Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Transkriptio

1 Juhani Huittinen Timo Leinonen Kirsi Rötsä Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 Juhani Huittinen ( 1 ) Timo Leinonen ( 2, 3, 4.1, 4.2, 4.3, 4.5) Kirsi Rötsä ( Tiivistelmä, 4.4,4.6,5 ) Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 5 2. TUTKIMUKSEN TAUSTA 6 3. TUTKIMUKSEN TAVOITE 7 4. MENETELMÄ JA AINEISTO Haastattelututkimuksen menetelmä Seminaaritutkimuksen menetelmä Metsätalousosan haastattelujen aineisto Metsätalousosan haastattelun ensimmäinen osio - metsätalouden toimintaympäristö Metsätalousosan haastattelun toinen osio - metsätalouden yritykset Metsätalousosan haastattelun neljäs osio - metsäosaamiskeskuksen toiminta METSÄTEOLLISUUSOSAN HAASTATTELUJEN AINEISTO Peruskysymykset Tulevaisuus Tutkimus- ja kehitystarpeet Metsäosaamiskeskus Seminaarin aineisto Valtavirta ja vastavirta Uhat ja mahdollisuudet Metsäklusterin toimijat Työvoima Metsäosaamiskeskuksen tarve ja tehtävät Ryhmätyöt Seminaariaineiston palaute TULOKSET 42 KIRJALLISUUS 44 2

4 Saatesanat Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa -raportti on toteutettu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite 4:n ennakointiohjelmaa. Analyysi kohdentuu maamme kannalta erittäin strategiseen klusteriin, jossa massatuotannosta siirrytään yhä enemmän asiakkaiden tarpeista räätälöityihin tuotteisiin ja jossa etenkin ympäristökysymyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. ESR-ohjelmien toteutuksessakin painotetaan ympäristönäkökulman huomioonottamista. Raportin toteutuksessa Juhani Huittinen on vastannut luvusta 1, Timo Leinonen luvuista 2, 3, 4.1, 4.3 ja 4.5 sekä Kirsi Rötsä tiivistelmän lisäksi luvuista 4.4, 4.6 ja 5. Kiitos merkittävän analyysin tekijöille. 0 Helsingissä toukokuussa 1999 Matti Pukkio 3

5 Tiivistelmä Rötsä, Kirsi (1999). Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa. Tutkimustehtävänä oli selvittää yhtäältä metsäklusterin tulevaisuutta ja osaamistarpeita sekä toisaalta Metsäosaamiskeskuksen tähänastista toimintaa ja sen tukemien projektien merkitystä Suomen metsäklusterille. Tutkimuksessa kerättiin tietoa haastattelemalla alan asiantuntijoita sekä alalla toimivia. Tutkimus suoritettiin haastattelututkimuksena ja siihen sovellettiin omaperäisesti delfoi-menetelmää. Tutkimus pohjautuu kesällä 1998 suoritettuun haastattelututkimukseen sekä syksyllä 1998 pidettyyn aivoriihityöskentelyyn. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa alan asiantuntijoilta. Saatu tieto perustuu haastateltujen henkilöiden työssään saamaansa kokemukseen sekä metsäklusterin tuntemukseen. Metsäklusteri on muutospaineessa. Kansainvälisyys, verkostoituminen sekä moniosaaminen ovat tulevaisuuden haasteet, joihin kyetään vastaamaan lähivuosien aikana. Jo näinä päivinä ollaan siirtymässä bulkkituotteista räätälöityihin erikois- ja asiakastuotteisiin. Saman aikaisesti laatu- ja ympäristöarvot huomioidaan ja niihin panostetaan. Myös henkilökuntaa kehoitetaan kouluttautumaan niin työnohessa kuin organisaatioiden tarjoamassa omassa koulutuksessa. Tarve yhteiselle Metsäosaamiskeskukselle on ilmeinen. Osaamisen koordinointi ja verkottuminen yhteen, yhteiseen osaamiskeskukseen helpottaisi tiedon saantia ja keruuta sekä edesauttaisi yhteisen verkoston luomisessa. 4

6 Abstract Rötsä, Kirsi (1999). The program of the Centre of Expertise in Forestry and Forest Industry The main purpose of this program was on the other hand to find out about the future of the Forest Cluster. On the other hand, the purpose was to find out how the Centre of Expertise in Forestry and Forest Industry has evolved recently. Also, the importance of the Centre to the projects that it has backed up was investigated. The research was done by interviewing experts by adapting the Delphi method. The main purpose was to find out information from the experts. Information leans upon experts` experience and knowledge of the Finnish Forest Cluster. The Forest Cluster is changing. Internationality, network and professional experience are the main challenges in the future. Nowadays production consists of special and custom products. In the same time quality and environment values are observed and invested in. Also personnel is encouraged to seek training, taking place along work as well as in training offered by the organisatios. The need for Centre of Expertise in Forestry and Forest Industry is obvious. The co-ordination of expertise into one Centre would help the need to get and gather information, and to enable creating new networks. 5

7 1. JOHDANTO Osaamiskeskukset toteuttavat osaamiskeskusohjelmaa, joka on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 4 :ssä tarkoitettu tavoiteohjelma. Alueiden kehittämisestä annetun asetuksen (1315/1993) 7 :n mukaan osaamiskeskusohjelman tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritystoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Ohjelmalla tuetaan alueellista erikoistumista ja työnjakoa osaamiskeskusten välillä. Asetuksen 19 :n mukaan valtioneuvosto määrää osaamiskeskukset, joissa osaamiskeskusohjelmaa sovelletaan. Osaamiskeskusohjelmaa on toteutettu Suomessa vuosina kahdeksan alueellisen ja kolmen temaattisen verkosto-osaamiskeskuksen toimesta. Toteutus on ollut aluelähtöistä, mikä on tuottanut monipuolisen ja hyvin toimivan, alueellisiin vahvuuksiin perustuvan osaamiskeskusverkoston. Osaamiskeskuksissa ohjelmia toteutetaan elinkeinoelämän, teknologiakeskusten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kaupunkien ja kuntien sekä muun julkisen hallinnon yhteistyönä. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston mukaan ohjelma on vastannut hyvin sille asetettuja vaatimuksia. Se on saavuttanut alueilla vahvan aseman uutta luovan elinkeinopolitiikan edistäjänä. Vuonna 1999 alkaneelle ohjelmakaudelle valtioneuvosto on tehnyt päätöksen 14 osaamiskeskuksesta ja kahdesta verkosto-osaamiskeskuksesta sekä niihin sisällytettävistä yli 30 osaamisalasta. Metsä- ja puualaan profiloituvia osaamisaloja on Pohjois-Karjalan osaamiskeskuksessa (Joensuun Tiedepuisto Oy), Päijät-Hämeen osaamiskeskuksessa (Neopoli Oy) ja Puutuotealan valtakunnallisessa verkosto-osaamiskeskuksessa. Metsä- ja puualalla ohjelma tähtää puutuoteteollisuuden ja erityisesti pk-sektorin aseman merkittävään vahvistamiseen ja edelleen verkottumisen kautta yhteistyömahdollisuuksien parantamiseen ns. raskaan metsäteollisuuden rinnalla. Ohjelmaa toteutetaan metsätalouden, metsäteollisuuden, metsä- ja puututkimuksen sekä puutuoteteollisuuden rajapinnoilla. Ohjelma on omiaan luomaan metsä- ja puualalle aikaisemmin 6

8 kokeilemattomia toimintatapoja, yhteistyömuotoja ja hankekonsortioita. Tarkoituskin on uuden eri tahojen yhteistoimintaan ja rahoitukseen perustuvan yhteistoiminnan aikaansaaminen, joka vahvistaa osaamisalalla alueiden taloutta ja elinvoimaa. Valtioneuvosto on osaamiskeskusten nimeämisellä pitkäjänteisesti sitoutunut alueellisen innovaatiopolitiikan toteuttamiseen. Valtioneuvoston myöntämällä osaamiskeskusstatuksella on myös selkeä ja tavoiteltu imagoarvo. Tarkoituksena on, että osaamiskeskusten nimeäminen ja niiden osaamisalat otetaan huomioon kohdennettaessa määrärahoja eri hallinnonaloilla tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaan sekä yritystoiminnan tukemiseen Alueilla on tulevaisuudessa entistä suurempi vastuu EU:n rakennerahastoista tulevien varojen ohjaamisessa näistä varoista kilpaileville osaamisaloille. Metsä- ja puualalla osaamiskeskusohjelman yhdeksi tehtäväksi on myös nähtävä lahjakkaiden motivoituneiden nuorten suuntaaminen osaamisalalle, tulevien osaajien tarpeen turvaaminen. 2. TUTKIMUKSEN TAUSTA Metsäosaamiskeskuksen toiminnan tavoitteiksi on asetettu lisätä ja tehostaa tutkimuksen hyväksikäyttöä, siirtää tutkimustuloksia ja osaamista liiketoiminnaksi, turvata työpaikkoja ja luoda uusia työtilaisuuksia, luoda edellytyksiä kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamisen ylläpitämiselle ja kehittämiselle, parantaa pk-yritysten kansainvälistymisedellytyksiä ja lisätä lähialueyhteistyön valmiuksia. Näihin varsin yleisiin tavoitteisiin on pyritty hyvin konkreettisten hankkeiden avulla. Osaamiskeskusohjelman rahoitus tuskin olisi mahdollistanut laajaa kaikkiin osa-alueisiin yhtaikaa ja yhtä syvällisesti tunkeutuvaa hanketta. Sen vuoksi perusteltu ja tuloksia tuottava lähestymistapa on ollut käynnistää hankkeita, jotka palvelevat yhtä tai useampia mainituista tavoitteista. Kesto-ongelmia metsäklusterissa ovat olleet puukauppa, raaka-ainesuman sovittaminen tuotantoprosessiin ja vientikauppa. Siis rajapinnat, joissa siirrytään organisaatioista ja 7

9 kulttuureista toisiin. Kulttuurierot, jotka ovat ongelmien syynä, samalla myös vaikeuttavat niiden ratkaisemista. Metsänomistaja ja metsäteollisuusyritys käyvät puukauppaa aivan eri lähtökohdista. Kriisitilanteet puumarkkinoilla johtavat helposti ylireagointiin. Puuraakaainetta toimittavan ja käyttävän organisaation välillä hoidetaan vaikea yhteensovittamisongelma. Metsäteollisuustuotteita Suomessa valmistetaan nimen omaan vientiin, siis eri kulttuureissa kaukana tuottajista ja valmistajista elävien ihmisten käyttöön. Mitä pitemmäksi fyysinen ja kulttuurinen etäisyys valmistajan ja käyttäjän välillä muodostuu, sitä suurempi on väärinkäsitysten ja virheiden riski. Kuitenkin lähimarkkinat on monissa tuotteissa jo kilpailtu hyvin tiukasti ja uusia asiakkaita on lähdetty ja lähdettävä etsimään entistä kauempaa. / 4 / 3. TUTKIMUKSEN TAVOITE Tutkimuksen tavoitteena on löytää ja edelleen toimenpiteiksi asti kehittää metsäklusterin osaamistarpeisiin liittyviä ideoita. Toisena tavoitteena on arvioida Metsäosaamiskeskuksen tähänastista toimintaa ja sen tukemien projektien merkitystä Suomen metsäklusterille. Metsäklusterissa toimii joukko hyvin erikokoisia yrityksiä. Suurimmilla yrityksillä on omat kehittämisosastot ja hyvät mahdollisuudet saattaa ongelmansa tutkijoiden tietoon ja rahoittaa hankkeita. Pienimpien yritysten kehittämistoiminta on yleensä yrittäjän itsensä vastuulla. Toiminnan jokapäiväinen johtaminen vie kaiken ajan eikä edes oman alan uusinta tutkimustietoa ehditä seurata. Tutkimukset raportoidaan usein yritysten kannalta epätarkoituksenmukaisessa muodossa. Tämän vuoksi hankkeen erityiseksi teemaksi valittiin pienyritysten tutkimus- ja kehittämistarpeet. 4. MENETELMÄ JA AINEISTO 4.1 Haastattelututkimuksen menetelmä Delfoi-menetelmä on laajasti käytetty ennakoinnin menetelmä, josta on paljon erilaisia versioita. Osaamiskeskusohjelma metsäklusterissa -hankkeessa sovellettiin omaperäisesti delfoi-menetelmää. Ensimmäinen vaihe on selkeä haastattelu. Toinen vaihe on aivoriihityöskentelyn sovellus. 8

10 Tarkoituksena on kerätä tietoa, joka on henkilöiden hallussa. Tieto perustuu k.o. henkilöiden työssään saamaan kokemukseen ja metsäklusterin tuntemukseen. Tietoa hallussaan pitävien henkilöiden joukko on suuri, toimii maantieteellisesti ja organisatorisesti laajalla alueella ja on heterogeeninen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa osa haastatelluista valjastetaan analysoimaan tuloksia ja kehittelemään ideoita eteenpäin. Vaikka haastateltavien joukko onkin heterogeeninen, on tietty yhteinen tieto- ja kokemuspohja tarpeen, jotta tutkimuksen toisessa vaiheessa ryhmän yhteistyö onnistuu. / 1 / ja / 2 / Ensin valittiin haastateltavien joukko. Tutkimuksen piiriin kuuluvat organisaatiot jaettiin ryhmiin, joille määrättiin painoarvot. Haastateltavien kokonaismäärä jaettiin painoarvojen mukaisesti ryhmiin. Kuhunkin ryhmään nimettiin tarvittava määrä haastateltavia. Ryhmiä muodostettaessa ja haastateltavia valittaessa on tärkeää, että tutkijat tuntevat aihepiirin ja siinä toimivat organisaatiot hyvin. Tässä vaiheessa hankeen ohjausryhmä voi tarjota aihepiirin monipuolista tuntemusta. / 3 / Tutkija haastatteli valitut henkilöt. Haastattelut tehtiin pääosin haastateltavien työpaikoilla, muutamissa tapauksissa tutkijan työpaikalla. Haastattelun tukena oli lista kysymyksistä, jotka käytiin läpi. Ei kuitenkaan pyritty tiukaan kysymysrakenteeseen, vaan kysymysten avulla johdateltiin haasteltava kertomaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään aihepiiristä. Haastatteluista työstettiin yhteenvedot. 4.2 Seminaaritutkimuksen menetelmä Puolet haastatelluista arvottiin kutsuseminaariin, jossa yhteenvedon pohjalta keskusteltiin aiheesta ja pienryhmissä kehitettiin ratkaisuehdotuksia eniten huolta herättäneisiin ongelmiin. Tutkimuksen ajanmenekki riippuu haastateltavan joukon koosta. Haastateltavien määrän vähentäminen vähentää paitsi työtä ja kustannuksia, myös saatavan informaation määrää ja laatua. Hankeen toteuttaminen alle puolessa vuodessa ei liene järkevää pienelläkään haastateltavien määrällä. 9

11 Asiantuntijoilla on kolme roolia. Hankeen ohjausryhmällä on oltava tarvittava alan asiantuntemus haastateltavien joukkoa rajattaessa. Haastateltavat henkilöt ovat oman alansa asiantuntijoita, kiistattomasti. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltavat asiantuntijat tuottavat raakadataa. Toisessa vaiheessa he analysoivat tietoja ja kehittävät toimenpideehdotuksia, siis siirtyvät tiedon tuottajan roolista tiedon käyttäjän rooliin. Toivottavaa on, että tässä joukossa olisi mukana myös henkilöitä jotka lopulta toteuttavat toimenpideehdotukset. Delfoi-menetelmä on sovellettavissa ongelmiin, jotka ovat vielä jäsentymättömiä ja tiedot ovat ristiriitaisia tai puutteellisia. Menetelmä on kuitenkin hyvin riippuvainen tutkijasta. Haastatteluja tekevän tutkijan vaihtuminen kesken tutkimuksen tai tietojen analysoinnin voi aiheuttaa ongelmia. 4.3 Metsätalousosan haastattelujen aineisto Metsätalousosan haastattelun ensimmäinen osio - metsätalouden toimintaympäristö Haastattelulomake jakautui neljään osioon, peruskysymykset, jotka kysyttiin kaikilta, yrityskysymykset, jotka kysyttiin yrityksiltä ja soveltuvin osin muilta organisaatioilta, tutkijakysymykset, jotka kysyttiin tutkijoilta ja jatkokysymykset, joilla selvitettiin vastaajan kokemuksia metsäosaamiskeskuksesta. Peruskysymykset P1. Minkälainen on visionne suomalaisen metsäklusterin tulevaisuudesta? Suomen kansantalous kasvaa hitaasti. Metsäklusterin kasvu on kansainvälistymistä ja mekaanisen metsäteollisuuden kasvua. Metsäklusterin tulevaisuuden kannalta tärkeää on varmistaa raakapuun saatavuus. Puuvaroja yli suhdannekierron tarkasteltaessa näyttää kuitupuusta olevan ylitarjontaa, saha- ja vaneripuusta niukkuutta. Puun käyttö energiantuotannossa lisääntyy, mutta hitaasti. Suomalaiset yritykset ovat johtavia tavaralajimenetelmän metsäkoneiden valmistajina. Lähes kaikki vastaajat arvioivat oman organisaatio säilyvän ennallaan tai kasvan. 10

12 P2. Mikä on oman organisaatiosi tavoitetila? Metsäklusterin organisaatiot ovat hyvin erilaisia ja niin ovat tavoitetilatkin. Usein esiintyneitä kuvauksia ovat kansainvälinen tai kansainvälistyvä, monipuolisesti palvele ja verkostoitunut. P3. Mikä on pahin uhkatekijä tulevaisuudessa? Pahimpina uhkatekijöinä nähdään ympäristökysymykset, puun substituutit, maaseudun autioituminen, puumarkkinoiden toiminta ja toimivuuden ylläpitäminen sekä yhteiskunnan metsätaloudelle asettamat rajoitukset. (Ympäristökysymykset pitää sisällään varsinaisten ympäristöongelmien lisäksi myös ympäristöasioihin liittyvän tiedottamisen ongelmia.) P3.1. Keinot uhkan voittamiseksi? Keinoja uhkien voittamiseksi ovat tiedottaminen ja yritysten kannattavuudesta huolehtiminen. P Koulutuksen rooli uhkan voittamisessa? Koulutuksen suhteen on paljon erityisesti laatuun ja monipuolisuuteen liittyviä tarpeita. Keskeisenä esiin nousi metsätalouden neuvontaorganisaatioiden tarpeellisuus. P Tutkimuksen rooli uhkan voittamisessa? Tutkimuksen tärkeimmäksi tehtäväksi koetaan uusien tuotteiden kehittäminen. Muutoin tutkimuksen suuntauksessa kannatetaan sekä perustutkimustyyppistä, että tuotekehitystyyppistä painotusta. P Kehittämistoiminnan rooli uhkan voittamisessa? Kehittämistoiminnassa tarpeellisena pidetään erityisesti mekaanisen puunjalostuksen kehittämistä. Tämän pienyritysvaltaisen toimialan kehittämiseen toivottaisiin myös yhteiskunnan rahoitusta. P 4. Mikä on organisaatiosi tärkein tuote? Vastaajista puolet määritteli organisaationsa tuotteen palveluksi ja osa tavaraksi, johon liittyy palvelu. Useimmiten tuotetta luonnehdittiin asiakastuotteeksi. 11

13 P 5. Mitä taitoja, tietoja ja valmiuksia työntekijöiltä vaaditaan? Työntekijöiltä vaadittiin useimmiten kommunikaatiotaitoja, metsänhoidollista osaamista, puukaupallista osaamista ja ympäristöosaamista. Yleisesti ammatillista osaamista vaaditaan ja pidetään arvossa, mutta ammatillisen osaamisen nähdään jo olevan hyvällä tasolla. Ihmissuhdeosaamisessa nähdään eniten parannettavaa. P 6. Mikä on tutkimus- ja kehitystoiminnan ja työpaikkojen suhde? Useimmat arvioivat tutkimus- ja kehitystoiminnan luovan uusia työpaikkoja tai ainakin auttavan säilyttämään työpaikkoja. Uusia työpaikkoja syntynee eniten puuta pitkälle jalostavaan kuluttajatuoteteollisuuteen. P 7. Metsäsektorin osasten yhteistoiminta. Mitä ongelmia näet tiedonkulussa ja yhteistyövalmiudessa seuraavien sidosryhmien välillä. Yhteistyövalmiutta mitattiin seuraavalla kuvalla, johon vastaajaa pyydettiin merkitsemään toimivat yhteistyösuhteet yhtenäisellä viivalla, kitkaiset yhteistyösuhteet katkoviivalla ja jos yhteistyötä ei ole jätetään viiva kokonaan pois. 12

14 Kuva 1 Yhteistyövalmiudet pyydettiin piirtämällä kuvaamaan tähän kuvaan Suuryritykset Kehittämis- ja konsulttipalvelut Opetus (amk) Pienyritykset Rahoitus (yhteiskunnan) Tutkimus Opetus (yliopisto) Opetus (oppilaitos) Keskisuuret yritykset Aloittavat yrittäjät Rahoitus (yksityinen) Kuva 2. Diagrammissa kuvataan ryhmän vastaanottamien suhteiden määriä ja laatuja. Yhteistyövalmius 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % tutkimus keh.- ja konsulttip. yliopistot amk oppil. suuryrit. keskis. yrit. pienyrit. aloittavat yrit. rahoitus (yksit.) rahoitus (yht.) puuttuu 0, , , , , , , , , , , osittainen 0, , , , , , , , , , , toimiva 0, , , , , , , , , , , Yhteistyösuhteet on jaettu kolmeen luokkaan, toimiva (harmaa), osittainen (musta) ja puuttuva (valkoinen). Sarakkeiden selitykset. Tutkimus tarkoittaa tutkimuslaitoksia, keh.- ja konsulttip. kehittämis- ja konsulttipalveluja, amk ammattikorkeakouluja, oppil. ammatillisia oppilaitoksia, suuryrit. suuryrityksiä, keskis. yrit. keskisuuria yrityksiä, pienyrit. pienyrityksiä, aloittavat yrit. yrityksiä, jotka ovat toimineet alle kaksi vuotta, rahoitus (yksit.) yksityistä rahoitusta ja rahoitus (yht.) yhteiskunnan rahoitusta. 13

15 4.3.2 Metsätalousosan haastattelun toinen osio - metsätalouden yritykset Yrityskysymykset Y1. Tutkimus- ja kehitystarpeet organisaatiossanne? Useimmat yritykset esittivät tarpeeksi 1-10 hanketta vuodessa, kukaan ei pitänyt kehittämishankkeita tarpeettomina. Y2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteutus, montako hanketta / vuosi toteutetaan? Hankkeita toteutettiin tarvetta vastaava määrä. Y3. Toteutuksen organisaatio? Hankkeiden toteutustapa vaihteli yritysten välillä hyvin paljon. Tavallisimmin hankkeissa käytetään yhteistyökumppaneita, joiden osuus työmäärästä jää kuitenkin alle puoleen. Joukossa oli yksi yritys, joka ei käytä kehittämishankkeissa ulkopuolista työvoimaa ollenkaan ja yksi yritys joka ei käytä kehittämishankkeissa omaa työvoimaa ollenkaan. Y4. Montako ihmistä Tutkimus- ja kehittämishankeet työllistävät? 1-3 henkilöä yrityksen omaa työvoimaa. Y5. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan budjetin osuus liikevaihdosta? Tutkimus- ja kehittämistoiminnan budjetin osuus liikevaihdosta oli alimmillaan noin 0 ja korkeimmillaan 33 %. Korkein tutkimus- ja kehittämistoimintojen menojen ja ajankäytön suhteellinen osuus oli vasta toimintansa käynnistäneessä yrityksessä. Y6. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ongelmat (vaikeusjärjestyksessä) Valmiina vaihtoehtoina tarjottiin rahaa, aikaa, tiedon soveltamista käytäntöön ja tietoa hankkeen toteuttajiksi sopivista henkilöistä. Kaikkia näitä ongelmia pidettiin yhtä hankalina, joten mitään perusteltua vaikeusjärjestystä ei syntynyt. Osa vastaajista tosin saattoi asettaa vaihtoehdot hyvin selkeästi järjestykseen. Y7. Miten kontakti tiedon tarvitsijan ja tutkijan välillä syntyy? 14

16 Useimmissa tapauksissa toimeksiannot annetaan jo ennestään tutuille henkilöille tutuissa organisaatioissa. Tutkijoiden tai tutkimuslaitosten aktiivinen markkinointi on alkuna noin kolmasosalle toimeksiannoista. Y8. Voitteko kertoa esimerkkejä hankkeista, jotka a) toteutitte Hankkeet poikkesivat suuresti toisistaan, mutta laatu- ja ympäristöjärjestelmiä oli useampia. b) ette voineet toteuttaa Toteutumatta jääneistä hankkeista mainittiin kaksi, työllisyyskoulutus (rahoituksen puutteen vuoksi) ja palkkahallinnon hankkiminen ostopalveluna (koska palvelun tarjoajaa ei löytynyt). c) suunnittelette Suunnitteilla olevina hankkeina mainittiin verkostoituminen toisten pienyritysten kanssa, kustannuslaskennan kehittäminen ja rekrytointipalvelun perustaminen. Y9. Tutkimus / koulutus -organisaatioiden heikkoudet ja vahvuudet? Vastaukset on esitetty taulukossa 1. Hyvän luonnehdinnan yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeista esitti vastaaja, joka totesi "Yrityksissä tarvitaan nopeaa täsmätietoa, ei tieteellistä pätevyyttä." 15

17 Taulukko 1 Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden heikkoudet ja vahvuudet Huonoa Opetusorganisaatiot aikataulujen luistaminen vanhat tiedot perustutkimuspainotus ihmissuhteet hitaus gradun tekijöiden puutteellinen ohjaus byrokratia pienet resurssit oppilasaineen riittävyys henkisesti kaukana yrityksistä harjoittelun järjestäminen vaikeaa käytännön ongelma on huono opinnäytetyöksi Tutkimusorganisaatiot kallis tutkimustulos on kaukana tuotteesta muutamia metsätalouden pieniä osaalueita ei ole tutkittu juuri ollenkaan Hyvää edullisuus teoria vahva aikataulut pitävät uudet tiedot valtakunnan metsien inventointi tuotteistaminen tilastot kustannusten jakaminen useimman yrityksen kesken Metsätalousosan haastattelun kolmas osio - metsätalouden tutkimusorganisaatiot Tutkijakysymykset T1. Montako hanketta oli käynnissä viimevuoden aikana? Vastaukset vaihtelivat kahdesta viiteenkymmeneen. T2. Montako yhteistyökumppania yhteensä? Yhteistyökumppanien kokonaismäärä vaihteli viiden ja viidenkymmenen välillä. Yhdessä hankkeessa yhteistyökumppaneita oli kolme tai neljä. Samojen kumppanien kanssa siis tehtiin useita hankkeita yhtäaikaisesti. 16

18 T3. Asema hankkeissa? Useimmat haastatellut toimivat joustavasti sekä koordinaattorin, jäsenen että aliurakoitsijan rooleissa, mutta muutamilla organisaatioilla oli tavoitteena toimia aina koordinaattorin roolissa tai hoitaa koko hanke itsenäisesti. T4. Miten kontakti tilaajaan syntyy? Henkilökohtaisia suhteita pidettiin tärkeimpänä kontaktikanavana. Oman organisaation tunnettuus ja arvostus auttaa kontaktien luomisessa, samoin oma aktiivisuus. Joissain tapauksissa huomiota oli kiinnitetty maantieteelliseen sijaintiin ja tutkijan muodolliseen pätevyyteen. T5. Yritysten / hallinnon kanssa tehtävän yhteistyön heikkoudet ja vahvuudet? Yrityksissä on kiireen kulttuuri, tarvitaan enemmän konsulttia kuin tutkijaa. Yritykset usein vaativat tutkimustulosten salaamista. Hankkeista kilpailtaessa suuruus on yliopiston valtti. Hankkeita valmisteltaessa epäviralliset kontaktit ovat tärkeitä. Tutkimushankkeen hinnoittelua pidetään vaikeana. Oppilaitoksen yhteydessä toimiva yrityshautomo ja protopaja ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön Metsätalousosan haastattelun neljäs osio - metsäosaamiskeskuksen toiminta Jatkokysymykset J1. Tunnetko Metsäosaamiskeskuksen? 13 vastasi "kyllä" 19 vastasi "ei" J2. Mitkä ovat mielestäsi Metsäosaamiskeskuksen tehtävät, tärkeysjärjestyksessä? Tarpeellisia tehtäviä esitettiin paljon ja hyvin erilaisia. Seuraavassa vähintään kaksi mainintaa saaneet tehtävät. keskustelufoorumi yrityshautomo rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen 17

19 lainsäädännöstä tiedottaminen Kemerasta (kestävän metsätalouden rahoituslaki) tiedottaminen yrittäjäkoulutus tutkimuksen koordinointi J3. Metsäosaamiskeskuksen tehtäviksi on määritelty tukee tutkimustiedon jalostamista käytännön päätöksenteon ja toiminnan tueksi tunnistaa metsäsektorin ongelmakokonaisuuksia ja muotoilee ne soveltavan tutkimuksen keinoin ratkaistaviksi tutkimus- ja kehitystehtäviksi edistää soveltavaa metsäalan tutkimusta ja kehityshankkeita ja pyrkii löytämään kuhunkin hankkeeseen parhaat toimijat käynnistää hankkeita rahoitustuen avulla Arvioi Metsäosaamiskeskuksen menestymistä näissä kohdissa. Tähän kysymykseen vastauksia saatiin niin vähän ettei niihin voi perustaa päätelmiä. 18

20 J4. Arvioi metsäosaamiskeskuksen hankkeiden onnistumista ja metsäosaamiskeskuksen roolia. (Metsäosaamiskeskuksen hankkeet v.96) Metsätalouden ekotase, Metsätalouden sosioekonomiset vaikutukset, Suljetut vesikierrot metsäteollisuudessa, Lähialueyhteistyö, Metsätietoverkko ja Suosavotta. Hankkeita pidettiin onnistuneina ja Metsäosaamiskeskuksen roolia tarpeellisena. Ongelmallisia olivat Suosavotta, jonka alku on viivästynyt ja Suljetut vesikierrot metsäteollisuudessa, sillä kukaan metsätalousosan vastaajista ei katsonut itseään päteväksi arvioimaan kyseistä hanketta. J5. Suurimmat esteet metsäosaamiskeskuksen toiminnan tiellä ovat? Yhteistyö on järkevää vain silloin kun tieto on yhteistä. Kaikkien osapuolien tulee sitoutua yhteistyöhön, jotta se olisi menestyksellistä ja mielekästä. Kehitys metsäalalla on ollut kohti entisestään eriytyneitä organisaatioita ja erilaisia tiedon tarpeita. Toisaalta vieläkin on jäljellä päällekkäisiä toimintoja eri organisaatioissa. Metsäosaamiskeskus tunnetaan varsin huonosti. J6. Metsäosaamiskeskus ja oma organisaatiosi Kaikki vastaajat olivat periaatteessa halukkaita yhteistyöhön. Käytännössä yhteistyötä oli tehnyt n. 20 % vastaajista ja metsäosaamiskeskuksen kanssa yhteisiä hankkeita oli ollut 10 %:lla vastaajista. J7. Ongelmat hanketasolla Ongelmana pidettiin yritysten toivomaa pitkää yli viiden vuoden salassapitoaikaa hankkeille. J8. Myönteiset kokemukset hanketasolla Myönteisimpänä pidettiin Metsätalouden ekotase -hanketta ja Metsätietoverkkoa. J9. Tarpeet hanketasolla Tarpeellisia hankkeita esitettiin useita ja hyvin toisistaan poikkeavia. Seuraavassa vähintään kaksi mainintaa saaneet hankkeet. Populaari metsä- ja puualan julkaisu Metsäosaamiskeskuksesta itsestään tiedottaminen Pienpuun korjuu 19

21 Koneyrittäjien kysymys- ja aloitelaatikko metsänomistajien kysymys- ja aloitelaatikko puuenergia metsäklusterinyritystietokanta 4.4 METSÄTEOLLISUUSOSAN HAASTATTELUJEN AINEISTO Haastateltavien joukko Haastateltavien valinnassa ensisijainen lähtökohta oli saada joukosta mahdollisimman monipuolinen. Tämä toteutettiin valitsemalla haastateltavat erisuuruisista organisaatioista sekä eri jatkojalosteiden tuottajista. Kolmestakymmenestäyhdestä (31) haastatellusta yhdeksän (9) oli suuryrityksien edustajia, kaksitoista (12) oli keskisuurten, kuusi (6) eri koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajia sekä neljä (4) pienyritysten edustajia. Aloittain jakauma oli seuraava: sahalaitoksista oli kaksitoista (12) haastateltavaa, kuusi (6) eri koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajia, liimapuun jalostajia oli neljä (4), huonekalu ja oviteollisuutta edustavia oli kaksi (2), konevalmistajia oli kolme (3), talovalmistajia oli kaksi (2), alan konsultoijia oli yksi (1) sekä yksi (1) kemikaaleja tuottavan yksikön edustaja. Tutkija haastatteli valitut henkilöt haastateltavien työpaikoilla. Haastattelussa käytiin läpi etukäteen laadittu kysymyslista soveltuvin osin aina kunkin haastatellun tietämystason ja halukkuuden mukaan. Haastatteluista koostettiin yhteenvedot. Haastattelujen aineisto Haastattelulomake jakautui eri osioihin. Ensimmäisessä osiossa, peruskysymyksissä, keskityttiin metsäklusterin tulevaisuuteen sekä omaan organisaatioon. Organisaatiosta haluttiin tietää organisaation tavoitetila, sen sidosryhmät sekä sen uhat ja mahdollisuudet. 20

22 Seuraavaksi pohdittiin tulevaisuutta. Miten organisaation tuotteet tai palvelut tulevat muuttumaan seuraavien kymmenen vuoden aikana, minkälaista henkilökuntaa tulevaisuudessa tarvitaan sekä metsäsektorin eri osien yhteistoimintaa nyt ja tulevaisuudessa. Kolmannessa osiossa pääpaino oli tutkimus- ja kehitystarpeissa. Tavoitteena oli selvittää tutkimus- ja kehityshankkeiden lukumäärä, hankkeiden toteuttaja, yhteistyökumppaneiden lukumäärä sekä organisaation asema eri hankkeissa. Lisäksi hankittiin tieto hankkeiden työllistävistä vaikutuksista sekä hankkeiden budjettien osuudet eri organisaatioissa. Näiden selvitysten jälkeen pohdittiin tutkimus- ja kehityshankkeiden ongelmia sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden heikkouksia, vahvuuksia ja edellytyksiä. Lopuksi kukin sai kertoa esimerkkejä hankkeista joihin oli osallistuttu, jotka olivat jääneet kesken sekä hankkeista jotka ovat suunnittelun alla. Neljäs osio käsitteli Metsäosaamiskeskusta. Tavoitteena oli hankkia tieto siitä miten hyvin Metsäosaamiskeskus tunnettiin, miten se on menestynyt eri tehtävissään ja hankkeissaan sekä sen tehtäviä tulevaisuudessa Peruskysymykset MINKÄLAINEN NÄKEMYS ON SUOMALAISEN METSÄKLUSTERIN TULEVAISUUDESTA Suomalaisen metsäklusterin tulevaisuutta pohdittiin kolmella eri ajanjaksolla. Ensi vuosi koettiin nykyhetkeksi ja asiaa pohdittiin nykyhetken mukaan, lisäten pieniä muutoksia joiden arveltiin tapahtuvan. Monille muutoksille sekä kehityssuunnille annettiin aikaa. Muutokset eivät tapahdu nopeasti vaan ne tiedostetaan tällä hetkellä. Muutosten nopeaan toteutumiseen ei uskota. Merkittävimmät muutokset tapahtuvat organisaatioissa itsessään. Organisaatiorakenteet muuttuvat samoin kuin tuotanto. Pyrkimyksenä on tuottaa pitkälle räätälöityjä asiakastuotteita sekä verkostoitua muiden ketjun yritysten kanssa. 21