Ilmarinen ROMU KIERTÄÄ UUDEKSI. Työyhteisötaidot jokaisen vastuulla. Muutosvalmennus yhdisti Haaga-Helian. Sosiaalitupo säilyy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen ROMU KIERTÄÄ UUDEKSI. Työyhteisötaidot jokaisen vastuulla. Muutosvalmennus yhdisti Haaga-Helian. Sosiaalitupo säilyy"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 1/2009 ROMU KIERTÄÄ UUDEKSI Työyhteisötaidot jokaisen vastuulla Muutosvalmennus yhdisti Haaga-Helian Sosiaalitupo säilyy

2 Ilmarinen 1/09 Sisältö Pääkirjoitus 4 Debatti Ollaan ihmisiksi! 5 Sijoitukset Talous ei nouse, ellei pankkijärjestelmä tervehdy 9 Tulos Ilmariselle paljon uusia asiakkaita finanssikriisi painoi tulosta 12 Työhyvinvointi Muutosvalmennus yhdisti Haaga-Helian 18 Työ ja eläke Kierrättäjä huolehtii henkilöstöstä vaikeinakin aikoina 21 Yrittäjän elämää Perheyrityksessä keskeistä on yhdessä tekeminen 24 Työ ja harrastukset tasapainottavat toisiaan 26 In Memoriam Juhani Salmisen kädenjälki näkyy työeläkejärjestelmässä 28 Mitä uutta? 14 Kolumni 27 Ajankohtaista 29 Kysyttyä 31 Svenska sidor 32 Tilaisuuksia 35 JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Milla Kauppila, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Anne Koivula, Jani Mikkola, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jouni Saarinen, Jaakko Tuomikoski LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu maaliskuussa 2009 KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen, puhelin , faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: Asiakkaitamme palvelevat myös OP-Pohjola-ryhmän, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttorit Kannen kuva: Esko Tuomisto Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 1/2009 Ilmarinen ROMU KIERTÄÄ UUDEKSI Debatti Löytyykö apu työssä jatkamiseen ja jaksamiseen työyhteisötaidoista? Mistä työyhteisötaidoissa on kyse? Ilmarinen kokosi keskusteluryhmän pohtimaan ajankohtaista aihetta. Tulos Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallion mukaan Ilmarinen uskoo edelleen osakkeisiin eikä ole merkittävästi vähentänyt niiden osuutta salkussaan. Työyhteisötaidot jokaisen vastuulla Muutosvalmennus yhdisti Haaga-Helian Sosiaalitupo säilyy Kuva: Esko Tuomisto 2

3 24 Lukuja Eläkkeellesiirtymisiän odote 2008 Vuodesta 2000 eläkkeellesiirtymisikä on noussut yksityisellä sektorilla 0,5 vuotta julkisella sektorilla 1,5 vuotta Lähde: Eläketurvakeskus Yrittäjän elämää Jos fyysinen kunto on hyvä, jaksaa myös henkisesti. Kovanen Yhtiöiden toimitusjohtajan Heikki Kovasen kuntolenkkiä vauhdittaa walesinterrierin pentu Santtu. Kuva: Esko Tuomisto 25-vuotiaalla eläkkeellesiirtymisiän odote oli yksityisellä sektorilla 59,7 vuotta julkisella sektorilla 60,1 vuotta 50-vuotiaalla eläkkeellesiirtymisiän odote oli yksityisellä sektorilla 61,8 vuotta julkisella sektorilla 62,2 vuotta Kuva: Esko Tuomisto 18 Työhyvinvointi Fakta Ikääntyneiden työllisyysasteet Suomessa , prosenttia ikäryhmästä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimukset Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian yhdistymisessä edettiin vauhdilla, mutta askel kerrallaan. Ritva Laakso-Mannisella, Mari Takolla ja Liisa Rohwederillä on takana kaksi muutoksen täyteistä vuotta v v Ennuste Väestö ikääntyy v Lähde: Tilastokeskus Työikäinen (15 64-v.) väestö vähenee (mukana nettomaahanmuutto henk/v) vuoden ikään tulleiden määrä lisääntyy

4 Pääkirjoitus Kuva: Tomi Parkkonen Luottamus on pääomaa Koko Ilmarisen toiminta perustuu luottamukseen. Ihmisten on voitava rakentaa tulevaisuutensa sen varaan, että voimme kaikissa oloissa huolehtia heidän työeläkkeistään niin kuin on sovittu. Suomalaisessa tavassa hoitaa työeläkkeitä onkin monia piirteitä, jotka vahvistavat luotettavuutta. Niiden arvo tulee näkyväksi etenkin nyt, kun finanssimaailmassa keskinäinen luottamus on painunut pakkaselle ja jäädyttänyt rahavirrat. Suhdanteiden vuoristoradalla suomalaisen eläkeläisen ei tarvitse pelätä syöksyvänsä taloudelliseen alamäkeen vaikka osakkeet sukeltaisivatkin. Meillä eläkeläinen voi luottaa tasaiseen kyytiin, koska hänen etunsa on etukäteen sovittu. Se ei ole osakkeiden laskennallisista arvonmuutoksista riippuvainen. Tällaista järjestelmää sanotaankin etuusperusteiseksi. Monin tavoin puskuroimalla, riskiä laajasti jakamalla ja suhdannepiikkien vaikutuksia hidastamalla on varmistettu, että eläke-edut eivät osakekurssien takia heilahtele ylös eivätkä alas. Siksi eläkkeet eivät myöskään äkkinäisesti nouse suhdannehuipulla. Jos meillä olisi niin sanottu maksuperusteinen järjestelmä, eläkkeitä maksettaisiin ehkä huippuvuosina enemmän, mutta talouden alamäessä vain sen verran kuin jaksettaisiin. Suomessa ei myöskään ole finanssikriisin takia tarvinnut käydä työntekijöiden ja työnantajien taskulla maksuja korottamalla. Valtionkaan rahakirstun kantta ei ole työeläkkeiden takia tarvinnut raottaa. Kansi pysyi kiinni silloinkin, kun eduskunta väljensi työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussäädöksiä. Toisin on esimerkiksi Ruotsissa, jossa eläkkeiden leikkaaminen voi olla edessä, ellei vajetta tilkitä valtion rahoilla. Luottamus eläkkeiden maksuun murenee myös maissa, joissa eläke riippuu yleisesti siitä, pysyykö oma työnantaja pystyssä vai ei. Aika harvassa lienevät nekin onnelliset, jotka ovat osanneet koota henkilökohtaiseen salkkuunsa sellaisia sijoituksia, joilla oma eläke on turvattu. Suomalainen malli on osoittanut kestävyytensä finanssimaailman myllerryksessä. Tälle luottamuspääomalle on hyvä rakentaa jatkossakin. Sitä tarvitaan, kun työmarkkinoiden eri osapuolet pohtivat, miten vahvistaa suomalaisten kykyä ja halua jatkaa nykyistä selvästi pitempään työelämässä. HARRI SAILAS, toimitusjohtaja 4 Sanottua Voidaksemme saada lisää pituutta työuriin täytyy kolmen asian kohdata. Ensinnäkin ihmisillä täytyy olla töitä tarjolla. Toisekseen tarvitaan työkykyä ja kolmanneksi työhaluja. Työkyky on ensisijaisesti työntekijän ja -antajan vastuulla. Työhalun puolestaan ratkaisevat taloudelliset kepit ja porkkanat sekä työpaikan ilmapiiri, johtaminen ja työn sisältö. Harri Sailas Piirros: Kuvapalvelu / Corbis

5 Debatti Puheenjohtaja: Päivi Sihvola Teksti: Raili Oksa OLLAAN IHMISIKSI! Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista? Mistä työyhteisötaidoissa on kyse? Voiko näitä taitoja oppia? Kenellä on vastuu hyvästä, toimivasta työyhteisöstä? Otimme siitä selvää ja kutsuimme kolme asiantuntijaa pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan aiheesta. Keskusteluun osallistuivat palkansaajien ja ammattiyhdistysliikkeen näkökulmaa edustava pääsihteeri Leila Kostiainen STTK:sta, tutkijana ja työhyvinvoinnin kehittäjänä ansioitunut professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulusta sekä Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen, jolla asiantuntijalääkärin työnsä ohella on myös työterveyslääkärin tausta. Keskustelua johti Ilmarisen viestintä- ja henkilöstöjohtaja Päivi Sihvola. 5

6 Debatti Yhteiset pelisäännöt kunniaan Sihvola: Lähdetään purkamaan työyhteisötaitojen käsitettä pohtimalla aluksi, millainen on työyhteisö, jossa nämä taidot ovat hyvin hallussa. Mitä piirteitä hyvään työyhteisöön liittyy? Manka: Työyhteisötaitojen yhteydessä puhutaan usein sosiaalisesta ja psykologisesta pääomasta. Sosiaalinen pääoma muodostuu mm. vastavuoroisuudesta, luottamuksesta, toisen auttamisesta ja arvostamisesta sekä hyvästä johtamisesta. Nämä tekijät synnyttävät työyhteisötaitoja, sellaisia kuin reiluus, kohteliaisuus, perustyön tekeminen jne. Hyvä esimiestyö ja hyvät työyhteisötaidot ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutussuhteessa. Kostiainen: Itse näen asian niin päin, että työyhteisön hyvinvointi lähtee työpaikan eettisistä perusteista. Juristina tykkään säännöistä ja myös etiikka on tietyllä tavalla sääntö. Siihen kuuluu mm. se, että työpaikalla noudatetaan voimassa olevia lakeja ja työehtosopimuksia ja siellä käydään kehityskeskusteluja. Tiettyjen pelisääntöjen on ensin oltava kunnossa, ja vasta niiden päälle voidaan rakentaa muuta hyvää. Kuvat: Esko Tuomisto Debatin vetäjän Päivi Sihvolan (edessä) keskustelukumppanit vasemmalta Marja-Liisa Manka, Seppo Kettunen ja Leila Kostiainen. Kettunen: Laajennan vielä näkökulmaa tuomalla mukaan humaanisuuden, mikä on vahvasti kytköksissä eettisyyteen. Kysyin kerran eräältä asiakkaaltamme, mikä valintakriteeri erottaa huippujohtajan muista johtajista. Hän vastasi, että se on humaanius. Huippujohtajan on oltava humaani, jotta hän ei käyttäisi saamaansa valtaa väärin. Sama pätee myös työyhteisöissä. Jokaisella meillä on valtaa tehdä työhömme liittyviä isompia tai pienempiä päätöksiä. Niissä meidän on toimittava eettisesti oikein. Kostiainen: Hyvän johtajan tunnusmerkkeihin kuuluu myös myönteinen ihmiskäsitys ja luottamus siihen, että ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin, kehittyä työssään ja olla lojaaleja. Hänellä on pyrkimys hyvään sekä luottamus siihen, että toisetkin siihen pyrkivät. Ihmisiksi olemisen ei pitäisi olla kovin mutkikas juttu. Marja-Liisa Manka, professori, Tampereen yliopisto Ristiriidat kuuluvat arkeen Kettunen: Hyvän työyhteisön tunnistaa sen kyvystä ratkaista ristiriitatilanteet. Ristiriidathan kuuluvat arkeen. Niitä tulee aina ja väistämättä, kun ihmiset toimivat yhdessä. Joku psykologi onkin todennut, että kahden ihmisen ei tarvitse olla keskenään kuin yhden minuutin, niin he jo alkavat puhua kolmannesta henkilöstä, johon heillä on kriittinen tai negatiivinen suhde. Näin syntyy tunnekolmioita, joiden purkaminen on tärkeää. Hyvän työyhteisö ei jumiudu, vaan pystyy ratkaisemaan ristiriidat. Tässäkin hyvän esimiehen rooli korostuu. Manka: On tärkeää uskaltaa ottaa ristiriitatilanteissa asia puheeksi puolin ja toisin. Eihän esimieskään voi kaikkea tietää. Valitettavan usein ongelmat jäävät kytemään pinnan alle, jolloin ne suurenevat ja suurenevat. Mitä pidempi aika kuluu, sitä vaikeammin nämä jumiutuneet tilanteet ovat ratkaistavissa. Kettunen: Tiedän myös tilanteita, joissa on päästy muodolliseen yhteisymmärrykseen, mutta tilanne ei silti purkautunut. Selvitin kerran työterveyslääkärinä erään esimiehen ja hänen kahden alaisensa välistä konfliktia. Tavallinen asetelmahan on yleensä se, että esimies katsoo toisen olevan oi- 6

7 keassa ja toisen väärässä. Ristiriita ratkeaa kuitenkin vasta silloin, kun esimies kokee, että hän on muuttanut omaa käsitystään niin, ettei se toinenkaan ole enää väärässä. Kostiainen: Tuollaiset jumiutuneet tilanteet aiheuttavat suurta vahinkoa, ajattelipa asiaa kenen kantilta tahansa. Ihmisen itsensä kannalta niihin kuluu mielettömästi voimavaroja. Ne kuluttavat paitsi hänen työminäänsä, myös häntä yksityishenkilönä kotona. Työnantajan kannalta työpaikan tuottavuus on lähellä nollaa. Jokainen ymmärtää, ettei sellainen työpaikka pysy kauaa pystyssä, jolloin ihmiset voivat entistäkin huonommin. Tästä seuraa negatiivinen kierre, joka vahvistaa itseään. Manka: Työyhteisön keskinäisten pelisääntöjen pitää olla kaikkien tiedossa, jotta osaisimme pelata yhteen. Meidän on osattava olla ihmisiksi keskenämme. Ihmisiksi olemisen ei pitäisi olla kovin mutkikas juttu. Ne ovat tavallisia käyttäytymissääntöjä, kuten tervehtiminen, kiittäminen, rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Pieniä asioita, joista muodostuu hyvä vuorovaikutus ja luottamus ihmisten kesken. Arjessa näiden sääntöjen noudattaminen on kuitenkin osoittautunut hankalaksi. Hiekkalaatikkojen kunkut pärjäävät Sihvola: Missä työyhteisötaitoja sitten voi oppia? Esimieheksi ei oikein voi koulussakaan oppia. Tavanomainen urapolkukin lienee se, että asiantuntijatehtävistä edetään esimiehiksi. Kostiainen: Se onkin ykkösvirhe, jos näin tapahtuu ilman, Mitä enemmän itsemääräämisoikeutta työhön annetaan, sitä paremmin työntekijä jaksaa. että varmistetaan, että asiantuntijalla on taitoa ja kiinnostusta esimiestehtäviin. Esimies pitää valita aina erikseen. Manka: Esimiestaidoista ei ole mitään tutkintoa yliopistossa Leila Kostiainen, pääsihteeri, STTK eikä korkeakoulussa. Erilaista johtamiskoulutusta kyllä järjestetään, mutta se ei vielä riitä. Teoreettisella koulutuksella on aika vähäinen merkitys ihmisten taitojen kehittymiselle. Opetuksen pitäisi olla soveltavaa. Minusta työyhteisöjä pitäisi kouluttaa yhdessä, niin työntekijöitä kuin heidän esimiehiään. Koulutuksessa luotaisiin yhdessä pelisäännöt työpaikalle. Silloin nämä opitkin siirtyisivät paremmin käytäntöön. Kostiainen: Eikö tuo ajattelu johda siihen, että vain luonnonlahjakkuudet pääsisivät esimiehiksi? Kyllä itse näkisin, että esimies- ja johtamistyössä on myös sellaisia periaatteita ja osioita, joita voi opiskella. Manka: Johtamista voi toki opiskella, mutta opiskeluvaiheessa ei useinkaan ole vielä kokemusta työelämästä. Silloin ihminen ei osaa sitoa oppimaansa todellisuuteen. Siinä vaiheessa kun hän sitten aikanaan siirtyy opiskelusta työelämään, vain pieni osa opitusta on enää muistissa. Kostiainen: Ei toisaalta johtajatutkinnon suorittaminen vielä takaa sitä, että henkilö olisi hyvä johtaja. Yritysten on hyvä muistaa, että johtajaa ja esimiestä pitää tukea ja kouluttaa jatkuvasti. Faktaa on, että ei esimieskään pärjää yksin. Hän tarvitsee tukea niin omilta esimiehiltään, kollegoiltaan kuin alaisiltaan. Kettunen: Asiantuntijasta esimieheksi siirtyminen on henkilölle iso kasvunpaikka. Olen samaa mieltä, että meillä pitäisi olla paremmin paikkoja hyville asiantuntijoille uralla etenemiseen ilman, että heidän tarvitsisi välttämättä hakeutua johtajaksi tai esimieheksi. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että johtajaominaisuudet syntyvät ihmisessä jo varhain. Ne taidot opitaan jo hiekkalaatikolla. Esimiehet puun ja kuoren välissä Sihvola: Lähiesimieheen voi kohdistua valtavia paineita. Johto asettaa hänelle omat vaatimuksensa ja toisaalta alaisilla on häneen liittyviä odotuksia. Miten esimies selviää tässä puristuksessa? Kostiainen: Tänä päivänä monissa työpaikoissa ylin johto vaatii esimiehiltä tuottavuuden lisäämistä. Esimiehen oma porukka taas sanoo, ettei se pysty enää lisäämään tehoaan. Esimies on puun ja kuoren välissä, kun häneen kohdistuu paineita kahdelta suunnalta. Siinä puristuksessa negatiiviset tunteet nousevat väkisinkin pintaan. Kun esimies vielä lopuksi joutuu suorittamaan irtisanomiset ja lomautukset, se ovat varmasti hänelle henkisesti erittäin raskasta. Manka: Tiedän erään työpaikan, jossa esimies joutui irtisanomaan ison porukan. Hänen piti päättää, ketkä lähtevät ja ketkä jäävät. Samalla hänen piti tsempata jäljelle jäänyttä porukkaa, jotta osa tuotannosta säilyisi paikkakunnalla. Esimieheltä tietenkin menivät yöunet näitä pohtiessaan. Hieman helpotusta oli tuonut se, kun he olivat yhdessä porukalla haukkuneet Helsingin herrat. 7

8 Työhyvinvoinnissa riittää tekemistä Sihvola: Kaikki ovat yhtä mieltä työurien pidentämisen tärkeydestä. Mikä rooli työyhteisötaidoilla on siihen, halutaanko ja jaksetaanko työelämässä olla pidempään? Kettunen: Työhyvinvointi syntyy monesta tekijästä, joista työyhteisötaidot on yksi. Ilman muuta myös tämän osa-alueen on oltava kunnossa. Monista tutkimuksista tiedämme, että lähiesimiehen johtaminen korreloi vahvasti työhyvinvoinnin kokemiseen. Manka: Yksi olennaisimmista asioista työssä jatkamisessa on mahdollisuus vaikuttaa omaa työtä koskevaan päätöksentekoon ja tavoiteasetantaan. Kettunen: Työhyvinvoinnin saralla meillä on Suomessa vielä paljon tehtävää, jotta sen näkyisi työurien pitenemisenä. Skandinavian maissa on paljon esimerkkejä siitä, miten työhyvinvoinnilla voidaan edistää työssä pysymistä. Työhyvinvointi on positiivinen tapa pidentää työuria, ei vain työntekijän, vaan myös työnantajan ja jopa omistajan näkökulmasta. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että työhyvinvoinnilla ja tuottavuudella on vahva assosiaatio keskenään. Kostiainen: Tuohan on loistava viesti tähän ajankohtaiseen hetkeen. Tosiasiahan on, että työhyvinvointi ei lisäänny eduskunnan määräämällä lailla tai hallituksen päätöksellä. Ei ihmisiä voida käskeä voimaan paremmin. Se, että meillä on vielä paljon tällä saralla tekemistä, tarkoittaa, että me pystymme pidentämään työuria parantamalla työhyvinvointia. Minähän suorastaan innostun tästä! Kettunen: Ruotsalainen diskuteeraava kulttuuri on oikeastaan työyhteisöjen ristiriitojen ennaltaehkäisyä. Asioista keskustellaan ja puhutaan niin pitkään, että kaikki saavat sanoa mielipiteensä ja kokevat tulleensa kuulluiksi. Vasta sen jälkeen tehdään ratkaisu. Se antaa myös aikaa sopeutua muutokseen. Kostiainen: Olen ollut mukana käynnistämässä työaikaautonomiahanketta, jossa työntekijöille annettiin oikeus tietyissä rajoissa suunnitella omat työvuoronsa eräässä sairaalassa. Tämä mahdollisuus lisäsi huomattavasti heidän työviihtyvyyttään. Mitä enemmän itsemääräämisoikeutta työhön annetaan, sitä paremmin työntekijä jaksaa ja sitä tehokkaammin hän tekee työtään. Manka: Meillä on pyrkimys autonomiaan, koska se nähdään tärkeäksi työn mielekkyyden kannalta. Silti meillä kehitetään asiantuntijatyöhön uudenlaisia valvontajärjestelmiä, joiden kautta kontrollia lisätään. Kuinka moneen paikkaan meillä onkaan jo tullut prosessinohjausjärjestelmien vuoksi erilaisia seurantajärjestelmiä, joissa asiantuntijatyötä kellotetaan entistä pilkotummin. Nyt meillä rutistaan, että yliopistolaki vie meiltä muka autonomian. Katin kontit, me olemme ihan itse vieneet autonomian näillä ihmeellisillä järjestelmillä! Kostiainen: Meillä on vallalla sellainen kulttuuri, että kaikkea, tehoa ja tuottavuutta, halutaan mitata, muuten sen olemassaoloa ei tunnusteta. Mittarit ovat kvantitatiivisia; ne ovat senttejä, kiloja ja euroja. Toisaalta työn tuloksellisuuden kannalta tärkeämpiä ovat laadulliset asiat. Niitä taas ei voi mitata, niin kuin ei ajatusten tehoakaan. Hyvän työyhteisön tunnistaa sen kyvystä ratkaista ristiriidat. Tunteet pelissä Seppo Kettunen, ylilääkäri, Ilmarinen Sihvola: Sanotaan, että mitä ei voi mitata, sitä ei voi johtaa. Jos työyhteisötaitojen kehittämistäkin pitää johtaa, onko se ihan mahdoton tehtävä? Kostiainen: Tuota väittämää on varmasti vääristelty. Minä olen taas kuullut sen niin, että mitä ei voi mitata, sitä ei ole olemassa. Se on kauhistuttava ajatus, koska se veisi meidän työelämästä pois hirvittävän paljon. Manka: Silloinhan kaikki tunteetkin jäisivät pois työelämästä, koska ei niitäkään voi mitata. Älykkäästi käytettynä tunteet ovat voimavara työssä. Jos tunteita ei tiedosteta eikä niitä tuoda esille, silloin ei voida myöskään tarttua olennaisiin asioihin. Kettunen: Biologinen tosiasia on, että järkeä on helpompi hallita kuin tunteita. Kostiainen: Kyllä tunteet pitää voida näyttää töissä, mutta niillä ei saa vahingoittaa toista. Tiedän esimerkiksi työpaikkoja, jossa ei tervehditä eikä toivoteta hyvää huomenta. Sen takana on viha. Vaikka ihmisillä on oikeus näyttää, että hänellä on paha mieli, voidaan heiltä kuitenkin edellyttää, että osataan käyttäytyä ihmisiksi. Manka: Ja aikuismaisesti! Sihvola: Tunnekeskustelun voi varmaan vetää yhteen toteamalla, että hyviä työyhteisötaitoja ei voi olla ilman, että uskalletaan kohdata laaja tunteiden kirjo. Toinen johtopäätös on, että vaikka työnantajalla on vastuu siitä, että työyhteisöllä on edellytykset toimia hyvin, meillä jokaisella on oma vastuumme työyhteisötaitojen omaksumisessa ja niiden toteuttamisessa työpaikalla. 8

9 Sijoitukset Teksti: Raili Oksa Kuvat: Jouko Keski-Säntti Talous ei nouse, ellei pankkijärjestelmä tervehdy Finanssikriisin valtavat mittasuhteet ovat herättäneet hämmennystä taloustieteilijöiden itsensäkin keskuudessa. Miten alkujaan pieni markkinahäiriö pääsi kärjistymään ennen kokemattoman laajaksi globaaliksi talouskriisiksi? Entä miten jo lamaksi muuttuneesta kriisistä päästään takaisin kasvun tielle? Ensimmäiset varoittavat merkit siitä, että jotain on vialla, ilmaantuivat Yhdysvalloissa jo vuonna 2005, kun asuntojen hinnat alkoivat merkittävästi laskea. Tämä ei vielä saanut taloustieteilijöiden hälytyskelloja soimaan. Päinvastoin. Hintojen lasku nähtiin oikeansuuntaisena ja rauhoittavana signaalina, kuplan puhkeamisena, harmitteli aitiopaikalta finanssikriisin syntyä ja sen kehittymistä Yhdysvalloissa seurannut suomalainen taloustieteilijä, maineikkaan MIT-yliopiston professori Bengt Holmström. Yhdysvalloissa 30 vuotta asunut arvostettu taloustieteilijä esitelmöi maaliskuussa finanssikriisin taustoista, sen syistä ja seurauksista Ilmarisen ja Ernst & Youngin järjestämässä talousseminaarissa Taantumasta talouskasvuun. Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoilta alkunsa saaneelle kriisille Holmström ei Bengt Holmström pitää tyhmyyden huippuna jättää amerikkalaiset pankit pelastamatta. Siitä voisi aiheutua katastrofaaliset seuraukset. 9

10 Sijoitukset löydä yhtä selittävää tekijää. Syyt ovat moninaiset, kuten investointipankkien liiallinen riskinotto, varallisuuden hintojen voimakas nousu ja maailmantalouden epätasapaino. Hän sanoi luottavansa vahvasti Yhdysvaltojen kykyyn saada talous takaisin oikeille raiteille. Yhdysvalloista kaikki sai alkunsa, ja sieltä löytyvät myös eväät kriisin ratkaisemiseksi. Yhdysvaloilla on valtavasti yritystä ratkaista tämä kriisi. Siellä on kehitetty monia nerokkaita ideoita, miten talouden toimintakyky voidaan palauttaa. Niiden käyttöönottamiseen liittyvät kuitenkin samat vaikeudet kuin minkä tahansa uuden sairauden parantamiseen. Kokeillaan monia erilaisia lääkkeitä, mutta kukaan ei varmuudella pysty sanomaan, miten lääke tehoaa, puhumattakaan siitä, milloin potilas toipuu. Yhtenä tärkeimmistä keinoista talouden elpymisessä Holmström itse piti pankkien vakauttamista ja rahoitusmarkkinoiden toimintakyvyn palauttamista. Pankkijärjestelmä on saatava stabiilille pohjalle, jotta nousu voisi alkaa, hän painotti. Paljonko on paljon? Deutsche Bankin johtaja Torsten Slok tarkasteli finanssikriisiä niin ikään Yhdysvalloista käsin. Hän korosti omassa esityksessään talouden negatiivisen kierteen katkaisemisen tärkeyttä. Negatiivinen kierre on aiheutunut siitä, että omaisuuden arvot ovat laskeneet viimeisen puolentoista vuoden aikana voimakkaasti. Sen seurauksena yritykset ovat joutuneet tekemään taseisiinsa alaskirjauksia ja antamaan tulosvaroituksia, mikä puolestaan on johtanut kulutuksen hiipumiseen, luotonsaannin kiristymiseen ja sijoittajien haluun investoida. Nämä yhdessä ovat alentaneet edelleen asuntojen ja muun omaisuuden arvoa, heikentäneet osakekursseja, lisänneet luottotappiota jne. Entä miten tämä negatiivinen kierre sitten saadaan pysähtymään? Tarvitsemme aggressiivisia, massiivisia tukitoimia talouden vakauttamiseksi. Arvostetun MIT-yliopiston professori Bengt Holmström luennoi finanssikriisin taustoista ja seurauksista Ilmarisen ja Ernst & Youngin järjestämässä talousseminaarissa. Erityisesti sitä tarvitsevat pankkijärjestelmä ja asuntomarkkinat. Jos epäonnistumme näissä elvytystoimissa, se pitkittää lamaa ja vie talouden entistä syvempään alamäkeen, Slok varoitteli. Tärkeä kysymys Slokin mielestä on, kuinka paljon apua tarvitaan. Hän muistutti, että avain kierteen katkaisemiseen on Yhdysvaltain keskuspankilla ja amerikkalaisilla poliitikoilla. Kriisin ratkaiseminen on pitkälti heidän käsissään. Yritykset kiristävät vyötään Ernst & Young selvitti 350 kansainväliseltä suuryritykseltä, miten ne sopeuttavat toimintaansa kansainväliseen taantumaan. Mitä johtavat yritykset tekevät, kun paineet kasvavat ja alamäki syvenee. Entä miten toimivat suomalaiset yritykset? Tutkimusta esitelleet Ernst & Youngin johtajat Jaakko Hirvola ja Kari Pesonen totesivat kansainvälisten ja suomalaisten yritysten kokemusten finanssikriisistä olleen yllättävän samanlaisia. Yrityksillä ei ole nyt varaa olla konservatiivisia tai passiivisia. Edellisistä taantumista tehdyt tutkimukset osoittavat, että parhaiten selviytyvät ne yritykset, jotka tunnistavat kehitysmahdollisuutensa laskusuhdanteen aikana ja joilla on rohkeus toimia, Hirvola painotti. Erojakin suhtautumisessa löytyi: Vertailun perusteella näyttää siltä, että suomalaiset yritykset suhtautuvat talouskriisiin hieman aktiivisemmin kuin kansainväliset yritykset. Täällä pohditaan vaikeinakin aikoja keinoja suorituskyvyn parantamiseksi sen sijaan, että keskityttäisiin vain toimintakyvyn säilyttämiseen. Pesonen sanoi suomalaisyritysten niin ikään pohtivan kansainvälisiä yrityksiä aktiivisemmin kannattamattomista liiketoiminnan osista luopumista. Kriisijakso voi tarjota paremmat mahdollisuudet tällaisten suurten muutosten toteuttamiseen kuin korkeasuhdanne. Luotonannon tiukentuminen on pakottanut yritykset etsimään vaihtoehtoisia keinoja maksuvalmiutensa ylläpitämiseksi. Käteisvaroja vapauttaakseen kansainväliset yritykset ovat kiristäneet vyötään. Yli 80 prosenttia vastaajista on selvittänyt mahdollisuuksia säästää toimintakuluissa, liki kaksi kolmasosaa on ryhtynyt toimiin henkilöstömääränsä vähentämiseksi ja yli puolet on karsinut IT-kulujaan. Eurooppalaiset yritykset etsivät yhdysvaltalaisia todennäköisemmin säästöjä kiinteistö- ja IT-kustannuksista kuin henkilöstökustannuksista. Englanninkielinen tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa 10

11 Sekä Torsten Slok että Bengt Holmström tarkastelivat finanssikriisiä Yhdysvalloista käsin. Sieltä kaikki sai alkunsa, ja sieltä löytyvät myös eväät kriisin ratkaisemiseksi, Holmström sanoi. Kevätjää voi vielä pettää! Sijoittajat ovat saaneet konkreettisen näytön osakkeiden kyvystä ampaista ylös keskellä toinen toistaan synkempiä talousuutisia. Tällainen näyttö saatiin maalikuun alkupuoliskolla, kun kurssit olivat nousseet kymmenisen prosenttia neljän ja puolen päivän aikana. Sitten nousu pysähtyi. Innokkaimmat sijoittajat olivat jo viritelleet toiveita pysyvämmästä käänteestä pitkän laskukauden jälkeen, mutta Ilmarisen sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio kehotti varautumaan pettymyksiin jatkossakin. Osakemarkkinoiden tilannetta voi verrata kevätjäihin. Välillä saappaat voivat kastua heikolla jäällä, mutta kohta ollaan taas valmiita kokeilemaan uudelleen sen kestävyyttä. Todennäköisesti jää pettää vielä monta kertaa ennen kuin päästään perille. Vaikka Ritakallion mielestä pientä valonpilkahdusta pörssissä on jo nähtävissä, pysyväpää käännettä joudutaan odottamaan vuoden loppupuolelle saakka. Mutta varmaa ei tietenkään sekään ole. Käänne voi tapahtua hänen mielestään vasta sitten, kun rahaliikenne pankkien välillä on palautunut normaaliksi. Kurssit ovat laskeneet tässä kriisissä jo lähes yhtä paljon kuin aikaisemmissa finanssikriiseissä. Siitä voi päätellä, että aika lähellä pohjia jo ollaan. Realismia on kuitenkin muistaa, että kansainvälinen taantuma on paljon pidempi ja syvempi kuin vielä muutama kuukausi sitten uskottiin. Siitä toipuminen vie kauemmin, joten kestävämpi nousu voi ajoittua hyvinkin vasta ensi vuoden puolelle, Ritakallio arvioi. Pankit ovat talouden sydän Massachusetts Institute of Technologyn professori Bengt Holmströmin mielestä ehdoton edellytys nousta lamasta on Amerikan pankkien tilanteen vakauttaminen. Mutta miksi juuri pankit täytyy pelastaa? Miksi ei pelasteta vaikkapa amerikkalaista autoteollisuutta tai mitä tahansa muuta vaikeuksissa pyristelevää toimialaa? Siksi, että pankkijärjestelmä on talouden sydän. Olisi suorastaan tyhmyyden huippu olla pelastamatta pankkeja, sillä seuraukset olisivat katastrofaaliset. Varmuudella ei voida tietää, selviytyisikö autoteollisuus valtion väliintulolla. Sen ongelmia ei välttämättä ratkaista julkisin varoin. Sen sijaan on täysin mahdoton ajatus, etteivätkö pankit tulisi tekemään rahaa tulevaisuudessakin. Kansallistaminen on sijoittajalle kirosana Pankkien kansallistamiselle Holmström ei kuitenkaan lämpene. En ole kansallistamisen puolestapuhuja. Poliitikkojen puheet pankkien kansallistamisesta ovat hyvin vaarallisia. Sijoittajat pelkäävät kansallistamista. Tämä pelko johtaa siihen, että yksityinen pääoma pakenee pankeista, ja yhä useampi pankki kaatuu valtion syliin. Jos joku kuvittelee, että valtion on helppo pyörittää pankkia, ei tarvitse kuin muistella SYPin ja KOPin historiaa. Siitä ei selvitty ihan puhtain paperein. Milloin talous lähtee nousuun? Esityksensä lopuksi Bengt Holmström valotti kuulijoille näkemystään siitä, milloin hän itse uskoo nousun alkavan. Oma ennustukseni on, että 18 kuukauden kuluttua tilanne selkenee. Tämä 18 kuukautta tosin on pysynyt samana jo viimeiset puoli vuotta, ja vähän kauemminkin, Holmström hauskuutti yleisöä. 11

12 Tulos Ilmarisen virallinen tilinpäätös ja siihen liittyviä lisätietoja on Taloudellinen kehitys -osiossa osoitteessa Ilmariselle paljon uusia asiakkaita finanssikriisi painoi tulosta Vuosi 2008 oli Ilmariselle kaksijakoinen. Ilonaiheita olivat vakuutuskannan erinomainen kehitys ja yhtiön saavuttama korkea kustannustehokkuus. Näitä varjosti kuitenkin syksyllä jo valtoimenaan riehunut finanssikriisi, joka painoi voimakkaasti sekä sijoitustuottoja että vakavaraisuutta. Ilmarisessa vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien yhteismäärä ylitti jo vuoden alkupuolella puolen miljoonan rajan, mikä nosti Ilmarisen vakuutettujen määrällä mitaten suurimmaksi työeläkeyhtiöksi. Toimitusjohtaja Harri Sailaksella oli tähän selkeä kommentti tuloksen julkistamistilaisuudessa helmikuun 24. päivänä: Kasvu on vahva luottamuksen osoitus asiakkailtamme niin meidän osaamistamme, palvelujamme kuin kilpailukykyämme kohtaan. Asiantuntijuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus ovat ne toiminnan tukijalat, joiden kehittämiseen jatkossakin panostamme. TyEL-vakuutettuja oli vuoden päättyessä noin ja YEL-vakuutettuja hiukan alle Kun eläkkeensaajia oli viime vuoden lopussa , Ilmarinen vastasi runsaan suomalaisen työeläketurvasta. Vakuutettujen lukumäärän kasvu heijastui vakuutusmaksutulon ripeänä Vakuutusmaksutulo kasvoi lähes 18 prosentilla 3,3 miljardiin euroon. Vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien määrä nousi :lla. Eläkkeitä Ilmarinen maksoi 2,7 miljardia euroa lähes henkilölle. Ilmarinen vastaa yli henkilön työeläketurvasta. Kokonaistulos oli ,1 miljoonaa euroa. Sijoitukset tuottivat -17,7 prosenttia. nousuna: kaikkiaan Ilmariseen kertyi työeläkevakuutusmaksuja miljoonaa euroa eli 17,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. 12 vuoden reaalituotto 3,2 prosenttia Ilmarisen sijoitukset olivat vuoden 2008 päättyessä käyvin arvoin yhteensä miljoonaa euroa. Rahoitusmarkkinoiden kriisin seurauksena sijoitusten käyvin arvoin laskettu tuotto jäi negatiiviseksi 17,7 prosenttia oltuaan edellisenä vuonna positiivinen 5,7 prosenttia. Vuoden 1997 alusta työeläkeyhtiöt ovat voineet sijoittaa entistä enemmän osakkeisiin. Kuten kuva Ilmarisen sijoitustoiminnan kumulatiivisesta nettotuottojen kertymisestä osoittaa, vuosi 2008 söi kolmanneksen niistä sijoitustuotoista, joita yhtiö 11 edellisen vuoden aikana oli onnistunut kerryttämään. Tämäkin huomioon ottaen Ilmarisen sijoitusten kokonaistuotto on ollut tuona aikana käyvin arvoin keskimäärin 5,0 prosenttia vuotta kohden, mikä vastaa sangen hyvää 3,2 prosentin vuotuista reaalituottoa. Eniten Ilmarisella oli sijoituksia joukkovelkakirjalainoissa. Vuoden lopussa niitä oli 42 prosenttia yhtiön sijoitusomaisuudesta. Parhaiten eri sijoituslajeista tuottivat kiinteistöt, joiden osuus salkussa oli 12 prosenttia. Kiinteistösijoitusten kokonaistuotto oli 6,1 prosenttia. Suurimmat arvonalennukset tapahtuivat osakkeissa, joiden osuus oli 33 prosenttia. Niiden käyvin arvoin laskettu tuotto asettui -36,9 prosenttiin. Suurin yksityinen suomalaisten yhtiöiden omistaja Suomalaisten sijoitusten osuus Ilmarisen salkussa on säilynyt vahvana. Kotimaisten Toiminnan tehostumisesta hyötyvät asiakkaat Hoitokustannustulos parani merkittävästi, ja vakuutusmaksun hoitokustannusosalla rahoitettavat liikekulut jopa alenivat asiakasmäärän voimakkaasta kasvusta huolimatta. Näihin kuluihin Ilmarinen käytti vain 71 prosenttia hoitokustannusosista. Edellisenä vuonna tämä suhde oli 86 prosenttia. Toiminnan tehostumisesta hyötyvät Ilmarisen asiakkaat. Ilmarinen siirtää asiakashyvityksiin vuoden 2008 tuloksesta 31 miljoonaa euroa, mikä on 0,2 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta. 12

13 osakkeiden osuus noteeratuista osakesijoituksista oli miltei 40 prosenttia, ja Ilmarinen on jopa hankkinut lisää kotimaisten yhtiöiden osakkeita. Finanssikriisin oloissa on tärkeää huolehtia kotimaisten yritysten omistuspohjasta ja rahoituksesta. Ilmarinen onkin suomalaisten yhtiöiden suurin yksityinen omistaja. Asiakkaiden huomattavasti lisääntynyt kiinnostus takaisinlainaukseen johti tämän rahoitusmuodon voimakkaaseen kasvuun vuoden 2008 lopulla: Ilmarisen yrityksille myöntämien lainojen määrä kasvoi viime vuonna yli kaksinkertaiseksi. Vuoden päättyessä koko lainakanta oli miljoonaa euroa, ja lainojen osuus kaikista sijoituksista oli 13 prosenttia. Kriisiolot osoittivat vakavaraisuuden merkityksen Toimintapääoma eli yhtiön käypiin arvoihin arvostettujen varojen ja vastuiden erotus aleni miljoonaan euroon oltuaan edellisen vuoden lopussa miljoonaa euroa. Suhteessa vastuuvelkaan toimintapääoma oli 14,0 prosenttia. Toimintapääoman määrä ja sitä kuvaavat tunnusluvut eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen, koska vakavaraisuuslainsäädäntöön tehtiin loppuvuonna 2008 muutoksia. Maksutulo kasvoi voimakkaasti milj. euroa henkilöä TyEL-vakuutetut YEL-vakuutetut Ilmarisen sijoitustoiminnan kumulatiivinen nettotuotto milj. euroa Kumulatiivinen tuotto vastaa 5,0 prosentin vuosittaista keskituottoa. Ilmarinen uskoo edelleen osakkeisiin Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio, antaako tulos aihetta muuttaa Ilmarisen sijoitusstrategiaa? Ilmarinen uskoo edelleen osakkeisiin, emmekä ole merkittävästi vähentäneet niiden osuutta salkussamme. Tavoitteena on pitkän aikavälin hyvät tuotot. Vahva osakepaino sijoitussalkussamme nostaa yhtiön sijoitustuottoja hyvinä vuosina ja painaa niitä alas keskimääräistä enemmän, kun kurssit sukeltavat. Kuinka paljon Ilmarinen menetti rahaa finanssikriisin seurauksena? Ilmarinen teki sijoitustappiota 4,5 miljardia euroa. Kyse on kuitenkin pääosin laskennallisesta muutoksesta ei siis lopullisista rahan menetyksistä. Pörssikurssien jopa prosentin laskuista huolimatta Ilmarinen omistaa yhtiöistä edelleen saman osakeosuuden. Omistuksen päivän arvo on kuitenkin tuntuvasti alempi kuin vuotta aiemmin. Ovatko eläkkeet turvassa? Kyllä ovat. Suomessa lähdetään siitä, että eläkeedut on turvattava vaikeinakin aikoina. Monissa muissa maissa heikot suhdanteet voivat aiheuttaa eläkkeisiin leikkauspaineita. Suomalaisen mallin nerokkuus piilee siinä, että kurssien syöksykään ei iske yksittäiseen eläkeläiseen. Riski jakautuu hidastetusti eläkemaksun kautta tuhansille yrityksille ja sadoille tuhansille työntekijöille. Timo Ritakallio 13

14 Mitä uutta? Työmarkkinajärjestöt sopivat työeläkemaksun korotusohjelmasta Työeläke on osa sitä kokonaiskorvausta, jonka itse kukin meistä saa luovuttaessaan työpanoksensa työnantajansa käyttöön. Palkka muodostaa tästä korvauksesta valtaosan, mutta merkittävä on myös työeläkkeestä aiheutuva palkan sivukulu. Palkkoihin perustuvan työeläkemaksun maksaminen koetaan kuitenkin asianmukaisena: sillä rahoitetaan ansiosidonnaista eläkettä. Työnantajat maksavat myös palkkaperusteista kansaneläkemaksua. Kansaneläkeoikeus ei kuitenkaan perustu työntekoon. Itse asiassa päinvastoin: kansaneläkehän on työeläkevähenteinen, eli mitä suurempaa työeläkettä saat, sitä pienempi on kansaneläke. Tästä syystä työnantajat ovat aina kokeneet palkkaperusteisen kansaneläkemaksun perusteettomaksi työvoimaveroksi, joka vain heikentää työllistämishaluja. Vuodenvaihteen tietämillä palkkaperusteisiin työnantajamaksuihin alkoi löytyä johdonmukainen ratkaisu. Työmarkkinajärjestöt sopivat tekevänsä valtiovallalle ehdotuksen, jonka mukaan kansaneläkemaksu poistuisi; tällöin olisi mahdollista nostaa työeläkemaksua ilman, että kokonaistyövoimakustannukset siitä kasvaisivat. Maan hallitus hyväksyi tämän ajatuksen ja esitti, että ensi vaiheessa työnantajan kansaneläkemaksu alenisi kuluvan vuoden huhtikuun alusta 0,8 prosenttiyksiköllä. Tällöin maksu käytännössä poistuu alimmasta maksuluokasta. Korkeammat maksuluokat seuraisivat perästä vuoden 2010 alusta, jolloin maksu siis poistuisi kokonaan. Työeläkemaksu nousisi vuosina Lehtikuva Eläkkeiden kehittämisessä perinteinen kolmikantamenettely on johtanut onnistuneisiin tuloksiin. Työeläkemaksua koskien sopimukseen sisältyy korotusohjelma, jossa maksu nousisi vuosina tasaisin 0,4 %-yksikön askelin yhteensä 1,6 prosenttiyksiköllä. Kun tiedossa on, että työeläkemaksussa on seuraavien parin vuosikymmenen aikana nousupaineita, tämä maksuohjelma lujittaa tervetulleella tavalla työeläketurvan rahoitusta. Työeläkemaksun muutokset jaetaan tasan työnantajan ja työntekijän kesken. Siispä maksuohjelma nostaa myös työntekijän työeläkemaksua. Sopimus perustuu ajatukselle, että tämä kompensoitaisiin palkansaajille tuloverotuksessa. Vuonna 2010 työeläkemaksu ei nousisi. Tämä on varmaankin viisasta, koska myös ensi vuoden odotetaan olevan kansantalouden kannalta vaikean. Myös eläke-etuihin muutoksia Järjestöjen sopimus sisältää myös joitakin muutoksia eläke-etuuksiin. Voimassaolevan lain mukaan elinaikakerrointa sitten, kun se vuodesta 2010 lukien alkaa hiljalleen purra sovellettaisiin täysimääräisesti myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen alkavaan vanhuuseläkkeeseen. Elinaikakertoimen ideaan liittyy, että sen eläkettä pienentävän vaikutuksen voi kompensoida jatkamalla työntekoa. Tämä ei kuitenkaan onnistu työkyvyttömiltä, josta syystä asia on ansaitustikin ollut kritiikin kohteena. Sopimuksen mukaan kertoimen soveltamista lievennetään näissä tapauksissa. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee 60 vuoteen, eikä eläke enää kartu ansion alenemasta. Nämä muutokset tulevat kuitenkin koskemaan vain 1952 tai sen jälkeen syntyneitä. Osa-aikaeläkkeeseen etsitään myös hallinnollisia yksinkertaistuksia. Vuorotteluvapaan aikaista eläkekarttumaa myös pienennetään. Sopimuksessa on lisäksi laaja ja yk- 14

15 sityiskohtainen työttömyysturvaa koskeva osuus. Työeläkkeestä sopiminen Sopimus on tärkeä myös siksi, että siinä työmarkkinajärjestöt vahvistavat halunsa sopia edelleenkin yhdessä työeläketurvan sisällöstä ja sen rahoittamisesta. Tätä on pidetty perusteltuna: kun työeläke on osa työnteosta saatavaa korvausta, sen sisältö kuuluu työmarkkinapöydissä sovittaviin asioihin. Sopimus saikin nopeasti sosiaalitupon lempinimen. Siinä työmarkkinajärjestöt toteavat vielä, että ehdotuksen yksityiskohtaisessa jatkovalmistelussa noudatetaan vakiintunutta kolmikantaperiaatetta. Tällä päätöksentekojärjestyksellä on Suomessa erittäin onnistunut historia. Sen avulla löydettiin 1990-luvun laman oloissa tasapainoiset ja toimivat ratkaisut. Kuluvan vuosikymmenen puolivälissä tuli voimaan suuri eläkeuudistus, jolla työeläkemaksun noususta leikattiin pitkällä aikavälillä pois viisi prosenttiyksikköä. Tällä ratkaisulla työmarkkinajärjestöt osoittivat jälleen kerran, että tarpeen vaatiessa ne ovat valmiita kipeisiinkin ratkaisuihin. Samalla valmistelu työmarkkinajärjestöjen ja eläkelaitosten asiantuntijoiden yhteistyössä johti toimivaan kokonaisuuteen. Helmikuussa alkoi yhteiskunnassamme kiihkeä keskustelu ajatuksesta nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajaa nykyisestä 63 vuodesta. Keskustelun kuluessa kiteytyi yksimielisyys siitä, että työurien piteneminen on välttämätöntä. Laajalti arvioitiin kuitenkin, että on hedelmätöntä kohdistaa päätös muodolliseen ikärajaan sellaisten toimien sijasta, joilla olisi työurien pidentymiseen aito ja merkittävä vaikutus. Lopulta päädyttiinkin siihen, että näitä keinoja etsitään perinteisellä kolmikantamenettelyllä, jonka on kerta toisensa jälkeen nähty johtavan onnistuneisiin tuloksiin. JAAKKO TUOMIKOSKI varatoimitusjohtaja Uusi työeläkeote valmistuu huhtikuun loppupuolella Työeläkeotteet lähetetään samaan tapaan kuin viime vuonnakin jokaiselle vuotiaalle yksityisalalla työskennelleelle työntekijälle ja yrittäjälle. Otteita lähetetään vuonna 2009 yhteensä noin kolme miljoonaa. Otetta eivät saa henkilöt, jotka ovat olleet vain julkisen työnantajan (valtio, kunta, kirkko) palveluksessa eläkkeensaajat, lukuun ottamatta osa-aikaeläkkeellä olevia ulkomailla asuvat. Ote sisältää tiedot kaikista työeläkerekistereissä olevista yksityisalan työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta sekä eläkettä kerryttävistä sosiaalietuuksista. Julkisen alan (valtio, kunta, kirkko) työskentelystä on vain eläkelaitosten yhteystiedot. Otteessa on myös arvio vuoden 2008 loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestä. Yrittäjille ja 50 vuotta täyttäneille työntekijöille on laskettu lisäksi arvio vanhuuseläkkeestä. Ilmarisesta otteen saa työntekijä ja yrittäjä, jonka eläketurva on meillä vakuutettuna tai jonka viimeisin yksityisen alan ansiotyö on meillä vakuutettuna. Ilmarinen lähettää kaikkiaan noin otetta. Postitamme otteet nykyisille asiakkaillemme kesä-lokakuun aikana ikäjärjestyksessä nuorimmasta vanhimpaan. Työeläkeote verkkopalvelusta Kaikki Ilmarisen työeläkeotteet ovat saatavilla huhtikuun puolen välin jälkeen myös verkkopalvelustamme Vuoden alussa tuli voimaan lainmuutos, jonka mukaan voi valita sähköisen ja paperiotteen välillä. Kun on avannut sähköisen otteen, sitä ei lähetetä enää postitse. Verkkopalvelussamme voi ottaa käyttöön muistutuspalvelumme, joka ilmoittaa sähköposti- tai tekstiviestillä, kun uudet tiedot ovat saatavilla täyttää korjauspyyntölomakkeen, jolla voi pyytää puutteellisten työskentelytietojen korjaamista tulostaa tarvittaessa itselleen paperiotteen. Virheellisten tietojen korjaaminen tärkeää Jos otteessa on virheitä tai puutteita työskentelytiedoissa, on tärkeää korjata ne heti. Jos työsuhteesta on selvä näyttö, se voidaan rekisteröidä tai virheelliset tiedot oikaista jälkikäteen kuinka pitkältä ajalta tahansa. Ilmarinen selvittää tänä vuonna työntekijän pyynnöstä vuonna 2000 ja sen jälkeen olleiden työsuhteiden virheet. Sitä ennen olleista työsuhteista pitää toimittaa itse kirjallinen selvitys Ilmariselle. Puuttuvien tai virheellisten tietojen korjaamiseen tarvitaan kirjalliset todisteet työsuhteen olemassa olosta, työskentelyajasta ja palkasta. Kirjallinen todiste voi olla työsopimus, työtodistus, kopio palkkakortista, palkkakuitti tai mahdollinen muu selvitys. Tavoitteena on, että kaikki työsuhteet ja yrittäjätoiminta on vakuutettu oikein ja puutteelliset tiedot selvitetty mahdollisimman aikaisin. 15

16 Mitä uutta? Lehtikuva Vaikutus maksuluokkaan Jos vajaakuntoinen työntekijä tulee työkyvyttömäksi viiden ensimmäisen kalenterivuoden aikana, ei työkyvyttömyyseläke vaikuta yrityksen maksuluokkaan. Myöhemmin myönnetty työkyvyttömyyseläke otetaan huomioon yrityksen työkyvyttömyysriskissä, jolloin se voi vaikuttaa maksuluokkaan. Vajaakuntoisten työkyvyttömyyseläke ei nosta maksuluokkaa Yrityksen TyEL:n mukaisen työkyvyttömyysmaksun perusteena on maksuluokka, joka määräytyy yrityksen oman työkyvyttömyysriskin perusteella. Maksuluokkaan vaikuttavat siten yrityksen työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. Vuoden 2009 alusta alkaen vajaakuntoisille työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet eivät nosta yrityksen työkyvyttömyysriskiä. Uudistuksella pyritään helpottamaan vajaakuntoisten työnhakijoiden työllistymistä, koska vajaakuntoisen mahdollinen työkyvyttömäksi tulo ei nosta yrityksen maksuluokkaa. Yritys voi halutessaan pyytää eläkeyhtiötä ottamaan huomioon vajaakuntoiset työntekijänsä työkyvyttömyysriskinsä määrittämisessä. Tällöin henkilön työkyvyttömyyseläkettä ei oteta huomioon yrityksen työkyvyttömyysriskissä, jos työsuhde alkaa tai myöhemmin, ja jos työntekijä on työsuhteen alkaessa merkittynä vajaakuntoiseksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinohallinnon ylläpitämään rekisteriin. Vajaakuntoisten työkyvyttömyyseläkkeisiin tehty uudistus pyrkii helpottamaan vajaakuntoisten työllistymistä. Vajaakuntoisten työnhakijoiden rekisteri Lainsäädännön mukaan vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Jotta vajaakuntoinen työnhakija voidaan merkitä työ- ja elinkeinohallinnon rekisteriin, hänen pitää toimittaa työ- ja elinkeinotoimistoon lääkärin P-lausunto. Vajaakuntoisten rekisteröintiin ja todistusten saamiseen liittyvistä asioista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Paikallinen työ- ja elinkeinotoimisto antaa pyynnöstä työntekijälle todistuksen rekisteriin kuulumisesta. Erillinen vakuutus Vajaakuntoisia työntekijöitä varten tehdään eri vakuutus, jonka piiriin vajaakuntoinen työntekijä kuuluu neljä ensimmäistä kalenterivuotta. Vakuutuksen henkilöpiirin nimeksi tulee osatyökykyiset. Vakuutukseen liitetään henkilöt, joista yritys lähettää työntekijältä saamansa todistuksen vajaakuntoisten rekisteriin kuulumisesta. Yrityksen tulee ilmoittaa vajaakuntoisuudesta Ilmariseen viimeistään työsuhteen alkamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Vajaakuntoisten vakuutuksen työkyvyttömyysmaksu määräytyy perusluokan mukaan, jolloin se vastaa keskimääräistä työkyvyttömyysmaksua. Työnantajien kansaneläkemaksu alenee huhtikuussa Hallitus on antanut esityksen, jonka mukaan kaikkien yksityisten työnantajien kansaneläkemaksua alennetaan 0,801 prosenttiyksikköä huhtikuun alusta Alennus merkitsee sitä, että kansaneläkemaksu poistuisi kokonaan alimpaan maksuluokkaan kuuluvilta yrityksiltä. Alennettu kansaneläkemaksu II maksuluokassa olisi 2,20 % ja III maksuluokassa 3,10 %. Maksuluokat määräytyvät yrityksen palkkojen ja poistojen mukaan. Alimpaan maksuluokkaan kuuluvat yritykset, joiden poistot ovat alle euroa ja tai yritykset, joiden poistot ylittävät tämän, mutta ovat alle 10 % palkoista. Alennus koskisi palkkoja, joita maksetaan alkaen. Samansuuruinen alennus koskee myös julkisia työnantajia. Vuoden 2010 alusta kansaneläkemaksu on tarkoitus poistaa pysyvästi. Esitys on osa sovittua talouden elvytyspakettia, jolla työvoimakustannuksia alennetaan. Esitys (HE 11/2009) liittyy valtion vuoden 2009 lisätalousarvioesitykseen. 16

17 Suomen ja Australian sosiaaliturvasopimus voimaan ensi kesänä Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus on allekirjoitettu Helsingissä Suomessa sopimus edellyttää eduskunnan hyväksymistä ja Australiassa parlamenttikäsittelyä. Näiden käsittelyjen jälkeen sopimus tullee voimaan Sopimus koskee pääasiassa eläkkeitä, mutta myös eräitä lähetettyjä työntekijöitä koskevia määräyksiä. Esimerkiksi suomalaisen työnantajan Australiaan lähettämä työntekijä voisi pysyä Suomen työeläke- ja kansaneläkelain piirissä enintään viisi vuotta. Apurahansaajat vakuuttaa Mela Apurahalla työskentelevät taiteilijat ja tutkijat saivat vuoden alussa kauan odottamansa parannuksen sosiaaliturvaansa. He pääsevät lakisääteisten eläke- ja tapaturmavakuutusten piiriin vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Lain mukaan vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia Suomessa asuvia vuotiaita apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Apurahan on oltava vuosityötuloksi muunnettuna vähintään 3 280,47 euroa, ja työskentelyn tulee kestää yhtäjaksoisesti neljä kuukautta. Tietyin edellytyksin vakuuttamisen piiriin kuuluvat myös ulkomailla tapahtuva apurahatyöskentely ja ulkomaalaisen Suomessa tekemä apurahatyö. Myös aiemmin apurahan saaneet ovat oikeutettuja vakuutusturvaan, jos he työskentelevät yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta vuonna 2009 tai sen jälkeen. Uuteen sosiaaliturvaan oikeutettuja tutkijoita ja taiteilijoita arvioidaan Suomessa olevan vuosittain Alkuvuonna olemme ottaneet vakuutushakemuksia vastaan sekä neuvoneet Melaturva -asioissa. Vakuutuspäätöksiä pääsemme antamaan maaliskuussa, jolloin odotamme paljon hakemuksia myös tänä vuonna myönnetyistä apurahoista, kertoo Leena Vehkomäki Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta, Melasta. Lisätietoa apurahansaajien eläke- ja tapaturmavakuuttamisesta löytyy Melan verkkosivuilta: Ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuus 2009 alkaen Kuvat: Esko Tuomisto Ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden muutokset koskevat työkomennuksia, jotka alkavat tai sen jälkeen. Tämän vuoden alusta lukien TyEL ei koske ulkomaisen työnantajan Suomeen työhön lähettämää työntekijää, jos työskentely Suomessa lähettävän työnantajan palveluksessa kestää enintään 2 vuotta. Useimmiten kyse on tällöin maasta, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta. Työntekijä vakuutetaan kuitenkin TyEL:n mukaisesti, jos Suomen lainsäädäntö tulee sovellettavaksi EY:n sosiaaliturva-asetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella työntekijä kuului Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin välittömästi ennen Suomen työskentelyn alkamista. ETK voi myöntää vapautuksen enintään 5 vuodeksi, jos ulkomainen työnantaja lähettää työntekijän Suomeen töihin yli 2 vuodeksi alle 2 vuodeksi Suomeen lähetetyn työntekijän työskentely jatkuu yli 2 vuotta ennalta arvaamattomista syistä Edellytyksenä vapautukselle on, että ulkomainen työnantaja on järjestänyt lähettämälleen työntekijälle Suomessa tehtävän työn ajalta eläketurvan muualla. Muutos koskee työkomennuksia, jotka alkavat tai myöhemmin. Tätä aikaisemmin alkaneisiin työkomennuksiin sovelletaan voimassa olleita TyEL:n säännöksiä. 17

18 Työhyvinvointi Teksti: Milla Kauppila Muutosvalmennus yhdisti Haaga-Helian Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian yhdistymisessä edettiin vauhdilla, mutta askel kerrallaan. Ensimmäisiä tavoitteita oli sitouttaa 650 hengen suuruinen henkilökunta muutokseen ja saada heidät puhaltamaan yhteen hiileen. Apu löytyi muutosvalmennuksesta. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu perustettiin vuonna 2007 yhdistämällä kaksi silloista ammattikorkeakoulua: Haaga ja Helia. Me itse sanomme olevamme edelläkävijöitä korkeakoulujen rakenteellisessa kehityksessä. Näimme jo etukäteen, että tarvetta isommille yksiköille on tulossa, ja pystyimme tekemään yhdistymisen vapaaehtoisesti. Sen jälkeen muita yhdistymisiä on tullut ja on tulossa lisää sekä ammattikorkeakoulupuolella että yliopistoissa, Haaga-Helian rehtori ja toimitusjohtaja Ritva Laakso-Manninen kertoo. Korkeakoulumaailmassa suuri on nyt kaunista. Yhdistymisellä tavoitellaan koon lisäksi resursseja, laatua ja kykyä vastata kansainvälisiin haasteisiin. Suuri yksikkö voi toteuttaa toimintaansa pientä laadukkaammin suurempien resurssien ansiosta. Koko tuo myös näkyvyyttä. Meillä on opiskelijoita ja Kuvat: Esko Tuomisto Haaga-Helialla on seitsemän toimipistettä. henkilöstöä 650. Se on jo sellainen kokoluokka, että on helpompi toimia kansainvälisestikin, Laakso-Manninen kuvailee. Yhdistymisessä ei aikailtu Ammattikorkeakoulujen yhdistäminen eteni vauhdikkaasti: Saimme päätöksen perustamisesta kesällä 2006, ja vuoden 2007 alusta aloitimme jo Haaga-Heliana. Nopea vauhti oli tietoinen ratkaisu: tuumasimme, että jos yhdistyminen pitkittyy, asioita jäädään pohtimaan, Laakso-Manninen muistelee. Ensimmäiseksi rakennettiin hallinto ja tukipalvelut kuntoon ne lähtivät pyörimään heti vuodenvaihteessa. Pian yhdistymisen jälkeen syntyi ajatus muutoksentukiohjelmasta henkilöstölle. Yhdistymisen lähtökohta oli hyvä, sillä ketään ei tarvinnut irtisanoa. Muutos tuli kuitenkin nopeasti ja oli itsessään suuri. Olimme tiedottaneet yhdistymisestä aktiivisesti, mutta totesimme, että muutosta kannattaa vielä työstää yhdessä henkilöstön kanssa, Laakso-Manninen sanoo. Päätöstä muutosvalmennuksesta tuki sekin, että työtyytyväisyystutkimuksessa keskeiseksi kehittämisalueeksi nousi muutoksen johtaminen. Jokainen voi työstää muutosta Apuna muutosvalmennuksessa oli Ilmarinen. Otimme Ilmariseen yhteyttä kysyäksemme, mitä voimme henkilökunnan tueksi tehdä. Malli löytyi yhdessä keskustellen, Laakso-Manninen kertoo. Myöhemmin mukaan valmennuksen suunnitteluun otettiin muutostilanteisiin perehtynyt konsultointiyritys HRM Partners Oy, joka myös toteutti valmennuksen. Päivän mittainen valmennus järjestettiin yksiköittäin kevään ja syksyn 2008 aikana. Näkökulma oli muutos yksilön ja työyhteisön kannalta. Valmennuksessa pohdittiin esimerkiksi, miten yksilö muutoksen kokee. Miten itse voi työstää muutosta ja ottaa sitä haltuun niin, että ei ole muutoksen uhri, vaan aktiivinen vaikuttaja, Laakso-Manninen selventää. Valmennuksen tavoitteena oli myös lisätä yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta tiimin jäsenten välillä. Menetelminä käytettiin teema-alustuksia sekä osallistavaa workshop-työskentelyä: ryhmätöitä ja case-kuvauksia. Valmennuksen perusrunko oli sama, mutta valmennuspäiviä räätälöitiin yksikön erityistarpeiden mukaan. Yksiköissä muutos eteni hieman eri tahdissa ja se haluttiin huomioida myös valmennuksen toteuttamisessa. Valmennus toi työrauhan Tieto ammattikorkeakoulujen yhdistymisestä herätti alussa muutosvastarintaa 18

19 Yhdistyminen toi näkyvyyttä ja edelläkävijän maineen Haaga-Helialle. Ritva Laakso-Manninen, Liisa Rohweder ja Mari Takko ovat ylpeitä työpaikastaan. 19

20 Ammattikorkeakoulussa opiskellaan työelämää varten. Haaga-Helia lyhyesti Suomen 2. suurin ammattikorkeakoulu opiskelijaa, henkilöstöä 650 koulutusaloina liiketalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, tietojenkäsittely, toimittajakoulutus, johdon assistenttityö, liikunta ja ammatillinen opettajakorkeakoulu. 7 toimipistettä: Haaga, Malmi, Pasila, Porvoo Point, Porvoo Pomo, Vallila ja Vierumäki kansainvälinen: joka 10. opiskelija ulkomaalainen, tutkinnot mahdollista suorittaa kolmella kielellä opetuksen lisäksi T&K-toimintaa sekä opettajissa että oppilaissa. Opiskelijat olivat aluksi järkyttyneitä ja opettajat hämmentyneitä. Sekä Haagassa että Heliassa oli vahva organisaatiokulttuuri, ja ne olivat profiililtaan vahvoja ja itsetietoisia. Johdon tehtävä oli saada se kääntymään vahvuudeksi. Yhdistymisen alkumetreillä tavoitteena oli luoda yhteinen Haaga-Helia, yliopettaja Liisa Rohweder arvioi. Lehtori Mari Takko näkee muutosvalmennukseen toimineen lähtölaukauksena ja yhteisen näkemyksen luojana ja herättäjänä. Valmennus oli perustelua myös itse muutokselle: ihmiset alkoivat miettiä, miksi se tehdään, hän pohtii. Molemmat opettajat pitävät tärkeänä, että heti yhdistymisen jälkeen ei lähdetty muuttamaan opetussuunnitelmia. Ydin eli opetus rauhoitettiin. Me opettajat saimme aikaa tutustua toisiimme, luoda uutta organisaatiokulttuuria ja löytää vahvuuksia yhteisestä korkeakoulusta. Muutosvalmennus toi työrauhan ja hyvän työvireen: meillä on yhteinen tahto tehdä tätä työtä, Rohweder kuvailee. Alun aikalisän jälkeen Haaga-Heliassa ollaan nyt siirtymässä eri koulutusaloilla yhteiseen opetusohjelmaan ja -suunnitelmiin. Nyt olemme todellisessa muutoksessa, kun uusia opetusohjelmia tehdään. Näkemyksemme mukaan yhteinen korkeakoulu on kuitenkin hyvä asia, mikä on hyvä lähtökohta ja ilmapiiri opetussuunnitelmatyössä, Rohweder täsmentää. Yhdistyminen on voimavara Muutosvalmennus antoi osallistujille henkilökohtaisia oivalluksia. Mieleeni jäi HRM Partnersin valmentajan puheista se, kuinka ihmisillä on erilaisia tapoja suhtautua muutokseen. Muutosvastarinta on positiivinen ilmiö, kun pelko, paha olo ja epäily tuodaan esille. Myrsky kuuluu siis asiaan. Vaarallisimpia ovat näennäissitoutujat, jotka näennäisesti hyväksyvät muutoksen, mutta eivät kuitenkaan aidosti sitoudu siihen, Takko muistelee. Haaga-Heliassa näennäissitoutuminen ei muodostunut ongelmaksi, vaan muutokseen todella sitouduttiin. Valmennus auttoi säilyttämään positiivista kuvaa ja mielialaa muutoksessa. Myös valmennuksesta kerätty palaute oli hyvää: 90 % henkilöstöstä piti valmennusta onnistuneena, Laakso-Manninen kertoo, ja jatkaa: Muutosvalmennus antoi myös osviittaa siitä, mitä asioita tehdä ja viedä eteenpäin jatkossa. Ilmapiirituloksemme parantuivat valmennuksen jälkeen entisestään. Ja kyllä siinä on nyt käynyt niin, että opiskelijat ovat selkeästi ylpeitä koulustamme, ja me opettajat koemme sen vahvuudeksi. Yhdistyminen on meille opettajille valtava voimavara, koska saimme lisää osaamista osaamistiimiimme. Nyt meillä on kaikki mahdollisuudet todella erottautua muista korkeakouluista, Rohweder päättää. Ilmarinen tuki Haaga-Helian muutosta Ilmarinen on ollut kehittämässä työhyvinvointia HAAGA-HELIAssa ammattikorkeakoulun perustamisesta lähtien. Ilmarinen oli mukana myös muutosvalmennuksen eri vaiheissa: valmennuksen tavoitteita, toteutusta ja yhteistyökumppanin valintaa suunniteltiin yhdessä alusta lähtien. Yhteistyö oli tiivistä myös hankkeen edetessä ja sen tulosten arvioinnissa. Muutosvalmennus on yksi esimerkki Ilmarisen asiakkaalleen räätälöimästä työhyvinvointipalvelusta. Eläkeyhtiönä Ilmarinen haluaa edistää asiakasyritystensä henkilöstön hyvinvointia, jotta suomalaiset jatkaisivat työelämässä pidempään ja eläkekustannusten nousulta vältyttäisiin. Sopivia työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa työhyvinvoinnin nyky- ja tavoitetilan arvioinnin pohjalta. Yrityskohtaisen työhyvinvointipalvelun lisäksi Ilmarinen järjestää maksuttomia työhyvinvointiseminaareja, joihin kaikki asiakkaat ovat tervetulleita. Seminaaritarjontaan voi tutustua osoitteessa 20

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 0,9% Parhaiten tuottivat korkosijoitukset 2,4 % Vakavaraisuus 26,8% TyEL-palkkasumma 1 677,0 milj. YELtyötulo 251,9

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan

Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan Tämä ohjeluonnos perustuu eduskunnassa vielä käsiteltävänä olevaan lakiesitykseen (HE 92/2008), jonka on esitetty tulevan

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Avainluvut 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 889,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 031,6 979,5 889,7 780,8

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

ILMARISEN VUOSI 2016

ILMARISEN VUOSI 2016 ILMARISEN VUOSI 2016 ILMARINEN VUONNA 2016 Hyvä sijoitustuotto epävarmoissa markkinaolosuhteissa Vakavaraisuus säilyi vahvana, kustannustehokkuus parani. Asiakashyvitykset ennätystasolla. Asiakasmäärä

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2016

Varman tilinpäätös 2016 Varman tilinpäätös 2016 15.2.2017 Tasapainoinen ja vahva vuosi 2016 Vakavaraisuuspääoma, 10,2 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 42,9 mrd. Sijoitusten tuotto 4,7 % Suomalaisen työeläketurva 870 000 Maksutulo,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö Mela hoitaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien lakisääteistä eläke- ja tapaturmavakuuttamista sekä vastaa maatalouslomituksen toimivuudesta. Asiakkaat Melalla oli vuoden lopussa 75 919 MYEL-vakuutettua

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015 Sivu 1 / 6 Liittokokous 18. 19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 HALLITUKSEN

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 30.6.2007 Eläke-Fennian avainlukuja 1.1.-30.6.2007 1.1.-30.6.2006 1.1.-31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 474,1 444,2 889,3 Maksetut eläkkeet, milj. e 334,1 312,3 631,3 Sijoitusnettotuotot

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Palautteen antamisen kulttuuri

Palautteen antamisen kulttuuri 7.5.2013 Palautteen antamisen kulttuuri Rondo Training Oy/ Leena Nousiainen www.dazzle.fi www.rondotraining.fi 1 Palautteen antamisen kulttuuri 2 Kriittiset menestystekijät Alkuun Story of your shoes Mitä

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille Toimintaympäristö Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Avainluvut 2010 muutos % 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo 1 622 13 % 1 431 1 579 1

Lisätiedot