Mentalisaation ymmärtäminen ja kehittäminen kaikissa ihmissuhteissa edistää hyvää, joustavaa ja vakaampaa vuorovaikutusta Herkkyys ja
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotParisuhteen huomioiminen ennakkoon syntyvän lapsen kannalta. Neuvola 2012
Parisuhteen huomioiminen ennakkoon syntyvän lapsen kannalta Neuvola 2012 Peilisolut tunne-elämän kehityksen kehto 2 Courtship dance 3 Parisuhteen merkitys Teema Ilmenee 4 Parisuhteen merkitys Teema Ilmenee
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotTUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen
TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta 6.10.2018 Heli Janhonen Mitä silloin hyväksyn, kun hyväksyn itseni? ITSEHYVÄKSYNTÄ PYSÄHTYMINEN Mitä on juuri
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotMentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa
Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotRuoka korjaavana kokemuksena
Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara
LisätiedotMentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa
Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa
LisätiedotSeksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen
Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
Lisätiedot28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?
28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotKIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN
KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotKiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä
Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotReflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi
Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Salo/Kauppi 2014 Mentalisaation hedelmiä? Kokemuksia? Työtapa tuonut mielen takaisin huomion kohteeksi
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotAvaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla
Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa.
LisätiedotTaiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi
Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi
LisätiedotLapsen ja kasvattajan välinen suhde:
Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotJAKSO 3. Millä tavalla säätelet tunteitasi?
JAKSO 3 Millä tavalla säätelet tunteitasi? Bahama-saarilla me kaikki olemme ihania ja rakastettavia. Pulma nousee siitä, että parisuhteessa ja elämässä me emme aina ole Bahamasaarilla. Joudumme tahtomattamme
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotSeksuaalisuus parisuhteen arjessa. 24.10.2014 Perheaika
Seksuaalisuus parisuhteen arjessa 24.10.2014 Perheaika Seksuaalisuus parisuhteen arjessa 1. Parisuhde on jatkuva prosessi: virittäytymistä toiseen, eksymistä, uudelleen yhteyden löytämistä 2. Vauvan tulo
LisätiedotLiisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?
Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon
LisätiedotReflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen
Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä Arja Lång ja Helena Pennanen Reflektiivinen kyky tarkoittaa kykyä katsoa käyttäytymisen takana oleviin kokemuksiin ja kykyä ymmärtää, että näkyvän käyttäytymisen
LisätiedotKohtaaminen, läsnäolo ja leikki
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotVideointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin
Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.
Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat
Lisätiedot5. Vanhemman jaksaminen mistä voimia vanhemmuuteen?
5. Vanhemman jaksaminen mistä voimia vanhemmuuteen? Stressi on reaktio havaittuun uhkaan Stressiä eivät aiheuta pelkät olosuhteet, vaan myös näkemyksemme ja asenteemme niitä kohtaan ovat merkittävä stressitekijä.
LisätiedotMiten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?
Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotLapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy
Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotKuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET
Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotMiten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland
Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi
LisätiedotTURVATAIDOT PUHEEKSI
TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen
LisätiedotIRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer
IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA VAT-seminaari 11.4.2018 Katariina Waltzer ESITYKSEN RAKENNE - Omat aineistot rikoskierteessä elävistä ihmisistä ja vankilasta
Lisätiedot