TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN SUOMEN KIELEN VALMENNUS

Transkriptio

1

2 Työelämälähtöisen suomen kielen valmennuksen malli on kehitetty Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten toteuttamassa INTOA Maahanmuuttaneiden työllistymispalveluiden kehittäminen -hankkeessa Pohjois-Savossa. Malli perustuu vuosina toteutetussa pilotoinnissa saatuihin tietoihin ja kokemuksiin. Pilotointiin osallistui 27 maahanmuuttanutta työntekijää sekä heidän työnantajansa Pohjois-Savon alueella. TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN SUOMEN KIELEN VALMENNUS Työelämälähtöinen suomen kielen valmennus on maahanmuuttaneiden työntekijöiden suomen kielitaidon kehittymisen tueksi kehitetty valmennusmalli. Kielivalmennuksen aikana suomen kielen valmentaja valmentaa maahanmuuttanutta työntekijää, jotta valmennettavan työtehtävissä tarvitsema suomen kielen taito kehittyy ja hän pystyy toimimaan työyhteisön erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Suomen kielen valmennus toteutetaan pääsääntöisesti työaikana ja valmennuksen oppimisympäristönä on yleensä työntekijän työpaikka, jossa kielivalmentaja voi tehdä havaintoja valmennettavan kielitaidosta, sen kehittymisestä sekä työyhteisön mahdollisuuksista tukea valmennettavan suomen kielen taidon kehittymistä. Suomen kielen valmennuksen lähtökohtana on toiminnallinen valmennus, joka edellyttää kielivalmentajan läsnäoloa työpaikalla. Myös etäopetusta voidaan soveltaa kielivalmennukseen, silloin kun valmennettava tarvitsee lisätukea vuorovaikutustilanteiden harjoittelemiseen tai työtehtäviin liittyvän kielen opettelemiseen. Kielivalmennuksen tavoitteet laaditaan alkukeskustelun ja työympäristössä tehtävän havainnoinnin pohjalta. Tavoitteet asetetaan ensisijaisesti työnantajan tarpeiden mukaan. Tavoitteiden asettamisessa huomioidaan valmennettavan henkilökohtaiset tarpeet sekä kielivalmentajan tekemät havainnot. Suomen kielen valmennuksen yksilölliset tavoitteet asetetaan aina siten, että ne tukevat valmennettavan työllistymistä tai työssä pysymistä. Suomen kielen valmentaja on suomen kielen opetuksen ammattilainen, joka tarjoaa yksilöllistä valmennusta kielen omaksumiseen. Suomen kielen valmentajan tehtävänä on tukea sekä maahanmuuttanutta työntekijää että hänen työnantajaansa ja koko työyhteisöä onnistuneissa viestintätilanteissa. Suomen kielen valmentaja antaa muun muassa vinkkejä siihen, miten työyhteisö voi tukea kielen käyttämistä erilaisissa työpaikan vuorovaikutustilanteissa. 1

3 Kielivalmentajan avulla työpaikalle luodaan luonnollista tukea kielen oppimiseen sekä mahdollisuuksia harjoitella tarvittavia taitoja. Suomen kielen valmentaja valmentaakin työntekijän lisäksi myös koko työyhteisöä monikulttuurisuuden kohtaamiseen. VALMENNUSPROSESSI Kuva 1. Työelämälähtöisen suomen kielen valmennuksen prosessi INTOA-hankkeessa toteutetussa työelämälähtöisen suomen kielen valmennuksen pilotoinnissa yhden asiakkaan valmennusprosessi sisälsi keskimäärin kahdeksan tapaamista ja valmennusprosessin keskimääräinen kesto oli noin 13 tuntia. Pilotoinnista saatujen kokemusten pohjalta suomen kielen valmennuksen kestoksi muodostui 15 tuntia, joka sisältää alkukeskustelun, työpaikalla tehtävän havainnoinnin, valmennussuunnitelman laatimisen, 10 tuntia kielivalmennusta sekä loppukeskustelun. Kielivalmennusprosessin yksilölliseen suunnitteluun on varattu kymmenen tuntia valmennettavaa kohden ja valmennuskerroista raportointiin viisi 2

4 tuntia. Yhteensä valmennusprosessin suomen kielen valmentajalta vaatima työaika on kokonaisuudessaan 30 tuntia, jonka lisäksi valmennuksen toteuttamiseen tarvitaan toiminta-alueesta riippuen 8 32 tuntia aikaa siirtyä valmennettavan työpaikalle. Kuva 2. Suomen kielen valmentajan toiminta-alue Mikäli kielivalmennus toteutetaan alueella, jossa valmentajan toiminta-alueen säde on alle 10 kilometriä, yhden valmennettavan kielivalmennusprosessin suomen kielen valmentajalta vaatima aika on yhteensä 38 tuntia. Jos toiminta-alueen sädettä laajennetaan enimmillään 30 3

5 kilometriin, valmennusprosessin toteuttaminen vie valmentajalta 46 tuntia. Enimmillään sadan kilometrin toimintasäteellä valmennusprosessi vaatii suomen kielen valmentajalta yhteensä 62 tuntia, josta 32 tuntia on varattu kielivalmentajan liikkumiseen työpaikoille. Pienimmällä toimintasäteellä kokoaikainen suomen kielen valmentaja voi valmentaa yhden viikon aikana noin kuutta valmennettavaa, jolloin vuosittainen valmennettavien kokonaismäärä on 42. Enintään kolmenkymmenen kilometrin toimintasäteellä toimiva suomen kielen valmentaja voi valmentaa keskimäärin viittä asiakasta viikossa ja vuosittainen valmennettavien kokonaismäärä on tällöin 35. Mikäli kielivalmentaja toimii sadan kilometrin toimintasäteellä, viikoittainen asiakasmäärä on neljä. Vuositasolla suomen kielen valmentaja ehtii laajimmalla toimintasäteellä valmentamaan 20 asiakasta. Kyseiset asiakasmäärät edellyttävät, että varsinaisia valmennuskertoja valmennettavan työpaikalla on yhteensä viisi kertaa ja valmennuksen yksittäisen valmennuskerran kesto on 2 tuntia. Suomen kielen valmennuksen mallinnus perustuu vuosina toteutetusta pilotoinnista saatuihin tietoihin ja kokemuksiin. Pilotoinnin kokemusten perusteella rakennettiin suomen kielen valmennuksen malli, joka on mahdollisimman kustannustehokas, mutta samalla myös vaikuttava työnantajan ja työntekijän näkökulmasta. toimintaalueen säde tapaamisten määrä valmennuksen kokonaiskesto valmennuskerran kesto matkoihin varattu aika suunnittelu ja raportointi kielivalmentajan käyttämä kokonaisaika vuosittainen max.asiakasmäärä alle 10 km vk 2 h 1 h / krt 10 h + 5 h 38 h 43 alle 30 km vk 2 h 2 h / krt 10 h + 5 h 46 h 35 alle 100 km vk 2 h 4 h / krt 10 h + 5 h 62 h 26 alle 10 km vk 1,5 h 1 h / krt 14 h + 7 h 51 h 32 alle 30 km vk 1,5 h 2 h / krt 14 h + 7 h 57 h 28 alle 100 km vk 1,5 h 2 h / krt 14 h + 7 h 73 h 22 Taulukko 1. Suomen kielen valmennuksen mallinnuksen taustatiedot Oheisessa taulukossa kokoaikaisen suomen kielen valmentajan kuukausityöajaksi on laskettu keskimäärin 150 tuntia yhdentoista kuukauden ajalle. Vuosittaiset asiakasmäärät ovat enimmäismääriä ja edellyttävät, että valmennukset lomittuvat täydellisesti toistensa kanssa ja valmennusten kokonaiskestot eivät veny pakottavien esteiden vuoksi pidemmiksi kuin ne on suunniteltu (joko 8 viikkoa tai 10 viikkoa). Käytännössä näin tehokkaaseen malliin on lähes 4

6 mahdotonta päästä, joten suomen kielen valmennuksen mallin asiakasmääriä on hieman pyöristetty alaspäin optimaalisesta asiakasmäärästä, jotta ne vastaavat paremmin todellisia toimintamahdollisuuksia. Etenkin laajalla toiminta-alueella toimivan suomen kielen valmentajan liikkuminen työpaikoille vie merkittävän osan kielivalmentajan työajasta, ja mikäli valmennettavien työpaikat sijaitsevat eri puolilla toiminta-aluetta, ei kielivalmentaja pysty käytännössä valmentamaan kuin yhden asiakkaan yhden päivän aikana. Vaikka valmennettavien työpaikat sijaitsisivat lähellä toisiaan tai valmennettavat työskentelisivät samassa työpaikassa, kielivalmentaja pystyy enimmillään valmentamaan kolmea asiakasta yhden päivän aikana. 5

7 SUOMEN KIELEN VALMENNUKSEN TOTEUTTAMINEN Maahanmuuttaneiden työllistymispalveluiden kehittäminen Alkukeskustelu, n. 1 tunti Alkukeskustelu järjestetään työnantajan luona. Alkukeskusteluun osallistuvat valmennettava, työnantajan edustaja, työyhteisön jäsen(iä) sekä kielivalmentaja. Mikäli valmennettavalla on työhönvalmentaja, myös hänen osallistumisensa alkukeskusteluun on suositeltavaa. Kielivalmennussopimus Suomen kielen valmennuksen toteuttamisesta työpaikalla sovitaan kirjallisella sopimuksella, jossa määritellään kielivalmennuksen toteutustapa sekä siihen käytettävä aika. Kielivalmennussopimus tehdään alkuhaastattelun yhteydessä ja sopimuksen allekirjoittavat työnantaja, työntekijä ja kielivalmentaja. Alkuarviointi Kielivalmentaja tekee alkukeskustelun aikana summittaisen arvion valmennettavan suullisesta kielitaidosta. Tässä keskustelussa selvitetään myös mahdolliset viimeisimmät kielitaidon taitotasoarviot. Havainnointi, n. 2 tuntia Havainnointi tehdään työpaikalla valmennettavan työtä tarkkaillen. Mitä vaihtelevampaa valmennettavan työ on ja mitä enemmän tavoitteita kielivalmennukselle on asetettu, sitä enemmän myös havainnointia pitää olla, jotta saadaan kattava kokonaiskuva valmennettavan kielitaidosta ja siinä olevista puutteista. Havainnoinnista tehdyt päätelmät ohjaavat valmennussuunnitelman sisältöä. Havainnot kirjataan mahdollisimman tarkasti, jotta niihin voidaan palata tarvittaessa. Kielivalmentaja tekee alkuhavainnoinnin lisäksi jatkuvaa havainnointia koko valmennuksen ajan. Havainnointia voidaan tehdä yhtä aikaa simultaanivalmennuksen kanssa. Alkuhavainnointi toimii myös arvioinnin peilinä: koko valmennuksen ajan ja sen lopussa arvioidaan, mitä valmennettava on oppinut kielivalmennuksen aikana verrattuna alkutilanteeseen. 6

8 Valmennussuunnitelman laatiminen, n. 1 tunti Maahanmuuttaneiden työllistymispalveluiden kehittäminen Valmennussuunnitelman lähtökohtana ovat alkukeskustelussa sovitut tavoitteet ja havainnoinnista esiin nousseet asiat. Valmennussuunnitelma käydään läpi valmennettavan kanssa. Suunnitelma voi olla alussa suurpiirteisempi, mutta keskeiset tavoitteet on hyvä olla selvillä. Suunnitelmaa päivitetään ja täsmennetään valmennuksen edetessä. Kielivalmennus työpaikalla (keskimäärin 10 tuntia) Yksittäisen valmennuskerran kesto on 1 2 tuntia ja valmennusta on kerran viikossa. Valmennusmenetelmiksi valitaan ne, jotka ovat tarkoituksenmukaisimpia tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä toimitaan kuitenkin työnantajan ehdoilla. Menetelmien sopivuudesta työpaikalle sovitaan työnantajan kanssa. Työpaikalla toteutettavan kielivalmennuksen tuntimäärä voi tarvittaessa vaihdella. Tällöin valmennuksen kesto voi olla keskimääräistä pidempi. 7

9 Kuva 3. Esimerkki valmennuksen yksilöllisestä toteutuksesta Valmennettavan motivaatio suomen kielen oppimiseen on edellytys kielitaidon kehittymiseen. Suomen kielen taidon kehittymisen varmistamiseksi on tärkeää antaa valmennettavalle välineitä myös itsenäiseen opiskeluun. Työyhteisöä kannattaa osallistaa valmennukseen. Valmennuksen kannalta on hyödyllistä, jos kielivalmentajalla on mahdollisuus kertoa mahdollisimman suurelle joukolle kerralla, mitä on 8

10 tekemässä, miksi ja mitä toivoo työyhteisöltä. Tämän voi tehdä esimerkiksi työpaikan kahvihuoneessa. Samalla kielivalmentaja voi antaa vinkkejä, miten työyhteisö voi tukea työkaverinsa suomen kielen taidon kehittymistä. Loppukeskustelu, n. 1 tunti Loppukeskustelun tarkoituksena on arvioida kielivalmennuksen hyötyjä työnantajalle ja valmennettavalle. Alkukeskusteluun osallistuneiden henkilöiden on hyvä osallistua myös loppukeskusteluun. Loppukeskustelussa jokainen kertoo oman arvionsa valmennuksen tuloksista ja valmennettavan edistymisestä sekä käytännön järjestelyjen sujumisesta. VALMENNUKSEN YKSILÖLLINEN TOTEUTUS Kielivalmennuksen erityispiirteinä ovat sen yksilöllisyys ja räätälöitävyys työnantajan tarpeisiin. Yksikään kielivalmennusprosessi ei ole samanlainen, koska kaikilla valmennettavilla on yksilölliset lähtökohdat ja kielitaidon kehittymiseen liittyvät tavoitteet. Lisäksi jokaisella valmennettavalla on oma oppimistyyli ja oppimisnopeus. Yksilölliseen toteutukseen vaikuttaa myös työtehtävissä tarvittava kielitaito, joka voi vaihdella työpaikkojen ja työtehtävien välillä huomattavasti. VALMENNETTAVAT Suomen kielen valmennusta tarjotaan maahanmuuttaneille henkilöille, jotka työskentelevät työpaikoilla työsuhteessa tai erilaisissa työllistymistä tukevissa toiminnoissa. Suomen kielen valmennusta voidaan tarjota kielitaidon lähtötasosta riippumatta, sillä valmennuksen tavoitteet asetetaan aina yksilöllisesti valmennettavan työntekijän sekä työnantajan ja työyhteisön tarpeiden mukaisesti. Maahanmuuttaneen henkilön Suomessa oleskeluaika ei rajoita suomen kielen valmennukseen osallistumista. 9

11 Kuva 4. Suomen kielen valmennuksen asiakasryhmien erilaiset polut työhön. KIELIVALMENTAJAN TYÖNKUVA Suunnittelu Kielivalmentaja suunnittelee valmennuksen sisällön ja käytettävät materiaalit ja menetelmät hyvin yksilöllisesti työnantajan sekä valmennettavan tarpeita vastaaviksi. Kielivalmentajan tärkeitä taitoja ovat nopea reagointikyky ja taito muuttaa suunnitelmaa, jos alkuperäinen suunnitelma ei vastaa tarpeisiin tai ei ole oppimisen kannalta tehokas. Valmentaminen Kielivalmentajan työhön kuuluu valmennuksen toteutus erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Kielivalmennuksen menetelmät poikkeavat monin tavoin esimerkiksi luokkahuoneopetuksen menetelmistä. Suomen kielen valmennus ei ole perinteistä kielen opetusta, vaan valmennuksessa keskitytään työssä tarvittavan sanaston, vuorovaikutustaitojen ja erilaisten viestintäti- 10

12 lanteiden harjoittelemiseen. Kielivalmennuksen toteuttaminen työpaikoilla edellyttää kielivalmentajalta joustavuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä havainnoida jatkuvasti työympäristössä vaikuttavia tekijöitä. Suomen kielen valmentajan tulisi myös osata arvioida työtehtävissä vaadittavaa kielitaitoa, jotta valmennukselle voidaan asettaa realistiset tavoitteet. Seuranta ja arviointi Kielivalmentajan tulee arvioida valmennusta ja sen tuloksia seuraamalla valmennettavan edistymistä jatkuvasti. Mikäli kielivalmentaja huomaa, että valmennus ei etene tavoitteiden mukaisesti, asia otetaan puheeksi valmennettavan kanssa ja keskustellaan, mistä etenemättömyys johtuu ja mitä tilanteelle voidaan tehdä. Kielivalmentaja arvioi valmennettavan kielitaitoa alkutapaamisesta lähtien. Valmennettavan yleiskielitaitoa ei testata, koska valmennuksen tavoitteet ja sisällöt ovat hyvin yksilölliset ja täsmälliset. Kielivalmentaja tekee jatkuvaa arviointia koko valmennuksen ajan. Yhteistyö Valmennuksen onnistumisen yksi edellytys on kielivalmentajan hyvä yhteistyö niin valmennettavan kuin työnantajan edustajan sekä työyhteisön jäsenten kanssa. Jos valmennettavalla on työhönvalmentaja tai muu vastaava ohjaaja, yhteistyötä on tärkeää tehdä myös hänen kanssaan. Yhteistyö työnantajan kanssa on oleellista, kun tavoitteena on valmennettavan työllistyminen tai työsuhteen jatkuminen. Yhteistyön tarkoituksena on työnantajan tukeminen maahanmuuttaneen työllistämisessä. Ohjaus Ohjaus on oleellinen osa kielivalmentajan työtä. Kielivalmentajan työhön kuuluu valmennettavan ohjaamisen lisäksi työyhteisön ohjausta. Työyhteisön ohjauksella tarkoitetaan lähinnä sitä, miten työyhteisö voi tukea valmennettavan suomen kielen taidon kehittymistä ja työyhteisöön integroitumista. Kielivalmentaja voi ohjata valmennuksen ohessa jotakuta työyhteisön jäsentä toimimaan valmennettavan mentorina, jonka tuki on valmennettavan käytettävissä myös silloin, kun kielivalmentaja ei ole paikalla. 11

13 Raportointi Kielivalmennuksen raportointi on tärkeä osa valmennuksen seurantaa ja arviointia. Kielivalmentaja raportoi jokaisen valmennuskerran jälkeen valmennuksen aiheen, sisällön, käytetyt menetelmät, valmennettavan kielitaidossa tapahtuneen kehityksen, valmennuksessa käytetyt materiaalit, harjoitukset ja valmennussuunnitelmaan liittyvät muutokset. Kielivalmentajan työnkuva on hyvin monipuolinen. On tärkeää, että kielivalmentaja on suomen kielen opettaja ja hänellä on kokemusta suomen kielen opettamisesta toisena kielenä. Kielivalmentajalta edellytetään taitoa ja valmiuksia opettaa suomen kieltä työnantajien tarpeista lähtien työympäristössä. Kielivalmennusprosessissa opettajan rooli muuttuu valmentajaksi. On suositeltavaa, että suomen kielen valmentaja on edellä mainitun lisäksi perehtynyt kielivalmennuksen prosessiin, sen vaatimuksiin ja kriittisiin pisteisiin esimerkiksi Suomen kielen valmennuksen perusteet -koulutuksessa. KIELIVALMENTAJAN JA TYÖHÖNVALMENTAJAN YHTEISTYÖ Mikäli suomen kielen valmennettavalla on työllistymisensä tukena joku muukin kuin kielivalmentaja, on kielivalmentajan ja työhönvalmentajan hyvä tehdä yhteistyötä valmennettavan työllistymisen edistämiseksi. Jos valmennettavalta on saatu lupa tietojen jakamiseen, työhönvalmentaja voi saada kielivalmentajalta arvokasta tietoa asiakkaan kielitaidosta ja työssä suoriutumisesta. Yhteistyöstä työhönvalmentaja voi saada tukea valmennettavan jatko-ohjaukseen koulutukseen tai työelämään. Kielivalmentajan työssä on työhönvalmennuksellisia piirteitä, esimerkiksi työtehtävissä ohjaamista, jatkopolun miettimistä yhdessä valmennettavan kanssa, työyhteisön tukemista ja ohjaamista sekä valmennettavan työssä pysymisen tukemista. 12

14 Kuva 5. Suomen kielen valmentajan ja valmennettavan työllistymistä tukevan työntekijän yhteistyö KIELIVALMENTAJAN TUKI SIIRTYMÄVAIHEISSA Suomen kielen valmennuksen edetessä valmennettavan tilanne voi muuttua, sillä valmennettavan työpaikka voi vaihtua tai hän voi lähteä opiskelemaan. Kielivalmentajan tuki siirtymävaiheissa on merkittävä, sillä kielivalmentaja voi ennen siirtymää kannustaa ja valmentaa maahanmuuttanutta uuteen paikkaan siirtymisessä. Kielivalmentaja voi myös tukea valmennettavaa uuteen työhön perehtymisessä. Kielivalmennus voi siis jatkua siirtymävaiheen yli. Erityisesti valmentavalla polulla olevien asiakkaiden siirtymien tukemisessa kielivalmentajan tuella on erityistä merkitystä. Lisätietoja: Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 13