Tiedekampus oppimisympäristönä: koululaisten kokemuksia toiminnallisesta opintokäynnistä kemian laitoksella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiedekampus oppimisympäristönä: koululaisten kokemuksia toiminnallisesta opintokäynnistä kemian laitoksella"

Transkriptio

1 Tiedekampus oppimisympäristönä: koululaisten kokemuksia toiminnallisesta opintokäynnistä kemian laitoksella Maija Aksela Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian opetuksen keskus, Kemian laitos, Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on yksi yliopiston tehtävistä tutkimuksen ja opetuksen lisäksi. Tässä artikkelissa esitellään tapaustutkimus, jossa selvitettiin kuudesluokkalaisten oppilaiden kokemuksia Helsingin yliopiston Kumpulan tiedekampuksesta oppimisympäristönä. Oppilasryhmä (N=25) vietti yhden koulupäivän kampuksella luokanopettajansa kanssa. Oppilaat osallistuivat neljän tunnin aikana kemian aineenopettajaopiskelijoiden ohjaamaan tietokoneavusteiseen molekyylimallinnus -työpajaan sekä aktiviteetteihin uudella Tiedepolku Kumpula -reitillä. Tutkimusaineistona käytettiin sekä oppilaiden vierailun jälkeisenä päivänä täyttämiä kyselylomakevastauksia että heidän kirjoittamiaan aineita. Tapaustutkimus osoittaa tiedekampuksen tarjoavan vuotiaille oppilaille kiinnostavan oppimisympäristön. Tietokoneiden käyttö molekyylien piirtämisessä ja havainnollistamisessa koettiin kiinnostavana teknologisena ja didaktisena oppimisympäristönä. Se oli erityisesti poikia innostava ympäristö. Osa oppilaista toivoi jatkossa myös kokeellisen työskentelyn mahdollisuutta autenttisessa laboratoriossa. Useiden oppilaiden mielestä moderni tiedekampus uusine rakennuksineen oli kiehtova fyysinen oppimisympäristö. Toiminnallinen opintokäynti tiedekampukselle synnytti useissa oppilaissa mielikuvia tulevista kemian opinnoista yliopistolla. Useat lapset innostuivat kemiasta oivaltamisen ilon ja elämysten kautta. 1. Taustaa Tiedekasvatusta voidaan tehostaa opetuksessa esimerkiksi yhteistyössä yliopiston kanssa. Osa siitä voidaan toteuttaa oppiaineiden normaalina opiskeluna ja osa taas opintokäynteinä, leirikouluina tai oppilaiden omina tutkimushankkeina (Opetusministeriö, 2004). Helsingin yliopiston Kumpulan tiedekampuksella on pitkät perinteet yhteistyöstä eri asteiden oppilaitosten kanssa. Vuosittain kampuksella vierailee tuhansia lapsia ja nuoria (ks. vierailukohteet: Kampuksella toimiva LUMA -keskus järjestää lapsille ja nuorille myös monenlaisia aktiviteetteja: kerhoja, leirejä, tiedepäivän ja lasten luonnontiedeverkkolehden (Aksela, 2008). Esimerkiksi kemian laitos on tehnyt yhteistyötä koulujen kanssa erityisesti vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2007 laitoksen vieraana vieraili yhteensä noin 1500 lasta ja nuorta. Mielekäs oppimisympäristö voi olla fyysinen, paikallinen, sosiaalinen, teknologiaan pohjautuva tai didaktinen (Manninen ym., 2007). Esimerkiksi teknologiapohjaisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opiskelussa ja didaktisella oppimisympäristöllä taas oppimista tukevaa ympäristöä. Oppimisympäristön tehtävänä on tukea oppilaan oppimista, edistää luovuutta ja tarjota mielenkiintoisia haasteita (Opetusministeriö, 2004). Erityisesti alaluokkien kokeellista laborointia ja luokan ulkopuolista työskentelyä suositellaan syyskuussa 2006 toteutetun viidennen luokan ympäristö- ja luonnontiedon oppimistulosten arviointiraportissa (Salmio, 2008). Erillisiä laboratoriotiloja oli käytössä vain reilussa neljänneksessä Suomen perusopetuksen alaluokkien kouluissa. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimisympäristön monipuolisuuteen on perusopetuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota ja siinä korostetaan yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa (POPS, 2004). Kiinnostusta oppiaineeseen ja sen opiskeluun voidaan herättää käyttämällä monipuolisia työtapoja. Tutkimusten mukaan oppilaiden kiinnostusta kemiaan voidaan lisätä koulun ulkopuolisilla vierailuilla (Langsford, 2002; Lavonen ym., 2005; Leppänen & Aksela, 2008). Vierailut lisäävät oppilaiden tietoisuutta erityisesti siitä, mihin kemiaa tarvitaan koulun ulkopuolella (Lavonen ym, 2004). 79 % kuudesluokkalaisista oppilaista oli erittäin paljon tai melko paljon kiinnostuneita vierailuista koulun ulkopuolelle kemian oppitunneilla (Leppänen & Aksela, 2008). Saman tutkimuksen mukaan oppilaat olivat myös kiinnostuneita tietokoneiden avulla työskentelystä kemian opetuksessa kokeellisuuden 21

2 lisäksi. Toiminnalliseen opintokäyntiin sisältyy vierailukohteeseen tutustumisen lisäksi jotain tehtäviä, jotka suoritetaan paikanpäällä vierailukohteessa (Jauhiainen, 1992). Se sisältää yleensä seuraavat vaiheet: (i) ennakkosuunnittelun, (ii) oppilaiden perehdyttämisen ja yhteissuunnittelun, (iii) opintokäynnin vierailukohteessa, (iv) opintokäynnin analysoinnin, (v) raportoinnin sekä (vi) arvioinnin ja seuraavan käynnin suunnittelun. Tutkimusten mukaan oppimisen kannalta menestykselliselle opintokäynnille tyypillisiä piirteitä ovat opintokäyntiin orientoiminen sekä sen analysointi raportoimalla. Opintokäynti ei ole vain vierailu koulun ulkopuoliseen kohteeseen, vaan erityisen olennaista on toiminta ennen ja jälkeen vierailun. Perusteluja toiminnallisen opintokäynnin toteuttamiselle ovat esimerkiksi seuraavat: (i) toiminnallinen opintokäynti sitoo oppiaineiden käsitteitä jokapäiväiseen elämään ja voi tutustuttaa oppilaat myös luonnontieteiden sovellutuksiin, (ii) käyntikohteessa on usein oppilaiden käytössä välineitä, joihin koulutyöskentelyssä ei ole mahdollisuutta tutustua, (iii) opintokäynti tuo monipuolisuutta opiskeluympäristöön, (iv) opintokäynnillä on mahdollisuus ryhmätyötaitojen, tiedonhankinta- ja raportointitaitojen harjoitteluun, (v) opintokäynnillä kartutetaan tietoa työstä ja ammateista ja (vi) käynti luo kontakteja koulun ulkopuolisiin aikuisiin. (Lehtinen, 2005) Toiminnalliset vierailut kemian laitokselle suunnitellaan opettajan toiveiden mukaisesti koulun opetussuunnitelman perusteita tukien. Vierailuun voi kuulua kemian laitoksen yleisesittely, tarjoilu, tutustuminen tutkimuslaboratorioon, asiantuntijan esitys valitusta tutkimusaiheesta, kokeellista työskentelyä laboratoriossa tai molekyylimallinnusta atk-luokassa. Usein ryhmät viettävät koko päivän Kumpulan tiedekampuksen eri laitoksilla. Oppilasryhmiä vierailee eri puolilta Suomea. Yhteydenotto kemian laitoksen vierailua varten tapahtuu verkkolomakkeella. Koordinaattori hoitaa toivotun ohjelman rakentamisen kemian laitoksen eri laboratorioiden yhteyshenkilöiden kanssa. Laboratoriotöiden ja molekyylimallinnuksen ohjaamisesta vastaavat kemian opettajankoulutusyksikön henkilökunta ja opiskelijat. 2. Tutkimuksen toteutus Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa siitä, minkälaisena oppimisympäristönä kuudesluokkalaiset oppilaat kokevat Kumpulan tiedekampuksen ja siellä sijaitsevan kemian laitoksen. Toiminnallisen opintokäynnin ohjelman vierailuryhmän luokanopettaja valitsi tarjotuista mahdollisuuksista. Vierailuohjelma koostui neljästä osasta: (i) tervetuloa -osio mehu ja keksitarjoilun kera sekä tiedekampuksen ja kemian laitoksen lyhyt esittely (kuva 1), (ii) molekyylimallinnusta atk-luokassa kahden opettajaopiskelijan johdolla (noin 1,5 h), (iii) ruokailu kemian laitoksen ruokalassa sekä (iv) uuden Tiedepolku Kumpulassa -aktiviteettipolun tehtävien testaaminen, arviointi ja tulosten koonti sekä mehu-keksitarjoilu lopussa (noin 1,5 h). Tiedepolku sisälsi aktiviteetteja tiedekampuksen laitoksilla. Esimerkiksi tehtäviä kemian laitoksella oli uudesta kemian välineitä ja materiaaleja sisältävästä vitriinistä. Polun ohjauksesta vastasi kolme kemian aineenopettajaopiskelijaa. Molekyylimallinnus -osiossa oppilaat rakensivat lapsille tuttuja molekyylejä Spartan -molekyylimallinnusohjelmalla opettajaopiskelijoiden johdolla. Oppilaat täyttivät vierailun jälkeen aineenopettajaopiskelijoiden laatiman kyselylomakkeen ja kirjoittivat pyydettyjä aineita vierailusta koulussa. Opettaja toimitti ko. aineistot tutkijan käyttöön. Kysymyslomakkeen suljetusta monivalintakysymyksestä laskettiin frekvenssit. Oppilaiden aineet analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä lukemalla ensin materiaalit huolellisesti läpi, sen jälkeen muodostamalla luokat ja lopuksi vielä niille yläluokat (Tuomi & Sarajärvi, 2004). Luokittelun luotettavuutta lisättiin tarkistamalla luokat useaan kertaan. Aineiden sisältöluokat olivat kyselylomakkeen tuloksia tukevia. 22

3 Kuva 1. Kuudesluokkalaisten ryhmä tutustumassa Kumpulan tiedekampukseen huhtikuussa Tapaustutkimukseen osallistui 25 kuudesluokkalaista oppilasta yhdestä pääkaupunkiseudun koulusta. Kysymyksessä oli nk. LUMA -luokka. Kyselylomakkeessa kysyttiin monivalintatehtävinä myös oppilaiden suhtautumista kemiaan, kokeellisiin laboratoriotöihin ja opettajan vaikutusta oppiaineen kiinnostavuuteen. Oppilaiden suhtautuminen kemiaan oppiaineena jakautui: puolet oppilaista oli sitä mieltä, että se oli mukava oppiaine ja puolet taas oli sitä mieltä, että se oli ok, mutta en siitä kovin pidä. Kenellekään oppilaista ei ollut täysin negatiivista suhtautumista ( en pidä kemiasta ). Kahdelle oppilaalle se oli lempiaine. Suuri osa oppilaista oli sitä mieltä, että kemiassa kokeelliset työt ovat parasta ja ne herättävät kiinnostusta. Oppilaiden mielestä on parasta saada itse tehdä kokeita yksin, pareittain tai ryhmässä. Opettajan vaikutuksen kohdalla erityisesti pojat olivat sitä mieltä, että opettaja vaikuttaa paljon siihen, kuinka paljon he pitävät sen opettajan opettamasta kouluaineesta. 3. Tulokset Kyselylomakkeen tulosten mukaan molekyylien piirtäminen tietokoneluokassa molekyylimallinnus -ohjelmalla oli oppilaista parasta tiedekampuksen opintokäynnissä (ks. taulukko 1 ja kuva 2). Erityisesti pojat olivat sen käytöstä innostuneita. Toiseksi eniten valittu vaihtoehto oli tietokoneen käyttö. Retki yliopistolle ja erilainen kemian tunti kiinnosti myös useita oppilaita. Varsinkin monista tytöistä retki yliopistolle oli parasta. Historiaan liittyvät jutut molekyylimallinnusaiheeseen liittyen olivat oppilaista vierailun tylsin aihe. Ainekirjoitusten sisältöluokat vastaavat taulukon 1 tuloksia. Molekyylimallinnus tietokoneluokassa, joka oli oppilaille uusi työtapa, oli lukuisista oppilaista innostavaa. Kuitenkin kokeellisia laboratoriotöitä toivottiin useissa vastauksissa mallinnuksen lisäksi seuraavalle kerralle. Tiedepolku Kumpula oli oppilaista mielenkiintoinen, mutta ei selvästi niin kiinnostava kuin tietokoneluokassa työskentely. Kätevän Spartan -ohjelman avulla tehtävä oli hauska ja kiinnostava, välillä myös haasteellinen. Se oli todella hauskaa, kun sai tehdä molekyylimalleja oikealla molekyylimallinnuksella. Olisi kivaa seuraavalla kerralla tehdä myös kokeellisia töitä laboratoriossa. 23

4 Taulukko 1. Toiminnallisen opintokäyntiin liittyvät hyvät asiat (frekvensseinä). Vaihtoehto Tytöt Pojat Yhteensä Molekyylien piirtäminen Tietokoneen käyttö Retki yliopistolle Erilainen kemian tunti (ei luokassa pidetty) Historiaan liittyvät jutut Huom! Oppilaat saivat valita useamman vaihtoehdon monivalintakysymyksistä. Kuva 2. Tietokoneavusteinen molekyylimallinnus oli kiinnostavaa erityisesti pojista. 24

5 Kumpulan tiedekampuksen uudet rakennukset olivat oppilaista mielenkiintoisia: Oli hienot ja modernit tilat. Kyllä kelpaa opiskella! Opiskelutilat olivat mielenkiintoiset. Oppilaat antoivat paljon positiivista ja kannustavaa palautetta vierailusta: Helsingin yliopistossa oli tosi kiinnostavaa ja hauskaa Luulen, että muutkin tykkäisivät tällaisesta ohjelmasta! Useassa oppilaiden aineissa tuotiin esille, että vierailu innosti kemian opiskeluun jatkossa. Tulen tänne opiskelemaan, kun tulen isoksi! Kemia on kiinnostava tulevaisuuden vaihtoehto minulle. Oppilaat pitivät tärkeänä asiana myös kohteen vieraanvaraisuutta ja tarjoilua. Mehu ja keksitkin olivat hyviä. Kiitos! 4. Johtopäätökset ja pohdinta Mielikuvat tulevaisuuden ammateista muodostuvat varhain ja ohjaavat oppilaiden valintoja. Oppilaiden on tärkeä saada innostavia kokemuksia kemiasta jo perusopetuksesta lähtien. Tämän pienen tapatustutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että oppilaiden kiinnostusta kemiaan voidaan lisätä koulun ulkopuolisilla vierailuilla Kumpulan tiedekampukselle (vrt. Langsford, 2002; Lavonen ym., 2005; Leppänen & Aksela, 2008). Käyntikohteessa oli oppilaiden käytössä aitoja kemian välineitä, joihin koulutyöskentelyssä ei ollut mahdollisuutta tutustua (vrt. Lehtinen, 2005). Lasten tiedekasvatuksen tukeminen on tärkeää. Tämä tutkimus vahvistaa näkemystä, että kemian laitoksen kouluyhteistyötä kannattaa lisätä kemian luokka toiminnalla. Se mahdollistaa entistä useamman perusopetuksen alaluokkien toiminnallisen vierailun kemian laitokselle sekä kokeellisen työskentelyn ja molekyylimallinnustehtävien tekemisen. Samalla tuetaan lasten monipuolista yleissivistystä sekä kasvatetaan tulevaisuuden tutkijoita ja opettajia sekä muita tärkeitä yhteiskunnan vaikuttajia. 5. Lähteet Aksela, M. (2008). The Finnish LUMA Centre: Supporting Teachers and Students in Science, Mathematics and Technology for Life-Long Learning. LLinE Life-Long Learning in Europe. Helsinki: Kansanvalistusseura ISSN /2008: New partnerships and lifelong learning. Jauhiainen, P. (1992). Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetuksen sekä teollisuuden välinen yhteistyö. Lisensiaattityö. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Helsinki. Langsford, S. (2002). Museums as resources for science teaching. Australian Primary & Junior Science Journal, 18(1), Lavonen, J., Juuti, K., Byman, R., Uitto, A., & Meisalo, V., (2004). Peruskoulun fysiikan ja kemian opetuksen työtavat ja niiden monipuolistaminen: Survey-tutkimus oppilaiden ja opettajien käsityksistä. 25

6 Teoksessa Ahonen, S. & Siikaneva, A. (toim.) Eurooppalainen ulottuvuus: Ainedidaktinen symposiumi Helsingissä (Tutkimuksia 252 s ). Helsinki: Helsingin yliopisto. Lavonen, J., Juuti, K., Uitto, A., Meisalo, V. & Byman, R., (2005). Luonnontieteiden opetuksen kiinnostavuus peruskoulussa. Teoksessa Manninen, A., Miettinen, K. & Kiviniemi, K. (toim.), Tutkimustuloksia nuorten näkemyksistä teknologia-alasta ja luonnontieteiden opetuksesta. Mirror tuloksia ja hyviä käytäntöjä,teknologiateollisuus ry, Helsinki. Lehtinen, S. (2005). Toiminnallinen opintokäynti. Teoksessa Motivoivat materiaalit ja innovatiiviset työtavat opetuksen tukena. Mirror tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Manninen, Miettinen & Kiviniemi (toim.), Teknologiateollisuus ry. (luettu ) Leppänen, J. & Aksela, M. (2008) Boys and Girls Interests to Study Chemistry with Different Teaching Methods, Chemistry Education: Research and Practice, lähetetty julkaistavaksi. Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E. Luukannel, S. Passi, S. & Särkkä, H. (2007). Oppimista tukevat ympäristöt: Johdatus oppimisympäristöajatteluun, Opetushallitus, Helsinki. POPS (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus, Helsinki. (http://www.oph.fi/subpage.asp?path=1,17627,1558). Opetusministeriö (2004). Tiede ja yhteiskunta-työryhmän muistio, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:28 Salmio, K. (2008). Miksi jää sulaa? Ympäristö - ja luonnontiedon oppimistulosten arviointi vuonna Opetushallitus, Helsinki. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2004). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi, Tammi, Helsinki. 26

Kemianluokka Gadolin - Kiehtovaa kemiaa kaikille

Kemianluokka Gadolin - Kiehtovaa kemiaa kaikille Kemianluokka Gadolin - Kiehtovaa kemiaa kaikille Kemian opetuksen keskus, Kemma Kemian laitos Matemaa1s- luonnon3eteellinen 3edekunta Helsingin yliopisto Kemianluokka Gadolin toimii yhteistyössä Peruste:u

Lisätiedot

Kokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista

Kokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista LUMAT 1(1), 2013 Kokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista Pirjo Häkkinen Keski-Suomen LUMA-keskus / Kemian laitos, Jyväskylän yliopisto pirjo.h.h.hakkinen@jyu.fi

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes

Lisätiedot

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Ympäristöoppia opettamaan

Ympäristöoppia opettamaan Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Oppilaille relevanttien arkipäivän kokeellisten työohjeiden kehittäminen yritysyhteistyössä lukion kemian opetukseen

Oppilaille relevanttien arkipäivän kokeellisten työohjeiden kehittäminen yritysyhteistyössä lukion kemian opetukseen LUMAT 2(2), 2014 Oppilaille relevanttien arkipäivän kokeellisten työohjeiden kehittäminen yritysyhteistyössä lukion kemian opetukseen Veli-Matti Ikävalko Kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos,

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia 1. Kansallisen LUMA-toiminnan historia LUMA-toiminta (lyhenne sanoista LUonnontieteet ja MAtematiikka) on ollut aktiivista Suomessa vuodesta 1996 lähtien. Nk.

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Janne Ahtinen, Opinto-ohjaaja Tietotekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmat Degree Programme in Information Technology Juha Kontio,

Lisätiedot

Oppimisympäristöistä Juha Lah7nen

Oppimisympäristöistä Juha Lah7nen Oppimisympäristöistä 7.11.2015 Juha Lah7nen www.juhalah7nen.fi Kirjastoauto Tuusulan Rusutjärvellä vuonna 1971. Kuvaaja: Pekka Kyy7nen Museoviraston kuvakokoelmat Aluksi: Maila ja pallo maksavat yhteensä

Lisätiedot

Koulussa tapahtuvan tiedeopetusta tukevan toiminnan selvitys

Koulussa tapahtuvan tiedeopetusta tukevan toiminnan selvitys Koulussa tapahtuvan tiedeopetusta tukevan toiminnan selvitys Sisältö 1. Johdanto 2. Kyselyn taustaa 3. Kyselyn tulokset 3.1. Vastaajien taustatiedot 3.2. Tiedeopetuksen tukeminen koulussa 3.2.1. Syventävän

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu

Munkkiniemen yhteiskoulu Munkkiniemen yhteiskoulu MUNKKA LAAJAN AINEVALIKOIMAN KOULU Munkka on moderni yksityiskoulu, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Munkkiniemessä. Koulun ainevalikoima on laaja ja monipuolinen.

Lisätiedot

toimintakertomus 2012 Marja Happonen, Maija Aksela & veli-matti ikävalko

toimintakertomus 2012 Marja Happonen, Maija Aksela & veli-matti ikävalko toimintakertomus 2012 Marja Happonen, Maija Aksela & veli-matti ikävalko 1 marja happonen, maija aksela & veli-matti ikävalko Kemianluokka Gadolin Kemian opetuksen keskus Kemma Kemian laitos Helsingin

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2008-09

TOIMINTAKERTOMUS 2008-09 TOIMINTAKERTOMUS 2008-09 Maija Aksela & Johannes Pernaa (toim.) Sisällys Alkusanat... 1 1. Toiminnan kuvaus... 2 1.1 Toiminnan tavoitteet ja strategia... 2 1.1.1 Opetuksen tavoitteet... 2 1.1.2 Yritysten

Lisätiedot

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 8.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana 1 LIITE 4 Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana H. Levävaara 20.1.2006 Omien pilottien seminaarit aloitusseminaari (syysseminaari) 1. 2.9.2000, Messilä kevätseminaari

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Kemian työtavat Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Ari Myllyviita / Tieto- ja viestintätekniikan hankemaailma Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI. Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio

HYVINVOINTI. Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio HYVINVOINTI Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio 3.-4.2.2015 OPS2016 Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen - tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma - ympäristö,

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Nuoret ja ammatinvalinta 2011 Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Tutkimuksen toteutus Taloudellisen tiedotustoimiston ja Fountain Parkin toteuttamaan verkkohaastatteluun oli mahdollista osallistua 4.4.

Lisätiedot

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op)

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) RAKENNE Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) KÄSITYÖN DIDAKTIIKAN PERUSOSA Teknisen työn osuus 3 op TEKNISEN TYÖN DIDAKTIIKAN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op 1. Teknisen työn materiaalit, työkalut,

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Mitä sitten? kehittämishanke

Mitä sitten? kehittämishanke Mitä sitten? kehittämishanke Luonnontieteellinen integraatio ja ekososiaalinen sivistys Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos Vastuullinen johtaja: Sanna Mäki Projektityöntekijät: Marianna Kuusela

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Natiivi apuna kielten opetuksessa

Natiivi apuna kielten opetuksessa Natiivi apuna kielten opetuksessa Seija Blomberg Oulun yliopisto Kajaanin normaalikoulu Cordula Tröster-Blomberg Musiikkileikkikoulu Laulava Lohikäärme Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsingissä

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Lintu Sininen Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Karjaan yhteiskoulu ja Karjaan lukio Koulumme toimivat läheisessä yhteistyössä, samansuuntaisin arvoin ja toimintatavoin, lähtökohtana

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Varpu Eloranta 1. Miksi opettaa ja opiskella biologiaa?...17. 1.1. Biologian opetuksen viimeaikainen kehitys Suomessa ja ulkomailla (EJ)...

Varpu Eloranta 1. Miksi opettaa ja opiskella biologiaa?...17. 1.1. Biologian opetuksen viimeaikainen kehitys Suomessa ja ulkomailla (EJ)... Sisällys Esipuhe (Leena Aho)...................................................13 Johdanto.............................................................15 Varpu Eloranta 1. Miksi opettaa ja opiskella biologiaa?......................17

Lisätiedot

Chemistry our life, our future. Kemia osa hyvää elämää. Suomen Kemian Seura. www.kemia2011.fi. www.chemistry2011.org

Chemistry our life, our future. Kemia osa hyvää elämää. Suomen Kemian Seura. www.kemia2011.fi. www.chemistry2011.org Chemistry our life, our future Kemia osa hyvää elämää www.chemistry2011.org Suomen Kemian Seura www.kemia2011.fi MAOL ry:n päivät, Lappeenranta 12.02.11 Prof. Maija Aksela, valtakunnallinen LUMAkeskus,

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä Digitaaliset kokeet kemiassa Opetusneuvos Tiina Tähkä Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet www.oph.fi > Julkaisut ja oppimateriaalit > Verkkojulkaisut > Luonnontieteiden opetustilat,

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

OPINTOPOLKU PROSESSIALALALLE. Pori 25.8.2011 Riitta Koivunen WinNova

OPINTOPOLKU PROSESSIALALALLE. Pori 25.8.2011 Riitta Koivunen WinNova OPINTOPOLKU PROSESSIALALALLE Pori 25.8.2011 Riitta Koivunen WinNova WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin Aikuiskoulutuskeskus ja Innova yhdistyivät Länsirannikon Koulutus

Lisätiedot

Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle

Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle 6.-luokkalaisille ja 6.-luokkalaisten huoltajille Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle Sivistystoimiala Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle Hakeminen

Lisätiedot

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä Vastaa kysymyksiin esityksen aikana Avaa älypuhelimen selaimella m.socrative.com room number: 880190 Miksi tietokoneita pitäisi käyttää arvioinnissa?

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot