Pelolla johtaminen - Pelon tarinoita työyhteis

Transkriptio

1 Pelolla johtaminen - Pelon tarinoita työyhteis yhteisöistä SA Johtajuus, valta ja pelko LEAR Prof. Marja Eriksson FT Jaana Parviainen ( ) YT Anne Koski ( ) FM Jari Luomanen ( ) KTT Sinikka Pesonen ( )

2 Esityksen rakenne Taustaa Pelko ja asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen Pelon tarinoita työyhteis yhteisöistä: TSR-raportin tuloksia

3 Pelolla johtamisen esiinnousu Irtisanomisbuumi suomalaisyrityksissä alkaen syksyllä 2003 jatkuen 2009/2010 Pelottavat irtisanottuja, lomautettuja ja jäljelle jääj ääneitä,, mutta myös s irtisanojia LEAR: Millaisilla tavoilla pelko ilmenee työyhteis yhteisöissä Mitä merkityksiä ja rooleja pelko, pelottelu, turvattomuus ja ahdistus saa työyhteis yhteisöissä

4 Pelolla johtaminen työyhteis yhteisöissä Arkaluonteisuus mitä termejä käytetään? Seuraukset negatiiviset, positiiviset Miten saada käytk ytössä olleet/olevat vallan muodot näkyviksi? n Yhteys työpaikkakiusaamiseen, huonoon ja väkivaltaiseen v johtamiseen ja organisaatiokäytt yttäytymiseen ytymiseen?

5 Pelko tutkimuskohteena Pelko stimuloi (vaara ja riskinotto), pelko lamauttaa, pelko suuntaa havaintoja ja toimintaa Tunteiden huomioiminen työyhteis yhteisöissä Pelko yksilöpsykologisena tunteena ja organisaation ilmapiirinä Pelko ja asiantuntijaorganisaatiot Pelko ja työyhteis yhteisön moraalinen sopimus

6 Pelolla johtamisen muodot 1. Machiavellismi: Suora uhkailu, pelottelu ja kiristys 2. Epäpätev tevä (huono) johtaminen: Välinpitämättömyys, harkitsemattomuus, epämää ääräisyys, roolien epäselvyys 3. Pelon politiikka: a) Irtisanomiset tai uudet kontrollikeinot b) Uhkakuvien käyttk yttäminen c) Median rooli

7 Onko pelolla johtaminen tuloksellista? Pelolla johdettu yritys pysähtyy ja/tai taantuu Pelko estää avoimuutta ja vaikeuttaa yhteistyötä Innovatiivisuus heikkenee

8 Pelkää äämisestä Sinun ongelmasi, Pancho on siinä ä,, Don Quijote sanoi, että olet niin peloissasi ettet voi kuulla ja nähdn hdä selvästi; sti; eräs pelon seurauksia on näet n se, että se harhauttaa aistit ja saa asiat näyttämään n toiselta kuin ne ovat. (Cervantes 1605)

9 Asiantuntijaidentiteetit ja -organisaatiot Asiantuntijaorganisaation tunnusmerkkejä: Hajautettu organisaatio Asiantuntijaryhmien autonominen työ Työ ongelmaratkaisukeskeistä Suorittaminen ja kontrolli asiakaskohtaamisissa Sitoutuminen asiantuntija/ammattiyhteisöö öön n ja työyhteis yhteisöön

10 Asiantuntijaidentiteetit ja -organisaatiot Miten asiantuntijoita voi johtaa? tiedon jakaminen verkostoituminen yhteistyö ja kollektiivinen tiedonrakennus

11 Pelolla johtamisen käytk ytännöt Kramer, 2005, johtajan persoona: Aggressiivinen, uhkaava, menettää helposti malttinsa Käyttävääää hyväkseen työntekij ntekijöiden iden heikkouksia osoittaakseen oman voimansa Ei kerro pääp äätöksistään n > alaiset arvailevat Ristiriitaisia tietoja > voi johtaa alaisten paranoidisuuteen Hyökk kkää faktoilla, halvaannuttaa muut yksityiskohtaisella tiedolla, joka ei välttv lttämättä oikeaa

12 Pelko tarina-aineistossa aineistossa Jari Luomanen (2009): Fear and intimidation at work 101 tarinaa pelosta työyhteis yhteisöissä (

13 Panoptika Avoin internetalusta, auki syksy 2008 kevät t 2009 Anonymiteetti, mutta tutkijoilla lisäkysymysten mahdollisuus Kirjoittajat pääp ääosin asiantuntijaorganisaatioissa työskentelevi skenteleviä naisia (melkein 80%) Melkein puolet pääp ääkaupunkiseudulta Johto- ja toimihenkilöteht tehtävät, t, terveydenhoito, IT- ala, tutkimusala Kertomuksia mm. narsistisista esimiehistä ja ahdistavista organisaatiokäyt ytännöistä

14 Aineiston analyysitapa Laadullinen tutkimusote Narratiiviset ja diskurssianalyyttiset tutkimusmetodit Kirjoittajien antamat merkitykset Yksittäiset iset kertomukset heijastavat laajempaa kulttuurista kontekstiaan

15 TSR raportin tuloksia Kolmen tyyppisiä juonirakenteita: selviytyjä, lannistuja, tarkkailija Pelon ulottuvuudet; pelko liittyy työyhteis yhteisöissä: vuorovaikutussuhteisiin, tulevaisuuden odotuksiin, työihanteiden toteutumismahdollisuuksiin, omaan panokseen ja sen arvostukseen, toimijuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin Hyvän n työel elämän n arvopohja ja tulkinta hyvän/siedett n/siedettävän n johtajuuden vihreästä vyöhykkeest hykkeestä

16 Juonirakenteet: Selviytyjä Normaali lähtötilanne tilanne -> > häirih iriö/pelko -> tilanteen arviointi -> > toimenpiteet tilanteen tasapainottamiseksi -> > autonomia ja tasapaino saavutetaan -> > pelko poistuu -> työntekij ntekijän n toimijuus säilyy/vahvistuus

17 Juonirakenteet: Lannistuja Normaali lähtötilanne tilanne -> > häirih iriö/pelko -> terveydellisiä oireita, uupumusta -> luovuttaminen -> > mukautuminen (katkeroituminen, poistuminen työel elämästä)

18 Juonirakenteet: Tarkkailija Ahdistava lähtl htötilanne tilanne (kertojalla ja/tai muilla) -> > kertoja pärjp rjää,, mutta näkee n kuinka muut kärsivk rsivät -> > asemoi itsensä tilanteelle immuuniksi -> > pohdintaa mitä tilanteelle voisi tehdä,, miten auttaa muita

19 Pelon ulottuvuudet Pelko liittyi tarinoissa: Vuorovaikutukseen Tulevaisuuteen: mitä tapahtuisi asemalle, maineelle, tuloille yms. jos ryhtyisi vastarintaan Työel elämän n sekä ammattieettisiin arvoihin Työ/ammatti /ammatti-identiteettiin, identiteettiin, integriteettiin Toimijuuden/autonomian menettämiseen miseen Hyvinvoinnin ja terveyden menettämiseen miseen

20 Hyvän n työel elämän n arvopohja Pelon kertomukset paljastavat seuraavien arvojen loukkaamisen työyhteis yhteisöissä: Tasa-arvoisuus arvoisuus Toisten kunnioitus Vapaus Rehellisyys Terveys Lain kunnioitus Fyysinen koskemattomuus Työn n tekeminen hyvin

21 Hyvän/siedett n/siedettävän n johtajuuden vihreä vyöhyke hyke Asemavaltaa voi käyttää,, ja sitä odotetaan, jos alaiset kokevat työel elämän n arvopohjaa noudatettavan Pelolla johtamisen juuret saavat voimansa työel elämän n arvopohjan murtumista

22 Yhteenvetoa/johtopää äätöksiä Aineistossa korostuu vahva työidentiteetti Paineita kestetää ään n jos työidentiteetti voi säilys ilyä Pelko syntyy murtumakohdissa, joissa työhön liittyvät t ihanteet rikkoutuvat Murtumia aiheuttavat ongelmallinen vuorovaikutus, sekä: työn n jatkuva uudelleen organisointi ja organisaation sisäiset iset valtakamppailut, kilpailun ja taloudellisen tehokkuuden korostaminen, joustavuuden vaatimus ja uudet kontrollin keinot

23 Mitä opimme? Vuorovaikutustaitojen kehittämisen merkitys kaikilla organisaatiotasoilla Avoimuutta ja rehellisyyttä korostavien organisaatiokäyt ytäntöjen merkitys Tie on yhtä tärkeä kuin pääp äämäärä ä