Ilmarinen ROMU KIERTÄÄ UUDEKSI. Työyhteisötaidot jokaisen vastuulla. Muutosvalmennus yhdisti Haaga-Helian. Sosiaalitupo säilyy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen ROMU KIERTÄÄ UUDEKSI. Työyhteisötaidot jokaisen vastuulla. Muutosvalmennus yhdisti Haaga-Helian. Sosiaalitupo säilyy"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 1/2009 ROMU KIERTÄÄ UUDEKSI Työyhteisötaidot jokaisen vastuulla Muutosvalmennus yhdisti Haaga-Helian Sosiaalitupo säilyy

2 Ilmarinen 1/09 Sisältö Pääkirjoitus 4 Debatti Ollaan ihmisiksi! 5 Sijoitukset Talous ei nouse, ellei pankkijärjestelmä tervehdy 9 Tulos Ilmariselle paljon uusia asiakkaita finanssikriisi painoi tulosta 12 Työhyvinvointi Muutosvalmennus yhdisti Haaga-Helian 18 Työ ja eläke Kierrättäjä huolehtii henkilöstöstä vaikeinakin aikoina 21 Yrittäjän elämää Perheyrityksessä keskeistä on yhdessä tekeminen 24 Työ ja harrastukset tasapainottavat toisiaan 26 In Memoriam Juhani Salmisen kädenjälki näkyy työeläkejärjestelmässä 28 Mitä uutta? 14 Kolumni 27 Ajankohtaista 29 Kysyttyä 31 Svenska sidor 32 Tilaisuuksia 35 JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Milla Kauppila, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Anne Koivula, Jani Mikkola, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jouni Saarinen, Jaakko Tuomikoski LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu maaliskuussa 2009 KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen, puhelin , faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: Asiakkaitamme palvelevat myös OP-Pohjola-ryhmän, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttorit Kannen kuva: Esko Tuomisto Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 1/2009 Ilmarinen ROMU KIERTÄÄ UUDEKSI Debatti Löytyykö apu työssä jatkamiseen ja jaksamiseen työyhteisötaidoista? Mistä työyhteisötaidoissa on kyse? Ilmarinen kokosi keskusteluryhmän pohtimaan ajankohtaista aihetta. Tulos Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallion mukaan Ilmarinen uskoo edelleen osakkeisiin eikä ole merkittävästi vähentänyt niiden osuutta salkussaan. Työyhteisötaidot jokaisen vastuulla Muutosvalmennus yhdisti Haaga-Helian Sosiaalitupo säilyy Kuva: Esko Tuomisto 2

3 24 Lukuja Eläkkeellesiirtymisiän odote 2008 Vuodesta 2000 eläkkeellesiirtymisikä on noussut yksityisellä sektorilla 0,5 vuotta julkisella sektorilla 1,5 vuotta Lähde: Eläketurvakeskus Yrittäjän elämää Jos fyysinen kunto on hyvä, jaksaa myös henkisesti. Kovanen Yhtiöiden toimitusjohtajan Heikki Kovasen kuntolenkkiä vauhdittaa walesinterrierin pentu Santtu. Kuva: Esko Tuomisto 25-vuotiaalla eläkkeellesiirtymisiän odote oli yksityisellä sektorilla 59,7 vuotta julkisella sektorilla 60,1 vuotta 50-vuotiaalla eläkkeellesiirtymisiän odote oli yksityisellä sektorilla 61,8 vuotta julkisella sektorilla 62,2 vuotta Kuva: Esko Tuomisto 18 Työhyvinvointi Fakta Ikääntyneiden työllisyysasteet Suomessa , prosenttia ikäryhmästä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimukset Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian yhdistymisessä edettiin vauhdilla, mutta askel kerrallaan. Ritva Laakso-Mannisella, Mari Takolla ja Liisa Rohwederillä on takana kaksi muutoksen täyteistä vuotta v v Ennuste Väestö ikääntyy v Lähde: Tilastokeskus Työikäinen (15 64-v.) väestö vähenee (mukana nettomaahanmuutto henk/v) vuoden ikään tulleiden määrä lisääntyy

4 Pääkirjoitus Kuva: Tomi Parkkonen Luottamus on pääomaa Koko Ilmarisen toiminta perustuu luottamukseen. Ihmisten on voitava rakentaa tulevaisuutensa sen varaan, että voimme kaikissa oloissa huolehtia heidän työeläkkeistään niin kuin on sovittu. Suomalaisessa tavassa hoitaa työeläkkeitä onkin monia piirteitä, jotka vahvistavat luotettavuutta. Niiden arvo tulee näkyväksi etenkin nyt, kun finanssimaailmassa keskinäinen luottamus on painunut pakkaselle ja jäädyttänyt rahavirrat. Suhdanteiden vuoristoradalla suomalaisen eläkeläisen ei tarvitse pelätä syöksyvänsä taloudelliseen alamäkeen vaikka osakkeet sukeltaisivatkin. Meillä eläkeläinen voi luottaa tasaiseen kyytiin, koska hänen etunsa on etukäteen sovittu. Se ei ole osakkeiden laskennallisista arvonmuutoksista riippuvainen. Tällaista järjestelmää sanotaankin etuusperusteiseksi. Monin tavoin puskuroimalla, riskiä laajasti jakamalla ja suhdannepiikkien vaikutuksia hidastamalla on varmistettu, että eläke-edut eivät osakekurssien takia heilahtele ylös eivätkä alas. Siksi eläkkeet eivät myöskään äkkinäisesti nouse suhdannehuipulla. Jos meillä olisi niin sanottu maksuperusteinen järjestelmä, eläkkeitä maksettaisiin ehkä huippuvuosina enemmän, mutta talouden alamäessä vain sen verran kuin jaksettaisiin. Suomessa ei myöskään ole finanssikriisin takia tarvinnut käydä työntekijöiden ja työnantajien taskulla maksuja korottamalla. Valtionkaan rahakirstun kantta ei ole työeläkkeiden takia tarvinnut raottaa. Kansi pysyi kiinni silloinkin, kun eduskunta väljensi työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussäädöksiä. Toisin on esimerkiksi Ruotsissa, jossa eläkkeiden leikkaaminen voi olla edessä, ellei vajetta tilkitä valtion rahoilla. Luottamus eläkkeiden maksuun murenee myös maissa, joissa eläke riippuu yleisesti siitä, pysyykö oma työnantaja pystyssä vai ei. Aika harvassa lienevät nekin onnelliset, jotka ovat osanneet koota henkilökohtaiseen salkkuunsa sellaisia sijoituksia, joilla oma eläke on turvattu. Suomalainen malli on osoittanut kestävyytensä finanssimaailman myllerryksessä. Tälle luottamuspääomalle on hyvä rakentaa jatkossakin. Sitä tarvitaan, kun työmarkkinoiden eri osapuolet pohtivat, miten vahvistaa suomalaisten kykyä ja halua jatkaa nykyistä selvästi pitempään työelämässä. HARRI SAILAS, toimitusjohtaja 4 Sanottua Voidaksemme saada lisää pituutta työuriin täytyy kolmen asian kohdata. Ensinnäkin ihmisillä täytyy olla töitä tarjolla. Toisekseen tarvitaan työkykyä ja kolmanneksi työhaluja. Työkyky on ensisijaisesti työntekijän ja -antajan vastuulla. Työhalun puolestaan ratkaisevat taloudelliset kepit ja porkkanat sekä työpaikan ilmapiiri, johtaminen ja työn sisältö. Harri Sailas Piirros: Kuvapalvelu / Corbis

5 Debatti Puheenjohtaja: Päivi Sihvola Teksti: Raili Oksa OLLAAN IHMISIKSI! Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista? Mistä työyhteisötaidoissa on kyse? Voiko näitä taitoja oppia? Kenellä on vastuu hyvästä, toimivasta työyhteisöstä? Otimme siitä selvää ja kutsuimme kolme asiantuntijaa pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan aiheesta. Keskusteluun osallistuivat palkansaajien ja ammattiyhdistysliikkeen näkökulmaa edustava pääsihteeri Leila Kostiainen STTK:sta, tutkijana ja työhyvinvoinnin kehittäjänä ansioitunut professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulusta sekä Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen, jolla asiantuntijalääkärin työnsä ohella on myös työterveyslääkärin tausta. Keskustelua johti Ilmarisen viestintä- ja henkilöstöjohtaja Päivi Sihvola. 5

6 Debatti Yhteiset pelisäännöt kunniaan Sihvola: Lähdetään purkamaan työyhteisötaitojen käsitettä pohtimalla aluksi, millainen on työyhteisö, jossa nämä taidot ovat hyvin hallussa. Mitä piirteitä hyvään työyhteisöön liittyy? Manka: Työyhteisötaitojen yhteydessä puhutaan usein sosiaalisesta ja psykologisesta pääomasta. Sosiaalinen pääoma muodostuu mm. vastavuoroisuudesta, luottamuksesta, toisen auttamisesta ja arvostamisesta sekä hyvästä johtamisesta. Nämä tekijät synnyttävät työyhteisötaitoja, sellaisia kuin reiluus, kohteliaisuus, perustyön tekeminen jne. Hyvä esimiestyö ja hyvät työyhteisötaidot ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutussuhteessa. Kostiainen: Itse näen asian niin päin, että työyhteisön hyvinvointi lähtee työpaikan eettisistä perusteista. Juristina tykkään säännöistä ja myös etiikka on tietyllä tavalla sääntö. Siihen kuuluu mm. se, että työpaikalla noudatetaan voimassa olevia lakeja ja työehtosopimuksia ja siellä käydään kehityskeskusteluja. Tiettyjen pelisääntöjen on ensin oltava kunnossa, ja vasta niiden päälle voidaan rakentaa muuta hyvää. Kuvat: Esko Tuomisto Debatin vetäjän Päivi Sihvolan (edessä) keskustelukumppanit vasemmalta Marja-Liisa Manka, Seppo Kettunen ja Leila Kostiainen. Kettunen: Laajennan vielä näkökulmaa tuomalla mukaan humaanisuuden, mikä on vahvasti kytköksissä eettisyyteen. Kysyin kerran eräältä asiakkaaltamme, mikä valintakriteeri erottaa huippujohtajan muista johtajista. Hän vastasi, että se on humaanius. Huippujohtajan on oltava humaani, jotta hän ei käyttäisi saamaansa valtaa väärin. Sama pätee myös työyhteisöissä. Jokaisella meillä on valtaa tehdä työhömme liittyviä isompia tai pienempiä päätöksiä. Niissä meidän on toimittava eettisesti oikein. Kostiainen: Hyvän johtajan tunnusmerkkeihin kuuluu myös myönteinen ihmiskäsitys ja luottamus siihen, että ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin, kehittyä työssään ja olla lojaaleja. Hänellä on pyrkimys hyvään sekä luottamus siihen, että toisetkin siihen pyrkivät. Ihmisiksi olemisen ei pitäisi olla kovin mutkikas juttu. Marja-Liisa Manka, professori, Tampereen yliopisto Ristiriidat kuuluvat arkeen Kettunen: Hyvän työyhteisön tunnistaa sen kyvystä ratkaista ristiriitatilanteet. Ristiriidathan kuuluvat arkeen. Niitä tulee aina ja väistämättä, kun ihmiset toimivat yhdessä. Joku psykologi onkin todennut, että kahden ihmisen ei tarvitse olla keskenään kuin yhden minuutin, niin he jo alkavat puhua kolmannesta henkilöstä, johon heillä on kriittinen tai negatiivinen suhde. Näin syntyy tunnekolmioita, joiden purkaminen on tärkeää. Hyvän työyhteisö ei jumiudu, vaan pystyy ratkaisemaan ristiriidat. Tässäkin hyvän esimiehen rooli korostuu. Manka: On tärkeää uskaltaa ottaa ristiriitatilanteissa asia puheeksi puolin ja toisin. Eihän esimieskään voi kaikkea tietää. Valitettavan usein ongelmat jäävät kytemään pinnan alle, jolloin ne suurenevat ja suurenevat. Mitä pidempi aika kuluu, sitä vaikeammin nämä jumiutuneet tilanteet ovat ratkaistavissa. Kettunen: Tiedän myös tilanteita, joissa on päästy muodolliseen yhteisymmärrykseen, mutta tilanne ei silti purkautunut. Selvitin kerran työterveyslääkärinä erään esimiehen ja hänen kahden alaisensa välistä konfliktia. Tavallinen asetelmahan on yleensä se, että esimies katsoo toisen olevan oi- 6

7 keassa ja toisen väärässä. Ristiriita ratkeaa kuitenkin vasta silloin, kun esimies kokee, että hän on muuttanut omaa käsitystään niin, ettei se toinenkaan ole enää väärässä. Kostiainen: Tuollaiset jumiutuneet tilanteet aiheuttavat suurta vahinkoa, ajattelipa asiaa kenen kantilta tahansa. Ihmisen itsensä kannalta niihin kuluu mielettömästi voimavaroja. Ne kuluttavat paitsi hänen työminäänsä, myös häntä yksityishenkilönä kotona. Työnantajan kannalta työpaikan tuottavuus on lähellä nollaa. Jokainen ymmärtää, ettei sellainen työpaikka pysy kauaa pystyssä, jolloin ihmiset voivat entistäkin huonommin. Tästä seuraa negatiivinen kierre, joka vahvistaa itseään. Manka: Työyhteisön keskinäisten pelisääntöjen pitää olla kaikkien tiedossa, jotta osaisimme pelata yhteen. Meidän on osattava olla ihmisiksi keskenämme. Ihmisiksi olemisen ei pitäisi olla kovin mutkikas juttu. Ne ovat tavallisia käyttäytymissääntöjä, kuten tervehtiminen, kiittäminen, rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Pieniä asioita, joista muodostuu hyvä vuorovaikutus ja luottamus ihmisten kesken. Arjessa näiden sääntöjen noudattaminen on kuitenkin osoittautunut hankalaksi. Hiekkalaatikkojen kunkut pärjäävät Sihvola: Missä työyhteisötaitoja sitten voi oppia? Esimieheksi ei oikein voi koulussakaan oppia. Tavanomainen urapolkukin lienee se, että asiantuntijatehtävistä edetään esimiehiksi. Kostiainen: Se onkin ykkösvirhe, jos näin tapahtuu ilman, Mitä enemmän itsemääräämisoikeutta työhön annetaan, sitä paremmin työntekijä jaksaa. että varmistetaan, että asiantuntijalla on taitoa ja kiinnostusta esimiestehtäviin. Esimies pitää valita aina erikseen. Manka: Esimiestaidoista ei ole mitään tutkintoa yliopistossa Leila Kostiainen, pääsihteeri, STTK eikä korkeakoulussa. Erilaista johtamiskoulutusta kyllä järjestetään, mutta se ei vielä riitä. Teoreettisella koulutuksella on aika vähäinen merkitys ihmisten taitojen kehittymiselle. Opetuksen pitäisi olla soveltavaa. Minusta työyhteisöjä pitäisi kouluttaa yhdessä, niin työntekijöitä kuin heidän esimiehiään. Koulutuksessa luotaisiin yhdessä pelisäännöt työpaikalle. Silloin nämä opitkin siirtyisivät paremmin käytäntöön. Kostiainen: Eikö tuo ajattelu johda siihen, että vain luonnonlahjakkuudet pääsisivät esimiehiksi? Kyllä itse näkisin, että esimies- ja johtamistyössä on myös sellaisia periaatteita ja osioita, joita voi opiskella. Manka: Johtamista voi toki opiskella, mutta opiskeluvaiheessa ei useinkaan ole vielä kokemusta työelämästä. Silloin ihminen ei osaa sitoa oppimaansa todellisuuteen. Siinä vaiheessa kun hän sitten aikanaan siirtyy opiskelusta työelämään, vain pieni osa opitusta on enää muistissa. Kostiainen: Ei toisaalta johtajatutkinnon suorittaminen vielä takaa sitä, että henkilö olisi hyvä johtaja. Yritysten on hyvä muistaa, että johtajaa ja esimiestä pitää tukea ja kouluttaa jatkuvasti. Faktaa on, että ei esimieskään pärjää yksin. Hän tarvitsee tukea niin omilta esimiehiltään, kollegoiltaan kuin alaisiltaan. Kettunen: Asiantuntijasta esimieheksi siirtyminen on henkilölle iso kasvunpaikka. Olen samaa mieltä, että meillä pitäisi olla paremmin paikkoja hyville asiantuntijoille uralla etenemiseen ilman, että heidän tarvitsisi välttämättä hakeutua johtajaksi tai esimieheksi. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että johtajaominaisuudet syntyvät ihmisessä jo varhain. Ne taidot opitaan jo hiekkalaatikolla. Esimiehet puun ja kuoren välissä Sihvola: Lähiesimieheen voi kohdistua valtavia paineita. Johto asettaa hänelle omat vaatimuksensa ja toisaalta alaisilla on häneen liittyviä odotuksia. Miten esimies selviää tässä puristuksessa? Kostiainen: Tänä päivänä monissa työpaikoissa ylin johto vaatii esimiehiltä tuottavuuden lisäämistä. Esimiehen oma porukka taas sanoo, ettei se pysty enää lisäämään tehoaan. Esimies on puun ja kuoren välissä, kun häneen kohdistuu paineita kahdelta suunnalta. Siinä puristuksessa negatiiviset tunteet nousevat väkisinkin pintaan. Kun esimies vielä lopuksi joutuu suorittamaan irtisanomiset ja lomautukset, se ovat varmasti hänelle henkisesti erittäin raskasta. Manka: Tiedän erään työpaikan, jossa esimies joutui irtisanomaan ison porukan. Hänen piti päättää, ketkä lähtevät ja ketkä jäävät. Samalla hänen piti tsempata jäljelle jäänyttä porukkaa, jotta osa tuotannosta säilyisi paikkakunnalla. Esimieheltä tietenkin menivät yöunet näitä pohtiessaan. Hieman helpotusta oli tuonut se, kun he olivat yhdessä porukalla haukkuneet Helsingin herrat. 7

8 Työhyvinvoinnissa riittää tekemistä Sihvola: Kaikki ovat yhtä mieltä työurien pidentämisen tärkeydestä. Mikä rooli työyhteisötaidoilla on siihen, halutaanko ja jaksetaanko työelämässä olla pidempään? Kettunen: Työhyvinvointi syntyy monesta tekijästä, joista työyhteisötaidot on yksi. Ilman muuta myös tämän osa-alueen on oltava kunnossa. Monista tutkimuksista tiedämme, että lähiesimiehen johtaminen korreloi vahvasti työhyvinvoinnin kokemiseen. Manka: Yksi olennaisimmista asioista työssä jatkamisessa on mahdollisuus vaikuttaa omaa työtä koskevaan päätöksentekoon ja tavoiteasetantaan. Kettunen: Työhyvinvoinnin saralla meillä on Suomessa vielä paljon tehtävää, jotta sen näkyisi työurien pitenemisenä. Skandinavian maissa on paljon esimerkkejä siitä, miten työhyvinvoinnilla voidaan edistää työssä pysymistä. Työhyvinvointi on positiivinen tapa pidentää työuria, ei vain työntekijän, vaan myös työnantajan ja jopa omistajan näkökulmasta. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että työhyvinvoinnilla ja tuottavuudella on vahva assosiaatio keskenään. Kostiainen: Tuohan on loistava viesti tähän ajankohtaiseen hetkeen. Tosiasiahan on, että työhyvinvointi ei lisäänny eduskunnan määräämällä lailla tai hallituksen päätöksellä. Ei ihmisiä voida käskeä voimaan paremmin. Se, että meillä on vielä paljon tällä saralla tekemistä, tarkoittaa, että me pystymme pidentämään työuria parantamalla työhyvinvointia. Minähän suorastaan innostun tästä! Kettunen: Ruotsalainen diskuteeraava kulttuuri on oikeastaan työyhteisöjen ristiriitojen ennaltaehkäisyä. Asioista keskustellaan ja puhutaan niin pitkään, että kaikki saavat sanoa mielipiteensä ja kokevat tulleensa kuulluiksi. Vasta sen jälkeen tehdään ratkaisu. Se antaa myös aikaa sopeutua muutokseen. Kostiainen: Olen ollut mukana käynnistämässä työaikaautonomiahanketta, jossa työntekijöille annettiin oikeus tietyissä rajoissa suunnitella omat työvuoronsa eräässä sairaalassa. Tämä mahdollisuus lisäsi huomattavasti heidän työviihtyvyyttään. Mitä enemmän itsemääräämisoikeutta työhön annetaan, sitä paremmin työntekijä jaksaa ja sitä tehokkaammin hän tekee työtään. Manka: Meillä on pyrkimys autonomiaan, koska se nähdään tärkeäksi työn mielekkyyden kannalta. Silti meillä kehitetään asiantuntijatyöhön uudenlaisia valvontajärjestelmiä, joiden kautta kontrollia lisätään. Kuinka moneen paikkaan meillä onkaan jo tullut prosessinohjausjärjestelmien vuoksi erilaisia seurantajärjestelmiä, joissa asiantuntijatyötä kellotetaan entistä pilkotummin. Nyt meillä rutistaan, että yliopistolaki vie meiltä muka autonomian. Katin kontit, me olemme ihan itse vieneet autonomian näillä ihmeellisillä järjestelmillä! Kostiainen: Meillä on vallalla sellainen kulttuuri, että kaikkea, tehoa ja tuottavuutta, halutaan mitata, muuten sen olemassaoloa ei tunnusteta. Mittarit ovat kvantitatiivisia; ne ovat senttejä, kiloja ja euroja. Toisaalta työn tuloksellisuuden kannalta tärkeämpiä ovat laadulliset asiat. Niitä taas ei voi mitata, niin kuin ei ajatusten tehoakaan. Hyvän työyhteisön tunnistaa sen kyvystä ratkaista ristiriidat. Tunteet pelissä Seppo Kettunen, ylilääkäri, Ilmarinen Sihvola: Sanotaan, että mitä ei voi mitata, sitä ei voi johtaa. Jos työyhteisötaitojen kehittämistäkin pitää johtaa, onko se ihan mahdoton tehtävä? Kostiainen: Tuota väittämää on varmasti vääristelty. Minä olen taas kuullut sen niin, että mitä ei voi mitata, sitä ei ole olemassa. Se on kauhistuttava ajatus, koska se veisi meidän työelämästä pois hirvittävän paljon. Manka: Silloinhan kaikki tunteetkin jäisivät pois työelämästä, koska ei niitäkään voi mitata. Älykkäästi käytettynä tunteet ovat voimavara työssä. Jos tunteita ei tiedosteta eikä niitä tuoda esille, silloin ei voida myöskään tarttua olennaisiin asioihin. Kettunen: Biologinen tosiasia on, että järkeä on helpompi hallita kuin tunteita. Kostiainen: Kyllä tunteet pitää voida näyttää töissä, mutta niillä ei saa vahingoittaa toista. Tiedän esimerkiksi työpaikkoja, jossa ei tervehditä eikä toivoteta hyvää huomenta. Sen takana on viha. Vaikka ihmisillä on oikeus näyttää, että hänellä on paha mieli, voidaan heiltä kuitenkin edellyttää, että osataan käyttäytyä ihmisiksi. Manka: Ja aikuismaisesti! Sihvola: Tunnekeskustelun voi varmaan vetää yhteen toteamalla, että hyviä työyhteisötaitoja ei voi olla ilman, että uskalletaan kohdata laaja tunteiden kirjo. Toinen johtopäätös on, että vaikka työnantajalla on vastuu siitä, että työyhteisöllä on edellytykset toimia hyvin, meillä jokaisella on oma vastuumme työyhteisötaitojen omaksumisessa ja niiden toteuttamisessa työpaikalla. 8

9 Sijoitukset Teksti: Raili Oksa Kuvat: Jouko Keski-Säntti Talous ei nouse, ellei pankkijärjestelmä tervehdy Finanssikriisin valtavat mittasuhteet ovat herättäneet hämmennystä taloustieteilijöiden itsensäkin keskuudessa. Miten alkujaan pieni markkinahäiriö pääsi kärjistymään ennen kokemattoman laajaksi globaaliksi talouskriisiksi? Entä miten jo lamaksi muuttuneesta kriisistä päästään takaisin kasvun tielle? Ensimmäiset varoittavat merkit siitä, että jotain on vialla, ilmaantuivat Yhdysvalloissa jo vuonna 2005, kun asuntojen hinnat alkoivat merkittävästi laskea. Tämä ei vielä saanut taloustieteilijöiden hälytyskelloja soimaan. Päinvastoin. Hintojen lasku nähtiin oikeansuuntaisena ja rauhoittavana signaalina, kuplan puhkeamisena, harmitteli aitiopaikalta finanssikriisin syntyä ja sen kehittymistä Yhdysvalloissa seurannut suomalainen taloustieteilijä, maineikkaan MIT-yliopiston professori Bengt Holmström. Yhdysvalloissa 30 vuotta asunut arvostettu taloustieteilijä esitelmöi maaliskuussa finanssikriisin taustoista, sen syistä ja seurauksista Ilmarisen ja Ernst & Youngin järjestämässä talousseminaarissa Taantumasta talouskasvuun. Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoilta alkunsa saaneelle kriisille Holmström ei Bengt Holmström pitää tyhmyyden huippuna jättää amerikkalaiset pankit pelastamatta. Siitä voisi aiheutua katastrofaaliset seuraukset. 9

10 Sijoitukset löydä yhtä selittävää tekijää. Syyt ovat moninaiset, kuten investointipankkien liiallinen riskinotto, varallisuuden hintojen voimakas nousu ja maailmantalouden epätasapaino. Hän sanoi luottavansa vahvasti Yhdysvaltojen kykyyn saada talous takaisin oikeille raiteille. Yhdysvalloista kaikki sai alkunsa, ja sieltä löytyvät myös eväät kriisin ratkaisemiseksi. Yhdysvaloilla on valtavasti yritystä ratkaista tämä kriisi. Siellä on kehitetty monia nerokkaita ideoita, miten talouden toimintakyky voidaan palauttaa. Niiden käyttöönottamiseen liittyvät kuitenkin samat vaikeudet kuin minkä tahansa uuden sairauden parantamiseen. Kokeillaan monia erilaisia lääkkeitä, mutta kukaan ei varmuudella pysty sanomaan, miten lääke tehoaa, puhumattakaan siitä, milloin potilas toipuu. Yhtenä tärkeimmistä keinoista talouden elpymisessä Holmström itse piti pankkien vakauttamista ja rahoitusmarkkinoiden toimintakyvyn palauttamista. Pankkijärjestelmä on saatava stabiilille pohjalle, jotta nousu voisi alkaa, hän painotti. Paljonko on paljon? Deutsche Bankin johtaja Torsten Slok tarkasteli finanssikriisiä niin ikään Yhdysvalloista käsin. Hän korosti omassa esityksessään talouden negatiivisen kierteen katkaisemisen tärkeyttä. Negatiivinen kierre on aiheutunut siitä, että omaisuuden arvot ovat laskeneet viimeisen puolentoista vuoden aikana voimakkaasti. Sen seurauksena yritykset ovat joutuneet tekemään taseisiinsa alaskirjauksia ja antamaan tulosvaroituksia, mikä puolestaan on johtanut kulutuksen hiipumiseen, luotonsaannin kiristymiseen ja sijoittajien haluun investoida. Nämä yhdessä ovat alentaneet edelleen asuntojen ja muun omaisuuden arvoa, heikentäneet osakekursseja, lisänneet luottotappiota jne. Entä miten tämä negatiivinen kierre sitten saadaan pysähtymään? Tarvitsemme aggressiivisia, massiivisia tukitoimia talouden vakauttamiseksi. Arvostetun MIT-yliopiston professori Bengt Holmström luennoi finanssikriisin taustoista ja seurauksista Ilmarisen ja Ernst & Youngin järjestämässä talousseminaarissa. Erityisesti sitä tarvitsevat pankkijärjestelmä ja asuntomarkkinat. Jos epäonnistumme näissä elvytystoimissa, se pitkittää lamaa ja vie talouden entistä syvempään alamäkeen, Slok varoitteli. Tärkeä kysymys Slokin mielestä on, kuinka paljon apua tarvitaan. Hän muistutti, että avain kierteen katkaisemiseen on Yhdysvaltain keskuspankilla ja amerikkalaisilla poliitikoilla. Kriisin ratkaiseminen on pitkälti heidän käsissään. Yritykset kiristävät vyötään Ernst & Young selvitti 350 kansainväliseltä suuryritykseltä, miten ne sopeuttavat toimintaansa kansainväliseen taantumaan. Mitä johtavat yritykset tekevät, kun paineet kasvavat ja alamäki syvenee. Entä miten toimivat suomalaiset yritykset? Tutkimusta esitelleet Ernst & Youngin johtajat Jaakko Hirvola ja Kari Pesonen totesivat kansainvälisten ja suomalaisten yritysten kokemusten finanssikriisistä olleen yllättävän samanlaisia. Yrityksillä ei ole nyt varaa olla konservatiivisia tai passiivisia. Edellisistä taantumista tehdyt tutkimukset osoittavat, että parhaiten selviytyvät ne yritykset, jotka tunnistavat kehitysmahdollisuutensa laskusuhdanteen aikana ja joilla on rohkeus toimia, Hirvola painotti. Erojakin suhtautumisessa löytyi: Vertailun perusteella näyttää siltä, että suomalaiset yritykset suhtautuvat talouskriisiin hieman aktiivisemmin kuin kansainväliset yritykset. Täällä pohditaan vaikeinakin aikoja keinoja suorituskyvyn parantamiseksi sen sijaan, että keskityttäisiin vain toimintakyvyn säilyttämiseen. Pesonen sanoi suomalaisyritysten niin ikään pohtivan kansainvälisiä yrityksiä aktiivisemmin kannattamattomista liiketoiminnan osista luopumista. Kriisijakso voi tarjota paremmat mahdollisuudet tällaisten suurten muutosten toteuttamiseen kuin korkeasuhdanne. Luotonannon tiukentuminen on pakottanut yritykset etsimään vaihtoehtoisia keinoja maksuvalmiutensa ylläpitämiseksi. Käteisvaroja vapauttaakseen kansainväliset yritykset ovat kiristäneet vyötään. Yli 80 prosenttia vastaajista on selvittänyt mahdollisuuksia säästää toimintakuluissa, liki kaksi kolmasosaa on ryhtynyt toimiin henkilöstömääränsä vähentämiseksi ja yli puolet on karsinut IT-kulujaan. Eurooppalaiset yritykset etsivät yhdysvaltalaisia todennäköisemmin säästöjä kiinteistö- ja IT-kustannuksista kuin henkilöstökustannuksista. Englanninkielinen tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa 10

11 Sekä Torsten Slok että Bengt Holmström tarkastelivat finanssikriisiä Yhdysvalloista käsin. Sieltä kaikki sai alkunsa, ja sieltä löytyvät myös eväät kriisin ratkaisemiseksi, Holmström sanoi. Kevätjää voi vielä pettää! Sijoittajat ovat saaneet konkreettisen näytön osakkeiden kyvystä ampaista ylös keskellä toinen toistaan synkempiä talousuutisia. Tällainen näyttö saatiin maalikuun alkupuoliskolla, kun kurssit olivat nousseet kymmenisen prosenttia neljän ja puolen päivän aikana. Sitten nousu pysähtyi. Innokkaimmat sijoittajat olivat jo viritelleet toiveita pysyvämmästä käänteestä pitkän laskukauden jälkeen, mutta Ilmarisen sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio kehotti varautumaan pettymyksiin jatkossakin. Osakemarkkinoiden tilannetta voi verrata kevätjäihin. Välillä saappaat voivat kastua heikolla jäällä, mutta kohta ollaan taas valmiita kokeilemaan uudelleen sen kestävyyttä. Todennäköisesti jää pettää vielä monta kertaa ennen kuin päästään perille. Vaikka Ritakallion mielestä pientä valonpilkahdusta pörssissä on jo nähtävissä, pysyväpää käännettä joudutaan odottamaan vuoden loppupuolelle saakka. Mutta varmaa ei tietenkään sekään ole. Käänne voi tapahtua hänen mielestään vasta sitten, kun rahaliikenne pankkien välillä on palautunut normaaliksi. Kurssit ovat laskeneet tässä kriisissä jo lähes yhtä paljon kuin aikaisemmissa finanssikriiseissä. Siitä voi päätellä, että aika lähellä pohjia jo ollaan. Realismia on kuitenkin muistaa, että kansainvälinen taantuma on paljon pidempi ja syvempi kuin vielä muutama kuukausi sitten uskottiin. Siitä toipuminen vie kauemmin, joten kestävämpi nousu voi ajoittua hyvinkin vasta ensi vuoden puolelle, Ritakallio arvioi. Pankit ovat talouden sydän Massachusetts Institute of Technologyn professori Bengt Holmströmin mielestä ehdoton edellytys nousta lamasta on Amerikan pankkien tilanteen vakauttaminen. Mutta miksi juuri pankit täytyy pelastaa? Miksi ei pelasteta vaikkapa amerikkalaista autoteollisuutta tai mitä tahansa muuta vaikeuksissa pyristelevää toimialaa? Siksi, että pankkijärjestelmä on talouden sydän. Olisi suorastaan tyhmyyden huippu olla pelastamatta pankkeja, sillä seuraukset olisivat katastrofaaliset. Varmuudella ei voida tietää, selviytyisikö autoteollisuus valtion väliintulolla. Sen ongelmia ei välttämättä ratkaista julkisin varoin. Sen sijaan on täysin mahdoton ajatus, etteivätkö pankit tulisi tekemään rahaa tulevaisuudessakin. Kansallistaminen on sijoittajalle kirosana Pankkien kansallistamiselle Holmström ei kuitenkaan lämpene. En ole kansallistamisen puolestapuhuja. Poliitikkojen puheet pankkien kansallistamisesta ovat hyvin vaarallisia. Sijoittajat pelkäävät kansallistamista. Tämä pelko johtaa siihen, että yksityinen pääoma pakenee pankeista, ja yhä useampi pankki kaatuu valtion syliin. Jos joku kuvittelee, että valtion on helppo pyörittää pankkia, ei tarvitse kuin muistella SYPin ja KOPin historiaa. Siitä ei selvitty ihan puhtain paperein. Milloin talous lähtee nousuun? Esityksensä lopuksi Bengt Holmström valotti kuulijoille näkemystään siitä, milloin hän itse uskoo nousun alkavan. Oma ennustukseni on, että 18 kuukauden kuluttua tilanne selkenee. Tämä 18 kuukautta tosin on pysynyt samana jo viimeiset puoli vuotta, ja vähän kauemminkin, Holmström hauskuutti yleisöä. 11

12 Tulos Ilmarisen virallinen tilinpäätös ja siihen liittyviä lisätietoja on Taloudellinen kehitys -osiossa osoitteessa Ilmariselle paljon uusia asiakkaita finanssikriisi painoi tulosta Vuosi 2008 oli Ilmariselle kaksijakoinen. Ilonaiheita olivat vakuutuskannan erinomainen kehitys ja yhtiön saavuttama korkea kustannustehokkuus. Näitä varjosti kuitenkin syksyllä jo valtoimenaan riehunut finanssikriisi, joka painoi voimakkaasti sekä sijoitustuottoja että vakavaraisuutta. Ilmarisessa vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien yhteismäärä ylitti jo vuoden alkupuolella puolen miljoonan rajan, mikä nosti Ilmarisen vakuutettujen määrällä mitaten suurimmaksi työeläkeyhtiöksi. Toimitusjohtaja Harri Sailaksella oli tähän selkeä kommentti tuloksen julkistamistilaisuudessa helmikuun 24. päivänä: Kasvu on vahva luottamuksen osoitus asiakkailtamme niin meidän osaamistamme, palvelujamme kuin kilpailukykyämme kohtaan. Asiantuntijuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus ovat ne toiminnan tukijalat, joiden kehittämiseen jatkossakin panostamme. TyEL-vakuutettuja oli vuoden päättyessä noin ja YEL-vakuutettuja hiukan alle Kun eläkkeensaajia oli viime vuoden lopussa , Ilmarinen vastasi runsaan suomalaisen työeläketurvasta. Vakuutettujen lukumäärän kasvu heijastui vakuutusmaksutulon ripeänä Vakuutusmaksutulo kasvoi lähes 18 prosentilla 3,3 miljardiin euroon. Vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien määrä nousi :lla. Eläkkeitä Ilmarinen maksoi 2,7 miljardia euroa lähes henkilölle. Ilmarinen vastaa yli henkilön työeläketurvasta. Kokonaistulos oli ,1 miljoonaa euroa. Sijoitukset tuottivat -17,7 prosenttia. nousuna: kaikkiaan Ilmariseen kertyi työeläkevakuutusmaksuja miljoonaa euroa eli 17,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. 12 vuoden reaalituotto 3,2 prosenttia Ilmarisen sijoitukset olivat vuoden 2008 päättyessä käyvin arvoin yhteensä miljoonaa euroa. Rahoitusmarkkinoiden kriisin seurauksena sijoitusten käyvin arvoin laskettu tuotto jäi negatiiviseksi 17,7 prosenttia oltuaan edellisenä vuonna positiivinen 5,7 prosenttia. Vuoden 1997 alusta työeläkeyhtiöt ovat voineet sijoittaa entistä enemmän osakkeisiin. Kuten kuva Ilmarisen sijoitustoiminnan kumulatiivisesta nettotuottojen kertymisestä osoittaa, vuosi 2008 söi kolmanneksen niistä sijoitustuotoista, joita yhtiö 11 edellisen vuoden aikana oli onnistunut kerryttämään. Tämäkin huomioon ottaen Ilmarisen sijoitusten kokonaistuotto on ollut tuona aikana käyvin arvoin keskimäärin 5,0 prosenttia vuotta kohden, mikä vastaa sangen hyvää 3,2 prosentin vuotuista reaalituottoa. Eniten Ilmarisella oli sijoituksia joukkovelkakirjalainoissa. Vuoden lopussa niitä oli 42 prosenttia yhtiön sijoitusomaisuudesta. Parhaiten eri sijoituslajeista tuottivat kiinteistöt, joiden osuus salkussa oli 12 prosenttia. Kiinteistösijoitusten kokonaistuotto oli 6,1 prosenttia. Suurimmat arvonalennukset tapahtuivat osakkeissa, joiden osuus oli 33 prosenttia. Niiden käyvin arvoin laskettu tuotto asettui -36,9 prosenttiin. Suurin yksityinen suomalaisten yhtiöiden omistaja Suomalaisten sijoitusten osuus Ilmarisen salkussa on säilynyt vahvana. Kotimaisten Toiminnan tehostumisesta hyötyvät asiakkaat Hoitokustannustulos parani merkittävästi, ja vakuutusmaksun hoitokustannusosalla rahoitettavat liikekulut jopa alenivat asiakasmäärän voimakkaasta kasvusta huolimatta. Näihin kuluihin Ilmarinen käytti vain 71 prosenttia hoitokustannusosista. Edellisenä vuonna tämä suhde oli 86 prosenttia. Toiminnan tehostumisesta hyötyvät Ilmarisen asiakkaat. Ilmarinen siirtää asiakashyvityksiin vuoden 2008 tuloksesta 31 miljoonaa euroa, mikä on 0,2 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta. 12

13 osakkeiden osuus noteeratuista osakesijoituksista oli miltei 40 prosenttia, ja Ilmarinen on jopa hankkinut lisää kotimaisten yhtiöiden osakkeita. Finanssikriisin oloissa on tärkeää huolehtia kotimaisten yritysten omistuspohjasta ja rahoituksesta. Ilmarinen onkin suomalaisten yhtiöiden suurin yksityinen omistaja. Asiakkaiden huomattavasti lisääntynyt kiinnostus takaisinlainaukseen johti tämän rahoitusmuodon voimakkaaseen kasvuun vuoden 2008 lopulla: Ilmarisen yrityksille myöntämien lainojen määrä kasvoi viime vuonna yli kaksinkertaiseksi. Vuoden päättyessä koko lainakanta oli miljoonaa euroa, ja lainojen osuus kaikista sijoituksista oli 13 prosenttia. Kriisiolot osoittivat vakavaraisuuden merkityksen Toimintapääoma eli yhtiön käypiin arvoihin arvostettujen varojen ja vastuiden erotus aleni miljoonaan euroon oltuaan edellisen vuoden lopussa miljoonaa euroa. Suhteessa vastuuvelkaan toimintapääoma oli 14,0 prosenttia. Toimintapääoman määrä ja sitä kuvaavat tunnusluvut eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen, koska vakavaraisuuslainsäädäntöön tehtiin loppuvuonna 2008 muutoksia. Maksutulo kasvoi voimakkaasti milj. euroa henkilöä TyEL-vakuutetut YEL-vakuutetut Ilmarisen sijoitustoiminnan kumulatiivinen nettotuotto milj. euroa Kumulatiivinen tuotto vastaa 5,0 prosentin vuosittaista keskituottoa. Ilmarinen uskoo edelleen osakkeisiin Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio, antaako tulos aihetta muuttaa Ilmarisen sijoitusstrategiaa? Ilmarinen uskoo edelleen osakkeisiin, emmekä ole merkittävästi vähentäneet niiden osuutta salkussamme. Tavoitteena on pitkän aikavälin hyvät tuotot. Vahva osakepaino sijoitussalkussamme nostaa yhtiön sijoitustuottoja hyvinä vuosina ja painaa niitä alas keskimääräistä enemmän, kun kurssit sukeltavat. Kuinka paljon Ilmarinen menetti rahaa finanssikriisin seurauksena? Ilmarinen teki sijoitustappiota 4,5 miljardia euroa. Kyse on kuitenkin pääosin laskennallisesta muutoksesta ei siis lopullisista rahan menetyksistä. Pörssikurssien jopa prosentin laskuista huolimatta Ilmarinen omistaa yhtiöistä edelleen saman osakeosuuden. Omistuksen päivän arvo on kuitenkin tuntuvasti alempi kuin vuotta aiemmin. Ovatko eläkkeet turvassa? Kyllä ovat. Suomessa lähdetään siitä, että eläkeedut on turvattava vaikeinakin aikoina. Monissa muissa maissa heikot suhdanteet voivat aiheuttaa eläkkeisiin leikkauspaineita. Suomalaisen mallin nerokkuus piilee siinä, että kurssien syöksykään ei iske yksittäiseen eläkeläiseen. Riski jakautuu hidastetusti eläkemaksun kautta tuhansille yrityksille ja sadoille tuhansille työntekijöille. Timo Ritakallio 13

14 Mitä uutta? Työmarkkinajärjestöt sopivat työeläkemaksun korotusohjelmasta Työeläke on osa sitä kokonaiskorvausta, jonka itse kukin meistä saa luovuttaessaan työpanoksensa työnantajansa käyttöön. Palkka muodostaa tästä korvauksesta valtaosan, mutta merkittävä on myös työeläkkeestä aiheutuva palkan sivukulu. Palkkoihin perustuvan työeläkemaksun maksaminen koetaan kuitenkin asianmukaisena: sillä rahoitetaan ansiosidonnaista eläkettä. Työnantajat maksavat myös palkkaperusteista kansaneläkemaksua. Kansaneläkeoikeus ei kuitenkaan perustu työntekoon. Itse asiassa päinvastoin: kansaneläkehän on työeläkevähenteinen, eli mitä suurempaa työeläkettä saat, sitä pienempi on kansaneläke. Tästä syystä työnantajat ovat aina kokeneet palkkaperusteisen kansaneläkemaksun perusteettomaksi työvoimaveroksi, joka vain heikentää työllistämishaluja. Vuodenvaihteen tietämillä palkkaperusteisiin työnantajamaksuihin alkoi löytyä johdonmukainen ratkaisu. Työmarkkinajärjestöt sopivat tekevänsä valtiovallalle ehdotuksen, jonka mukaan kansaneläkemaksu poistuisi; tällöin olisi mahdollista nostaa työeläkemaksua ilman, että kokonaistyövoimakustannukset siitä kasvaisivat. Maan hallitus hyväksyi tämän ajatuksen ja esitti, että ensi vaiheessa työnantajan kansaneläkemaksu alenisi kuluvan vuoden huhtikuun alusta 0,8 prosenttiyksiköllä. Tällöin maksu käytännössä poistuu alimmasta maksuluokasta. Korkeammat maksuluokat seuraisivat perästä vuoden 2010 alusta, jolloin maksu siis poistuisi kokonaan. Työeläkemaksu nousisi vuosina Lehtikuva Eläkkeiden kehittämisessä perinteinen kolmikantamenettely on johtanut onnistuneisiin tuloksiin. Työeläkemaksua koskien sopimukseen sisältyy korotusohjelma, jossa maksu nousisi vuosina tasaisin 0,4 %-yksikön askelin yhteensä 1,6 prosenttiyksiköllä. Kun tiedossa on, että työeläkemaksussa on seuraavien parin vuosikymmenen aikana nousupaineita, tämä maksuohjelma lujittaa tervetulleella tavalla työeläketurvan rahoitusta. Työeläkemaksun muutokset jaetaan tasan työnantajan ja työntekijän kesken. Siispä maksuohjelma nostaa myös työntekijän työeläkemaksua. Sopimus perustuu ajatukselle, että tämä kompensoitaisiin palkansaajille tuloverotuksessa. Vuonna 2010 työeläkemaksu ei nousisi. Tämä on varmaankin viisasta, koska myös ensi vuoden odotetaan olevan kansantalouden kannalta vaikean. Myös eläke-etuihin muutoksia Järjestöjen sopimus sisältää myös joitakin muutoksia eläke-etuuksiin. Voimassaolevan lain mukaan elinaikakerrointa sitten, kun se vuodesta 2010 lukien alkaa hiljalleen purra sovellettaisiin täysimääräisesti myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen alkavaan vanhuuseläkkeeseen. Elinaikakertoimen ideaan liittyy, että sen eläkettä pienentävän vaikutuksen voi kompensoida jatkamalla työntekoa. Tämä ei kuitenkaan onnistu työkyvyttömiltä, josta syystä asia on ansaitustikin ollut kritiikin kohteena. Sopimuksen mukaan kertoimen soveltamista lievennetään näissä tapauksissa. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee 60 vuoteen, eikä eläke enää kartu ansion alenemasta. Nämä muutokset tulevat kuitenkin koskemaan vain 1952 tai sen jälkeen syntyneitä. Osa-aikaeläkkeeseen etsitään myös hallinnollisia yksinkertaistuksia. Vuorotteluvapaan aikaista eläkekarttumaa myös pienennetään. Sopimuksessa on lisäksi laaja ja yk- 14

15 sityiskohtainen työttömyysturvaa koskeva osuus. Työeläkkeestä sopiminen Sopimus on tärkeä myös siksi, että siinä työmarkkinajärjestöt vahvistavat halunsa sopia edelleenkin yhdessä työeläketurvan sisällöstä ja sen rahoittamisesta. Tätä on pidetty perusteltuna: kun työeläke on osa työnteosta saatavaa korvausta, sen sisältö kuuluu työmarkkinapöydissä sovittaviin asioihin. Sopimus saikin nopeasti sosiaalitupon lempinimen. Siinä työmarkkinajärjestöt toteavat vielä, että ehdotuksen yksityiskohtaisessa jatkovalmistelussa noudatetaan vakiintunutta kolmikantaperiaatetta. Tällä päätöksentekojärjestyksellä on Suomessa erittäin onnistunut historia. Sen avulla löydettiin 1990-luvun laman oloissa tasapainoiset ja toimivat ratkaisut. Kuluvan vuosikymmenen puolivälissä tuli voimaan suuri eläkeuudistus, jolla työeläkemaksun noususta leikattiin pitkällä aikavälillä pois viisi prosenttiyksikköä. Tällä ratkaisulla työmarkkinajärjestöt osoittivat jälleen kerran, että tarpeen vaatiessa ne ovat valmiita kipeisiinkin ratkaisuihin. Samalla valmistelu työmarkkinajärjestöjen ja eläkelaitosten asiantuntijoiden yhteistyössä johti toimivaan kokonaisuuteen. Helmikuussa alkoi yhteiskunnassamme kiihkeä keskustelu ajatuksesta nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajaa nykyisestä 63 vuodesta. Keskustelun kuluessa kiteytyi yksimielisyys siitä, että työurien piteneminen on välttämätöntä. Laajalti arvioitiin kuitenkin, että on hedelmätöntä kohdistaa päätös muodolliseen ikärajaan sellaisten toimien sijasta, joilla olisi työurien pidentymiseen aito ja merkittävä vaikutus. Lopulta päädyttiinkin siihen, että näitä keinoja etsitään perinteisellä kolmikantamenettelyllä, jonka on kerta toisensa jälkeen nähty johtavan onnistuneisiin tuloksiin. JAAKKO TUOMIKOSKI varatoimitusjohtaja Uusi työeläkeote valmistuu huhtikuun loppupuolella Työeläkeotteet lähetetään samaan tapaan kuin viime vuonnakin jokaiselle vuotiaalle yksityisalalla työskennelleelle työntekijälle ja yrittäjälle. Otteita lähetetään vuonna 2009 yhteensä noin kolme miljoonaa. Otetta eivät saa henkilöt, jotka ovat olleet vain julkisen työnantajan (valtio, kunta, kirkko) palveluksessa eläkkeensaajat, lukuun ottamatta osa-aikaeläkkeellä olevia ulkomailla asuvat. Ote sisältää tiedot kaikista työeläkerekistereissä olevista yksityisalan työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta sekä eläkettä kerryttävistä sosiaalietuuksista. Julkisen alan (valtio, kunta, kirkko) työskentelystä on vain eläkelaitosten yhteystiedot. Otteessa on myös arvio vuoden 2008 loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestä. Yrittäjille ja 50 vuotta täyttäneille työntekijöille on laskettu lisäksi arvio vanhuuseläkkeestä. Ilmarisesta otteen saa työntekijä ja yrittäjä, jonka eläketurva on meillä vakuutettuna tai jonka viimeisin yksityisen alan ansiotyö on meillä vakuutettuna. Ilmarinen lähettää kaikkiaan noin otetta. Postitamme otteet nykyisille asiakkaillemme kesä-lokakuun aikana ikäjärjestyksessä nuorimmasta vanhimpaan. Työeläkeote verkkopalvelusta Kaikki Ilmarisen työeläkeotteet ovat saatavilla huhtikuun puolen välin jälkeen myös verkkopalvelustamme Vuoden alussa tuli voimaan lainmuutos, jonka mukaan voi valita sähköisen ja paperiotteen välillä. Kun on avannut sähköisen otteen, sitä ei lähetetä enää postitse. Verkkopalvelussamme voi ottaa käyttöön muistutuspalvelumme, joka ilmoittaa sähköposti- tai tekstiviestillä, kun uudet tiedot ovat saatavilla täyttää korjauspyyntölomakkeen, jolla voi pyytää puutteellisten työskentelytietojen korjaamista tulostaa tarvittaessa itselleen paperiotteen. Virheellisten tietojen korjaaminen tärkeää Jos otteessa on virheitä tai puutteita työskentelytiedoissa, on tärkeää korjata ne heti. Jos työsuhteesta on selvä näyttö, se voidaan rekisteröidä tai virheelliset tiedot oikaista jälkikäteen kuinka pitkältä ajalta tahansa. Ilmarinen selvittää tänä vuonna työntekijän pyynnöstä vuonna 2000 ja sen jälkeen olleiden työsuhteiden virheet. Sitä ennen olleista työsuhteista pitää toimittaa itse kirjallinen selvitys Ilmariselle. Puuttuvien tai virheellisten tietojen korjaamiseen tarvitaan kirjalliset todisteet työsuhteen olemassa olosta, työskentelyajasta ja palkasta. Kirjallinen todiste voi olla työsopimus, työtodistus, kopio palkkakortista, palkkakuitti tai mahdollinen muu selvitys. Tavoitteena on, että kaikki työsuhteet ja yrittäjätoiminta on vakuutettu oikein ja puutteelliset tiedot selvitetty mahdollisimman aikaisin. 15

16 Mitä uutta? Lehtikuva Vaikutus maksuluokkaan Jos vajaakuntoinen työntekijä tulee työkyvyttömäksi viiden ensimmäisen kalenterivuoden aikana, ei työkyvyttömyyseläke vaikuta yrityksen maksuluokkaan. Myöhemmin myönnetty työkyvyttömyyseläke otetaan huomioon yrityksen työkyvyttömyysriskissä, jolloin se voi vaikuttaa maksuluokkaan. Vajaakuntoisten työkyvyttömyyseläke ei nosta maksuluokkaa Yrityksen TyEL:n mukaisen työkyvyttömyysmaksun perusteena on maksuluokka, joka määräytyy yrityksen oman työkyvyttömyysriskin perusteella. Maksuluokkaan vaikuttavat siten yrityksen työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. Vuoden 2009 alusta alkaen vajaakuntoisille työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet eivät nosta yrityksen työkyvyttömyysriskiä. Uudistuksella pyritään helpottamaan vajaakuntoisten työnhakijoiden työllistymistä, koska vajaakuntoisen mahdollinen työkyvyttömäksi tulo ei nosta yrityksen maksuluokkaa. Yritys voi halutessaan pyytää eläkeyhtiötä ottamaan huomioon vajaakuntoiset työntekijänsä työkyvyttömyysriskinsä määrittämisessä. Tällöin henkilön työkyvyttömyyseläkettä ei oteta huomioon yrityksen työkyvyttömyysriskissä, jos työsuhde alkaa tai myöhemmin, ja jos työntekijä on työsuhteen alkaessa merkittynä vajaakuntoiseksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinohallinnon ylläpitämään rekisteriin. Vajaakuntoisten työkyvyttömyyseläkkeisiin tehty uudistus pyrkii helpottamaan vajaakuntoisten työllistymistä. Vajaakuntoisten työnhakijoiden rekisteri Lainsäädännön mukaan vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Jotta vajaakuntoinen työnhakija voidaan merkitä työ- ja elinkeinohallinnon rekisteriin, hänen pitää toimittaa työ- ja elinkeinotoimistoon lääkärin P-lausunto. Vajaakuntoisten rekisteröintiin ja todistusten saamiseen liittyvistä asioista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Paikallinen työ- ja elinkeinotoimisto antaa pyynnöstä työntekijälle todistuksen rekisteriin kuulumisesta. Erillinen vakuutus Vajaakuntoisia työntekijöitä varten tehdään eri vakuutus, jonka piiriin vajaakuntoinen työntekijä kuuluu neljä ensimmäistä kalenterivuotta. Vakuutuksen henkilöpiirin nimeksi tulee osatyökykyiset. Vakuutukseen liitetään henkilöt, joista yritys lähettää työntekijältä saamansa todistuksen vajaakuntoisten rekisteriin kuulumisesta. Yrityksen tulee ilmoittaa vajaakuntoisuudesta Ilmariseen viimeistään työsuhteen alkamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Vajaakuntoisten vakuutuksen työkyvyttömyysmaksu määräytyy perusluokan mukaan, jolloin se vastaa keskimääräistä työkyvyttömyysmaksua. Työnantajien kansaneläkemaksu alenee huhtikuussa Hallitus on antanut esityksen, jonka mukaan kaikkien yksityisten työnantajien kansaneläkemaksua alennetaan 0,801 prosenttiyksikköä huhtikuun alusta Alennus merkitsee sitä, että kansaneläkemaksu poistuisi kokonaan alimpaan maksuluokkaan kuuluvilta yrityksiltä. Alennettu kansaneläkemaksu II maksuluokassa olisi 2,20 % ja III maksuluokassa 3,10 %. Maksuluokat määräytyvät yrityksen palkkojen ja poistojen mukaan. Alimpaan maksuluokkaan kuuluvat yritykset, joiden poistot ovat alle euroa ja tai yritykset, joiden poistot ylittävät tämän, mutta ovat alle 10 % palkoista. Alennus koskisi palkkoja, joita maksetaan alkaen. Samansuuruinen alennus koskee myös julkisia työnantajia. Vuoden 2010 alusta kansaneläkemaksu on tarkoitus poistaa pysyvästi. Esitys on osa sovittua talouden elvytyspakettia, jolla työvoimakustannuksia alennetaan. Esitys (HE 11/2009) liittyy valtion vuoden 2009 lisätalousarvioesitykseen. 16

17 Suomen ja Australian sosiaaliturvasopimus voimaan ensi kesänä Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus on allekirjoitettu Helsingissä Suomessa sopimus edellyttää eduskunnan hyväksymistä ja Australiassa parlamenttikäsittelyä. Näiden käsittelyjen jälkeen sopimus tullee voimaan Sopimus koskee pääasiassa eläkkeitä, mutta myös eräitä lähetettyjä työntekijöitä koskevia määräyksiä. Esimerkiksi suomalaisen työnantajan Australiaan lähettämä työntekijä voisi pysyä Suomen työeläke- ja kansaneläkelain piirissä enintään viisi vuotta. Apurahansaajat vakuuttaa Mela Apurahalla työskentelevät taiteilijat ja tutkijat saivat vuoden alussa kauan odottamansa parannuksen sosiaaliturvaansa. He pääsevät lakisääteisten eläke- ja tapaturmavakuutusten piiriin vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Lain mukaan vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia Suomessa asuvia vuotiaita apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Apurahan on oltava vuosityötuloksi muunnettuna vähintään 3 280,47 euroa, ja työskentelyn tulee kestää yhtäjaksoisesti neljä kuukautta. Tietyin edellytyksin vakuuttamisen piiriin kuuluvat myös ulkomailla tapahtuva apurahatyöskentely ja ulkomaalaisen Suomessa tekemä apurahatyö. Myös aiemmin apurahan saaneet ovat oikeutettuja vakuutusturvaan, jos he työskentelevät yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta vuonna 2009 tai sen jälkeen. Uuteen sosiaaliturvaan oikeutettuja tutkijoita ja taiteilijoita arvioidaan Suomessa olevan vuosittain Alkuvuonna olemme ottaneet vakuutushakemuksia vastaan sekä neuvoneet Melaturva -asioissa. Vakuutuspäätöksiä pääsemme antamaan maaliskuussa, jolloin odotamme paljon hakemuksia myös tänä vuonna myönnetyistä apurahoista, kertoo Leena Vehkomäki Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta, Melasta. Lisätietoa apurahansaajien eläke- ja tapaturmavakuuttamisesta löytyy Melan verkkosivuilta: Ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuus 2009 alkaen Kuvat: Esko Tuomisto Ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden muutokset koskevat työkomennuksia, jotka alkavat tai sen jälkeen. Tämän vuoden alusta lukien TyEL ei koske ulkomaisen työnantajan Suomeen työhön lähettämää työntekijää, jos työskentely Suomessa lähettävän työnantajan palveluksessa kestää enintään 2 vuotta. Useimmiten kyse on tällöin maasta, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta. Työntekijä vakuutetaan kuitenkin TyEL:n mukaisesti, jos Suomen lainsäädäntö tulee sovellettavaksi EY:n sosiaaliturva-asetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella työntekijä kuului Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin välittömästi ennen Suomen työskentelyn alkamista. ETK voi myöntää vapautuksen enintään 5 vuodeksi, jos ulkomainen työnantaja lähettää työntekijän Suomeen töihin yli 2 vuodeksi alle 2 vuodeksi Suomeen lähetetyn työntekijän työskentely jatkuu yli 2 vuotta ennalta arvaamattomista syistä Edellytyksenä vapautukselle on, että ulkomainen työnantaja on järjestänyt lähettämälleen työntekijälle Suomessa tehtävän työn ajalta eläketurvan muualla. Muutos koskee työkomennuksia, jotka alkavat tai myöhemmin. Tätä aikaisemmin alkaneisiin työkomennuksiin sovelletaan voimassa olleita TyEL:n säännöksiä. 17

18 Työhyvinvointi Teksti: Milla Kauppila Muutosvalmennus yhdisti Haaga-Helian Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian yhdistymisessä edettiin vauhdilla, mutta askel kerrallaan. Ensimmäisiä tavoitteita oli sitouttaa 650 hengen suuruinen henkilökunta muutokseen ja saada heidät puhaltamaan yhteen hiileen. Apu löytyi muutosvalmennuksesta. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu perustettiin vuonna 2007 yhdistämällä kaksi silloista ammattikorkeakoulua: Haaga ja Helia. Me itse sanomme olevamme edelläkävijöitä korkeakoulujen rakenteellisessa kehityksessä. Näimme jo etukäteen, että tarvetta isommille yksiköille on tulossa, ja pystyimme tekemään yhdistymisen vapaaehtoisesti. Sen jälkeen muita yhdistymisiä on tullut ja on tulossa lisää sekä ammattikorkeakoulupuolella että yliopistoissa, Haaga-Helian rehtori ja toimitusjohtaja Ritva Laakso-Manninen kertoo. Korkeakoulumaailmassa suuri on nyt kaunista. Yhdistymisellä tavoitellaan koon lisäksi resursseja, laatua ja kykyä vastata kansainvälisiin haasteisiin. Suuri yksikkö voi toteuttaa toimintaansa pientä laadukkaammin suurempien resurssien ansiosta. Koko tuo myös näkyvyyttä. Meillä on opiskelijoita ja Kuvat: Esko Tuomisto Haaga-Helialla on seitsemän toimipistettä. henkilöstöä 650. Se on jo sellainen kokoluokka, että on helpompi toimia kansainvälisestikin, Laakso-Manninen kuvailee. Yhdistymisessä ei aikailtu Ammattikorkeakoulujen yhdistäminen eteni vauhdikkaasti: Saimme päätöksen perustamisesta kesällä 2006, ja vuoden 2007 alusta aloitimme jo Haaga-Heliana. Nopea vauhti oli tietoinen ratkaisu: tuumasimme, että jos yhdistyminen pitkittyy, asioita jäädään pohtimaan, Laakso-Manninen muistelee. Ensimmäiseksi rakennettiin hallinto ja tukipalvelut kuntoon ne lähtivät pyörimään heti vuodenvaihteessa. Pian yhdistymisen jälkeen syntyi ajatus muutoksentukiohjelmasta henkilöstölle. Yhdistymisen lähtökohta oli hyvä, sillä ketään ei tarvinnut irtisanoa. Muutos tuli kuitenkin nopeasti ja oli itsessään suuri. Olimme tiedottaneet yhdistymisestä aktiivisesti, mutta totesimme, että muutosta kannattaa vielä työstää yhdessä henkilöstön kanssa, Laakso-Manninen sanoo. Päätöstä muutosvalmennuksesta tuki sekin, että työtyytyväisyystutkimuksessa keskeiseksi kehittämisalueeksi nousi muutoksen johtaminen. Jokainen voi työstää muutosta Apuna muutosvalmennuksessa oli Ilmarinen. Otimme Ilmariseen yhteyttä kysyäksemme, mitä voimme henkilökunnan tueksi tehdä. Malli löytyi yhdessä keskustellen, Laakso-Manninen kertoo. Myöhemmin mukaan valmennuksen suunnitteluun otettiin muutostilanteisiin perehtynyt konsultointiyritys HRM Partners Oy, joka myös toteutti valmennuksen. Päivän mittainen valmennus järjestettiin yksiköittäin kevään ja syksyn 2008 aikana. Näkökulma oli muutos yksilön ja työyhteisön kannalta. Valmennuksessa pohdittiin esimerkiksi, miten yksilö muutoksen kokee. Miten itse voi työstää muutosta ja ottaa sitä haltuun niin, että ei ole muutoksen uhri, vaan aktiivinen vaikuttaja, Laakso-Manninen selventää. Valmennuksen tavoitteena oli myös lisätä yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta tiimin jäsenten välillä. Menetelminä käytettiin teema-alustuksia sekä osallistavaa workshop-työskentelyä: ryhmätöitä ja case-kuvauksia. Valmennuksen perusrunko oli sama, mutta valmennuspäiviä räätälöitiin yksikön erityistarpeiden mukaan. Yksiköissä muutos eteni hieman eri tahdissa ja se haluttiin huomioida myös valmennuksen toteuttamisessa. Valmennus toi työrauhan Tieto ammattikorkeakoulujen yhdistymisestä herätti alussa muutosvastarintaa 18

19 Yhdistyminen toi näkyvyyttä ja edelläkävijän maineen Haaga-Helialle. Ritva Laakso-Manninen, Liisa Rohweder ja Mari Takko ovat ylpeitä työpaikastaan. 19

20 Ammattikorkeakoulussa opiskellaan työelämää varten. Haaga-Helia lyhyesti Suomen 2. suurin ammattikorkeakoulu opiskelijaa, henkilöstöä 650 koulutusaloina liiketalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, tietojenkäsittely, toimittajakoulutus, johdon assistenttityö, liikunta ja ammatillinen opettajakorkeakoulu. 7 toimipistettä: Haaga, Malmi, Pasila, Porvoo Point, Porvoo Pomo, Vallila ja Vierumäki kansainvälinen: joka 10. opiskelija ulkomaalainen, tutkinnot mahdollista suorittaa kolmella kielellä opetuksen lisäksi T&K-toimintaa sekä opettajissa että oppilaissa. Opiskelijat olivat aluksi järkyttyneitä ja opettajat hämmentyneitä. Sekä Haagassa että Heliassa oli vahva organisaatiokulttuuri, ja ne olivat profiililtaan vahvoja ja itsetietoisia. Johdon tehtävä oli saada se kääntymään vahvuudeksi. Yhdistymisen alkumetreillä tavoitteena oli luoda yhteinen Haaga-Helia, yliopettaja Liisa Rohweder arvioi. Lehtori Mari Takko näkee muutosvalmennukseen toimineen lähtölaukauksena ja yhteisen näkemyksen luojana ja herättäjänä. Valmennus oli perustelua myös itse muutokselle: ihmiset alkoivat miettiä, miksi se tehdään, hän pohtii. Molemmat opettajat pitävät tärkeänä, että heti yhdistymisen jälkeen ei lähdetty muuttamaan opetussuunnitelmia. Ydin eli opetus rauhoitettiin. Me opettajat saimme aikaa tutustua toisiimme, luoda uutta organisaatiokulttuuria ja löytää vahvuuksia yhteisestä korkeakoulusta. Muutosvalmennus toi työrauhan ja hyvän työvireen: meillä on yhteinen tahto tehdä tätä työtä, Rohweder kuvailee. Alun aikalisän jälkeen Haaga-Heliassa ollaan nyt siirtymässä eri koulutusaloilla yhteiseen opetusohjelmaan ja -suunnitelmiin. Nyt olemme todellisessa muutoksessa, kun uusia opetusohjelmia tehdään. Näkemyksemme mukaan yhteinen korkeakoulu on kuitenkin hyvä asia, mikä on hyvä lähtökohta ja ilmapiiri opetussuunnitelmatyössä, Rohweder täsmentää. Yhdistyminen on voimavara Muutosvalmennus antoi osallistujille henkilökohtaisia oivalluksia. Mieleeni jäi HRM Partnersin valmentajan puheista se, kuinka ihmisillä on erilaisia tapoja suhtautua muutokseen. Muutosvastarinta on positiivinen ilmiö, kun pelko, paha olo ja epäily tuodaan esille. Myrsky kuuluu siis asiaan. Vaarallisimpia ovat näennäissitoutujat, jotka näennäisesti hyväksyvät muutoksen, mutta eivät kuitenkaan aidosti sitoudu siihen, Takko muistelee. Haaga-Heliassa näennäissitoutuminen ei muodostunut ongelmaksi, vaan muutokseen todella sitouduttiin. Valmennus auttoi säilyttämään positiivista kuvaa ja mielialaa muutoksessa. Myös valmennuksesta kerätty palaute oli hyvää: 90 % henkilöstöstä piti valmennusta onnistuneena, Laakso-Manninen kertoo, ja jatkaa: Muutosvalmennus antoi myös osviittaa siitä, mitä asioita tehdä ja viedä eteenpäin jatkossa. Ilmapiirituloksemme parantuivat valmennuksen jälkeen entisestään. Ja kyllä siinä on nyt käynyt niin, että opiskelijat ovat selkeästi ylpeitä koulustamme, ja me opettajat koemme sen vahvuudeksi. Yhdistyminen on meille opettajille valtava voimavara, koska saimme lisää osaamista osaamistiimiimme. Nyt meillä on kaikki mahdollisuudet todella erottautua muista korkeakouluista, Rohweder päättää. Ilmarinen tuki Haaga-Helian muutosta Ilmarinen on ollut kehittämässä työhyvinvointia HAAGA-HELIAssa ammattikorkeakoulun perustamisesta lähtien. Ilmarinen oli mukana myös muutosvalmennuksen eri vaiheissa: valmennuksen tavoitteita, toteutusta ja yhteistyökumppanin valintaa suunniteltiin yhdessä alusta lähtien. Yhteistyö oli tiivistä myös hankkeen edetessä ja sen tulosten arvioinnissa. Muutosvalmennus on yksi esimerkki Ilmarisen asiakkaalleen räätälöimästä työhyvinvointipalvelusta. Eläkeyhtiönä Ilmarinen haluaa edistää asiakasyritystensä henkilöstön hyvinvointia, jotta suomalaiset jatkaisivat työelämässä pidempään ja eläkekustannusten nousulta vältyttäisiin. Sopivia työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa työhyvinvoinnin nyky- ja tavoitetilan arvioinnin pohjalta. Yrityskohtaisen työhyvinvointipalvelun lisäksi Ilmarinen järjestää maksuttomia työhyvinvointiseminaareja, joihin kaikki asiakkaat ovat tervetulleita. Seminaaritarjontaan voi tutustua osoitteessa 20

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015 Veritas Eläkevakuutus VAHVA TULOS ENSIMMÄISELTÄ VUOSIPUOLISKOLTA Tuotto 5,8 % Parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 13,3 % Vakavaraisuus 31,8 % TyEL-palkkasumma 1 618,6 milj.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas Ilmarisen tilinpäätös 2007 Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas 1 2 Talouden kehitys 2007 Loppupuolella vuotta USA:n asuntoluottokriisin heijastusvaikutukset hidastivat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa.

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013 ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA Anna Hyrske 10.04.2013 HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL 37 500 yritystä YEL 58 800 yrittäjää Työeläkemaksut Eläkkeiden maksuun

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Hyvä tulos epävakailla sijoitusmarkkinoilla 4,3 Sijoitusten tuotto, % 41,9 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 11,0 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000 Suomalaisen työeläketurva

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tunnusluvut ja analyysit

Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo 470,2 452,8 458,2 423,6 380,4 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 1) 454,8 432,0 402,8 370,5 336,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 159,4 169,2

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2012

Tilinpäätöskalvot 2012 Tilinpäätöskalvot 2012 Tuloslaskelma milj. euroa 2012 2011 Maksutulo 4 825 4 545 Eläkemeno -3 827-3 524 RAHOITUSKATE 999 1 021 Sijoitusten nettotuotto 3 897-466 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike - avainluvut 1 6/2011 1 6/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 207,4 187,5 380,4 TyEL-palkkasumma, milj.

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2014 2013 % Vakuutusmaksutulo, milj. 470,2 452,8 3,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 454,8 432,0 5,3 TyEL-palkkasumma,

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 1 1.1. - 30.6.2007 1.1. - 30.6.2006 1.1. - 31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 365,0 1 360,0 2 652,6 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 1 245,1

Lisätiedot

Melan vakuutusyksikkö / LV 15.10.2010. Ohje apurahan myöntäjälle. Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan?

Melan vakuutusyksikkö / LV 15.10.2010. Ohje apurahan myöntäjälle. Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan? Melan vakuutusyksikkö / LV OHJE 15.10.2010 Ohje apurahan myöntäjälle Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan? 1.10.2010 OHJE 2 (8) Sisältö 1 Apurahan myöntäjän velvollisuus antaa tietoja... 3 2 Ilmoitusvelvollisuus

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Ajantasaisimmat työeläkemaksut Vaivattomat sähköiset työkalut Asiantuntijat käytettävissäsi Liiketoimintaasi

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 1 Vaikea kvartaali vaimensi tulosta riskipuskuri edelleen vahva 1,1 Sijoitusten tuotto, % 40,4 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 9,5 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot