Parista perheeksi - koulutuspäivä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parista perheeksi - koulutuspäivä"

Transkriptio

1 Parista perheeksi - koulutuspäivä Kahvi Tervetuloa Parisuhde ja rakkauden tiede (Keijo Markova) -> Kiintymyssuhde parisuhteessa ja vanhemmuudessa (Lotta Heiskanen) Tauko Kiintymyssuhde parisuhteessa ja vanhemmuudessa (Lotta Heiskanen) Lounas (omakustanteinen) Työvälineitä vauvaperheiden kanssa työskenteleville John Gottman: Tuomassa vauvaa kotiin näkökulma (Lotta Heiskanen) Tunnekeskeisen pariterapian näkökulmia parisuhteen hoitamiseen (LH ja KM) Tauko Tunnekeskeisen pariterapian näkökulmia parisuhteen hoitamiseen Parisuhde perhevalmennuksen osana (Keijo Markova) Väestöliiton Samarakas-pelin esittely (Heli Vaaranen) Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös L Heiskanen 2011

2 Kiintymyssuhde parisuhteessa ja vanhemmuudessa Parista perheeksi -koulutus Lotta Heiskanen, psykologi, Väestöliitto,

3 Kiintymyssuhdeteoria (Sinkkonen & Kalland, 2011) Selittää, miksi ihmiset pyrkivät luomaan vahvoja, valikoivia ja kestäviä siteitä toisiinsa Selittää, miksi tärkeiden ihmissuhteiden katkeaminen ja häiriintyminen aiheuttaa ahdistusta ja haittaa kehitystä Auttaa tunnistamaan ja kunnioittamaan ihmisen perustarpeita L Heiskanen 2011

4 John Bowlby ( ) L Heiskanen 2011

5 Kiintymyssuhde (Johnson, 2008) Rakkaus on henkiinjäämisen keino Läheisyyden tunne koodataan aivoissa turvallisuuden merkkinä Yksin jääminen ja torjunta tulkitaan aivoissa vaaran merkeiksi kiintymyssuhdepaniikki Läheinen tunnesuhde luo edellytykset, miten koemme itsemme ja miten voimme olla lähellä toista Liittyminen toiseen vahvuutta ja perustarve, ei kypsymättömyyttä tai riippuvuutta L Heiskanen

6 Kiintymyssuhde Turvallinen suhde rakentuu lähestyttävyydelle ja tarpeisiin vastaamiselle, toisen mieleen virittäytymiselle Turvallinen suhde lapsuudessa ja aikuisuudessa edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä Turvallinen suhde mahdollistaa erillisyyden Rakkaussuhteen avainkysymykset: Oletko minua varten? Oletko lähestyttävissä? Voinko luottaa siihen, että kannat minua mielessäsi ja olen sinulle tärkeä? L Heiskanen

7 Onko kiintymyksen kohde lähellä, saatavilla ja vastaanottavainen? Ei Kyllä Turvallinen varmuus Rakkaus Leikkisyys Sosiaalisuus Avoimuus Rohkeus Ilo Luovuus Itsenäisyys Ahdistus Tarkkailu Protesti Takertuminen Etsiminen Hätääntyminen Masennus Vetäytyminen Pelokkuus Epätoivo L Heiskanen 2011

8 Still Face Experiment 0 L Heiskanen 2011

9 Emotionaalinen deprivaatio L Heiskanen 2011

10 Kiintymystyylit (Miculincer & Shaver, 2007) Jäsentyvät varhaisessa vuorovaikutuksessa hoitavaan aikuiseen o o o Turvallinen Helppo tukeutua ja antaa muille tukea. Ei korostuneita pelkoja hylätyksi tulemisesta tai siitä, että muut tulevat liian lähelle Taustalla johdonmukainen ja tarpeisiin reagoiva hoiva Välttelevä Vaikea luottaa muihin ja päästää muita lähelleen suojaava etäisyys Pelko siitä, että toinen tulee liian lähelle Taustalla torjuva ja itsenäistä pärjäämistä korostava hoiva Takertuva Hakee voimakkaasti läheisyyttä protestoi, vaatii, miellyttää Korostunut pelko hylätyksi tulemisesta Taustalla epäjohdonmukaisesti saatavilla oleva hoiva L Heiskanen

11 Kiintymystyylit Kohtuullisen pysyviä lapsuudesta aikuisuuteen (Miculincer & Shaver, 2007) Vastaavuus vanhemman ja lapsen kiintymystyylien välillä 75 %, jatkuvuutta yli sukupolvien (Hautamäki, 2011) Kiintymyshistorian turvattomuus altistaa vuorovaikutuksen ongelmille parisuhteessa (Miculincer & Shaver,2007) Turvaton kiintymyshistoria altistaa mielenterveyden ongelmille (Crittenden & Landini, 2011) L Heiskanen

12 Turvallista kiintymystä ennustavat Riittävän herkkä vastaaminen toisen tarpeisiin, nk. sensitiivisyys (Isabella, 1993; Isabella & Belsky, 1991) Oikea-aikainen vastaaminen toisen hätään (Del Carmen et al., 1986) Kohtalaisen virikkeellinen ympäristö (Belsky et al., 1984) Tungettelemattomuus vuorovaikutuksessa (Malatesta et al., 1986) Vuorovaikutuksen soinnuttuneisuus (Isabella et al., 1989) Lämpö, osallistuminen toisen maailmaan (O Connor et al., 1992) Mentalisaation kyky (Fonagy et al., 1991) Tunnevirittäytyminen (Stern, 1985) L Heiskanen 2011

13 Kiintymystyylit Pysyvyyden mekanismit Sisäiset työskentelymallit automatisoituvat toiminnalliseen muistiin (Crittenden, 1994) Mallien itseään toteuttava luonne Vastavuoroisuuden puute synnyttää häpeää (Karen, 1994) Muutoksen mekanismit Mentalisaatio (Fonagy ym. 1991), itsetuntemus (Curran ym. 2011) Korjaavat kokemukset (Miculincer ja Shaver, 2007) Eron havaitseminen odotusten ja todellisuuden välillä L Heiskanen 2011

14 Mentalisaatio Kyky ymmärtää omaa ja toisen mieltä, tunteita, tarpeita, ajatuksia ja pyrkimyksiä Heikentynyt mielenterveyden ongelmissa (Fonagy, 2011) Kiintymyssuhteen turvallisuutta välittävä tekijä (Bouchard, 2008) Ymmärretyksi tuleminen tuntuu rakkaudelta (Bowlby, 1979) Turvallinen kiintymys tukee mentalisaatiota ja mentalisaatio turvallista kiintymystä (Fonagy ym. 1991) Edistää sujuvaa vuorovaikutusta, mielekkyyden kokemusta, ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista Kiintymyssuhteessa koettu stressi heikentää (Nolte ym, 2009) L Heiskanen 2011

15 Mentalisaatio Omien ja toisten ihmisten ajatusten, tunteiden, tarpeiden, toiveiden ja pyrkimysten tiedostettua ja tiedostamatonta ymmärtämistä (Fonagy et al. 2012) Kognitiivinen empatia Mentalisaatio Tahdonalainen Automaattinen Tunnetason empatia L Heiskanen 2011

16 Miksi mentalisaatio on tärkeää? Kaikki psykoterapiat mentalisaation kyvyn kuntouttamista (Allen, 2008) Mentalisaatiokyvyn puutteet luonnehtivat yleisenä piirteenä erilaisia mielenterveyden ongelmia (Fonagy, Bateman & Bateman, 2011) Mentalisaatiokyvyn puutteet altistavat ihmissuhdeongelmille (Asen & Fonagy, 2012) L Heiskanen 2011

17 Miksi mentalisaatio on tärkeää? Tukee mielenterveyttä Lisää toisten ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemisen mahdollisuutta Tukee turvallista kiintymystä Tukee sujuvaa vuorovaikutusta Vahvistaa kokemusta elämän mielekkyydestä ja ennakoitavuudesta Suojaava tekijä vastoinkäymisiä vastaan L Heiskanen 2011

18 Mentalisaatio ja turvallinen kiintymys Vanhemman mentalisaation kyky ennustaa lapsen turvallista kiintymystä paremmin kuin vanhemman oma kiintymystyyli (Steele et al. 1998) Vanhemman hyvä mentalisaatiokyky katkaisee turvattoman kiintymyksen ylisukupolvisen kierteen vakavaa kaltoinkohtelua kohdanneilla (Fonagy ym., 1991) Turvallinen kiintymystyyli välittyy sukupolvelta toiselle mentalisoivassa vuorovaikutuksessa (Bouchard et al. 2008) L Heiskanen 2011

19 Mentalisaation kehittyminen Synnynnäinen valmius ja kehityksellinen saavutus (Bateman & Fonagy 2012) Varhainen vuorovaikutus määrittää, miten monipuoliseksi lapsen mentalisaatio voi kehittyä (Pajulo, 2012) Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen peilausta eli ymmärtävää kohtaamista, jotta mentalisaation kyky voi kehittyä (Bateman & Fonagy 2012) Traumaattiset kokemukset kiintymyssuhteissa johtavat mentalisaatiokyvyn puutteisiin (Bateman & Fonagy (2012) L Heiskanen 2011

20 Hyvän mentalisaatiokyvyn piirteitä (Nolte & Taubner, 2012) Mieli ei ole läpinäkyvä Tulkinnoilla rajat Arvioiva etäisyys mielentiloihin Rinnakkaisten näkökulmien hyväksyntä Mielentilojen osuva sijoittaminen itseen/toisiin Mielentilojen ja käyttäytymisen välisten yhteyksien ymmärtäminen Kyky nähdä itse ulkopuolelta ja muut sisäpuolelta L Heiskanen 2011

21 Hyvän mentalisaation piirteitä Ponnistelu toisen sisäisen maailman tavoittamiseksi Kykyä tunnistaa väärinymmärrykset Avoimuus sisäiselle kokemukselle tässä ja nyt Sukupolvien välinen näkökulma Kehityksellinen näkökulma Vuorovaikutuksellinen näkökulma Virittäytyminen keskustelukumppaniin uteliaisuudella ja mielenkiinnolla L Heiskanen 2011

22 Mentalisaation katkokset Mentalisaatio on persoonallisuuden piirreominaisuus, mutta vaihtelee tilanteesta toiseen (Fonagy, 1998) Psyykkinen kuormitus kiintymyssuhteissa altistaa mentalisaatiokyvyn väliaikaiselle menetykselle (Fonagy et al. 2011; Nolte et al. 2009) Turvattomasti tai jäsentymättömästi kiintyneillä mentalisaation menetys tapahtuu herkimmin (Luyten et al, painossa; Nolte et al. 2012) Myös vahvat myönteiset tunnekokemukset (esim. rakastuminen) heikentävät tahdonalaista mentalisaatiota (Bartels & Zeki, 2004) L Heiskanen 2011

23 Mentalisaation katkokset Tietoisuus ja kommunikaatio vääristyy Hämmentävä, jäykkä, ymmärtämätön, manipuloiva vuorovaikutus Väärinymmärrykset -> loukkaantumiset Väärinymmärretyksi tuleminen on epämiellyttävää ja herättää voimakasta ahdistusta kiintymyssuhteissa (Bateman, 2007) Kohtaamattomuuden ja epätoivon syvenevä kierre (Asen & Fonagy, 2012) L Heiskanen 2011

24 Mentalisaatiota tukevia interventioita Tunnekokemusten peilaaminen Turvallinen suhde terapeuttiin Mielensisäisten kokemusten tarkastelu Vuorovaikutustilanteiden tarkastelu Utelias, tutkiva ja ei-tietävä asenne Sopiva tunnetaso (ei liian intensiivinen, eikä laimea) Yksinkertainen ja ymmärrettävä kieli Nykyhetkeen keskittyminen Terapeutin malli vuorovaikutuksessa (esim. terapeutti juttelee asiakkaalle, miten ennakoi tämän reagoivan ) L Heiskanen 2011

25 1. Vuorovaikutuksen kielteiset kehät minne rakkaus katoaa? (Johnson, 2009) Kohtaamattomuudet väistämättömiä. Turvallisessa suhteessa pari palauttaa yhteyden nopeasti ja kumppanit ymmärtävät epäselvästikin ilmaistuja kiintymystarpeita. Vuorovaikutus kehämäistä: mitä enemmän sinä, sitä enemmän minä Kielteiset vuorovaikutuksen kehät vahingoittavat turvallista tunneyhteyttä. Jos lähestymiseemme ei vastata, meillä on totuttuja selviytymistapoja, kuten vihainen syyttely. Toimintamallit omaksutaan varhaisissa ihmissuhteissa (vrt. kiintymystyylit, sisäiset työskentelymallit). L Heiskanen

26 Tavallisimmat kielteiset kehät 1. Syyllisen etsiminen: molemmat syyttelevät/moittivat toisiaan (hyökkääjähyökkääjä) 2. Takaa-ajo: toinen kritisoi, kontrolloi, valittaa; toinen välttelee, puolustautuu, vetäytyy (hyökkääjä pakenija) 3. Jähmety ja pakene: molemmat vetäytyvät -- avuttomuus, toivottomuus (pakenija pakenija) Parisuhteissa esiintyy näitä kaikkia. Jokin yleensä keskeisin. L Heiskanen

27 Yleensä parien vaikea tunnistaa kehiä. Syyttävät itseään/toista tai emme ole luotuja toisillemme Keskeistä esiintyvätkö ohimenevästi vai jumiudutaanko Kiintymystarpeisiin liittyvät vahvimmat tunteet Suojautumisreaktiot: taistele/pakene Nämä reaktiot ovat nopeita ottavat vallan millisekunneissa, ilman harkintaa tästä toiminnasta Negatiivinen kehä syntyy nopeasti kahden ihmisen suojaavista reaktioista! Itsetuntemus auttaa, jotta emme toimi tuhoisasti L Heiskanen

28 Tunnekeskeinen pariterapia Parhaiten dokumentoitu pariterapiamenetelmä Vaikuttavuus: tutkimusten mukaan 70 % ratkaisee ongelmansa, 90 % hyötyy (Johnson, 2010) Taustalla kiintymyssuhdeteoria ja viimeisen 15 vuoden aikana karttunut tutkimustieto L Heiskanen

29 1. Syyllisen etsiminen Missä on ympyrän alkupiste? Määrittelemme toisen/suhteen kielteisesti Totaaliset ilmaisut: aina, sinä et koskaan Päätunne vihaisuus, motiivina itsesuojelu toimintatapana hyökkäys. Kun syy on toisessa, se ei ole itsessä Molemmat umpikujassa. Kilpailu, kumpi on oikeassa onko kilpailussa voittajia? Huomio sisällöissä, mitä toinen teki väärin huomio viimeisessä virheaskeleessa ei itse tanssissa On psykologisesti helpompi havaita mitä toinen tekee Oma ja toisen arvo murentuvat, hyvät tunteet turtuvat L Heiskanen

30 1. Syyllisen etsiminen Negatiivinen kehä: Mitä enemmän hyökkäät sitä vaarallisemmalta vaikutat sitä vahvemmin turvaan selustaani sitä kovemmin hyökkään takaisin ja sitä enemmän hyökkäät. L Heiskanen

31 2. Takaa-ajo Toinen vaatii, toinen vetäytyy Yleisin hankala vuorovaikutuksen kehä pareilla tuhoisa rakkaussuhteille (Gottman) Syntyy protestiksi kiintymyssuhteessa, kun turvallinen tunneyhteys puuttuu Herkemmät kiintymystunteet ja -tarpeet piilossa Epäselvä viestintä omista tarpeista Loputon suo vaistonvaraiset kiintymystunteet ylläpitävät, voimakkaimpina tunteita, mitä on olemassa L Heiskanen

32 2. Takaa-ajo Negatiivinen kehä: Mitä enemmän ohitetuksi/vaille jääväksi tunnen oloni kanssasi sitä enemmän valitan, kritisoin, vaadin, kontrolloin, ajan sinua takaa. Mitä vaarallisemmalta vaikutan sitä enemmän puolustaudut, sulkeudut ja etäännyt minusta. L Heiskanen

33 3. Jähmety ja pakene Molemmat vetäytyvät suojellakseen itseään, ei lähestytä toista, tunteiden ja tarpeiden turruttaminen, ei oteta riskejä, kukaan ei kutsu tanssiin Yleensä seuraa pitkittyneestä kohtaamattomuudesta. Rakastava kosketus ja seksi puuttuu. Ollaan vieraita toisilleen. Tanssilattia on tyhjä. Jääkausi. Ennakoi eroa. L Heiskanen

34 3. Jähmety ja pakene Negatiivinen kehä: Mitä enemmän vetäydyn ja suljen tunteitani pois sitä varautuneemmaksi ja vetäytyneemmäksi muutut Mitä etäisempi olet sitä enemmän vetäydyn kuoreeni ja lakkaan yrittämästä lähestyä. L Heiskanen

35 L Heiskanen 2011

36 Miten kielteinen kehä pysäytetään? o o o o Kehän tunnistaminen Kun koet, ettet saa hyvää tunneyhteyttä kumppaniisi, mikä on sinulle luontainen tapa reagoida? Miten vedät kumppaniasi mukaan negatiiviselle kehälle? Millä lailla aiheutat hänessä turvattomuutta? Ota vastuu omasta käytöksestä. Opetellaan näkemään metsä puilta, ei viimeistä väärin mennyttä tanssiaskelta, vaan tanssin kokonaisuus Opetellaan toimimaan tietoisemmin kehän pysäyttämiseksi Opetellaan näkemään selvemmin kummankin kiintymyssuhdetarpeet pinnan alla, jakamaan näitä tunteita suoraan ja vastavuoroisesti tukea/lohdutusta antaen Vuorovaikutuksen negatiivinen kehä on vihollinen, jota vastaan toimitaan - ei oma kumppani L Heiskanen

37 Positiivisen kehän luominen Turvallisen kiintymyssuhteen ominaispiirteet: Lähestyttävyys Vastaaminen Sitoutuminen L Heiskanen

38 Opetellaan omien kiintymyssuhdepelkojen ja - tarpeiden selkeää kommunikointia tavalla joka auttaa kumppania vastaamaan Opetellaan auttamaan kumppania pelkojen ja tarpeiden kohtaamisessa. Opetellaan kumppanin tarpeisiin vastaamista, saatavilla oloa, sitoutumista ja kiintymysviestien ymmärtämistä. Tämä synnyttää: Turvallisia, vahvoja ihmisiä turvallisia, vahvoja suhteita. L Heiskanen 2011

39 Loukkausten anteeksianto 1. Loukattu osapuoli tunnistaa ja pystyy kertomaan loukkaantumisestaan. 2. Loukannut osapuoli pystyy ymmärtämään loukkaantumisen tunteen. Hyväksyy ja jakaa loukatun kokemuksen ja ymmärtää loukkaavan tilanteen. Suhteen ennakoitavuus lisääntyy. 3. Loukkaantunut tunnistaa, mikä häntä on eniten loukannut, ja pystyy ilmaisemaan sen ilman toisen syyttämistä tai määrittelyä. 4. Loukannut pyytää anteeksi tunnetasolla läsnä olevasti. Pystyy ilmaisemaan katumusta, surua, häpeää. Tunteesi ovat tärkeitä, loukkaantumisesi koskettaa minua. L Heiskanen 2011

40 5. Loukattu pystyy hakemaan lohdutusta ja tukea, jota hän olisi tarvinnut ja joka jäänyt puuttumaan 6. Loukannut osapuoli voi vastata korjaavalla tavalla, on tavoitettavissa ja vastaa: Olen tässä sinua varten nyt 7. Pari luo yhteisen kertomuksen siitä, mitä tapahtui ja miten loukkauksen yli päästiin. L Heiskanen 2011

41 Tärkeimmät viestit anteeksipyynnössä Loukkaantumisesi on oikeutettua, ymmärrettävää Loukkaantumisellasi on minulle väliä. Välitän siitä se on tärkeää. Tunnen surua, katumusta jopa häpeää olen pahoillani, että olen loukannut sinua Olen läsnä tässä ja nyt L Heiskanen 2011

42 Huonot vaihtoehdot Loukkaan sinua takaisin tai kieltäydyn luottamasta sinuun enää. Testaan sinua uudelleen ja uudelleen Todista se Hämään peittelen jälkiäni en ota vastuulleni omaa osuuttani tilanteesta kiistän kaiken. L Heiskanen 2011

43 KIITOS! L Heiskanen

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? 28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen

Lisätiedot

JAKSO 3. Millä tavalla säätelet tunteitasi?

JAKSO 3. Millä tavalla säätelet tunteitasi? JAKSO 3 Millä tavalla säätelet tunteitasi? Bahama-saarilla me kaikki olemme ihania ja rakastettavia. Pulma nousee siitä, että parisuhteessa ja elämässä me emme aina ole Bahamasaarilla. Joudumme tahtomattamme

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ

LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ Sateenkaariperheet ry 21.1.2014 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon sisältö Lapsen kehityksen peruspilareita

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä

Lisätiedot

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu

Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu Tervetuloa! Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu Parisuhdekouluttaja Sari Liljeström, Kataja Parisuhdekeskus ry sari.liljestrom@parisuhdekeskus.fi Vuorovaikutus = vaikuttaminen+ vaikuttuminen + vuorot

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

JAKSO 4. Kolmenlaista seksiä

JAKSO 4. Kolmenlaista seksiä JAKSO 4 Kolmenlaista seksiä Parisuhteeseen kuuluu tunneside, toisesta huolehtiminen sekä seksuaalisuus. Nämä kaikki voivat toteutua myös toisistaan irrallaan. Voimme ensinnäkin harrastaa seksiä satunnaisen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen Lions Clubs International MD 107 Finland Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen JOVA II 3.3.2012 Valmennuksen tavoite Ymmärrätte vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä Opitte vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn

Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Yksilö- ja ryhmäpsykoterapeutti työnohjaaja Aluksi Ihminen haluaa olla rakastettu sen puuttuessa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot Kalevi Paldanius. Savonia-ammattikorkeakoulu

Työyhteisötaidot Kalevi Paldanius.  Savonia-ammattikorkeakoulu Työyhteisötaidot 20.11.2014 Kalevi Paldanius Savonia-ammattikorkeakoulu Työyhteisötaidot * esimies- ja alaistaidot * riittävä avoimuus * vuorovaikutus Johtamisen avainsana Keskustelu Ilman sitä ei paljon

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Mindfulness-kerho Mielekäs

Mindfulness-kerho Mielekäs Mindfulness-kerho Mielekäs Hyväksyntä 17.03.2015 LK Oskari Ventilä Mitä mindfulness on? suomeksi tietoinen läsnäolo tarkoittaa huomion tarkoituksellista kiinnittämistä vallitsevaan hetkeen, lempeällä ja

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka

Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus LT, lastenpsykiatrian erikoislää ääkäri Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka Mitä on varhainen vuorovaikutus? Kaikki mitä vauvan kanssa tehdää

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot