Tiedekampus oppimisympäristönä: koululaisten kokemuksia toiminnallisesta opintokäynnistä kemian laitoksella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiedekampus oppimisympäristönä: koululaisten kokemuksia toiminnallisesta opintokäynnistä kemian laitoksella"

Transkriptio

1 Tiedekampus oppimisympäristönä: koululaisten kokemuksia toiminnallisesta opintokäynnistä kemian laitoksella Maija Aksela Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian opetuksen keskus, Kemian laitos, Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on yksi yliopiston tehtävistä tutkimuksen ja opetuksen lisäksi. Tässä artikkelissa esitellään tapaustutkimus, jossa selvitettiin kuudesluokkalaisten oppilaiden kokemuksia Helsingin yliopiston Kumpulan tiedekampuksesta oppimisympäristönä. Oppilasryhmä (N=25) vietti yhden koulupäivän kampuksella luokanopettajansa kanssa. Oppilaat osallistuivat neljän tunnin aikana kemian aineenopettajaopiskelijoiden ohjaamaan tietokoneavusteiseen molekyylimallinnus -työpajaan sekä aktiviteetteihin uudella Tiedepolku Kumpula -reitillä. Tutkimusaineistona käytettiin sekä oppilaiden vierailun jälkeisenä päivänä täyttämiä kyselylomakevastauksia että heidän kirjoittamiaan aineita. Tapaustutkimus osoittaa tiedekampuksen tarjoavan vuotiaille oppilaille kiinnostavan oppimisympäristön. Tietokoneiden käyttö molekyylien piirtämisessä ja havainnollistamisessa koettiin kiinnostavana teknologisena ja didaktisena oppimisympäristönä. Se oli erityisesti poikia innostava ympäristö. Osa oppilaista toivoi jatkossa myös kokeellisen työskentelyn mahdollisuutta autenttisessa laboratoriossa. Useiden oppilaiden mielestä moderni tiedekampus uusine rakennuksineen oli kiehtova fyysinen oppimisympäristö. Toiminnallinen opintokäynti tiedekampukselle synnytti useissa oppilaissa mielikuvia tulevista kemian opinnoista yliopistolla. Useat lapset innostuivat kemiasta oivaltamisen ilon ja elämysten kautta. 1. Taustaa Tiedekasvatusta voidaan tehostaa opetuksessa esimerkiksi yhteistyössä yliopiston kanssa. Osa siitä voidaan toteuttaa oppiaineiden normaalina opiskeluna ja osa taas opintokäynteinä, leirikouluina tai oppilaiden omina tutkimushankkeina (Opetusministeriö, 2004). Helsingin yliopiston Kumpulan tiedekampuksella on pitkät perinteet yhteistyöstä eri asteiden oppilaitosten kanssa. Vuosittain kampuksella vierailee tuhansia lapsia ja nuoria (ks. vierailukohteet: Kampuksella toimiva LUMA -keskus järjestää lapsille ja nuorille myös monenlaisia aktiviteetteja: kerhoja, leirejä, tiedepäivän ja lasten luonnontiedeverkkolehden (Aksela, 2008). Esimerkiksi kemian laitos on tehnyt yhteistyötä koulujen kanssa erityisesti vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2007 laitoksen vieraana vieraili yhteensä noin 1500 lasta ja nuorta. Mielekäs oppimisympäristö voi olla fyysinen, paikallinen, sosiaalinen, teknologiaan pohjautuva tai didaktinen (Manninen ym., 2007). Esimerkiksi teknologiapohjaisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opiskelussa ja didaktisella oppimisympäristöllä taas oppimista tukevaa ympäristöä. Oppimisympäristön tehtävänä on tukea oppilaan oppimista, edistää luovuutta ja tarjota mielenkiintoisia haasteita (Opetusministeriö, 2004). Erityisesti alaluokkien kokeellista laborointia ja luokan ulkopuolista työskentelyä suositellaan syyskuussa 2006 toteutetun viidennen luokan ympäristö- ja luonnontiedon oppimistulosten arviointiraportissa (Salmio, 2008). Erillisiä laboratoriotiloja oli käytössä vain reilussa neljänneksessä Suomen perusopetuksen alaluokkien kouluissa. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimisympäristön monipuolisuuteen on perusopetuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota ja siinä korostetaan yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa (POPS, 2004). Kiinnostusta oppiaineeseen ja sen opiskeluun voidaan herättää käyttämällä monipuolisia työtapoja. Tutkimusten mukaan oppilaiden kiinnostusta kemiaan voidaan lisätä koulun ulkopuolisilla vierailuilla (Langsford, 2002; Lavonen ym., 2005; Leppänen & Aksela, 2008). Vierailut lisäävät oppilaiden tietoisuutta erityisesti siitä, mihin kemiaa tarvitaan koulun ulkopuolella (Lavonen ym, 2004). 79 % kuudesluokkalaisista oppilaista oli erittäin paljon tai melko paljon kiinnostuneita vierailuista koulun ulkopuolelle kemian oppitunneilla (Leppänen & Aksela, 2008). Saman tutkimuksen mukaan oppilaat olivat myös kiinnostuneita tietokoneiden avulla työskentelystä kemian opetuksessa kokeellisuuden 21

2 lisäksi. Toiminnalliseen opintokäyntiin sisältyy vierailukohteeseen tutustumisen lisäksi jotain tehtäviä, jotka suoritetaan paikanpäällä vierailukohteessa (Jauhiainen, 1992). Se sisältää yleensä seuraavat vaiheet: (i) ennakkosuunnittelun, (ii) oppilaiden perehdyttämisen ja yhteissuunnittelun, (iii) opintokäynnin vierailukohteessa, (iv) opintokäynnin analysoinnin, (v) raportoinnin sekä (vi) arvioinnin ja seuraavan käynnin suunnittelun. Tutkimusten mukaan oppimisen kannalta menestykselliselle opintokäynnille tyypillisiä piirteitä ovat opintokäyntiin orientoiminen sekä sen analysointi raportoimalla. Opintokäynti ei ole vain vierailu koulun ulkopuoliseen kohteeseen, vaan erityisen olennaista on toiminta ennen ja jälkeen vierailun. Perusteluja toiminnallisen opintokäynnin toteuttamiselle ovat esimerkiksi seuraavat: (i) toiminnallinen opintokäynti sitoo oppiaineiden käsitteitä jokapäiväiseen elämään ja voi tutustuttaa oppilaat myös luonnontieteiden sovellutuksiin, (ii) käyntikohteessa on usein oppilaiden käytössä välineitä, joihin koulutyöskentelyssä ei ole mahdollisuutta tutustua, (iii) opintokäynti tuo monipuolisuutta opiskeluympäristöön, (iv) opintokäynnillä on mahdollisuus ryhmätyötaitojen, tiedonhankinta- ja raportointitaitojen harjoitteluun, (v) opintokäynnillä kartutetaan tietoa työstä ja ammateista ja (vi) käynti luo kontakteja koulun ulkopuolisiin aikuisiin. (Lehtinen, 2005) Toiminnalliset vierailut kemian laitokselle suunnitellaan opettajan toiveiden mukaisesti koulun opetussuunnitelman perusteita tukien. Vierailuun voi kuulua kemian laitoksen yleisesittely, tarjoilu, tutustuminen tutkimuslaboratorioon, asiantuntijan esitys valitusta tutkimusaiheesta, kokeellista työskentelyä laboratoriossa tai molekyylimallinnusta atk-luokassa. Usein ryhmät viettävät koko päivän Kumpulan tiedekampuksen eri laitoksilla. Oppilasryhmiä vierailee eri puolilta Suomea. Yhteydenotto kemian laitoksen vierailua varten tapahtuu verkkolomakkeella. Koordinaattori hoitaa toivotun ohjelman rakentamisen kemian laitoksen eri laboratorioiden yhteyshenkilöiden kanssa. Laboratoriotöiden ja molekyylimallinnuksen ohjaamisesta vastaavat kemian opettajankoulutusyksikön henkilökunta ja opiskelijat. 2. Tutkimuksen toteutus Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa siitä, minkälaisena oppimisympäristönä kuudesluokkalaiset oppilaat kokevat Kumpulan tiedekampuksen ja siellä sijaitsevan kemian laitoksen. Toiminnallisen opintokäynnin ohjelman vierailuryhmän luokanopettaja valitsi tarjotuista mahdollisuuksista. Vierailuohjelma koostui neljästä osasta: (i) tervetuloa -osio mehu ja keksitarjoilun kera sekä tiedekampuksen ja kemian laitoksen lyhyt esittely (kuva 1), (ii) molekyylimallinnusta atk-luokassa kahden opettajaopiskelijan johdolla (noin 1,5 h), (iii) ruokailu kemian laitoksen ruokalassa sekä (iv) uuden Tiedepolku Kumpulassa -aktiviteettipolun tehtävien testaaminen, arviointi ja tulosten koonti sekä mehu-keksitarjoilu lopussa (noin 1,5 h). Tiedepolku sisälsi aktiviteetteja tiedekampuksen laitoksilla. Esimerkiksi tehtäviä kemian laitoksella oli uudesta kemian välineitä ja materiaaleja sisältävästä vitriinistä. Polun ohjauksesta vastasi kolme kemian aineenopettajaopiskelijaa. Molekyylimallinnus -osiossa oppilaat rakensivat lapsille tuttuja molekyylejä Spartan -molekyylimallinnusohjelmalla opettajaopiskelijoiden johdolla. Oppilaat täyttivät vierailun jälkeen aineenopettajaopiskelijoiden laatiman kyselylomakkeen ja kirjoittivat pyydettyjä aineita vierailusta koulussa. Opettaja toimitti ko. aineistot tutkijan käyttöön. Kysymyslomakkeen suljetusta monivalintakysymyksestä laskettiin frekvenssit. Oppilaiden aineet analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä lukemalla ensin materiaalit huolellisesti läpi, sen jälkeen muodostamalla luokat ja lopuksi vielä niille yläluokat (Tuomi & Sarajärvi, 2004). Luokittelun luotettavuutta lisättiin tarkistamalla luokat useaan kertaan. Aineiden sisältöluokat olivat kyselylomakkeen tuloksia tukevia. 22

3 Kuva 1. Kuudesluokkalaisten ryhmä tutustumassa Kumpulan tiedekampukseen huhtikuussa Tapaustutkimukseen osallistui 25 kuudesluokkalaista oppilasta yhdestä pääkaupunkiseudun koulusta. Kysymyksessä oli nk. LUMA -luokka. Kyselylomakkeessa kysyttiin monivalintatehtävinä myös oppilaiden suhtautumista kemiaan, kokeellisiin laboratoriotöihin ja opettajan vaikutusta oppiaineen kiinnostavuuteen. Oppilaiden suhtautuminen kemiaan oppiaineena jakautui: puolet oppilaista oli sitä mieltä, että se oli mukava oppiaine ja puolet taas oli sitä mieltä, että se oli ok, mutta en siitä kovin pidä. Kenellekään oppilaista ei ollut täysin negatiivista suhtautumista ( en pidä kemiasta ). Kahdelle oppilaalle se oli lempiaine. Suuri osa oppilaista oli sitä mieltä, että kemiassa kokeelliset työt ovat parasta ja ne herättävät kiinnostusta. Oppilaiden mielestä on parasta saada itse tehdä kokeita yksin, pareittain tai ryhmässä. Opettajan vaikutuksen kohdalla erityisesti pojat olivat sitä mieltä, että opettaja vaikuttaa paljon siihen, kuinka paljon he pitävät sen opettajan opettamasta kouluaineesta. 3. Tulokset Kyselylomakkeen tulosten mukaan molekyylien piirtäminen tietokoneluokassa molekyylimallinnus -ohjelmalla oli oppilaista parasta tiedekampuksen opintokäynnissä (ks. taulukko 1 ja kuva 2). Erityisesti pojat olivat sen käytöstä innostuneita. Toiseksi eniten valittu vaihtoehto oli tietokoneen käyttö. Retki yliopistolle ja erilainen kemian tunti kiinnosti myös useita oppilaita. Varsinkin monista tytöistä retki yliopistolle oli parasta. Historiaan liittyvät jutut molekyylimallinnusaiheeseen liittyen olivat oppilaista vierailun tylsin aihe. Ainekirjoitusten sisältöluokat vastaavat taulukon 1 tuloksia. Molekyylimallinnus tietokoneluokassa, joka oli oppilaille uusi työtapa, oli lukuisista oppilaista innostavaa. Kuitenkin kokeellisia laboratoriotöitä toivottiin useissa vastauksissa mallinnuksen lisäksi seuraavalle kerralle. Tiedepolku Kumpula oli oppilaista mielenkiintoinen, mutta ei selvästi niin kiinnostava kuin tietokoneluokassa työskentely. Kätevän Spartan -ohjelman avulla tehtävä oli hauska ja kiinnostava, välillä myös haasteellinen. Se oli todella hauskaa, kun sai tehdä molekyylimalleja oikealla molekyylimallinnuksella. Olisi kivaa seuraavalla kerralla tehdä myös kokeellisia töitä laboratoriossa. 23

4 Taulukko 1. Toiminnallisen opintokäyntiin liittyvät hyvät asiat (frekvensseinä). Vaihtoehto Tytöt Pojat Yhteensä Molekyylien piirtäminen Tietokoneen käyttö Retki yliopistolle Erilainen kemian tunti (ei luokassa pidetty) Historiaan liittyvät jutut Huom! Oppilaat saivat valita useamman vaihtoehdon monivalintakysymyksistä. Kuva 2. Tietokoneavusteinen molekyylimallinnus oli kiinnostavaa erityisesti pojista. 24

5 Kumpulan tiedekampuksen uudet rakennukset olivat oppilaista mielenkiintoisia: Oli hienot ja modernit tilat. Kyllä kelpaa opiskella! Opiskelutilat olivat mielenkiintoiset. Oppilaat antoivat paljon positiivista ja kannustavaa palautetta vierailusta: Helsingin yliopistossa oli tosi kiinnostavaa ja hauskaa Luulen, että muutkin tykkäisivät tällaisesta ohjelmasta! Useassa oppilaiden aineissa tuotiin esille, että vierailu innosti kemian opiskeluun jatkossa. Tulen tänne opiskelemaan, kun tulen isoksi! Kemia on kiinnostava tulevaisuuden vaihtoehto minulle. Oppilaat pitivät tärkeänä asiana myös kohteen vieraanvaraisuutta ja tarjoilua. Mehu ja keksitkin olivat hyviä. Kiitos! 4. Johtopäätökset ja pohdinta Mielikuvat tulevaisuuden ammateista muodostuvat varhain ja ohjaavat oppilaiden valintoja. Oppilaiden on tärkeä saada innostavia kokemuksia kemiasta jo perusopetuksesta lähtien. Tämän pienen tapatustutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että oppilaiden kiinnostusta kemiaan voidaan lisätä koulun ulkopuolisilla vierailuilla Kumpulan tiedekampukselle (vrt. Langsford, 2002; Lavonen ym., 2005; Leppänen & Aksela, 2008). Käyntikohteessa oli oppilaiden käytössä aitoja kemian välineitä, joihin koulutyöskentelyssä ei ollut mahdollisuutta tutustua (vrt. Lehtinen, 2005). Lasten tiedekasvatuksen tukeminen on tärkeää. Tämä tutkimus vahvistaa näkemystä, että kemian laitoksen kouluyhteistyötä kannattaa lisätä kemian luokka toiminnalla. Se mahdollistaa entistä useamman perusopetuksen alaluokkien toiminnallisen vierailun kemian laitokselle sekä kokeellisen työskentelyn ja molekyylimallinnustehtävien tekemisen. Samalla tuetaan lasten monipuolista yleissivistystä sekä kasvatetaan tulevaisuuden tutkijoita ja opettajia sekä muita tärkeitä yhteiskunnan vaikuttajia. 5. Lähteet Aksela, M. (2008). The Finnish LUMA Centre: Supporting Teachers and Students in Science, Mathematics and Technology for Life-Long Learning. LLinE Life-Long Learning in Europe. Helsinki: Kansanvalistusseura ISSN /2008: New partnerships and lifelong learning. Jauhiainen, P. (1992). Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetuksen sekä teollisuuden välinen yhteistyö. Lisensiaattityö. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Helsinki. Langsford, S. (2002). Museums as resources for science teaching. Australian Primary & Junior Science Journal, 18(1), Lavonen, J., Juuti, K., Byman, R., Uitto, A., & Meisalo, V., (2004). Peruskoulun fysiikan ja kemian opetuksen työtavat ja niiden monipuolistaminen: Survey-tutkimus oppilaiden ja opettajien käsityksistä. 25

6 Teoksessa Ahonen, S. & Siikaneva, A. (toim.) Eurooppalainen ulottuvuus: Ainedidaktinen symposiumi Helsingissä (Tutkimuksia 252 s ). Helsinki: Helsingin yliopisto. Lavonen, J., Juuti, K., Uitto, A., Meisalo, V. & Byman, R., (2005). Luonnontieteiden opetuksen kiinnostavuus peruskoulussa. Teoksessa Manninen, A., Miettinen, K. & Kiviniemi, K. (toim.), Tutkimustuloksia nuorten näkemyksistä teknologia-alasta ja luonnontieteiden opetuksesta. Mirror tuloksia ja hyviä käytäntöjä,teknologiateollisuus ry, Helsinki. Lehtinen, S. (2005). Toiminnallinen opintokäynti. Teoksessa Motivoivat materiaalit ja innovatiiviset työtavat opetuksen tukena. Mirror tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Manninen, Miettinen & Kiviniemi (toim.), Teknologiateollisuus ry. (luettu ) Leppänen, J. & Aksela, M. (2008) Boys and Girls Interests to Study Chemistry with Different Teaching Methods, Chemistry Education: Research and Practice, lähetetty julkaistavaksi. Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E. Luukannel, S. Passi, S. & Särkkä, H. (2007). Oppimista tukevat ympäristöt: Johdatus oppimisympäristöajatteluun, Opetushallitus, Helsinki. POPS (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus, Helsinki. (http://www.oph.fi/subpage.asp?path=1,17627,1558). Opetusministeriö (2004). Tiede ja yhteiskunta-työryhmän muistio, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:28 Salmio, K. (2008). Miksi jää sulaa? Ympäristö - ja luonnontiedon oppimistulosten arviointi vuonna Opetushallitus, Helsinki. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2004). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi, Tammi, Helsinki. 26

Kemianluokka Gadolin - Kiehtovaa kemiaa kaikille

Kemianluokka Gadolin - Kiehtovaa kemiaa kaikille Kemianluokka Gadolin - Kiehtovaa kemiaa kaikille Kemian opetuksen keskus, Kemma Kemian laitos Matemaa1s- luonnon3eteellinen 3edekunta Helsingin yliopisto Kemianluokka Gadolin toimii yhteistyössä Peruste:u

Lisätiedot

Tietokoneavusteinen molekyylimallinnus -oppimisympäristö yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kemian kiinnostuksen tukena

Tietokoneavusteinen molekyylimallinnus -oppimisympäristö yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kemian kiinnostuksen tukena Tietokoneavusteinen molekyylimallinnus -oppimisympäristö yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kemian kiinnostuksen tukena Piia Jääskeläinen & Maija Aksela Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos, Helsingin

Lisätiedot

Kokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista

Kokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista LUMAT 1(1), 2013 Kokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista Pirjo Häkkinen Keski-Suomen LUMA-keskus / Kemian laitos, Jyväskylän yliopisto pirjo.h.h.hakkinen@jyu.fi

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

Kemian aineenopettajaopiskelijoiden mielikuvia erilaisista oppimisympäristöistä ja niiden hyödyllisyydestä kemian opetuksessa

Kemian aineenopettajaopiskelijoiden mielikuvia erilaisista oppimisympäristöistä ja niiden hyödyllisyydestä kemian opetuksessa Kemian aineenopettajaopiskelijoiden mielikuvia erilaisista oppimisympäristöistä ja niiden hyödyllisyydestä kemian opetuksessa Noora Syrjäläinen & Maija Aksela Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos,

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Turku

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Turku Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 20.3.2017, Turku #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Opiskelurauha Osallistaminen Innostuminen koulun käymisestä,

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen verkostoviesti. Toukokuu 2017

Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen verkostoviesti. Toukokuu 2017 Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen verkostoviesti Toukokuu 2017 TUU KOODAA MUN KANS ÄITIENPÄIVÄNÄ! Suositut lapsille ja heidän huoltajilleen suunnatut, maksuttomat Tuu koodaa mun kans! koodauspajat saavat jatkoa

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos

Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos 1 Sisältö Määritelmä ja rajaaminen Lisensiaattitutkielmani tuloksia Tapaus: Molekyylimallinnusta

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta

Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle Jari Lavonen Fysiikan ja kemian didaktiikan

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Mielekkään kemian oppimisympäristön kehittäminen yritysyhteistyössä

Mielekkään kemian oppimisympäristön kehittäminen yritysyhteistyössä Mielekkään kemian oppimisympäristön kehittäminen yritysyhteistyössä Veli-Matti Ikävalko Luokkahuoneen ulkopuoliset oppimisympäristöt, ilmiöpohjaisuus, sekä merkityksellinen kemian opiskelu ovat keskeisiä

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus

Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus Kemian mallit ja visualisointi Marja apponen elmi Liimatainen 23.4.2008 Tavoitteet Opetukselliset tavoitteet: Tavoitteena

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

TUTKIMUKSELLISUUS BIOLOGIAN OPETUKSESSA ESIMERKKI SOLUBIOLOGIAN TUTKIMUSTYÖSTÄ

TUTKIMUKSELLISUUS BIOLOGIAN OPETUKSESSA ESIMERKKI SOLUBIOLOGIAN TUTKIMUSTYÖSTÄ TUTKIMUKSELLISUUS BIOLOGIAN OPETUKSESSA ESIMERKKI SOLUBIOLOGIAN TUTKIMUSTYÖSTÄ Justus Mutanen Helsingin yliopiston LUMA-keskus, BioPop Tiivistelmä Tutkimuksellinen lähestymistapa luonnontieteiden opetuksessa

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Arvoisa lukiokoulutusta antavan oppilaitoksen rehtori!

Arvoisa lukiokoulutusta antavan oppilaitoksen rehtori! Liite A: Kyselysaate Arvoisa lukiokoulutusta antavan oppilaitoksen rehtori! Olemme aloittamassa tutkimushanketta, jossa tutkitaan lukion 2. luokan opiskelijoiden käsityksiä ja odotuksia reaaliaineiden,

Lisätiedot

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri

TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 19.9.16 TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 23.9.2016 1 Pekka Mertala (2014): Nykyaikaisessa oppimistutkimuksessa

Lisätiedot

Ympäristöoppia opettamaan

Ympäristöoppia opettamaan Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede

Lisätiedot

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia 1. Kansallisen LUMA-toiminnan historia LUMA-toiminta (lyhenne sanoista LUonnontieteet ja MAtematiikka) on ollut aktiivista Suomessa vuodesta 1996 lähtien. Nk.

Lisätiedot

Oppilaille relevanttien arkipäivän kokeellisten työohjeiden kehittäminen yritysyhteistyössä lukion kemian opetukseen

Oppilaille relevanttien arkipäivän kokeellisten työohjeiden kehittäminen yritysyhteistyössä lukion kemian opetukseen LUMAT 2(2), 2014 Oppilaille relevanttien arkipäivän kokeellisten työohjeiden kehittäminen yritysyhteistyössä lukion kemian opetukseen Veli-Matti Ikävalko Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

Oppimisympäristöistä Juha Lah7nen

Oppimisympäristöistä Juha Lah7nen Oppimisympäristöistä 7.11.2015 Juha Lah7nen www.juhalah7nen.fi Kirjastoauto Tuusulan Rusutjärvellä vuonna 1971. Kuvaaja: Pekka Kyy7nen Museoviraston kuvakokoelmat Aluksi: Maila ja pallo maksavat yhteensä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

2. Fysiikan opetuksen tavoitteet opetussuunnitelmissa. 2.1 Opetussuunnitelman perusteet 1985

2. Fysiikan opetuksen tavoitteet opetussuunnitelmissa. 2.1 Opetussuunnitelman perusteet 1985 6 2. Fysiikan opetuksen tavoitteet opetussuunnitelmissa 2.1 Opetussuunnitelman perusteet 1985 Vuoden 1985 opetussuunnitelman perusteissa (Anon. 1985, s. 161, 164) fysiikan opetuksen tavoitteet on esitetty

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu

Munkkiniemen yhteiskoulu Munkkiniemen yhteiskoulu MUNKKA LAAJAN AINEVALIKOIMAN KOULU Munkka on moderni yksityiskoulu, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Munkkiniemessä. Koulun ainevalikoima on laaja ja monipuolinen.

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Koulussa tapahtuvan tiedeopetusta tukevan toiminnan selvitys

Koulussa tapahtuvan tiedeopetusta tukevan toiminnan selvitys Koulussa tapahtuvan tiedeopetusta tukevan toiminnan selvitys Sisältö 1. Johdanto 2. Kyselyn taustaa 3. Kyselyn tulokset 3.1. Vastaajien taustatiedot 3.2. Tiedeopetuksen tukeminen koulussa 3.2.1. Syventävän

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Nova Schola Finlandia moderni koulu

Nova Schola Finlandia moderni koulu Nova Schola Finlandia moderni koulu Raila Oksanen 22.9.2016 Page 1 JOS HALUAT MUUTTAA KULTTUURIA, PITÄÄ MUUTTAA ITSE YRITYSTÄ JA SEN TOIMINTATAPOJA. (Molotsi, H. 2014. The Lean Enterprise) JOS HALUAT MUUTTAA

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kirjoittaminen monimediaisessa oppimisympäristössä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi , Petra Erikson

Kirjoittaminen monimediaisessa oppimisympäristössä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi , Petra Erikson Kirjoittaminen monimediaisessa oppimisympäristössä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 3.8.2011, Petra Erikson Olen vantaalainen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

toimintakertomus 2012 Marja Happonen, Maija Aksela & veli-matti ikävalko

toimintakertomus 2012 Marja Happonen, Maija Aksela & veli-matti ikävalko toimintakertomus 2012 Marja Happonen, Maija Aksela & veli-matti ikävalko 1 marja happonen, maija aksela & veli-matti ikävalko Kemianluokka Gadolin Kemian opetuksen keskus Kemma Kemian laitos Helsingin

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Asetyylisalisyylihapon energiaprofiili. - Konformaatioisomeria

Asetyylisalisyylihapon energiaprofiili. - Konformaatioisomeria Asetyylisalisyylihapon energiaprofiili - Konformaatioisomeria Kemian mallit ja visualisointi Tom Olsson Simo Tolvanen 25.4.2008 Suoritus Kohderyhmänä on lukion kemian 2- kurssi. Aiheena on Asetyylisalisyylihapon

Lisätiedot

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Janne Ahtinen, Opinto-ohjaaja Tietotekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmat Degree Programme in Information Technology Juha Kontio,

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot