TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand johtaja Martti Pallari

2 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä Yritysten lukumäärän ( kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 200 Pienyritykset (- hlöä); 1 0;, Keskisuuret yritykset (0-2 hlöä); 2 16; 0, Suuryritykset (20-hlöä); 6; 0, Suuryritykset (20-hlöä); 1; Yritysten henkilöstö (1 61 henkilöä) eri kokoluokan yrityksissä vuonna 200 Mikroyritykset (1- hlöä); 2 2; 2 Yritysten liikevaihdon ( mrd. euroa) jakautuminen erikokoisissa yrityksissä vuonna 200 Mikroyritykset (1- hlöä); 6 mrd; 16 Keskisuuret yritykset (0-2 hlöä); 2 1; 1 Pienyritykset (- hlöä); 21 61; 20 Pienyritykset (- hlöä); 6 mrd; 1 Lähde: Tilastokeskus Mikroyritykset (1- hlöä); 2 61;, Suuryritykset (20-hlöä); 20 mrd; 1 Keskisuuret yritykset (0-2 hlöä); 6 mrd; 16 Yhteensä 20 2 yritystä sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuviossa ilman maa-, metsä-, ja kalataloutta

3 Työllisten määrä eri kokoisissa yrityksissä, 10 = Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Suuret yritykset Lähde: Tilastokeskus

4 60 Suhdannenäkymät, saldoluku I/0 I/1 I/2 I/ I/ I/ I/6 I/ I/ I/ I/00 I/01 I/02 I/0 I/0 I/0 I/06 I/0 I/0 I/0 I/ Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

5 Liikevaihdon muutosodotukset, saldoluku I/0 I/1 I/2 I/ I/ I/ I/6 I/ I/ I/ I/00 I/01 I/02 I/0 I/0 I/0 I/06 I/0 I/0 I/0 I/ Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

6 Odotukset henkilökunnan määrästä, saldoluku I/6 I/ I/ I/ I/00 I/01 I/02 I/0 I/0 I/0 I/06 I/0 I/0 I/0 I/ Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

7 Investointien arvon muutosodotukset, saldoluku I/6 I/ I/ I/ I/00 I/01 I/02 I/0 I/0 I/0 I/06 I/0 I/0 I/0 I/ Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

8 Yritysten tärkein kehittämistarve, yrityksistä II/ II/ II/ II/ II/ II/ II/ Myynti ja markkinointi Henkilöstön koulutus Verkottuminen, alihank. Tuotanto, tuotekeh., laatu Taloushallinto ja rahoitus Johtaminen Vienti ja kansainvälistym. Ymp.lainsääd. huomioim. Yrityksen hallitustyöskentely Jokin muu Ei kehittämistarpeita Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

9 Pk-yritysten tärkein kehittämistarve Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Johtaminen Yrityksen hallitustyöskentely Palvelut Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 0 2 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 11 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, 11 1 tuotekehitys ja laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 1 1 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten huomioiminen Ei kehittämistarpeita/ei osaa sanoa Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

10 Yritysten kehittämisen pahin este, yrityksistä II/ II/ II/ II/ II/ II/ II/ Suhdanne/taloustilanne Kireä kilpailutilanne Muut resurssitekijät Työn sivukulut Epäterve kilpailutilanne Verotus Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 20 Ammattitait. työvoiman puute Rahoitusvaikeudet Palkat/muut tuotantokust. Yritystoiminnan sääntely Kysynnän riittämättömyys Muut tekijät joihin ei voi vaikuttaa

11 Pk-yrityksen kehittämisen pahin este Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Yritystoiminnan sääntely -Byrokratia Työlainsäädäntö/tesit Muu sääntely Kustannustaso Työn sivukulut - Palkkataso/muut tuotantokustannukset - Verotus Kilpailutilanne Kireä kilpailu - Epäterve kilpailu 2 - Kysynnän riittämättömyys/ epävakaus Rahoitus -Saatavuus 2 -Hinta Vakuuksien puute Resurssitekijät Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Muut resurssitekijät Suhdanne/maailmantilanne Muut tekijät, joihin ei voi vaikuttaa 6 Ei osaa sanoa Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

12 Sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa seuraavan vuoden aikana, yrityksistä II/ I/ II/ I/ II/ I/ II/0 6 1 I/0 6 1 II/06 1 I/06 1 II/0 11 I/ Ei ole odotettavissa Odotettavissa seur. - vuoden aikana Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 20 Odotettavissa seur. 1-2 vuoden aikana Ei osaa sanoa

13 Yrittäjien ja Suomen vuotiaan väestön koulutusaste vuonna Suomen Yrittäjät Suomen väestö Lähde: Suomen Yrittäjät, jäsenrekisteri 200, ja Tilastokeskus

14 Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelman taustalla mm. Suhdannetilanteet Vetovoimakysymykset Alueiden vetovoimassa eroja Eri ammatit suosituimpia kuin toiset Yritysten imago Palkkaus vaikuttaa vetovoimaan Työnvälitysjärjestelmän jäykkyydet Korkea sosiaaliturvan taso Työehtosopimusjärjestelmän jäykkyydet Koulutustarjonta ei kohtaa kysyntää Pääkaupunkiseudun hintataso Pitkät koulutusajat Korkea opintojen keskeyttämisaste Kannusteiden puute opintotukijärjestelmässä Jne

15 Kehittämis- ja palvelutehtävä SY:n näkökulmasta TAUSTAA Perinteisen koulutustehtävänsä rinnalla aikuisoppilaitokset ovat jo vuosien ajan tarjonneet erilaisia kehittämispalveluja. Vuoden 2006 alusta lukien lakia kuitenkin selkeytettiin. Sen 1 :ään kirjattiin, että ko. laissa mainitulla kehittämis- ja palvelutehtävällä tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamis- ja kehittämispalveluja. Lain perusteluissa todetaan, että pienyrityksillä on yleensä suuria yrityksiä vähemmän ammattitaitoa henkilöstönsä kehittämisessä ja että pienten yritysten työntekijät osallistuvat vähäisesti koulutukseen. Jo silloin lainmuutosta perusteltiin ikäluokkien pienenemisellä ja pyrkimyksellä työurien pidentämiseen! Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä -hankkeita on käynnistynyt runsaasti. Tavoiteltavaa on, että hankkeiden toteutuksen myötä syntyneet uudet toimintamallit ja parhaat käytännöt saadaan tehokkaasti käytäntöön

16 Siirryttyämme ELY-aikakauteen pienyritysten näkökulmasta on tärkeätä, että tulevat hankkeet kohdistetaan jatkossakin pienyrityksiin. On tärkeätä, että ne ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjät, jotka ovat saaneet järjestämisluvan myös työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviin, vahvistavat ja monipuolistavat jatkuvasti toimintojaan. KEHITTÄMISAJATUKSIA Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tähän on useita syitä. Pienyritykset verrattuna suuriin yrityksiin ovat riippuvaisempia hyvästä ja toimivasta aikuiskoulutustarjonnasta. Kuitenkin asiakassuhde pienyrityksistä tuleviin yrittäjiin ja työntekijöihin on jäänyt ohueksi. Nykytilanne parantunee, jos koulutustarjonta kohdennetaan nykyistä enemmän yrityksiin kokonaisuutena. Koulutuspalvelujen hyödyntäminen pienyrityksissä on usein sattumanvaraista. Koulutukseen mennään, jos aikaa on ja rahat siihen riittävät. Osaamisen päivittäminen pitäisi olla kuitenkin jatkuva prosessi. Mahdollisuudet tähän kasvaisivat, jos yrittäjällä ja oppilaitoksella olisi asiasta jonkinlainen yhteistyösopimus

17 Yritysten kannalta olisi hyvä, jos koulutus ja muu palvelutarjonta olisi mahdollisimman monipuolista. Tähän päästään, jos aikuisoppilaitokset verkottuvat nykyistä enemmän ja jos yhteistyötä lisätään esim. ammattikorkeakoulujen kanssa. Pienyritysten yrittäjillä ja avainhenkilöillä on vaikeuksia irtaantua yrityksestään edes koulutuksensa ajaksi. Tästä syystä oppiminen on vietävä työpaikoille. Parhaat tulokset saadaan, kun se tapahtuu osana omaa työtä. Nähtävissä on, että erilaisten palvelutehtävien kysyntä kasvaa nykyisestään. Se edellyttää kuitenkin tehokasta viestintää oppilaitoksilta ja hyvää yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Perinteinen yhteistyö ei riitä on edettävä kohti kumppanuutta! Ollaanko siihen valmiita?

18 Kumppanuuteen rakentuva toimintatapa on vaativa. Se tuo mukanaan mm. vaatimuksen suoritteen hyvästä laadusta, aikatauluissa pysymisestä ja lupauksen saada vastaavia palveluja jatkossakin. Pienyritysten palvelutarpeet (myös koulutuspalvelut) ovat usein pieniä ja kestoltaan lyhyitä. Tästä huolimatta palvelutarjonta on erittäin vahvasti tutkintotavoitteista ja hankelähtöistä