Parista perheeksi - koulutuspäivä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parista perheeksi - koulutuspäivä"

Transkriptio

1 Parista perheeksi - koulutuspäivä Kahvi Tervetuloa Parisuhde ja rakkauden tiede (Keijo Markova) -> Kiintymyssuhde parisuhteessa ja vanhemmuudessa (Lotta Heiskanen) Tauko Kiintymyssuhde parisuhteessa ja vanhemmuudessa (Lotta Heiskanen) Lounas (omakustanteinen) Työvälineitä vauvaperheiden kanssa työskenteleville John Gottman: Tuomassa vauvaa kotiin näkökulma (Lotta Heiskanen) Tunnekeskeisen pariterapian näkökulmia parisuhteen hoitamiseen (LH ja KM) Tauko Tunnekeskeisen pariterapian näkökulmia parisuhteen hoitamiseen Parisuhde perhevalmennuksen osana (Keijo Markova) Väestöliiton Samarakas-pelin esittely (Heli Vaaranen) Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös L Heiskanen 2011

2 Kiintymyssuhde parisuhteessa ja vanhemmuudessa Parista perheeksi -koulutus Lotta Heiskanen, psykologi, Väestöliitto,

3 Kiintymyssuhdeteoria (Sinkkonen & Kalland, 2011) Selittää, miksi ihmiset pyrkivät luomaan vahvoja, valikoivia ja kestäviä siteitä toisiinsa Selittää, miksi tärkeiden ihmissuhteiden katkeaminen ja häiriintyminen aiheuttaa ahdistusta ja haittaa kehitystä Auttaa tunnistamaan ja kunnioittamaan ihmisen perustarpeita L Heiskanen 2011

4 John Bowlby ( ) L Heiskanen 2011

5 Kiintymyssuhde (Johnson, 2008) Rakkaus on henkiinjäämisen keino Läheisyyden tunne koodataan aivoissa turvallisuuden merkkinä Yksin jääminen ja torjunta tulkitaan aivoissa vaaran merkeiksi kiintymyssuhdepaniikki Läheinen tunnesuhde luo edellytykset, miten koemme itsemme ja miten voimme olla lähellä toista Liittyminen toiseen vahvuutta ja perustarve, ei kypsymättömyyttä tai riippuvuutta L Heiskanen

6 Kiintymyssuhde Turvallinen suhde rakentuu lähestyttävyydelle ja tarpeisiin vastaamiselle, toisen mieleen virittäytymiselle Turvallinen suhde lapsuudessa ja aikuisuudessa edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä Turvallinen suhde mahdollistaa erillisyyden Rakkaussuhteen avainkysymykset: Oletko minua varten? Oletko lähestyttävissä? Voinko luottaa siihen, että kannat minua mielessäsi ja olen sinulle tärkeä? L Heiskanen

7 Onko kiintymyksen kohde lähellä, saatavilla ja vastaanottavainen? Ei Kyllä Turvallinen varmuus Rakkaus Leikkisyys Sosiaalisuus Avoimuus Rohkeus Ilo Luovuus Itsenäisyys Ahdistus Tarkkailu Protesti Takertuminen Etsiminen Hätääntyminen Masennus Vetäytyminen Pelokkuus Epätoivo L Heiskanen 2011

8 Still Face Experiment 0 L Heiskanen 2011

9 Emotionaalinen deprivaatio L Heiskanen 2011

10 Kiintymystyylit (Miculincer & Shaver, 2007) Jäsentyvät varhaisessa vuorovaikutuksessa hoitavaan aikuiseen o o o Turvallinen Helppo tukeutua ja antaa muille tukea. Ei korostuneita pelkoja hylätyksi tulemisesta tai siitä, että muut tulevat liian lähelle Taustalla johdonmukainen ja tarpeisiin reagoiva hoiva Välttelevä Vaikea luottaa muihin ja päästää muita lähelleen suojaava etäisyys Pelko siitä, että toinen tulee liian lähelle Taustalla torjuva ja itsenäistä pärjäämistä korostava hoiva Takertuva Hakee voimakkaasti läheisyyttä protestoi, vaatii, miellyttää Korostunut pelko hylätyksi tulemisesta Taustalla epäjohdonmukaisesti saatavilla oleva hoiva L Heiskanen

11 Kiintymystyylit Kohtuullisen pysyviä lapsuudesta aikuisuuteen (Miculincer & Shaver, 2007) Vastaavuus vanhemman ja lapsen kiintymystyylien välillä 75 %, jatkuvuutta yli sukupolvien (Hautamäki, 2011) Kiintymyshistorian turvattomuus altistaa vuorovaikutuksen ongelmille parisuhteessa (Miculincer & Shaver,2007) Turvaton kiintymyshistoria altistaa mielenterveyden ongelmille (Crittenden & Landini, 2011) L Heiskanen

12 Turvallista kiintymystä ennustavat Riittävän herkkä vastaaminen toisen tarpeisiin, nk. sensitiivisyys (Isabella, 1993; Isabella & Belsky, 1991) Oikea-aikainen vastaaminen toisen hätään (Del Carmen et al., 1986) Kohtalaisen virikkeellinen ympäristö (Belsky et al., 1984) Tungettelemattomuus vuorovaikutuksessa (Malatesta et al., 1986) Vuorovaikutuksen soinnuttuneisuus (Isabella et al., 1989) Lämpö, osallistuminen toisen maailmaan (O Connor et al., 1992) Mentalisaation kyky (Fonagy et al., 1991) Tunnevirittäytyminen (Stern, 1985) L Heiskanen 2011

13 Kiintymystyylit Pysyvyyden mekanismit Sisäiset työskentelymallit automatisoituvat toiminnalliseen muistiin (Crittenden, 1994) Mallien itseään toteuttava luonne Vastavuoroisuuden puute synnyttää häpeää (Karen, 1994) Muutoksen mekanismit Mentalisaatio (Fonagy ym. 1991), itsetuntemus (Curran ym. 2011) Korjaavat kokemukset (Miculincer ja Shaver, 2007) Eron havaitseminen odotusten ja todellisuuden välillä L Heiskanen 2011

14 Mentalisaatio Kyky ymmärtää omaa ja toisen mieltä, tunteita, tarpeita, ajatuksia ja pyrkimyksiä Heikentynyt mielenterveyden ongelmissa (Fonagy, 2011) Kiintymyssuhteen turvallisuutta välittävä tekijä (Bouchard, 2008) Ymmärretyksi tuleminen tuntuu rakkaudelta (Bowlby, 1979) Turvallinen kiintymys tukee mentalisaatiota ja mentalisaatio turvallista kiintymystä (Fonagy ym. 1991) Edistää sujuvaa vuorovaikutusta, mielekkyyden kokemusta, ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista Kiintymyssuhteessa koettu stressi heikentää (Nolte ym, 2009) L Heiskanen 2011

15 Mentalisaatio Omien ja toisten ihmisten ajatusten, tunteiden, tarpeiden, toiveiden ja pyrkimysten tiedostettua ja tiedostamatonta ymmärtämistä (Fonagy et al. 2012) Kognitiivinen empatia Mentalisaatio Tahdonalainen Automaattinen Tunnetason empatia L Heiskanen 2011

16 Miksi mentalisaatio on tärkeää? Kaikki psykoterapiat mentalisaation kyvyn kuntouttamista (Allen, 2008) Mentalisaatiokyvyn puutteet luonnehtivat yleisenä piirteenä erilaisia mielenterveyden ongelmia (Fonagy, Bateman & Bateman, 2011) Mentalisaatiokyvyn puutteet altistavat ihmissuhdeongelmille (Asen & Fonagy, 2012) L Heiskanen 2011

17 Miksi mentalisaatio on tärkeää? Tukee mielenterveyttä Lisää toisten ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemisen mahdollisuutta Tukee turvallista kiintymystä Tukee sujuvaa vuorovaikutusta Vahvistaa kokemusta elämän mielekkyydestä ja ennakoitavuudesta Suojaava tekijä vastoinkäymisiä vastaan L Heiskanen 2011

18 Mentalisaatio ja turvallinen kiintymys Vanhemman mentalisaation kyky ennustaa lapsen turvallista kiintymystä paremmin kuin vanhemman oma kiintymystyyli (Steele et al. 1998) Vanhemman hyvä mentalisaatiokyky katkaisee turvattoman kiintymyksen ylisukupolvisen kierteen vakavaa kaltoinkohtelua kohdanneilla (Fonagy ym., 1991) Turvallinen kiintymystyyli välittyy sukupolvelta toiselle mentalisoivassa vuorovaikutuksessa (Bouchard et al. 2008) L Heiskanen 2011

19 Mentalisaation kehittyminen Synnynnäinen valmius ja kehityksellinen saavutus (Bateman & Fonagy 2012) Varhainen vuorovaikutus määrittää, miten monipuoliseksi lapsen mentalisaatio voi kehittyä (Pajulo, 2012) Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen peilausta eli ymmärtävää kohtaamista, jotta mentalisaation kyky voi kehittyä (Bateman & Fonagy 2012) Traumaattiset kokemukset kiintymyssuhteissa johtavat mentalisaatiokyvyn puutteisiin (Bateman & Fonagy (2012) L Heiskanen 2011

20 Hyvän mentalisaatiokyvyn piirteitä (Nolte & Taubner, 2012) Mieli ei ole läpinäkyvä Tulkinnoilla rajat Arvioiva etäisyys mielentiloihin Rinnakkaisten näkökulmien hyväksyntä Mielentilojen osuva sijoittaminen itseen/toisiin Mielentilojen ja käyttäytymisen välisten yhteyksien ymmärtäminen Kyky nähdä itse ulkopuolelta ja muut sisäpuolelta L Heiskanen 2011

21 Hyvän mentalisaation piirteitä Ponnistelu toisen sisäisen maailman tavoittamiseksi Kykyä tunnistaa väärinymmärrykset Avoimuus sisäiselle kokemukselle tässä ja nyt Sukupolvien välinen näkökulma Kehityksellinen näkökulma Vuorovaikutuksellinen näkökulma Virittäytyminen keskustelukumppaniin uteliaisuudella ja mielenkiinnolla L Heiskanen 2011

22 Mentalisaation katkokset Mentalisaatio on persoonallisuuden piirreominaisuus, mutta vaihtelee tilanteesta toiseen (Fonagy, 1998) Psyykkinen kuormitus kiintymyssuhteissa altistaa mentalisaatiokyvyn väliaikaiselle menetykselle (Fonagy et al. 2011; Nolte et al. 2009) Turvattomasti tai jäsentymättömästi kiintyneillä mentalisaation menetys tapahtuu herkimmin (Luyten et al, painossa; Nolte et al. 2012) Myös vahvat myönteiset tunnekokemukset (esim. rakastuminen) heikentävät tahdonalaista mentalisaatiota (Bartels & Zeki, 2004) L Heiskanen 2011

23 Mentalisaation katkokset Tietoisuus ja kommunikaatio vääristyy Hämmentävä, jäykkä, ymmärtämätön, manipuloiva vuorovaikutus Väärinymmärrykset -> loukkaantumiset Väärinymmärretyksi tuleminen on epämiellyttävää ja herättää voimakasta ahdistusta kiintymyssuhteissa (Bateman, 2007) Kohtaamattomuuden ja epätoivon syvenevä kierre (Asen & Fonagy, 2012) L Heiskanen 2011

24 Mentalisaatiota tukevia interventioita Tunnekokemusten peilaaminen Turvallinen suhde terapeuttiin Mielensisäisten kokemusten tarkastelu Vuorovaikutustilanteiden tarkastelu Utelias, tutkiva ja ei-tietävä asenne Sopiva tunnetaso (ei liian intensiivinen, eikä laimea) Yksinkertainen ja ymmärrettävä kieli Nykyhetkeen keskittyminen Terapeutin malli vuorovaikutuksessa (esim. terapeutti juttelee asiakkaalle, miten ennakoi tämän reagoivan ) L Heiskanen 2011

25 1. Vuorovaikutuksen kielteiset kehät minne rakkaus katoaa? (Johnson, 2009) Kohtaamattomuudet väistämättömiä. Turvallisessa suhteessa pari palauttaa yhteyden nopeasti ja kumppanit ymmärtävät epäselvästikin ilmaistuja kiintymystarpeita. Vuorovaikutus kehämäistä: mitä enemmän sinä, sitä enemmän minä Kielteiset vuorovaikutuksen kehät vahingoittavat turvallista tunneyhteyttä. Jos lähestymiseemme ei vastata, meillä on totuttuja selviytymistapoja, kuten vihainen syyttely. Toimintamallit omaksutaan varhaisissa ihmissuhteissa (vrt. kiintymystyylit, sisäiset työskentelymallit). L Heiskanen

26 Tavallisimmat kielteiset kehät 1. Syyllisen etsiminen: molemmat syyttelevät/moittivat toisiaan (hyökkääjähyökkääjä) 2. Takaa-ajo: toinen kritisoi, kontrolloi, valittaa; toinen välttelee, puolustautuu, vetäytyy (hyökkääjä pakenija) 3. Jähmety ja pakene: molemmat vetäytyvät -- avuttomuus, toivottomuus (pakenija pakenija) Parisuhteissa esiintyy näitä kaikkia. Jokin yleensä keskeisin. L Heiskanen

27 Yleensä parien vaikea tunnistaa kehiä. Syyttävät itseään/toista tai emme ole luotuja toisillemme Keskeistä esiintyvätkö ohimenevästi vai jumiudutaanko Kiintymystarpeisiin liittyvät vahvimmat tunteet Suojautumisreaktiot: taistele/pakene Nämä reaktiot ovat nopeita ottavat vallan millisekunneissa, ilman harkintaa tästä toiminnasta Negatiivinen kehä syntyy nopeasti kahden ihmisen suojaavista reaktioista! Itsetuntemus auttaa, jotta emme toimi tuhoisasti L Heiskanen

28 Tunnekeskeinen pariterapia Parhaiten dokumentoitu pariterapiamenetelmä Vaikuttavuus: tutkimusten mukaan 70 % ratkaisee ongelmansa, 90 % hyötyy (Johnson, 2010) Taustalla kiintymyssuhdeteoria ja viimeisen 15 vuoden aikana karttunut tutkimustieto L Heiskanen

29 1. Syyllisen etsiminen Missä on ympyrän alkupiste? Määrittelemme toisen/suhteen kielteisesti Totaaliset ilmaisut: aina, sinä et koskaan Päätunne vihaisuus, motiivina itsesuojelu toimintatapana hyökkäys. Kun syy on toisessa, se ei ole itsessä Molemmat umpikujassa. Kilpailu, kumpi on oikeassa onko kilpailussa voittajia? Huomio sisällöissä, mitä toinen teki väärin huomio viimeisessä virheaskeleessa ei itse tanssissa On psykologisesti helpompi havaita mitä toinen tekee Oma ja toisen arvo murentuvat, hyvät tunteet turtuvat L Heiskanen

30 1. Syyllisen etsiminen Negatiivinen kehä: Mitä enemmän hyökkäät sitä vaarallisemmalta vaikutat sitä vahvemmin turvaan selustaani sitä kovemmin hyökkään takaisin ja sitä enemmän hyökkäät. L Heiskanen

31 2. Takaa-ajo Toinen vaatii, toinen vetäytyy Yleisin hankala vuorovaikutuksen kehä pareilla tuhoisa rakkaussuhteille (Gottman) Syntyy protestiksi kiintymyssuhteessa, kun turvallinen tunneyhteys puuttuu Herkemmät kiintymystunteet ja -tarpeet piilossa Epäselvä viestintä omista tarpeista Loputon suo vaistonvaraiset kiintymystunteet ylläpitävät, voimakkaimpina tunteita, mitä on olemassa L Heiskanen

32 2. Takaa-ajo Negatiivinen kehä: Mitä enemmän ohitetuksi/vaille jääväksi tunnen oloni kanssasi sitä enemmän valitan, kritisoin, vaadin, kontrolloin, ajan sinua takaa. Mitä vaarallisemmalta vaikutan sitä enemmän puolustaudut, sulkeudut ja etäännyt minusta. L Heiskanen

33 3. Jähmety ja pakene Molemmat vetäytyvät suojellakseen itseään, ei lähestytä toista, tunteiden ja tarpeiden turruttaminen, ei oteta riskejä, kukaan ei kutsu tanssiin Yleensä seuraa pitkittyneestä kohtaamattomuudesta. Rakastava kosketus ja seksi puuttuu. Ollaan vieraita toisilleen. Tanssilattia on tyhjä. Jääkausi. Ennakoi eroa. L Heiskanen

34 3. Jähmety ja pakene Negatiivinen kehä: Mitä enemmän vetäydyn ja suljen tunteitani pois sitä varautuneemmaksi ja vetäytyneemmäksi muutut Mitä etäisempi olet sitä enemmän vetäydyn kuoreeni ja lakkaan yrittämästä lähestyä. L Heiskanen

35 L Heiskanen 2011

36 Miten kielteinen kehä pysäytetään? o o o o Kehän tunnistaminen Kun koet, ettet saa hyvää tunneyhteyttä kumppaniisi, mikä on sinulle luontainen tapa reagoida? Miten vedät kumppaniasi mukaan negatiiviselle kehälle? Millä lailla aiheutat hänessä turvattomuutta? Ota vastuu omasta käytöksestä. Opetellaan näkemään metsä puilta, ei viimeistä väärin mennyttä tanssiaskelta, vaan tanssin kokonaisuus Opetellaan toimimaan tietoisemmin kehän pysäyttämiseksi Opetellaan näkemään selvemmin kummankin kiintymyssuhdetarpeet pinnan alla, jakamaan näitä tunteita suoraan ja vastavuoroisesti tukea/lohdutusta antaen Vuorovaikutuksen negatiivinen kehä on vihollinen, jota vastaan toimitaan - ei oma kumppani L Heiskanen

37 Positiivisen kehän luominen Turvallisen kiintymyssuhteen ominaispiirteet: Lähestyttävyys Vastaaminen Sitoutuminen L Heiskanen

38 Opetellaan omien kiintymyssuhdepelkojen ja - tarpeiden selkeää kommunikointia tavalla joka auttaa kumppania vastaamaan Opetellaan auttamaan kumppania pelkojen ja tarpeiden kohtaamisessa. Opetellaan kumppanin tarpeisiin vastaamista, saatavilla oloa, sitoutumista ja kiintymysviestien ymmärtämistä. Tämä synnyttää: Turvallisia, vahvoja ihmisiä turvallisia, vahvoja suhteita. L Heiskanen 2011

39 Loukkausten anteeksianto 1. Loukattu osapuoli tunnistaa ja pystyy kertomaan loukkaantumisestaan. 2. Loukannut osapuoli pystyy ymmärtämään loukkaantumisen tunteen. Hyväksyy ja jakaa loukatun kokemuksen ja ymmärtää loukkaavan tilanteen. Suhteen ennakoitavuus lisääntyy. 3. Loukkaantunut tunnistaa, mikä häntä on eniten loukannut, ja pystyy ilmaisemaan sen ilman toisen syyttämistä tai määrittelyä. 4. Loukannut pyytää anteeksi tunnetasolla läsnä olevasti. Pystyy ilmaisemaan katumusta, surua, häpeää. Tunteesi ovat tärkeitä, loukkaantumisesi koskettaa minua. L Heiskanen 2011

40 5. Loukattu pystyy hakemaan lohdutusta ja tukea, jota hän olisi tarvinnut ja joka jäänyt puuttumaan 6. Loukannut osapuoli voi vastata korjaavalla tavalla, on tavoitettavissa ja vastaa: Olen tässä sinua varten nyt 7. Pari luo yhteisen kertomuksen siitä, mitä tapahtui ja miten loukkauksen yli päästiin. L Heiskanen 2011

41 Tärkeimmät viestit anteeksipyynnössä Loukkaantumisesi on oikeutettua, ymmärrettävää Loukkaantumisellasi on minulle väliä. Välitän siitä se on tärkeää. Tunnen surua, katumusta jopa häpeää olen pahoillani, että olen loukannut sinua Olen läsnä tässä ja nyt L Heiskanen 2011

42 Huonot vaihtoehdot Loukkaan sinua takaisin tai kieltäydyn luottamasta sinuun enää. Testaan sinua uudelleen ja uudelleen Todista se Hämään peittelen jälkiäni en ota vastuulleni omaa osuuttani tilanteesta kiistän kaiken. L Heiskanen 2011

43 KIITOS! L Heiskanen

Tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja erotilanteisiin Väestöliitosta

Tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja erotilanteisiin Väestöliitosta Tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja erotilanteisiin Väestöliitosta Lotta Heiskanen, Psykologi, Väestöliitto Minna Oulasmaa, Perheneuvonnan koordinaattori, Väestöliitto MITÄ TIEDE KERTOO RAKKAUDESTA?

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Rakkauden rakennusaineet: Varhainen vuorovaikutus aikuisrakkauden pohjana Keijo Markova

Rakkauden rakennusaineet: Varhainen vuorovaikutus aikuisrakkauden pohjana Keijo Markova Rakkauden rakennusaineet: Varhainen vuorovaikutus aikuisrakkauden pohjana Keijo Markova 18.1.2013 Susan Johnson Ihmissuhde rakentuu lähestymisestä, siihen vastaamisesta ja sitoutumisesta Kanadalainen psykologian

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien ja heidän kanssaan työskentelevien hyvinvointi- ja virkistyspäivä Ikaalinen 1.11.2017 Pirjo Latvanen Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti Maatilan emäntä IHMISSUHTEISSA Kihistään

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

MENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA

MENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA MENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA 6.11.2017 1 YDINASIAT Mentalisaation ymmärtäminen ja kehittäminen kaikissa ihmissuhteissa edistää hyvää, joustavaa ja vakaampaa vuorovaikutusta Herkkyys ja

Lisätiedot

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Hyviä kohtaamisia päiväkodissa 15.3.2017 Anne Viinikka Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Kuumaa keskustelua - päivähoito vs. kotihoito Ja jos ollaan päiväkodissa, miten siellä varmistetaan

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Parisuhteen huomioiminen ennakkoon syntyvän lapsen kannalta. Neuvola 2012

Parisuhteen huomioiminen ennakkoon syntyvän lapsen kannalta. Neuvola 2012 Parisuhteen huomioiminen ennakkoon syntyvän lapsen kannalta Neuvola 2012 Peilisolut tunne-elämän kehityksen kehto 2 Courtship dance 3 Parisuhteen merkitys Teema Ilmenee 4 Parisuhteen merkitys Teema Ilmenee

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? 28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),

Lisätiedot

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Salo/Kauppi 2014 Mentalisaation hedelmiä? Kokemuksia? Työtapa tuonut mielen takaisin huomion kohteeksi

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

JAKSO 3. Millä tavalla säätelet tunteitasi?

JAKSO 3. Millä tavalla säätelet tunteitasi? JAKSO 3 Millä tavalla säätelet tunteitasi? Bahama-saarilla me kaikki olemme ihania ja rakastettavia. Pulma nousee siitä, että parisuhteessa ja elämässä me emme aina ole Bahamasaarilla. Joudumme tahtomattamme

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen

Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä Arja Lång ja Helena Pennanen Reflektiivinen kyky tarkoittaa kykyä katsoa käyttäytymisen takana oleviin kokemuksiin ja kykyä ymmärtää, että näkyvän käyttäytymisen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Seksuaalisuus parisuhteen arjessa. 24.10.2014 Perheaika

Seksuaalisuus parisuhteen arjessa. 24.10.2014 Perheaika Seksuaalisuus parisuhteen arjessa 24.10.2014 Perheaika Seksuaalisuus parisuhteen arjessa 1. Parisuhde on jatkuva prosessi: virittäytymistä toiseen, eksymistä, uudelleen yhteyden löytämistä 2. Vauvan tulo

Lisätiedot

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ

LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ Sateenkaariperheet ry 21.1.2014 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon sisältö Lapsen kehityksen peruspilareita

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Lapsen oikeus hyvään kasvuun

Lapsen oikeus hyvään kasvuun Lapsen oikeus hyvään kasvuun Miss sä oot? seminaari, 9.4.2014, Lahti Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ylilääkäri, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian vastuualue, TAYS Lasten

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

TERVETULOA! yhteistä elämää

TERVETULOA! yhteistä elämää TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä

Lisätiedot

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

Yhteisöön kuuluminen ja sen toimintaan osallistuminen ovat oppimisen ja älyllisen kehityksen voimavaroja.

Yhteisöön kuuluminen ja sen toimintaan osallistuminen ovat oppimisen ja älyllisen kehityksen voimavaroja. Kehittyminen on yhteisöihin sosiaalistumisen ja kasvamisen prosessi, jossa yksilö omaksuu yhteisöjensä toiminta- ja vuorovaikutuskäytäntöjä, uskomuksia ja arvoja sekä luo omaa identiteettiään. Ihminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa

Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa Välineitä työhön, ajankohtaista arkeen seminaari nuorten parissa toimiville 31.10.2014 MLL Hämeen piiri Päivi Naukkarinen, perhetoiminnan koordinaattori Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa Kunnioitus,

Lisätiedot