Päätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Päätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten."

Tauno Tuominen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Valtuusto Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Valtuutettujen aloitteet / Jaakko Jukkolan valtuustoaloite / Vastine Valt Khall Teknltk Valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukaan kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmillä ja valtuutetuilla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kunnan hallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käy dään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Kunnanhallituksen on vuosittain maa liskuun lop puun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuu tettu jen te ke mistä ja kun nanhallitukselle lä hetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden lop puun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryh dytty. Val tuusto voi todeta, mitä aloit teista on käsitelty loppuun Valtuutettu Jaakko Jukkola jätti valtuustoaloitteen rasvattoman maidon käytöstä Pyhäjoen kunnan laitoksissa. Valtuustoaloite pöytäkirjan liitteenä. Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten. Kunnanhallitus lähettää valtuustoaloitteen tekniselle lautakunnalle ja ruo ka palve lu- ja siivouspäällikölle valmisteltavaksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Jaakko Jukkolan valtuustoaloite rasvattoman maidon käytön lopettamiseksi Pyhäjoen kunnan laitoksissa on saapunut jatkovalmisteluja varten.

2 Lainsäädännön linjaukset ravitsemukseen: Pyhäjoen kunnan keittiöissä on noudatettu virallisia ravitsemussuosituksia, jotka Suomessa antaa valtion ravitsemusneuvottelukunta. Päivähoidon ja kouluruokailun suositukset julkaistaan yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä opetushallituksen kanssa. Suosituksen perustana on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä koko väestön hyvän, riittävän ravitsemuksen turvaaminen ja kansantautiemme ehkäisy. Viralliset ravitsemussuositukset perustuvat tieteelliseen tutkimusnäyttöön, tietoon suomalaisten ruokailusta ja siinä tapahtuneista muutoksista sekä suomalaiseen ruokakulttuuriin. Ravitsemussuositusten taustalla oleva tieteellinen työ on tehty Pohjoismaiden ministerineuvoston asettamassa asiantuntijatyöryhmässä. Tämä tieteellinen näyttö on perustana Pohjoismaissa maakohtaisille suosituksille. Pohjoismaissa annetut ruokasuositukset ovat linjauksiltaan yhteneväiset. Ruokavalion kokonaisuuteen, ruoan valintaan ja lasten joukkoruokailussa käytettävien elintarvikkeiden laatuun liittyvät voimassa olevat suositukset ovat Terveyttä ruoasta - suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 sekä niiden pohjalta laaditut Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille, Lisäksi voimassa on vielä Kouluruokailusuositus, Kouluruokailusuositusta uudistetaan parhaillaan ja uusi suositus tulee voimaan Siihen kirjattavat suositukset ovat samat kuin väestösuosituksessa lapsiperheiden ruokasuosituksessa. Päivähoidossa ja koulussa tarjottava ruoka on myös ruokakasvatusta, lasten ja nuorten terveellisten ruokailutottumusten elinikäistä edistämistä. Siten kodin, varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyö ruoka-asioissa on tärkeää. Kouluruokasuositusten mukaan koulussa lapsille tarjotaan rasvattomia tai vähärasvaisia maitoja tai piimiä. Samoin uusin väestösuositus ja lapsiperheiden ruokasuositus linjaavat maitovalmisteiden valinnan samalla tavalla. Maitovalmisteet ovat hyviä proteiinin, kalsiumin, jodin ja monen muun vitamiinin ja kivennäisaineen lähteinä merkittäviä suomalaisten ravinnossa. Rasvattomissa ja vähärasvaisissa maitovalmisteissa on kaikkia näitä ennen mainittuja ravintoaineita yhtä paljon kuin rasvaisissa maitolaaduissa. Rasvaisissa maitovalmisteissa on noin kaksi kolmasosaa rasvasta tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa. Kova rasva on tieteellisesti osoitettu olevan haitallista erityisesti sekä rasva- että sokeriaineenvaihdunnan kannalta ja olevan yhteydessä yleisten kansantautiemme riskiin. Siten on perusteltua, että jo lapsuudesta lähtien käytetään rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita ja vältetään siten terveyden kannalta epäedullisen kovan rasvan saantia. Ravitsemuksellisesti tyydyttynyt eli kova rasva on tarpeetonta. Tyydyttymättömät eli ns. pehmeät rasvat ovat elämälle, kasvulle ja kehitykselle välttämättömiä elimistön rakennusaineita. Niiden lähteeksi päivittäiseen ruokavalioon suositellaan mm. rypsiöljyä sekä kasvisöljyistä valmistettuja kasvisrasvalevitteitä. Rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet kuuluvat lasten ja nuorten suositeltaviin aterioihin. Kansainvälisissä tiedeyhteisöissä arvostetussa pitkäkestoisessa suomalaisessa tutkimuksessa (Turun yliopisto, seuranta-aika yli

3 20 vuotta) on osoitettu, että rasvaton maito valintana lasten ruokavaliossa on yhteydessä jo lapsuudessa matalampaan haitallisen kolesterolin määrään veressä sekä parempaan valtimoterveyteen nuorena aikuisena. Rasvatonta maitoa juoneet lapset olivat useammin normaalipainoisia kuin rasvaisempia maitovalmisteita käyttäneet. Rasvattoman ja vähärasvaisten maitovalmisteiden valinnalle sekä päivähoito - että kouluruokailussa on vankka tieteelliseen arviointiin perustuva pohja. Lehtikirjoituksissa, blogeissa ja yksittäisten henkilöiden, mukaan lukien yksittäisten tutkijoidenkin, kannanotoissa voidaan esittää väitteitä, joita laaja-alainen, tieteellisen arviointikäytännön mukainen tutkimustieto ei tue. Ruokajuomina tarjottavat maidot ja piimä ovat vain yksi osa lapsen ja nuoren täysipainoista ateriaa. Ateriakokonaisuuteen kuuluvat kasvikset, marjat ja / tai hedelmät, pääruokana tarjottava lihaa, siipikarjaa, kalaa tai kasvisproteiinia sisältävä ruokalaji sekä peruna, viljalisäke tai pasta ateriakokonaisuuden mukaan. Lisäksi ateriaan kuuluvat täysjyväleipä, leipärasva ja salaatinkastike. Päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun ruokailun järjestämisestä on säädetty varhaiskasvatus-, perusopetus- ja lukiolaissa sekä esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Päivähoitoruokailussa tavoitteena on, että ruoan laatu täyttää yleiset terveydelliset ja ravitsemukselliset vaatimukset ja että sitä tarjotaan riittävästi ja riittävän usein hoitopäivän aikana (Varhaiskasvatuslaki 2b ). Perusopetuslaki edellyttää terveellisen, tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun, täysipainoisen maksuttoman ruokailun järjestämistä esiopetuksessa ja peruskouluissa (Perusopetuslaki 31 ). Täysipainoisuudella tarkoitetaan ravitsemussuosituksen mukaisia aterioita, jotka turvaavat lasten riittävää energian ja välttämättömien ravintoaineiden saantia. Ruokailu on osa esiopetuksen ja perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmaa ja päivittäinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määrätään, että kouluruokailu järjestetään siten, että se tukee oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Lähteet: - Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveyttä ruosta suomalaiset ravitsemussuositukset, 2014: - ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3_es.pdf - Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja opetushallitus: Kouluruokailusuositus, 2008: - Kouluruokailusuositukset2008.pdf - Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2016:

4 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Ruokapalvelupäällikkö Eija Sarpola listaa nykyisen toimintamallin Pyhäjoen kunnan palvelukeskuksessa ja päivähoito- ja kouluruokailussa. Palvelukeskus Jokikartanossa ruokailevilla vanhuksilla on itsemääräämisoikeus, jonka perusteella he itse voivat valita, mitä maitoa he haluavat juoda. Tätä valinnanvapautta heiltä ei voi yksittäisen valtuutetun tai valtuutettujen aloitteesta viedä. Päivähoito- ja kouluruokailua koskevat ruokasuositukset, lainsäädäntö ja valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet eivät anna mahdollisuutta luopua rasvattoman tai vähärasvaisen maidon käytöstä päivähoito- tai kouluruokailussa. Edellä mainituilla perusteilla Pyhäjoen kunnan vanhuksille tarjotaan täysmaitoa ja rasvatonta maitoa. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tarjotaan juomaksi edelleen rasvatonta tai vähärasvaista maitoa. Tekninen lautakunta vastaa Jaakko Jukkolan valtuustoaloitteeseen noudattavansa nykyisiä lainsäädännön linjaamia, tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvia suosituksia Pyhäjoen kunnan palvelukeskuksessa ja päivähoito- ja kouluruokailussa. Lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Khall Lisämaininta: Jaakko Jukkola jätti eriävän mielipiteensä ehdotukseen. Eriävä mielipide on liitetty tämän pykälän liiteasiakirjoihin. Kunnanhallitus merkitsee selonteon tiedoksi ja antaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi. Valtuustoaloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. _ Valt Keskustelun kuluessa valtuutettu Jaakko Jukkola ilmoitti, että hän ei ole tyytyväinen annettuun selontekoon. Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen.

Samankaltaiset tiedostot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua