Paikallisliikenne. Ruotsi yrittää tuplata joukkoliikenteen markkinaosuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikallisliikenne. Ruotsi yrittää tuplata joukkoliikenteen markkinaosuuden"

Transkriptio

1 Paikallisliikenne S U O M E N P A I K A L L I S L I I K E N N E L I I T T O Ruotsi yrittää tuplata joukkoliikenteen markkinaosuuden

2 Paikallisliikenne 3/11 HSL-alueen markkinat eivät toimi 4 Ruotsi yrittää tuplata joukkoliikenteen markkinaosuuden 8 Turun ja lähikuntien joukkoliikenne järjestetään yhteisenä palveluna ensi vuoden alusta 10 Sipoo innolla mukaan HSL:ään 12 Tavoitteena 14 kunnan järjestelmä 13 Kirkkonummen kunnanjohtaja Aarnio pitää joukkoliikenneyhteistyötä kilpailukykytekijänä 14 VR pyrkii täsmälliseen talviliikenteeseen 16 Turku edistää biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena 18 Tampereen moderni kaupunkiraitiotie 20 Ratikkasuunnitelmaa kommentoitiin innokkaasti 22 Lähijunaliikenteen luotettavuusongelmia ratkotaan yhteistyössä 24 Uusi raitiovaunu tehdään ensin puusta 26 Helsingin päiväliikenteen lisääminen toisi yli yhdeksän miljoonan euron hyödyt 27 Tampereen seudun palvelutasot kartalle 28 Yritysyhteistyö tulee tarpeeseen 30 Uutiset 33 SUOMEN PAIKALLISLIIKENNELIITTO RY - PLL Finlands Lokaltrafikföreningen rf - LTF Finnish Public Transport Association Suomen Paikallisliikenneliitto ry. on kaupunkien joukkoliikenteen yhteistyö- ja etujärjestö. Liiton tärkeimmät toiminta-alueet ovat vaikuttaminen julkiseen valtaan päin paikallisliikenteen kannalta tärkeissä kysymyksissä sekä joukkoliikennetietouden ja ammattitaidon syventäminen. Paikallisliikenneliiton palveluluihin kuuluu julkaisujen, suunnitteluohjeiden ja koulutustilaisuuksien tuottaminen ja järjestäminen. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet ovat liikenteenharjoittajia ja joukkoliikenteen tilaajia: liikelaitoksia, kunnallisia ja yksityisiä linja-autoyrityksiä sekä VR Osakeyhtiön lähiliikenne, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ja Tampereen ja Turun joukkoliikenneyksiköt. Liiton kannatusjäsenet ovat paikallisliikenteen kanssa työskenteleviä tahoja, jotka eivät harjoita liikennöintiä; mm. laite- ja palvelutoimittajia sekä kaupunkeja. Lisäksi liitolla on kunniajäseniä, jotka ovat henkilöjäseniä. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet kuljettivat vuonna 2010 noin 400 miljoonaa matkustajaa, joka on yli 80 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista. Varsinaisilla jäsenillä on noin 2200 linja-autoa ja yli 300 lähijuna-, metro- ja raitiovaunuyksikköä. Paikallisliikenneliitto on perustettu

3 PÄÄKIRJOITUS Pääkaupunkiseudun bussimarkkinoiden kannattavuusongelma jatkuu vielä pitkään Pekka Aalto toiminnanjohtaja Linja-autoliikenteen kilpailuttaminen pääkaupunkiseudulla alkoi vaiheittain vuonna 1995, kun uusi henkilöliikennelaki oli antanut siihen mahdollisuuden. Bussiyhtiöiden välinen kilpailu oli alusta alkaen epätervettä. Liikennöintisopimusten hintataso laski yli 30%. Siirryttiin kerralla huippukannattavasta liikenteestä huonosti kannattavaan liikenteeseen. Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän edeltäjä YTV ihmetteli tarjousten alhaista hintatasoa. Epäterveeseen kilpailuun motivoi taistelu markkinaosuuksista ja sen mahdollisti ns. ristisubventio. Erinomaisesti kannattavalla, vanhoilla liikenneluvilla suojatulla liikenteellä subventoitiin alihintaisia tarjouksia. Vaikka ristisubventioiden mahdollisuudet lakkasivat, tarjoushinnat eivät koskaan palanneet liiketaloudellisesti kestävälle pohjalle. Bussiyritykset vaihtoivat omistajia ja muuttivat nimiään. Ne yhtiöt, joilla oli liikennelupiin perustuvia oikeuksia toimia muualla kuin pääkaupunkiseudun markkinoilla, vetäytyivät omille reviireilleen. Keskinäistä markkinaosuustaistelua jäivät jatkamaan ne nykyisinkin täällä toimivat viisi yhtiötä, joilla vetäytymismahdollisuutta ei ollut. Yhtiöt syyttävät ahdingostaan HSL:n kilpailuttamista, vajaatoimista indeksiehtoa, liian tiukkoja kalustovaatimuksia ja kannattavuutta syöviä liikenteen muutoksia sopimuskauden aikana. Yhtiöt haluavat paremman indeksiturvan, joustavammat sopimusten tulkinnat, pidemmät sopimuskaudet ja mahdollisuuden korjata kannattamattomaksi muuttuvia sopimuksia sopimuskauden aikana. Yhtiöiden mukaan näillä keinoilla liiketoiminta saataisiin kannattavalle tasolle. HSL on omassa intressissäänkin kehittänyt kilpailuttamista ja sopimusehtoja mm. tuomalla indeksiehtoon lisää reaaliaikaisuutta ja pidentämällä sopimuskausia yhtiöiden toiveiden mukaisesti. HSL kuitenkin katsoo, että bussiyhtiöt ovat itse vastuussa kannattamattomista tarjouksistaan. Yhtiöillä on pitkäaikainen kokemus liiketoimintansa riskeistä ja kaikki riskit ovat tarjouskilpailun ehdoissa nähtävänä ja etukäteen arvioitavissa. Yllätyksistä ei ole kysymys. Vastuu tarjousten kannattavuudesta on yhtiöillä itsellään. Kärjistäen voi päätellä, että yhtiöille liikennöinti nykyisellä HSL alueella on pakkotyötä. Uusille markkinoillekaan ei ole pääsyä, koska valtion lakisääteinen järjestelmä estää vielä vuosikausia liiketoiminnan laajentamisen pääkaupunkiseudun rajojen ulkopuolelle. Kannattavuutta nykyisillä markkinoilla on pakko hakea tehotuotantoa entisestään tehostamalla. Uhanalaiseksi joutuu matkustajapalvelun laatu. Kaikkien ja etenkin matkustajien etu on tilanteen korjaaminen. Ruotsalaisten esimerkkiä seuraten kilpailuttamisen ehtoja voitaisiin kehittää siihen suuntaan, että merkittävä osa liikenteenharjoittajan saamista tuloista muodostuisi matkustajamääriin perustuvista korvauksista. Liikenteenharjoittajalle tulisi suora riippuvuus matkustajista ja sitä kautta erityinen intressi matkustajapalveluun sekä liikenteen säännöllisyyteen. Tämä asetelma antaisi tilaa yksityiskohtaisen sääntelyn ja sanktioiden vähentämiselle. Vielä kerran kannattaisi pohtia, olivatko halutut seitsemän vuoden sopimuskaudet kolmen vuoden optiolla sittenkään viisas ja tämän päivän maailmaan sopiva ratkaisu. Matemaattinen totuus on, että pitkät sopimukset tekevät liikenteen ja sopimusehtojen kehittämisen vaikeaksi. Olemassa olevia sopimuksia ei nimittäin käytännössä voi parannella. Uudistukset koskisivat vain kilpailuun tulevaa uutta liikennettä. Jos tarjous on ollut alunperinkin huonosti kannattava, siirtää pitkä sopimuskausi tilanteen korjaantumisen seitsemän vuoden päähän. Paljon on pelissä. Ajoittaisista ongelmista huolimatta matkustajat ovat nykyisellä HSL-alueella tyytyväisiä joukkoliikennepalveluihinsa. Kulkumuoto-osuus on kansainvälisesti hyvä eli noin 40%. HSL:än kuulumattomissa kehyskunnissa joukkoliikenne ei vielä ole henkilöautolle tyydyttävä vaihtoehto. Siellä kulkumuoto-osuus jää vaatimattomasti 13%:in. 3

4 LAURI RINTA-KANTO: HSL-alueen markkinat eivät toimi Kuljettajat arvostavat johtajaa, joka tietää, mitä käytännön työ on. Lauri Rinta-Kanto on käynyt säännöllisesti kuljettamassa matkustajia linjalla ja myös tilausajossa, kuten kuvassa. 4

5 Pitkän linjan linja-automies Lauri Rinta-Kanto on odottanut jo kauan helpotusta pääkaupunkiseudun yritysten ahdinkoon, mutta tunnelin päässä ei valoa näy. Pitääkö tulla iso ruumis, ennen kuin tapahtuu, Rinta-Kanto kysyy. TEKSTI JA KUVA: PETRI P. PENTIKÄINEN Westendin Linjan hallintojohtajan tehtävästä koulutusyrittäjäksi siirtynyt Lauri Rinta-Kanto on huolissaan pääkaupunkiseudun bussiyhtiöiden tulevaisuudesta. Markkinat ovat olleet koko 16 vuoden kilpailuttamisen ajan epäterveet, eikä merkkiä paremmasta ole näkyvissä. Voimakkaasti europainotteinen tarjousten arviointi pitää hintatasoa liian alhaisena, ja sopimusten tiukat vaatimukset pistävät yritykset ahtaalle. Sopimuksia voittaneet yhtiöt ovat kuin häkissä. Sopimukseen päästäkseen on sitouduttava kohtuuttomiinkin ehtoihin, eikä ole mahdollisuutta päästä muille markkinoille, Rinta-Kanto sanoo. On jo tutkittuakin tietoa siitä, että markkinat eivät toimi HSL-alueella. Pitääkö tulla riittävän iso ruumis, ennen kuin havahdutaan huomaamaan, mihin on tultu, Rinta-Kanto kysyy. Tilaajan ja tuottajien kesken on mietitty yhdessä muutoksia kilpailun ehtojen parantamiseksi, mutta muutosta ei ole tullut. Viime aikojen ikävä piirre on se, että tilaaja on ryhtynyt kiristämään kaluston kiertoa, ja ajoajat ovat osoittautuneet tiukoiksi kuljettajille. Se on johtanut tapauksiin, joissa aikataulut eivät toimi, mutta korjauksia on jouduttu odottamaan kuukausitolkulla. Kuljettaja on tiukassa tilanteessa, kiire haittaa asiakaspalvelua ja liikenneturvallisuutta. Se johtaa asiakastyytyväisyyden laskuun, ja saattaa jopa aiheuttaa sanktioita yritykselle, Rinta-Kanto luettelee. Alalla on pattitilanne Tilaaja-tuottajasuhde on Rinta-Kannon mielestä mennyt viime vuosina kireämmäksi. YTV:n ja HKL:n laittaminen saman katon alle tuntuu alan yrityksen näkökulmasta vain jäykistäneen vuorovaikutusta, eikä kysymyksiin saa enää helposti vastauksia. Hyvä tavoite, kumppanuus, ei ole toteutunut niin kuin parhaiten toivottiin. Voiko säveltäjä tehdä mestariteoksen, jos hän ei tiedä, miten orkesteri ja kukin sen soittajista toimii? Onko tilaajalla ja kilpailuttajalla enää käytännöllistä ja tarkkaa tuntemusta liikenteen tuottamisen monimutkaisuudesta nykyisillä varsin monimutkaisilla tarjousehdoilla?, Rinta-Kanto kysyy. Pattitilanne näkyy konsulttiyhtiö HM&V:n seudun markkinoista tekemässä selvityksessä. Liikennöitsijät arvostelevat indeksihintaa, joka sisällyttää kustannusnousun korvauksiin vain vajavaisesti, tilaaja puolestaan ihmettelee, mikseivät liikennöitsijät huomioi tätä tarjoustensa hin- 5

6 noittelussa. Selvityksen mukaan kaikki kilpailun osapuolet tietävät myös, ettei kenelläkään mene nyt hyvin. Mutta kenellä on loppujen lopuksi vastuu kilpailutuksen toimivuudesta ja tuloksesta HSL:n alueella? Se on tilaajalla, se määrittää säännöt ja niiden yksityiskohdat. Markkina eli tarjoajat määräävät hinnat, Rinta-Kanto muistuttaa. Tuloksena täytyisi olla sellainen tilanne, että HSL:n tavoitteen mukaisesti asiakas saa parasta saatavilla olevaa joukkoliikenteen palvelua kohtuullisin maksuin ja veroin. Ja, että liikennettä tuotavat yhtiöt pärjäävät taloudellisesti ja henkilökunta voi hyvin. Nyt yhtiöt eivät voi ollenkaan hyvin ja henkilökuntakin joutuu HSL:N REIJO MÄKINEN: Kurjistumisen syy on liian halvat tarjoukset HSL:n Liikennepalvelut-osaston johtaja Reijo Mäkinen ei lämpene Lauri Rinta-Kannon haastattelussaan antamalle kritiikille. Kilpailuehdot ovat kaikkien tiedossa tarjousta tehdessä, eikä ehtoja tiukenneta sopimusaikana. Ei kai se, että sopimusehtoja täytyisi noudattaa, tee niistä kohtuuttomia? Mäkinen sanoo, että kilpailuttamisperiaatteissa on aina pientä hiottavaa, mutta kannattavuuskriisi lähtee kuitenkin yrityksistä itsestään. Tarjouksen tekijä määrää hinnan, ei tilaaja. Kilpailutilanteen tiukkuus, jota voisi kutsua myös hintasodaksi, on johtanut kaikkien kurjistumiseen. Mäkinen sanoo, että tyypillisesti kilpailun voittajalla on ollut sekä halvin hinta että paras kalusto, jolloin yritys on helposti ahtaalla jo liikenteen alkaessa. Taloutta ei tällöin pysty oikaisemaan mikään indeksi, koska tarjoushinnat ovat alun perin liian alhaiset. Sen sijaan esimerkiksi polttoaineveron korotus hyvitetään liikennöitsijöille täysimääräisesti korvaushinnoissa. Mäkinen muistuttaa, että kilpailuttamisperiaatteita täytyy arvioida ja kehittää, ja näin on tehtykin. Joulukuussa ratkaistavalla kilpailukierroksella on käytössä aikaisempaa yksinkertaisemmat periaatteet. HSL-aluetta laajentamalla voitaisiin Mäkisen mukaan luoda pääkaupunkiseudulla toimiville bussiyrityksille uusia markkinoita. Nämä alueet tarjoavat hyvän tilaisuuden ottaa käyttöön uusia hankintatapoja, joissa esimerkiksi liikennöitsijän taloudelliseen tulokseen vaikuttaa myös matkustajamäärä. Tässä joudutaan kuitenkin hetki odottamaan siirtymäajan sopimusten päättymistä, Mäkinen sanoo. työnantajan huonosta voinnista kärsimään. Hyvältä ei näytä tilanne pääkaupunkiseudun ulkopuolellakaan. Linja-autoliitto ajaa tiukasti markkinaehtoisen ja luvanvaraisen liikenteen asiaa, Paikallisliikenneliitto toivoo tilaajamallin laajenevan. Viranomaiset ovat hankalassa tilanteessa, kun he saavat alan tuntevilta edunvalvontajärjestöiltä ristiriitaisia neuvoja. Tuleeko tällä tapaa hyvä lopputulos tulevaisuuden liikenteen järjestämismalliin, sitä uskaltaa Rinta-Kanto epäillä. Westendin Linja on seudun yrityksistä keskikokoisten sarjassa. Se on pärjännyt markkinoilla tekemällä tarkkaan harkittuja tarjouksia ja alihankintaa. Isojen yritysten käyttämiä kalliita suunnitteluohjelmistoja ei ole ollut mahdollisuutta hankkia, ja se tekee vaikeammaksi osallistumisen suuriin ja yhä monimutkaisempiin tarjouskilpailuihin. Yhtiön tulevaisuuden haasteena on myös varikon siirto, kun nykyiselle, ahtaaksi käyneelle tontille rakennetaan pian asuntoja Länsimetron aseman läheisyyteen. Käytännön työtä on hyvä tuntea Lauri Rinta-Kanto on urallaan ollut hyvin erikokoisissa bussiyrityksissä. Alalle hän on käytännössä syntynyt, sillä kotiseudulla Kurikassa Rinta-Kanto siivosi ja tankkasi perheyrityksen linja-autoja heti kun pumpun kahvaan ylettyi. Sain linja-autokortin vuonna 1975, ja oli aika suuri tunne olla yksin vastuussa ajettavasta vuorosta. Pienessä yrityksessä täytyi asiakas ja työntekijät pitää tyytyväisenä. Vajaat 50 vuotta toiminut yhtiö myytiin vuonna 1980, ja Rinta- Kannon veljekset hakeutuivat alan muihin yrityksiin. Lauri päätyi Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla liikennöineeseen Auto-Arvelaan ja Someron Linjaan, joiden pohjalle rakennettu espoolainen Transbus voitti liikennettä 1995 alkaneessa kilpailuttamisessa. Rinta-Kanto on käynyt linjalla säännöllisesti kuljettamassa matkustajia. Käytännön töissä johtajalle esittäytyy todellinen ja avartava maailma. Katu-uskottavuus paranee. On helpompi vastata asiakkaiden toiveisiin, kun tuntee asiat yksityiskohtaisesti linjoilla, jopa pysäkin tarkkuudella. Lisäksi kuljettajat arvostavat korkeammalle esimiestä, joka itsekin osaa tarvittaessa tarttua työhön, ja tuntee kuljettajan työn yksityiskohdat. Kansainvälistyminen avartanut bussialaa Työnantajaa Rinta-Kanto on vaihtanut vain kolme kertaa, mutta Lauri Rinta-Kanto (oikealla) pitää inhimillistä johtamista tärkeänä. Pikapalaverissa on tällä kertaa liikennepäällikkö Timo Vähäkoski. erilaisia nimiä ja omistajia työnantajilla on ollut toistakymmentä. Viimeistä kahta vuosikymmentä on hallinnut alan kansainvälistyminen. Kansainvälisten omistajien myötä Rinta-Kanto on saanut tutustua tarkemmin alaan monissa Euroopan maissa. Kansainvälistyminen on antanut enemmän kuin ottanut. On saatu kokemuksia ja taitoja kilpailuttamisesta ja henkilöstön huomioimisesta, ja suuret taustayhtiöt ovat tuoneet turvaa. Ulkomainen omistajuus on vienyt suomalaisten bussiyritysten osaamista eteenpäin, Rinta- Kanto arvioi. 6

7 Mieleenpainuvimpia kokemuksia omalta uralta ovat olleet Veolian parhaiden käytäntöjen kehittämisryhmä, osallistuminen kansainväliseen viestintätiimiin sekä johtajuuskoulutus, jossa oppi, miten joukkoliikennettä tuotetaan ja kehitetään eri puolilla Eurooppaa. Varsinkin kokemukset henkilöstön huomioimisesta ja koulutuksesta ovat olleet parasta korkeakoulua linja-autoalalla toimivalle. Irlantiin Galwayhin Rinta-Kanto lähetettiin muokkaamaan Veolian ostaman Bus Nestor -yhtiön toimintaa pörssiyhtiön formaattiin. Piti olla polvet notkeana ja joustavina, kun joutui toimimaan yksin oudossa kulttuurissa, ilman maanmiesten turvaa. Kenties siinä irlantilaiset ihmettelivät outoa pohjalaista yhtä paljon kuin tulija oudoksui paikallisia tapoja. Erittäin hieno kokemus, suosittelen voimakkaasti työkiertoa alan sisällä ulkomaita myöten. Missäs muussa kuin tuulessa variksenpoikakaan lentämään oppii? Negatiivisiakin piirteitä kansainvälistymisessä on ollut. Perinteinen suomalainen malli, jossa isännällä on nimi ja kasvot, on vaihtunut ammattijohtajiin. He ovat tuoneet paljon ammattitaitoa ja talousjohtamista, mutta myös tunteettomuutta henkilöstön johtamiseen. Raportoinnin tarve on kovasti kasvanut, osin jo liikaakin. Mitä kauemmas omistajuus menee, sitä tarkemmin halutaan tietää, mitä viimeisen torpan laidalla tehdään. Lypsävät lehmät on laskettava entistä tarkemmin, ja maidon rasvaprosentit raportoitava tarkasti pääkonttorille. Itse Rinta-Kanto kannattaa avoimuutta johtamisessa. Tietoa siitä, missä nyt ollaan ja millä askelmerkeillä tavoitteeseen pyritään, pitää kertoa aktiivisesti. Myös välisaavutusten huomioiminen sekä iloitseminen niistä ovat hyvin tärkeitä raskaalla tiellä. Esimiehen suurin tyytyväisyys tulee siitä, kun työntekijä on iloinen ja menestyy työssään. Sellaiseen tiimiin on mukava kuulua, eikä työntekokaan tunnu raskaalta. Paras johtaja osaa johtaa niin asioita kuin ihmisiä. Pelolla ja rangaistuksen uhalla ei hyviä tuloksia saada. Luottamus työntekijöiden omaan osaamiseen ja onnistunut motivointi tuottaa tuloksia enemmän kuin turbo tuo tehoa moottoriin. 7

8 Joukkoliikenteen markkinaosuus oli Ruotsissa noin 24 prosenttia henkilökilometreistä vuonna Joukkoliikenteellä on Ruotsissa selvästi parempi asema kuin Suomessa, jossa vastaava prosentti on vain 15. Ruotsi yrittää tuplata joukkoliikenteen markkinaosuuden TEKSTI JA KUVAT: PETRI P. PENTIKÄINEN Tämä ei näytä estävän ruotsalaisia tavoittelemasta entistä kovempia tuloksia: edellisen hallituksen kaudella päätettiin, että koko joukkoliikenneala yrittää kaksinkertaistaa markkinaosuutensa. Erittäin kovan tavoitteen saavuttamiseksi perustetussa Tuplausprojek- tissa (Fördubbling) ovat mukana kaikki alan osapuolet: raideliikenne, bussiliikenne, taksit ja viranomaiset. Lähtötilanteessa, vuonna 2006 osuus oli 18 prosenttia. Viime vuosien tulokset ovat olleet hyviä: neljässä vuodessa joukkoliikenne on kasvattanut osuuttaan 24 prosenttiin. Teoriassa tavoite voitaisiin saavuttaa jo Kasvu edellyttää oikeita toimenpiteitä Tukholman läänissä joukkoliikennettä käytetään eniten: siellä markkinaosuus on 47 prosenttia. 8

9 Yli 20 prosentin markkinaosuus on myös Länsi-Göötanmaan, Uppsalan ja Skoonen lääneissä. Suomen kaupunkiseudut eivät pärjää vertailussa Ruotsiin. Keskisuurista kaupungeista joukkoliikenteen käytön kannalta parhaissa, eli Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa asukasta kohti tehtyjen matkojen määrä liikkuu 50 matkan paikkeilla vuodessa. Ruotsin vastaavankokoisissa kaupungeissa, esimerkiksi Boråsissa, Jönköpingissä ja Norrköpingissä on saavutettu yli sadan matkan tuloksia asukkaan Jönköping on yksi Tuplausprojektissa esitellyistä mallitapauksista. Kaupunkiin perustettiin nivelbusseilla hoidettavia runkolinjoja, jotka yksinään kattavat 60% keskustaajaman väestöstä. Etuuksiin investoitiin seitsemän miljoonaa euroa. Subventiota on voitu laskea 50 prosentista 40:een, ja matkustajamäärä on kasvanut 15 prosenttia. Skoonessa paikallisjunaliikenne otettiin jo 1983 alueellisen viranomaisen vastuulle. Junien käyttö kasvoi vuoteen 2006 mennessä kymmenkertaiseksi, ja niiden kuluista 85 prosenttia saadaan lipputuloista. strategian tavoitteet ovat joukkoliikenteen osalta vaatimattomia. Kolmessa skenaariossa osuus voisi nousta prosenttiin, rajua yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja kuljettujen matkojen lyhentämistä edellyttävässä neljännessä skenaariossa osuus voisi olla 25 prosenttia. Uusi selonteko valmisteilla Varsinaisia poliittisia päätöksiä konkreettisista toimista joukkoliikenteen aseman kokonaisvaltaiseksi parantamiseksi ei myöskään ole. Paikallisliikenneliitto on vaatinut, että Suomi aloittaisi Ruotsin kaltaisen selkeän projektin. Liikenne- ja viestintäministeriössä ei haluta ottaa kantaa Ruotsin tavoitteeseen tai siihen, olisivatko yhtä vahvat toimet tarpeellisia myös Suomessa. Liikennepolitiikan osaston yksikönpäällikkö Tero Jokilehto sanoo, että Suomessa valmistellaan parhaillaan keväällä aloittaneen hallituksen liikennepoliittista selontekoa. Kannattaa rauhassa odottaa selontekoa. Sen voin sanoa, että siinä on joukkoliikenteen kannalta mielenkiintoisia asioita. Suomella vaisummat tavoitteet Suomessa vastaavan laajuista, yhteistä hanketta ei ole, eivätkä ääneen lausutut tavoitteet ole lähelläkään markkinaosuuden tuplausta. Matti Vanhasen toisen hallituksen aikaan rakennettu ilmasto- ja energiapoliittinen selonteko arvioi liikenteen markkinaosuuksien muutosta Suomessa vuoteen Joukkoliikenteen osuus henkilöliikenteen matkasuoritteesta oli 15 prosenttia vuonna Selonteon esittämien neljän vaihtoehtoisen Göteborgilla on tavoitteena nostaa joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen osuus nykyisestä 25 prosentista 40:een vuoteen 2025 mennessä. Lisätietoa Ruotsin hankkeesta: 9

10 Turun ja lähikuntien joukkoliikenne järjestetään yhteisenä palveluna ensi vuoden alusta Valmistelu alkoi kesällä 2009 TIMO AHOKANTO, SUUNNITTELIJA TURUN JOUKKOLIIKENNETOIMISTO Turun kaupunginhallitus päätti kokouksessaan jo kysyä seudun 13 kunnalta halukkuutta lähteä mukaan yhteiseen seudulliseen joukkoliikenneorganisaatioon ja toteuttaa asukkaiden palvelut yhteistyössä koko talousalueen matkustajille. Kaikki kunnat ilmoittivat halukkuudesta osallistua asiaa koskeviin neuvotteluihin. Turun kaupunginhallitus päätti kuntien vastausten jälkeen , käynnistää jatkovalmistelut ja neuvottelut seudullisen joukkoliikenneorganisaation perustamiseksi siten, että vuoden 2010 aikana laaditaan palvelutasomäärittelyt. Joukkoliikennetoimisto valmisteli asiaa edelleen. Turun kaupunki myös päätti, että mikäli seudullinen organisaatio perustetaan, tulee siitä seutualueensa toimivaltainen viranomainen. Viranomaisen perustamista koskevat ratkaisevat neuvottelut käytiin vuoden 2011 aikana. Neuvottelujen aikana valmistelutyöryhmä totesi jo hyvissä ajoin, että ensivaiheessa on mielekästä käynnistää seudullinen viranomaistoiminta 6 kunnan välisenä yhteistyönä Kuusi kuntaa allekirjoitti sopimuksen Seudun kuusi kuntaa allekirjoittivat seudullisen viranomaisen yhteistyösopimuksen ja seudulliset joukkoliikenteen viranomaistehtävät siirtyvät lukien Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle. Seudullisen viranomaisen toimivalta-alue tulee olemaan ensivaiheessa Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun Turun seudullisen joukkoliikenneorganisaation toimialue Kartta Turun kaupunki, kiinteistöliikelaitos kuntien muodostama alue. Auran, Länsi-Turunmaan, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Sauvon ja Tarvasjoen kunnilla on oikeus liittyä viranomaisyhteistyöhön myöhemmin edellyttäen, että Turun seudun joukkoliikenteen viranomaisen toimivalta-alue säilyy liittymisen jälkeen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisena ja että yhteistyöhön liittyvä kunta hyväksyy yhteistyösopimuksen. Yhteisessä lautakunnassa on kaikkien kuntien edustus Lautakunnassa on 12 kaupunginvaltuustojen toimikaudekseen valitsemaa jäsentä, joista Turun kaupunginvaltuusto valitsee seitsemän (7) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision ja Ruskon valtuustot valitsevat kukin yhden (1) jäsenen ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Turun kaupunginvaltuusto valitsee asettamistaan jäsenistä puheenjohtajan. Muut kunnat nimeävät varapuheenjohtajan kahden vuoden toimikausi kerrallaan. Kuntien ja Turun kaupungin joukkoliikennetoimiston välisen tiedonkulun varmistamiseksi ja kuntien tilaajanäkökulman välittämiseksi seudullisen joukkoliikennelautakunnan päätösvaltaan kuuluvien asioiden valmistelua varten perustetaan kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan valmistelutyöryhmä. Lisäksi kaupunkiseudun joukkoliikenteen ja kaupunkiseudun ulkopuolelta kaupunkiseudulle tulevan joukkoliikenteen yhteen sovittamiseksi perustetaan säännöllisesti kokoontuva alueellinen joukkoliikennetyöryhmä. Byrokratia ei kasva Seutuyhteistyön edellyttämät Turun joukkoliikennetoimiston organisaation muutokset toteutetaan tehtävien uudelleen järjestelyillä sekä vahvistamalla viestintä- ja markkinointiosaamista ja joukkoliikenteen suunnittelua vaiheittain siten, että kesällä 2012 aikana palkataan seudullinen joukkoliikennesuunnittelija. Kustannukset jaetaan kuntien kesken Viranomaistoiminnan kustannukset on sovittu jaettavan siten, että yhteisten tutkimus- ja kehityshankkeiden kustannukset jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Seutuyhteistyöstä aiheutuvat organisaation ja lautakunnan kustannukset sovitaan valtuustokausittain. Sopimuksen voimaantullessa nämä seutuyhteistyöstä aiheutuvat kustannukset jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Siirtymäajan sopimukset lakkaavat Turun seudulliselle viranomaiselle siirtyy Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta n linja-autovuoroa, joita nykyisin liikennöidään ns. siirtymäajan liikennöintisopimuksilla. Lyhyimmät siirtymäajan sopimukset päättyvät Seudullisen viranomaisen ensimmäisiä suuria päätöksiä onkin päättää Turun seudun uusi järjestämistapa. Tämä päätös on suunniteltu tehtäväksi kesään 2012 mennessä.

11 40. PAIKALLISLIIKENNEPÄIVÄT TURUSSA

12 Sipoo innolla mukaan HSL:ään TAPIO TOLMUNEN TIEDOTTAJA, HSL Sipoolaiset odottavat HSL:ään liittymisen tuovan heille edullisempia matkalippuja. Matkustaminen selkeytyy, kun kunta kuuluu ensi vuoden alusta lähtien yhtenäiseen lippujärjestelmään muiden HSL-alueen kuntien kanssa. HSL:ään liittyminen on Sipoolle mittava taloudellinen satsaus, mutta kunta päätti kuitenkin lähteä mukaan. Odotukset joukkoliikenneyhteistyöstä ovat positiiviset. Tärkein hyöty on alussa se, että liput tulevat edullisemmiksi, kun HSL:n matkakortti tulee käyttöön, Sipoon kunnan erikoissuunnittelija Rita Lönnroth sanoo. Kulkeminenkin helpottuu, kun Sipoo on mukana yhtenäisessä lippujärjestelmässä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Sipoon joukkoliikenteen pulmat ovat maaseutukunnalle tyypillisiä: kunnan pinta-ala on iso ja yhteydet harvahkot. Kunnan keskuksesta Nikkilästä kulkee Helsinkiin paljon busseja, samoin Etelä-Sipoon ja Helsingin välillä, mutta muualla vuoromäärä on pienempi. Etenkin ilta- ja viikonloppuliikenne on vähäistä. Ilman autoa on vaikea päästä kulkemaan, Lönnroth sanoo. Suurin osa bussiliikenteestä on Sipoon läpi kulkevaa liikennettä, joka kuuluu jatkossakin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen eli Ely:n toimivaltaan. Kunta voi kuitenkin hyötyä HSL:n asiantuntemuksesta sisäisten bussivuorojensa suunnittelussa. Sipoo aukeaa uuteen suuntaan Liikennöitsijöiden ja Sipoon kunnan solmimat siirtymäajan liikennesopimukset merkitsevät sitä, että bussiyhtiöt suunnittelevat Sipoon sisäiset reitit ja aikataulut vielä vuosia. Kuva: HSL/Mikko Ryhänen 12

13 HSL:n liput käyttöön Sipoon liikenteessä Kun Sipoo liittyy HSL:ään vuoden 2012 alussa, matkakortin kausi- ja arvoliput tulevat käyttöön Sipoon bussiliikenteessä. Kerava ja Sipoo muodostavat yhteisen sisäisen maksualueen. HSL-alue jakautuu vuoden vaihteesta lähtien viiteen kuntarajoihin perustuvaan sisäiseen vyöhykkeeseen: Helsinki, Espoo-Kauniainen, Vantaa, Kerava-Sipoo sekä Kirkkonummi. Kirkkonummi sekä uusi Kerava-Sipoo -vyöhyke ovat ns. kolmatta vyöhykettä, jolla käytetään lähiseutulippuja. Vuoden vaihteen jälkeen kahden vyöhykkeen lähiseutulipulla pääsee matkustamaan Sipoon, Keravan, Vantaan, Kirkkonummen, Espoon ja Kauniaisten alueella. Kolmen vyöhykkeen lähiseutulippu kelpaa edellisten lisäksi Helsingissä. Kirkkonummen sisäisten kerta- ja arvolippujen vaihtoaika pitenee 60 minuutista 80 minuuttiin. Uuden Kerava-Sipoo -vyöhykkeen kerta- ja arvolippujen vaihtoaika on samoin 80 minuuttia, kun Keravan sisäisten lippujen vaihtoaika on nykyisin 60 minuuttia. Kertakortille ladattavien lippujen valikoima laajenee koko HSL-alueelle. Kahden tunnin lippuja ja vuorokausilippuja (1-7 vrk) saa vuoden alusta alkaen kuntien sisäisinä lippuina, seutulippuina sekä lähiseutu 2- ja lähiseutu 3 -lippuina. Valikoimassa ovat myös lasten liput. HSL:n rooli on alussa pienimuotoista kehittämistä. Esimerkkinä vaikkapa se, että SOK rakentaa tällä hetkellä logistiikkakeskusta Sipooseen lähelle Keravan rajaa ja Sipoosta on kysytty, voisimmeko jatkaa jonkun bussilinjamme sinne, HSL:n linjasto- ja aikataulusuunnitteluryhmän päällikkö Arttu Kuukankorpi sanoo. Jos Sipoon bussit jatkavatkin ensi vuonna kutakuinkin entisin reitein ja aikatauluin, HSL:ään liittyminen saattaa avata kunnan ikkunoita uuteen suuntaan. Sipoo näkyy entistä paremmin kartalla myös aivan sanamukaisesti, kun linjat saadaan HSL:n Reittioppaaseen, Lönnroth mainitsee. HSL:N TOIMITUSJOHTAJA SUVI RIHTNIEMI: Tavoitteena 14 kunnan järjestelmä HSL laajenee vuodenvaihteessa, kun Sipoo liittyy laajenevaan joukkoliikennejärjestelmään. Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi on iloinen Sipoon ratkaisusta, jonka hyödyt ovat kaksisuuntaisia. Se on päänavaus HSL:n laajenemiselle. Kunnan asukkaat saavat käyttää parempia palveluista, ja toisaalta myös vanhan YTValueen asukkaat voivat matkustaa samalla lippujärjestelmällä uusiin kuntiin. Haluan korostaa, että laajentuminen vaikuttaa aina molempiin suuntiin. Seuraavaksi katseet kohdistuvat Järvenpäähän, joka otti vuoden aikalisän ja harkitsee liittymistä aikaisintaan Järvenpäätä arveluttavat joukkoliikenteen järjestämiskustannukset, jotka väistämättä kohoavat liittymisen myötä. Sama huoli on myös Tuusulassa ja Nurmijärvellä. Se riippuu, mihin verrataan. Esimerkiksi Nurmijärvi-lippu on sinänsä hyvä asia, mutta se on matkustajan kannalta suppea tuote verrattuna HSL-järjestelmään, joka kattaa kaiken liikenteen, Rihtniemi huomauttaa. HSL:ssä jo olevan Keravan osuus on tullut kalliimmaksi kuin suunniteltiin. Joukkoliikenteen matkustajamäärä on Keravalla noussut arvioitua nopeammin, kun on ollut hyvä järjestelmä käytössä. Lisäksi on nostettu palvelutasoa Keravan sisäisillä linjoilla, Rihtniemi perustelee. Julkisen sektorin vaikea vuosikymmen voi vaikuttaa HSL:n laajenemispyrkimyksiin, Rihtniemi sanoo. Kyllä se voi hidastaa laajenemista. Riippuu siitä, millaisen strategian kunnat valitsevat. Jos hyvin hoidettu joukkoliikenne nähdään vetovoimatekijänä, se voi ajaa jonkun muun asian ohi. Valtaa jaetaan HSL:ssä jäsenkunnan asukasluvun perusteella. Rihtniemi sanoo, että pientenkin ääni kuuluu silti. Valmistelussa keskustellaan kaikkien kuntien edustajien kanssa. Kunnilla on asiantuntijaedustus hallituksessa, ja tämänhetkisen perussopimuksen mukaan kunnat, joilla ei ole varsinaista hallituspaikkaa, saavat kokouksiin varajäsenen, jolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus. Hallitus ei ole montaa kertaa edes äänestänyt. Tavoitteena on, että jollakin aikataululla HSL kattaa kaikki 14 Helsingin seudun kuntaa. Luvanvaraisen, toistaiseksi kilpailulta säästyneen bussiliikenteen siirtymäajan päättyminen vuonna 2017 on yksi rajapyykki. Suunnittelu pitää käynnistää hyvissä ajoin, jotta joukkoliikenne voidaan järjestää hyvin siirtymäajan päätyttyä. 13

14 Kirkkonummen kunnanjohtaja Aarnio pitää joukkoliikenneyhteistyötä kilpailukykytekijänä Kirkkonummi liittyi HSLalueeseen heti sen syntyessä lähtien. Kunta on iso, pinta-alaa on lähes 400 km2 ja asukkaita Kirkkonummi sijaitsee läntisellä Uudellamaalla meren rannassa Vihdin, Siuntion, Inkoon ja Espoon naapurina. Haasteena ovat kunnan monta taajamaa ja hajaasutusalueet. Joukkoliikenteen käyttäjinä ovat työssäkäyvät, eläkeläiset ja myös lukuisat koululaiset, joita on suomen- ja ruotsinkielisiä. Töihin kuljetaan sekä kunnan sisällä että paljon Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Kirkkonummella olemassa olevat bussien linjaliikenneluvat ovat voimassa vuoteen 2014, osa pidempäänkin, vuoteen 2018 asti. HSL on kartoittanut kunnan, sen asukkaiden, yritysten ja koulutoimen tarpeita ja toiveita joukkoliikenteen suhteen. Peruskartoitus sisälsi myös väestörekisteriotantaan perustuneen asukaskyselyn, erityisen internet-tutkimusyhteisön keskusteluineen ja tutkimuksineen, yrityskontaktoinnit ja suunnitelmaesittelyt isoimmissa taajamissa. Linjaston päälinjat on nyt suunniteltu. Tarkempi aikataulusuunnittelu ja viimeistely sekä liikenteen kilpailutus on vielä edessä. HSL:n tavoitteena on selkeästi yksinkertaistaa linjastoa ja parantaa tarjontaa. Yhtenäinen lippualue tuli HSL:ään liittymisen myötä. Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio analysoi muutosta kunnan järjestämästä liikenteestä HSL:n jäsenkunnaksi. HSL-alue muodostuu kunnista, joissa joukkoliikenteen tarpeet ovat erilaiset. Tarmo Aarnio Kirkkonummen kunnanjohtaja Myös suurten kaupunkien sisällä on alueita, joiden palvelutarpeet ja keinot niihin vastaamiseksi vaihtelevat. Samoin on Kirkkonummella. Kirkkonummella rantarata on keskeinen joukkoliikenneväylä, jossa tehdään päivittäin tuhansia työmatkoja. Raideliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi myös liityntäpysäköintipaikkojen järjestäminen on keskeistä, mitä Kirkkonummi onkin toteuttanut määrätietoisesti omalla kustannuksellaan. Linja-autoaseman siirto rautatieaseman viereen on helpottanut myös yksinomaan julkisilla liikennevälineillä liikkuvia kuntalaisiamme. Maantieteellisesti laajan kuntamme joukkoliikenne ei voi kuitenkaan toimia yksinomaan lähijunaliikenteen varassa vaan tarvitsemme myös alueellisesti ja aikataulullisesti kattavaa bussiliikennettä. Länsimetron valmistuminen ja syöttöliikenne Kirkkonummelta Matinkylän metroasemalle tulee aikanaan vaikuttamaan myös Kirkkonummen joukkoliikenteeseen. Kustannustietoisuutta ja nykypäivän houkuttelevuutta -Jo HSL:n perustamisvaiheessa kustannukset olivat keskeisessä roolissa Kirkkonummen tehdessä ratkaisuaan kuntayhtymään liittymisestä. Epätietoisuus kustannusten kokonaismäärästä ja kunnan ohjausvallan vähentyminen huolestuttivat, mutta toisaalta kirkkonummelaisten joukkoliikenteen käyttäjien toiveet monipuolisesta ja koko pääkaupunkiseudun kattavasta joukkoliikenneverkosta houkuttivat. Joukkoliikenteen tehokas järjestämistapa edellyttää suuruuden ekonomiaa ja siinä HSL on yksittäistä kuntaa parempi toimija. Kustannukset ovat nousseet Kirkkonummellakin mutta niin ovat myös joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet ja käyttäjien määrä. Ja vertailua ei voi tehdä tilanteeseen ennen ja jälkeen HSL-jäsenyyden, koska joukkoliikennettä Helsingin seudun kunnissa on kehitettävä järjestämistavasta riippumatta. -Kunnan houkuttelevuuteen asuinpaikkana ja yritysten sijaintipaikkana vaikuttavat monet tekijät. Kirkkonummella on sekä tutkitusti että mielikuvissa hyvä maine, johon ovat vaikuttaneet viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö sekä viime aikoina huomattavasti parantuneet kaupalliset palvelut. Nuorekas ja koulutettu väestö kiinnostaa myös yrityksiä potentiaalisina työntekijöinä. Toimiva ja riittävän kattava joukkoliikenne on selkeä kilpailukykytekijä tuodessaan vaihtoehdon työmatka- ja muulle liikkumiselle. Jatkossa -Joukkoliikenteen käyttäjiltä eri kanavista saatu palaute liit- 14

15 tyy eniten aikataulujen pitävyyteen erityisesti lähijunaliikenteessä, myös rantaradalla liikennöivä vanha junakalusto aiheuttaa närää. Näissä toivoisimme HSL:ltä joukkoliikenteen tilaajana jämäkämpää otetta ja johon sillä on yksittäistä kuntaa suurempi vaikutusmahdollisuuskin. - Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo ovat jo valinneet HSL:n joukkoliikenteensä tilaajaksi. Pidän luonnollisena kehityssuuntana, että myös muut Helsingin seudun kunnat tulevat HSL:n jäseniksi. Sitä kautta kehyskuntien joukkoliikenteen tarpeet ja erityispiirteet tulevat entistä paremmin huomioiduksi - mikä koituu viime kädessä joukkoliikenteen käyttäjien hyödyksi ja eduksi, katsoo kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Maantieteellisesti laajan kuntamme joukkoliikenne ei voi kuitenkaan toimia yksinomaan lähijunaliikenteen varassa vaan tarvitsemme myös alueellisesti ja aikataulullisesti kattavaa bussiliikennettä. 15

16 VR pyrkii täsmälliseen talviliikenteeseen Talvi on alkanut ja VR-konserni on tehnyt paljon, jotta junaliikenne olisi täsmällistä myös lumisena aikana. ANNIKKA ITKONEN KAISA KERONEN / VR GROUP Kahtena edellisenä talvena junaliikenteen täsmällisyys on ollut huonolla tolalla. Vaikka viime talveen varauduttiin laajalla rintamalla, se ei riittänyt. Nyt täsmällisyyttä on parannettu systemaattisemmin. VR:lle perustettiin erityinen täsmällisyysprojekti, jonka tarkoituksena on saada aikaan merkittäviä muutoksia ja kohentaa junaliikenteen täsmällisyyttä, täsmällisyysprojektin päällikkö Antti Korhonen kertoo. Täsmällisyys on todella tärkeä 16

17 asia VR-konsernille, ja projekti on koko talon yhteinen asia. Olemme halunneet investoida tason nostamiseen ja uskomme, että sijoitukset näkyvät positiivisena kehityksenä asiakastyytyväisyydessä ja siten myös matkustajamäärissä. Kuva: Petri Pentikäinen Olemme erityisesti etsineet keinoja, joilla pystyttäisiin katkaisemaan myöhästymisketjuja. Tavoitteena on, että yksi myöhästyminen ei heijastuisi niin helposti muihin junavuoroihin, Korhonen toteaa. Helsingin varikolla kaluston kunnossapitoa on tehostettu ja ratapihatyöhön on rekrytoitu lisää henkilökuntaa. Junien halutaan lähtevän talvella varikolta matkaan aikataulussa ja täysterässä. Kaluston kunnossapito talvivalmiudessa Junien kunnossapidon ja Helsingin varikkoalueella tapahtuvan liikenteen sekä ratapihatyön tehostaminen ovat yksi iso askel kohti sujuvampaa liikennettä. Helsingin varikolla kaluston kunnossapitoa on tehostettu ja ratapihatyöhön on rekrytoitu lisää henkilökuntaa. Junien halutaan lähtevän talvella varikolta matkaan aikataulussa ja täysterässä. Uskon, että tulevana talvena liikenne sujuu kahta viime vuotta paremmin, jos olosuhteet ovat samanlaiset. Täysin ongelmatonta talvea emme kuitenkaan voi luvata, jos kelit ovat hankalat, Helsingin varikon päällikkö Juha Ohvo pohtii. Kahtena viime talvena junat eivät päässeet Helsingin varikolta matkaan niin kuin niiden olisi pitänyt. Ongelmana olivat ratapihan lumi ja jäätyneet vaihteet. Kalustorikot toivat lisää mutkia matkaan. Ratapihan lumitöistä vastaa Liikennevirasto, ja käytännössä työt tekee VR Track. Varaudumme lumisiin päiviin ja suunnittelemme lumityöt yhdessä viraston ja VR Trackin kanssa. Ratapihan lumisuudesta johtuvat ongelmat vähenivät jo viime talvena edellisvuoteen verrattuna, Ohvo selvittää. Häiriötilanteiden varalle suunnitelmia Junien kunnossapidon ja varikon ratapihaliikenteen kehittämisen lisäksi VR-konserni on valmistautunut talveen monin muinkin keinoin. Häiriötilanteiden varalta on tehty erilaisia valmiussuunnitelmia. Helsingin asemalla on nyt vapaita vararaiteita, joille junia voidaan ohjata häiriön sattuessa. Pääkaupunkiseudun lähiliikennejunia ja kaukoliikenteen IC2- junia ajetaan entistä enemmän vakiokokoonpanoilla. Se vähentää vaihtotöitä ja vapauttaa tilaa Helsingin ahtaalle ratapihalle. Kaukojunien aikatauluihin on lisätty pelivaraa. Aikataulut muuttuivat eniten häiriöalttiilla Tampe- osalla, missä matka-ajat pitenivät keskimäärin kymmenellä minuutilla. Pendolinojen aikatauluihin on lisätty liikkumavaraa kaikkialla Suomessa. Joidenkin kaukojunien kääntymisaikoja asemilla on pidennetty. Helsingin varikolla ja Tampereen ratapihalla on talvella lähtövalmis varajuna. Lisäksi junavuoroja on vähennetty maltillisesti. Lähiliikennejunia lyhennetään joulun välipäivinä ja hiihtoloma-aikaan, kun arkipäivien matkustajamäärät ovat huomattavasti tavallista alhaisempia. Näin vapautetaan kalustoa kunnossapitoa varten. Glykolilaite tositoimissa VR-konserni otti viime joulukuussa Helsingin varikolla käyttöön kaksi glykolilaitteistoa. Niiden avulla yritetään estää jään ja lumen kertymistä junan rakenteisiin sekä sulattaa jo kertynyttä jäätä ja lunta. Viime vuosi oli glykolilaitteen osalta enemmän kokeilua, koska pääsimme käyttämään laitetta vasta kesken talven. Laitteen konkreettisia hyötyjä voidaan arvioida, kun saadaan enemmän kokemusta, Juha Ohvo kertoo. Kun glykolilaite voidaan tänä vuonna ottaa käyttöön jo ennen talvea, sen suojaamisteho on mahdollisesti viime talvea parempi. Tähän asti saatujen kokemusten perusteella glykolilaitetta on paranneltu. Esimerkiksi ruiskun kohdistusta on muutettu ja keräilyaltaita pidennetty. Jos glykolilaite toimii kuten suunniteltu, siitä voi olla iso apu erityisesti lähiliikenteen Sm1- ja Sm2-junien jäätymisongelmiin ja niiden aiheuttamaan kunnossapitokierteeseen, Ohvo pohtii. 17

18 Turku edistää biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena Turun kaupunki pyrkii edistämään ilmastoystävällisen biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena. Tavoitteena on, että ensimmäiset biokaasubussit tulevat kaupungin joukkoliikenteeseen jo lähivuosina. TEKSTI: LIISA MAINELA KUVAT: RONI LEHTI Biokaasun käyttöä on pohdittu Turussa noin kahden vuoden ajan. Näillä näkymin Turku on ensimmäinen suomalainen kaupunki, joka ottaa biokaasun joukkoliikennekäyttöön. Biokaasuhanke lähti vajaat kaksi vuotta sitten käyntiin kaupungin sisäisen, poikkihallinnollisen työryhmän asettamisesta. Ryhmässä olivat jäseninä mm. joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte ja ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen. Jatkoselvitystä tekemään tarvittiin kaupungin ulkopuolista asiantuntemusta. Sitä saatiin Åbo Akademin Kemiantekniikan laitokselta ja PBI-instituutilta. Biokaasua syntyy Turussa Topinojan kaatopaikan yhteydessä toimivassa Biovakka Suomi Oy:n laitoksessa. Raaka-ainetta eli jätevesilietettä tuodaan ko. laitokseen rekoilla vankiloistaan tunnetun Kakolanmäen uumeniin rakennetusta seudullisesta jätevedenpuhdistamosta. 18

19 Kaksi kuukautta sitten liikennebiokaasun käytön edistämishanke tuli poliittiseen päätöksentekoon. Poliittisten ryhmien edustajat Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa, joukkoliikennelautakunnassa ja kaupunginhallituksessa näyttivät sille vihreää valoa. Aikaisimmillaan ensimmäiset biokaasubussit tulevat Turun sisäisille reiteille vuoden 2014 keväällä. Siihen että kaikki Turun paikallisliikenteen bussit kulkevat biokaasulla kuluu kuitenkin vielä vuosia. Turun sisäisen liikenteen reiteillä ajaa päivittäin nyt yhteensä noin 180 bussia. Taloudellisinta on aloittaa isolla volyymillä Työryhmätyön ja jatkoselvittelyn keskeisimpiä toteamuksia oli, että biokaasun käyttöönotossa liikennepolttoaineena on kannattavinta lähteä liikkeelle riittävän isolla volyymilla. Joukkoliikenteestä toisin sanoen kannattaa aloittaa. Silloin saadaan tarvittavat investoinnit kuoletettua taloudellisesti kestävällä tavalla. Tavoitteena on kuitenkin, että biokaasun käyttö yleistyy Turussa lähivuosina muussakin autoliikenteessä. Esimerkiksi jäteautot ja taksit voisivat käydä biokaasulla, samoin luonnollisesti kaikki ne isot ja pienet autot, joita Turun kaupunki itse käyttää kuljetuksissaan. Myös yksityisautoille biokaasu olisi ympäristöystävällinen polttoainevaihtoehto. Raaka-aineesta ei tule pulaa Turun kaupungin tavoitteena on jo ensi kevään aikana saada aikaan tarkempi suunnitelma, jonka pohjalta voidaan päättää biokaasun käytöstä polttoaineena kaupungin sisäisessä joukkoliikenteessä. Mistä biokaasua sitten tultaisiin saamaan? Vastaus on, että läheltä. Turkua ja sen lähialueita palvelevalla Topinojan kaatopaikalla, Biovakka Suomi Oy:n laitoksella, syntyy biokaasua jätevesilietteestä. Biovakan suurin asiakas lietteen toimittajana on Turun seudun puhdistamo Oy, jonka jätevedenpuhdistamo valmistui muutama vuosi sitten vankiloistaan kuuluisan Kakolanmäen uumeniin. Turun seudulla arvioidaan jo nyt olevan riittävästi biokaasutuotantoa liikennebiokaasun valmistuksen käynnistämiseksi. Biokaasun puhdistuksesta ja myynnistä vastaisi sitä varten perustettava paikallinen yritys, jossa voisi olla mukana myös kansallisia toimijoita. Bussivarikkokin tarvitaan. Selvitettävää riittää kuitenkin vielä. Esimerkiksi tankkauspisteitä tullaan pohtimaan tarkkaan, koska pisteiden sijainti vaikuttaa bussiliikenteen kilpailutukseen ja eri tarjoajien tasavertaisuuteen. Myös varajärjestelmän tulee olla kunnossa. Pertti Heinonen (kuvassa vasemmalla) yhdessä PLL:n joukkoliikennefoorumin kanssa Työuralle osunut useita joukkoliikenteen merkkipaaluja Pertti Heinonen eläkkeelle Turun kaupunkia vuoden 1979 lopulta saakka palvellut joukkoliikennetoimiston hallintopäällikkö Pertti Heinonen on jäämässä eläkkeelle ensi huhtikuun alussa. Päivätyöstään Pertti on ollut poissa nyt jo muutaman viikon voidakseen pitää kertyneet lomapäivänsä pois ennen eläkepäivien alkamista. Tullessaan Turun palvelukseen Heinonen sai ensi tehtäväkseen suunnitella pysäkkikatoksia tärkeimmille bussipysäkeille. Sadoille pysäkeille tarvittiin ja ripeästi saatiinkin kunnolliset katokset. Omalta osaltaan merkittävimpänä uudistyönään Pertti pitää kuitenkin Turun paikallisliikenteen rahastusjärjestelmän uudistamista. Elektronisilla rahastuslaitteilla korvattiin ensimmäiseksi, 1980-luvun lopulla, kaupungin liikennelaitoksen mekaaniset, kuljettajakäyttöiset laitteet. Uudistustyö jatkui ja bussimatkojen rahastaminen saiaina vain modernimpia muotoja. Esimerkiksi 1990-luvun alussa aloitettu Turun etäluettava bussikorttikokeilu oli ainutlaatuinen koko maailmassa. Turun joukkoliikenteessä tehdään vuosittain runsaat 20 miljoonaa matkaa. Kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet on tältä osin saavutettu vuosi vuodelta paremmin. Turussa puhaltavatkin Pertti Heinosen mukaan joukkoliikenteelle hyvin suotuisat tuulet. - Mikä muutama vuosi sitten tuntui mahdottomalta näyttääkin nyt mahdolliselta, raitiovaunuliikenteen uudelleen tuleminenkin, Heinonen sanoo. Paikallisliikenneliiton tehtäviäkin hänelle on matkan varrella kertynyt: Pertti aloitti Liikennesuunnittelutoimikunnan puheenjohtajana 1980-luvun puolivälin tietämillä, ja on ollut siinä tehtävässä aina näihin päiviin saakka. Myös liiton Matkakorttifoorumin puheenjohtajuus tuli foorumia 2004 perustettaessa Pertti Heinosen harteille. Teksti: Liisa Mainela 19

20 Tampereen moderni kaupunkiraitiotie MIKA PERIVIITA JOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ TAMPEREEN KAUPUNKI Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuuden joukkoliikennejärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, joka hyödyntää kustannustehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen vahvuuksia. Perustana toimivan bussiliikenteen lisäksi liikennekäytävissä, joissa joukkoliikenteen määrät ovat erityisen suuret, otetaan käyttöön tehokkaampia joukkoliikennemuotoja, kuten raitiotie- ja lähijunaliikennettä. Alustavan yleissuunnitelman suunnittelualue Hervanta Keskusta Lentävänniemi on ensimmäinen osa modernin kaupunkiraitiotien verkkoa. Alustavassa yleissuunnitelmassa on paikannettu kaupunkiraitiotien parhaimmat linjausvaihtoehdot, laadittu suunnitelmat kaupunkiraitiotien toteuttamisesta sekä vertailtu kaupunkiraitiotien ja bussiliikenteen eroja. Tavoite Modernin kaupunkiraitiotien tavoitteena on ensisijaisesti joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Sujuvan, helppokäyttöisen ja helposti ymmärrettävän joukkoliikennejärjestelmän avulla kannustetaan ihmisiä käyttämään spontaanisti joukkoliikennettä sekä pyritään houkuttelemaan uusia joukkoliikennematkustajia muun muassa joukkoliikennettä epäsäännöllisesti käyttävien joukosta. Moderni kaupunkiraitiotie Moderni kaupunkiraitiotie on nykyaikaista tekniikka hyödyntäen toteutettu katuverkossa ja sen läheisyydessä kulkeva raitiotie, joka yhdistää pikaraitiotien nopean liikennöinnin ja perinteisen raitiotien helppokäyttöisyyden. Nopeuden edellytyksenä ovat suora, geometrialtaan korkeatasoinen ja oma kulkuväylä mahdollisimman suurella osuudella linjauksesta. Helppo saavutettavuus varmistetaan katutason pysäkeillä sekä tiheällä pysäkkivälillä. Nopean raitiotiematkan lisäksi pyritään minimoimaan koko matkaketjuun kuluva aika mm. luotettavan liikennöinnin, lyhyiden kävelymatkojen sekä sujuvien vaihtojen avulla. Hervanta Keskusta Lentävänniemi-kaupunkiraitiotie on vaihtoehdosta riippuen noin kilometriä. Tällä välillä on pysäkkiä, jolloin keskimääräiseksi pysäkkiväliksi tulee noin 600 metriä. Pysäkkiväli on tiheämpi keskustassa ja radan päissä kuin siirtymäosuuksilla. 20

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Kunnanhallitus nro 13/ SISÄLLYSLUETTELO

Kunnanhallitus nro 13/ SISÄLLYSLUETTELO nro 13/2015 SISÄLLYSLUETTELO KH 188 KH 189 Kokouksen järjestäytyminen Esisopimuksen hyväksyminen Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän kanssa koskien lähijunaliikenteen järjestämistä välillä -Helsinki

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TURUN KAUPUNKISEU- DULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS 2.5.2011) 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRAN-

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus Hallitus 10 08.12.2015 10 MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/07.71.711/2015 Hallitus Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p.

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Jyväskylä Tuomo Kojo Linja- autoliitto

Jyväskylä Tuomo Kojo Linja- autoliitto Jyväskylä 13.2.2013 Tuomo Kojo Linja- autoliitto Saadaanko kevää ään n 2013 aikana vastaukset mm. seuraaviin asioihin? Valtion ja kuntien rahoituksen riittävyys palvelutason parantamiseen ja bussiliikenteen

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Talousjohtaja Pirjo Laitinen, p , vastaava taloussuunnittelija Jukka Kaikko, p

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Talousjohtaja Pirjo Laitinen, p , vastaava taloussuunnittelija Jukka Kaikko, p Hallitus 150 25.10.2011 HSL-LIIKENTEEN LIPPUJEN HINNAT 2012 62/07/72/720/2010 hall 150 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Talousjohtaja Pirjo Laitinen, p. 4766 4070, vastaava taloussuunnittelija

Lisätiedot

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014

Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014 Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014 Lähtökohdat Suuri osa Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden joukkoliikenteestä 1.7.2014 Tampereen joukkoliikenteen hoitoon Avaa mahdollisuuden

Lisätiedot

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 97 KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO POSELY/387/2016 22.3.2016 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 34 25.06.2015. 34 Asianro 4874/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 34 25.06.2015. 34 Asianro 4874/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 34 Asianro 4874/08.01.00/2015 Joukkoliikenteen kilpailutustutkimus Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Kunnallistekninen suunnittelu ja vesihuollon järjestämistehtävät

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014

Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Niilo Järviluoma ja Antti Kataja 12.3.2015 2 Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Vuodesta 2014 alkaen

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN LIITTYMINEN HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN JÄSENEKSI

SIPOON KUNNAN LIITTYMINEN HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN JÄSENEKSI HSL/PLE + Sipoon kunta/rlö/hul 14.9.2011 SIPOON KUNNAN LIITTYMINEN HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN JÄSENEKSI Johdanto/tausta Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) perustettiin kesäkuussa

Lisätiedot

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Page 1 of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 42 Asianro 4014/08.01.01/2014 Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkakohteiden liikennöintisuunnitelmat Kannusteurakkasopimukset Suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO LIITE 1 KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36,

Lisätiedot

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11. 1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.2009 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN

Lisätiedot

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 YHTYMÄKOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Liite 4 ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN TALOUSARVIO

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Suositukset työsuhdelippuj suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Työsuhdelippu - työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu vuoden 2006 alussa voimaan astuneen tuloverolain muutoksen

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 25.08.2014 Sivu 1 / 1 3421/08.01.00/2014 48 HSL-kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän keskinäisen Länsimetron ja Kehäradan joukkoliikenneinfran kustannusten jakamista koskevan sopimuksen hyväksyminen

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Uusi reittiopas otettu käyttöön huhtikuussa 2015 (reittiopas.foli.fi)

Uusi reittiopas otettu käyttöön huhtikuussa 2015 (reittiopas.foli.fi) Uusi reittiopas otettu käyttöön huhtikuussa 2015 (reittiopas.foli.fi) Muutamia kymmeniä pysäkkinäyttöjä asennettu Föli alueelle Mobiililiput luetaan sähköisesti samalla lukijalaitteella kuin bussikortitkin.

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12. Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.2013 Kysymys 1: Maaseutuliikenne kilpailutetaan kannusteurakkana. Erityisesti

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Ympäristötoimiala Lautakunta: Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Sopimuksen tarkoitus: Tällä sopimuksella lautakunta ja Turun kaupungin ympäristötoimialan johto ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 1665/2016 08.00.00 67 Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari 10.3.2016 Osastonjohtaja Tero Anttila Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Mistä PSA-suojan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02.

TAMPEREEN KAUPUNKI HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02. TAMPEREEN KAUPUNKI 8.8.2016 HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02.01/2014 PALAUTEKOOSTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta

Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta Kehärata ja Länsimetro JOSE 20.5.2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Joukkoliikenneinfran kustannusten kohdistaminen

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Kuopion ja Joensuun toimivalta-alueiden joukkoliikenteen järjestämistaparatkaisut ja kilpailuttamisen valmistelu

Kuopion ja Joensuun toimivalta-alueiden joukkoliikenteen järjestämistaparatkaisut ja kilpailuttamisen valmistelu Kuopion ja Joensuun toimivalta-alueiden joukkoliikenteen järjestämistaparatkaisut ja kilpailuttamisen valmistelu Aika: 19.3.2013 klo 15:00 17:30 Paikka: Valtuusto-virastotalo, Suokatu 42, Kuopio, valtuustosali

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Poimintoja hallitusohjelmasta

Poimintoja hallitusohjelmasta Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä

ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä 13:00 HSL & paikkatiedot (Markku Huotari) 13:20 HSL:n joukkoliikennerekisteri (Krister Karppinen) 13:40 Uusi reittiopas (Tuukka Hastrup) 14:00 Lippu- ja informaatiojärjestelmä

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Tampereen ratikka Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015 projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Yleissuunnitelma 2014 Yleissuunnitelma valmistunut huhtikuussa 2014 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt yleissuunnitelman

Lisätiedot

Hankkeen esittely ja päivän tilanne

Hankkeen esittely ja päivän tilanne Hankkeen esittely ja päivän tilanne Tampereen raitiotieallianssin hankintapäivä ammattilaisille Galleria Nottbeck, 30.5.2016 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen infra

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Laura Langer 1.11.2013 Yhteenvedon tarkoitus Yhteenveto on tarkoitettu liikenteenharjoittajien

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot