Reflektiivinen työote Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi

Transkriptio

1 Reflektiivinen työote Vahvuutta vanhemmuuteenhanke Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Salo/Kauppi 2014

2 Mentalisaation hedelmiä? Kokemuksia? Työtapa tuonut mielen takaisin huomion kohteeksi Pyrkimys kytkeä tunteiden ja tarpeiden viestit osaksi reflektiivistä suhdetta transaktionaalisuus Asiakassuhteen laatu keskeinen päämäärä laatu on sitä että kokee tulleensa mielen tasolla kohdatuksi Teoriaa voi opettaa suuntauksesta ja työtehtävästä huolimatta tuo yhteisen äärelle eri ammattiryhmiä Salo/Kauppi 2014

3 Reflektiivinen kyky rakentuu suhteessa toiseen ihmiseen Vauvan mielentilat ja kokemukset vuorovaikutuksesta vaikuttavat siihen, kuinka psyyken rakenteista vastaavat geenit aktivoituvat!. Mielestä rakentuu sosiaalisessa todellisuudessa pärjäämisen monimutkainen järjestelmä Myös reflektiivisen työotteen ytimenä on työntekijän ja asiakkaan välillä oleva suhde Salo/Kauppi

4 Reflektiivinen työote käytännön työssä Teoriana mentalisaatio selittää, miksi mielentilojen kehitys on tärkeää psyykkiselle hyvinvoinnille ja myös sitä mikä osuus niillä on pahoinvoinnissa. Myös kehon tasolla (aivot). Käytännön työssä lähdetään aina henkilökohtaisesta näkökulmasta. Ei teoretisoida, tai esitetä ulkoapäin tulkintoja. Tarkoitus on tukea ja kehittää asiakkaan kykyä pohtia henkilökohtaisia, merkityksellisiä tunteita ja tarpeita ainutkertaisesta näkökulmasta Salo/Kauppi 2014

5 Kohtaamisen periaatteita Turvallisuus ja läsnäolo Tämänhetkisyys Mielentilojen tarttuvuuden havainnointi Mielentilojen vaihtelun tunnistaminen Pohtimisen kyvyn tukeminen tunteiden paineessa Fokus mentalisaation parantamisessa, ei sisällössä Ei-tietämisen sietäminen Suhteen vaurioiden tunnistaminen ja puheeksiottaminen

6 Reflektiivinen työote näkyy työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutussuhteessa Turvasatama 6

7 Reflektiivinen työote näkyy työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutussuhteessa Turvapesä 7

8 Reflektiivisen työotteen seuraaminen omassa työssä! 1. Kommunikaation elävyys Kyky olla tietoinen oman mielen esteistä 2. Uteliaisuus 3. Ei-asiantuntija rooli 4. Huumori ja leikkisyys 5. Työntekijän kyky korjata vuorovaikutuksen virheitä 6. Myötätunnon osoittaminen Työn sisältö Aikomusten, ajatusten, tunteiden sanoittaminen Eri näkökulmien mielessä pitäminen

9 Reflektiivisen työotteen puute Oman asiantuntijuuden, älykkyyden, oivalluskyvyn tms. esiin nostaminen Monimutkaisten tulkintojen ja selitysmallien esittäminen Hankalien ammattitermien ja teorioiden esittäminen ( psychobabble ) Vanhemman / lapsen mielentilojen nopea ääneen tulkitseminen Omien ideoiden ja tulkintojen itsevarma esittäminen Liiallinen keskittyminen vanhemman tarinaan (elämänhistoria, ihmissuhdekokemukset) vs. keskittyminen tässä-ja-nyt suhteeseen vanhemman kanssa Antti Kauppi 9

10 Ammattilaisen työkalu Reflektiivinen työote on jatkuvasti muokattavissa Omaa itseä voi oppia kuuntelemaan, ymmärtämään, antamaan anteeksi, olemaan armollinen Reflektiivisen työotteen harjoittelu tekee ihmissuhdetyöntekijöistä kuuntelevampia, empaattisia ja taitavampia rakentamaan itse muutoksen mahdollisuutta Käytännössä: Työparityö! Oman työotteen reflektointi! Salo/Kauppi 2014

11 Tunteiden tarttuvuus Kun asettuu sellaisen toisen mielen kanssa vastaanottavaiseen asemaan, joka on rikkinäinen, saattaa siirtyä myös ns. konkreettisia mielensisältöjä. Ne eivät ole symbolisia. Ne voivat tuntua Tyhjyyden kokemuksina (mielessä ei liiku mitään, mutta on raskas ja ahdistava olo) Omituisina kehon tuntemuksina (raajat, sisätila, seksuaalisuus jne. eivät tunnu tutuilta) Huimauksina Luovuuden tai symbolisen kyvyn salpautumisena Yleisenä levottomuutena tai ahdistuksena ajeeraamisena, eli impulsiivisena toimintana sanallisen ja ymmärtävän toiminnan sijaan

12 Mentalisoinnin taso tarttuu ihmisten välillä Kuvittelutila huumori, kuvittelu, ideointi jne. energinen ja rento tila Psyykkinen yhtäläisyystila Vaikea tunnistaa, rannaton hätä tai vaihtoehdottomuus leviää ahdistus TOINEN Men ITSE Toimintamoodi Oma mieli jumittuu, ei tilaa pohdinnalle tai omalle kokemukselle konkretia ja teot nähdään ainoina keinoina

13 Minkä ajatellaan parantavan? Laadullisesti paremman mentalisointikyvyn ajatellaan johtavan psyykkiseen itsensä korjautumiseen Kyky säilyttää näkökulmaisuus tunteiden paineissa kehittyy Ei-tietävä uteliaisuus johtaa parempaan oman mielen ymmärtämiseen Kyky toipua tunteista paranee Kyky hyödyntää leikkiä,luovuutta, ja harkintaa paranee Kyky muodostaa laadukkaampia ihmissuhteita ja korjata vauroita niissä suojaa ja tukee mielenterveyttä

14 Työskentely välitilassa Terapeutin mieli Mielen liikutaminen kysymyksillä jotka laittavat pohtimaan kokemuksen ja käytöksen suhdetta Ongelmallinen kokemus asemoidaan välitilaan, jossa sitä yhdessä tutkitaan, ihmetellään ja pohditaan. Mitähän.. Mistähän voisi olla kyse? Mulle tulee mieleen.. Mitä itse ajattelet Leikki, luovuus ja Kuvittelu tukevat symbolinmuodostusta Asiakkaan mieli Mallinnetaan, ettei vastaukset ole terapeutilla valmiina, eikä potilaankaan tarvitse tietää mitä tuntee. Keskeistä pitää asiakas riittävän kaukana, mutta kyllin lähellä, tutkivassa välitilassa

15 Tutkiva välitila Alivireys ja liika etäisyys jättävät intiimit tunteet kylmiksi Sopiva etäisyys: Reflektiivinen kyky toimii parhaiten optimaalisen ärsytyksen vallitessa Ylivireys ja voimakkaat unteet salpaavat mentalisaati ota. Liian vahvojen tunteiden aikana kyky tulkita omaa ja toista mieltä heikkenee

16 Mentalisoinnin ulottuvuuksia Sosiaalinen konteksti Menneisyys Mentalisointi tässä ja nyt Tulevaisuus Itse Toinen (vuorovaikutuksessa heräävien tunteiden tunnistaminen, sietäminen, ilmaisu ja kontaktin ylläpitäminen) Salo/Kauppi 2014

17 Reflektiivinen työote ja moniammatillisuus RT on yleinen kyky parantaa vuorovaikutusta niin asiakassuhteissa kuin työryhmissäkin Auttaa havainnoimaan työryhmässä uuvuttavia tai voimaannuttavia tunteita ja sanoittamaan niitä Auttaa ymmärtämään oman ammatin rajoja sekä ymmärtämään tunteita jotka ammattipositio herättää. Auttaa ymmärtämään toisen ammatin rajoja ja näkökulman Auttaa hahmottamaan henkilökohtaisen ja ammatillisen kokemuspiirin rajoja Mahdollisuus sisäiseen työnohjaukseen Antti Kauppi

18 Lämmin kiitos VV-hankkeen vetäjille Anne Viinikka, Johanna Sourander, Eeva Oksanen Mirjam Kalland Kaikki vv-hankkeen kouluttajat, ohjaajat Koulutuksiin osallistuneet