Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. Matti Holmström, Pudasjärven kaupunki, varapuheenjohtaja
|
|
- Amanda Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistio Asia/projekti Aihe Päivämäärä ja paikka PVO-Vesivoima Oy Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Seurantaryhmän 7. kokous pe Pudasjärvi Kehittämiskeskus Pohjantähti Aika Klo Ramboll Terveystie 2 FI Hollola Finland Puhelin: Fax: etunimi.sukunimi@ramboll.fi Osallistujat Tytti Tuppurainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, seurantaryhmän puheenjohtaja Matti Holmström, Pudasjärven kaupunki, varapuheenjohtaja Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Paavo Salmela, Pudasjärven vesiosuuskunta Risto Tolonen, Iin kunta Risto Päkkilä, Yli-Iin kunta Esa Kaleva, Kollajan paliskunta Heikki Aronpää, Pohj.-Pohjanmaan ympäristökeskus Eero Kaakinen, Pohj.-Pohjanmaan ympäristökeskus Tuukka Pahtamaa, Pohj.-Pohjanmaan ympäristökeskus Heli Harjula, Pohj.-Pohjanmaan ympäristökeskus Mauno Puurunen, tekojärvialueen maanomistajat Lasse Puurunen, Aittojärven kyläseura Eino Taavitsainen Aittojärven kalastuskunta Jari Jussila, Iijoen kalastusalue Jorma Alatalo, Metsänhoitoyhdistys Jussi Timonen-Nissi, Pudasjärven kylän osakaskunta Birger Ylisaukko-oja, PVO-Vesivoima Oy Jorma Autio, PVO-Vesivoima Oy Aaro Horsma PVO-Vesivoima Oy Matti Kautto, Ramboll Finland Oy Veli-Matti Hilla, Ramboll Finland Oy Tarja Ojala, Ramboll Finland Oy Pvm Viite Yht. 23 osanottajaa 1 Kokouksen avaus Seurantaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen muistio
2 - Käytiin läpi edellisen kokouksen muistiota, edellisessä kokouksessa esillä olleita asioita: - Ylisaukko-oja: Oulun yliopiston selvitystä hankkeen vaikutuksista aluetalouteen ei saada tällä aikataululla selostukseen, koska valmista elinkeinorakennemallia ei ole. o Kommentti: kalastuksen kannalta asiaa tarkastellaan vaelluskalahankkeessa. - Puheenjohtaja: Asukaskyselyn vastausprosentit, onko selvitetty syytä pienelle vastausprosentille lähialueen ulkopuolella? o Kautto vastaa: ei ole erityisesti selvitetty. Kristiinankaupungissa vastaavan asukaskyselyn vastausprosentti oli sama kuin Kollajan kyselyssä lähialueella eli n. 40 %. - Kommentti: Sosiaalisten vaikutusten arviointia pitäisi jatkaa, jos hanke ei toteudu; voisiko ko. hanketta ajatella Ympäristökeskuksen tai Maakuntaliiton vetämäksi? o Aronpää vastaa: Suoraan ei voida luvata ympäristökeskuksen puolesta, jos ko. hankkeelle osoitetaan rahoitusta, niin periaatteessa mahdollista. o Karhu vastaa: seurantaryhmässä ollut esillä aiemminkin, ns. nollavaihtoehdon jatkojalostaminen. Olisi erillinen hanke, josta täytyisi sopia erikseen. - Kommentti: Jos hanke etenee, niin paikallisten ihmisten juridinen avustus olisi tärkeätä, ihmisillä ei riittävästi tietoa. Olisi hyvä jos juridisia asioita hoidettaisiin keskitetysti. - Ylisaukko-oja vastaa: Jos hanke etenee lupavaiheeseen, niin silloin aloitetaan keskustelu maa-alueista. Aikaisemmissa isoissa hankkeissa on ollut hintatoimikunta. Sellainen saattaisi olla paikallaan tässäkin, jotta ihmiset eivät kokisi olevansa sopimustilanteessa yksin. - Kysymys: Onko mahdollista, että tekojärven alle jääviä maita korvataan vastik la? o Ylisaukko-oja vastaa: Mitään valmiita vastikemaita ei ole olemassa, mutta periaatteessa on mahdollista, että vastikemaita voidaan hankkia. Silloinkin veden ja rakenteiden alle jäävän maan korvaus olisi vesilain mukaisesti 1,5- kertainen. Vaihtomaissa verrattaisiin maapalstanarvoa, ei hehtaareita. Sivu 2
3 - Kautto: Edellisen kokouksen jälkeen tehtyjä muutoksia selostusluonnokseen: Hydrologia Metsätalous VE2:n vaikutukset VE2:n kiinteistöveroasia selvittämättä vielä - Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. Sivu 3 3 Vaihtoehto 0 Birger Ylisaukko-oja esitteli 0-vaihtoehtoa energiantuotannon kannalta. o Pohjois-Pohjanmaalla käytettiin V yhteensä polttoaineita GWh. Sillä saatiin sähköä 3250 GWh eli 23 prosenttia. Loppu meni lämmöksi ja häviöihin. Kollajasta saataisin sähköä 155 GWh/vuosi ja lisäksi nykyisten voimalaitosten tehostamisesta noin 30 GWh/vuosi. Koko Iijoki tuottaisi Kollajan jälkeen 1050 GWh/vuosi. - Eri energiamuotojen eroavaisuuksia: Turve, puu yms. saadaan sähköä, kun tuotetaan lämpöä Tuulivoimasta saadaan sähköä, kun tuulee Vesivoimasta saadaan sähkö kun tarvitaan - Tuulivoimaa suunniteltu Suomeen 2000 MW (hallituksen ilmasto- ja energiastrategia) Tarvitaan säätövoimaa MW Tuulivoiman säätötarve johtuu pääasiassa tuulen ennustevirheistä. Säätövoiman käyttö tuulivoiman rinnalla lisää käyttövarmuutta ja vähentää tuulivoiman tukitarvetta. - Kollajan korvaajaa ei käytännössä ole o Kaasuturbiinilaitos periaatteessa, mutta käytännössä liian kallis; investointia ei synny. Lisäksi kaasuturbiinista syntyy päästöjä. o 100 MW pumppuvoimala olisi toinen vaihtoehto, mutta vesivarasto täytyisi olla useita milj. kuutioita, lisäksi kuluttaa sähköä 220 GWh/v. Pumppuvoima ei tuota sähköä vaan kuluttaa sitä. Suomessa pumppuvoimalaitokselle ei löydy myöskään paikkaa, koska maan korkeuserot ovat pienet. o Ostaminen markkinoilta sisältää talous- ja toimitusriskejä. Lisäksi kustannukset, heijastus sähkön hintaan.
4 Sivu 4 - Kommentti: Tuulivoiman säätötarvetta perustellaan tuuliennusteen epävarmuudella; perusteluiden mukaan täytyy huomioida, että tuuli voi laantua ennustettua aikaisemmin. Käytännössä tuuli voi myös jatkua ennustettua pidempään. - Kommentti: Energiaennusteet ja tuotantotavat voi muuttua pitkällä tähtäimellä nykyisistä arvioista; säätövoiman ja ylipäätänsä sähkön tarve tulevaisuudessa vaikea ennustaa. - Kommentti: Energiamuotojen tuottamiseen tarvittaville laitoksille helppo laskea hinta, sen sijaan luontoarvoille ei voida laskea hintaa. - Kysymys: onko arvioita, paljonko säätövoimaa koko Suomen tuleva tuulivoima tarvitsee? o Vastaus Ylisaukko-oja: Ilmasto- ja energiastrategian mukaan 2000 MW tuulivoimaa tarvitsee säätövoimaa MW. Jos tuulivoima lisääntyy tästä, säätövoiman lisäämistarve kasvaa suhteellisesti enemmän. 4 Ilmaston muutoksen vaikutukset Matti kautto esitteli ilmaston muutoksen vaikutuksia hankkeeseen. - Vuosittainen keskilämpötila on noussut Suomessa viime vuosisadan aikana noin 0,7 C. - Vuosittainen keskilämpötila nousee Suomessa +0,3 +0,5 C vuosikymmenessä seuraavan vuosisadan aikana. Talvilämpötilat kasvavat enemmän +0,4 +0,65 C vuosikymmenessä. - Ilmaston muutoksen myötä myös sademäärät muuttuvat. - Talvien lämpeneminen merkitsee todennäköisesti talvikauden virtaamien kasvua nykyiseen verrattuna, koska lunta sulaa myös talvella. - Talvikauden virtaamien kasvu ei välttämättä merkitse kevättulvan pienenemistä, koska lisääntyvä sadanta merkitsee todennäköisesti suurempaa kokonaislumimäärää. o Erilaisia ennusteita useita, osa ennusteista Iijoen valuma-alueella neutraaleja, joten ei välttämättä suuria muutoksia. - Kysymys Aronpää: tutkimuksia ja ennusteita on tehty useita, ennusteiden mukaan tulevaisuudessa talvivirtaamat kasvavat ja joki-
5 en jääolosuhteet heikkenevät. Näkyvätkö muutokset jo tässä vaiheessa jotenkin Iijoella? o Autio vastaa: parina viimevuonna talven virtaamat olleet keskimääräistä suurempia, ei kuitenkaan kovin suurta poikkeamaan keskiarvosta. Sivu 5 5 Pudasjärven Natura-arviointi Tarja Ojala esitteli Natura-arviota. - Kasvuolosuhteet Pudasjärvellä o Kasvukauden pituus 143 vrk, o Lämpösumma d.d. o Sademäärä 597 mm/v. o Tulvahuippu ajoittuu toukokuulle. o Jäätyy marraskuun alussa. - Arvioinnin johtopäätökset / tulvaniityt - Mikäli Pudasjärveä olisi säännöstelty vuosien 1961 ja 2008 välisenä aikana, olisi taso +108,2 saavutettu tulvaniityillä keskimäärin 12 päivää nykyistä myöhemmin ja taso +107,2 11 päivää aikaisemmin. o Muutos on niin pieni, ettei vaikutusta, jos pudasjärven vedenpinta laskee kesällä tasolle + 107,2 o Jos Pudasjärvi pidetään jatkuvasti tasolla + 108,2 aiheutuu Pudasjärven Natura-alueelle merkittäviä haitallisia vaikutuksia. - Arvioinnin johtopäätökset / muut luontotyypit - Tulvametsät ja lehdot selkeästi muita luontotyyppejä ylempänä, ainoastaan kevättulva vaikuttaa, eivät muut vedenkorkeuden vaihtelut. - Muista luontotyypeistä puustoiset suot noin metrin ja vaihettumissuot muutaman kymmenen senttiä keskivedentasoa ylempänä - Arvioinnin johtopäätökset / linnut - Ei vaikutusta lintudirektiivin liitteen I lajeihin
6 - Mikäli tulvan lasku viivästyy keväällä, saattaa se estää heinä- ja jouhisorsan sekä taivaanvuohen pesimisen tulvaniityillä. Sivu 6 - Johtopäätös arvioinnista: Mikäli Pudasjärven pinta pidetään jatkuvasti tasolla +108,2 (vaihtoehto VE1), hankkeesta aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia Pudasjärven Natura-luontotyypeille (tulvaniityt). Mikäli hanke toteutetaan siten, että Pudasjärven vedenpintaa lasketaan kesällä (vaihtoehdot VE1b-d) ei hankkeesta aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehdossa VE2 Pudasjärven vedenkorkeus säilyyy tulva-aikaa lukuun ottamatta nykyisellään, eikä Natura-luontotyypeille aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Natura-arvioinnista esitettyjä kysymyksi ja kommentteja: - Kysymys: Onko käytetty lämpösumma Pudasjärveltä? o Ojala vastaa: Pudasjärven sääasemalta. - Yhteysviranomaisen kommentti Natura-arvioinnista (Kaakinen): o Perustelut syytä esittää tarkasti. o Arvioinnin erittelyosa hyvin laadittu. o Pohjavedenpinnan vaikutukset Naturaan alavilla alueilla? o Merkittävyyden arviointia olisi syytä lisätä, mikä Pudasjärven alueen merkitys laajemmin? o Pudasjärvi valittu Natura-kohteeksi nimenomaan ison joen sisämaan suistoalueena, onko vastaavia ympäristöjä muualla? o Onko pohdittu, onko olemassa korvaavia alueita? Korvaavuusasiaa voisi pohtia periaatteellisella tasolla, ei välttämättä tarvitse etsiä alueita, jotka olisivat soveltuvia. - Kommentti Kautto: o Korvaustarkastelua tarvitaan käytännössä silloin, jos hankkeesta aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ja hanketta viedään eteenpäin poikkeusluvalla. - Kysymys: Mikä vaikutus voimataloudella on ollut Pudasjärven Naturaan? Onko säännöstely vaikuttanut tulvaniittyjen muutokseen?
7 o Autio vastaa: Rantaniittyjen niiton ja laiduntamisen loppuminen päätekijä tulvaniittyjen pusikoitumisessa. Yläpuolisten järvien vaikutus Pudasjärven kesäaikaisiin vedenkorkeuksin niin pieni, ettei sillä ole vaikutusta tulvaniittyihin. o Lisäkommentti: Maatalous suurin vaikuttaja tulvaniittyjen häviämiseen. - Kysymys: Mikä vaikutus uitolla on ollut vedenkorkeuksiin? o Ylisaukko-oja vastaa: Irnin ja Koston vaikutus juoksutuksiin ajoittuu talvikaudelle, uittoaikana juoksutettiin alkukesällä nykyistä enemmän. - Kysymys: Onko Natura-arvioinnissa huomioitu esim. Sotkajärven alue, joka on lähellä? Siellä on hyvin vastaavia alueita, kuin pudasjärvellä. o Ojala vastaa: Ei ole tarkasteltu lähialueen tulvaniittyalueita, tarkasteltu laajemmassa mittakaavassa Suomen tasolla, esim. Ounasjoella parhaat alueet. - Kommentti: lintujen kannalta tilanne huonontunut: lintujen pesintä vähentynyt, vaikuttanut myös vesilintujen metsästykseen. Sivu 7 - Ylisaukko-oja esitteli professori Erkki Hollon muistion, jossa on käsitelty Kollajaa Luonnonsuojelulain ja Naturan kannalta. o Yksityiset suojelumääräykset koskevat ainoastaan suojelualuetta. o Yksityisten suojelualueiden määräysten lieventäminen mahdollista jos on tarpeellista. o Pudasjärvellä yksityiset suojelualueet perustettu Naturaa varten, Natura-arvion johtopäätökset koskevat myös yksityisiä suojelualueita. - Ympäristökeskuksen kommentti (Pahtamaa): Yksityisillä suojelualueilla valvontaviranomaisena on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Yksityisten alueiden takana on Natura ja lintuvesiensuojeluohjelma, mutta hallinnollisesti niitä käsitellään erillisinä. 6 Arviointiselostus Matti Kautto esitteli selostusluonnoksen rakennetta. - Rakenne muuttunut jonkin verran edellisestä versiosta
8 o Lopullisessa versiossa kalastus siirretään kohtaan virkistyskäyttö ja kalastusmatkailu kohtaan elinkeinot - Lisätään Iijoen vesirakentamisen historiakatsaus - Selostuksessa pyritään pääsemään jo alkuvaiheessa itse arviointiin, joten yleiset osiot loppupuolella. - Selostuksesta pyritään tekemään helppolukuinen, joten viittauksia käytetään maltillisesti. Sivu 8 Selostus käytiin läpi pääluvuittain. Esitetyt kysymykset ja kommentit: - Kommentti: Raasakan säännöstelypato tarkoittanee Raasakan voimalaitosta. - Kommentti: Raasakan alapuolella virtaamavaihtelut suuria, kun on kolme konetta. - Kommentti: Metsähallituksen omistama maa-alue ha, ei ha. - Kysymys Aronpää: Näyttääkö, että selostuksessa on kaikki oleellinen vai puuttuuko jotain? o Vastaus Kaakinen: Mitään aivan oleellista ei näyttäisi puuttuvan. Lausuntovaiheessa selostusta luonnollisesti käsitellään yksityiskohtaisemmin, jolloin eri asiantuntijat löytävät varmasti huomautettavaakin. Selostuksessa on esitetty taulukko, jossa on kerrottu, miten arviointiohjelmasta annettu lausunto on huomioitu. Taulukko on hyvä mittari ja muistilista. o Aronpää: näyttäisi siltä, ettei selostuksesta ole jäänyt mitään aivan oleellista pois. - Kommentti: Pudasjärvellä maankäyttösuunnittelu nykyisellään puutteellista. Kollajan vaikutus maankäyttöön olisi hyvä selventää kaavoituksen avulla. Esim. rantakaava selkiyttäisi asiaa maanomistajan näkökulmasta. o Vastaus Kautto: Kunnat voivat edistää hankkeita varautumalla kaavoitukseen etukäteen (esim. ydinvoimapaikkakunnat). Tässä tapauksessa ei voi kaavoittaa etukäteen, koska hanke on koskiensuojelulain vastainen. o Vastaus Aronpää: Tässä tapauksessa kaavoitusta ei voida tehdä ennen lakimuunnosta. - Kommentti: Maankäyttösuunnitelma asiallinen ehdotus. 0 - vaihtoehto jäänyt YVA:ssa suppeaksi, tosin ei välttämättä hankkees-
9 ta vastaan tehtäväkään arvioida nykytilanteen kehittymistä tulevaisuuteen. - Kommentti: Porotalousosion vaikutukset kerrottu ylimalkaisesti, vaikutusten arviointi perustuu 80 luvun selvitykseen. Sen jälkeen tehty vielä tarkempi raportti vaikutuksista. o Vastaus Hilla: Selostuksessa todetaan, että hanke aiheuttaa porotaloudelle merkittävää haittaa ja korvausasiat käsitellään lupavaiheessa, mikäli hanke toteutuu. Täydennetään selostusta vielä Iijoki-selvityksen jälkeen tehdyn raportin tuloksilla. - Kommentti: Myös poronhoidon osalta olisi hyvä, jos alue olisi kaavoitettu. Jos kaavassa olisi todettu, että alue on poronhoitoaluetta, niin asia olisi selvä. Sivu 9 7 YVA:n loppuaikataulu Matti Kautto esitti ehdotuksen YVA -selostuksen loppuun saattamisen saattamisesta o Seurantaryhmäläisillä viikko aikaa kommentoida luonnosta. o Huhtikuussa selostuksen taitto. o Toukokuun alussa selostuksen painatus. o Selostus viranomaiselle n. vko 20. o Kuulutus n. vko 21. o Yleisötilaisuudet kesäkuussa. o Lausunnot, mielipiteet heinäkuun loppuun. o Yhteysviranomaisen lausunto syyskuun lopulla. o Seurantaryhmän päätöskeskustelu lokakuussa. - Yhteysviranomaisen kommentti (Kaakinen): Kuulemiset heti kesäkuun alussa, heinäkuu on kuntien ym. lausunnon päättymiselle huono ajankohta, joten parempi, jos lausunnot elokuun puolivälissä - Puheenjohtaja: päätetään niin, että lausuntojen ajankohtaa siirretään elokuun puoliväliin. - Kysymys Kaakinen: yleisötilaisuuksia oli ohjelmavaiheessa Pudasjärvellä, Kierikissä ja Oulussa. Varmaankin syytä pitää kolme yleisötilaisuutta myös selostusvaiheessa? o Kommentti: Yksi tilaisuus olisi syytä olla Iissä. Hanke kiinnostaa Iiläisiä, mutta sieltä ei välttämättä lähdetä Ouluun saakka yleisötilaisuuteen.
10 - Ylisaukko-oja: onko mahdollista järjestää näyttely nähtävilläoloaikana? o Kaakinen vastaa: kyllä voi järjestää mutta ei samassa tilassa, missä kuulemiskokoukset pidetään, koska ne ovat viranomaisen järjestämiä tilaisuuksia. Sivu 10 8 Muut asiat - Yhteysviranomaisen kommentti (Kaakinen): tiedottamiskäytäntö. Tulevassa tiedottamisessa tulee muistaa, että hankkeesta vastaava antaa lausuntoja vain omasta puolestaan. - Pudasjärven kunta järjestää mahdollisesti aiheeseen liittyvän seminaarin, jossa asiasta voidaan keskustella. - Kommentti: YVA:ssa ja suunnitelmassa otettu huomioon paljon niitä asioita, joita on työn aikana tullut esille. - Kommentti: hankkeesta tiedottaminen ollut erittäin asiallista. Jos hanke lähdetään toteuttamaan, luonnon "hinta" jäänyt vaikeasti arvioitavaksi. Kalastusalueen kanta on, että aluetta lähettäisiin kehittämään luonnontilaisuuden pohjalta ilman Kollajaa. - Kommentti: Allasasia on ollut esillä kymmeniä vuosia. Suunnittelussa on huomioitu paljon paikallisten asukkaiden kommentteja, esim. Pudasjärviryhmän, Aittojärven ja Naisjärven vedenkorkeudet on saatu suunniteltua järkevästi. - Ylisaukko-oja: Hanketta seurataan valtakunnallisesti, mutta merkitystä on myös kansainvälisesti. Missään muualla ei ole pyritty samalla tavalla sovittamaan yhteen vesivoimaa ja luonnonarvoja kuin Kollaja-hankkeessa. - Ylisaukko-oja kiitti ryhmän jäseniä heidän antamastaan ajasta, syvällisestä paneutumisesta asiaan sekä hyvähenkisestä keskustelusta. Erityisesti hän kiitti puheenjohtajaa hyvän kokousilmapiirin luomisesta ja ylläpitämisestä. Ylisaukko-oja esitti, että ryhmä kokoontuisi vielä syksyllä, kun YVA on saatu päätökseen, tarkastelemaan prosessia kokonaisuutena o Päätettiin, että ryhmä kokoontuu syksyllä kun YVA on valmis. Ajankohtaa ei sovita vielä, vaan seurantaryhmä kutsutaan koolle myöhemmässä vaiheessa.
11 9 Kokouksen päättäminen Sivu 11 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion laati Veli-Matti Hilla
Vesivoiman ja vesiluonnon yhteensovitus - esimerkkinä Kollaja
Vesivoiman ja vesiluonnon yhteensovitus - esimerkkinä Kollaja Puheenvuoro Rambollin tulevaisuusseminaarissa Näkökulma 2008 --- Birger Ylisaukko-oja Toimitusjohtaja PVO-Vesivoima Oy Vesivoiman ja vesiluonnon
LisätiedotKotimaista säätövoimaa vedestä
Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotKollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi
Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara
Lisätiedotlausunto Kollaja-hankkeen Natura-arvioinnista / Pudasjärven Natura-alue
Päiväys Dnro 20.10.2009 PPO-2007-R-5-531 PVO-Vesivoima Oy Virkkulantie 207 91101 Ii Viite Kollaja-hankkeen YVA-menettely ja Natura-arviointi Asia lausunto Kollaja-hankkeen Natura-arvioinnista / Pudasjärven
LisätiedotYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011
KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset
LisätiedotUudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi
Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille Vaelluskalafoorumi 11.2.2014 11.2.2014 PVO-Vesivoima Oy Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa
LisätiedotPVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely
LisätiedotKollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.
Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella
LisätiedotTURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn
LisätiedotKollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Pohjolan Voima
Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pohjolan Voima YVA Ympäristövaikutusten arviointi on päätöksenteon valmistelua Mikä on muuttunut Lait Koskiensuojelulaki Vesilain muutokset Laki ympäristövaikutusten
LisätiedotAlustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi
TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointiselostus
Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuusamon kaivoshanke YVA-yleisötilaisuus 8.1. ja 9.1.2014 Kuusamo ja Käylä Ylitarkastaja Heikki Kovalainen 8.-9.1.2014 1 YVA-yleisötilaisuus 9.1.2014 Käylä POPELY
LisätiedotFENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY
FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
LisätiedotInarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI
Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotSuomi tarvitsee lisää uusiutuvaa kotimaista säätövoimaa
Suomi tarvitsee lisää uusiutuvaa kotimaista säätövoimaa 1(45) PVO-Vesivoima Oy Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa osaomistus Koneistoja yhteensä 23 kpl Kokonaiskoneteho
LisätiedotYleisötilaisuuden ohjelma
Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen
LisätiedotVAIHEMAAKUNTAKAAVA JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUDESTA JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESTA
VAIHE JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUDESTA JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESTA Pöytäkirja 23.10.2007 Asia: Vaihemaakuntakaavan ohjausryhmän 5. kokous Aika: Perjantaina 19.10.2007 klo 13 14.50 Paikka:, kokoustila Dioriitti
LisätiedotVALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE
VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pitkäjärvenkoulu, 16.6.2015 klo 18-20 Leena Ivalo YVA-yhteysviranomainen Pirkanmaan elinkeino-,
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi (YVA)
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Yleisötilaisuus KARI LEINONEN 7.2.2019 YLEISÖTILAISUUDEN ETENEMINEN muutama ajatus tilaisuuden luonteesta esittely YVA-menettelystä (Hämeen ELY-keskus) esittely vaihemaakuntakaavatyöstä
LisätiedotSiilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-
LisätiedotYVA-yleisötilaisuudet
YVA-yleisötilaisuudet 27. 5 2009 Pudasjärvi (n. 110 henkilöä) 28.5.2009 Yli-Ii (n. 40 henkilöä) 1.6.2009 Oulu (n. 80 henkilöä) Arviointiselostus nähtävillä 22.5.- 21.8.2009 Hankevastaava lähetti 9.9.2009
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen
LisätiedotKysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo
Kysely Kollajan kiinteistönomistajille Liite Alueittaiset tarkastelut Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo % Tulvahaitat kiinteistöllä, N= Ei 1 Kyllä, katkonut kulkuyhteyksiä 1 Kyllä, vahingoittanut
LisätiedotFENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY
FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena
LisätiedotPVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför
PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
LisätiedotVINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY. YLEISÖTILAISUUS Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus
VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY YLEISÖTILAISUUS 3.2.2005 Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus YVA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Pakollinen YVA lain ja YVA
LisätiedotHelsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö
. Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 15.2.2016 Yksikön päällikkö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 (Opastinsilta 12 B 5. krs) 00521 Helsinki
LisätiedotLiikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA
Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotKIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
ASUKASKYSELY KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tämä kysely liittyy Kiikalan kunnan Saarenkylän harjualueen eli ns. Härjänvatsan alueen maa-ainesoton ympäristövaikutusten
LisätiedotEPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS
EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren
LisätiedotTiedostoista löytyy sopimusluonnokset mutta uusia versioita niistä ei tuon jälkeen ole tehty.
Maankäyttötoimikunta 4 22.02.2016 Maankäyttötoimikunta 4 25.04.2016 Maankäyttötoimikunta 5 07.06.2016 Kaupunginhallitus 134 13.06.2016 Maankäyttötoimikunta 25 25.10.2016 Itä-Huiskan asemakaava Maanktmk
LisätiedotYlitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotKokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä
Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotMETSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.
LisätiedotÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA
ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotNatura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET
Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI
LisätiedotHUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA
HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön
LisätiedotKunkun parkki, Tampere
Kunkun parkki, Tampere YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristösi parhaat tekijät Lähtökohtia vaikutusten selvittämiseen Hanke on osa laajempaa Tampereen
Lisätiedot- Tuulivoimatuotannon edellytykset
BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
LisätiedotKollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas
Kiinteistökyselyn tulokset Anne Vehmas Kysely kiinteistöjen omistajille Tavoitteena kerätä tietoa nykytilanteesta miten hankkeeseen liittyviä alueita käytetään mitä asioita pidetään tärkeänä Kollaja-hankkeessa
LisätiedotNatura-arvioinnin sisällöt
Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus
LisätiedotMuonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaehdotuksen selostus (täydennetty
Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaehdotuksen selostus 04.06.2018 (täydennetty 12.10.2018) Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap
LisätiedotKYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ
KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotTUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA
TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotLuonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio
Lausunto LAPELY/10/07.04/2012 8.11.2013 Taaleritehdas Oy Tamiir Fareed Tapionkatu 4 A 11 40400 Jyväskylä Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotPVO-Vesivoima Oy. Arviointi Kollaja-hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura-alueen luontoarvoihin
PVO-Vesivoima Oy Arviointi Kollaja-hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura-alueen luontoarvoihin PVO-Vesivoima Oy Arviointi Kollaja-hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura alueen luontoarvoihin pvm.
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
Lisätiedot61 Iijoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 143(196) 61 Iijoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 14 191 km 2 Järvisyys 5,7 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 40, Iijoen vesistön keski- ja yläosa Voimalaitokset
LisätiedotAsia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus
1(5) YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIO Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus Aika: 26.10.2013 klo 11.00 15.00 Paikka: Suomen urheiluilmailuopisto, Räyskälä,
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
LisätiedotTilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely
Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta
LisätiedotNOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus
NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-ohjelman yleisötilaisuus 30.11.2016, Nokia YVA-OHJELMA Arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen tekninen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
LAUSUNTO POPELY/4343/2015 Pohjois-Pohjanmaa 1.7.2016 Raahen kaupunki Kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköinen) Lausuntopyyntönne 4.3.2016 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotVOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE
VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
Lisätiedot57 Siikajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7
LisätiedotYLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012
TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Klo 16 18 Vapaamuotoinen tutustuminen suunnitelmiin Klo 18
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotSUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Yleisötilaisuus Tervola Jari Laitakari Kalle Reinikainen
SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleisötilaisuus Tervola 20.5.2013 Jari Laitakari Kalle Reinikainen YVA-MENETTELYN TARKASTELUALUE COPYRIGHT PÖYRY 14.3.2013 NYKYTILA MAISEMA-ALUEET,
LisätiedotPALTAMON KUNTA Tekniset palvelut Vaarankyläntie 7, Paltamo ASEMAKAAVAN SELOSTUS
1 (5) Tekniset palvelut Vaarankyläntie 7, 88300 Paltamo ASEMAKAAVAN SELOSTUS Luhtaniemen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Taajaman asemakaavan laajennus ja muutos Suunnittelualueen sijainti
LisätiedotKaupunginhallitus 77 10.03.2015 Valtuusto 13 19.03.2015. Kaupungin kannanotto Kollaja-hankkeeseen 341/05.10/2014
Kaupunginhallitus 77 10.03.2015 Valtuusto 13 19.03.2015 Kaupungin kannanotto Kollaja-hankkeeseen 341/05.10/2014 KH 10.03.2015 77 Pudasjärven kaupunginhallitus päätti perustaa kokouksessaan 19.5.2014 232
LisätiedotSuoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
LisätiedotTornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa
Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 15.09.2015 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 15.9.2015 klo 10:00 Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ
SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotHumppilan Urjalan Tuulivoimapuisto
Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi
Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotSosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia
Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY
PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY LAHDEN SEUDUN KIERRÄTYSPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA YVA Sidosryhmätapaaminen1 11.12.2018 1 YVA-menettely Kierrätyspuiston YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot ovat seuraavat:
LisätiedotMkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle
Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotVOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista
VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista Jukka Leskelä Energiateollisuus ry 1 Vesivoiman lisäämiselle poliittista kysyntää Vanhanen I hallituksen energia- ja ilmastostrategia vesivoiman
LisätiedotPOHJANMAAN YVA-MENETTELYHANKKEET:
POHJOIS-POHJANMAAN POHJANMAAN YVA-MENETTELYHANKKEET: 1. Valtatie 4 Iin kohdalla 2. Valtatiet 4 ja 8, Kempele-Liminka Liminka- Temmes 3. 400 kv:n voimajohto, Oulu-Muhos 4. 400 kv:n voimajohto, Muhos - Ruotsin
LisätiedotYLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotKymijärvi IIIlämpölaitoshanke. luvitusprosessi. Ilmansuojelupäivät Eeva Lillman
Kymijärvi IIIlämpölaitoshanke luvitusprosessi Ilmansuojelupäivät 23.8.2017 Eeva Lillman Lahti Energia -konserni Lahti Energia Oy Emoyhtiö LE-Sähköverkko Oy Tytäryhtiö 100 % C-Ella Oy Osakkuusyhtiö 33,3
LisätiedotYHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KOLLAJA-HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA
Päiväys Dnro 20.10.2009 PPO-2007-R-5-531 PVO-Vesivoima Oy Virkkulantie 207 91100 Ii Viite Asia YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KOLLAJA-HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA Pohjolan Voima
LisätiedotKollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. Tytti Tuppurainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, seurantaryhmän
Muisti Asia/prjekti Aihe Päivämäärä ja paikka PVO-Vesivima Oy Kllaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviinti Seurantaryhmän 4. kkus t 26.9.2008 Pudasjärvi Kehittämiskeskus Phjantähti Aika Kl 10.00-13.00
Lisätiedot