Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma"

Transkriptio

1 Juhani Huittinen Timo Leinonen Kirsi Rötsä Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 Juhani Huittinen ( 1 ) Timo Leinonen ( 2, 3, 4.1, 4.2, 4.3, 4.5) Kirsi Rötsä ( Tiivistelmä, 4.4,4.6,5 ) Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 5 2. TUTKIMUKSEN TAUSTA 6 3. TUTKIMUKSEN TAVOITE 7 4. MENETELMÄ JA AINEISTO Haastattelututkimuksen menetelmä Seminaaritutkimuksen menetelmä Metsätalousosan haastattelujen aineisto Metsätalousosan haastattelun ensimmäinen osio - metsätalouden toimintaympäristö Metsätalousosan haastattelun toinen osio - metsätalouden yritykset Metsätalousosan haastattelun neljäs osio - metsäosaamiskeskuksen toiminta METSÄTEOLLISUUSOSAN HAASTATTELUJEN AINEISTO Peruskysymykset Tulevaisuus Tutkimus- ja kehitystarpeet Metsäosaamiskeskus Seminaarin aineisto Valtavirta ja vastavirta Uhat ja mahdollisuudet Metsäklusterin toimijat Työvoima Metsäosaamiskeskuksen tarve ja tehtävät Ryhmätyöt Seminaariaineiston palaute TULOKSET 42 KIRJALLISUUS 44 2

4 Saatesanat Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa -raportti on toteutettu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite 4:n ennakointiohjelmaa. Analyysi kohdentuu maamme kannalta erittäin strategiseen klusteriin, jossa massatuotannosta siirrytään yhä enemmän asiakkaiden tarpeista räätälöityihin tuotteisiin ja jossa etenkin ympäristökysymyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. ESR-ohjelmien toteutuksessakin painotetaan ympäristönäkökulman huomioonottamista. Raportin toteutuksessa Juhani Huittinen on vastannut luvusta 1, Timo Leinonen luvuista 2, 3, 4.1, 4.3 ja 4.5 sekä Kirsi Rötsä tiivistelmän lisäksi luvuista 4.4, 4.6 ja 5. Kiitos merkittävän analyysin tekijöille. 0 Helsingissä toukokuussa 1999 Matti Pukkio 3

5 Tiivistelmä Rötsä, Kirsi (1999). Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa. Tutkimustehtävänä oli selvittää yhtäältä metsäklusterin tulevaisuutta ja osaamistarpeita sekä toisaalta Metsäosaamiskeskuksen tähänastista toimintaa ja sen tukemien projektien merkitystä Suomen metsäklusterille. Tutkimuksessa kerättiin tietoa haastattelemalla alan asiantuntijoita sekä alalla toimivia. Tutkimus suoritettiin haastattelututkimuksena ja siihen sovellettiin omaperäisesti delfoi-menetelmää. Tutkimus pohjautuu kesällä 1998 suoritettuun haastattelututkimukseen sekä syksyllä 1998 pidettyyn aivoriihityöskentelyyn. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa alan asiantuntijoilta. Saatu tieto perustuu haastateltujen henkilöiden työssään saamaansa kokemukseen sekä metsäklusterin tuntemukseen. Metsäklusteri on muutospaineessa. Kansainvälisyys, verkostoituminen sekä moniosaaminen ovat tulevaisuuden haasteet, joihin kyetään vastaamaan lähivuosien aikana. Jo näinä päivinä ollaan siirtymässä bulkkituotteista räätälöityihin erikois- ja asiakastuotteisiin. Saman aikaisesti laatu- ja ympäristöarvot huomioidaan ja niihin panostetaan. Myös henkilökuntaa kehoitetaan kouluttautumaan niin työnohessa kuin organisaatioiden tarjoamassa omassa koulutuksessa. Tarve yhteiselle Metsäosaamiskeskukselle on ilmeinen. Osaamisen koordinointi ja verkottuminen yhteen, yhteiseen osaamiskeskukseen helpottaisi tiedon saantia ja keruuta sekä edesauttaisi yhteisen verkoston luomisessa. 4

6 Abstract Rötsä, Kirsi (1999). The program of the Centre of Expertise in Forestry and Forest Industry The main purpose of this program was on the other hand to find out about the future of the Forest Cluster. On the other hand, the purpose was to find out how the Centre of Expertise in Forestry and Forest Industry has evolved recently. Also, the importance of the Centre to the projects that it has backed up was investigated. The research was done by interviewing experts by adapting the Delphi method. The main purpose was to find out information from the experts. Information leans upon experts` experience and knowledge of the Finnish Forest Cluster. The Forest Cluster is changing. Internationality, network and professional experience are the main challenges in the future. Nowadays production consists of special and custom products. In the same time quality and environment values are observed and invested in. Also personnel is encouraged to seek training, taking place along work as well as in training offered by the organisatios. The need for Centre of Expertise in Forestry and Forest Industry is obvious. The co-ordination of expertise into one Centre would help the need to get and gather information, and to enable creating new networks. 5

7 1. JOHDANTO Osaamiskeskukset toteuttavat osaamiskeskusohjelmaa, joka on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 4 :ssä tarkoitettu tavoiteohjelma. Alueiden kehittämisestä annetun asetuksen (1315/1993) 7 :n mukaan osaamiskeskusohjelman tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritystoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Ohjelmalla tuetaan alueellista erikoistumista ja työnjakoa osaamiskeskusten välillä. Asetuksen 19 :n mukaan valtioneuvosto määrää osaamiskeskukset, joissa osaamiskeskusohjelmaa sovelletaan. Osaamiskeskusohjelmaa on toteutettu Suomessa vuosina kahdeksan alueellisen ja kolmen temaattisen verkosto-osaamiskeskuksen toimesta. Toteutus on ollut aluelähtöistä, mikä on tuottanut monipuolisen ja hyvin toimivan, alueellisiin vahvuuksiin perustuvan osaamiskeskusverkoston. Osaamiskeskuksissa ohjelmia toteutetaan elinkeinoelämän, teknologiakeskusten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kaupunkien ja kuntien sekä muun julkisen hallinnon yhteistyönä. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston mukaan ohjelma on vastannut hyvin sille asetettuja vaatimuksia. Se on saavuttanut alueilla vahvan aseman uutta luovan elinkeinopolitiikan edistäjänä. Vuonna 1999 alkaneelle ohjelmakaudelle valtioneuvosto on tehnyt päätöksen 14 osaamiskeskuksesta ja kahdesta verkosto-osaamiskeskuksesta sekä niihin sisällytettävistä yli 30 osaamisalasta. Metsä- ja puualaan profiloituvia osaamisaloja on Pohjois-Karjalan osaamiskeskuksessa (Joensuun Tiedepuisto Oy), Päijät-Hämeen osaamiskeskuksessa (Neopoli Oy) ja Puutuotealan valtakunnallisessa verkosto-osaamiskeskuksessa. Metsä- ja puualalla ohjelma tähtää puutuoteteollisuuden ja erityisesti pk-sektorin aseman merkittävään vahvistamiseen ja edelleen verkottumisen kautta yhteistyömahdollisuuksien parantamiseen ns. raskaan metsäteollisuuden rinnalla. Ohjelmaa toteutetaan metsätalouden, metsäteollisuuden, metsä- ja puututkimuksen sekä puutuoteteollisuuden rajapinnoilla. Ohjelma on omiaan luomaan metsä- ja puualalle aikaisemmin 6

8 kokeilemattomia toimintatapoja, yhteistyömuotoja ja hankekonsortioita. Tarkoituskin on uuden eri tahojen yhteistoimintaan ja rahoitukseen perustuvan yhteistoiminnan aikaansaaminen, joka vahvistaa osaamisalalla alueiden taloutta ja elinvoimaa. Valtioneuvosto on osaamiskeskusten nimeämisellä pitkäjänteisesti sitoutunut alueellisen innovaatiopolitiikan toteuttamiseen. Valtioneuvoston myöntämällä osaamiskeskusstatuksella on myös selkeä ja tavoiteltu imagoarvo. Tarkoituksena on, että osaamiskeskusten nimeäminen ja niiden osaamisalat otetaan huomioon kohdennettaessa määrärahoja eri hallinnonaloilla tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaan sekä yritystoiminnan tukemiseen Alueilla on tulevaisuudessa entistä suurempi vastuu EU:n rakennerahastoista tulevien varojen ohjaamisessa näistä varoista kilpaileville osaamisaloille. Metsä- ja puualalla osaamiskeskusohjelman yhdeksi tehtäväksi on myös nähtävä lahjakkaiden motivoituneiden nuorten suuntaaminen osaamisalalle, tulevien osaajien tarpeen turvaaminen. 2. TUTKIMUKSEN TAUSTA Metsäosaamiskeskuksen toiminnan tavoitteiksi on asetettu lisätä ja tehostaa tutkimuksen hyväksikäyttöä, siirtää tutkimustuloksia ja osaamista liiketoiminnaksi, turvata työpaikkoja ja luoda uusia työtilaisuuksia, luoda edellytyksiä kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamisen ylläpitämiselle ja kehittämiselle, parantaa pk-yritysten kansainvälistymisedellytyksiä ja lisätä lähialueyhteistyön valmiuksia. Näihin varsin yleisiin tavoitteisiin on pyritty hyvin konkreettisten hankkeiden avulla. Osaamiskeskusohjelman rahoitus tuskin olisi mahdollistanut laajaa kaikkiin osa-alueisiin yhtaikaa ja yhtä syvällisesti tunkeutuvaa hanketta. Sen vuoksi perusteltu ja tuloksia tuottava lähestymistapa on ollut käynnistää hankkeita, jotka palvelevat yhtä tai useampia mainituista tavoitteista. Kesto-ongelmia metsäklusterissa ovat olleet puukauppa, raaka-ainesuman sovittaminen tuotantoprosessiin ja vientikauppa. Siis rajapinnat, joissa siirrytään organisaatioista ja 7

9 kulttuureista toisiin. Kulttuurierot, jotka ovat ongelmien syynä, samalla myös vaikeuttavat niiden ratkaisemista. Metsänomistaja ja metsäteollisuusyritys käyvät puukauppaa aivan eri lähtökohdista. Kriisitilanteet puumarkkinoilla johtavat helposti ylireagointiin. Puuraakaainetta toimittavan ja käyttävän organisaation välillä hoidetaan vaikea yhteensovittamisongelma. Metsäteollisuustuotteita Suomessa valmistetaan nimen omaan vientiin, siis eri kulttuureissa kaukana tuottajista ja valmistajista elävien ihmisten käyttöön. Mitä pitemmäksi fyysinen ja kulttuurinen etäisyys valmistajan ja käyttäjän välillä muodostuu, sitä suurempi on väärinkäsitysten ja virheiden riski. Kuitenkin lähimarkkinat on monissa tuotteissa jo kilpailtu hyvin tiukasti ja uusia asiakkaita on lähdetty ja lähdettävä etsimään entistä kauempaa. / 4 / 3. TUTKIMUKSEN TAVOITE Tutkimuksen tavoitteena on löytää ja edelleen toimenpiteiksi asti kehittää metsäklusterin osaamistarpeisiin liittyviä ideoita. Toisena tavoitteena on arvioida Metsäosaamiskeskuksen tähänastista toimintaa ja sen tukemien projektien merkitystä Suomen metsäklusterille. Metsäklusterissa toimii joukko hyvin erikokoisia yrityksiä. Suurimmilla yrityksillä on omat kehittämisosastot ja hyvät mahdollisuudet saattaa ongelmansa tutkijoiden tietoon ja rahoittaa hankkeita. Pienimpien yritysten kehittämistoiminta on yleensä yrittäjän itsensä vastuulla. Toiminnan jokapäiväinen johtaminen vie kaiken ajan eikä edes oman alan uusinta tutkimustietoa ehditä seurata. Tutkimukset raportoidaan usein yritysten kannalta epätarkoituksenmukaisessa muodossa. Tämän vuoksi hankkeen erityiseksi teemaksi valittiin pienyritysten tutkimus- ja kehittämistarpeet. 4. MENETELMÄ JA AINEISTO 4.1 Haastattelututkimuksen menetelmä Delfoi-menetelmä on laajasti käytetty ennakoinnin menetelmä, josta on paljon erilaisia versioita. Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa -hankkeessa sovellettiin omaperäisesti delfoi-menetelmää. Ensimmäinen vaihe on selkeä haastattelu. Toinen vaihe on aivoriihityöskentelyn sovellus. 8

10 Tarkoituksena on kerätä tietoa, joka on henkilöiden hallussa. Tieto perustuu k.o. henkilöiden työssään saamaan kokemukseen ja metsäklusterin tuntemukseen. Tietoa hallussaan pitävien henkilöiden joukko on suuri, toimii maantieteellisesti ja organisatorisesti laajalla alueella ja on heterogeeninen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa osa haastatelluista valjastetaan analysoimaan tuloksia ja kehittelemään ideoita eteenpäin. Vaikka haastateltavien joukko onkin heterogeeninen, on tietty yhteinen tieto- ja kokemuspohja tarpeen, jotta tutkimuksen toisessa vaiheessa ryhmän yhteistyö onnistuu. / 1 / ja / 2 / Ensin valittiin haastateltavien joukko. Tutkimuksen piiriin kuuluvat organisaatiot jaettiin ryhmiin, joille määrättiin painoarvot. Haastateltavien kokonaismäärä jaettiin painoarvojen mukaisesti ryhmiin. Kuhunkin ryhmään nimettiin tarvittava määrä haastateltavia. Ryhmiä muodostettaessa ja haastateltavia valittaessa on tärkeää, että tutkijat tuntevat aihepiirin ja siinä toimivat organisaatiot hyvin. Tässä vaiheessa hankeen ohjausryhmä voi tarjota aihepiirin monipuolista tuntemusta. / 3 / Tutkija haastatteli valitut henkilöt. Haastattelut tehtiin pääosin haastateltavien työpaikoilla, muutamissa tapauksissa tutkijan työpaikalla. Haastattelun tukena oli lista kysymyksistä, jotka käytiin läpi. Ei kuitenkaan pyritty tiukaan kysymysrakenteeseen, vaan kysymysten avulla johdateltiin haasteltava kertomaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään aihepiiristä. Haastatteluista työstettiin yhteenvedot. 4.2 Seminaaritutkimuksen menetelmä Puolet haastatelluista arvottiin kutsuseminaariin, jossa yhteenvedon pohjalta keskusteltiin aiheesta ja pienryhmissä kehitettiin ratkaisuehdotuksia eniten huolta herättäneisiin ongelmiin. Tutkimuksen ajanmenekki riippuu haastateltavan joukon koosta. Haastateltavien määrän vähentäminen vähentää paitsi työtä ja kustannuksia, myös saatavan informaation määrää ja laatua. Hankeen toteuttaminen alle puolessa vuodessa ei liene järkevää pienelläkään haastateltavien määrällä. 9

11 Asiantuntijoilla on kolme roolia. Hankeen ohjausryhmällä on oltava tarvittava alan asiantuntemus haastateltavien joukkoa rajattaessa. Haastateltavat henkilöt ovat oman alansa asiantuntijoita, kiistattomasti. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltavat asiantuntijat tuottavat raakadataa. Toisessa vaiheessa he analysoivat tietoja ja kehittävät toimenpideehdotuksia, siis siirtyvät tiedon tuottajan roolista tiedon käyttäjän rooliin. Toivottavaa on, että tässä joukossa olisi mukana myös henkilöitä jotka lopulta toteuttavat toimenpideehdotukset. Delfoi-menetelmä on sovellettavissa ongelmiin, jotka ovat vielä jäsentymättömiä ja tiedot ovat ristiriitaisia tai puutteellisia. Menetelmä on kuitenkin hyvin riippuvainen tutkijasta. Haastatteluja tekevän tutkijan vaihtuminen kesken tutkimuksen tai tietojen analysoinnin voi aiheuttaa ongelmia. 4.3 Metsätalousosan haastattelujen aineisto Metsätalousosan haastattelun ensimmäinen osio - metsätalouden toimintaympäristö Haastattelulomake jakautui neljään osioon, peruskysymykset, jotka kysyttiin kaikilta, yrityskysymykset, jotka kysyttiin yrityksiltä ja soveltuvin osin muilta organisaatioilta, tutkijakysymykset, jotka kysyttiin tutkijoilta ja jatkokysymykset, joilla selvitettiin vastaajan kokemuksia metsäosaamiskeskuksesta. Peruskysymykset P1. Minkälainen on visionne suomalaisen metsäklusterin tulevaisuudesta? Suomen kansantalous kasvaa hitaasti. Metsäklusterin kasvu on kansainvälistymistä ja mekaanisen metsäteollisuuden kasvua. Metsäklusterin tulevaisuuden kannalta tärkeää on varmistaa raakapuun saatavuus. Puuvaroja yli suhdannekierron tarkasteltaessa näyttää kuitupuusta olevan ylitarjontaa, saha- ja vaneripuusta niukkuutta. Puun käyttö energiantuotannossa lisääntyy, mutta hitaasti. Suomalaiset yritykset ovat johtavia tavaralajimenetelmän metsäkoneiden valmistajina. Lähes kaikki vastaajat arvioivat oman organisaatio säilyvän ennallaan tai kasvan. 10

12 P2. Mikä on oman organisaatiosi tavoitetila? Metsäklusterin organisaatiot ovat hyvin erilaisia ja niin ovat tavoitetilatkin. Usein esiintyneitä kuvauksia ovat kansainvälinen tai kansainvälistyvä, monipuolisesti palvele ja verkostoitunut. P3. Mikä on pahin uhkatekijä tulevaisuudessa? Pahimpina uhkatekijöinä nähdään ympäristökysymykset, puun substituutit, maaseudun autioituminen, puumarkkinoiden toiminta ja toimivuuden ylläpitäminen sekä yhteiskunnan metsätaloudelle asettamat rajoitukset. (Ympäristökysymykset pitää sisällään varsinaisten ympäristöongelmien lisäksi myös ympäristöasioihin liittyvän tiedottamisen ongelmia.) P3.1. Keinot uhkan voittamiseksi? Keinoja uhkien voittamiseksi ovat tiedottaminen ja yritysten kannattavuudesta huolehtiminen. P Koulutuksen rooli uhkan voittamisessa? Koulutuksen suhteen on paljon erityisesti laatuun ja monipuolisuuteen liittyviä tarpeita. Keskeisenä esiin nousi metsätalouden neuvontaorganisaatioiden tarpeellisuus. P Tutkimuksen rooli uhkan voittamisessa? Tutkimuksen tärkeimmäksi tehtäväksi koetaan uusien tuotteiden kehittäminen. Muutoin tutkimuksen suuntauksessa kannatetaan sekä perustutkimustyyppistä, että tuotekehitystyyppistä painotusta. P Kehittämistoiminnan rooli uhkan voittamisessa? Kehittämistoiminnassa tarpeellisena pidetään erityisesti mekaanisen puunjalostuksen kehittämistä. Tämän pienyritysvaltaisen toimialan kehittämiseen toivottaisiin myös yhteiskunnan rahoitusta. P 4. Mikä on organisaatiosi tärkein tuote? Vastaajista puolet määritteli organisaationsa tuotteen palveluksi ja osa tavaraksi, johon liittyy palvelu. Useimmiten tuotetta luonnehdittiin asiakastuotteeksi. 11

13 P 5. Mitä taitoja, tietoja ja valmiuksia työntekijöiltä vaaditaan? Työntekijöiltä vaadittiin useimmiten kommunikaatiotaitoja, metsänhoidollista osaamista, puukaupallista osaamista ja ympäristöosaamista. Yleisesti ammatillista osaamista vaaditaan ja pidetään arvossa, mutta ammatillisen osaamisen nähdään jo olevan hyvällä tasolla. Ihmissuhdeosaamisessa nähdään eniten parannettavaa. P 6. Mikä on tutkimus- ja kehitystoiminnan ja työpaikkojen suhde? Useimmat arvioivat tutkimus- ja kehitystoiminnan luovan uusia työpaikkoja tai ainakin auttavan säilyttämään työpaikkoja. Uusia työpaikkoja syntynee eniten puuta pitkälle jalostavaan kuluttajatuoteteollisuuteen. P 7. Metsäsektorin osasten yhteistoiminta. Mitä ongelmia näet tiedonkulussa ja yhteistyövalmiudessa seuraavien sidosryhmien välillä. Yhteistyövalmiutta mitattiin seuraavalla kuvalla, johon vastaajaa pyydettiin merkitsemään toimivat yhteistyösuhteet yhtenäisellä viivalla, kitkaiset yhteistyösuhteet katkoviivalla ja jos yhteistyötä ei ole jätetään viiva kokonaan pois. 12

14 Kuva 1 Yhteistyövalmiudet pyydettiin piirtämällä kuvaamaan tähän kuvaan Suuryritykset Kehittämis- ja konsulttipalvelut Opetus (amk) Pienyritykset Rahoitus (yhteiskunnan) Tutkimus Opetus (yliopisto) Opetus (oppilaitos) Keskisuuret yritykset Aloittavat yrittäjät Rahoitus (yksityinen) Kuva 2. Diagrammissa kuvataan ryhmän vastaanottamien suhteiden määriä ja laatuja. Yhteistyövalmius 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % tutkimus keh.- ja konsulttip. yliopistot amk oppil. suuryrit. keskis. yrit. pienyrit. aloittavat yrit. rahoitus (yksit.) rahoitus (yht.) puuttuu 0, , , , , , , , , , , osittainen 0, , , , , , , , , , , toimiva 0, , , , , , , , , , , Yhteistyösuhteet on jaettu kolmeen luokkaan, toimiva (harmaa), osittainen (musta) ja puuttuva (valkoinen). Sarakkeiden selitykset. Tutkimus tarkoittaa tutkimuslaitoksia, keh.- ja konsulttip. kehittämis- ja konsulttipalveluja, amk ammattikorkeakouluja, oppil. ammatillisia oppilaitoksia, suuryrit. suuryrityksiä, keskis. yrit. keskisuuria yrityksiä, pienyrit. pienyrityksiä, aloittavat yrit. yrityksiä, jotka ovat toimineet alle kaksi vuotta, rahoitus (yksit.) yksityistä rahoitusta ja rahoitus (yht.) yhteiskunnan rahoitusta. 13

15 4.3.2 Metsätalousosan haastattelun toinen osio - metsätalouden yritykset Yrityskysymykset Y1. Tutkimus- ja kehitystarpeet organisaatiossanne? Useimmat yritykset esittivät tarpeeksi 1-10 hanketta vuodessa, kukaan ei pitänyt kehittämishankkeita tarpeettomina. Y2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteutus, montako hanketta / vuosi toteutetaan? Hankkeita toteutettiin tarvetta vastaava määrä. Y3. Toteutuksen organisaatio? Hankkeiden toteutustapa vaihteli yritysten välillä hyvin paljon. Tavallisimmin hankkeissa käytetään yhteistyökumppaneita, joiden osuus työmäärästä jää kuitenkin alle puoleen. Joukossa oli yksi yritys, joka ei käytä kehittämishankkeissa ulkopuolista työvoimaa ollenkaan ja yksi yritys joka ei käytä kehittämishankkeissa omaa työvoimaa ollenkaan. Y4. Montako ihmistä Tutkimus- ja kehittämishankeet työllistävät? 1-3 henkilöä yrityksen omaa työvoimaa. Y5. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan budjetin osuus liikevaihdosta? Tutkimus- ja kehittämistoiminnan budjetin osuus liikevaihdosta oli alimmillaan noin 0 ja korkeimmillaan 33 %. Korkein tutkimus- ja kehittämistoimintojen menojen ja ajankäytön suhteellinen osuus oli vasta toimintansa käynnistäneessä yrityksessä. Y6. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ongelmat (vaikeusjärjestyksessä) Valmiina vaihtoehtoina tarjottiin rahaa, aikaa, tiedon soveltamista käytäntöön ja tietoa hankkeen toteuttajiksi sopivista henkilöistä. Kaikkia näitä ongelmia pidettiin yhtä hankalina, joten mitään perusteltua vaikeusjärjestystä ei syntynyt. Osa vastaajista tosin saattoi asettaa vaihtoehdot hyvin selkeästi järjestykseen. Y7. Miten kontakti tiedon tarvitsijan ja tutkijan välillä syntyy? 14

16 Useimmissa tapauksissa toimeksiannot annetaan jo ennestään tutuille henkilöille tutuissa organisaatioissa. Tutkijoiden tai tutkimuslaitosten aktiivinen markkinointi on alkuna noin kolmasosalle toimeksiannoista. Y8. Voitteko kertoa esimerkkejä hankkeista, jotka a) toteutitte Hankkeet poikkesivat suuresti toisistaan, mutta laatu- ja ympäristöjärjestelmiä oli useampia. b) ette voineet toteuttaa Toteutumatta jääneistä hankkeista mainittiin kaksi, työllisyyskoulutus (rahoituksen puutteen vuoksi) ja palkkahallinnon hankkiminen ostopalveluna (koska palvelun tarjoajaa ei löytynyt). c) suunnittelette Suunnitteilla olevina hankkeina mainittiin verkostoituminen toisten pienyritysten kanssa, kustannuslaskennan kehittäminen ja rekrytointipalvelun perustaminen. Y9. Tutkimus / koulutus -organisaatioiden heikkoudet ja vahvuudet? Vastaukset on esitetty taulukossa 1. Hyvän luonnehdinnan yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeista esitti vastaaja, joka totesi "Yrityksissä tarvitaan nopeaa täsmätietoa, ei tieteellistä pätevyyttä." 15

17 Taulukko 1 Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden heikkoudet ja vahvuudet Huonoa Opetusorganisaatiot aikataulujen luistaminen vanhat tiedot perustutkimuspainotus ihmissuhteet hitaus gradun tekijöiden puutteellinen ohjaus byrokratia pienet resurssit oppilasaineen riittävyys henkisesti kaukana yrityksistä harjoittelun järjestäminen vaikeaa käytännön ongelma on huono opinnäytetyöksi Tutkimusorganisaatiot kallis tutkimustulos on kaukana tuotteesta muutamia metsätalouden pieniä osaalueita ei ole tutkittu juuri ollenkaan Hyvää edullisuus teoria vahva aikataulut pitävät uudet tiedot valtakunnan metsien inventointi tuotteistaminen tilastot kustannusten jakaminen useimman yrityksen kesken Metsätalousosan haastattelun kolmas osio - metsätalouden tutkimusorganisaatiot Tutkijakysymykset T1. Montako hanketta oli käynnissä viimevuoden aikana? Vastaukset vaihtelivat kahdesta viiteenkymmeneen. T2. Montako yhteistyökumppania yhteensä? Yhteistyökumppanien kokonaismäärä vaihteli viiden ja viidenkymmenen välillä. Yhdessä hankkeessa yhteistyökumppaneita oli kolme tai neljä. Samojen kumppanien kanssa siis tehtiin useita hankkeita yhtäaikaisesti. 16

18 T3. Asema hankkeissa? Useimmat haastatellut toimivat joustavasti sekä koordinaattorin, jäsenen että aliurakoitsijan rooleissa, mutta muutamilla organisaatioilla oli tavoitteena toimia aina koordinaattorin roolissa tai hoitaa koko hanke itsenäisesti. T4. Miten kontakti tilaajaan syntyy? Henkilökohtaisia suhteita pidettiin tärkeimpänä kontaktikanavana. Oman organisaation tunnettuus ja arvostus auttaa kontaktien luomisessa, samoin oma aktiivisuus. Joissain tapauksissa huomiota oli kiinnitetty maantieteelliseen sijaintiin ja tutkijan muodolliseen pätevyyteen. T5. Yritysten / hallinnon kanssa tehtävän yhteistyön heikkoudet ja vahvuudet? Yrityksissä on kiireen kulttuuri, tarvitaan enemmän konsulttia kuin tutkijaa. Yritykset usein vaativat tutkimustulosten salaamista. Hankkeista kilpailtaessa suuruus on yliopiston valtti. Hankkeita valmisteltaessa epäviralliset kontaktit ovat tärkeitä. Tutkimushankkeen hinnoittelua pidetään vaikeana. Oppilaitoksen yhteydessä toimiva yrityshautomo ja protopaja ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön Metsätalousosan haastattelun neljäs osio - metsäosaamiskeskuksen toiminta Jatkokysymykset J1. Tunnetko Metsäosaamiskeskuksen? 13 vastasi "kyllä" 19 vastasi "ei" J2. Mitkä ovat mielestäsi Metsäosaamiskeskuksen tehtävät, tärkeysjärjestyksessä? Tarpeellisia tehtäviä esitettiin paljon ja hyvin erilaisia. Seuraavassa vähintään kaksi mainintaa saaneet tehtävät. keskustelufoorumi yrityshautomo rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen 17

19 lainsäädännöstä tiedottaminen Kemerasta (kestävän metsätalouden rahoituslaki) tiedottaminen yrittäjäkoulutus tutkimuksen koordinointi J3. Metsäosaamiskeskuksen tehtäviksi on määritelty tukee tutkimustiedon jalostamista käytännön päätöksenteon ja toiminnan tueksi tunnistaa metsäsektorin ongelmakokonaisuuksia ja muotoilee ne soveltavan tutkimuksen keinoin ratkaistaviksi tutkimus- ja kehitystehtäviksi edistää soveltavaa metsäalan tutkimusta ja kehityshankkeita ja pyrkii löytämään kuhunkin hankkeeseen parhaat toimijat käynnistää hankkeita rahoitustuen avulla Arvioi Metsäosaamiskeskuksen menestymistä näissä kohdissa. Tähän kysymykseen vastauksia saatiin niin vähän ettei niihin voi perustaa päätelmiä. 18

20 J4. Arvioi metsäosaamiskeskuksen hankkeiden onnistumista ja metsäosaamiskeskuksen roolia. (Metsäosaamiskeskuksen hankkeet v.96) Metsätalouden ekotase, Metsätalouden sosioekonomiset vaikutukset, Suljetut vesikierrot metsäteollisuudessa, Lähialueyhteistyö, Metsätietoverkko ja Suosavotta. Hankkeita pidettiin onnistuneina ja Metsäosaamiskeskuksen roolia tarpeellisena. Ongelmallisia olivat Suosavotta, jonka alku on viivästynyt ja Suljetut vesikierrot metsäteollisuudessa, sillä kukaan metsätalousosan vastaajista ei katsonut itseään päteväksi arvioimaan kyseistä hanketta. J5. Suurimmat esteet metsäosaamiskeskuksen toiminnan tiellä ovat? Yhteistyö on järkevää vain silloin kun tieto on yhteistä. Kaikkien osapuolien tulee sitoutua yhteistyöhön, jotta se olisi menestyksellistä ja mielekästä. Kehitys metsäalalla on ollut kohti entisestään eriytyneitä organisaatioita ja erilaisia tiedon tarpeita. Toisaalta vieläkin on jäljellä päällekkäisiä toimintoja eri organisaatioissa. Metsäosaamiskeskus tunnetaan varsin huonosti. J6. Metsäosaamiskeskus ja oma organisaatiosi Kaikki vastaajat olivat periaatteessa halukkaita yhteistyöhön. Käytännössä yhteistyötä oli tehnyt n. 20 % vastaajista ja metsäosaamiskeskuksen kanssa yhteisiä hankkeita oli ollut 10 %:lla vastaajista. J7. Ongelmat hanketasolla Ongelmana pidettiin yritysten toivomaa pitkää yli viiden vuoden salassapitoaikaa hankkeille. J8. Myönteiset kokemukset hanketasolla Myönteisimpänä pidettiin Metsätalouden ekotase -hanketta ja Metsätietoverkkoa. J9. Tarpeet hanketasolla Tarpeellisia hankkeita esitettiin useita ja hyvin toisistaan poikkeavia. Seuraavassa vähintään kaksi mainintaa saaneet hankkeet. Populaari metsä- ja puualan julkaisu Metsäosaamiskeskuksesta itsestään tiedottaminen Pienpuun korjuu 19

21 Koneyrittäjien kysymys- ja aloitelaatikko metsänomistajien kysymys- ja aloitelaatikko puuenergia metsäklusterinyritystietokanta 4.4 METSÄTEOLLISUUSOSAN HAASTATTELUJEN AINEISTO Haastateltavien joukko Haastateltavien valinnassa ensisijainen lähtökohta oli saada joukosta mahdollisimman monipuolinen. Tämä toteutettiin valitsemalla haastateltavat erisuuruisista organisaatioista sekä eri jatkojalosteiden tuottajista. Kolmestakymmenestäyhdestä (31) haastatellusta yhdeksän (9) oli suuryrityksien edustajia, kaksitoista (12) oli keskisuurten, kuusi (6) eri koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajia sekä neljä (4) pienyritysten edustajia. Aloittain jakauma oli seuraava: sahalaitoksista oli kaksitoista (12) haastateltavaa, kuusi (6) eri koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajia, liimapuun jalostajia oli neljä (4), huonekalu ja oviteollisuutta edustavia oli kaksi (2), konevalmistajia oli kolme (3), talovalmistajia oli kaksi (2), alan konsultoijia oli yksi (1) sekä yksi (1) kemikaaleja tuottavan yksikön edustaja. Tutkija haastatteli valitut henkilöt haastateltavien työpaikoilla. Haastattelussa käytiin läpi etukäteen laadittu kysymyslista soveltuvin osin aina kunkin haastatellun tietämystason ja halukkuuden mukaan. Haastatteluista koostettiin yhteenvedot. Haastattelujen aineisto Haastattelulomake jakautui eri osioihin. Ensimmäisessä osiossa, peruskysymyksissä, keskityttiin metsäklusterin tulevaisuuteen sekä omaan organisaatioon. Organisaatiosta haluttiin tietää organisaation tavoitetila, sen sidosryhmät sekä sen uhat ja mahdollisuudet. 20

22 Seuraavaksi pohdittiin tulevaisuutta. Miten organisaation tuotteet tai palvelut tulevat muuttumaan seuraavien kymmenen vuoden aikana, minkälaista henkilökuntaa tulevaisuudessa tarvitaan sekä metsäsektorin eri osien yhteistoimintaa nyt ja tulevaisuudessa. Kolmannessa osiossa pääpaino oli tutkimus- ja kehitystarpeissa. Tavoitteena oli selvittää tutkimus- ja kehityshankkeiden lukumäärä, hankkeiden toteuttaja, yhteistyökumppaneiden lukumäärä sekä organisaation asema eri hankkeissa. Lisäksi hankittiin tieto hankkeiden työllistävistä vaikutuksista sekä hankkeiden budjettien osuudet eri organisaatioissa. Näiden selvitysten jälkeen pohdittiin tutkimus- ja kehityshankkeiden ongelmia sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden heikkouksia, vahvuuksia ja edellytyksiä. Lopuksi kukin sai kertoa esimerkkejä hankkeista joihin oli osallistuttu, jotka olivat jääneet kesken sekä hankkeista jotka ovat suunnittelun alla. Neljäs osio käsitteli Metsäosaamiskeskusta. Tavoitteena oli hankkia tieto siitä miten hyvin Metsäosaamiskeskus tunnettiin, miten se on menestynyt eri tehtävissään ja hankkeissaan sekä sen tehtäviä tulevaisuudessa Peruskysymykset MINKÄLAINEN NÄKEMYS ON SUOMALAISEN METSÄKLUSTERIN TULEVAISUUDESTA Suomalaisen metsäklusterin tulevaisuutta pohdittiin kolmella eri ajanjaksolla. Ensi vuosi koettiin nykyhetkeksi ja asiaa pohdittiin nykyhetken mukaan, lisäten pieniä muutoksia joiden arveltiin tapahtuvan. Monille muutoksille sekä kehityssuunnille annettiin aikaa. Muutokset eivät tapahdu nopeasti vaan ne tiedostetaan tällä hetkellä. Muutosten nopeaan toteutumiseen ei uskota. Merkittävimmät muutokset tapahtuvat organisaatioissa itsessään. Organisaatiorakenteet muuttuvat samoin kuin tuotanto. Pyrkimyksenä on tuottaa pitkälle räätälöityjä asiakastuotteita sekä verkostoitua muiden ketjun yritysten kanssa. 21

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Anna-Kaisa Rämö, Ritva Toivonen, Raija-Riitta Enroth, Erno Järvinen PKM Loppuseminaari Lahti 13.11.2008 TAUSTA & TARKOITUS TAUSTA Suomen

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) Eduskunta Ympäristövaliokunta 11.2.3016 Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) 1 Yleistä Lakiesityksessä ei ole esitetty toiminnallisia perusteita uudistamiselle, siltä osin tarpeeton

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Lauri Hetemäki Metsäalan strateginen ohjelma kilpailukykyselvitys, ohjausryhmän kokous 18.6.2009, TEM, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Perusteollisuuden muodonmuutos. Pirkanmaan liitto

Perusteollisuuden muodonmuutos. Pirkanmaan liitto Perusteollisuuden muodonmuutos Pirkanmaan liitto 15.10.2014 Merenkäyntiin ei voi vaikuttaa, on siis opittava purjehtimaan paremmin. Yritykset lastuna globaaleilla laineilla Finanssikriisin jälkimainingit

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot