ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

Transkriptio

1 ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä

2 Metsävarat ja niiden hyödyntäminen Päijät-Hämeessä Hankkeeseen osallistuvat kunnat ovat; Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Padasjoki ja Sysmä Metsä- ja kitumaata on ha, kasvu 7,2 m3/ha/v= 2,2 milj. m3/v Puuston kokonaistilavuus / VMI 10 oli 49,0 miljoonaa kuutiota = 163,5 m3/ha Puuston arvo laskettuna puutavaralajeittain on nykyhinnoin = milj. Yksityismetsien hakkuut vuosina olivat keskimäärin 1,5 milj. m3/v Kantorahatuloja tästä saatiin yhteensä 57,7 milj. /v Korjuu- ja kuljetustuloja aluetalouteen tuli 26,9 milj. /v Työpaikkoja metsätaloudessa, korjuussa ja kuljetuksessa oli 385 Välillinen työllistävyys on 1/6, eli kokonaisvaikutus on 449 työpaikkaa Yhteisöverotuloja kunnille tuli noin 57,7 milj. x 0,25 x 0,27 = 3,9 milj. /v

3 Metsäteollisuuden työpaikat ja niiden vaikutukset Päijät Hämeessä vuonna 2010 oli: Saha- ja puuteollisuudessa (ml. vaneri ja rakpuu) henkilöstöä 1899 Tuotannon bruttoarvo 497 miljoonaa euroa Välillinen työllistävyys 5/6, eli kokonaisvaikutus 3482 työpaikkaa Paperin, paperi- ja kartonkituotteitten valmistuksessa henkilöstöä 746 Tuotannon bruttoarvo 218 miljoonaa euroa Välillinen työllistävyys 4/7, eli kokonaisvaikutus 1172 työpaikkaa Metsätaloudessa ja teollisuudessa työskenteli välittömästi 3030 henkilöä Metsäsektorin välilliset vaikutukset 2087 työpaikkaa Kokonaisvaikutus alueelle 5117 työpaikkaa Maksetut palkat yhteensä noin 160 miljoonaa euroa Kunnille verotuloja kertyi: Kantorahoista 4 miljoonaa euroa Henkilöstön palkoista 14 % efektiivisellä verokannalla 22 miljoonaa euroa

4 Elinvoimaa metsistä hanketta käynnistettäessä todettiin; Metsätalous ja teollisuus ovat elintärkeitä maaseutukunnille: - Suurin työllistäjä sekä rahan tuoja Päijät-Hämeen (pl. Lahti) maakunnan hakkuut yksityismetsistä olivat keskimäärin: 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, josta - Tukkia 57 % - Kuitupuuta 43 % 58 miljoonaa euroa vuodessa; - Tukeista 82 % - Kuitupuusta 18 %

5

6

7

8

9 Vanerin tuotanto neljännesvuosittain Suomessa 450 Milj. m Tuotanto neljännesvuosittain 4 neljänneksen liukuva keskiarvo Tuotanto m 3 4. neljännes 260 Muutos edell. neljänneksestä 9 % Muutos ed. vuoden vastaavasta neljänn. 9 % Kumulatiivinen Muutos ed. vuoden vast.ajanjaksosta 1 % LÄHDE: Metsäteollisuus ry

10 Puutuoteteollisuuden kilpailukyky ja käyntiaste on metsäkuntien hyvinvoinnille elintärkeää Puun myyntitulot ja pääosin näihin kuntiin sijoittunut teollisuus työllistävät ja tuovat suurimman ulkopuolisen rahavirran. Kantorahoista 80 % tulee tukkien myynnistä, mutta kuiduttava teollisuus sekä energiapuu ovat välttämättömiä metsien hoidon ja lisätulojen kannalta. Metsien hoidon tasoa ja käyttöastetta tulisi nostaa, jotta maaseutukunnat voisivat selvitä edessä olevista haasteistaan: väestön ikääntyminen ja väheneminen. Teollisuuden kilpailukykyä tulisi parantaa: - sisäisen devalvaation = kantohintojen, henkilösivukulujen, energia- ja yhteisöverojen laskemisen avulla - lisäämällä lähipuun tarjontaa Valtiovalta ja teollisuus panostavat useiden eri ohjelmien avulla tuotteitten ja toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen

11 Puutuotealan ohjelmia Politiikkaohjelmia Kansallinen metsäohjelma Puurakentamisen edistämisohjelma Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittinen ohjelma Metsäalan strateginen ohjelma MSO Kokonaisohjelma huonekalu- ja puusepänteollisuuden pk-sektorin kehittämiseksi Tiedon jalkauttamisohjelmia EASTWOOD SOUTHWOOD PuuSuomi-verkosto-ohjelma OSKEt Osia muista laatikoista Rahoitusohjelmia Tekes (mm. Rakennettu ympäristö) WoodWisdom.net EU-ohjelmat OSKE (mm. Asuminen, Uusiutuva metsäteollisuus) SHOKit Finnish Wood Research Oy:n ohjelmat Tiedon tuottamisohjelmia PUU Koulutusohjelmat Osia muista laatikoista Mikä on yritysten rooli tiedon hyödyntämisessä: Absorptive vai generative?

12 Milj. eur Bruttoarvon kehitys Suomen puutuoteteollisuudessa vuosina E Lähde: Tilastokeskus /PS E 0 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL161) Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL1622 TOL1623) Huonekalujen valmistus (TOL31) Muut (TOL1621 TOL1624 TOL1629)

13 Miksi maaseutukuntiin lisää elinvoimaa= hyvinvointia metsistä? - Ovatko nämä alueet kuihtuvia Lahden kaupunkiseudun nukkumalähiöitä? - Omia vahvuuksiaan hyödyntävä ja Lahden alueen kasvua tukeva maaseutualue? Päijät-Hämeen metsäsektorilla on merkittäviä vahvuuksia: - Pääpuulajien kasvun optimialueen runsaat metsävarat - Alueella on monipuolinen, myös erikoispuutavaralajeja käyttävä teollisuus - Alueen teollisuuden käytössä on isänmaallista, pitkämielistä pääomaa - Maakunta on myös suuryritysten keskeinen puunhankinta-alue Voimme saada aikaan, jos toimeen tartutaan: - Riittävän, tasaisen lähipuun kysynnän ja tarjonnan - Kilpailukykyisen, tuotteitaan ja toimintaansa kehittävän metsäteollisuuden - Eri metsänomistajaryhmät tunnistavat valtansa ja vastuunsa hoitaa metsiään taloudellisesti, ekologisesti, kulttuurisesti sekä sosiaalisesti kestävällä tavalla - Nostaa hakkuita 30 % (kestävän hakkuumahdollisuuden käyttö) = KESTÄVÄÄ KASVUA ALUEEN HYVINVOINNILLE

14

15