HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2014

Transkriptio

1 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2014 Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna LOPPURAPORTTI Etelä-Karjalan Martat ry

2 2 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2014 Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa Kuvaus Etelä-Karjalan Marttojen toiminnasta 3 2. Yleistä hankkeesta Hankkeen taustaa Hankkeen rahoitus Hankkeen tuotot ja kulut Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Yhteistyö kuntien kanssa Muut yhteistyötahot 6 3. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät Neuvojien taustat ja koulutus Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö 7 4. Tiedotus ja markkinointi 8 5. Yleisneuvonta Neuvonnalliset ympäristöillat Neuvontapisteet Tietoisku ja infot Puhelin ja nettineuvonta Palaute Tuloksellisuus Yhteenveto hankkeen tuloksellisuudesta Arvio hankkeen onnistumisesta Liitteet 13

3 3 Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa Kuvaus Etelä-Karjalan Marttojen toiminnasta Etelä-Karjalan Martat on yksi Marttaliiton 16 alueellisesti toimivista piireistä. Piirin jäsenmäärä on noin 3800 henkilöä, jotka toimivat 125 marttayhdistyksessä tai toimintaryhmässä Etelä-Karjalan jokaisessa kunnassa. Martoissa on arjen mahdollisuus teemakaudella tuetaan arjesta selviytymistä, ehkäistään syrjäytymistä sekä kehitetään uusia toimintatapoja syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi. Neuvonnassa korostetaan vastuullisuutta, kohtuullisuutta ja kestävää kehitystä. Marttoja opastetaan ottamaan ympäristökysymykset esille oman toimintansa ja tapahtumien järjestämisessä sekä toimimaan ympäristöasioiden aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana. Piirissä on ammattitaitoisia kotitalous-, puutarha- ja ympäristöneuvojia, joiden vahvuutena on vankka käytännön neuvontakokemus, erilaisten kohderyhmien tuntemus ja kohtaaminen sekä osaaminen erikokoisten tilaisuuksien järjestämisessä. Verkostoitunut toimintamalli nopeuttaa neuvonnan organisointia ja toteuttamista. Marttajärjestön kotitalousneuvonnan vaikuttamisen pääalueita ovat ruoka ja ravitsemus, kodin talous ja kuluttaja-asiat sekä kodinhoito, kotipuutarha ja ympäristö sekä järjestö- ja opintotoiminta. Kotitalousneuvonnan painopisteinä vuonna 2014 olivat terveys, yhteisöllisyys ja arjen rytmi. Ympäristöneuvonnassa edistettiin kestävään kehitykseen kannustamalla jäsenistöä osallistumaan vuonna 2014 Ekokoti opintokerhoihin. Vuodesta 2015 alkaen ympäristöneuvonnan aiheena on vesi, jonka aineistoa valmisteltiin kuluneena vuonna. 2. Yleistä hankkeesta 2.1 Hankkeen taustaa Piiri on saanut ympäristöministeriön avustusta vuosina haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan Etelä-Karjalassa. Hanketta on toteutettu yhteistyössä muiden alueen hanketoimijoiden kanssa. Neuvonta on ollut puolueetonta, informatiivista ja ohjaavaa yleisneuvontaa erilaisissa tilaisuuksissa sekä yksittäisille asiakkaille neuvontapisteissä, puhelimitse tai sähköpostitse. Vuoden 2014 hankkeessa keskityttiin koulutukseen ja tiedonvälitykseen marttajäsenverkoston ja muiden alueilla toimivien yhdistysten avulla. Pääpaino oli Etelä-Karjalassa, yksi ympäristötilaisuus pidettiin entisen Suomenniemen kunnan alueella Etelä-Savossa. Hanketta toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n jätevesineuvontahankkeen kanssa Lappeenrannan, Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueella sekä Suomen Kylätoiminta ry:n hankkeen kanssa Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan alueella. Hanketta toteutettiin myös muiden jätevesineuvontaa tekevien hanketoimijoiden, seudullisten ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa, eteläkarjalaisen ympäristökasvattajien, Hiirenkorvalla -yhteistyöryhmän sekä koko marttajärjestön kanssa.

4 4 2.2 Hankkeen rahoitus Hankkeen kustannusarvio: Euroa Palkkauskulut ja palkkiot 6 500,00 Ostopalvelut 100,00 Vuokrat 350,00 Matkakulut 600,00 Muut kustannukset 1 450,00 Yleiskustannukset 500,00 Kustannukset yhteensä 9 500,00 Rahoitus jakautuu seuraavasti: Euroa Haettava, julkinen rahoitus 9 000,00 Yksityinen, vastikkeeton työ 500,00 Kokonaisrahoitus 9 500,00 Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi avustusta Etelä-Karjalan Martat ry:n hankkeena toteutettavaan haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan euroa. Yksityistä rahoitusosuutta katettiin ympäristötapahtumien järjestäjäkumppaneiden markkinointiin, tarjoilujen ja tilaisuuksien järjestämisiin liittyvistä talkootöistä. Avustuspäätöksessä todettiin hankkeen alkavan ja päättyvän Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin hakemuksen mukaisesti haja-asutuksen jätevesihuollon yleisneuvontaa Etelä-Karjalan kunnissa. 2.3 Hankkeen tuotot ja kulut Tuloerittelylomake Euroa Yksityinen vastikkeeton työ: marttojen talkootyöt 30 h x 10,00 300,00 omavastuuosuus 200,00 Yhteensä 500,00

5 5 Kuluerittelylomake Euroa Palkkauskulut ja palkkiot 7227,15 Ostopalvelut 0,00 Vuokrat 0,00 Matkakulut, sis. päivärahat ja ateriakorv. 500,21 Muut kustannukset, sis. kurssitarvikeostot, posti ja puhelin, tstotarv. kokous ja neuvottelukulut, tiedotus ja markk. 1268,05 Yleiskustannukset, sis. toimipisteen vuokrat, siivous 419, , Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Marttojen hanketta hallinnoi Etelä-Karjalan Martat ry:n hallitus ja toiminnanjohtaja. Käytännön neuvonnasta vastasi erikoisneuvoja/jätevesineuvoja Eija Europaeus avustuspäätöksen varmistuttua käynnistyi neuvontatyö. Ympäristötapahtumia/- iltoja suunniteltiin pidettäväksi kolmetoista, niitä toteutui kahdeksan. Neuvontapisteellisiä tapahtumia oli suunnitelmissa viisi, toteutuneita kymmenen. Lisäksi oli vielä muiden kurssien ja tilaisuuksien yhteydessä informatiivisia tietoiskuja yhdeksän kertaa. Hankkeelle ei perustettu erillistä ohjausryhmää vaan ohjausryhmä oli yhteinen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n neuvontahankkeen (toimialue Etelä-Karjalan eteläosa, Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen kuuluvat kunnat) sekä Suomen Kylätoiminta ry:n hankkeen kanssa (toimialue Etelä-Karjalan pohjoisosa, Imatran seudun ympäristötoimeen kuuluvat kunnat). Etelä-Karjalan alueen jätevesineuvontahankkeiden ohjausryhmän kutsutut jäsenet: Juha Skippari/Esa Houni, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry Kirsi Mäensivu, Suomen Kylätoiminta ry Pirkko Räikkönen, Suomen Kylätoiminta ry Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Niina Tiainen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Maija Massinen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Ilkka Räsänen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Eeva-Leena Neuvonen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Raija Aura, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Merja Kaksonen, Imatran seudun ympäristötoimi Tuija Valjakka, Etelä-Karjalan Martat ry Eija Europaeus, Etelä-Karjalan Martat ry Työryhmän puheenjohtajana oli Tuomas Perheentupa ja sihteereinä toimivat hankkeiden jätevesineuvojat vuorotellen.

6 6 Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. Ohjausryhmien jäsenten kesken yhteistyö oli luontevaa. Tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan yhdessä. 2.5 Yhteistyö kuntien kanssa Yhteistyö oli sujuvaa asiantuntijatukea. Tarvittaessa saatiin aineistotukea tms. Neuvontatapahtumissa oli jaettavina mm. kuntakohtaiset jätevesijärjestelmän uusimisen etenemisohjeet yhteystietoineen. 2.6 Muut yhteistyötahot Tapahtumissa ja neuvontapisteissä oli asiantuntijakumppaneina muita alueen hanketoimijoita. JÄSSI hankkeista Saimaan vesiensuojeluyhdistyksestä Maija Massinen, Suomen Kylätoiminnasta Pirkko Räikkönen, PISA+ -hankkeesta (Pien-Saimaan kunnostustoimenpiteiden jatkaminen), projektikoordinaattori Raija Aura, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n NEUVO hajajätevesien neuvontahankkeesta projektipäällikkö Seija Nissinen. Etelä-Karjalan energianeuvonnan, ENNE-hankkeen, asiantuntijoiden kanssa tehtiin myös yhteistyötä. Pohjois-Savossa Jätehuoltoyhtiö Jätekukko Oy:llä on käynnissä haja-asutusalueiden jätevesineuvontahanke yhteistyössä Pohjois-Savon Martat ry:n kanssa. Yhteistyötä on tehty mm. huussineuvonnassa ja aineistojen kokoamisessa. Marttaliiton julkaisuja sekä aineistoja on hyödynnetty mm. kotitalouksien veden kulutuksen vähentämiseen liittyvässä neuvonnassa. Marttayhdistysten, kyläyhdistysten ja Imatran seurakunnan perhetyön kanssa tehtiin yhteistyötä ympäristötilaisuuksiin liittyvissä järjestelyissä sekä hanketiedotuksissa. Etelä-Karjalan Martat on mukana Etelä-Karjalan ympäristökasvattajien työryhmässä. Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta on saatu lainaan myös pienoiskoossa olevaa, linnunpöntön kokoista huussia, joka on havainnollistanut ja virittänyt aiheesta mukavia keskusteluja eriikäisten asiakkaiden kesken.

7 7 3. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 3.1 Neuvojien taustat ja koulutus Hankkeen neuvontatyöstä vastasi Etelä-Karjalan Martat ry:n erikoisneuvoja Eija Europaeus, jonka päätyö on kotipuutarha- ja ympäristöneuvonta. Koulutuksena on kotitalousteknikko ja puutarhuri. Neuvoja osallistui SYKE:n järjestämään Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutusohjelmaan. Jätevesineuvontatehtävissä ammattinimikkeenä oli jätevesineuvoja, vastuualueena yleisneuvonta. Vahvuutena oli vankka neuvontatyökokemus, tutut ja laajat yhteistyöverkostot sekä kontaktit alueilla. Toiminnanjohtajalla oli hankkeesta hallinnollinen vastuu, lisäksi hän tiedotti hankkeesta eri tapahtumissa ja välitti aineistoa useissa tilaisuuksissa. Toimistosihteeri vastasi hankkeen laskutuksista, laskun maksuista ja kirjanpidosta. Hankkeen kirjanpidosta vastasi Visma Services Oy. 3.2 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Etelä-Karjalan marttojen toimialueena on koko Etelä-Karjala, mukaan lukien entinen Suomenniemen kunta Etelä-Savon maakunnassa. Neuvojan tehtäviin kuului ympäristötapahtumien ja -tilaisuuksien suunnittelu, markkinointi, tiedottaminen, yhteistyöpalaverit ja hallinnointia. Kokonaisuudessaan työaikaa hankkeeseen käytettiin yhteensä n. 2,5 httk. Jätevesineuvojan työajan jakautuminen %

8 8 4. Tiedotus ja markkinointi Martoille sisäinen tiedotus aloitettiin jo lähteneessä yhdistystiedotteessa (Liite 1). Yhdistyksiä tiedotettiin hankerahoituksen toteutuessa neuvonnallisista ympäristötapahtumista. Hankerahoituksen varmistuttua tehtiin hanke-esite (Liite 2). Myös marttojen muun koulutustoiminnan yhteydessä markkinoitiin ympäristöiltoja ja ne tuottivatkin hyvää tulosta. Hankeneuvonnan käynnistymisestä tiedotettiin yhteisellä lehdistötiedotteella Hankkeesta ja tapahtumista tiedotettiin myös Marttojen nettisivuilla olevalla hankesivustolla. Tiedotuskanavat: Etelä-Karjalan marttayhdistysten suorat yhteydenotot sähköpostitse tai kirjeitse Marttojen tapahtumat ja koulutukset Lehdistötiedotteet ja puffit Ilmoitukset paikkakuntien sanomalehdissä Maakuntaradion menovinkit Etelä-Karjalan Martat vinkkaa facebook-sivusto Hanketoimijoiden kanssa lähetettiin yhteisiä tiedotteita. Yhteydenpito eri toimijoiden kesken tapahtui sähköpostitse ja puhelimitse. Kaikkiaan on lähetetty neljä yhteistyökumppaneiden yhteistä lehdistötiedotetta alueiden tiedotusvälineisiin: 9.5. Valtakunnallisella jätevesiviikolla maakunnan neuvonta liikkeelle 9.5. Kuljen vedellä! Jätevesiviikon tapahtuma Säästä itseäsi ja energiaa, energiansäästöviikon tapahtuma Lappeenrannan seudun jätevesineuvontahankkeiden kuulumisia neuvontakauden jälkeen vuonna 2014 Kannustimia jätevesijärjestelmien kunnostustoimille tarvitaan edelleen Tiedotteiden sisältöä käsiteltiin tiedotusvälineissä mm. otsakkeilla Vesiasiaa kauppatorilla, 14.5 Vartti, Jätevesiremontit koetetaan saada vauhtiin neuvontarahalla Etelä-Saimaa. Kaikkiaan lehdistönäkyvyyttä oli 15 kertaa, mukaan lukien puffit ja maksetut ilmoitukset. 5. Yleisneuvonta 5.1 Neuvonnalliset ympäristöillat Tilaisuuksia markkinoitiin teemalla Oletko läträäjä vai vesipihi? Suunnitellusta 13 tapahtumasta toteutui kahdeksan. Seitsemän tilaisuuden yhteistyökumppanina ja kokoonkutsujana oli marttayhdistys, joissa ei ollut koulutettua ympäristömarttaa. Sovitusti yksi tilaisuus pidettiin Suomenniemellä, sen tilaisuuden parhaana antina oli tiedonvälitys paikkakunnalle ulottuvasta NEUVO hankkeen toiminnasta. Yksi tilaisuus oli kyläyhdistys Veskansa ry:n järjestämänä Savitaipaleella.

9 9 Oletko läträäjä vai vesipihi -ympäristöillan sisältö: Vesien suojelun merkitys Arjen valinnat Jätevesineuvontaa Kuivakäymälästä kompostiin Erityisesti haja-asutusalueen jätevesistä puhuttaessa oli ensiarvoisen tärkeää keskustella myös kotitalouksien vedenkulutuksen vähentämisestä, joka vähentää myös käsiteltäviä jätevesiä. Vuorokautinen vedenkulutus henkilöä kohden, 155 l, oli monelle kuluttajalle tärkeä muistutus oman vedenkulutuksen tarkkailun tarpeellisuudesta. Kuvassa Lappeen marttojen Kären toimintaryhmän illassa vaihdettiin vinkkejä vesipihiyteen. Myös kahvikupillisen vesijalanjälki, 140 l, viritti antoisaan keskusteluun. Tilaisuuksissa oli jaossa seuraavia aineistoja: Jätevesiopas Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta -opas Kesämökin jätevesiopas Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä Lista alueiden jätevesisuunnittelijoista ja urakoitsijoista Kuntakohtainen etenemisohje jätevesijärjestelmän uusimiseksi Hankekumppanin esitteitä Muita ajankohtaisia esitteitä 5.2. Neuvontapisteet Annettiin henkilökohtaista neuvontaa seuraavissa kymmenessä tapahtumassa: Agrimarketin asiakkaat, Lappeenranta, 11 huussineuvonta-asiakasta Etelä-Karjalan Martat ry, kevätkokous, Lappeenranta, 14 neuvontaasiakasta Piirin neuvontatapahtuma, Imatra, 11 neuvonta-asiakasta Kuljen vedellä! jätevesiviikon tapahtuma, Lappeenranta, 3 asiakasta. Yhdessä muiden hankekumppaneiden ja ELY:n kanssa (kylmä sää) Vesien ja ympäristönsuojelun teemapäivä, Imatra, 25 asiakasta. Yhdessä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Kalamarkkinat, Lappeenranta, 37 asiakasta. Yhdessä Lappeenrannan Jässin kanssa.

10 Hyvinvoinnin Messut, Lappeenranta, 22 asiakasta Energiansäästöviikon tapahtuma, Lappeenranta, 4 asiakasta. Yhdessä seudullisten ympäristökasvattajien (Hiirenkorvalla työryhmä) kanssa E-K Martat ry, syyskokous, Savitaipale, 10 asiakasta Imatran seurakunta, Vuoksenniskan perhekerho, 15 asiakasta. Neuvontatilanteen kesto vaihteli 5-20 min. Yhteensä kymmenessä neuvontapisteessä oli 152 asiakaskontaktia. Kysymykset käsittelivät oman järjestelmän lainmukaisuutta, asetuksen vaatimuksia ja vähäisiä jätevesimääriä. Mielenkiintoisia kohderyhmiä olivat mm. Saimaan ammattiopiston opiskelijat ja Imatran seurakunnan Vuoksenniskan perhekerhon äidit ja lapset. Kaikista neuvontapisteiden asiakkaista 56%:a kiinnosti erityisesti kuivakäymälän valintaan, huoltoon ja käymäläjätteen käsittelyyn liittyvät asiat. Vesijalanjälki sekä vedenkulutusta hillitsevät arjen toimenpiteet puhututtivat noin kolmannesta neuvontapisteiden asiakkaista. 5.3 Tietoiskut ja infot Hankkeen yleisesittelyä kurssien ja tapahtumien yhteydessä yhdeksän kertaa, yhteensä läsnä 251 hlöä: Lappeenrannan yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat, Lappeenranta, 10 henkilöä Marttaliiton kevätkokouksen kokousedustajat, Helsinki, 100 henkilöä Kauha & kukkaro neuvontatilaisuus, Imatra, 1 henkilö Räihän Martat ry, Lappeenranta, 14 henkilöä Martan päivän tapahtuma, Lappeenrannan satamatori, 20 henkilöä.

11 Valtakunnallinen sienineuvontapäivä, Lappeenranta, 40 henkilöä Hyvinvoinnin Messut, Lappeenranta, 25 henkilöä. Tilaisuuksissa kerrottiin hanketoimijoista, tulevista neuvontatapahtumista sekä lyhyesti asetuksen tuomista muutoksista. Tietoiskussa annettiin myös ajankohtaiset vinkit kuivakäymäläjätteen hyödyntämiseen. Esiteltiin asiakkaiden saatavilla olevaa aineistoa. Etelä-Karjalan Marttakeskuksessa on ollut lisäksi asiakkaiden ja muiden kurssilaisten vapaasti saatavilla jätevesineuvonta-aineistoa. Kesämökin jätevesiopas oli suosituin, niitä otti 14 toimistoasiakasta mukaansa. Touko-syyskuun aikana Lappeenrannan satamasta, marttojen vohvelikioskilta Kesämokin jätevesiopasta otti 27 asiakasta. 5.4 Puhelin- ja nettineuvonta Marttojen puhelin- ja toimistoasiakkaita oli hankkeen aikana kolme puhelinneuvontaa, kaksi toimistoasiakasta ja neljä sähköpostiasiakasta. 6. Palaute Neuvonnallisista ympäristöilloista kerätyt palautteet, kysymykset ja yhteenvedot: Mitä mieltä olit koulutuksestamme? Mistä sait tiedon koulutuksesta? Anna kouluarvosana 4 10 seuraavista: Koulutuspaikka (ka 9,2) Koulutuksen ajankohta (ka 8,9) Koulutuksen kesto (ka 8,8) Koulutuksessa saamasi opetus (ka 8,9) Koulutuksessa saamasi aineisto (ka 9,0) Mitä muuta haluat sanoa (kiitokset, toiveet, kehittämisehdotukset) Seuraavassa muutamia poimintoja: Paljon kiitoksia! Asiallista tietoa Paljon ajattelemisen aihetta antoi, erityisesti vesijalanjälki Mielenkiintoinen, tuli uutta tietoa, hyviä esitteitä Henkilökohtaista, hyvää neuvontaa, ei liian korkealentoista Kiitos, lisätietoa olisi kiva jakaa somessa, jotta saadaan viestiä jaettua tehokkaasti Selkeä esitys, tarpeeksi asiasisältöä, ei turhaa nippelitietoa

12 12 Oli hieman yllättävä, vessavoittoinen Rohkeutta ympäristönsuojeluun! Odotin enemmän vinkkejä, kuinka säästän vettä ja energiaa! Hyvä on meitä kuluttajia välillä pysähdyttää, kiitos! 7. Tuloksellisuus 7.1 Yhteenveto hankkeen tuloksellisuudesta Hankkeen kokonaiskulut 9435,21 Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet, tietoiskut) kerroin 10 yhteensä 334 kpl Yksilöllinen neuvonta 154 kerroin 40 yhteensä 154 kpl Vertailuluku = 99,11

13 13 8. Arvio hankkeen onnistumisesta Yleisötapahtumissa neuvonta sai näkyvyyttä, osa ohjautui suoraan neuvontaa, osaa ohjattiin eteenpäin, esim. kiinteistökohtaista neuvontaa tekeville hanketoimijoille. Asiakkaat ovat osallistuneet neuvontatapahtumiin omien tarpeiden ja kiinnostuksensa mukaisesti. Syksyllä valtion hallinnon lausunnot aiheuttivat hämmennystä neuvonnassa. Kaikkein kärkevimmät asiakkaiden näkemykset eivät päätyneet palautteisiin. Neuvonnan uskottavuudenkin rajoja koeteltiin. Etelä-Karjalan Martat vinkkaa facebook-sivustoa hyödynnettiin enenevässä määrin tapahtumien tiedotuksessa. Hankeneuvonnan kokonaisasiakastavoite ylittyi ja uusia kohderyhmiä tavoitettiin. Syntyneet kontaktit rohkaisevat yhteistyöhön ja toivoon neuvonnan jatkuvuudesta. Lappeenranta Eija Europaeus erikoisneuvoja/jätevesineuvoja/hankkeen vetäjä 9. Liitteet Yhdistystiedote 4/2013, , sivu 2 Liite 1 Hanke-esite Liite 2