Miten vähentää ilmansaasteille altistumista liikenneympäristöissä? Ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Transkriptio

1 Miten vähentää ilmansaasteille altistumista liikenneympäristöissä? Ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut

2 Sisältö Miksi ja missä ilmanlaatua pitäisi parantaa? Mitä keinoja on suunnittelijan työkalupakissa? Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa Esimerkkejä keinokorteista Miten suunnittelulla voidaan vaikuttaa? Esimerkkejä suunnittelun keinoista Työ jatkuu

3 Pienhiukkaset vakava terveysriski Pakokaasu Kehä III Kehä I Helsinki Pakokaasu Pienhiukkaspäästöt pk-seudulla: Pakokaasut 33% Energian tuotanto 32% Puun pienpoltto 25% Satamat 4% Muut 6% Pienhiukkasista paikallisesti merkittävästi myös katupölystä Ympäristöterveysriskejä Suomessa * Sisältää sekä syöpäsairastuvuuden että -kuolleisuuden ** Kolmasosa infarkteista arvioitu tappaviksi *** Jaettu pienhiukkas- ja otsonikuolemien aiheuttaman eliniän lyhenemän suhteella Lähteet: HSY 2014, Tilastokeskus 2014, Pekkanen et al. 2010

4 Vaarantaako tien lähellä asuminen terveytesi? Altistuminen polttoperäisille hiukkasille lisää pitkäaikaisesti sairastumisriskiä keskipitkällä aikavälillä oireita ja infektioita sekä pahentaa sairauksia lyhytaikaisesti oireita ja riskiä vakavista kohtauksista Pienhiukkasille herkät ryhmät Sydänsairaat Hengityssairaat Allergista ja ei-allergista nuhaa sairastavat Alle 5-vuotiaat lapset, raskausaika Lähde: Salonen ja Lehtimäki Ulkoilman saasteille altistumisen vähentäminen ilmansuodatuksen avulla. Esitelmä

5 Myös typpidioksidi on terveyshaitta Raja-arvo ylittyy Helsingin katukuiluissa, joissa on paljon autoliikennettä: Kapeissa liikenne > Leveissä liikenne > Maankäytön ja liikenteen suunnittelulla ei saa luoda ympäristöjä, joissa raja-arvo ylittyy. Typpidioksidin (NO 2 ) raja-arvo ylittyy Helsingin katukuiluissa n. 8 km matkalla työnpaikkaa asukasta

6 Keinoja altistumisen vähentämiseen Maankäytön suunnittelussa Liikenteen ilmanlaatuvyöhykkeet Rakennusten sijoittelu ja asuntojen ja oleskelualueiden suojaus tontilla Korttelirakenne ja rakennusten sijoittelu Rakentamista ohjaavat kaavamääräykset Rakennuksen ilmanvaihto Lähivirkistys-, leikki- ja ulkoilualueet Raskasta liikennettä aiheuttavat toiminnot ja tavaraliikenteen optimointi Viherrakentaminen sekä viherkatot ja seinät Lähde: HSY Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa (pdf).

7 Keinoja altistumisen vähentämiseen Katujen kunnossapidon suunnittelu Lisää etäisyyttä Puhtaampi tekniikka ja muut liikenteen keinot Kunnossapidon tehostaminen Ajonopeuksien alentaminen Vilkasliikenteisten väylien tunnelointi Liikkumisen sujuvuus Meluvallit, - seinä ja aita Puhtaammat polttoaineet ja moottoritekniikka Kitkarenkaiden edistäminen ja nastarengasmaksu Hinnoittelu ja strateginen suunnittelu Ympäristövyöhykkeet Autoilun hinnoittelu Joukkoliikenteen hinnoittelu Pysäköinti, Auton yhteiskäyttö jne. Asemakaavoitus, rakennusvalvonta Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten parantaminen Raideliikenteen asemanseuduille rakentaminen Joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen Kävelyn ja pyöräilyn sekä liikkumisympäristöjen kehittäminen Matkakeskukset ja liityntäpysäköinti Joukkoliikenteen etuisuudet jne. Muut keinot Pyöräily- ja jalankulkuympäristöjen ylläpito Tulisijat ja savuhormit Lähde: HSY Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa.

8 Ilmanlaatuvyöhykkeet - vaikutusten arviointikeinona Lähde: HSY Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa.

9 Etäisyys laimentaa saasteita Ilmanlaatuvyöhykkeet Lähde: HSY Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa.

10 Tuulettuvassa katutilassa puhtaampaa ilmaa Katukuilussa katutilaa reunustaa yhtenäinen rakennusrintama Katukuilu on heikosti tuulettuva: korkeus/leveys >0,7* pituus/korkeus >3 # Vähäiselläkin liikennemäärällä korkeita pitoisuuksia Kapeassa liikenne > n Leveässä liikenne > n >0,7 Kapea: korkeus/leveys > 1 Leveä: korkeus/leveys <0,7 Lyhyt: kadun pituus/korkeus =3 Pitkä: kadun pituus/korkeus =7 Lähde: * Vardoulakis ym., 2003, # Oke, 1988

11 Korkeus alentaa pitoisuuksia Kattotasolla ja sisäpihalla ilma on puhtaampaa kuin katutasossa Tuloilman ottokohta vaikuttaa sisäilman laatuun Ikkunatuuletus nostaa sisäpitoisuuksia Ulkoilman pienhiukkasista yli puolet siirtyy sisätiloihin Kokonaisaltistumisesta pääosa sisätiloissa 20m 10m 5m 70% 75% 85% 100% Ilman NO2-pitoisuus verrattuna katutason pitoisuuteen 60% 60% 60%

12 Toimintojen sijoittelu suojaa Suojataan herkät kohteet päiväkodit, leikkipuistot, alakoulut, sairaalat sekä iäkkäiden asunnot (>65v) ja palvelutalot Liikenneväylän puolella alimpiin kerroksiin muuta kuin asumista Suojaisella puolella oleskelualueet Suojaa ilmanvaihdolla Tuuletus suojaiselta puolelta Sisäilman otto ylhäälle ja etäälle Lastauspaikkojen ja raskaan liikenteen sijainti Läpitalon huoneistot

13 Rakennusten sijoittelulla suojaa Lähde: Espoo kaupunkisuunnittelu, periaateleikkauksia luonnos

14 Suojaava rakennus Suojaava rakennus voi olla: toimisto liiketila talousrakennus pysäköintilaitos, -katos sisäliikuntatila pienteollisuustila verstas muu etäisyyttä lisäävä toiminto Lähde: Espoo kaupunkisuunnittelu, periaateleikkauksia luonnos

15 Case: Rakennusten sijoittelu ja terveysvaikutukset Haitat vähäisimpiä avoimessa ja hyvin tuulettuvassa katutilassa Haitat lisääntyvät: Lähellä väylää Katutilan sulkeutuessa kuiluksi Katutilan kaventuessa Yhtenäisen rakennusrintaman alueella Katutilan tuulettuvuus on karkeasti arvioiden heikentynyt kun rakennusten: korkeus/leveys >0,7 pituus/korkeus >3 KAVL

16 Case: Pitoisuuksiin katukuilussa voi vaikuttaa Liikennemäärä pienentämällä Katutilan tuulettuvuudella - väylästä katukuiluksi: Raja-arvo Raskaan osuutta alentamalla Liikenne sujuvaksi Lähde: HSY, typpidioksidipitoisuuksien mallinnuksia katukuiluissa, luonnos 2014

17 Case: Liikenteen sujuvuus ja terveysvaikutukset Vakavat haitat lisääntyvät, kun: Liikennemäärä kasvaa Nopeus laskee 60->50: NO2-pitoisuus +4% Liikenne ruuhkautuu 50->30: NO2-pitoisuus +16% Katukuilu 47m KAVL Katupölyn määrä lisääntyy nopeuden kasvaessa

18 Suodatus parantaa sisäilmaa - muttei ratkaise ulkotilojen ilmanlaatua Kunnossapito vaikuttaa pitoisuuksiin. Suodattimien erotusasteet Helsingin keskustan koulussa (Lehtimäki ym. 2012) Tilanne isoissa rakennuksissa kuten toimistoissa tai herkissä kohteissa: Täysin koneellistettu ilmanvaihto ja hiukkassuodattimet Yleiset hienosuodattimet (F7, lasikuitu) poistavat vain % tuloilman pienhiukkasista Tehokkaat F9-tason suodattimet (synteettiset, lievä sähkövaraus) poistavat jopa 80 % tuloilman pienhiukkasista Suurempi suodatustehokkuus ei kannata ilmavuotojen vuoksi Lähde: Salonen ja Lehtimäki Ulkoilman saasteille altistumisen vähentäminen ilmansuodatuksen avulla. Esitelmä

19 Suodatus parantaa sisäilmaa Pienhiukkasten suodatusta voi tehostaa vanhoissa asunnoissa jopa % uusilla tuloilmaventtiileillä, joissa termostaatti sekä suodatin Nykyisen rakennuskannan suojaus heikkoa: 1980-luvun ja vanhemmissa kodeissa usein riittämätön ilmanvaihto. Sisällä jopa % ulkoilman pienhiukkas- ja nokipitoisuudesta luvun pientaloissa koneellinen ilmanvaihto ja karkeat hiukkassuodattimet luvun pientalo- ja kerrostaloasunnoissa koneellinen ilmanvaihto ja hienosuodattimet. Esim. kerrostalo: uudessa tuloilmaventtiilissä lievästi sähkövarattu piposuodatin Lähde: Salonen ja Lehtimäki Ulkoilman saasteille altistumisen vähentäminen ilmansuodatuksen avulla. Esitelmä

20 Työ jatkuu Ilmanlaatu kaavoituksessa hanke Uudenmaan ELY-keskus ja HSY Tavoitteena on turvata terveellinen ja viihtyisä elinympäristö ilmanlaadunkin osalta. ELY-keskuksen opas-sarjaan julkaisu, jossa suosituksia hyvistä käytännöistä, joita kaavoittajat voivat työssään soveltaa.

21 Puhtaasti parempaa arkea En rent bättre vardag Purely better, every day Kiitos! Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority