YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 19/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-241

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 19/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-241 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Saukonsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta, Parkano Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Saukonsuon tuotantoalue sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Parkanon taajamasta luoteeseen. Hankealueen tuotantokelpoinen pintaala on 80,5 ha. Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Saukonsuon turvetuotannolle ja lupaa aloittaa toiminta laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamislupaa haetaan vain pienelle lisäalueelle ja lupa mahdollistaisi kuntoonpanotöiden suorittamisen samanaikaisesti koko alueella. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 101 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c-kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 71/1997/2 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan johtaa Ristinevan, Sarkinnevan, Saukonsuon ja Latikkanevan kuivatusvesiä Parkanon Vuorijärveen laskeviin vesiin. Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 184/1998 muuttanut vesioikeuden päätöksen määräyksiä mm. Vuorijärven ilmastusvelvoitteen, korvausten, ruop-

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 2 pausten ja vesikasvien niiton osalta. Lupaan sisältyi vesienkäsittelyrakenteiden määräysten lisäksi käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailu, vesiensuojelu- ja kalatalousmaksu, korvauksia Vuorijärven ja Majajärven vesialueiden omistajille ja Maja-, Hanhi- ja Vuorijärven ranta-asukkaille sekä velvollisuus osallistua Vuorijärven kunnostukseen. Lupa on voimassa toistaiseksi, mutta Vapo Oy:n oli tehtävä mennessä hakemus luvan määräysten tarkistamisesta. Hakija omistaa Saukonsuolla 54,8 ha ja on vuokrannut 44 ha sopimuksella, jonka voimassaolo päättyy vuonna Vuonna 1994 tehdyillä kahdella kaupalla hakija on hankkinut lohkon 1 koillisosasta 11 ha:n tuotantoalueen, joka ei sisälly aiempaan vesioikeuden lupaan. Pirkanmaan seutukaavassa Saukonsuon alue on varattu turvetuotantoa varten. Tuotantoalue Saukonsuon pääosa on ojittamatonta, lähes puutonta nevaa. Suolla on ojitettu 28,6 ha:n alue vuonna Valmistelua ei ole jatkettu sen jälkeen ja ojat ovat kasvittuneet. Ojitusalueelle on kasvanut matala taimikko. Vesistön tila ja käyttö Saukonsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Vuorijoen (35.535) valuma-alueella. Kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Kiusausluomaan ja sitä pitkin Pielenjokeen, joka laskee Vuorijärveen. Vedet virtaavat Vuorijokea pitkin Parkanon Kirkkojärveen. Etäisyys suolta Vuorijärveen on 3,5 km. Pielenjoen vesi on humuspitoista ja laadultaan tyydyttävää tai välttävää. Jokeen tulee vesiä myös Sarkinnevan sekä Majajärven kautta Ristinevan ja Latikkanevan turvetuotantoalueilta. Veden väri ja humuspitoisuus ovat korkeampia kuin yläpuolisessa Majajärvessä. Kesällä Pielenjoen veden ravinnepitoisuudet ovat Majajärven pitoisuuksia korkeammat. Vuorijärven pinta-ala on 236 ha ja keskisyvyys vain 1,5 m. Valumaalueen pinta-ala on 76 km 2 ja veden viipymä järvessä 56 vrk. Keskivirtaama Vuorijärven luusuassa on 0,72 m 3 /s. Turvetuotantoalueet muodostavat järven valuma-alueesta 4,3 %. Järven vesi on rehevää ja humuspitoista ja laatu välttävä. Alusvesi on hapetonta talvella, jolloin pohjasta liukenee ravinteita veteen. Vuodesta 1993 lähtien happi on talvella loppunut myös päällysvedestä lähes joka vuosi. Vuorijärven kunnostamiseksi on käynnissä kunnostushanke, jossa tehdään mm. ruoppauksia, vesikasvien niittoa sekä särkikalojen tehokalastusta. Hakija osallistuu hankkeen kustannuksiin aiemman lupansa velvoitteen mukaisesti 15 %:n osuudella. Kunnostukselle on

3 3 myönnetty lupa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä 18/03/2. Vuorijärvessä kalastetaan verkoilla, katiskoilla ja vapapyydyksillä. Kalastajien määrä on vähentynyt selvästi. Saaliiksi saadaan ahventa, haukea, särkeä, lahnaa sekä vähän madetta ja kuhaa, eniten haukea (yli 40 % saaliista). Tarkkailutulosten mukaan saalis on ollut 17 kg/ha. Vuorijärveen on istutettu siikaa ja kuhaa sekä lahnaa ja haukea. Kuhan ja siian istutustulokset ovat huonot lähinnä talvisten happiongelmien vuoksi. Pahimpina kalastushaittoina pidettiin runsasta vesikasvillisuutta ja pyydysten likaantumista. Myös veden laadun muuttuminen sekä kutu- ja pyyntipaikkojen liettyminen koettiin ongelmiksi. Saukonsuolta lähimmillään noin 300 m:n päässä sijaitsee Kovesjärvi, johon ei johdeta tuotantoalueen kuivatusvesiä. Suojeltavat kohteet Tuotantoalueelta noin 1 km:n päässä on luokkaan III luokiteltu Ristiharjun pohjavesialue. Hieman kauempana Majajärven ja Vuorijärven välissä sijaitsee Vuorijärven pohjavesialue, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi alueeksi luokkaan I ja jolla sijaitsee Parkanon kaupungin vedenottamo. Vedenoton vaikutuksesta Maja- ja Vuorijärven vesiä suotautuu Vuorijärven pohjavesialueelle. Tuotantoalueen lähellä ei ole arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä eikä suojelualueita. Asutus ja maankäyttö Turvetuotantoalueen ympäristö on pääosin suota ja metsää. Tuotantokentästä alle 500 m:n etäisyydellä on 5 asuinrakennusta, joista lähin on 250 m:n etäisyydellä. Saukonsuon eteläpuolitse noin 100 m:n etäisyydellä kulkee Parkano-Karvia paikallistie. Alueen lähiympäristössä ei ole ulkoilu- tai virkistysalueita. Vuorijärvessä on Isosaaren yleinen uimaranta. TURVETUOTANTO Saukonsuon eteläosan ojitus turvetuotantoa varten on tehty vuonna 1987, mutta alue ei ole ollut tuotannossa. Alueella suunnitellaan tuotettavaksi jyrsinpolttoturvetta. Tuotantomäärän arvioidaan olevan m 3 vuodessa. Alkuvaiheessa alueella tuotetaan myös kasvu- ja ympäristöturvetta. Tuotannosta poistettavien alueiden vedet johdetaan tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden kautta, kunnes alueet ovat selvästi siirtyneet johonkin muuhun käyttöön ja vedet voidaan erottaa tuotantoalueen vesistä. Suunnitelma vesienjohtamisen muuttamisesta toimitetaan alueellisen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Alueen todennäköisimmät jälkikäyttömuodot ovat maanviljely ja metsätalous.

4 4 Tuotantopäiviä on kesän aikana Turve kuljetetaan Tampereelle tai Valkeakoskelle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Saukonsuon kuivatusvedet suunnitellaan puhdistettaviksi seuraavin vesiensuojelurakentein: - sarkaojien lietesyvennykset ja sarkaojapidättimet - päisteputket tai päisteputkipidättimet - 3 laskeutusallasta Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputkien tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaisiin, joista vedet johdetaan laskuojaan. Saukonsuolla on vuonna 1987 rakennettu laskeutusallas, johon johdetaan ojitetun ja hankitun lisäalueen vedet yhteensä 39 ha:n tuotantoalueelta. Laskeutusallas tullaan korjaamaan mitoitusohjeiden mukaiseksi ja siihen tehdään virtaamansäätöpato. Lisäksi lohkolle 1 rakennetaan 2 uutta virtaamansäätöpatoa, joiden yläpuolelle kaivetaan paloaltaat, jotka toimivat myös lietetaskuina. Hakemuksen mukaan lohkon vesien pintavalutus vaatisi pumppaamon rakentamista eikä kemikalointi ole taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Pumppaamon lisäkustannukset ovat euroa. Hakija katsoo virtaamansäädön olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa tälle lohkolle. Lohkojen 2 ja 3 vedet johdetaan laskeutusaltaisiin ja siitä luontaisena valuntana pintavalutuskentille, kuten luvassa edellytettiin. Kentät ovat 5,2 % (1,5 ha) ja 8 % (1,0 ha) yläpuolisista valuma-alueista (29 ha ja 12,5 ha). Jos lohkon 1 vedet johdettaisiin em. mainituille pintavalutuskentille, myös lohkojen 2 ja 3 vedet olisi pumpattava. Tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija esittää, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, virtaamansäätöpatoja ja pintavalutuskenttiä. Hakija on käyttämällä Vapo Oy:n Länsi-Suomen tulosyksikön alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästötarkkailussa määritettyjä ominaiskuormitusarvoja ottaen huomioon, ettei alue ollut tuotannossa, ja vähentämällä luonnonhuuhtoutuman arvioinut vuotuiset ravinne- ja kiintoainepäästöt Saukonsuolla seuraaviksi:

5 t/a t/a Kokonaisfosfori 0,003 0,003 Kokonaistyppi 0,12 0,10 Kiintoaine 0,7 0,4 5 Saukonsuolta poistuvan veden laatua on mitattu ajoittain vuosina Orgaanisen aineen ja typen pitoisuudet ovat olleet keskimääräisiä ja fosforipitoisuus ja ph alempia kuin edellä mainituilla Länsi-Suomen alueen tuotantoalueilla. Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääoloista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta. Tuotantopäivinä ja turpeen kuljetusaikoina melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Mittausten mukaan meluisimpien työvaiheiden (esim. kentän kunnostuksen) aikana päiväajan ohjearvo 55 db:ä voi ylittyä m:n etäisyydellä ja yöajan ohjearvo 50 db noin 500 m:n etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Saukonsuolta turve kuljetetaan Karvia-Parkano tielle ja siitä edelleen Tampereelle ja Valkeakoskelle. Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Polttoaineita kuluu vuosittain Ristinevan, Latikkanevan, Saukonsuon ja Sarkinnevan tuotantoalueilla yhteensä l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain 800 l, muuta öljyistä jätettä 130 kg, rautaromua 500 kg, akkuromua 40 kg, sekajätettä 4 m 3 ja aumamuoveja kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kerätään. Ongelma- ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet kerätään ja paalataan jälkikäyttöä varten. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettaviksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luontoarvoihin Saukonsuon maisema muuttuu turvetuotannon aloittamisen myötä ja pintakasvillisuus häviää. Maaeliöstön ja linnuston elinmahdollisuudet kaventuvat.

6 6 Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Vuorijärven alueen turvetuotannon suora työllistävä vaikutus on 13 henkilötyövuotta. Alueella voi metsästää vain tuotantokauden ulkopuolella. Tuotantoalueella ei voi marjastaa, mutta lähiympäristössä on siihen sopivia alueita. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Vuorijärveen. Järveen tulee liikaa ravinnekuormitusta, mikä aiheuttaa hapenpuutetta ja rehevyyden lisääntymistä. Hakemuksen mukaan turvetuotannon osuus Vuorijärveen tulevasta fosforikuormituksesta on 5-11 %. Turvepölyn ei arvioida vaikuttavan Kovesjärven veden laatuun. Turvetuotanto lisää vesien humuspitoisuutta, mutta vaikutusalueen vesistöjen vettä ei muutenkaan voisi käyttää talousvetenä. Rehevöityminen haittaa vesistön virkistyskäyttöä aiheuttamalla levämäärien kasvua, vesikasvillisuuden runsastumista ja umpeenkasvua. Aiemmassa luvassa hakija velvoitettiin maksamaan korvauksia turvetuotantoalueiden vesistökuormituksesta aiheutuneesta ja aiheutuvasta virkistyskäyttöhaitasta vuosilta Vuorijärven rantakiinteistöjen omistajille mk ( euroa). Lisäksi hakija määrättiin maksamaan vesiensuojelumaksua mk (706 euroa) vuodessa käytettäväksi vesiensuojelusta johtuviin menoihin. Turvetuotannon osuutta Vuorijärven kalastajamäärien vähenemiseen on vaikea arvioida. Vuorijärven saalislajisto on yksipuolistunut rehevyyden myötä, jota turvetuotanto osaltaan on lisännyt. Vuorijärven haukien elohopeapitoisuus on noussut 1990-luvulla. Keskipitoisuus (0,73 mg/kg) ei kuitenkaan ylitä käyttökelpoisuusrajaa 1 mg/kg. Aiemmassa luvassa hakija on määrätty maksamaan korvauksia turvetuotantoalueiden vesistökuormituksesta aiheutuneesta kalastuksen tuoton menetyksestä vuosilta Vuorijärven kalastuskunnalle mk (3 663 euroa). Lisäksi hakija on velvoitettu maksamaan Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain kalatalousmaksua mk (505 euroa) käytettäväksi kalataloushaittojen vähentämiseen Hanhi-, Maja- ja Vuorijärvellä. Hakijan tiedossa ei ole, että turvetuotanto olisi vaikuttanut lähellä sijaitseviin pohjavesialueisiin eikä tuotanto hakijan käsityksen mukaan jatkossakaan vaaranna pohjavesien laatua tai antoisuutta. Turvetuotannon vaikutusta kaivojen veden laatuun tai määrään ei pidetä todennäköisenä.

7 7 Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 m:n ja pienhiukkasia noin m:n päässä tuotantoalueesta. Tuulitietojen perusteella todennäköisin pölyn leviämissuunta kesäisin on koilliseen. Turvepöly voi tuotannon ollessa käynnissä ja sopivilla tuulilla aiheuttaa viihtyvyyshaittaa lähiasutukselle. Pölyä voi levitä myös Kovesjärven pinnalle. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Luvassa ei hakijan käsityksen mukaan ole tarpeen antaa erityisiä pölyyn liittyviä määräyksiä tuotannon järjestämisestä. Hakemuksen mukaan melun ohjearvot voivat ylittyä lähimpien asuinrakennusten kohdalla kunnostustöiden aikana, mutta tuotantoaikana ylityksiä ei todennäköisesti ole. Häiritsevien meluhaittojen arviointi on vaikeaa. Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelma ja henkilöstöä on koulutettu hätätilanteiden varalta. Hakijalla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Toiminta on vakuutettu ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Hakemuksessa on esitetty käyttö- ja päästötarkkailuohjelma, jonka mukaan Saukonsuolla tehdään täydentävää päästötarkkailua kahtena vuonna lupakauden aikana. Toinen tarkkailuvuosista on kuntoonpanovuosi. Tällöin otetaan vesinäytteet touko-syyskuussa ja niistä analysoidaan kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoaine on yli 20 mg/l, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Hakemuksessa on esitetty vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma. Hakija ei pidä tarpeellisena pölyn ja melun vaikutusten tarkkailua. HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISEMINEN Kalatalousmaksu Hakemuksessa on esitetty, että aiemmassa lupapäätöksessä määrättyä kalatalousmaksua alennettaisiin Vuorijärven alueen turvetuotantoalueiden tuotantokelpoisen pinta-alan vähentymisen suhteessa eli ainakin 22 %:lla.

8 8 KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on esittänyt, että virkistyskäyttöhaitasta maksettavat korvaukset alenevat samassa suhteessa kuin kuormitus. Hakija on arvioinut Vuorijärven alueen turvetuotantoalueiden kuormituksen alenevan Vuorijärvellä 35 %. Kuormituksen alenema johtuu tuotantopinta-alojen pienenemisestä verrattuna aiempaan lupapäätökseen sekä vesienpuhdistuksen tehostamisesta. Tuotannosta ei aiheudu sellaisia pölyvaikutuksia, joista hakija olisi korvausvelvollinen. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Parkanon kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ylä-Satakunta lehdessä. Kuulutuksen jakelussa olleiden puutteiden vuoksi viidelle kiinteistönomistajalle varattiin mahdollisuus esittää muistutus hakemuksen johdosta. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Parkanon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta ja Parkanon kaupungilta. 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että Saukonsuo on pohjoisosiltaan suureksi osaksi ja laiteiltaan osittain ojittamaton. Se on mainittu Parkanon arvokkaissa luontokohteissa. Suo on varattu seutukaavassa ja maakuntakaavaluonnoksessa turvetuotantoon. Viimeksi mainitussa perusteena on ollut se, että alueella on vireillä lupahakemus. Hakemuksessa ei ole selvitystä suon luontoarvoista. Ympäristökeskuksen tekemän arvion perusteella luontoarvot ovat niin merkittävät, ettei alueella tulisi aloittaa turvetuotantoa. Saukonsuo on edustava aapasuo. Suo muodostaa hydrologisesti ehyen kokonaisuuden, suotyyppeinä vallitsevat lyhytkortiset kalvakkanevat ja kalvakkanevarämeet, mutta myös suursaraisuutta esiintyy laajalti. Suo on karu sekä rakenteeltaan, kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan monipuolinen. Suolla vallitsevat eteläisessä Suomessa voimakkaasti harvinaistuneet minerotrofiset suotyypit, joista mm. kalvakkarämeneva katsotaan uhanalaistuneeksi. Edustavia eteläisiä aapasoita on suojelussa niukasti. Saukonsuon pohjoisosan vesiensuojeluratkaisu vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta. Eteläosaan ei voitane toteuttaa pintavalutusta tehty-

9 9 jen ojitusten vuoksi. Jos tuotanto käynnistettäisiin vain lohkolla 1, sen vesien käsittelyssä voitaisiin ehkä hyödyntää pintavalutuskenttää 1. Muutoin ratkaisuksi jäisi laskeutusallas. Hankealueen purkuvesistä Vuorijärvi on mainittu Parkanon arvokkaissa luontokohteissa geologisesti merkittävänä ja kasvistollisesti ja linnustollisesti runsaslajisena kohteena. Vuorijärvi on rehevä, osin umpeenkasvanut ja sen veden laatu on välttävä tai huono talvisten happikatojen vuoksi. Erityisesti tulvatilanteissa Vuorijärven heikko veden laatu voi heikentää rannalla sijaitsevan pohjavedenottamon veden laatua. Vuorijärven kunnostamiseen on annettu lupa Hakija tulee jatkossakin velvoittaa osallistumaan alapuolisten vesistöjen hoitoon kuormitusosuutensa suhteessa. Lupaehtoihin tulisi ottaa yleisenä edellytyksenä, että uomien luiskan kaltevuudet tulee valita sopiviksi siten, ettei tarpeettomia sortumia aiheudu. Ympäristökeskus on saanut hakijalta tarkepiirustukset kaikista laskeutusaltaista. Mittauksen yhteydessä on tehty pieniä korjauksia lähinnä pintapuomeihin ja hakija tulisi velvoittaa korjaamaan altaita tältä osin. Kuormitus- ja vesistötarkkailua voidaan jaksottaa, mutta tarkkailuvuosia tulee olla enemmän kuin kaksi lupakauden aikana. Vesistötarkkailun tulee olla jatkuvaa, koska purkuvesistö on virkistyskäytön ja vedenhankinnan kannalta merkittävä. Vesistötarkkailua tulee tehdä myös keskikesällä, kun virkistyskäyttö on voimakkainta. Kuormitus- ja vesistötarkkailun analyyseihin on lisättävä alkalisuus ja vesistössä myös pohjanläheisen veden kiintoaineen määritys. Tuotannon lopettamisen yhteydessä tulee edellyttää, että muovi- ja romujäte toimitetaan kierrätykseen ja maatumattomasta aineesta tehdyt sihdit ym. putket kerätään pois. Tuotantoalueiden läheisyydessä on useita kiinteistöjä, jotka saattavat kärsiä pöly- ja meluhaitoista. Tuotannossa on käytettävä pölynerottimilla varustettuja imuvaunuja. Ympäristökeskukselle on toimitettava tarkepiirustukset uusista ja mitoituksen vuoksi korjattavista vesiensuojelurakenteista. Ympäristönsuojelun poikkeamista on pidettävä kirjaa ja hakijan on toimitettava sen, tuotannon ja tarkkailujen tiedot ympäristökeskukselle raportointivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. 2) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut Ristinevaa, Sarkinnevaa, Saukonsuota ja Latikkanevaa yhteisesti koskevassa lausunnossaan, että lupa turvetuotantoon voidaan myöntää. Kuormitusta tulee vähentää mahdollisuuksien mukaan. Lupaan tulee sisällyttää seuraavat määräykset:

10 10 1. Luvansaajan on tarkkailtava turvesoiden kuivatusvesien vaikutusta purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TEkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. 2. Luvansaajan on vuodesta 2004 alkaen maksettava Hämeen TEkeskukselle kalatalousmaksua euroa vuodessa. Maksua voidaan käyttää Vuorijärven kalataloudellisten hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, hoitokalastukseen ja muihin tarpeellisiin hoitotoimiin sekä hoidon tulosten seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. TE-keskus on todennut myös, että Vuorijärven yläpuolisessa vesistössä kalataloudellisia haittoja ei ole mahdollista kompensoida, vaan ne on korvattava. Hakijalle määrättyä kalatalousmaksua ei ole käytetty, vaan osakaskunnan kanssa on sovittu, että varoja käytetään vasta Vuorijärven kunnostuksen jälkeen. TE-keskus katsoo, ettei tuotantopinta-alan vähentyminen johda haittojen ja niiden kompensaatiotarpeen vähenemiseen. Haitat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja järveen aiemmin joutuneet ravinteet aiheuttavat haittaa sisäisen kuormituksen vuoksi. Maksun suuruutta on arvioitava niistä toimenpiteistä lähtien, joilla haittoja voidaan vähentää. Näitä toimia voivat olla mm. särkikalojen tehopyynti, ilmastus ja petokalojen istuttaminen, joiden lisäksi maksuun on sisällytettävä toimien tuloksellisuuden seuranta. Kalataloustarkkailua on perusteltua jatkaa, mutta kirjanpitokalastuksesta on tarpeen siirtyä standardoituun koekalastukseen. 3) Parkanon kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että vesistöjen suojelemiseksi tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lähimpiin loma-asuntoihin ja vakituisiin asuntoihin tulisi jättää vähintään 750 m:n etäisyys ja suojapuustoa melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Pohjavesialueiden antoisuus ja veden laatu tulee turvata ja mahdolliset haitat vedenhankinnalle tulee korvata. Hakijalle tulee asettaa velvoite osallistua Vuorijärven kunnostushankkeen kustannuksiin ainakin 15 %:n kustannusosuudella, jos hankkeita käynnistetään luvan voimassaoloaikana. Jos tuotanto aiheuttaa Kovesjärvelle kunnostamistarvetta, hakijan tulee hoitaa sen suunnittelu ja kunnostus kustannuksellaan. Virkistyskäyttöarvon aleneminen tulee korvata läheisten vesistöjen rannanomistajille. Polttonesteitä ja kemikaaleja ei saa varastoida alueilla, joilla voi aiheutua vaaraa pohjavesille tai vesistöille. 4) Parkanon kaupunki on vaatinut, että Saukonsuon lupahakemus hylätään. Vuorijärven pohjavesialueella on kaupungin tärkein vedenottamo. Kaupunki on esittänyt Ristiharjun ja Latikkakankaan pohjavesialueiden luokituksen nostamista luokkaan I, koska ne ovat tärkeimmät kunnan alueella sijaitsevat alueet, joista vettä on saatavissa riittävästi yleiseen vedenhankintaan ja kriisiajan tarpeeseen.

11 11 5) Parkanon kaupungin perusturvalautakunta terveydensuojeluviranomaisena on vaatinut, että lupaa Saukonsuon turvetuotantoon ei tule myöntää pohjaveden turvaamiseksi. Lähimpiin loma- ja vakituisiin asuntoihin tulee jättää vähintään 500 m:n etäisyys ja lähimpien kiinteistöjen osalta myös suojapuustoa. Pohjavesialueiden säilyminen käyttökelpoisina on varmistettava eikä turvetuotanto saa haitata tai vaarantaa talousveden ottamista. Mahdolliset haitat ja vahingot vedenhankinnalle ja vesistöjen tilalle sekä virkistyskäyttöarvon aleneminen kiinteistönomistajille tulee korvata. Vesistöjen suojelemiseksi tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 6) AA (RN:o 6:38, Vuorijärvi, Parkano) on vaatinut korvausta turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamisesta Vuorijärveen 30 vuoden toiminta-ajalta 300 euroa vuodessa eli euroa. Vuorijärven vesi on kesäisin turvetuotannon alettua niin kelvotonta uimiseen, ettei sinne mielellään mene. Uimarantaa on ruopattu, mutta ruopatut kohdat täyttyvät mudalla. Uimaveden laatu heikentää huomattavasti kiinteistön arvoa. 7) BB (RN:o 6:21, Vuorijärvi, Parkano) on vaatinut korvausta rantakiinteistöön kohdistuvasta virkistys- ja viihtyvyyshaitasta, vuokrauksen vaikeutumisesta ja arvon alenemisesta euroa vuosilta Saukonsuon tuotannon aloittamisen jälkeen Vuorijärven loppukin sietokyky on kovalla koetuksella. Virkistyskäyttömahdollisuudet olivat hyvät vielä 1970-luvulla. Nyt kesällä vedessä kelluu humuksinen liete, iholla on uimisen jälkeen humusta, kalanpyydykset limoittuvat yhdessä yössä, kalojen elohopeapitoisuus on lisääntynyt ja kalat ovat maultaan lähes syötäväksi kelpaamattomia. Maa- ja metsätalouden osuus kuormituksesta on nykyisin vähäinen. Kuormitusta järveen tulee myös turvepölynä. 8) CC ja DD (RN:o 6:20, Vuorijärvi, Parkano) ovat vaatineet, että lupaa turvetuotantoon ei tule myöntää Vuorijärveen laskevilla soilla. Jos lupa myönnetään, haitat on korvattava. He ovat vaatineet korvausta rantakiinteistön arvon alenemisesta ja virkistyskäyttöhaitasta euroa vuodessa riippuen haittojen suuruudesta ajalta Vuorijärven tila ja virkistyskäyttökelpoisuus ovat huonontuneet turvetuotannon aloittamisen jälkeen Kesällä vedessä kelluu humuksinen liete, iholla on uimisen jälkeen humusta, kalanpyydykset limoittuvat yhdessä yössä, kalojen elohopeapitoisuus on lisääntynyt ja kalat ovat maultaan lähes syötäväksi kelpaamattomia. Maa- ja metsätalouden osuus kuormituksesta on nykyisin vähäinen. Jos tuotanto jatkuu lähes 30 vuotta Vuorijärvestä tulee kuollut, umpeenkasvanut vesijättömaa. 9) EE (RN:o 6:22, Vuorijärvi, Parkano) vastustaa luvan myöntämistä Saukonsuon tuotantoalueelle. Sen vedet laskisivat suoraan Vuorijärveen, jonka tila on jatkuvasti huonontunut. Energiahuollon turvaaminen ei edellytä Saukonsuon tuotannon aloittamista. Lisäksi hän vaatii korvausta turvetuotannon vesistökuormituksen virkistyskäyttöhaitasta vuosittain 850 kymmenen vuoden ajan ja kesäpaikan arvon alenemisesta 20 % sen arvosta eli

12 12 Vuorijärven tila on jatkuvasti huonontunut. Järven vesi on kesäisin uimakelvotonta eikä se kelpaa pesuvedeksi. Kalojen elohopeapitoisuudet ovat kasvaneet ja maku huonontunut. Kiinteistöjen virkistyskäyttö on alentunut eikä niitä voi vuokrata. Hakemuksessa esitetyt puhdistusmenetelmät ovat riittämättömiä järven tilaa ajatellen ja tulevat tuotannon lopulla vielä heikkenemään. Hakija on velvoitettava asentamaan siirrettäviä kemikaaliasemia olemassa oleville tuotantoalueille. Lisäksi hakija on velvoitettava ilmastamaan Vuorijärveä. EU maksaa osan Vuorijärven kunnostuksesta ja järven kuormituksesta on pyydettävä ympäristökomissaarin lausunto. 10) FF ja GG (RN:o 3:10, Vuorijärvi, Parkano) ovat todenneet, että Saukonsuolle suunniteltu tuotantoalue sijaitsee keskellä kylää ja jos se otetaan tuotantoon kylä ja sen ympäristö tuhoutuu. Luvan myöntämisen edellytyksiä ympäristönsuojelulain 42 :n kohtien 1-5 mukaisesti ei ole. Saukonsuon hanke on kannattamaton huonolaatuisen turpeen vuoksi. Muistuttajien tilan asuinrakennukset sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä Saukonsuosta. Melu ja pöly tulevat asuinympäristöön ja aiheuttavat terveysvaaran ja sellaisen viihtyvyyshaitan, että eläminen pölyn seassa olisi mahdotonta. Muistuttajat kieltävät vesien laskeminen osittain maillaan kulkevaan laskuojaan. Laskuoja menisi asuinrakennusten välistä, turvejäte olisi esteettinen haitta ja pilaisi pohjaveden. Tuotanto aiheuttaisi kohtuutonta rasitusta. Kaikkien hakemuksessa mainittujen soiden jätevedet kulkeutuvat Vuorijärveen, joka sijaitsee pohjavesialueella, josta otetaan 90 % Parkanon kaupungin vedestä. On tehtävä erillinen selvitys siitä, ovatko hakijan tähänastiset toimet aiheuttaneet vaaraa pohjavedelle. 11) Parkanon kalastusalue on edellyttänyt, että tuotantoalueiden laajennuksille ei myönnetä lupaa. Vaikutusalueella olevien kalavesien säilyminen kalastuskelpoisina on varmistettava eikä kalastoa tai kalavesien laatua saa heikentää. Vesistön tilalle ja kalastukselle aiheutetut haitat ja vahingot on korvattava. 12) HH on edustamiensa kiinteistönomistajien puolesta todennut, ettei Saukonsuon toiminta täytä ympäristönsuojelulain 42 :ssä mainittuja luvan myöntämisen edellytyksiä eikä lupaa tule myöntää. Toiminnasta voi aiheutua pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi olennaisesti huonontua. Lisäksi erityiset luonnonolosuhteet vaarantuisivat, kun Saukonsuon kuivattaminen hävittäisi kurkien ja muiden kahlaajalintujen pesimispaikat. Toiminta aiheuttaisi muuta merkittävää ympäristön pilaamista ja kohtuutonta rasitusta naapureille. Saukonsuon lähellä olevan Kovesjärven rannoilla on noin 30 asuntoa. Järvi on matala, ja kuivattamisesta ja pölyämisestä aiheutuva haitta tekisi siitä virkistys- ja talouskäyttöön kelvottoman. Saukonsuon turvetuotanto tekee noin 200 m:n päässä sijaitsevan pesulan toiminnan mahdottomaksi. Aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää, koska haitat ilmenevät osittain välittömästi.

13 13 13) II (RN:ot 10:1 ja 10:3, Majajärvi, Parkano) on ilmoittanut vastustavansa uuden toiminnan aloittamista. 14) JJ ja KK (RN:ot 1:55, 1:56, 5:26 ja 1:47, Vuorijärvi, Parkano) ovat todenneet, että he suhtautuvat kielteisesti lupahakemukseen. Uusien tuotantoalueiden avaaminen lisää kuormitusta ensimmäisinä vuosina, eikä poistuvien alueiden vaikutus pienennä kuormitusta. Hakijan korvausvelvollisuus ja viihtyvyyshaitat pysyvät ainakin entisellään ehkä lisääntyvät. Hakijan korvattava aiheuttamansa haitat ja rakennettava sellaiset puhdistusjärjestelmät, että vesistöjen kuormitus loppuu. Vuorijärven virkistyskäytölle aiheutuu ongelmia kalojen makuhaitoista ja vedenlaadun heikentymisestä. Lupaa toiminnan aloittamiseen ei tule myöntää ennen kuin lupa on lainvoimainen. 15) Vuorijärven kalastuskunta on ilmoittanut, että se suhtautuu kielteisesti uusien tuotantoalueiden käyttöönottoon. Uusien alueiden nostolupia ei saa myöntää eikä toimintaa saa aloittaa ennen kuin lupakäsittely on päättynyt. Hakijan tuotanto ei saa vaarantaa Vuorijärvessä aloitettua kunnostushanketta ja hakijan tulee maksaa kalatalousmaksua vuosittain 760 turvetuotantoalueilta tulevien kuivatusvesien aiheuttamien kalataloudellisten haittojen korvaamiseksi. Hakijan tulee tarkkailla vesistön kuormitusta Pielenjoessa ja osallistua Vuorijärven kunnostukseen todellisen kuormituksensa osuuden (30 %) mukaisesti. Koekalastus tulee säilyttää lupaehdoissa. Saukonsuon ottaminen tuotantoon aiheuttaa turvepölyä Kovesjärveen, jonka veden laatu huononee. Tämä on otettava huomioon haittojen määrittelyssä. Kalavesien laadun jatkuva seuranta on hakijan järjestettävä ja selvitys siitä on annettava vuosittain kalastuskunnalle. Hakija on velvoitettava lisäkorvauksiin, jos vedenlaadun todetaan huonontuneen lupakauden lopussa. Muilta osin edellytetään, että hakijalle aiemmin määrätyt lupaehdot vesioikeuden ja vesiylioikeuden päätöksissä säilyvät. 16) LL (RN:o 6:41, Vuorijärvi, Parkano), MM (RN:ot 2:4 ja 2:5, Sarkinneva, Parkano), NN (RN:o 3, Sarkinneva, Parkano) ja OO (RN:o 1:49, Vuorijärvi, Parkano) ovat todenneet, että he suhtautuvat kielteisesti lupahakemukseen. Hakijan korvausvelvollisuus ja viihtyvyyshaitat pysyvät entisellään. Uusien tuotantoalueiden avaaminen lisää kuormitusta ensimmäisinä vuosina, eikä poistuvien alueiden vaikutus pienennä kuormitusta. Hakijan on korvattava aiheuttamansa haitat vesistön virkistyskäytölle ja rakennettava sellaiset puhdistusjärjestelmät, että vesistön kuormitus ei lisäänny. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin lupa on tullut lainvoimaiseksi. 17) PP (RN:o 1:31, Vuorijärvi, Parkano) vaatii, että hakijalle ei myönnetä uusia ympäristölupia, jotka sallivat päästöt turvealueilta Vuorijärveen tai muihin hakemuksessa mainittuihin järviin. Perusteena on ennen muuta Vuorijärven veden likaantuminen, mutta myös kansan- ja yksityistaloudelliset syyt. Vuorijärven virkistysarvo ja mökkien markkina-arvo ovat huomattavasti alentuneet. Muutaman sadan euron korvaukset eivät ole missään suhteessa vahinkoon.

14 14 18) Kylätoimikunta on todennut, ettei Saukonsuon toiminta täytä ympäristönsuojelulain 42 :ssä mainittuja luvan myöntämisen edellytyksiä eikä lupaa tule myöntää. Toiminnasta voi aiheutua pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi olennaisesti huonontua. Lisäksi erityiset luonnonolosuhteet vaarantuisivat, kun Saukonsuon kuivattaminen hävittäisi kurkien ja muiden kahlaajalintujen pesimispaikat. Toiminta aiheuttaisi muuta merkittävää ympäristön pilaamista ja kohtuutonta rasitusta naapureille. Saukonsuon lähellä olevan Kovesjärven rannoilla on noin 30 asuntoa. Järvi on matala, ja kuivattamisesta ja pölyämisestä aiheutuva haitta tekisi siitä virkistys- ja talouskäyttöön kelvottoman. Saukonsuolta tulevat kuivatusvedet tuhoavat Vuorijärven kunnostushankeen. Saukonsuon turvetuotanto tekee noin 200 m:n päässä sijaitsevan pesulan toiminnan mahdottomaksi. Valtion tai kaupungin on lunastettava kyseinen alue luonnonsuojelualueeksi, joka toimisi lintujen pesimäalueena ja Parkanon pohjavesivarantona. 19) QQ ja RR (RN:o 1:20, Vuorijärvi, Parkano) suhtautuvat kielteisesti hakemukseen. Hakijan korvausvelvollisuus ja viihtyvyyshaitat pysyvät ainakin entisellään, ehkä lisääntyvät. Uusien tuotantoalueiden avaaminen lisää kuormitusta ensimmäisinä vuosina, eikä poistuvien alueiden vaikutus pienennä kuormitusta. Hakijan korvattava aiheuttamansa haitat ja rakennettava sellaiset puhdistusjärjestelmät, että vesistöjen kuormitus loppuu. Soiden kuivatus tulee ehdottomasti kieltää. Hakijan vastine Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että lausuma "Luontoarvojen pinnallisenkin tarkastelun perusteella suolla ei tulisi aloittaa turvetuotantoa" tarkoittaa luvan epäämisvaatimusta. Saukonsuon luvan epäämistä koskevaa vaatimusta ei voida esittää tässä lupakäsittelyssä, koska Länsi-Suomen vesioikeus on aiemmin myöntänyt Saukonsuon tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiselle toistaiseksi voimassa olevan luvan ja tässä käsittelyssä tarkastellaan vain sen ehtojen tarkistamista. Siksi luvan epäämisvaatimus on jätettävä tutkimatta. Jos vaatimus tutkitaan, hakija on todennut, etteivät aapasuot kuulu luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltuihin luontotyyppeihin, joita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Hakija ei löydä lainsäädännöstä normia, jolla aapasuo-luontotyyppi olisi säädetty uhanalaiseksi ja jonka perusteella olisi annettu maankäyttörajoituksia. Aapasoiden suojelu on luontodirektiivin tarkoittamalla tavalla turvattu perustetulla Natura 2000-verkostolla, joihin Saukonsuo ei sisälly. Luonnonsuojelun huomioon ottaminen tarkoittaa sitä, ettei tuotantoalue saa sijoittua suojelualueelle, alueella ei saa olla luonnonsuojelulaissa suojeltuja luontotyyppejä tai rauhoitettuja ja erityisesti suojeltuja eliölajeja sekä viimeksi mainittujen säilymisen kannalta tärkeitä esiintymispaikkoja. Saukonsuolta ei ole tavattu edellä mainittuja. Hakijan mielestä ei ole perusteita antaa erityisiä määräyksiä ojien luiskakaltevuudesta yhden kivennäismaahan kaivetun ojan sortumi-

15 15 en perusteella. Hakijalla ei ole huomauttamista tarkepiirustusten perusteella laskeutusaltaisiin esitettyihin korjausvaatimuksiin. Voimassa oleva velvoite hakijan osallistumisesta Vuorijärven kunnostukseen voidaan pitää voimassa. Muut kuormituksen kohteena olevat uomat ovat kaivettuja, joten hakijalle ei voida asettaa Vuorijärveä laajempaa kunnostuksen osallistumisvelvoitetta. Muilta osin hakijalla ei ole huomauttamista lausunnosta. Hämeen TE-keskuksen lausunnon osalta hakija on todennut, ettei sillä ole huomauttamista tarkkailuvaatimuksen suhteen. Hakija pysyy esityksessään kalatalousmaksun alentamisesta ja viittaa hakemuksessa esitettyihin perusteluihin. AA:n, BB:n, CC:n ja DD:n, EE:n, HH:n ym., II:n, JJ:n ja KK:n, LL:n ym, PP:n sekä QQ:n ja RR:n muistutuksista hakija on todennut, että edeltänyttä aikaa koskevat korvauskysymykset on ratkaistu vesioikeuden ja vesiylioikeuden antamissa päätöksissä. Luvan epäämistä koskevien vaatimusten osalta viitataan siihen mitä ympäristökeskuksen lausunnosta Saukonsuon osalta on lausuttu. Vesiensuojelun tehostamista koskevat vaatimukset on hylättävä, koska Pirkanmaan ympäristökeskus yleisenä valvontaviranomaisena on pitänyt esitettyjä puhdistusmenetelmiä riittävinä. Vuorijärven kunnostus on ratkaistu ja vaatimukset muusta kunnostuksesta on jätettävä tutkimatta tai hylättävä aiheettomina. Pohjaveden muuttamiseen ja pilaamiseen liittyvät vaatimukset ovat aiheettomia. Hankealueelta ei johdeta kuivatusvesiä Kovesjärveen eivätkä ilman kautta tulevat pölymäärät vaikuta järven veden laatuun. Em. perustein ja hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella vaatimukset korvauksista Kovesjärven rantakiinteistöille on hylättävä. Hakijan käsityksen mukaan myös tulevalla lupakaudella aiheutuu korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa saman laajuisesti kuin aiemmalla lupakaudella, mutta haitat ovat selvästi lievempiä. Siksi vuotuiskorvausten tulee olla aiempaan päätökseen verrattuna pienempiä. Osa Saukonsuosta ei ollut toimenpiteiden kohteena menneellä lupakaudella, mutta se oli osa hakemusta ja sen osalta on määrätty korvauksia. Hakija hyväksyy myös menettelyn, jossa em. päätöksissä vuodesta 1986 määrätyt korvaukset muutetaan kertakaikkisiksi eli pääomitetaan 20 vuodelle ja tällä tavoin lasketuista korvauksista vähennetään suoritetut korvaukset, jolloin erotus jää suoritettavaksi. Tällöin korvauksia ei olisi tarpeen käsitellä seuraavilla lupakierroksilla. Ylittäviltä osin korvausvaatimukset on hylättävä aiheettomina. FF:n, GG:n, HH:n ym. ja Parkanon kylätoimikunnan osalta viitataan ympäristökeskuksen kohdalla Saukonsuon osalta esitettyyn. Lisäksi todetaan, että lupaharkinnalla ei saa laajentaa luonnonsuojelua olemassa olevasta. Ympäristölupa on päästölupa ei alueidenkäyttölupa. Suoalueen ojitus ei itsessään ole ympäristönsuojelulain piiriin kuuluva toiminto. Turvetuotannon ympäristövaikutukset alkavat, kun vesistöpäästöä alkaa aiheutua. Alueidenkäyttö järjestetään kaavoituksella ja ympäristöön aiheutuvien päästöjen sallittavuus ympäristölu-

16 16 villa. Melu ja pöly ei aiheuta muistuttajien kiinteistöille korvattavaa haittaa. Saukonsuon kuivatusvedet kulkevat FF:n ja GG:n mailla maantienojaa pitkin eikä ojan syventämiselle tilan mailla ole tarvetta. Ojaan johdetaan maantiealueen lisäksi muiden yläpuolisten alueiden kuivatusvesiä. Vaatimukset ojan suhteen ovat perusteettomat. Parkanon kalastusalueen ja Vuorijärven kalastuskunnan viitataan TE-keskuksen kohdalla ja laajennusalueiden lupakysymysten osalla lausuttuun. Parkanon kaupungin, kaupungin ympäristölautakunnan ja kaupungin perusturvalautakunnan osalta hakija viittaa muiden lausunnonantajien ja muistuttajien kohdalla vastineessa esitettyihin näkemyksiin. Tarkastus Ympäristölupavirasto teki tarkastuksen, jonne oli kutsuttu viranomaiset ja muistuttajat. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. Saukonsuolla tutustuttiin suon luonnontilaiseen pohjoiseen osaan, jossa on vesilampareita. Hakijan on tarkoitus aloittaa kunnostus, kun lupa on lainvoimainen. Kylän asukkaat ovat erittäin huolissaan hankkeen vaikutuksesta vedenottoon. Saukonsuon suunnitellun tuotantoalueen eteläreunasta on tielle noin 100 m ja tieltä suunnilleen saman verran pesularakennukseen. Välissä oleva puusto ei ole hakijan omistamaa. Myös lounaispuolella sijaitsevien talojen osalta on sama tilanne. Kovesjärven rannalla on maatiloja. Saukonsuon eteläosa on esiojitettu vuonna 1987 ja siellä on laskeutusallas. Hakijan mukaan lohkon 1 vedet voidaan pumpata pintavalutuskentälle 1, jossa on yksi metsäoja. Pintavalutuskenttää 2 voidaan laajentaa. Hakijan mielestä vesien johtaminen siten, että tarvitaan 1 pumppaamo on parempi ratkaisu kuin kahden pumppaamon rakentaminen. Vuorijärven kunnostus on alkanut. Joen suulle on kaivettu lietekuoppa ja tehty niittoja. Kalatalousmaksua on käytetty niittoihin ja jatkossa käytetään kalanistutuksiin. Keväällä ja kesällä Vuorijärven hauissa on makuhaittoja. Järvessä oli rapuja vielä 5-6 vuotta sitten, mutta ei ole enää. Hakemuksen täydennys Hakija on toimittanut ympäristölupaviraston pyynnöstä suunnitelman pintavalutuksen järjestämisestä Saukonsuon koko tuotantoalueen kuivatusvesille. Esiojitetusta alueesta lohkolla 1 rajataan kokoojaojilla 1,9 ha:n pintavalutuskenttä. Kaivumaista rakennetaan penkereet kentän ja ojien väliin ja kentällä olevat ojat tukitaan. Loh-

17 17 kon 1 vedet johdetaan ympärivuotisesti rakennettavan pumppausaltaan, pumppaamon ja jakoputken kautta kentän länsireunaan, josta vedet virtaavat pintavaluntana kokoojaojaan ja laskeutusaltaan 1 kautta laskuojaan 1. Kentän koko on 4,4 % yläpuolisesta valumaalueesta (43 ha, josta tuotantoaluetta 36,5 ha). Kentän rakentaminen pienentää lohkon 1 tuotantokelpoista pinta-alaa 2,5 ha. Hakija on viitannut Parkanon arvokkaat luontokohteet julkaisuun, jossa todetaan, että Saukonsuon kasvilajisto on tavanomainen ja suolla tavattavia lintulajeja ovat laulujoutsen, teeri, kurki ja metsähanhi. Suon reunaosat ovat tupasvillarämettä ja keskiosiltaan saranevaa. Suolla on veden virtausta ja vetisiä rimpiä. MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 17/2005/4, 18/2005/4 ja 20/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Ristinevan, Sarkinnevan ja Latikkanevan turvetuotantoon Parkanon kaupungissa. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Saukonsuon turvetuotantoon Parkanon kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 78 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.

18 18 Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteiden on oltava tämän päätöksen mukaisia ennen kuntoonpano-ojitusten aloittamista. Rakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä virtausta säätelevät padot, laskeutusaltaat ja muut vesienkäsittelyrakenteet sekä ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjaveden suojaaminen 6) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä toimenpiteistä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista tai purkaantumista.

19 19 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 7) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttavia tuotantotoimenpiteitä jyrsimisestä aumaukseen tai lastausta ei saa tehdä lohkolla 1 pohjoisen ja idän välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Lohkolla on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo Kunnostustoimenpiteitä ei saa tehdä lohkolla 1 klo 22-7 välisenä aikana. 9) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 10) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 11) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.

20 20 Tarkkailut Kunnossapitovelvoite 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua esittämänsä ohjelman mukaisesti täydennettynä seuraavasti: - päästötarkkailua on tehtävä kuntoonpanotöiden aikana sekä kahtena vuonna sen jälkeen ja kahtena vuonna ennen tarkistushakemuksen tekemistä, - kuntoonpanotöiden aikana vesinäytteet on otettava lohkon 1 pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta kerran kahdessa viikossa ja virtaama mitattava päivittäin, - tuotantoaikana vesinäytteet on otettava lohkon 1 pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesäheinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-tammikuu), - näytteiden mittaustuloksia verrataan Ristinevan mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena sen tutkimustuloksia. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannosta aiheutuvan pölyn ja melun vaikutuksia on tarkkailtava lähitilojen pihapiirissä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 600 euroa kalatalousmaksua Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuk-

21 Korvaukset 21 selle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kala- ja rapukannoille sekä kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava vuodelta 2005 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 17) Luvan saajan on osallistuttava 4 %:n kustannusosuudella Vuorijärven kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi käynnissä olevan kunnostussuunnitelman tai Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän muun suunnitelman mukaisesti. 18) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Luvan saajan on maksettava Saukonsuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta aiheutuneesta ja aiheutuvasta virkistyskäyttöhaitasta Vuorijärven rantakiinteistöjen omistajille vuosilta seuraavat kertakaikkiset korvaukset: Vuorijärvi Tilan nimi RN:o Omistajat Korvaus yhteensä euroa Majajärven kylä Erola 40:3 Tietoverkossa olevasta päätöksestä on poistettu Vuorijärven kylä omistajatiedot ja korvaussummat. Länsiranta 1:29 Päivärinta 1:30 Eevanlahti 1:31 Tapiola 1:32 Veikonniemi 1:34 Kuusiranta 1:36 Kuusirinne 1:37 Piilovaara 1:44 Jyrkkä 1:49 Rinne 1:50 Viihtylä 1:51 Isosaarenranta 1:54 Vanhatalo 1:55 Rautaniemi 1:56 Jännike 1:58 Rautalahti 6:33 Kuusenranta 6:15 Koivuranta 6:18 Rantavainio 6:19 Mäntyranta 6:20 Rantamaja 6:21 Mökkiranta 6:22 Toivonen 6:38 Saarela 6:41