Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma"

Transkriptio

1 Juhani Huittinen Timo Leinonen Kirsi Rötsä Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 Juhani Huittinen ( 1 ) Timo Leinonen ( 2, 3, 4.1, 4.2, 4.3, 4.5) Kirsi Rötsä ( Tiivistelmä, 4.4,4.6,5 ) Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 5 2. TUTKIMUKSEN TAUSTA 6 3. TUTKIMUKSEN TAVOITE 7 4. MENETELMÄ JA AINEISTO Haastattelututkimuksen menetelmä Seminaaritutkimuksen menetelmä Metsätalousosan haastattelujen aineisto Metsätalousosan haastattelun ensimmäinen osio - metsätalouden toimintaympäristö Metsätalousosan haastattelun toinen osio - metsätalouden yritykset Metsätalousosan haastattelun neljäs osio - metsäosaamiskeskuksen toiminta METSÄTEOLLISUUSOSAN HAASTATTELUJEN AINEISTO Peruskysymykset Tulevaisuus Tutkimus- ja kehitystarpeet Metsäosaamiskeskus Seminaarin aineisto Valtavirta ja vastavirta Uhat ja mahdollisuudet Metsäklusterin toimijat Työvoima Metsäosaamiskeskuksen tarve ja tehtävät Ryhmätyöt Seminaariaineiston palaute TULOKSET 42 KIRJALLISUUS 44 2

4 Saatesanat Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa -raportti on toteutettu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite 4:n ennakointiohjelmaa. Analyysi kohdentuu maamme kannalta erittäin strategiseen klusteriin, jossa massatuotannosta siirrytään yhä enemmän asiakkaiden tarpeista räätälöityihin tuotteisiin ja jossa etenkin ympäristökysymyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. ESR-ohjelmien toteutuksessakin painotetaan ympäristönäkökulman huomioonottamista. Raportin toteutuksessa Juhani Huittinen on vastannut luvusta 1, Timo Leinonen luvuista 2, 3, 4.1, 4.3 ja 4.5 sekä Kirsi Rötsä tiivistelmän lisäksi luvuista 4.4, 4.6 ja 5. Kiitos merkittävän analyysin tekijöille. 0 Helsingissä toukokuussa 1999 Matti Pukkio 3

5 Tiivistelmä Rötsä, Kirsi (1999). Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa. Tutkimustehtävänä oli selvittää yhtäältä metsäklusterin tulevaisuutta ja osaamistarpeita sekä toisaalta Metsäosaamiskeskuksen tähänastista toimintaa ja sen tukemien projektien merkitystä Suomen metsäklusterille. Tutkimuksessa kerättiin tietoa haastattelemalla alan asiantuntijoita sekä alalla toimivia. Tutkimus suoritettiin haastattelututkimuksena ja siihen sovellettiin omaperäisesti delfoi-menetelmää. Tutkimus pohjautuu kesällä 1998 suoritettuun haastattelututkimukseen sekä syksyllä 1998 pidettyyn aivoriihityöskentelyyn. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa alan asiantuntijoilta. Saatu tieto perustuu haastateltujen henkilöiden työssään saamaansa kokemukseen sekä metsäklusterin tuntemukseen. Metsäklusteri on muutospaineessa. Kansainvälisyys, verkostoituminen sekä moniosaaminen ovat tulevaisuuden haasteet, joihin kyetään vastaamaan lähivuosien aikana. Jo näinä päivinä ollaan siirtymässä bulkkituotteista räätälöityihin erikois- ja asiakastuotteisiin. Saman aikaisesti laatu- ja ympäristöarvot huomioidaan ja niihin panostetaan. Myös henkilökuntaa kehoitetaan kouluttautumaan niin työnohessa kuin organisaatioiden tarjoamassa omassa koulutuksessa. Tarve yhteiselle Metsäosaamiskeskukselle on ilmeinen. Osaamisen koordinointi ja verkottuminen yhteen, yhteiseen osaamiskeskukseen helpottaisi tiedon saantia ja keruuta sekä edesauttaisi yhteisen verkoston luomisessa. 4

6 Abstract Rötsä, Kirsi (1999). The program of the Centre of Expertise in Forestry and Forest Industry The main purpose of this program was on the other hand to find out about the future of the Forest Cluster. On the other hand, the purpose was to find out how the Centre of Expertise in Forestry and Forest Industry has evolved recently. Also, the importance of the Centre to the projects that it has backed up was investigated. The research was done by interviewing experts by adapting the Delphi method. The main purpose was to find out information from the experts. Information leans upon experts` experience and knowledge of the Finnish Forest Cluster. The Forest Cluster is changing. Internationality, network and professional experience are the main challenges in the future. Nowadays production consists of special and custom products. In the same time quality and environment values are observed and invested in. Also personnel is encouraged to seek training, taking place along work as well as in training offered by the organisatios. The need for Centre of Expertise in Forestry and Forest Industry is obvious. The co-ordination of expertise into one Centre would help the need to get and gather information, and to enable creating new networks. 5

7 1. JOHDANTO Osaamiskeskukset toteuttavat osaamiskeskusohjelmaa, joka on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 4 :ssä tarkoitettu tavoiteohjelma. Alueiden kehittämisestä annetun asetuksen (1315/1993) 7 :n mukaan osaamiskeskusohjelman tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritystoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Ohjelmalla tuetaan alueellista erikoistumista ja työnjakoa osaamiskeskusten välillä. Asetuksen 19 :n mukaan valtioneuvosto määrää osaamiskeskukset, joissa osaamiskeskusohjelmaa sovelletaan. Osaamiskeskusohjelmaa on toteutettu Suomessa vuosina kahdeksan alueellisen ja kolmen temaattisen verkosto-osaamiskeskuksen toimesta. Toteutus on ollut aluelähtöistä, mikä on tuottanut monipuolisen ja hyvin toimivan, alueellisiin vahvuuksiin perustuvan osaamiskeskusverkoston. Osaamiskeskuksissa ohjelmia toteutetaan elinkeinoelämän, teknologiakeskusten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kaupunkien ja kuntien sekä muun julkisen hallinnon yhteistyönä. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston mukaan ohjelma on vastannut hyvin sille asetettuja vaatimuksia. Se on saavuttanut alueilla vahvan aseman uutta luovan elinkeinopolitiikan edistäjänä. Vuonna 1999 alkaneelle ohjelmakaudelle valtioneuvosto on tehnyt päätöksen 14 osaamiskeskuksesta ja kahdesta verkosto-osaamiskeskuksesta sekä niihin sisällytettävistä yli 30 osaamisalasta. Metsä- ja puualaan profiloituvia osaamisaloja on Pohjois-Karjalan osaamiskeskuksessa (Joensuun Tiedepuisto Oy), Päijät-Hämeen osaamiskeskuksessa (Neopoli Oy) ja Puutuotealan valtakunnallisessa verkosto-osaamiskeskuksessa. Metsä- ja puualalla ohjelma tähtää puutuoteteollisuuden ja erityisesti pk-sektorin aseman merkittävään vahvistamiseen ja edelleen verkottumisen kautta yhteistyömahdollisuuksien parantamiseen ns. raskaan metsäteollisuuden rinnalla. Ohjelmaa toteutetaan metsätalouden, metsäteollisuuden, metsä- ja puututkimuksen sekä puutuoteteollisuuden rajapinnoilla. Ohjelma on omiaan luomaan metsä- ja puualalle aikaisemmin 6

8 kokeilemattomia toimintatapoja, yhteistyömuotoja ja hankekonsortioita. Tarkoituskin on uuden eri tahojen yhteistoimintaan ja rahoitukseen perustuvan yhteistoiminnan aikaansaaminen, joka vahvistaa osaamisalalla alueiden taloutta ja elinvoimaa. Valtioneuvosto on osaamiskeskusten nimeämisellä pitkäjänteisesti sitoutunut alueellisen innovaatiopolitiikan toteuttamiseen. Valtioneuvoston myöntämällä osaamiskeskusstatuksella on myös selkeä ja tavoiteltu imagoarvo. Tarkoituksena on, että osaamiskeskusten nimeäminen ja niiden osaamisalat otetaan huomioon kohdennettaessa määrärahoja eri hallinnonaloilla tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaan sekä yritystoiminnan tukemiseen Alueilla on tulevaisuudessa entistä suurempi vastuu EU:n rakennerahastoista tulevien varojen ohjaamisessa näistä varoista kilpaileville osaamisaloille. Metsä- ja puualalla osaamiskeskusohjelman yhdeksi tehtäväksi on myös nähtävä lahjakkaiden motivoituneiden nuorten suuntaaminen osaamisalalle, tulevien osaajien tarpeen turvaaminen. 2. TUTKIMUKSEN TAUSTA Metsäosaamiskeskuksen toiminnan tavoitteiksi on asetettu lisätä ja tehostaa tutkimuksen hyväksikäyttöä, siirtää tutkimustuloksia ja osaamista liiketoiminnaksi, turvata työpaikkoja ja luoda uusia työtilaisuuksia, luoda edellytyksiä kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamisen ylläpitämiselle ja kehittämiselle, parantaa pk-yritysten kansainvälistymisedellytyksiä ja lisätä lähialueyhteistyön valmiuksia. Näihin varsin yleisiin tavoitteisiin on pyritty hyvin konkreettisten hankkeiden avulla. Osaamiskeskusohjelman rahoitus tuskin olisi mahdollistanut laajaa kaikkiin osa-alueisiin yhtaikaa ja yhtä syvällisesti tunkeutuvaa hanketta. Sen vuoksi perusteltu ja tuloksia tuottava lähestymistapa on ollut käynnistää hankkeita, jotka palvelevat yhtä tai useampia mainituista tavoitteista. Kesto-ongelmia metsäklusterissa ovat olleet puukauppa, raaka-ainesuman sovittaminen tuotantoprosessiin ja vientikauppa. Siis rajapinnat, joissa siirrytään organisaatioista ja 7

9 kulttuureista toisiin. Kulttuurierot, jotka ovat ongelmien syynä, samalla myös vaikeuttavat niiden ratkaisemista. Metsänomistaja ja metsäteollisuusyritys käyvät puukauppaa aivan eri lähtökohdista. Kriisitilanteet puumarkkinoilla johtavat helposti ylireagointiin. Puuraakaainetta toimittavan ja käyttävän organisaation välillä hoidetaan vaikea yhteensovittamisongelma. Metsäteollisuustuotteita Suomessa valmistetaan nimen omaan vientiin, siis eri kulttuureissa kaukana tuottajista ja valmistajista elävien ihmisten käyttöön. Mitä pitemmäksi fyysinen ja kulttuurinen etäisyys valmistajan ja käyttäjän välillä muodostuu, sitä suurempi on väärinkäsitysten ja virheiden riski. Kuitenkin lähimarkkinat on monissa tuotteissa jo kilpailtu hyvin tiukasti ja uusia asiakkaita on lähdetty ja lähdettävä etsimään entistä kauempaa. / 4 / 3. TUTKIMUKSEN TAVOITE Tutkimuksen tavoitteena on löytää ja edelleen toimenpiteiksi asti kehittää metsäklusterin osaamistarpeisiin liittyviä ideoita. Toisena tavoitteena on arvioida Metsäosaamiskeskuksen tähänastista toimintaa ja sen tukemien projektien merkitystä Suomen metsäklusterille. Metsäklusterissa toimii joukko hyvin erikokoisia yrityksiä. Suurimmilla yrityksillä on omat kehittämisosastot ja hyvät mahdollisuudet saattaa ongelmansa tutkijoiden tietoon ja rahoittaa hankkeita. Pienimpien yritysten kehittämistoiminta on yleensä yrittäjän itsensä vastuulla. Toiminnan jokapäiväinen johtaminen vie kaiken ajan eikä edes oman alan uusinta tutkimustietoa ehditä seurata. Tutkimukset raportoidaan usein yritysten kannalta epätarkoituksenmukaisessa muodossa. Tämän vuoksi hankkeen erityiseksi teemaksi valittiin pienyritysten tutkimus- ja kehittämistarpeet. 4. MENETELMÄ JA AINEISTO 4.1 Haastattelututkimuksen menetelmä Delfoi-menetelmä on laajasti käytetty ennakoinnin menetelmä, josta on paljon erilaisia versioita. Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa -hankkeessa sovellettiin omaperäisesti delfoi-menetelmää. Ensimmäinen vaihe on selkeä haastattelu. Toinen vaihe on aivoriihityöskentelyn sovellus. 8

10 Tarkoituksena on kerätä tietoa, joka on henkilöiden hallussa. Tieto perustuu k.o. henkilöiden työssään saamaan kokemukseen ja metsäklusterin tuntemukseen. Tietoa hallussaan pitävien henkilöiden joukko on suuri, toimii maantieteellisesti ja organisatorisesti laajalla alueella ja on heterogeeninen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa osa haastatelluista valjastetaan analysoimaan tuloksia ja kehittelemään ideoita eteenpäin. Vaikka haastateltavien joukko onkin heterogeeninen, on tietty yhteinen tieto- ja kokemuspohja tarpeen, jotta tutkimuksen toisessa vaiheessa ryhmän yhteistyö onnistuu. / 1 / ja / 2 / Ensin valittiin haastateltavien joukko. Tutkimuksen piiriin kuuluvat organisaatiot jaettiin ryhmiin, joille määrättiin painoarvot. Haastateltavien kokonaismäärä jaettiin painoarvojen mukaisesti ryhmiin. Kuhunkin ryhmään nimettiin tarvittava määrä haastateltavia. Ryhmiä muodostettaessa ja haastateltavia valittaessa on tärkeää, että tutkijat tuntevat aihepiirin ja siinä toimivat organisaatiot hyvin. Tässä vaiheessa hankeen ohjausryhmä voi tarjota aihepiirin monipuolista tuntemusta. / 3 / Tutkija haastatteli valitut henkilöt. Haastattelut tehtiin pääosin haastateltavien työpaikoilla, muutamissa tapauksissa tutkijan työpaikalla. Haastattelun tukena oli lista kysymyksistä, jotka käytiin läpi. Ei kuitenkaan pyritty tiukaan kysymysrakenteeseen, vaan kysymysten avulla johdateltiin haasteltava kertomaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään aihepiiristä. Haastatteluista työstettiin yhteenvedot. 4.2 Seminaaritutkimuksen menetelmä Puolet haastatelluista arvottiin kutsuseminaariin, jossa yhteenvedon pohjalta keskusteltiin aiheesta ja pienryhmissä kehitettiin ratkaisuehdotuksia eniten huolta herättäneisiin ongelmiin. Tutkimuksen ajanmenekki riippuu haastateltavan joukon koosta. Haastateltavien määrän vähentäminen vähentää paitsi työtä ja kustannuksia, myös saatavan informaation määrää ja laatua. Hankeen toteuttaminen alle puolessa vuodessa ei liene järkevää pienelläkään haastateltavien määrällä. 9

11 Asiantuntijoilla on kolme roolia. Hankeen ohjausryhmällä on oltava tarvittava alan asiantuntemus haastateltavien joukkoa rajattaessa. Haastateltavat henkilöt ovat oman alansa asiantuntijoita, kiistattomasti. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltavat asiantuntijat tuottavat raakadataa. Toisessa vaiheessa he analysoivat tietoja ja kehittävät toimenpideehdotuksia, siis siirtyvät tiedon tuottajan roolista tiedon käyttäjän rooliin. Toivottavaa on, että tässä joukossa olisi mukana myös henkilöitä jotka lopulta toteuttavat toimenpideehdotukset. Delfoi-menetelmä on sovellettavissa ongelmiin, jotka ovat vielä jäsentymättömiä ja tiedot ovat ristiriitaisia tai puutteellisia. Menetelmä on kuitenkin hyvin riippuvainen tutkijasta. Haastatteluja tekevän tutkijan vaihtuminen kesken tutkimuksen tai tietojen analysoinnin voi aiheuttaa ongelmia. 4.3 Metsätalousosan haastattelujen aineisto Metsätalousosan haastattelun ensimmäinen osio - metsätalouden toimintaympäristö Haastattelulomake jakautui neljään osioon, peruskysymykset, jotka kysyttiin kaikilta, yrityskysymykset, jotka kysyttiin yrityksiltä ja soveltuvin osin muilta organisaatioilta, tutkijakysymykset, jotka kysyttiin tutkijoilta ja jatkokysymykset, joilla selvitettiin vastaajan kokemuksia metsäosaamiskeskuksesta. Peruskysymykset P1. Minkälainen on visionne suomalaisen metsäklusterin tulevaisuudesta? Suomen kansantalous kasvaa hitaasti. Metsäklusterin kasvu on kansainvälistymistä ja mekaanisen metsäteollisuuden kasvua. Metsäklusterin tulevaisuuden kannalta tärkeää on varmistaa raakapuun saatavuus. Puuvaroja yli suhdannekierron tarkasteltaessa näyttää kuitupuusta olevan ylitarjontaa, saha- ja vaneripuusta niukkuutta. Puun käyttö energiantuotannossa lisääntyy, mutta hitaasti. Suomalaiset yritykset ovat johtavia tavaralajimenetelmän metsäkoneiden valmistajina. Lähes kaikki vastaajat arvioivat oman organisaatio säilyvän ennallaan tai kasvan. 10

12 P2. Mikä on oman organisaatiosi tavoitetila? Metsäklusterin organisaatiot ovat hyvin erilaisia ja niin ovat tavoitetilatkin. Usein esiintyneitä kuvauksia ovat kansainvälinen tai kansainvälistyvä, monipuolisesti palvele ja verkostoitunut. P3. Mikä on pahin uhkatekijä tulevaisuudessa? Pahimpina uhkatekijöinä nähdään ympäristökysymykset, puun substituutit, maaseudun autioituminen, puumarkkinoiden toiminta ja toimivuuden ylläpitäminen sekä yhteiskunnan metsätaloudelle asettamat rajoitukset. (Ympäristökysymykset pitää sisällään varsinaisten ympäristöongelmien lisäksi myös ympäristöasioihin liittyvän tiedottamisen ongelmia.) P3.1. Keinot uhkan voittamiseksi? Keinoja uhkien voittamiseksi ovat tiedottaminen ja yritysten kannattavuudesta huolehtiminen. P Koulutuksen rooli uhkan voittamisessa? Koulutuksen suhteen on paljon erityisesti laatuun ja monipuolisuuteen liittyviä tarpeita. Keskeisenä esiin nousi metsätalouden neuvontaorganisaatioiden tarpeellisuus. P Tutkimuksen rooli uhkan voittamisessa? Tutkimuksen tärkeimmäksi tehtäväksi koetaan uusien tuotteiden kehittäminen. Muutoin tutkimuksen suuntauksessa kannatetaan sekä perustutkimustyyppistä, että tuotekehitystyyppistä painotusta. P Kehittämistoiminnan rooli uhkan voittamisessa? Kehittämistoiminnassa tarpeellisena pidetään erityisesti mekaanisen puunjalostuksen kehittämistä. Tämän pienyritysvaltaisen toimialan kehittämiseen toivottaisiin myös yhteiskunnan rahoitusta. P 4. Mikä on organisaatiosi tärkein tuote? Vastaajista puolet määritteli organisaationsa tuotteen palveluksi ja osa tavaraksi, johon liittyy palvelu. Useimmiten tuotetta luonnehdittiin asiakastuotteeksi. 11

13 P 5. Mitä taitoja, tietoja ja valmiuksia työntekijöiltä vaaditaan? Työntekijöiltä vaadittiin useimmiten kommunikaatiotaitoja, metsänhoidollista osaamista, puukaupallista osaamista ja ympäristöosaamista. Yleisesti ammatillista osaamista vaaditaan ja pidetään arvossa, mutta ammatillisen osaamisen nähdään jo olevan hyvällä tasolla. Ihmissuhdeosaamisessa nähdään eniten parannettavaa. P 6. Mikä on tutkimus- ja kehitystoiminnan ja työpaikkojen suhde? Useimmat arvioivat tutkimus- ja kehitystoiminnan luovan uusia työpaikkoja tai ainakin auttavan säilyttämään työpaikkoja. Uusia työpaikkoja syntynee eniten puuta pitkälle jalostavaan kuluttajatuoteteollisuuteen. P 7. Metsäsektorin osasten yhteistoiminta. Mitä ongelmia näet tiedonkulussa ja yhteistyövalmiudessa seuraavien sidosryhmien välillä. Yhteistyövalmiutta mitattiin seuraavalla kuvalla, johon vastaajaa pyydettiin merkitsemään toimivat yhteistyösuhteet yhtenäisellä viivalla, kitkaiset yhteistyösuhteet katkoviivalla ja jos yhteistyötä ei ole jätetään viiva kokonaan pois. 12

14 Kuva 1 Yhteistyövalmiudet pyydettiin piirtämällä kuvaamaan tähän kuvaan Suuryritykset Kehittämis- ja konsulttipalvelut Opetus (amk) Pienyritykset Rahoitus (yhteiskunnan) Tutkimus Opetus (yliopisto) Opetus (oppilaitos) Keskisuuret yritykset Aloittavat yrittäjät Rahoitus (yksityinen) Kuva 2. Diagrammissa kuvataan ryhmän vastaanottamien suhteiden määriä ja laatuja. Yhteistyövalmius 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % tutkimus keh.- ja konsulttip. yliopistot amk oppil. suuryrit. keskis. yrit. pienyrit. aloittavat yrit. rahoitus (yksit.) rahoitus (yht.) puuttuu 0, , , , , , , , , , , osittainen 0, , , , , , , , , , , toimiva 0, , , , , , , , , , , Yhteistyösuhteet on jaettu kolmeen luokkaan, toimiva (harmaa), osittainen (musta) ja puuttuva (valkoinen). Sarakkeiden selitykset. Tutkimus tarkoittaa tutkimuslaitoksia, keh.- ja konsulttip. kehittämis- ja konsulttipalveluja, amk ammattikorkeakouluja, oppil. ammatillisia oppilaitoksia, suuryrit. suuryrityksiä, keskis. yrit. keskisuuria yrityksiä, pienyrit. pienyrityksiä, aloittavat yrit. yrityksiä, jotka ovat toimineet alle kaksi vuotta, rahoitus (yksit.) yksityistä rahoitusta ja rahoitus (yht.) yhteiskunnan rahoitusta. 13

15 4.3.2 Metsätalousosan haastattelun toinen osio - metsätalouden yritykset Yrityskysymykset Y1. Tutkimus- ja kehitystarpeet organisaatiossanne? Useimmat yritykset esittivät tarpeeksi 1-10 hanketta vuodessa, kukaan ei pitänyt kehittämishankkeita tarpeettomina. Y2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteutus, montako hanketta / vuosi toteutetaan? Hankkeita toteutettiin tarvetta vastaava määrä. Y3. Toteutuksen organisaatio? Hankkeiden toteutustapa vaihteli yritysten välillä hyvin paljon. Tavallisimmin hankkeissa käytetään yhteistyökumppaneita, joiden osuus työmäärästä jää kuitenkin alle puoleen. Joukossa oli yksi yritys, joka ei käytä kehittämishankkeissa ulkopuolista työvoimaa ollenkaan ja yksi yritys joka ei käytä kehittämishankkeissa omaa työvoimaa ollenkaan. Y4. Montako ihmistä Tutkimus- ja kehittämishankeet työllistävät? 1-3 henkilöä yrityksen omaa työvoimaa. Y5. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan budjetin osuus liikevaihdosta? Tutkimus- ja kehittämistoiminnan budjetin osuus liikevaihdosta oli alimmillaan noin 0 ja korkeimmillaan 33 %. Korkein tutkimus- ja kehittämistoimintojen menojen ja ajankäytön suhteellinen osuus oli vasta toimintansa käynnistäneessä yrityksessä. Y6. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ongelmat (vaikeusjärjestyksessä) Valmiina vaihtoehtoina tarjottiin rahaa, aikaa, tiedon soveltamista käytäntöön ja tietoa hankkeen toteuttajiksi sopivista henkilöistä. Kaikkia näitä ongelmia pidettiin yhtä hankalina, joten mitään perusteltua vaikeusjärjestystä ei syntynyt. Osa vastaajista tosin saattoi asettaa vaihtoehdot hyvin selkeästi järjestykseen. Y7. Miten kontakti tiedon tarvitsijan ja tutkijan välillä syntyy? 14

16 Useimmissa tapauksissa toimeksiannot annetaan jo ennestään tutuille henkilöille tutuissa organisaatioissa. Tutkijoiden tai tutkimuslaitosten aktiivinen markkinointi on alkuna noin kolmasosalle toimeksiannoista. Y8. Voitteko kertoa esimerkkejä hankkeista, jotka a) toteutitte Hankkeet poikkesivat suuresti toisistaan, mutta laatu- ja ympäristöjärjestelmiä oli useampia. b) ette voineet toteuttaa Toteutumatta jääneistä hankkeista mainittiin kaksi, työllisyyskoulutus (rahoituksen puutteen vuoksi) ja palkkahallinnon hankkiminen ostopalveluna (koska palvelun tarjoajaa ei löytynyt). c) suunnittelette Suunnitteilla olevina hankkeina mainittiin verkostoituminen toisten pienyritysten kanssa, kustannuslaskennan kehittäminen ja rekrytointipalvelun perustaminen. Y9. Tutkimus / koulutus -organisaatioiden heikkoudet ja vahvuudet? Vastaukset on esitetty taulukossa 1. Hyvän luonnehdinnan yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeista esitti vastaaja, joka totesi "Yrityksissä tarvitaan nopeaa täsmätietoa, ei tieteellistä pätevyyttä." 15

17 Taulukko 1 Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden heikkoudet ja vahvuudet Huonoa Opetusorganisaatiot aikataulujen luistaminen vanhat tiedot perustutkimuspainotus ihmissuhteet hitaus gradun tekijöiden puutteellinen ohjaus byrokratia pienet resurssit oppilasaineen riittävyys henkisesti kaukana yrityksistä harjoittelun järjestäminen vaikeaa käytännön ongelma on huono opinnäytetyöksi Tutkimusorganisaatiot kallis tutkimustulos on kaukana tuotteesta muutamia metsätalouden pieniä osaalueita ei ole tutkittu juuri ollenkaan Hyvää edullisuus teoria vahva aikataulut pitävät uudet tiedot valtakunnan metsien inventointi tuotteistaminen tilastot kustannusten jakaminen useimman yrityksen kesken Metsätalousosan haastattelun kolmas osio - metsätalouden tutkimusorganisaatiot Tutkijakysymykset T1. Montako hanketta oli käynnissä viimevuoden aikana? Vastaukset vaihtelivat kahdesta viiteenkymmeneen. T2. Montako yhteistyökumppania yhteensä? Yhteistyökumppanien kokonaismäärä vaihteli viiden ja viidenkymmenen välillä. Yhdessä hankkeessa yhteistyökumppaneita oli kolme tai neljä. Samojen kumppanien kanssa siis tehtiin useita hankkeita yhtäaikaisesti. 16

18 T3. Asema hankkeissa? Useimmat haastatellut toimivat joustavasti sekä koordinaattorin, jäsenen että aliurakoitsijan rooleissa, mutta muutamilla organisaatioilla oli tavoitteena toimia aina koordinaattorin roolissa tai hoitaa koko hanke itsenäisesti. T4. Miten kontakti tilaajaan syntyy? Henkilökohtaisia suhteita pidettiin tärkeimpänä kontaktikanavana. Oman organisaation tunnettuus ja arvostus auttaa kontaktien luomisessa, samoin oma aktiivisuus. Joissain tapauksissa huomiota oli kiinnitetty maantieteelliseen sijaintiin ja tutkijan muodolliseen pätevyyteen. T5. Yritysten / hallinnon kanssa tehtävän yhteistyön heikkoudet ja vahvuudet? Yrityksissä on kiireen kulttuuri, tarvitaan enemmän konsulttia kuin tutkijaa. Yritykset usein vaativat tutkimustulosten salaamista. Hankkeista kilpailtaessa suuruus on yliopiston valtti. Hankkeita valmisteltaessa epäviralliset kontaktit ovat tärkeitä. Tutkimushankkeen hinnoittelua pidetään vaikeana. Oppilaitoksen yhteydessä toimiva yrityshautomo ja protopaja ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön Metsätalousosan haastattelun neljäs osio - metsäosaamiskeskuksen toiminta Jatkokysymykset J1. Tunnetko Metsäosaamiskeskuksen? 13 vastasi "kyllä" 19 vastasi "ei" J2. Mitkä ovat mielestäsi Metsäosaamiskeskuksen tehtävät, tärkeysjärjestyksessä? Tarpeellisia tehtäviä esitettiin paljon ja hyvin erilaisia. Seuraavassa vähintään kaksi mainintaa saaneet tehtävät. keskustelufoorumi yrityshautomo rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen 17

19 lainsäädännöstä tiedottaminen Kemerasta (kestävän metsätalouden rahoituslaki) tiedottaminen yrittäjäkoulutus tutkimuksen koordinointi J3. Metsäosaamiskeskuksen tehtäviksi on määritelty tukee tutkimustiedon jalostamista käytännön päätöksenteon ja toiminnan tueksi tunnistaa metsäsektorin ongelmakokonaisuuksia ja muotoilee ne soveltavan tutkimuksen keinoin ratkaistaviksi tutkimus- ja kehitystehtäviksi edistää soveltavaa metsäalan tutkimusta ja kehityshankkeita ja pyrkii löytämään kuhunkin hankkeeseen parhaat toimijat käynnistää hankkeita rahoitustuen avulla Arvioi Metsäosaamiskeskuksen menestymistä näissä kohdissa. Tähän kysymykseen vastauksia saatiin niin vähän ettei niihin voi perustaa päätelmiä. 18

20 J4. Arvioi metsäosaamiskeskuksen hankkeiden onnistumista ja metsäosaamiskeskuksen roolia. (Metsäosaamiskeskuksen hankkeet v.96) Metsätalouden ekotase, Metsätalouden sosioekonomiset vaikutukset, Suljetut vesikierrot metsäteollisuudessa, Lähialueyhteistyö, Metsätietoverkko ja Suosavotta. Hankkeita pidettiin onnistuneina ja Metsäosaamiskeskuksen roolia tarpeellisena. Ongelmallisia olivat Suosavotta, jonka alku on viivästynyt ja Suljetut vesikierrot metsäteollisuudessa, sillä kukaan metsätalousosan vastaajista ei katsonut itseään päteväksi arvioimaan kyseistä hanketta. J5. Suurimmat esteet metsäosaamiskeskuksen toiminnan tiellä ovat? Yhteistyö on järkevää vain silloin kun tieto on yhteistä. Kaikkien osapuolien tulee sitoutua yhteistyöhön, jotta se olisi menestyksellistä ja mielekästä. Kehitys metsäalalla on ollut kohti entisestään eriytyneitä organisaatioita ja erilaisia tiedon tarpeita. Toisaalta vieläkin on jäljellä päällekkäisiä toimintoja eri organisaatioissa. Metsäosaamiskeskus tunnetaan varsin huonosti. J6. Metsäosaamiskeskus ja oma organisaatiosi Kaikki vastaajat olivat periaatteessa halukkaita yhteistyöhön. Käytännössä yhteistyötä oli tehnyt n. 20 % vastaajista ja metsäosaamiskeskuksen kanssa yhteisiä hankkeita oli ollut 10 %:lla vastaajista. J7. Ongelmat hanketasolla Ongelmana pidettiin yritysten toivomaa pitkää yli viiden vuoden salassapitoaikaa hankkeille. J8. Myönteiset kokemukset hanketasolla Myönteisimpänä pidettiin Metsätalouden ekotase -hanketta ja Metsätietoverkkoa. J9. Tarpeet hanketasolla Tarpeellisia hankkeita esitettiin useita ja hyvin toisistaan poikkeavia. Seuraavassa vähintään kaksi mainintaa saaneet hankkeet. Populaari metsä- ja puualan julkaisu Metsäosaamiskeskuksesta itsestään tiedottaminen Pienpuun korjuu 19

21 Koneyrittäjien kysymys- ja aloitelaatikko metsänomistajien kysymys- ja aloitelaatikko puuenergia metsäklusterinyritystietokanta 4.4 METSÄTEOLLISUUSOSAN HAASTATTELUJEN AINEISTO Haastateltavien joukko Haastateltavien valinnassa ensisijainen lähtökohta oli saada joukosta mahdollisimman monipuolinen. Tämä toteutettiin valitsemalla haastateltavat erisuuruisista organisaatioista sekä eri jatkojalosteiden tuottajista. Kolmestakymmenestäyhdestä (31) haastatellusta yhdeksän (9) oli suuryrityksien edustajia, kaksitoista (12) oli keskisuurten, kuusi (6) eri koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajia sekä neljä (4) pienyritysten edustajia. Aloittain jakauma oli seuraava: sahalaitoksista oli kaksitoista (12) haastateltavaa, kuusi (6) eri koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajia, liimapuun jalostajia oli neljä (4), huonekalu ja oviteollisuutta edustavia oli kaksi (2), konevalmistajia oli kolme (3), talovalmistajia oli kaksi (2), alan konsultoijia oli yksi (1) sekä yksi (1) kemikaaleja tuottavan yksikön edustaja. Tutkija haastatteli valitut henkilöt haastateltavien työpaikoilla. Haastattelussa käytiin läpi etukäteen laadittu kysymyslista soveltuvin osin aina kunkin haastatellun tietämystason ja halukkuuden mukaan. Haastatteluista koostettiin yhteenvedot. Haastattelujen aineisto Haastattelulomake jakautui eri osioihin. Ensimmäisessä osiossa, peruskysymyksissä, keskityttiin metsäklusterin tulevaisuuteen sekä omaan organisaatioon. Organisaatiosta haluttiin tietää organisaation tavoitetila, sen sidosryhmät sekä sen uhat ja mahdollisuudet. 20

22 Seuraavaksi pohdittiin tulevaisuutta. Miten organisaation tuotteet tai palvelut tulevat muuttumaan seuraavien kymmenen vuoden aikana, minkälaista henkilökuntaa tulevaisuudessa tarvitaan sekä metsäsektorin eri osien yhteistoimintaa nyt ja tulevaisuudessa. Kolmannessa osiossa pääpaino oli tutkimus- ja kehitystarpeissa. Tavoitteena oli selvittää tutkimus- ja kehityshankkeiden lukumäärä, hankkeiden toteuttaja, yhteistyökumppaneiden lukumäärä sekä organisaation asema eri hankkeissa. Lisäksi hankittiin tieto hankkeiden työllistävistä vaikutuksista sekä hankkeiden budjettien osuudet eri organisaatioissa. Näiden selvitysten jälkeen pohdittiin tutkimus- ja kehityshankkeiden ongelmia sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden heikkouksia, vahvuuksia ja edellytyksiä. Lopuksi kukin sai kertoa esimerkkejä hankkeista joihin oli osallistuttu, jotka olivat jääneet kesken sekä hankkeista jotka ovat suunnittelun alla. Neljäs osio käsitteli Metsäosaamiskeskusta. Tavoitteena oli hankkia tieto siitä miten hyvin Metsäosaamiskeskus tunnettiin, miten se on menestynyt eri tehtävissään ja hankkeissaan sekä sen tehtäviä tulevaisuudessa Peruskysymykset MINKÄLAINEN NÄKEMYS ON SUOMALAISEN METSÄKLUSTERIN TULEVAISUUDESTA Suomalaisen metsäklusterin tulevaisuutta pohdittiin kolmella eri ajanjaksolla. Ensi vuosi koettiin nykyhetkeksi ja asiaa pohdittiin nykyhetken mukaan, lisäten pieniä muutoksia joiden arveltiin tapahtuvan. Monille muutoksille sekä kehityssuunnille annettiin aikaa. Muutokset eivät tapahdu nopeasti vaan ne tiedostetaan tällä hetkellä. Muutosten nopeaan toteutumiseen ei uskota. Merkittävimmät muutokset tapahtuvat organisaatioissa itsessään. Organisaatiorakenteet muuttuvat samoin kuin tuotanto. Pyrkimyksenä on tuottaa pitkälle räätälöityjä asiakastuotteita sekä verkostoitua muiden ketjun yritysten kanssa. 21

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

DevOps Suomessa TUTKIMUSRAPORTTI 5.5.2014

DevOps Suomessa TUTKIMUSRAPORTTI 5.5.2014 DevOps Suomessa TUTKIMUSRAPORTTI 5.5.2014 Tutkimuksen toteutti Eficode Oy:n toimeksiannosta asiantuntijaorganisaatioihin erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. 1 Yhteenveto, DevOps-menetelmä

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot