Kollaja-hankkeen YVA. Kysely Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille. Joonas Hokkanen

Transkriptio

1 Kollaja-hankkeen YVA Kysely Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille Joonas Hokkanen

2 Sisällys 1. JOHDANTO 1 2. KYSELYN TOTEUTUS Kohderyhmä Kysymykset Tiedon keräys Aineiston käsittely Vastausmäärä Vastaajat 4 3. IIJOEN NYKYTILA Asioiden tärkeys nykytilassa Tyytyväisyys nykytilaan eli 0 - vaihtoehtoon KOLLAJA 2008 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Suhtautuminen Kollaja hankkeen aiheuttamiin muutoksiin Vaihtoehto 2 pelkkä tekojärvi Hankkeen hyödyllisimmät vaikutukset Hankkeen haitalliset vaikutukset Vapaamuotoiset kommentit VANHA JA UUSI KOLLAJA-SUUNNITELMA TIEDOTUS HANKKEESTA VAPAAMUOTOISET KOMMENTIT Kommenttien sisältö 22 Liitteet 1. Alueelliset tarkastelut 2. Kyselylomake

3 1. JOHDANTO Tämä kysely toteutettiin osana Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointia. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan vuorovaikutusta ja tietoa paikallisten näkemyksistä ja kokemuksista. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana toteutettiin kaksi kyselyä. Ensimmäisellä kyselyllä pyrittiin selvittämään, mitä asioita Kollajahankkeeseen välittömästi liittyvien ranta-alueiden kiinteistönomistajat eli maan omistajat pitävät elinympäristössään tärkeänä. Se toteutettiin keväällä Kysely toimii yhtenä nykytilanteen lähtötietona vaikutusten arvioinnissa ja se ohjasi hankkeen suunnittelua. Kyselyn tuloksista on julkaistu oma raportti. ( Kyselyssä kysyttiin mm. - läheisen vesistön ja tekojärven alueen käyttötavat ja kuinka usein käytetään - suhde vesistöihin ja tekojärven alueeseen - hankkeen suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa tärkeät asiat - huolet ja pelot - näkemykset vuorovaikutuksesta - taustatiedot. Toinen, varsinainen asukaskysely toteutettiin loppuvuodesta Se toteutettiin pian sen jälkeen kun PVO-Vesivoima Oy oli tiedottanut uudesta Kollaja-hankkeen suunnitelmasta. Kysely suunnattiin Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille. Pudasjärvellä huomioitiin erityisesti hankkeeseen liittyvien vesistöjen ranta-alueiden asukkaat ja loma-asukkaat. Kyselyn tavoitteena oli selvittää - Iijoen nykytilan laatua ja sen tärkeyttä - Uuden Kollaja 2008 suunnitelman vaikutuksia ja vertailua aiempaan suunnitelmaan - paikallisten kokemuksia hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksista ihmisten elämään ja elinoloihin (asuminen, viihtyisyys, maisema, virkistys, liikkuminen, luonto, elinkeinot, työllisyys, talous) - haitallisten vaikutusten lievittämistavat (kompensointimahdollisuudet?) - suhtautumista Kollaja-hankkeen vaikutuksiin - taustatiedot. Vastausten avulla voidaan arvioida hankkeen sosiaalisia vaikutuksia ja muutoin näkemyksiä hankesuunnitelmasta. Vastausten avulla voidaan suunnata hankkeen suunnittelua, vaikutusselvityksiä ja tutkimuksia eri intressiryhmille tärkeisiin asioihin. Molemmat kyselyt toteutti Ramboll Finland Oy. Projektipäällikkönä toimi Dos. FT Joonas Hokkanen. Tilastollisia käsittelyjä teki suunnittelija Seela Sinisalo. Kyselyn postituksen ja vastausten tallennuksen hoiti Itella TGM Oy. 1

4 2. KYSELYN TOTEUTUS 2.1 Kohderyhmä Kysely kohdennettiin Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa määritellyn hankkeen vaikutusalueen talouksiin. Näissä on vakituisia asukkaita ja loma-asukkaita. Kohderyhmän osoitteet poimittiin väestörekisteristä. Kysely postitettiin alueen asukkaille seuraavasti: - Pudasjärven kaupungin alueella 751 satunnaisesti valittuun talouteen - Yli-Iin ja Iin kunnissa 900 satunnaisesti valittuun kotitalouteen Lisäksi Pudasjärven kaupungissa hankkeen lähivaikutusalueella (kuva 2-2) kysely postitettiin kaikkiin talouksiin, joissa asuu vuotias markkinointikielloton henkilö. Talouksista valittiin satunnaisesti vähintään 18-vuotias henkilö, jos siinä asui useampi henkilö. Lähialueelta kysely meni yhteensä 288 talouteen. Yhteisomistuksessa olevien kiinteistöjen osalta kyselylomake lähetettiin vain yhdelle omistajalle. Yllä määriteltyyn kohderyhmiin kuului yhteensä 1936 taloutta. Kuva 2-1. Asukaskyselyn otanta-alue 2

5 Kuva 2-2. Hankkeen lähivaikutusalueen rajaus asukaskyselyssä 2.2 Kysymykset Taustatietoina kartoitettiin mm vastaajien sukupuoli, elämäntilanne, ikäryhmä, asumisvuodet ja asuin- ja / tai lomakiinteistön sijainti. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Iijoen nykytilaa erilaisten ominaisuuksien perusteella ja näiden ominaisuuksien tärkeyttä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan miten he kokevat tietyt Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamat muutokset, mitkä ovat suunnitelman hyödyllisimpiä ja mitkä haitallisimpia vaikutuksia. Edelleen kysyttiin miten haitallisia vaikutuksia voidaan lievittää. Lisäksi tiedusteltiin aiempaa suhtautumista Kollaja hankkeeseen, vastustuksen tai kannatuksen perusteita sekä pyydettiin vertailemaan uutta ja vanhaa suunnitelmaa. Lisäksi kysyttiin tiedotuksen onnistumisesta. Kyselylomake liitteenä Tiedon keräys Kohderyhmään kuuluvat asukkaat saivat kyselylomakkeen, lähetekirjeen, hanke-esitteen, yhteenvedon asukaskyselyn tulosten huomioonottamisesta Kollaja suunnitelmassa ja palautuskuoren Vastausaikaa annettiin asti, mutta käytännössä vastauksia odoteltiin 9.1. asti. Kysely toteutettiin nimettömänä, joten muistutuskirjeen saivat kaikki kyselyn saaneet Asukkaat ottivat runsaasti yhteyttä puhelimitse. Nämä yhteydenotot koskivat mm. seuraavia asioita: - neljälle postitettiin lähetekirje, kyselylomake ja palautuskuori (osin uudestaan lomakkeen hukanneille ja osin uusia talouksia) - muutama ilmoitti muistutusviestin saatuaan, että on vastannut - muutama tiedusteli muistutuskirjeen saavuttua miten on tiedetty, ettei hän ole vielä vastannut Sekä yllä mainitut että muutamat muutkin soittajat halusivat tarkempaa tietoa kyselystä tai kommentoivat hanketta tai kyselyä. Kyselyjen lähettäminen talouskohtaisesti oli jonkin verran ongelmallista, sillä väestörekisterin tiedot eivät välttämättä ole ajantasaisia esimerkiksi kesä 3

6 asukkaiden osalta. Rekisteriin henkilön kohdalle merkitty markkinointikielto aiheuttaa sen, ettei henkilöä oteta huomioon otannassa. 2.4 Aineiston käsittely Vastaukset tallennettiin havaintomatriisiksi, jota analysoitiin sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin. Kysymykset, joissa sai valita monta vastausvaihtoehtoa, on analysoitu tilasto-ohjelman monivastausmenetelmällä. Niiden tuloskuvissa vastausten määrä on suurempi kuin vastaajien määrä. Avoimet kysymykset luokiteltiin sisältönsä mukaisiin ryhmiin. 2.5 Vastausmäärä Kyselylomakkeita palautui 389 kpl. Kysely lähetettiin 1939 taloudelle (luvussa mukana lomaketta pyytäneet), joten vastausprosentti oli 20 %. Viiden lomakkeen vastauksista ei käynyt ilmi, miltä alueelta vastaus tuli. Vastaajien aktiivisuus eri alueilla vaihteli niin, että hankkeen lähialueella vastausprosentti oli 42 %, Iissä ja Yli-Iissä 17 % ja Pudasjärvellä 15 % (taulukko 1). Tuloksia esiteltäessä mainitaan vastaajien määrä silloin, jos se poikkeaa oleellisesti luvusta 389. Taulukko 1. Kyselyn vastausmäärät ja vastausprosentit eri alueilla Palautuneet Lähetetyt kyselyt vastaukset Vastausprosentti Pudasjärvi % Lähialue % Ii ja Yli-Ii % Muu Yhteensä % Vastausprosentti muilla kuin lähialueella on hieman alhaisempi kuin YVA kyselyissä yleensä. Vastausten tulokset ovat kuitenkin eroiltaan niin selkeät, että kyselyn tuloksilla voidaan tulkita koko vaikutusalueen että myös osaalueiden näkemyksiä hankkeen vaikutuksista. 2.6 Vastaajat Vastaajat ovat asuneet tai lomailleet Iijoen lähellä pitkän aikaa (kuva 2-5). Vastaajista 72 % on asunut hankealueella yli 30 vuotta ja uudempia alle 5 vuotta alueella asuneita on 5 % vastaajista. Pitkää oleiluaikaa hankealueella ja sen ympäristössä selittää osaltaan vastaajien ikäjakauma. Kyselyn vastaajien ikäjakauma painottuu iäkkäämpiin ihmisiin (kuva 2-3). Yli 50-vuotiaita vastaajista on noin kolme neljäsosaa ja neljäsosa vastaajista on alle 30-vuotiaita. Noin kolme neljäsosaa kyselyn vastaajista on miehiä. Miesten suurempaa osuutta selittänee se, että maaomaisuuteen liittyvät asiat koetaan perinteisesti miesten vastuulla olevaksi aihepiiriksi. Perheessä mies on saattanut vastata kyselyyn, vaikka se olisikin lähetetty naisen nimellä. Vastaajista noin puolet on pariskuntia ja noin neljännes lapsiperheitä (kuva 2-4). 4

7 Sukupuoli ja ikäjakauma Yli 65 vuotta vuotta vuotta vuotta 0 3 Nainen Mies % Kuva 2-3. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma Elämäntilanne, N=380 Yksin asuva 24 Pariskunta 49 Lapsiperhe % Kuva 2-4 Vastaajien elämäntilanne 5

8 Asumis- ja lomailuaika Iijoen lähellä ja hankealueella, N=374 Yli 50 vuotta vuotta vuotta vuotta 3 Alle 5 vuotta % Kuva 2-5. Vastaajien asumis- tai lomailuaika hankealueella Vastaajista noin 17 % asuu vakituisesti hankkeen lähialueella (kuva 2-5). Tässä hankkeen lähialueeksi on luettu Pudasjärven, Tuulijärven tai Iso- Kaakkurin rannalla, Pudasjärven taajaman alapuolisella Iijoen rannalla, Naisjärven rannalla, Aittojärven tai Livojoen rannalla ja Ypykkäjärven rannalla vakituisesti asuvat vastaajat (kuva 2-6). Vakituisen asunnon sijainti, N=372 Pudasjärvi 34 Lähialue 17 Ii tai Yli-Ii 39 Muu % Kuva 2-6. Vastaajien vakituisen asunnon sijainti alueittain 6

9 Vakituisen asunnon sijainti, N=372 Pudasjärvellä taajaman yläpuolisella Iijoen rannalla Pudasjärven taajamassa 5 20 Muualla Pudasjärvellä Pudasjärven, Tuulijärven tai Iso-Kaakkurin rannalla Pudasjärvellä taajaman alapuolisella Iijoen rannalla Naisjärven rannalla Aittojärven tai Livojoen rannalla 6 Ypykkäjärven rannalla 1 Iin kunnassa Iijoen rannalla Muualla Iin kunnassa Yli-Iin kunnassa Iijoen rannalla 9 Muualla Yli-Iin kunnassa 4 Muualla % Kuva 2-7. Vastaajien vakituisten asuntojen sijainti osa-alueittain Noin 34 % vastaajien omistamista loma-asunnoista sijaitsee hankkeen lähialueella (kuva 2-7). Tässä hankkeen lähialueeksi on luettu Pudasjärven, Tuulijärven tai Iso-Kaakkurin rannalla, Pudasjärven taajaman alapuolisella Iijoen rannalla, Naisjärven rannalla, Aittojärven tai Livojoen rannalla ja Ypykkäjärven rannalla loma-asunnon omistavat vastaajat (kuva 2-8). Loma-asunnon sijainti, N=226 Pudasjärvi 24 Lähialue 34 Ii tai Yli-Ii 28 Muu % Kuva 2-8. Vastaajien loma-asunnon sijainti alueittain 7

10 Loma-asunnon sijainti, N=226 Pudasjärvellä taajaman yläpuolisella Iijoen rannalla Pudasjärven taajamassa 1 5 Muualla Pudasjärvellä Pudasjärven, Tuulijärven tai Iso-Kaakkurin rannalla Pudasjärvellä taajaman alapuolisella Iijoen rannalla Naisjärven rannalla Aittojärven tai Livojoen rannalla 10 Ypykkäjärven rannalla 0 Iin kunnassa Iijoen rannalla 3 Muualla Iin kunnassa 12 Yli-Iin kunnassa Iijoen rannalla 9 Muualla Yli-Iin kunnassa 4 Muualla % Kuva 2-9. Vastaajien loma-asuntojen sijainti osa-alueittain 8

11 3. IIJOEN NYKYTILA 3.1 Asioiden tärkeys nykytilassa Kyselyn tulosten perusteella vastaajien mielestä nykytilanteessa tärkeimmät asiat hankkeen vaikutusalueella ovat kotikunnan talous, asumisviihtyvyys, työllisyys, vesistöjen virkistyskäyttö, kalastus ja alimmat vedenkorkeudet eli tilanteet, joissa Iijoen virtaama on hyvin alhainen (kuva 3-1). Asioiden tärkeys nykytilassa Kotikunnan talous, N=333 71,8 17,7 8,4 2,1 Asumisviihtyvyys, N=340 70,0 22,1 6,81,2 Työllisyystilanne, N=335 67,8 18,2 11,6 2,4 Vesistöjen virkistyskäyttö, N=321 57,9 33,0 7,2 1,9 Kalakanta ja kalastus, N=338 55,0 32,5 8,0 4,4 Alimmat vedenkorkeudet, N=330 47,6 25,5 17,6 9,4 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo, N=334 44,3 30,2 19,5 6,0 Veden laatu Iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja meren välillä=331 41,7 23,9 30,8 3,6 Veden laatu Pudasjärvessä, N=321 40,5 26,2 30,2 3,1 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=330 40,0 28,8 29,1 2,1 Kalastusmatkailu, N=341 36,7 34,3 17,0 12,0 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet, N=338 36,1 33,4 19,8 10,7 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta, N=321 34,3 42,4 17,8 5,6 Vedenkorkeuden vaihtelu, N=327 33,3 37,9 18,7 10,1 Veden laatu Naisjärvessä, N=309 31,7 22,3 40,5 5,5 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo, N=329 30,7 24,3 36,2 8,8 Veden laatu Aittojärvessä, N=315 30,2 25,1 40,6 4,1 Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle, N=318 Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=323 24,5 24,1 30,8 31,6 34,3 35,9 10,4 8,4 Pudasjärven suiston Natura-alue, N=318 18,2 26,7 28,6 26,4 Poronhoito, N=331 17,5 22,1 35,0 25,4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeä melko tärkeä vaikea sanoa tai ei koske minua ei lainkaan tärkeä Kuva 3-1 Asioiden tärkeys nykytilassa 9

12 Enimmillään vain noin neljännes vastaajista on sitä mieltä, ettei joku asia ole lainkaan tärkeä alueen nykytilassa. Selkeästi vähemmän tärkeinä vastaajat pitävät esimerkiksi poronhoitoa ja Natura-aluetta. Esimerkiksi poronhoidon sijoittumiseen vähemmän tärkeiden asioiden joukkoon vaikuttaa se, että porotaloutta harjoittavien osuus väestöstä on pieni. Osa vastaajista on kuitenkin arvioinut, että asioiden tärkeyden arviointi on vaikeaa tai asia ei koske vastaajaa. 3.2 Tyytyväisyys nykytilaan eli 0 - vaihtoehtoon Nykytilanteessa vastaajat ovat tyytyväisimpiä omaan asumisviihtyvyyteensä ja vesistöjen virkistyskäyttöön (kuva 3-5). Todennäköisesti asioiden nykytilan arviointia on pidetty hankalana, tai nykytilaan ollaan jokseenkin tyytyväisiä, sillä puolessa kysymyksistä noin 40 % vastaajista ei pitänyt nykytilannetta erityisen hyvänä tai huonona. Neutraaleja vastauksia on annettu erityisesti yksityiskohtaisiin tiettyjä vesistön osia koskeviin kysymyksiin, joihin vastaaminen vaatisi paikallistuntemusta. Tällaista paikallistuntemusta ei kaikilla vastaajilla välttämättä ole. Vastausten alueellisia eroja on kuvattu liitteessä 1. Huomattavan tyytymättömiä vastaajat ovat erityisen tärkeinä pidettyihin taloudellisiin asioihin. Erityisen huonona pidetään alueen työllisyystilannetta, kotikunnan taloustilannetta sekä alimpia vedenkorkeuksia ja vedenkorkeuksien vaihtelua. Kokonaisuudessaan alueella pidetään tärkeänä ja ollaan tyytyväisiä asumisviihtyvyyteen (kuva 3-2). Tärkeänä pidetään myös vesistöjen virkistyskäyttöä ja siihen liittyvää kalakantaa ja kalastusta. Liitteessä 1 on kuvattu alueelliset tulokset. Lähialueen asukkaat ovat muita selvästi tyytyväisempiä vesistöjen virkistyskäyttöön ja kalastukseen. Kaiken kaikkiaan alueen vesistön tilassa tyytyväisimpiä ollaan Iijoen virtaamaan ja Iijoen venereitteihin. Veden laatuun järvissä sekä tulviin ja vedenkorkeuden vaihteluihin ollaan vähemmän tyytyväisiä. Vastausten perusteella kotikunnan talous ja työllisyystilanne ovat erityisen tärkeitä ja niiden nykytilaa pidetään huonona. Rantakiinteistöjen arvoa pidetään tärkeämpänä ja siihen ollaan tyytyväisempiä kuin tekojärven alueen kiinteistöjen arvoon. 10

13 Tyytyväisyys asioiden nykyiseen tilanteeseen Asumisviihtyvyys, N=301 11,3 44,9 28,9 12,3 2,7 Poronhoito, N=261 6,9 27,6 51,0 10,7 3,8 Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=276 Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle, N=250 6,9 6,4 27,5 25,6 43,1 48,4 18,8 15,6 3,6 4,0 Pudasjärven suiston Natura-alue, N=255 5,9 23,1 58,0 9,4 3,5 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo, N=273 5,9 27,8 45,8 15,0 5,5 Vesistöjen virkistyskäyttö, N=303 5,3 33,0 34,0 20,8 6,9 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo, N=253 5,1 19,4 48,6 16,2 10,7 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet, N=310 4,8 25,8 30,0 26,1 13,2 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta, N=277 4,7 21,3 42,2 24,5 7,2 Kalastusmatkailu, N=296 4,4 24,0 39,9 25,7 6,1 Alimmat vedenkorkeudet, N=305 3,6 23,6 23,0 32,8 17,0 Vedenkorkeuden vaihtelu, N=302 3,3 17,5 28,1 36,1 14,9 Kalakanta ja kalastus, N=338 3,2 26,2 34,6 27,2 8,7 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=277 2,5 24,9 46,9 19,9 5,8 Veden laatu Naisjärvessä, N=244 2,5 12,3 51,2 25,0 9,0 Veden laatu Pudasjärvessä, N=253 2,4 17,8 48,6 24,9 6,3 Veden laatu Aittojärvessä, N=238 2,1 13,0 53,4 23,9 7,6 Työllisyystilanne, N=305 2,05,9 24,6 47,5 20,0 Veden laatu Iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja meren välillä, 274 1,8 17,9 48,2 22,3 9,9 Kotikunnan talous, N=303 1,75,6 25,1 38,9 28,7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3-2. Tyytyväisyys asioiden nykytilaan erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono 11

14 Kuva 3-3. Eri asioiden tärkeys alueen nykytilassa ja asukkaiden tyytyväisyys nykytilaan. 12

15 4. KOLLAJA 2008 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 4.1 Suhtautuminen Kollaja hankkeen aiheuttamiin muutoksiin Kollaja 2008 suunnitelman odotetaan vaikuttavan myönteisesti taloudellisiin asioihin. Hankkeen rakentamisen odotetaan työllistävän ja hankkeen odotetaan tuottavan Pudasjärven kaupungille verotuloja. Vain pieni osa vastaajista suhtautuu näihin asioihin kielteisesti. Myönteisenä pidettiin sitä, että hanke alentaa tulvia ja nostaa alimpia vedenkorkeuksia (kuva 4-1). Suhtautuminen luonnossa tapahtuviin muutoksiin jakaa vastaajien mielipiteitä, sillä osa vastaajista pitää muutoksia erittäin kielteisinä, osa erittäin myönteisinä. Esimerkiksi uuden tekojärven syntymistä pitää myönteisenä asiana 51,4 % ja kielteisenä 34,1 %. Kielteisimmin suhtaudutaan hankkeen maisemassa aiheuttamiin muutoksiin. Eri alueiden suhtautumista on kuvattu liitteessä 1. Suhtautuminen tärkeimpiin myönteisiin asioihin eli työllisyyteen (90 65 %), verotuloihin (90 70 %)ja tulvien alenemiseen (82 61 %) olivat samansuuntaiset kaikilla alueilla. Lähialueella 45 % on pitää tekojärveä myönteisenä ja 44 % kielteisenä asiana. Muualla Pudasjärvellä 71 % piti tekojärveä myönteisenä ja 17 % kielteisenä asiana. Lähialueella ollaan huolissaan maiseman muutoksesta, 47 % piti maiseman muutosta kielteisenä. Vastaavasti muualla Pudasjärvellä vain 21,3 % piti maiseman muutosta kielteisenä. Iissä ja Yli-Iissä 47,7 % piti maiseman muutosta haitallisena. Tämä heijastaa 1960-luvulla toteutetun vesistörakentamisen aiheuttamaa merkittävää muutosta jokimaisemassa. Kaikilla alueilla ollaan huolissaan hankkeen vaikutuksista porotalouteen. 13

16 Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamat muutokset Hankkeen rakentaminen työllistää, N=304 53,6 26,0 16,4 0,7 3,3 Pudasjärven kaupunki saa verotuloja, N=306 52,9 27,1 15,0 1,3,6 Virtakalojen elinympäristöt koskissa paranevat, N=278 35,3 40,3 11,5 4,7 8,3 Korkeimmat tulvat alenevat hankealueella, N=261 34,9 39,1 12,6 8,8 4,6 Alemmat vedenkorkeudet nousevat hankealueeella, N=264 33,3 40,2 12,5 6,1 8,0 Aittojärveen tulee läpivirtaus, N=223 26,0 41,7 16,6 6,7 9,0 Naisjärven vedenpintaa voidaan nostaa, N=221 23,5 44,8 19,5 5,4 6,8 Pudasjärven, Livojoen suun, Aittojärven ja tekojärven välille syntyy vesireitti, N=273 23,1 45,4 12,5 5,1 13,9 45km2 maa-alue jää veden alle ja syntyy uusi tekojärvi, N=284 22,9 28,5 14,4 10,2 23,9 Tulvajuoksutukset Iijoen alaosalla pienenevät, N=264 22,3 38,6 21,6 10,2 7,2 Aittojärven ja Livojoen välille rakennetaan kanava, N=257 16,7 40,9 15,6 8,6 18,3 Poronhoito vaikeutuu, N=264 12,1 4,5 44,3 18,6 20,5 Pudasjärven, Iijoen luonnonuoman ja Livojoen välillä kulljetaan jatkossa virtausaukkojen ja venesulkujen 11,2 28,4 25,2 13,6 21,6 Pudasjärven luusuaan rakennetaan padot vesien ohjaamista varten, N=239 9,6 35,1 25,5 10,9 18,8 Hankkeen toteutuminen muuttaa maisemaa, N=291 8,2 21,6 29,9 13,1 27,1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin myönteinen myönteinen ei vaikutusta kielteinen erittäin kielteinen Kuva 4-1. Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamat muutokset 14

17 4.2 Vaihtoehto 2 pelkkä tekojärvi Vastaajista lähes puolet pitää tekojärven ja voimalaitoksen rakentamista tai pelkän voimalaitoksen rakentamista hyvin samankaltaisina vaihtoehtoina (kuva 4-5). Vain 16 % vastaajista on sitä mieltä, että pelkän tekojärven rakentamisen vaikutukset olisivat pienemmät kuin tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen vaikutukset. Kielteisempinä pelkän tekojärven rakentamisen vaikutuksia pitää 38 % vastaajista. Tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen vertailu pelkän tekojärven rakentamiseen, N=296 Pelkän tekojärven rakentamisen vaikutukset olisivat pienemmä kuin tekojärven ja voimalaitoksen vaikutukset 16 Pelkkä tekojärvi ei eroa oleellisesti voimalaitoksen sisältävästä vaihtoehdosta (vaihtoehdot yhtä kielteisiä tai myönteisiä) 47 Pelkän tekojärven rakentamisen vaikutukset olisivat kielteisemmät kuin tekojärven ja voimalaitoksen vaikutukset % Kuva 4-2. Tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen vertailu pelkän tekojärven rakentamiseen. 15

18 4.3 Hankkeen hyödyllisimmät vaikutukset Hyödyllisimpinä Kollaja 2008 suunnitelman vaikutuksina vastaajat pitävät hankkeen taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön (kuva 4-6). Hanke herättää myös voimakasta vastustusta ja kannatusta, sillä 12 % vastauksista ei pidä mitään hankkeen vaikutusta hyödyllisenä. Suunnitelman hyödyllisimmät vaikutukset, N=327 Työllisyyteen rakentamisen aikana 63 Pudasjärven kaupungin talouteen Vesistöihin (vedenkorkeus, virtaama, vedenlaatu) Hankealueen elinkeinoelämään Hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön 21 Ei yhtään hyödyllistä vaikutusta Hankealueen asumisviihtyvyyteen Hankealueen kiinteistöjen arvoon Tekojärven kanavien maisemaan Hankealueen asukkaiden yhteistoimintaan Pudasjärven Natura-alueeseen Jokin muu vaikutus Tekojärven kanavien maa-alueisiin % Kuva 4-3. Kollaja 2008 suunnitelman hyödyllisimmät vaikutukset Suunnitelman hyödyllisimpinä koetut vaikutukset ovat erilaisia eri alueilla (kuva 4-7). Erityisesti hankkeen lähialueella hankkeen odotetaan vaikuttavan myönteisesti vesistöihin ja asumisviihtyvyyteen. Elinkeinoelämään hankkeen odotetaan vaikuttavan lähialueella vähemmän kuin muualla. Pudasjärvellä hankkeeseen kohdistuu taloudellisia odotuksia muita alueita enemmän. 16

19 Suunnitelman hyödyllisimpinä koetut vaikutukset eri alueilla Työllisyyteen rakentamisen aikana Pudasjärven kaupungin talouteen Vesistöihin (vedenkorkeus, virtaama, vedenlaatu) Hankealueen elinkeinoelämään Hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön Ei yhtään hyödyllistä vaikutusta Hankealueen asumisviihtyvyyteen Hankealueen kiinteistöjen arvoon Tekojärven kanavien maisemaan Hankealueen asukkaiden yhteistoimintaan Pudasjärven Natura-alueeseen Muu vaikutus Tekojärven kanavien maa-alueisiin Pudasjärvi, N=97 Lähialue, N=96 Ii ja Yli-Ii, N= % Kuva 4-4. Kollaja 2008 suunnitelman hyödyllisimpinä pidetyt vaikutukset eri alueilla. 17

20 4.4 Hankkeen haitalliset vaikutukset Haitallisimpina Kollaja 2008 suunnitelman vaikutuksina vastaajat pitävät hankkeen vaikutuksia hankealueen kiinteistöjen arvoon, tekojärven kanavien maa-alueisiin ja hankealueen asumisviihtyvyyteen sekä vesistöihin (kuva 4-8). Hanke herättää niin vastustusta ja kannatusta. Vastaajista 25 % ei pidä mitään hankkeen vaikutusta haitallisena. Suunnitelman haitallisimmat vaikutukset, N=304 Hankealueen kiinteistöjen arvoon 33 Tekojärven kanavien maa-alueisiin Hankealueen asumisviihtyvyyteen Vesistöihin (vedenkorkeus, virtaama, vedenlaatu) Ei yhtään haitallista vaikutusta Tekojärven kanavien maisemaan Pudasjärven Natura-alueeseen Hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön Hankealueen asukkaiden yhteistoimintaan Hankealueen elinkeinoelämään 10 Pudasjärven kaupungin talouteen 4 Työllisyyteen rakentamisen aikana Jokin muu vaikutus % Kuva 4-5. Kollaja 2008 suunnitelman haitallisimmat vaikutukset Suunnitelman haitallisimpina koetut vaikutukset ovat erilaisia eri alueilla (kuva 4-9). Erityisesti hankkeen lähialueella hankkeen pelätään vaikuttavan kielteisesti kiinteistöjen arvoon ja hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön. Pudasjärvillä hankkeen odotetaan vaikuttavan kielteisemmin alueen asukkaiden yhteistoimintaan. Pudasjärvellä näytetään suhtautuvan hankkeeseen muita alueita myönteisemmin, sillä 31 % vastauksista todetaan, ettei hankkeella ole yhtään kielteistä vaikutusta, lähialueella vastaava luku on 24 %. Muualla Pudasjärvellä (29%) koetaan, että hanke aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia asukkaiden yhteistoimintaan. Tämä heijastaa alueella pitkään olleita ristiriitoja. Lähialueella ei näin koeta (10 %). 18

21 Suunnitelman haitallisimpina koetut vaikutukset eri alueilla Hankealueen kiinteistöjen arvoon Tekojärven kanavien maa-alueisiin Hankealueen asumisviihtyvyyteen Vesistöihin (vedenkorkeus, virtaama, vedenlaatu) Ei yhtään haitallista vaikutusta Tekojärven kanavien maisemaan Pudasjärven Natura-alueeseen Hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön Hankealueen asukkaiden yhteistoimintaan Hankealueen elinkeinoelämään Pudasjärven kaupungin talouteen Työllisyyteen rakentamisen aikana Muu vaikutus Pudasjärvi, N=89 Lähialue, N=87 Ii ja Yli-Ii, N= % Kuva 4-6: Kollaja 2008 suunnitelman haitallisimpana pidetyt vaikutukset eri alueilla. 4.5 Vapaamuotoiset kommentit Hankkeen haitallisten vaikutusten vähentämistä, lieventämistä ja haittojen kompensointia koskevia vapaamuotoisia kommentteja kirjoitti 109 vastaajaa eli noin 28 % vastaajista. Kommentit on luokiteltu aihepiireittäin sen mukaan minkä tyyppisiä keinoja niissä ehdotetaan (kuva 4-7). Suuri osa kommenteista on lyhyitä, mutta sama vastaaja on voinut ehdottaa useita eri keinoja haittojen lieventämiseksi. Tämän vuoksi kommenttien luokittelussa on käytetty monivastausmenetelmää. Kommenteista 40 kpl todettiin, että paras ja joissain tapauksissa ainoa keino ehkäistä ja lieventää hankkeesta aiheutuvia haittoja on jättää hanke toteuttamatta. Kommenteista 8 kpl pidettiin haittojen lieventämisen kannalta tärkeänä, että hanke toteutettaisiin mahdollisimman nopeasti, tai että hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa. Kommenteista 17 % ehdotettiin, että haittoja olisi mahdollista lievittää maksamalla korvauksia haittoja kärsiville. Haittoja kärsivistä elinkeinoista mainittiin erityisesti porotalous. Taloudellisiin korvauksiin on tässä ryhmitelty myös suuri joukko kommentteja, joissa korvauksena haitoista ehdotettiin ilmaista, tai markkinahintaa edullisempaa sähköä hankealueen talouksiin hankkeen toteuduttua. 19

22 Luontoon, vesistöihin ja maisemaan kohdistuvien haittojen lieventämistä käsitteleviä kommentteja oli yhteensä noin neljännes (26 %) kommenteista. Näissä ehdotuksissa useissa todettiin, että maisemavaikutusten minimointiin ja maisemointiin tulisi käyttää paljon osaamista ja resursseja parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi. Eläimiin kohdistuvia haittoja ehdotettiin lievennettäväksi esimerkiksi takaamalla poroille ja hirvieläimille mahdollisuus ylittää vesistöjä. Vesistöihin ja kaloihin koskevien haittavaikutusten lieventämiseksi ehdotettiin kalaportaiden rakentamista merestä myös jo olemassa olevien voimalaitosten ohi, kalojen istutuksia jokeen ja tekojärveen, sekä turpeisten vesien pääsyn ehkäisyä jokeen. Ryhmään muut on luokiteltu kommentit, jotka eivät koskeneet haittavaikutusten lieventämistä, tai joissa vastaaja toteaa, ettei halua arvioida haittavaikutusten lieventämistä. Osassa näistä kommenteista myös todettiin, että haittojen lieventämisen pohtiminen vaatisi erityisasiantuntemusta, eikä vastaaja kokenut olevansa oikea henkilö kysymystä pohtimaan. Haittojen lieventäminen, N=109 Jätetään hanke toteuttamatta 40 Muuta, tai eos 23 Taloudellisia korvauksia haitoista Ehkäistään haittavaikutuksia vesiin ja kaloihin Ehkäistään maisemaan ja muille eläimille aiheutuvia haittoja Toteutetaan hanke nopeasti 8 Parannetaan tiedotusta hankkeesta kpl Kuva 4-7. Vastaajien ehdotukset Kollaja-hankkeesta aiheutuvien haittojen lieventämiseen. 20

23 5. VANHA JA UUSI KOLLAJA-SUUNNITELMA Kyselyn tulosten perusteella uutta Kollaja 2008 suunnitelmaa pidetään selvästi vanhaa 80-luvun Kollaja suunnitelmaa parempana. Tärkeimpiä muutoksia ovat se, että koskia ei rakenneta, virtaama Iijoessa kesällä ja talvella on suurempi ja Naturan tulvaniityt säilyvät. Kollaja 2008 suunnitelmaan tehdyt muutokset verrattuna ja 80-luvun Kollaja suunnitelmiin, N= Kosket 35,8 41,4 16,1 2,54,2 Virtaama kesällä Iijoessa Pudasjärvi - Haapakosken yläallas 30,7 39,2 19,4 6,0 4,6 Virtaama talvella Iijoessa Pudasjärvi - Haapakosken yläallas 25,6 38,6 23,8 6,1 5,8 Naturassa suojellut tulvaniityt 18,9 38,8 34,5 4,63,2 Tekojärven alueen rajaus 18,1 39,5 31,9 5,45,1 Veden peruskorkeus Pudasjärvessä 16,3 31,8 42,6 5,83,5 Veden korkeus Pudasjärvessä kesällä 12,3 30,8 41,9 8,7 6,3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin myönteinen Myönteinen Ei vaikutusta Kielteinen Erittäin kielteinen Kuva 5-1. Kollaja 2008 ja Kollajan 80-luvun suunnitelman vertailu 21

24 6. TIEDOTUS HANKKEESTA Kollaja hankkeen tiedotus vuonna 2008 jakaa vastaajien mielipiteitä. Noin 30 % vastaajista on kokenut hankkeen tiedotuksen epäselväksi, vaikeatajuiseksi tai liian vähäiseksi, kun taas noin 20 % vastaajista on sitä mieltä, että tiedotus on ollut selvää, ymmärrettävää ja riittävää. Tiedotus Kollaja-hankkeesta vuonna 2008 Selvää, N= Epäselvää Ymmärrettävää, N= Vaikeatajuista Riittävää, N= Liian vähäistä Kuva 6-1. Arvio Kollaja-hankkeen tiedotuksesta vuonna VAPAAMUOTOISET KOMMENTIT 7.1 Kommenttien sisältö Lopun avoimeen kysymykseen kommentoi lähes puolet vastaajista. Vapaamuotoisen kommentin kirjoitti 228 vastaajaa. Tämä vastaajien aktiivisuus osoittaa, että hankkeesta ollaan kiinnostuneita. Kommentit on luokiteltu aihepiireittäin sen mukaan mitä asioita kommenteissa käsiteltiin (kuva 7-1 ja 7-2). Kommentit ovat lyhyehköjä ja ytimekkäitä. Tästä huolimatta monissa käsiteltiin useaa eri aihepiiriä, joten kommenttien luokittelussa on käytetty monivastausmenetelmää. Hanketta puoltavissa kommenteissa (40 %) todetaan hankkeen olevan tarpeellinen ja hyödyllinen. (Lähialue 29 % ja muu Pudasjärvi 44 %). Myönteisiä seurauksia vastaajat odottavat esimerkiksi rakentamisen aikaiseen työllisyyteen ja alueen talouteen. Hankkeen toivotaan vaikuttavan myönteisesti myös alueen kiinteistöjen arvoon ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Joukossa on myös paljon kommentteja joissa todetaan lyhyesti hankkeen olevan hyvä ja toivotaan rakentamisen alkavan mahdollisimman pian. Ryhmään muut kommentit (18 %) on ryhmitelty sävyltään neutraaleja kommentteja, joissa ei suoraan oteta kantaa hankkeen puolesta tai vastaan. Niissä kommentoidaan esimerkiksi Suomen energiapolitiikkaa, kaivataan lisää energiapoliittista keskustelua ja vesivoiman ympäristöystävällisyyttä muihin energiamuotoihin verrattuna. Osassa kommenteista myös kysellään mahdollisista korvauksista kiinteistönomistajille ja toivotaan pikaisesti päätöstä hankkeen toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä. 22

25 Vapaamuotoisista kommenteista 12 % sisältää hankkeen tiedotusta ja kyselyä koskevia kommentteja. Osassa kommenteista todettiin hankkeen tiedotuksen ja kyselyjen toteuttamisen olevan hyvä asia. Osassa kommenteista kritisoitiin kyselyn rakennetta ja sisältöä, tai todettiin kysymysten olevan vaikeita vastata. Kommenteissa myös epäiltiin asukkaiden kannan painoarvoa ja vaikutusta kun päätöksiä hankkeesta tehdään. Hankkeen ympäristövaikutuksiin, vesistöön ja maisemaan liittyvissä kommenteissa (14 %) on pääosin neutraali sävy. Useissa kommenteissa toivotaan täsmätietoa ja takuita oman lähirannan ja lähiympäristön tulevaisuudesta, mikäli suunnitelma toteutuu. Osassa kommenteista toivotaan parannuksia käytännön toteutukseen, esimerkiksi kalaistutuksia ja kalaportaita jokeen. Noin neljänneksessä vapaamuotoisissa kommenteissa esitetään hankkeeseen yksiselitteisen kielteinen kanta. (Lähialueella 30 % ja muualla 20 %). Kielteistä kantaa perustellaan esimerkiksi hankkeen lainvastaisuudella, hankkeen järjettömyydellä tai voimalaitoksesta saatavan energiamäärän vähäisyydellä. Osassa kommenteista todetaan, että koskematon luonto on energiantuotantoa tärkeämpi arvo, eikä luontoon kajoamista voi siksi hyväksyä. Kommenteista paistaa myös vastaajien turhautuneisuus. Vapaamuotoiset kommentit, N=228 kielteinen kanta (ei pidä rakentaa, menetetään tärkeitä luontoarvoja) 26 myönteinen kanta (parantaa taloutta, työllisyyttä, kiinteistöjen arvoa, alueen virkistyskäyttöä) 40 kommentoi kyselyä ja hankkeen tiedotusta 12 muu kommentti (energiapolitiikka, korvaukset, pikaisesti mikä tahansa päätös, jne) 18 vaikutukset vesistöön ja maisemiin % Kuva 7-1 Vapaamuotoiset kommentit hankkeesta 23

26 Vapaamuotoiset kommentit alueittain tarkasteltuna (N=253) vaikutukset vesistöön ja maisemiin muu kommentti (energiapolitiikka, korvaukset, pikaisesti mikä tahansa päätös, jne) kommentoi kyselyä ja hankkeen tiedotusta Lähialue Ii ja Yli-Ii Pudasjärvi myönteinen kanta (parantaa taloutta, työllisyyttä, kiinteistöjen arvoa, alueen virkistyskäyttöä) kielteinen kanta (ei pidä rakentaa, menetetään tärkeitä luontoarvoja) % Kuva 7-2 Vapaamuotoiset kommentit hankkeesta alueittain 24

27 LIITE 1 1(11) Alueelliset tarkastelut Asioiden tärkeys nykytilassa, Pudasjärvi Kotikunnan talous, N=98 80,6 13,3 0,06,1 Asumisviihtyvyys, N=100 63,0 27,0 2,0 8,0 Työllisyystilanne, N=99 79,8 10,1 1,0 9,1 Vesistöjen virkistyskäyttö, N=94 47,9 39,4 3,2 9,6 Kalakanta ja kalastus, N=97 46,4 34,0 6,2 13,4 Alimmat vedenkorkeudet, N=94 37,2 22,3 10,6 29,8 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo, N=98 37,8 28,6 12,2 21,4 Veden laatu Iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja meren välillä, N=97 18,6 27,8 7,2 46,4 Veden laatu Pudasjärvessä, N=99 49,5 28,3 2,0 20,2 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=99 33,3 29,3 4,0 33,3 Kalastusmatkailu, N=98 34,7 32,7 14,3 18,4 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet, N=96 35,4 28,1 8,3 28,1 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta, N=94 31,9 41,5 6,4 20,2 Vedenkorkeuden vaihtelu, N=95 32,6 28,4 10,5 28,4 Veden laatu Naisjärvessä, N=96 32,3 24,0 6,3 37,5 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo, N=96 29,2 22,9 13,5 34,4 Veden laatu Aittojärvessä, N=96 34,4 30,2 2,1 33,3 Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle, N=95 Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=94 21,1 18,1 29,5 30,9 11,6 10,6 37,9 40,4 Pudasjärven suiston Natura-alue, N=96 10,4 30,2 37,5 21,9 Poronhoito, N=98 15,3 25,5 29,6 29,6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeä melko tärkeä ei lainkaan tärkeä vaikea sanoa tai ei koske minua Kuva 7-3 Asioiden tärkeys nykytilassa, Pudasjärvi 1

28 LIITE 1 2(11) Asioiden tärkeys nykytilassa, lähialue Kotikunnan talous, N=100 61,0 19,0 6,0 14,0 Asumisviihtyvyys, N=105 77,1 17,1 1,04,8 Työllisyystilanne, N=101 57,4 18,8 5,0 18,8 Vesistöjen virkistyskäyttö, N=99 68,7 25,3 1,05,1 Kalakanta ja kalastus, N=105 60,0 30,5 3,85,7 Alimmat vedenkorkeudet, N=104 58,7 23,1 9,6 8,7 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo, N=103 60,2 27,2 1,9 10,7 Veden laatu iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja meren välillä, N=97 26,8 26,8 5,2 41,2 Veden laatu Pudasjärvessä, N=100 47,0 29,0 2,0 22,0 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=105 48,6 35,2 1,9 14,3 Kalastusmatkailu, N=106 34,9 30,2 13,2 21,7 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet, N=107 44,9 33,6 13,1 8,4 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta, N=100 42,0 46,0 4,0 8,0 Vedenkorkeuden vaihtelu, N=102 34,3 42,2 14,7 8,8 Veden laatu Naisjärvessä, N=95 40,0 24,2 5,3 30,5 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo, N=103 38,8 28,2 3,9 29,1 Veden laatu Aittojärvessä, N=98 32,7 26,5 4,1 36,7 Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle, N=102 Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=104 33,3 38,5 37,3 38,5 9,8 6,7 19,6 16,3 Pudasjärven suiston Natura-alue, N=102 27,5 28,4 24,5 19,6 Poronhoito, N=102 15,7 25,5 17,6 41,2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeä melko tärkeä ei lainkaan tärkeä vaikea sanoa tai ei koske minua Kuva 7-4 Asioiden tärkeys nykytilassa, lähialue 2

29 LIITE 1 3(11) Asioiden tärkeys nykytilassa, Ii ja Yli-Ii Kotikunnan talous, N=134 73,1 20,1 0,76,0 Asumisviihtyvyys, N=135 69,6 22,2 0,77,4 Työllisyystilanne, N=135 66,7 23,7 1,5 8,1 Vesistöjen virkistyskäyttö, N=128 57,0 34,4 1,6 7,0 Kalakanta ja kalastus, N=136 57,4 33,1 3,75,9 Alimmat vedenkorkeudet, N=132 46,2 29,5 8,3 15,9 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo, N=132 36,4 34,1 4,5 25,0 Veden laatu Iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja meren välillä, ,1 19,1 0,0 11,8 Veden laatu Pudasjärvessä, N=122 27,9 22,1 4,9 45,1 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=126 38,1 23,0 0,8 38,1 Kalastusmatkailu, N=137 39,4 38,7 9,5 12,4 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet, N=135 29,6 37,0 10,4 23,0 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta, N=127 29,9 40,2 6,3 23,6 Vedenkorkeuden vaihtelu, N=130 33,1 41,5 6,2 19,2 Veden laatu Naisjärvessä, N=118 24,6 19,5 5,1 50,8 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo, N=130 25,4 22,3 9,2 43,1 Veden laatu Aittojärvessä, N=120 25,0 20,0 5,0 50,0 Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle, N=121 Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=125 19,8 16,8 26,4 26,4 9,9 8,0 43,8 48,8 Pudasjärven suiston Natura-alue, N=120 16,7 22,5 19,2 41,7 Poronhoito, N=130 20,0 16,9 28,5 34,6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeä melko tärkeä ei lainkaan tärkeä vaikea sanoa tai ei koske minua Kuva 7-5. Asioiden tärkeys nykytilassa 3

30 LIITE 1 4(11) Tyytyväisyys asioiden nykyiseen tilanteeseen, Pudasjärvi N=75-90 Asumisviihtyvyys 3,5 44,2 36,0 15,1 1,2 Poronhoito 6,1 24,4 53,7 13,4 2,4 Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä 2,4 31,3 38,6 22,9 4,8 Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle 4,0 21,3 50,7 18,7 5,3 Pudasjärven suiston Natura-alue 3,7 20,7 57,3 13,4 4,9 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo 4,9 23,5 53,1 16,0 2,5 Vesistöjen virkistyskäyttö 1,1 29,5 39,8 26,1 3,4 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo 5,2 16,9 50,6 20,8 6,5 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet 3,4 15,7 32,6 32,6 15,7 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta 2,5 19,0 39,2 30,4 8,9 Kalastusmatkailu 1,2 19,0 41,7 33,3 4,8 Alimmat vedenkorkeudet 2,3 18,4 24,1 40,2 14,9 Vedenkorkeuden vaihtelu 2,3 11,4 34,1 38,6 13,6 Kalakanta ja kalastus 3,4 25,0 38,6 23,9 9,1 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä 3,6 27,7 48,2 15,7 4,8 Veden laatu Naisjärvessä 2,5 16,3 42,5 31,3 7,5 Veden laatu Pudasjärvessä 1,2 20,5 36,1 33,7 8,4 Veden laatu Aittojärvessä 2,5 17,7 48,1 26,6 5,1 Työllisyystilanne 2,2 0,0 18,0 50,6 29,2 Veden laatu iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja meren välillä 2,6 19,2 64,1 10,3 3,8 Kotikunnan talous 1,1 17,8 43,3 36,7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7-6. Tyytyväisyys nykytilaan, Pudasjärvi erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono 4

31 LIITE 1 5(11) Tyytyväisyys asioiden nykyiseen tilanteeseen, lähialue N= Asumisviihtyvyys 23,2 44,4 19,2 10,1 3,0 Poronhoito 7,7 26,9 52,6 9,0 3,8 Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä 12,0 28,0 39,0 18,0 3,0 Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle 10,0 33,3 37,8 15,6 3,3 Pudasjärven suiston Natura-alue 9,1 23,9 56,8 6,83,4 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo 7,5 32,3 34,4 18,3 7,5 Vesistöjen virkistyskäyttö 12,2 40,8 27,6 11,2 8,2 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo 7,0 23,3 41,9 12,8 15,1 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet 7,6 21,9 26,7 23,8 20,0 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta 7,4 22,1 37,9 24,2 8,4 Kalastusmatkailu 9,4 28,1 44,8 11,5 6,3 Alimmat vedenkorkeudet 6,9 24,8 15,8 25,7 26,7 Vedenkorkeuden vaihtelu 6,0 18,0 19,0 36,0 21,0 Kalakanta ja kalastus 5,0 34,0 37,0 21,0 3,0 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä 2,0 28,7 43,6 19,8 5,9 Veden laatu Naisjärvessä 2,3 10,5 40,7 30,2 16,3 Veden laatu Pudasjärvessä 3,4 21,8 36,8 31,0 6,9 Veden laatu Aittojärvessä 2,510,0 47,5 26,3 13,8 Työllisyystilanne 2,16,4 28,7 41,5 21,3 Veden laatu iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja meren välillä 3,8 15,0 61,3 13,8 6,3 Kotikunnan talous 3,24,3 35,5 32,3 24,7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7-7. Tyytyväisyys nykytilaan, lähialue erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono 5

32 LIITE 1 6(11) Tyytyväisyys asioiden nykyiseen tilanteeseen, Ii ja Yli-Ii N= Asumisviihtyvyys 7,0 46,1 31,3 12,2 3,5 Poronhoito 6,9 30,7 47,5 9,9 5,0 Virtaama iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä 5,4 23,7 51,6 16,1 3,2 Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle 4,7 21,2 57,6 12,9 3,5 Pudasjärven suiston Natura-alue 4,7 24,7 60,0 8,2 2,4 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo 5,1 27,3 50,5 11,1 6,1 Vesistöjen virkistyskäyttö 2,6 29,1 35,0 24,8 8,5 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo 3,3 17,8 53,3 15,6 10,0 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet 3,4 37,1 31,0 23,3 5,2 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta 3,9 22,3 48,5 20,4 4,9 Kalastusmatkailu 2,6 24,1 34,5 31,9 6,9 Alimmat vedenkorkeudet 1,7 26,7 28,4 32,8 10,3 Vedenkorkeuden vaihtelu 1,8 21,9 31,6 34,2 10,5 Kalakanta ja kalastus 1,7 20,7 29,8 34,7 13,2 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä 2,2 18,3 49,5 23,7 6,5 Veden laatu Pudasjärvessä 2,4 10,8 73,5 9,6 3,6 Veden laatu Naisjärvessä 2,6 10,3 71,8 12,8 2,6 Veden laatu Aittojärvessä 1,3 11,5 65,4 19,2 2,6 Työllisyystilanne 1,6 9,8 26,2 50,0 12,3 Veden laatu iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja meren välillä 0,0 19,0 28,4 36,2 16,4 Kotikunnan talous 0,810,0 22,5 40,8 25,8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7-8. Tyytyväisyys nykytilaan, Ii ja Yli-Ii erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono 6

33 LIITE 1 7(11) Kuva Eri asioiden tärkeys alueen nykytilassa ja Pudasjärven asukkaiden tyytyväisyys nykytilaan. 7

34 LIITE 1 8(11) Kuva Eri asioiden tärkeys alueen nykytilassa ja lähialueen asukkaiden tyytyväisyys nykytilaan. 8

35 LIITE 1 9(11) Kuva Eri asioiden tärkeys alueen nykytilassa ja Iin ja Yli-Iin asukkaiden tyytyväisyys nykytilaan. 9

36 LIITE 1 10(11) Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamat muutokset, Pudasjärvi, N Hankkeen rakentaminen työllistää 69,0 19,5 9,2 1,1 Pudasjärven kaupunki saa verotuloja 76,1 14,8 5,72,3 1,1 Virtakalojen elinympäristöt koskissa paranevat 40,5 43,0 10,11,35,1 Korkeimmat tulvat alenevat hankealueella 41,9 40,5 10,8 5,41,4 Alemmat vedenkorkeudet nousevat hankealueeella 37,5 45,8 8,3 5,62,8 Aittojärveen tulee läpivirtaus 32,9 48,6 10,0 7,11,4 Naisjärven vedenpintaa voidaan nostaa 25,7 52,9 12,9 4,3 4,3 Pudasjärven, Livojoen soon, Aittojärven ja tekojärven välille syntyy vesireitti 27,8 54,4 6,3 5,16,3 45km2 maa-alue jää veden alle ja syntyy uusi tekojärvi 30,8 39,7 12,8 6,4 10,3 Tulvajuoksutukset Iijoen alaosalla pienenevät 30,9 38,2 17,6 7,4 5,9 Aittojärven ja Livojoen välille rakennetaan kanava 20,8 50,6 16,9 5,2 6,5 Poronhoito vaikeutuu 16,5 5,1 46,8 24,1 7,6 Pudasjärven, Iijoen luonnonmaiseman ja Livojoen välillä kulljetaan jatkossa virtausaukkojen ja venesulkujen 15,7 35,7 28,6 8,6 11,4 Pudasjärven luusuaan rakennetaan padot vesien ohjaamista varten 16,2 39,7 27,9 8,8 7,4 Hankkeen toteutuminen muuttaa maisemaa 13,8 28,8 36,3 12,5 8,8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin myönteinen myönteinen ei vaikutusta kielteinen erittäin kielteinen Kuva 7-9. Hankkeen aiheuttama muutos, Pudasjärvi 10

37 LIITE 1 11(11) Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamat muutokset, lähialue, N Hankkeen rakentaminen työllistää 44,1 20,6 29,4 0,05,9 Pudasjärven kaupunki saa verotuloja 44,7 26,2 23,3 0,05,8 Virtakalojen elinympäristöt koskissa paranevat 28,9 34,0 14,4 7,2 15,5 Korkeimmat tulvat alenevat hankealueella 39,2 21,6 15,5 12,4 11,3 Alemmat vedenkorkeudet nousevat hankealueeella 38,1 27,8 12,4 5,2 16,5 Aittojärveen tulee läpivirtaus 29,4 29,4 17,6 8,2 15,3 Naisjärven vedenpintaa voidaan nostaa 26,4 40,2 17,2 6,9 9,2 Pudasjärven, Livojoen suun, Aittojärven ja tekojärven välille syntyy vesireitti 24,2 34,7 12,6 5,3 23,2 45km2 maa-alue jää veden alle ja syntyy uusi tekojärvi 22,0 23,0 11,0 12,0 32,0 Tulvajuoksutukset Iijoen alaosalla pienenevät 14,8 30,7 30,7 12,5 11,4 Aittojärven ja Livojoen välille rakennetaan kanava 16,7 32,2 17,8 6,7 26,7 Poronhoito vaikeutuu 5,9 5,9 48,2 7,1 32,9 Pudasjärven, Iijoen luonnonmaiseman ja Livojoen välillä kulljetaan jatkossa virtausaukkojen ja venesulkujen 10,8 20,4 24,7 15,1 29,0 Pudasjärven luusuaan rakennetaan padot vesien ohjaamista varten 5,7 33,3 21,8 10,3 28,7 Hankkeen toteutuminen muuttaa maisemaa 6,9 17,6 28,4 9,8 37,3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin myönteinen myönteinen ei vaikutusta kielteinen erittäin kielteinen Kuva Hankkeen aiheuttama muutos, lähialue 11

38 LIITE 1 12(11) Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamat muutokset, Ii ja Yli-Ii, N Hankkeen rakentaminen työllistää 50,9 35,1 10,5 0,9 2,6 Pudasjärven kaupunki saa verotuloja 42,6 37,4 14,8 1,7 3,5 Virtakalojen elinympäristöt koskissa paranevat 37,6 44,6 9,9 4,0 4,0 Korkeimmat tulvat alenevat hankealueella 24,4 56,7 11,1 7,80,0 Alemmat vedenkorkeudet nousevat hankealueeella 25,3 48,4 15,8 7,43,2 Aittojärveen tulee läpivirtaus 14,7 50,0 22,1 4,4 8,8 Naisjärven vedenpintaa voidaan nostaa 17,2 42,2 29,7 4,76,3 Pudasjärven, Livojoen suun, Aittojärven ja tekojärven välille syntyy vesireitti 18,2 48,5 17,2 5,1 11,1 45km2 maa-alue jää veden alle ja syntyy uusi tekojärvi 17,9 25,5 18,9 11,3 26,4 Tulvajuoksutukset Iijoen alaosalla pienenevät 23,1 45,4 16,7 10,2 4,6 Aittojärven ja Livojoen välille rakennetaan kanava 13,3 41,1 12,2 13,3 20,0 Poronhoito vaikeutuu 14,0 3,0 39,0 24,0 20,0 Pudasjärven, Iijoen luonnonmaiseman ja Livojoen välillä kulljetaan jatkossa virtausaukkojen ja venesulkujen 8,0 31,0 23,0 16,1 21,8 Pudasjärven luusuaan rakennetaan padot vesien ohjaamista varten 8,3 33,3 27,4 13,1 17,9 Hankkeen toteutuminen muuttaa maisemaa 5,5 20,2 26,6 16,5 31,2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin myönteinen myönteinen ei vaikutusta kielteinen erittäin kielteinen Kuva Hankkeen aiheuttama muutos, Ii ja Yli-Ii 12

39 + + Liite 2 Kollaja-hankkeen YVA Asukaskysely TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne 1 Nainen 2 Mies 2. Tämänhetkinen elämäntilanteenne? 1 Yksin asuva 2 Pariskunta 3 Lapsiperhe 3. Ikäryhmänne v v v 4 yli 65 vuotta 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut Iijoen lähistöllä tai hankealueella? (merkitkää pidempi aika) 1 Alle 5 vuotta vuotta vuotta vuotta 5 Yli 50 vuotta 5. Missä sijaitsee vakituinen asuntonne? 1 Pudasjärvellä taajaman yläpuolisella Iijoen rannalla 2 Pudasjärven taajamassa 3 Pudasjärven, Tuulijärven tai Iso- Kaakkurin rannalla 4 Pudasjärvellä taajaman alapuolisella Iijoen rannalla 5 Naisjärven rannalla 6 Aittojärven tai Livojoen rannalla 7 Ypykkäjärven rannalla 8 Muualla Pudasjärvellä 9 Iin kunnassa Iijoen rannalla 10 Muualla Iin kunnassa 11 Yli-Iin kunnassa Iijoen rannalla 12 Muualla Yli-Iin kunnassa 13 Muualla 6. Missä sijaitsee loma-asuntonne? 1 Pudasjärvellä taajaman yläpuolisella Iijoen rannalla 2 Pudasjärven taajamassa 3 Pudasjärven, Tuulijärven tai Iso- Kaakkurin rannalla 4 Pudasjärvellä taajaman alapuolisella Iijoen rannalla 5 Naisjärven rannalla 6 Aittojärven tai Livojoen rannalla 7 Ypykkäjärven rannalla 8 Muualla Pudasjärvellä 9 Iin kunnassa Iijoen rannalla 10 Muualla Iin kunnassa 11 Yli-Iin kunnassa Iijoen rannalla 12 Muualla Yli-Iin kunnassa 13 Muualla 1

40 + + IIJOEN NYKYTILA + 7. Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia asioita ja millaiseksi arvioitte niiden tilanteen nykyään? Vaihtoehto 0; Kollaja hanketta ei toteuteta eli nykyinen kehitys jatkuu Tärkeys Nykytila Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet Asia on tärkeä melko tärkeä Vaikea ei lainkaa sanoa/ tärkeä Ei koske minua Asian nykyinen tilanne on erittäin huono huono ei hyvä eikä huono hyvä Alimmat vedenkorkeudet Vedenkorkeuden vaihtelu erittäin hyvä + Veden virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä Veden laatu Iijoessa Haapakosken voima-laitoksen ja meren välillä Veden laatu Pudasjärvessä Veden laatu Naisjärvessä Veden laatu Aittojärvessä Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo Työllisyystilanne kotiseudullanne Kotikunnan talous Kalakanta ja kalastus Vesistöjen virkistyskäyttö Pudasjärven suiston Natura-alue Asumisviihtyvyys (vakituinen ja lomailu) Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta Poronhoito Kalastusmatkailu

41 + KOLLAJA 2008 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Oheisessa esitteessä on esitelty uutta Kollaja 2008 suunnitelmaa 8. Millaisena pidätte Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamia muutoksia Kollaja-hankkeen aiheuttama muutos Minulla ei ole riittävästi tietoa arviointia varten erittäin kielteinen kielteinen ei vaikutusta myönteinen erittäin myönteinen Korkeimmat tulvat alenevat hankealueella Alimmat vedenkorkeudet nousevat hankealueella Tulvajuoksutukset Iijoen alaosalla pienenevät Aittojärveen tulee läpivirtaus Naisjärven vedenpintaa voidaan nostaa km2:n maa-alue jää veden alle ja syntyy uusi tekojärvi Pudasjärven, Livojoen suun, Aittojärven ja tekojärven välille syntyy vesireitti. Aittojärven ja Livojoen välille rakennetaan kanava Pudasjärven, Iijoen luonnonuoman ja Livojoen välillä kuljetaan jatkossa virtausaukkojen ja venesulkujen kautta Poronhoito vaikeutuu Pudasjärven luusuaan rakennetaan padot vesien ohjaamista varten Virtakalojen elinympäristöt koskissa paranevat Hankkeen toteuttamien muuttaa maisemaa Hankkeen rakentaminen työllistää Pudasjärven kaupunki saa verotuloja Kun verrataan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamista (vaihtoehdot 1, 2 ja 3) pelkän tekojärven rakentamiseen ilman voimalaitosta (vaihtoehtoon 4), niin mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystänne? 1 Pelkän tekojärven rakentamisen vaikutukset olisivat pienemmät kuin tekojärven ja voimalaitoksen vaikutukset 2 Pelkkä tekojärvi ei eroa oleellisesti voimalaitoksen sisältävästä vaihtoehdosta. (vaihtoehdot yhtä kielteisiä tai myönteisiä) 3 Pelkän tekojärven rakentamisen vaikutukset olisivat kielteisemmät kuin tekojärven ja voimalaitoksen vaikutukset 3