YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 140/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 258 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 140/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 258 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Saukonsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta, Parkano, Vaasan hallinto oikeuden palauttama asia Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ASIAN AIEMMAT VAIHEET Saukonsuon tuotantoalue sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Parkanon taajamasta luoteeseen. Hankealueen tuotantokelpoinen pintaala on 80,5 ha. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä 19/2005/4 myöntänyt ympäristöluvan Saukonsuon turvetuotannolle ja toiminnan aloittamiselle laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta. Vaasan hallinto oikeus on antamallaan päätöksellä 06/0243/1 on kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen kaikilta osin ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristölupaviraston tulee ratkaista luvan myöntämisen edellytykset kaikilta osin uudestaan. Päätöksen perusteluissa hallinto oikeus totesi, että Saukonsuon välittömässä läheisyydessä on useita asuinkiinteistöjä. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 250 metriä. Saukonsuon suunniteltu tuotantoaika on 25 vuotta. Hankkeen toteuttamisen pölyvaikutuksista ei ole teetetty leviämismallilaskelmia, niitä ei ole vertailtu valtioneuvoston ilman laatua koskevan asetuksen 3 :ssä oleviin hiukkasten raja arvoihin eikä kiinnitetty riittävää huomiota asetuksessa asetettuihin vaatimuksiin. ALKUPERÄISEN HAKEMUKSEN VIREILLE TULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Saukonsuon turvetuotannolle ja lupaa aloittaa toiminta laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamislupaa hae

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 taan vain pienelle lisäalueelle ja lupa mahdollistaisi kuntoonpanotöiden suorittamisen samanaikaisesti koko alueella. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 101 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 71/1997/2 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan johtaa Ristinevan, Sarkinnevan, Saukonsuon ja Latikkanevan kuivatusvesiä Parkanon Vuorijärveen laskeviin vesiin. Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 184/1998 muuttanut vesioikeuden päätöksen määräyksiä mm. Vuorijärven ilmastusvelvoitteen, korvausten, ruoppausten ja vesikasvien niiton osalta. Lupaan sisältyi vesienkäsittelyrakenteiden määräysten lisäksi käyttö, kuormitus, vesistö ja kalataloustarkkailu, vesiensuojelu ja kalatalousmaksu, korvauksia Vuorijärven ja Majajärven vesialueiden omistajille ja Maja, Hanhi ja Vuorijärven ranta asukkaille sekä velvollisuus osallistua Vuorijärven kunnostukseen. Lupa on voimassa toistaiseksi, mutta Vapo Oy:n oli tehtävä mennessä hakemus luvan määräysten tarkistamisesta. Hakija omistaa Saukonsuolla 54,8 ha ja on vuokrannut 44 ha sopimuksella, jonka voimassaolo päättyy vuonna Vuonna 1994 tehdyillä kahdella kaupalla hakija on hankkinut lohkon 1 koillisosasta 11 ha:n tuotantoalueen, joka ei sisälly aiempaan vesioikeuden lupaan. Päätöksessä, jolla valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, jäi vahvistamatta Saukonsuon turpeenottoalue EO 027 ja Sarkinkeitaan turpeenottoalueen EO 030 pohjoisosa. Maakuntakaavassa todetaan, että maakuntakaava ei estä turpeenottoa kaavaan merkittyjen alueiden ulkopuolella, jos muut turpeenoton edellytykset toteutuvat. Tuotantoalue Saukonsuon pääosa on ojittamatonta, lähes puutonta nevaa. Suolla on ojitettu 28,6 ha:n alue vuonna Valmistelua ei ole jatkettu sen jälkeen ja ojat ovat kasvittuneet. Ojitusalueelle on kasvanut matala taimikko.

3 3 Vesistön tila ja käyttö Saukonsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Vuorijoen (35.535) valuma alueella. Kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Kiusausluomaan ja sitä pitkin Pielenjokeen, joka laskee Vuorijärveen. Vedet virtaavat Vuorijokea pitkin Parkanon Kirkkojärveen. Etäisyys suolta Vuorijärveen on 3,5 km. Pielenjoen vesi on humuspitoista ja laadultaan tyydyttävää tai välttävää. Jokeen tulee vesiä myös Sarkinnevan sekä Majajärven kautta Ristinevan ja Latikkanevan turvetuotantoalueilta. Veden väri ja humuspitoisuus ovat korkeampia kuin yläpuolisessa Majajärvessä. Kesällä Pielenjoen veden ravinnepitoisuudet ovat Majajärven pitoisuuksia korkeammat. Vuorijärven pinta ala on 236 ha ja keskisyvyys vain 1,5 m. Valumaalueen pinta ala on 76 km 2 ja veden viipymä järvessä 56 vrk. Keskivirtaama Vuorijärven luusuassa on 0,72 m 3 /s. Turvetuotantoalueet muodostavat järven valuma alueesta 4,3 %. Järven vesi on rehevää ja humuspitoista ja laatu välttävä. Alusvesi on hapetonta talvella, jolloin pohjasta liukenee ravinteita veteen. Vuodesta 1993 lähtien happi on talvella loppunut myös päällysvedestä lähes joka vuosi. Vuorijärveä on lähivuosina kunnostettu mm. ruoppauksin, vesikasvien niitoin sekä särkikaloja tehokalastamalla. Hakija on osallistunut hankkeen kustannuksiin aiemman lupansa velvoitteen mukaisesti 15 %:n osuudella. Kunnostukselle on myönnetty lupa Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 18/2003/2. Vuorijärvessä kalastetaan verkoilla, katiskoilla ja vapapyydyksillä. Kalastajien määrä on vähentynyt selvästi. Saaliiksi saadaan ahventa, haukea, särkeä, lahnaa sekä vähän madetta ja kuhaa, eniten haukea (yli 40 % saaliista). Tarkkailutulosten mukaan saalis on ollut 17 kg/ha. Vuorijärveen on istutettu siikaa ja kuhaa sekä lahnaa ja haukea. Kuhan ja siian istutustulokset ovat huonot lähinnä talvisten happiongelmien vuoksi. Pahimpina kalastushaittoina pidettiin runsasta vesikasvillisuutta ja pyydysten likaantumista. Myös veden laadun muuttuminen sekä kutu ja pyyntipaikkojen liettyminen koettiin ongelmiksi. Saukonsuolta lähimmillään noin 300 m:n päässä sijaitsee Kovesjärvi, johon ei johdeta tuotantoalueen kuivatusvesiä. Suojeltavat kohteet Tuotantoalueelta noin 1 km:n päässä on luokkaan III luokiteltu Ristiharjun pohjavesialue. Hieman kauempana Majajärven ja Vuorijärven välissä sijaitsee Vuorijärven pohjavesialue, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi alueeksi luokkaan I ja jolla sijaitsee Parkanon kaupungin vedenottamo. Vedenoton vaikutuksesta Maja ja Vuorijärven vesiä suotautuu Vuorijärven pohjavesialueelle. Tuotan

4 4 toalueen lähellä ei ole arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä eikä suojelualueita. Asutus ja maankäyttö Turvetuotantoalueen ympäristö on pääosin suota ja metsää. Tuotantokentästä alle 500 m:n etäisyydellä on viisi asuinrakennusta, joista lähin on 250 m:n etäisyydellä. Saukonsuon eteläpuolitse noin 100 m:n etäisyydellä kulkee Parkano Karvia paikallistie. Alueen lähiympäristössä ei ole ulkoilu tai virkistysalueita. Vuorijärvessä on Isosaaren yleinen uimaranta. TURVETUOTANTO Saukonsuon eteläosan ojitus turvetuotantoa varten on tehty vuonna 1987, mutta alue ei ole ollut tuotannossa. Alueella suunnitellaan tuotettavaksi jyrsinpolttoturvetta. Tuotantomäärän arvioidaan olevan m 3 vuodessa. Alkuvaiheessa alueella tuotetaan myös kasvu ja ympäristöturvetta. Tuotannosta poistettavien alueiden vedet johdetaan tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden kautta, kunnes alueet ovat selvästi siirtyneet johonkin muuhun käyttöön ja vedet voidaan erottaa tuotantoalueen vesistä. Suunnitelma vesienjohtamisen muuttamisesta toimitetaan alueellisen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Alueen todennäköisimmät jälkikäyttömuodot ovat maanviljely ja metsätalous. Tuotantopäiviä on kesän aikana Turve kuljetetaan Tampereelle tai Valkeakoskelle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Saukonsuon kuivatusvedet suunnitellaan puhdistettaviksi seuraavin vesiensuojelurakentein: sarkaojien lietesyvennykset ja sarkaojapidättimet päisteputket tai päisteputkipidättimet 3 laskeutusallasta Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputkien tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaisiin, joista vedet johdetaan laskuojaan. Saukonsuolla on vuonna 1987 rakennettu laskeutusallas, johon johdetaan ojitetun ja hankitun lisäalueen vedet yhteensä 39 ha:n tuotantoalueelta. Laskeutusallas tullaan korjaamaan mitoitusohjeiden mukaiseksi ja siihen tehdään virtaamansäätöpato. Lisäksi lohkolle 1 rakennetaan 2 uutta virtaamansäätöpatoa, joiden yläpuolelle kaivetaan paloaltaat, jotka toimivat myös lietetaskuina. Hakemuksen mu

5 5 kaan lohkon vesien pintavalutus vaatisi pumppaamon rakentamista eikä kemikalointi ole taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Pumppaamon lisäkustannukset ovat euroa. Hakija katsoo virtaamansäädön olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa tälle lohkolle. Lohkojen 2 ja 3 vedet johdetaan laskeutusaltaisiin ja siitä luontaisena valuntana pintavalutuskentille, kuten luvassa edellytettiin. Kentät ovat 5,2 % (1,5 ha) ja 8 % (1,0 ha) yläpuolisista valuma alueista (29 ha ja 12,5 ha). Jos lohkon 1 vedet johdettaisiin em. mainituille pintavalutuskentille, myös lohkojen 2 ja 3 vedet olisi pumpattava. Tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija esittää, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, virtaamansäätöpatoja ja pintavalutuskenttiä. Päästöt vesistöön Hakija on käyttämällä Vapo Oy:n Länsi Suomen tulosyksikön alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästötarkkailussa määritettyjä ominaiskuormitusarvoja ottaen huomioon, ettei alue ollut tuotannossa, ja vähentämällä luonnonhuuhtoutuman arvioinut vuotuiset ravinne ja kiintoainepäästöt Saukonsuolla seuraaviksi: t/a t/a Kokonaisfosfori 0,003 0,003 Kokonaistyppi 0,12 0,10 Kiintoaine 0,7 0,4 Saukonsuolta poistuvan veden laatua on mitattu ajoittain vuosina Orgaanisen aineen ja typen pitoisuudet ovat olleet keskimääräisiä ja fosforipitoisuus ja ph alempia kuin edellä mainituilla Länsi Suomen alueen tuotantoalueilla. Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääoloista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta. Tuotantopäivinä ja turpeen kuljetusaikoina melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Mittausten mukaan meluisimpien työvaiheiden (esim. kentän kunnostuksen) aikana päiväajan ohjearvo 55 db:ä voi ylittyä

6 6 m:n etäisyydellä ja yöajan ohjearvo 50 db noin 500 m:n etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Saukonsuolta turve kuljetetaan Karvia Parkano tielle ja siitä edelleen Tampereelle ja Valkeakoskelle. Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Polttoaineita kuluu vuosittain Ristinevan, Latikkanevan, Saukonsuon ja Sarkinnevan tuotantoalueilla yhteensä l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain 800 l, muuta öljyistä jätettä 130 kg, rautaromua 500 kg, akkuromua 40 kg, sekajätettä 4 m 3 ja aumamuoveja kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kerätään. Ongelma ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet kerätään ja paalataan jälkikäyttöä varten. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettaviksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luontoarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Saukonsuon maisema muuttuu turvetuotannon aloittamisen myötä ja pintakasvillisuus häviää. Maaeliöstön ja linnuston elinmahdollisuudet kaventuvat. Vuorijärven alueen turvetuotannon suora työllistävä vaikutus on 13 henkilötyövuotta. Alueella voi metsästää vain tuotantokauden ulkopuolella. Tuotantoalueella ei voi marjastaa, mutta lähiympäristössä on siihen sopivia alueita. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Vuorijärveen. Järveen tulee liikaa ravinnekuormitusta, mikä aiheuttaa hapenpuutetta ja rehevyyden lisääntymistä. Hakemuksen mukaan turvetuotannon osuus Vuorijärveen tulevasta fosforikuormituksesta on 5 11 %. Turvepölyn ei arvioida vaikuttavan Kovesjärven veden laatuun. Turvetuotanto lisää vesien humuspitoisuutta, mutta vaikutusalueen vesistöjen vettä ei muutenkaan voisi käyttää talousvetenä. Rehevöityminen haittaa vesistön virkistyskäyttöä aiheuttamalla levämäärien kasvua, vesikasvillisuuden runsastumista ja umpeenkasvua. Aiemmassa luvassa hakija velvoitettiin maksamaan korvauksia turvetuotantoalueiden vesistökuormituksesta aiheutuneesta ja aiheutuvasta virkistyskäyttöhaitasta vuosilta Vuorijärven ranta

7 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit 7 kiinteistöjen omistajille mk ( euroa). Lisäksi hakija määrättiin maksamaan vesiensuojelumaksua mk (706 euroa) vuodessa käytettäväksi vesiensuojelusta johtuviin menoihin. Turvetuotannon osuutta Vuorijärven kalastajamäärien vähenemiseen on vaikea arvioida. Vuorijärven saalislajisto on yksipuolistunut rehevyyden myötä, jota turvetuotanto osaltaan on lisännyt. Vuorijärven haukien elohopeapitoisuus on noussut 1990 luvulla. Keskipitoisuus (0,73 mg/kg) ei kuitenkaan ylitä käyttökelpoisuusrajaa 1 mg/kg. Aiemmassa luvassa hakija on määrätty maksamaan korvauksia turvetuotantoalueiden vesistökuormituksesta aiheutuneesta kalastuksen tuoton menetyksestä vuosilta Vuorijärven kalastuskunnalle mk (3 663 euroa). Lisäksi hakija on velvoitettu maksamaan Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselle vuosittain kalatalousmaksua mk (505 euroa) käytettäväksi kalataloushaittojen vähentämiseen Hanhi, Maja ja Vuorijärvellä. Hakijan tiedossa ei ole, että turvetuotanto olisi vaikuttanut lähellä sijaitseviin pohjavesialueisiin eikä tuotanto hakijan käsityksen mukaan jatkossakaan vaaranna pohjavesien laatua tai antoisuutta. Turvetuotannon vaikutusta kaivojen veden laatuun tai määrään ei pidetä todennäköisenä. Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 m:n ja pienhiukkasia noin m:n päässä tuotantoalueesta. Tuulitietojen perusteella todennäköisin pölyn leviämissuunta kesäisin on koilliseen. Turvepöly voi tuotannon ollessa käynnissä ja sopivilla tuulilla aiheuttaa viihtyvyyshaittaa lähiasutukselle. Pölyä voi levitä myös Kovesjärven pinnalle. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Luvassa ei hakijan käsityksen mukaan ole tarpeen antaa erityisiä pölyyn liittyviä määräyksiä tuotannon järjestämisestä. Hakemuksen mukaan melun ohjearvot voivat ylittyä lähimpien asuinrakennusten kohdalla kunnostustöiden aikana, mutta tuotantoaikana ylityksiä ei todennäköisesti ole. Häiritsevien meluhaittojen arviointi on vaikeaa. Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelma ja henkilöstöä on koulutettu hätätilanteiden varalta. Hakijalla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Toiminta on vakuutettu ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.

8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu 8 Hakemuksessa on esitetty käyttö ja päästötarkkailuohjelma, jonka mukaan Saukonsuolla tehdään täydentävää päästötarkkailua kahtena vuonna lupakauden aikana. Toinen tarkkailuvuosista on kuntoonpanovuosi. Tällöin otetaan vesinäytteet touko syyskuussa ja niistä analysoidaan kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoaine on yli 20 mg/l, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Hakemuksessa on esitetty vesistö ja kalataloustarkkailuohjelma. Hakija ei pidä tarpeellisena pölyn ja melun vaikutusten tarkkailua. HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISEMINEN Kalatalousmaksu KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksessa on esitetty, että aiemmassa lupapäätöksessä määrättyä kalatalousmaksua alennettaisiin Vuorijärven alueen turvetuotantoalueiden tuotantokelpoisen pinta alan vähentymisen suhteessa eli ainakin 22 %:lla. Hakija on esittänyt, että virkistyskäyttöhaitasta maksettavat korvaukset alenevat samassa suhteessa kuin kuormitus. Hakija on arvioinut Vuorijärven alueen turvetuotantoalueiden kuormituksen alenevan Vuorijärvellä 35 %. Kuormituksen alenema johtuu tuotantopinta alojen pienenemisestä verrattuna aiempaan lupapäätökseen sekä vesienpuhdistuksen tehostamisesta. Tuotannosta ei aiheudu sellaisia pölyvaikutuksia, joista hakija olisi korvausvelvollinen. Lupahakemuksesta tiedottaminen vuonna 2003 Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Parkanon kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ylä Satakunta lehdessä. Kuulutuksen jakelussa olleiden puutteiden vuoksi viidelle kiinteistönomistajalle varattiin mahdollisuus esittää muistutus hakemuksen johdosta. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskuk

9 9 selta, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Parkanon kaupungin ympäristön ja terveydensuojeluviranomaiselta ja Parkanon kaupungilta. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet vuonna ) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että Saukonsuo on pohjoisosiltaan suureksi osaksi ja laiteiltaan osittain ojittamaton. Se on mainittu Parkanon arvokkaissa luontokohteissa. Suo on varattu seutukaavassa ja maakuntakaavaluonnoksessa turvetuotantoon. Viimeksi mainitussa perusteena on ollut se, että alueella on vireillä lupahakemus. Hakemuksessa ei ole selvitystä suon luontoarvoista. Ympäristökeskuksen tekemän arvion perusteella luontoarvot ovat niin merkittävät, ettei alueella tulisi aloittaa turvetuotantoa. Saukonsuo on edustava aapasuo. Suo muodostaa hydrologisesti ehyen kokonaisuuden, suotyyppeinä vallitsevat lyhytkortiset kalvakkanevat ja kalvakkanevarämeet, mutta myös suursaraisuutta esiintyy laajalti. Suo on karu sekä rakenteeltaan, kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan monipuolinen. Suolla vallitsevat eteläisessä Suomessa voimakkaasti harvinaistuneet minerotrofiset suotyypit, joista mm. kalvakkarämeneva katsotaan uhanalaistuneeksi. Edustavia eteläisiä aapasoita on suojelussa niukasti. Saukonsuon pohjoisosan vesiensuojeluratkaisu vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta. Eteläosaan ei voitane toteuttaa pintavalutusta tehtyjen ojitusten vuoksi. Jos tuotanto käynnistettäisiin vain lohkolla 1, sen vesien käsittelyssä voitaisiin ehkä hyödyntää pintavalutuskenttää 1. Muutoin ratkaisuksi jäisi laskeutusallas. Hankealueen purkuvesistä Vuorijärvi on mainittu Parkanon arvokkaissa luontokohteissa geologisesti merkittävänä ja kasvistollisesti ja linnustollisesti runsaslajisena kohteena. Vuorijärvi on rehevä, osin umpeenkasvanut ja sen veden laatu on välttävä tai huono talvisten happikatojen vuoksi. Erityisesti tulvatilanteissa Vuorijärven heikko veden laatu voi heikentää rannalla sijaitsevan pohjavedenottamon veden laatua. Vuorijärven kunnostamiseen on annettu lupa Hakija tulee jatkossakin velvoittaa osallistumaan alapuolisten vesistöjen hoitoon kuormitusosuutensa suhteessa. Lupaehtoihin tulisi ottaa yleisenä edellytyksenä, että uomien luiskan kaltevuudet tulee valita sopiviksi siten, ettei tarpeettomia sortumia aiheudu. Ympäristökeskus on saanut hakijalta tarkepiirustukset kaikista laskeutusaltaista. Mittauksen yhteydessä on tehty pieniä korjauksia lähinnä pintapuomeihin ja hakija tulisi velvoittaa korjaamaan altaita tältä osin. Kuormitus ja vesistötarkkailua voidaan jaksottaa, mutta tarkkailuvuosia tulee olla enemmän kuin kaksi lupakauden aikana. Vesistötarkkailun tulee olla jatkuvaa, koska purkuvesistö on virkistyskäytön ja vedenhankinnan kannalta merkittävä. Vesistötarkkailua tulee teh

10 10 dä myös keskikesällä, kun virkistyskäyttö on voimakkainta. Kuormitus ja vesistötarkkailun analyyseihin on lisättävä alkalisuus ja vesistössä myös pohjanläheisen veden kiintoaineen määritys. Tuotannon lopettamisen yhteydessä tulee edellyttää, että muovi ja romujäte toimitetaan kierrätykseen ja maatumattomasta aineesta tehdyt sihdit ym. putket kerätään pois. Tuotantoalueiden läheisyydessä on useita kiinteistöjä, jotka saattavat kärsiä pöly ja meluhaitoista. Tuotannossa on käytettävä pölynerottimilla varustettuja imuvaunuja. Ympäristökeskukselle on toimitettava tarkepiirustukset uusista ja mitoituksen vuoksi korjattavista vesiensuojelurakenteista. Ympäristönsuojelun poikkeamista on pidettävä kirjaa ja hakijan on toimitettava sen, tuotannon ja tarkkailujen tiedot ympäristökeskukselle raportointivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. 2) Hämeen työvoima ja elinkeinokeskus on todennut Ristinevaa, Sarkinnevaa, Saukonsuota ja Latikkanevaa yhteisesti koskevassa lausunnossaan, että lupa turvetuotantoon voidaan myöntää. Kuormitusta tulee vähentää mahdollisuuksien mukaan. Lupaan tulee sisällyttää seuraavat määräykset: 1. Luvansaajan on tarkkailtava turvesoiden kuivatusvesien vaikutusta purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen Hämeen TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TEkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. 2. Luvansaajan on vuodesta 2004 alkaen maksettava Hämeen TEkeskukselle kalatalousmaksua euroa vuodessa. Maksua voidaan käyttää Vuorijärven kalataloudellisten hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, hoitokalastukseen ja muihin tarpeellisiin hoitotoimiin sekä hoidon tulosten seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. TE keskus on todennut myös, että Vuorijärven yläpuolisessa vesistössä kalataloudellisia haittoja ei ole mahdollista kompensoida, vaan ne on korvattava. Hakijalle määrättyä kalatalousmaksua ei ole käytetty, vaan osakaskunnan kanssa on sovittu, että varoja käytetään vasta Vuorijärven kunnostuksen jälkeen. TE keskus katsoo, ettei tuotantopinta alan vähentyminen johda haittojen ja niiden kompensaatiotarpeen vähenemiseen. Haitat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja järveen aiemmin joutuneet ravinteet aiheuttavat haittaa sisäisen kuormituksen vuoksi. Maksun suuruutta on arvioitava niistä toimenpiteistä lähtien, joilla haittoja voidaan vähentää. Näitä toimia voivat olla mm. särkikalojen tehopyynti, ilmastus ja petokalojen istuttaminen, joiden lisäksi maksuun on sisällytettävä toimien tuloksellisuuden seuranta. Kalataloustarkkailua on perusteltua jatkaa, mutta kirjanpitokalastuksesta on tarpeen siirtyä standardoituun koekalastukseen.

11 11 3) Parkanon kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että vesistöjen suojelemiseksi tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lähimpiin loma asuntoihin ja vakituisiin asuntoihin tulisi jättää vähintään 750 m:n etäisyys ja suojapuustoa melu ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Pohjavesialueiden antoisuus ja veden laatu tulee turvata ja mahdolliset haitat vedenhankinnalle tulee korvata. Hakijalle tulee asettaa velvoite osallistua Vuorijärven kunnostushankkeen kustannuksiin ainakin 15 %:n kustannusosuudella, jos hankkeita käynnistetään luvan voimassaoloaikana. Jos tuotanto aiheuttaa Kovesjärvelle kunnostamistarvetta, hakijan tulee hoitaa sen suunnittelu ja kunnostus kustannuksellaan. Virkistyskäyttöarvon aleneminen tulee korvata läheisten vesistöjen rannanomistajille. Polttonesteitä ja kemikaaleja ei saa varastoida alueilla, joilla voi aiheutua vaaraa pohjavesille tai vesistöille. 4) Parkanon kaupunki on vaatinut, että Saukonsuon lupahakemus hylätään. Vuorijärven pohjavesialueella on kaupungin tärkein vedenottamo. Kaupunki on esittänyt Ristiharjun ja Latikkakankaan pohjavesialueiden luokituksen nostamista luokkaan I, koska ne ovat tärkeimmät kunnan alueella sijaitsevat alueet, joista vettä on saatavissa riittävästi yleiseen vedenhankintaan ja kriisiajan tarpeeseen. 5) Parkanon kaupungin perusturvalautakunta terveydensuojeluviranomaisena on vaatinut, että lupaa Saukonsuon turvetuotantoon ei tule myöntää pohjaveden turvaamiseksi. Lähimpiin loma ja vakituisiin asuntoihin tulee jättää vähintään 500 m:n etäisyys ja lähimpien kiinteistöjen osalta myös suojapuustoa. Pohjavesialueiden säilyminen käyttökelpoisina on varmistettava eikä turvetuotanto saa haitata tai vaarantaa talousveden ottamista. Mahdolliset haitat ja vahingot vedenhankinnalle ja vesistöjen tilalle sekä virkistyskäyttöarvon aleneminen kiinteistönomistajille tulee korvata. Vesistöjen suojelemiseksi tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 6) AA (RN:o 6:38, Vuorijärvi, Parkano) on vaatinut korvausta turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamisesta Vuorijärveen 30 vuoden toiminta ajalta 300 euroa vuodessa eli euroa. Vuorijärven vesi on kesäisin turvetuotannon alettua niin kelvotonta uimiseen, ettei sinne mielellään mene. Uimarantaa on ruopattu, mutta ruopatut kohdat täyttyvät mudalla. Uimaveden laatu heikentää huomattavasti kiinteistön arvoa. 7) BB (RN:o 6:21, Vuorijärvi, Parkano) on vaatinut korvausta rantakiinteistöön kohdistuvasta virkistys ja viihtyvyyshaitasta, vuokrauksen vaikeutumisesta ja arvon alenemisesta euroa vuosilta Saukonsuon tuotannon aloittamisen jälkeen Vuorijärven loppukin sietokyky on kovalla koetuksella. Virkistyskäyttömahdollisuudet olivat hyvät vielä 1970 luvulla. Nyt kesällä vedessä kelluu humuksinen liete, iholla on uimisen jälkeen humusta, kalanpyydykset limoittuvat yhdessä yössä, kalojen elohopeapitoisuus on lisääntynyt ja kalat ovat maultaan lähes syötäväksi kelpaamattomia. Maa ja metsätalouden osuus kuormituksesta on nykyisin vähäinen. Kuormitusta järveen tulee myös turvepölynä.

12 12 8) CC ja DD (RN:o 6:20, Vuorijärvi, Parkano) ovat vaatineet, että lupaa turvetuotantoon ei tule myöntää Vuorijärveen laskevilla soilla. Jos lupa myönnetään, haitat on korvattava. He ovat vaatineet korvausta rantakiinteistön arvon alenemisesta ja virkistyskäyttöhaitasta euroa vuodessa riippuen haittojen suuruudesta ajalta Vuorijärven tila ja virkistyskäyttökelpoisuus ovat huonontuneet turvetuotannon aloittamisen jälkeen Kesällä vedessä kelluu humuksinen liete, iholla on uimisen jälkeen humusta, kalanpyydykset limoittuvat yhdessä yössä, kalojen elohopeapitoisuus on lisääntynyt ja kalat ovat maultaan lähes syötäväksi kelpaamattomia. Maa ja metsätalouden osuus kuormituksesta on nykyisin vähäinen. Jos tuotanto jatkuu lähes 30 vuotta Vuorijärvestä tulee kuollut, umpeenkasvanut vesijättömaa. 9) EE (RN:o 6:22, Vuorijärvi, Parkano) vastustaa luvan myöntämistä Saukonsuon tuotantoalueelle. Sen vedet laskisivat suoraan Vuorijärveen, jonka tila on jatkuvasti huonontunut. Energiahuollon turvaaminen ei edellytä Saukonsuon tuotannon aloittamista. Lisäksi hän vaatii korvausta turvetuotannon vesistökuormituksen virkistyskäyttöhaitasta vuosittain 850 kymmenen vuoden ajan ja kesäpaikan arvon alenemisesta 20 % sen arvosta eli Vuorijärven tila on jatkuvasti huonontunut. Järven vesi on kesäisin uimakelvotonta eikä se kelpaa pesuvedeksi. Kalojen elohopeapitoisuudet ovat kasvaneet ja maku huonontunut. Kiinteistöjen virkistyskäyttö on alentunut eikä niitä voi vuokrata. Hakemuksessa esitetyt puhdistusmenetelmät ovat riittämättömiä järven tilaa ajatellen ja tulevat tuotannon lopulla vielä heikkenemään. Hakija on velvoitettava asentamaan siirrettäviä kemikaaliasemia olemassa oleville tuotantoalueille. Lisäksi hakija on velvoitettava ilmastamaan Vuorijärveä. EU maksaa osan Vuorijärven kunnostuksesta ja järven kuormituksesta on pyydettävä ympäristökomissaarin lausunto. 10) FF ja GG (RN:o 3:10, Vuorijärvi, Parkano) ovat todenneet, että Saukonsuolle suunniteltu tuotantoalue sijaitsee keskellä kylää ja jos se otetaan tuotantoon kylä ja sen ympäristö tuhoutuu. Luvan myöntämisen edellytyksiä ympäristönsuojelulain 42 :n kohtien 1 5 mukaisesti ei ole. Saukonsuon hanke on kannattamaton huonolaatuisen turpeen vuoksi. Muistuttajien tilan asuinrakennukset sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä Saukonsuosta. Melu ja pöly tulevat asuinympäristöön ja aiheuttavat terveysvaaran ja sellaisen viihtyvyyshaitan, että eläminen pölyn seassa olisi mahdotonta. Muistuttajat kieltävät vesien laskeminen osittain maillaan kulkevaan laskuojaan. Laskuoja menisi asuinrakennusten välistä, turvejäte olisi esteettinen haitta ja pilaisi pohjaveden. Tuotanto aiheuttaisi kohtuutonta rasitusta. Kaikkien hakemuksessa mainittujen soiden jätevedet kulkeutuvat Vuorijärveen, joka sijaitsee pohjavesialueella, josta otetaan 90 % Parkanon kaupungin vedestä. On tehtävä erillinen selvitys siitä, ovatko hakijan tähänastiset toimet aiheuttaneet vaaraa pohjavedelle. Lupaa turvetuotantoon ei saa myöntää.

13 13 11) Parkanon kalastusalue on edellyttänyt, että tuotantoalueiden laajennuksille ei myönnetä lupaa. Vaikutusalueella olevien kalavesien säilyminen kalastuskelpoisina on varmistettava eikä kalastoa tai kalavesien laatua saa heikentää. Vesistön tilalle ja kalastukselle aiheutetut haitat ja vahingot on korvattava. 12) HH on edustamiensa kiinteistönomistajien puolesta todennut, ettei Saukonsuon toiminta täytä ympäristönsuojelulain 42 :ssä mainittuja luvan myöntämisen edellytyksiä eikä lupaa tule myöntää. Toiminnasta voi aiheutua pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi olennaisesti huonontua. Lisäksi erityiset luonnonolosuhteet vaarantuisivat, kun Saukonsuon kuivattaminen hävittäisi kurkien ja muiden kahlaajalintujen pesimispaikat. Toiminta aiheuttaisi muuta merkittävää ympäristön pilaamista ja kohtuutonta rasitusta naapureille. Saukonsuon lähellä olevan Kovesjärven rannoilla on noin 30 asuntoa. Järvi on matala, ja kuivattamisesta ja pölyämisestä aiheutuva haitta tekisi siitä virkistys ja talouskäyttöön kelvottoman. Saukonsuon turvetuotanto tekee noin 200 m:n päässä sijaitsevan pesulan toiminnan mahdottomaksi. Aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää, koska haitat ilmenevät osittain välittömästi. 13) II (RN:ot 10:1 ja 10:3, Majajärvi, Parkano) on ilmoittanut vastustavansa uuden toiminnan aloittamista. 14) JJ ja KK (RN:ot 1:55, 1:56, 5:26 ja 1:47, Vuorijärvi, Parkano) ovat todenneet, että he suhtautuvat kielteisesti lupahakemukseen. Uusien tuotantoalueiden avaaminen lisää kuormitusta ensimmäisinä vuosina, eikä poistuvien alueiden vaikutus pienennä kuormitusta. Hakijan korvausvelvollisuus ja viihtyvyyshaitat pysyvät ainakin entisellään ehkä lisääntyvät. Hakijan korvattava aiheuttamansa haitat ja rakennettava sellaiset puhdistusjärjestelmät, että vesistöjen kuormitus loppuu. Vuorijärven virkistyskäytölle aiheutuu ongelmia kalojen makuhaitoista ja vedenlaadun heikentymisestä. Lupaa toiminnan aloittamiseen ei tule myöntää ennen kuin lupa on lainvoimainen. 15) Vuorijärven kalastuskunta on ilmoittanut, että se suhtautuu kielteisesti uusien tuotantoalueiden käyttöönottoon. Uusien alueiden nostolupia ei saa myöntää eikä toimintaa saa aloittaa ennen kuin lupakäsittely on päättynyt. Hakijan tuotanto ei saa vaarantaa Vuorijärvessä aloitettua kunnostushanketta ja hakijan tulee maksaa kalatalousmaksua vuosittain 760 turvetuotantoalueilta tulevien kuivatusvesien aiheuttamien kalataloudellisten haittojen korvaamiseksi. Hakijan tulee tarkkailla vesistön kuormitusta Pielenjoessa ja osallistua Vuorijärven kunnostukseen todellisen kuormituksensa osuuden (30 %) mukaisesti. Koekalastus tulee säilyttää lupaehdoissa. Saukonsuon ottaminen tuotantoon aiheuttaa turvepölyä Kovesjärveen, jonka veden laatu huononee. Tämä on otettava huomioon haittojen määrittelyssä. Kalavesien laadun jatkuva seuranta on hakijan järjestettävä ja selvitys siitä on annettava vuosittain kalastuskunnalle. Hakija on velvoitettava lisäkorvauksiin, jos vedenlaadun todetaan huonontuneen lupakauden lopussa. Muilta osin edellytetään, että hakijalle ai

14 14 emmin määrätyt lupaehdot vesioikeuden ja vesiylioikeuden päätöksissä säilyvät. 16) LL (RN:o 6:41, Vuorijärvi, Parkano), MM (RN:ot 2:4 ja 2:5, Sarkinneva, Parkano), NN (RN:o 3, Sarkinneva, Parkano) ja OO (RN:o 1:49, Vuorijärvi, Parkano) ovat todenneet, että he suhtautuvat kielteisesti lupahakemukseen. Hakijan korvausvelvollisuus ja viihtyvyyshaitat pysyvät entisellään. Uusien tuotantoalueiden avaaminen lisää kuormitusta ensimmäisinä vuosina, eikä poistuvien alueiden vaikutus pienennä kuormitusta. Hakijan on korvattava aiheuttamansa haitat vesistön virkistyskäytölle ja rakennettava sellaiset puhdistusjärjestelmät, että vesistön kuormitus ei lisäänny. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin lupa on tullut lainvoimaiseksi. 17) PP (RN:o 1:31, Vuorijärvi, Parkano) vaatii, että hakijalle ei myönnetä uusia ympäristölupia, jotka sallivat päästöt turvealueilta Vuorijärveen tai muihin hakemuksessa mainittuihin järviin. Perusteena on ennen muuta Vuorijärven veden likaantuminen, mutta myös kansan ja yksityistaloudelliset syyt. Vuorijärven virkistysarvo ja mökkien markkina arvo ovat huomattavasti alentuneet. Muutaman sadan euron korvaukset eivät ole missään suhteessa vahinkoon. 18) Kylätoimikunta on todennut, ettei Saukonsuon toiminta täytä ympäristönsuojelulain 42 :ssä mainittuja luvan myöntämisen edellytyksiä eikä lupaa tule myöntää. Toiminnasta voi aiheutua pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi olennaisesti huonontua. Lisäksi erityiset luonnonolosuhteet vaarantuisivat, kun Saukonsuon kuivattaminen hävittäisi kurkien ja muiden kahlaajalintujen pesimispaikat. Toiminta aiheuttaisi muuta merkittävää ympäristön pilaamista ja kohtuutonta rasitusta naapureille. Saukonsuon lähellä olevan Kovesjärven rannoilla on noin 30 asuntoa. Järvi on matala, ja kuivattamisesta ja pölyämisestä aiheutuva haitta tekisi siitä virkistys ja talouskäyttöön kelvottoman. Saukonsuolta tulevat kuivatusvedet tuhoavat Vuorijärven kunnostushankeen. Saukonsuon turvetuotanto tekee noin 200 m:n päässä sijaitsevan pesulan toiminnan mahdottomaksi. Valtion tai kaupungin on lunastettava kyseinen alue luonnonsuojelualueeksi, joka toimisi lintujen pesimäalueena ja Parkanon pohjavesivarantona. 19) QQ ja RR (RN:o 1:20, Vuorijärvi, Parkano) suhtautuvat kielteisesti hakemukseen. Hakijan korvausvelvollisuus ja viihtyvyyshaitat pysyvät ainakin entisellään, ehkä lisääntyvät. Uusien tuotantoalueiden avaaminen lisää kuormitusta ensimmäisinä vuosina, eikä poistuvien alueiden vaikutus pienennä kuormitusta. Hakijan korvattava aiheuttamansa haitat ja rakennettava sellaiset puhdistusjärjestelmät, että vesistöjen kuormitus loppuu. Soiden kuivatus tulee ehdottomasti kieltää.

15 15 Hakijan vastine vuonna 2003 Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että lausuma "Luontoarvojen pinnallisenkin tarkastelun perusteella suolla ei tulisi aloittaa turvetuotantoa" tarkoittaa luvan epäämisvaatimusta. Saukonsuon luvan epäämistä koskevaa vaatimusta ei voida esittää tässä lupakäsittelyssä, koska Länsi Suomen vesioikeus on aiemmin myöntänyt Saukonsuon tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiselle toistaiseksi voimassa olevan luvan ja tässä käsittelyssä tarkastellaan vain sen ehtojen tarkistamista. Siksi luvan epäämisvaatimus on jätettävä tutkimatta. Jos vaatimus tutkitaan, hakija on todennut, etteivät aapasuot kuulu luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltuihin luontotyyppeihin, joita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Hakija ei löydä lainsäädännöstä normia, jolla aapasuo luontotyyppi olisi säädetty uhanalaiseksi ja jonka perusteella olisi annettu maankäyttörajoituksia. Aapasoiden suojelu on luontodirektiivin tarkoittamalla tavalla turvattu perustetulla Natura 2000 verkostolla, joihin Saukonsuo ei sisälly. Luonnonsuojelun huomioon ottaminen tarkoittaa sitä, ettei tuotantoalue saa sijoittua suojelualueelle, alueella ei saa olla luonnonsuojelulaissa suojeltuja luontotyyppejä tai rauhoitettuja ja erityisesti suojeltuja eliölajeja sekä viimeksi mainittujen säilymisen kannalta tärkeitä esiintymispaikkoja. Saukonsuolta ei ole tavattu edellä mainittuja. Hakijan mielestä ei ole perusteita antaa erityisiä määräyksiä ojien luiskakaltevuudesta yhden kivennäismaahan kaivetun ojan sortumien perusteella. Hakijalla ei ole huomauttamista tarkepiirustusten perusteella laskeutusaltaisiin esitettyihin korjausvaatimuksiin. Voimassa oleva velvoite hakijan osallistumisesta Vuorijärven kunnostukseen voidaan pitää voimassa. Muut kuormituksen kohteena olevat uomat ovat kaivettuja, joten hakijalle ei voida asettaa Vuorijärveä laajempaa kunnostuksen osallistumisvelvoitetta. Muilta osin hakijalla ei ole huomauttamista lausunnosta. Hämeen TE keskuksen lausunnon osalta hakija on todennut, ettei sillä ole huomauttamista tarkkailuvaatimuksen suhteen. Hakija pysyy esityksessään kalatalousmaksun alentamisesta ja viittaa hakemuksessa esitettyihin perusteluihin. AA:n, BB:n, CC:n ja DD:n, EE:n, HH:n ym., II:n, KK ja JJ:n, LL:n ym, PP:n sekä QQ ja RR:n muistutuksista hakija on todennut, että edeltänyttä aikaa koskevat korvauskysymykset on ratkaistu vesioikeuden ja vesiylioikeuden antamissa päätöksissä. Luvan epäämistä koskevien vaatimusten osalta viitataan siihen mitä ympäristökeskuksen lausunnosta Saukonsuon osalta on lausuttu. Vesiensuojelun tehostamista koskevat vaatimukset on hylättävä, koska Pirkanmaan ympäristökeskus yleisenä valvontaviranomaisena on pitänyt esitettyjä puhdistusmenetelmiä riittävinä. Vuorijärven kunnostus on ratkaistu ja vaatimukset muusta kunnostuksesta on jätettävä tutkimatta tai hylättävä aiheettomina. Pohjaveden muuttamiseen ja pilaamiseen liittyvät vaatimukset ovat aiheet

16 16 tomia. Hankealueelta ei johdeta kuivatusvesiä Kovesjärveen eivätkä ilman kautta tulevat pölymäärät vaikuta järven veden laatuun. Em. perustein ja hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella vaatimukset korvauksista Kovesjärven rantakiinteistöille on hylättävä. Hakijan käsityksen mukaan myös tulevalla lupakaudella aiheutuu korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa saman laajuisesti kuin aiemmalla lupakaudella, mutta haitat ovat selvästi lievempiä. Siksi vuotuiskorvausten tulee olla aiempaan päätökseen verrattuna pienempiä. Osa Saukonsuosta ei ollut toimenpiteiden kohteena menneellä lupakaudella, mutta se oli osa hakemusta ja sen osalta on määrätty korvauksia. Hakija hyväksyy myös menettelyn, jossa em. päätöksissä vuodesta 1986 määrätyt korvaukset muutetaan kertakaikkisiksi eli pääomitetaan 20 vuodelle ja tällä tavoin lasketuista korvauksista vähennetään suoritetut korvaukset, jolloin erotus jää suoritettavaksi. Tällöin korvauksia ei olisi tarpeen käsitellä seuraavilla lupakierroksilla. Ylittäviltä osin korvausvaatimukset on hylättävä aiheettomina. FF:n, GG:n, HH:n ym. ja Parkanon kylätoimikunnan osalta viitataan ympäristökeskuksen kohdalla Saukonsuon osalta esitettyyn. Lisäksi todetaan, että lupaharkinnalla ei saa laajentaa luonnonsuojelua olemassa olevasta. Ympäristölupa on päästölupa ei alueidenkäyttölupa. Suoalueen ojitus ei itsessään ole ympäristönsuojelulain piiriin kuuluva toiminto. Turvetuotannon ympäristövaikutukset alkavat, kun vesistöpäästöä alkaa aiheutua. Alueidenkäyttö järjestetään kaavoituksella ja ympäristöön aiheutuvien päästöjen sallittavuus ympäristöluvilla. Melu ja pöly ei aiheuta muistuttajien kiinteistöille korvattavaa haittaa. Saukonsuon kuivatusvedet kulkevat Soinien mailla maantienojaa pitkin eikä ojan syventämiselle tilan mailla ole tarvetta. Ojaan johdetaan maantiealueen lisäksi muiden yläpuolisten alueiden kuivatusvesiä. Vaatimukset ojan suhteen ovat perusteettomat. Parkanon kalastusalueen ja Vuorijärven kalastuskunnan viitataan TE keskuksen kohdalla ja laajennusalueiden lupakysymysten osalla lausuttuun. Parkanon kaupungin, kaupungin ympäristölautakunnan ja kaupungin perusturvalautakunnan osalta hakija viittaa muiden lausunnonantajien ja muistuttajien kohdalla vastineessa esitettyihin näkemyksiin. Tarkastus Ympäristölupavirasto teki tarkastuksen, jonne oli kutsuttu viranomaiset ja muistuttajat. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. Saukonsuolla tutustuttiin suon luonnontilaiseen pohjoiseen osaan, jossa on vesilampareita. Hakijan on tarkoitus aloittaa kunnostus, kun lupa on lainvoimainen. Kylän asukkaat ovat erittäin huolissaan hankkeen vaikutuksesta vedenottoon.

17 Hakemuksen täydennys vuonna 2004 Hakemuksen täydennys vuonna Saukonsuon suunnitellun tuotantoalueen eteläreunasta on tielle noin 100 m ja tieltä suunnilleen saman verran pesularakennukseen. Välissä oleva puusto ei ole hakijan omistamaa. Myös lounaispuolella sijaitsevien talojen osalta on sama tilanne. Kovesjärven rannalla on maatiloja. Saukonsuon eteläosa on esiojitettu vuonna 1987 ja siellä on laskeutusallas. Hakijan mukaan lohkon 1 vedet voidaan pumpata pintavalutuskentälle 1, jossa on yksi metsäoja. Pintavalutuskenttää 2 voidaan laajentaa. Hakijan mielestä vesien johtaminen siten, että tarvitaan 1 pumppaamo on parempi ratkaisu kuin kahden pumppaamon rakentaminen. Vuorijärven kunnostus on alkanut. Joen suulle on kaivettu lietekuoppa ja tehty niittoja. Kalatalousmaksua on käytetty niittoihin ja jatkossa käytetään kalanistutuksiin. Keväällä ja kesällä Vuorijärven hauissa on makuhaittoja. Järvessä oli rapuja vielä 5 6 vuotta sitten, mutta ei ole enää. Hakija on toimittanut ympäristölupaviraston pyynnöstä suunnitelman pintavalutuksen järjestämisestä Saukonsuon koko tuotantoalueen kuivatusvesille. Esiojitetusta alueesta lohkolla 1 rajataan kokoojaojilla 1,9 ha:n pintavalutuskenttä. Kaivumaista rakennetaan penkereet kentän ja ojien väliin ja kentällä olevat ojat tukitaan. Lohkon 1 vedet johdetaan ympärivuotisesti rakennettavan pumppausaltaan, pumppaamon ja jakoputken kautta kentän länsireunaan, josta vedet virtaavat pintavaluntana kokoojaojaan ja laskeutusaltaan 1 kautta laskuojaan 1. Kentän koko on 4,4 % yläpuolisesta valumaalueesta (43 ha, josta tuotantoaluetta 36,5 ha). Kentän rakentaminen pienentää lohkon 1 tuotantokelpoista pinta alaa 2,5 ha. Hakija on viitannut Parkanon arvokkaat luontokohteet julkaisuun, jossa todetaan, että Saukonsuon kasvilajisto on tavanomainen ja suolla tavattavia lintulajeja ovat laulujoutsen, teeri, kurki ja metsähanhi. Suon reunaosat ovat tupasvillarämettä ja keskiosiltaan saranevaa. Suolla on veden virtausta ja vetisiä rimpiä. Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä täydentänyt hakemustaan ympäristölupavirastoon toimittamallaan Saukonsuon turvetuotantoalueen pölyn leviämismallilaskelmalla. Pölymallinnuksen perusteella on arvioitu, että jyrsinturvetuotannon aiheuttamat pölypitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadun rajaarvopitoisuuksia lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla johtuen käytetyistä menetelmistä, tuotantoalueen koosta ja sen ja lähiasutuksen välisestä etäisyydestä. Pitoisuuksia vähentää tuotantoalueen ja asutuksen välinen puusto.

18 18 Pölypitoisuudet ovat suurimmat silloin, kun kuivaa turvetta kerätään aumoihin. Vuorokauden keskimääräiset pölypitoisuudet ovat mallinnuksen perusteella asutuksen kohdalla enimmillään % rajaarvopitoisuuksista. Tuulen alapuolella ja toiminnan aikana pölypitoisuudet voivat lähiasutuksen kohdalla olla hetkellisesti korkeammat, mutta raja arvopitoisuudet ylittyvät vain tuotantoalueen lähellä. Puusto, tuulen nopeuden ja tuotannon vaihtelu, suon pinnan kuivuusaste ja turpeen laatu aiheuttavat epävarmuutta tuloksiin. Tuulen nopeuden kasvaessa pölyn sekoittuminen ja laimeneminen nopeutuvat, joten suurimmat ympäristön pölyhaitat aiheutuvat silloin, kun tuuli on suhteellisen heikkoa ja sekoittuminen vähäistä. Lupahakemuksesta tiedottaminen vuonna 2007 Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Parkanon kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ylä Satakunta lehdessä Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Parkanon kaupungin ympäristön ja terveydensuojeluviranomaiselta ja Parkanon kaupungilta. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet vuonna ) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että se uudistaa aiemmin lausumansa, johon sisältyi mm. vaatimus, että jyrsinturvetta tuotettaessa on käytettävä pölynerottimilla varustettuja imuvaunuja lähiasutukselle mahdollisesti aiheutuvan pölyhaitan estämiseksi. 21) Hämeen työvoima ja elinkeinokeskus on uudistanut aiemmin esittämänsä lukuun ottamatta kalatalousmaksua, jonka määräksi Saukonsuota koskien on esitetty 600 euroa vuodessa. Työvoima ja elinkeinokeskus on ottanut maksun määrää arvioitaessa huomioon ympäristölupavirastossa omaksutun linjan. 22) Parkanon kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että jos toiminnasta yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheutuu merkittävää ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan vaarantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta lupaa ei voida myöntää. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Vuorijärveen, joka kuuluu yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan luokkaan välttävä ja on keskisyvyydeltään 1,5 m. Järveen tulee kuormitusta myös kahdelta muulta turvetuotantoalueelta ja sen valuma alueeseen kuuluu Sar

19 19 kinnevan osittain turvetuotannossa oleva alue. Jos toiminta Saukonsuolla ja Sarkinnevan tuotantokentällä 6 aloitetaan tuotantopinta ala nousee yli 300 hehtaariin. Tällöin ravinnepäästöt kasvavat huomattavasti ja heikentävät Vuorijärven tilaa. Järvellä on tehty kolmivuotinen kunnostushanke. Kuormituksen lisäys heikentää kunnostuksella saavutettuja tuloksia. 23) Parkanon kaupunki on lausunut saman kuin ympäristölautakunta ja todennut lisäksi, että Vuorijärvellä on huomattavaa merkitystä yksityiselle ja yleiselle vedenhankinnalle, sillä kaupungin päävedenottamo sijaitsee sen pohjavesialueella. 24) Parkanon kaupungin perusturvalautakunta terveydensuojeluviranomaisena on todennut, että Saukonsuon turvetuotantoon ei tule myöntää lupaa. Parkanon kaupungin vedenottamo sijaitsee Vuorijärven rannalla. Turvetuotannosta aiheutuva veden laadun huononeminen voi pilata vedenottamon veden. Lisäksi perusturvalautakunta lausunut saman kuin ympäristölautakunta. 25) EE, BB, DD, CC, AA, JJ ja KK, OO ja LL Vuorijärven rantakiinteistöjen omistajina ovat todenneet, että turvetuotannon aloittaminen Saukonsuolla lisäisi Vuorijärven rehevöitymistä ja kiintoainemäärää ja aiheuttaisi yhdessä muiden päästöjen kanssa ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista terveyshaittaa, jolla tarkoitetaan ympäristön yleisen virkistyskäytön soveltuvuuden vähentymistä ja väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Turvetuotannon vesistökuormitus on varsinaista tuotantoaikaa pidempi ja siihen sisältyy valmistelun, ojituksen ja tuotannon päättymisen jälkeinen kuormitus. Virkistyskäyttöhaitat eivät ole vähentyneet vaan lisääntyneet. Humuksinen liete tarttuu uidessa iholle ja humus sotkee pesuveden. Rannat mutaantuvat ja liettyvät, verkot ja pyydykset limoittuvat ja kaloissa on makuvirheitä. Syksyllä 2006 järvessä oli ensi kertaa sinileväkukinta. Virkistyshaittakorvaukset vuosilta on saatettava vesiylioikeuden määräämälle tasolle. Ympäristönsuojelulain mukaan lupaa ei saa myöntää, jos toiminta on ristiriidassa valtakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien velvoitteiden kanssa. Valtioneuvoston vuonna 1998 määrittämien vesiensuojelutavoitteiden mukaan turvetuotannon ravinnekuormitusta tulee pienentää vähintään 30 %, tuotantoalueiden sijoittumista vesistöjen välittömään läheisyyteen tulee välttää ja ohjata tuotanto jo ojitetuille alueille. Saukonsuo on pääosin ojittamaton ja se sijaitsee Vuorijärven välittömässä läheisyydessä (noin 4 km), jolloin päästöt tulisivat Pielenjokea pitkin suoraan järveen. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan hyvää alempaan luokkaan kuuluvien vesien tilaa on parannettava ja vesiä tulee suojella niin, ettei niiden tila heikkene. Tutkimusten mukaan pintavalutuskenttien puhdistusteho on keskimäärin vain noin 50 %. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesta vesienkäsittelystä huolimatta kevät ja syystulvien aikana puhdis

20 20 tusteho on heikompi ja osa kenttään sitoutuneista ravinteista voi huuhtoutua tulva aikana. Vuorijärveä on kunnostettu vuosina Sillä saavutetut tulokset menetettäisiin, jos kuormitus lisääntyisi nykyisestä. Vesistön rehevöitymisen katkaisu on pitkä prosessi, joka edellyttää hoitotoimenpiteiden lisäksi myös kuormituksen pienentämistä. Vesistön kannalta haitallisin typpikuormitus on lähes kokonaan turvetuotannosta peräisin ja fosforikuormitus pääosin. Myös kiintoaine on merkittävä vesiensuojelullinen ongelma. Majajärvi toimi aiemmin turvetuotantoalueiden kiintoaineen puskurina, josta järven heikko tila toimii nyt varoittavana esimerkkinä. Turvetuotannon päästöt yleensä lisääntyvät tuotannon jatkuessa, mikä johtuu turpeen maatuneisuuden lisääntymisestä ja pintavalutuskenttien tehon heikkenemisestä. Hakijan tietoihin perustuen muistuttajat ovat laskeneet, että Vuorijärven alueen turvetuotantoalueilta tulisi yhteensä fosforipäästöjä 720 kg, typpipäästöjä kg ja kiintoainetta kg kahdeksan vuoden aikana. Saukonsuon turvetuotannon aloittaminen merkitsisi Vuorijärven elinkelpoisuuden loppua. Saukonsuon ja Sarkinnevan laajennusalueen päästöt olisivat noin 35 % koko Vuorijärven turvetuotantoalueiden päästöistä ja kasvaisivat vuosi vuodelta. Hakemuksessa todetaan, että nykytilassa turvetuotanto muodostaa edelleen osan alapuolisen vesistön kuormituksesta pinta alan suhteessa. On perusteltua vaatia, että pinta alaa ei lisätä eikä turvetuotantoa aloiteta. Aloittaminen aiheuttaisi merkittävää ympäristön pilaantumista Vuorijärvessä. 26) GG ja FF (RN:o 3:10, Vuorijärvi, Parkano) ovat esittäneet samansisältöiset muistutukset kuin aiemmassa kuulemisessa. 27) HH (RN:o 2:31, Vuorijärvi, Parkano) on vaatinut, että lupaa ei tule myöntää. Pölymallinnuslaskelmassa on todettu, että puusto aiheuttaa epävarmuutta tuloksiin. Hakija ei omista tuotantoalueen ja asutuksen välissä olevaa puustoa, joten se ei voi mitenkään vaikuttaa puuston riittävyyteen pölylaskeumien estämiseksi asutusalueella. Laskelmassa on todettu, että pölypitoisuudet voivat toiminnan aikana olla hetkellisesti korkeampia lähiasutusalueella. Toiminta ajoittuu kesään, jolloin lähialueen virkistysasumiskäyttö on suurimmillaan. Toiminta aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähiasutusalueelle. Lisäksi Parkanon kaupungin perusturvalautakunnan lausunnossa on todettu, että toiminta vaarantaisi merkittävästi Parkanon kaupungin vedenottamon toiminnan. 28) QQ ja RR ovat esittäneet samansisältöisen muistutuksen kuin aiemmassa kuulemisessa. 29) Vuorijärven kalastuskunta on vaatinut, ettei lupaa tule myöntää. Vuorijärven vuosia kestänyt kunnostus tehdään hankkeella turhaksi. Hanke on pohjaveden pilaamiskiellon vastainen.

21 Hakijan vastine vuonna Saukonsuon käyttöönotto huonontaa Parkanon kirkasvetisimmän Kovesjärven vedenlaatua. Tuotantoalue on noin 350 m:n päässä järven rannasta ja turvepöly voi kulkeutua järvelle. Alueen käyttö ei ole mahdollista ilman järven pilaamista. Sarkinnevan laajennuksen ja Saukonsuon turvetuotannon aloittaminen merkitsisivät Vuorijärven merkittävää pilaantumisen vaaraa. Alueiden päästöt ovat 35 % koko turvetuotantoalueiden kuormituksesta ja kumuloituvat vuosi vuodelta pohjavesitilanteen samalla heiketessä. Kuormittavaa pinta alaa ei tule lisätä eikä tuotantoa aloittaa. Luvan myöntäminen on ympäristönsuojelulain yleisten säännösten vastaista. Lupaa ei saa myöntää, jos hankkeesta aiheutuu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Hanke on vesiensuojelun tavoiteohjelman vastainen, koska se sijoittuu osin ojittamattomalle alueelle ja vesistöjen välittömään läheisyyteen. 30) SS, TT ja UU (RN:o 13:1 1, Vuorijärvi, Parkano), VV (RN:o14:4, Vuorijärvi, Parkano) ja XX (RN:o 13:6, Vuorijärvi, Parkano) ovat todenneet, että Saukonsuon ja Kovesjärven välinen metsä on muiden kuin hakijan omistuksessa. Alue on hakkuukypsää ja uudistustilanteessa se aukkohakataan, jolloin metsän vaikutus poistuu kymmeniksi vuosiksi. Kuluneena talvena yksi palsta maantien ja järven välissä on jo hakattu ja järven rantaan jää ainoastaan kapea kaista suojapuustoa. Omistajien käyttäessä hakkuumahdollisuuksiaan tuotantoalueelta aukeaa suora väylä asumuksiin ja lomakiinteistöihin sekä järveen. Saukonsuon aluetta ei tule ottaa turvetuotantoon, vaan se tulee jättää luonnontilaan. 31) YY (RN:o 6:33, Vuorijärvi, Parkano) on todennut, että Saukonsuon ja Sarkinnevan tuotantoalueilta tulee mutaa, joka rehevöittää Vuorijärven ja pilaa kalastus ja uimamahdollisuudet. Hän on vaatinut korvausta euroa rannan puhtaanapidosta. 20) Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että alueella käytetään toisioerottimella varustettua imuvaunua tai mekaanista kokoojavaunua, jotka ovat pölynmuodostukseltaan samaa tasoa. Muutoin hakija on viitannut Vaasan hallinto oikeuden ja Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen perusteluihin ja aiemmin esittämäänsä. 21) Hämeen TE keskuksen kalatalousmaksuvaatimuksesta hakija on todennut, että maksua määrättäessä on otettava huomioon Vaasan hallinto oikeuden antamat Vuorijärven turvetuotantoalueiden päätökset.

22 22 22) Parkanon kaupungin ympäristölautakunnan, 23) Parkanon kaupungin ja 24) Parkanon kaupungin perusturvalautakunnan lausunnoista hakija on todennut, että luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Kun turvetuotantotoiminnalla ei ole tähän mennessä ole ollut haitallista vaikutusta pohjaveden otolle ja laadulle, ei tulevasta kuormitukseltaan vähäisemmästä toiminnasta voi aiheutua pohjavesihaittaa. 25) EE:n ym. vaatimuksista hakija on todennut, että luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Alueella on pientä laajennusta lukuun ottamatta voimassa oleva vesien johtamislupa. Muita kuin Sarkinnevan pohjoisosaa ja Saukonsuota koskevat vaatimukset on jätettävä tutkimatta. Muutoin hakija on viitannut aiemmin esittämäänsä. 26) GG ja FF:n muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajien omistaman tilan rakennukset sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä Saukonsuosta kaakkoon. Turvetuotannon melu ja pölyvaikutukset eivät ulotu näin kauas tuotantoalueesta, joten väite terveysvaarasta ja viihtyvyyshaitasta on aiheeton. Saukonsuon kuivatusvedet johdetaan voimassa olevan luvan mukaan Parkano Karvia tien maantienojaa pitkin, eikä ojan syventämiseen muistuttajien tilan kohdalla ole tarvetta. Muistuttajien kiinteistölle ei aiheudu vettymishaittaa eikä kulkuyhteyden vaikeutumista. Palautuspäätös ei sisällä hakemuksen täydentämisvelvoitteita vesien johtamisessa käytettävien uomien osalta. Ojaa koskevat vaatimukset ovat aiheettomia. Pohjavesiasiassa viitataan edellä kaupungille vastattuun. 27) HH:n vaatimuksista hakija on todennut, että mallinnuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu kiellettyä ja kohtuutonta rasitusta, joten pölyä koskevat vaatimukset eivät edellytä toimintarajoituksia tai hakemuksen hylkäämistä. Lisäksi viitataan aiemmin lausuttuun. 29) Vuorijärven kalastuskunnan vaatimuksista hakija on todennut, että luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Alueella on voimassa oleva vesien johtamislupa. Selvitysten perusteella Kovesjärven veden laatu ei voi muuttua turvetuotannon pölyvaikutusten johdosta. Muut kuin Sarkinnevan pohjoisosaa ja Saukonsuota koskevat vaatimukset on jätettävä tutkimatta. Muutoin hakija on viitannut aiemmin esittämäänsä. 30) SS:n, TT:n ja UU:n sekä VV:n ja XX:n vaatimuksista hakija on todennut, että mallinnuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu kiellettyä ja kohtuutonta rasitusta, joten pölyä koskevat vaatimukset eivät edellytä toimintarajoituksia tai hakemuksen hylkäämistä. Lisäksi viitataan aiemmin lausuttuun. 31) YY:n vaatimuksista hakija on viitannut soveltuvin osin edellä lausumaansa.

23 23 MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 139/2007/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Sarkinnevan pohjoisosan lohkon 6 turvetuotantoon Parkanon kaupungissa. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Saukonsuon turvetuotantoon Parkanon kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna ja täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Turvetta ei saa nostaa päätöksen liitekarttaan merkityltä noin 6 ha:n alueelta, joka on säilytettävä metsäisenä pölyn leviämistä estävänä suojavyöhykkeenä. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään noin 72 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Pintavalutuskenttien on oltava muuten mitoitusohjeiden mukaisia, mutta kentällä olevat ojat on tukittava. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse.

24 24 Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteiden on oltava tämän päätöksen mukaisia ennen kuntoonpano ojitusten aloittamista. Rakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä virtausta säätelevät padot, laskeutusaltaat ja muut vesienkäsittelyrakenteet sekä ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjaveden suojaaminen 6) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä toimenpiteistä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista tai purkaantumista. Päästöt ilmaan ja melu 7) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia ja alueella on käytettävä toisioerottimella varustettuja imuvaunuja tai vähintään yhtä vähän pölyä aiheuttavaa menetelmää. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Lohkolla 1 on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava ja rekisteröivä kiinteästi asennettu mittari Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo Kunnostustoimenpiteitä ei saa tehdä lohkolla 1 klo 22 7 välisenä aikana.

25 25 Varastointi ja jätteet 9) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 10) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 11) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua esittämänsä ohjelman mukaisesti täydennettynä seuraavasti: päästötarkkailua on tehtävä kuntoonpanotöiden aikana sekä kahtena vuonna sen jälkeen ja kahtena vuonna ennen tarkistushakemuksen tekemistä, kuntoonpanotöiden aikana vesinäytteet on otettava ennen lohkon 1 pintavalutuskenttää ja kentän jälkeen kerran kahdessa viikossa ja virtaama mitattava päivittäin, tuotantoaikana vesinäytteet on otettava ennen lohkon 1 pintavalutuskenttää ja kentän jälkeen neljä kertaa vuodessa (maalis huhtikuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu tammikuu), näytteiden mittaustuloksia verrataan Ristinevan mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena sen tutkimustuloksia. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

26 Kunnossapitovelvoite 26 Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannosta aiheutuvan pölyn ja melun vaikutuksia on tarkkailtava lähitilojen pihapiirissä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 270 euroa kalatalousmaksua Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kala ja rapukannoille sekä kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava vuodelta ) Luvan saajan on osallistuttava 4 %:n kustannusosuudella Vuorijärven kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi käynnissä olevan kunnostussuunnitelman tai Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän muun suunnitelman mukaisesti. 18) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 19) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.

27 Korvaukset 27 Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Pirkanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan saajan on maksettava Saukonsuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta aiheutuneesta ja aiheutuvasta virkistyskäyttöhaitasta Vuorijärven rantakiinteistöjen omistajille vuosilta seuraavat kertakaikkiset korvaukset: Vuorijärvi Tilan nimi RN:o Omistajat Korvaus yhteensä euroa Majajärven kylä Erola 40:3 Vuorijärven kylä Tietoverkossa olevasta Länsiranta 1:29 päätöksestä on poistettu Päivärinta 1:30 omistajatiedot ja korvaussummat Eevanlahti 1:31 Tapiola 1:32 Veikonniemi 1:34 Kuusiranta 1:36 Kuusirinne 1:37 Piilovaara 1:44 Jyrkkä 1:49 Rinne 1:50 Viihtylä 1:51 Isosaarenranta 1:54 Vanhatalo 1:55 Rautaniemi 1:56 Jännike 1:58 Rautalahti 6:33 Kuusenranta 6:15 Koivuranta 6:18 Rantavainio 6:19 Mäntyranta 6:20 Rantamaja 6:21 Mökkiranta 6:22

28 28 Toivonen 6:38 Saarela 6:41 Sarkinnevan kylä Kotiranta 2:5 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Korvaukset on maksettava kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa, joka on korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Pääosalla Saukonsuon tuotantoalueesta on kuivatusvesien johtamiselle lainvoimainen lupa. Tuotantoa ei ole aloitettu. Toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on pintavalutus, joka määrätään koko tuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmäksi. Vesistön virkistyskäytölle kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvat vahingot korvataan alapuolisen vesistön rantakiinteistöjen omistajille. Kalataloudelle ja vesistölle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksun ja hakijalle asetetun kunnostuksiin osallistumisvelvoitteen avulla. Ympäristölupavirasto katsoo, että luvanmukaisella toiminnalla haittaa pohjavedelle ei aiheudu. Pölyn leviämismallilaskelman perusteella tuotantoalueen turvetuotannosta ei aiheutuisi valtioneuvoston asetuksessa asetettujen ilman hiukkaspitoisuuksien raja arvojen ylittymistä asutuksen kohdalla. Laskelman tulosten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että lähiasutukselle voi ajoittain aiheutua kohtuutonta rasitusta tuotantoalueen eteläosan tuotannosta aiheutuvasta pölystä. Asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeiden kasvattamiseksi tuotantoaluetta on rajattu. Melun haitallisia vaikutuksia lähiasutukselle vähennetään eniten melua aiheuttavien tuotantotoimien rajoittamisella yöllä. Kun otetaan huomioon Saukonsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.

29 29 Lupamääräysten perustelut Korvausten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pohjaveden suojaamiseksi on määräys 6). Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 7) ja melun osalta lupamääräys 8). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 9) ja 10) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 11), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 12) ja 18). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi. Kalatalousmaksu on määrätty samalle tasolle kuin Vaasan hallinto oikeuden päätöksissä, jotka koskevat Vuorijärven alueen tuotantoalueita. Kalatalousmaksua määrättäessä on otettu huomioon, että kalataloushaittojen ehkäisemiseen on aiempaa paremmat mahdollisuudet alapuolisen vesistön kunnostuksen myötä. Turvetuotannon päästöjen heikentämän vesistön tilan parantamiseksi hakija määrätään osallistumaan vesistön kunnostuksen kustannuksiin lupamääräyksessä 17). Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 19) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Saukonsuo on osittain ojitettu turvetuotantoa varten, mistä aiheutuu päästöjä. Sen vuoksi myös sen osalta on määrätty korvaukset, vaikka tuotantoa ei ole aloitettu. Ne on määrätty maksettavaksi yhdellä kertaa vuosilta Koska vesistön tila ei ole parantunut eikä se ennalta arvioiden tule oleellisesti parantumaan lupajakson aikana, korvaustaso on sama kuin vesioikeuden päätöksessä ottamatta huomioon rahanarvon muutosta. Korvaukset on ositettu eri tuotantoalueille pinta alojen suhteessa. Vuosien korvauksille on laskettu 5 %:n korko. Tulevien korvausten diskonttauksessa on käytetty 5 %:n korkokantaa. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pirkanmaan ympäristökeskuksen uomia koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 4), vesienkäsittelyrakenteiden

30 30 korjaaminen lupamääräyksessä 3), kunnostusta koskeva vaatimus lupamääräyksessä 17) ja tarkkailua koskevat vaatimukset määräyksistä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla sekä toiminnan lopettamiseen liittyvä vaatimus lupamääräyksessä 19). Pääosalla Saukonsuon tuotantoalueesta on lainvoimainen lupa kuivatusvesien johtamiseen, joten turvetuotannon aloittamista ei käsitellä tässä luvassa lukuun ottamatta laajennusaluetta, jonka osalta viitataan Päätöksen täytäntöönpano kohdan perusteluihin. Pölyhaitan estämistä koskevan vaatimuksen osalta viitataan ratkaisuun ja sen perusteluihin. Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukset tarkkailusta ja kalatalousmaksusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 14) ja 16). Parkanon kaupungin ympäristölautakunnan, perusturvalautakunnan ja kaupungin vaatimukset kuivatusvesien käsittelystä, pohjavesistä, polttonesteiden varastoinnista ja osallistumisesta kunnostuksiin on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 6), 10) ja 17). Kaupungin viranomaisilla ei ole puhevaltaa yksityisten virkistyskäyttöhaittojen korvauksissa. Vaatimukset pölyn ja melun osalta on otettu huomioon ratkaisussa ja lupamääräyksistä 7) ja 8) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto hylkää kaupungin ja perusturvalautakunnan vaatimuksen luvan epäämisestä ratkaisun perustelujen Luvan myöntämisen edellytykset kohdassa mainituin perustein. AA:n, BB:n, CC:n ja DD:n, EE:n, JJ ja KK:n, LL:n, MM:n, NN:n ja OO:n, QQ ja RR:n sekä YY:n korvauksia koskevat vaatimukset on otettu huomioon ao. kohdasta ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto hylkää muilta osin AA:n vaatimuksen korvauksista 30 vuoden ajalta, koska korvaukset ennen vuotta 2004 on jo aiemmin lainvoimaisesti ratkaistu. Ympäristölupavirasto hylkää CC:n ja DD:n sekä HH:n ym., PP:n, Kylätoimikunnan, Vuorijärven kalastuskunnan, Parkanon kalastusalueen, FF ja GG:n, QQ ja RR:n, EE:n, BB:n, AA:n, JJ ja KK:n, OO:n ja LL:n sekä SS:n, TT:n, UU:n, VV:n ja XX:n vaatimuksen luvan hylkäämisestä kokonaan tai uusien alueiden osalta, EE:n vaatimuksen kuivatusvesien kemikaloinnista sekä FF ja GG:n vaatimuksen selvityksen tekemisestä hankkeen vaikutuksesta pohjaveteen ratkaisun perustelujen Luvan myöntämisen edellytykset kohdassa ilmenevin perustein. EE:n vaatimus Vuorijärven ilmastuksesta on otettu huomioon lupamääräyksestä 17) ilmenevällä tavalla. JJ ja KK:n sekä LL:n ym. vaatimus puhdistusjärjestelmistä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Vuorijärven kalastuskunnan vaatimus kunnostuksesta, kalatalousmaksusta ja tarkkailusta ja Parkanon kalastusalueen vaatimus kalavesien turvaamisesta on otettu huomioon lupamääräyksistä 14), 16) ja 17) ilmenevällä tavalla. Parkanon kaupungin ympäristölautakunnan, HH:n ym., JJ ja KK:n, Vuorijärven kalastuskunnan, LL:n ym., Kylätoimikunnan, sekä QQ ja RR:n vaatimus siitä, että lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää on hylätty Päätöksen täytäntöönpano kohdasta ilmenevillä perusteilla.

31 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset 31 Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on liitettävä myös selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tämä päätös korvaa Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen nro 71/1997/2 siltä osin kuin se koskee Saukonsuon turvetuotantoa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta laajennusalueella ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja tuotannosta aiheutuvat päästöt vesistöön ovat peruuttamattomia, mikä tekisi muutoksenhakua hyödyttömäksi.

32 32 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67,74, 90, 100 ja 101 Jätelain 4 ja 6 Korkolain 4 ja 12 Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ei maksua. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). Kyse on muutoksenhakutuomioistuimen palauttamasta asiasta, jonka käsittelystä on peritty maksu aiemmin.

33 33 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen, Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Raija Aaltonen. Asian on esitellyt Raija Aaltonen. RHA/sl Asiassa on äänestetty ja äänestyslausunto on liitetty päätökseen.

34 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

35 KARTTA Liite 2