KANKAANPÄÄN JA JÄMIJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANKAANPÄÄN JA JÄMIJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN JA JÄMIJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Lauri Joronen 2012

2 2 Julkaisija: Kankaanpään kaupunki ja Jämijärven kunta Kuvat: Lauri Joronen Painatus: Kankaanpään tekninen keskus

3 SISÄLLYSLUETTELO: 3 1 JOHDANTO 7 2 POHJAVESIEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 8 3 POHJAVESIALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SUOJELUSUUNNITELMA ALUE Pohjavesialueluokat Pohjavesiluokan muuttaminen Pohjavesialueiden rajaaminen Vesilain mukaiset suoja-alueet Suojelusuunnitelma-alueella olevat luokitellut pohjavesialueet Tutkimusalueen geologia Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialue Hämeenkankaan pohjavesialue Kromunnevan, Koukunkylän ja Pietarinlähteen pohjavesialueet Hirvikankaan pohjavesialue Venesjärven pohjavesialue Syrjäsenkankaan pohjavesialue Lauttakankaan pohjavesialue 21 4 POHJAVESITIEDOT Pohjavesialueet vesienhoidon suunnittelussa Pohjavesialueiden merkitys vedenhankinnassa Vedenottamot, antoisuudet, veden käyttömäärät sekä vedenottoluvat Pohjaveden virtauskuva ja pohjavedenpinnan korkeus Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialue Hämeenkankaan pohjavesialue Kromunnevan, Koukunkylän ja Pietarinlähteen pohjavesialueet Hirvikankaan ja Venesjärven pohjavesialueet Syrjäsenkankaan ja Lauttakankaan pohjavesialueet Pohjavesien suojelutoimenpiteet 30

4 4 4.5 Pohjaveden laatu, valvonta ja seuranta Tutkimusalueen pohjavesialueet Vedenlaadun valvontatutkimusohjelmat ja vedenottamoiden tarkkailuohjelmat Pohjavesien suojelutoimenpiteet 35 5 POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN TARKISTAMINEN, POHJAVESILUOKAN MUUTOSEHDOTUKSET SEKÄ OHJEELLISEN SUOJA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Pohjavesialueiden rajausten tarkistaminen Pohjavesiluokan muutosehdotukset Ohjeellisen suoja-alueen määrittäminen Pohjavesien suojelutoimenpiteet 37 6 POHJAVESIMUODOSTUMISTA SUORAAN RIIPPUVAISTEN PINTAVESI- JA MAAEKOSYSTEEMIEN SELVITYKSET Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueet Kromunnevan, Koukunkylän sekä Pietarinlähteen pohjavesialueet Hirvikankaan, Venesjärven, Syrjäsenkankaan sekä Lauttakankaan pohjavesialueet Natura 2000-alueiden suojelutoimenpiteet 40 7 ALUEEN MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Maakuntakaava Yleiskaava Kankaanpää Jämijärvi Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjavesialueilla vireillä olevia kaavahankkeita Pohjavesien suojelutoimenpiteet 45

5 5 8 RISKIÄ AIHEUTTAVAT TOIMINNOT Liikenne ja tienpito Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueet Kromunnevan, Koukunkylän ja Pietarinlähteen pohjavesialueet Hirvikankaan ja Venesjärven pohjavesialueet Syrjäsenkankaan ja Lauttakankaan pohjavesialueet Pohjavesien suojelutoimenpiteet Turvetuotanto Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueet Lauttakankaan pohjavesialue Pohjavesien suojelutoimenpiteet Ampumaradat Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueet Muut pohjavesialueet Pohjavesien suojelutoimenpiteet Puolustusvoimien toiminta pohjavesialueilla Tykistöprikaatin toiminta Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueilla Pohjavesien suojelutoimenpiteet Kaatopaikat Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueet Muut pohjavesialueet Pohjavesien suojelutoimenpiteet Maa- ja metsätalous Kankaanpään pohjavesialueet Jämijärven pohjavesialueet Metsätalous Pohjavesien suojelutoimenpiteet Putkistot ja viemäröinti Kankaanpään pohjavesialueet Jämijärven pohjavesialueet Pohjavesien suojelutoimenpiteet Maa-ainesten otto Kankaanpään pohjavesialueet Jämijärven pohjavesialueet Pohjavesien suojelutoimenpiteet 77

6 6 8.9 Teollisuus ja yritystoiminta pohjavesialueilla Pohjavesien suojelutoimenpiteet Öljyn kulkeutuminen maaperässä ja vaikutukset pohjaveteen Polttonesteen jakeluasemat Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialue Hämeenkankaan pohjavesialue Venesjärven pohjavesialue Pohjavesien suojelutoimenpiteet Öljysäiliöt Pohjavesien suojelutoimenpiteet Muuntajat Pohjavesien suojelutoimenpiteet Maalämpökaivot Pohjavesien suojelutoimenpiteet 89 9 VESILAITOSTEN VARAUTUMINEN KRIISI- JA HÄIRIÖTILANTEISIIN SEKÄ TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 91 LÄHDELUETTELO 96 LIITTEET Liite 1/1-4. Pohjaveteen liittyvä lainsäädäntö sekä ohjeet ja suositukset Liite 2/1-3. Pohjavedenottamoiden suoja-aluemääräykset Liite 3/1-6. Talousveden laatuvaatimukset ja suositukset sekä pohjavedelle vaaralliset aineet ja aineryhmät Liite 4/1-10. Pohjavesialuekartat Aineiston kopiointi ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa on kielletty. Pohjavesialueiden tiedot: - OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu - Aineiston hakemisaika

7 1 JOHDANTO 7 Kankaanpää ja Jämijärvi saavat talousvetensä alueen pohjavesimuodostumista, joten niiden suojelu on tulevaisuuden vedenhankinnan kannalta erittäin tärkeää. Kankaanpäässä ja Jämijärvellä pohjavesialueiden suojelusuunnitelma laaditaan yhteensä yhdeksälle pohjavesialueelle. Pohjavesiluokitukseltaan kuusi aluetta kuuluu I-luokkaan ja kolme II-luokkaan. Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueella sijaitseva varuskuntaalue jää suojelusuunnitelman ulkopuolelle, joten tässä työssä keskitytään varuskuntaalueen eteläpuoliseen alueeseen. Hämeenkankaan pohjavesialueen itäosa sekä osa Lauttakankaan pohjavesialueesta sijoittuvat Ikaalisten kaupungin puolelle ja alueille on laadittu suojelusuunnitelmat. Tämä suunnitelma rajautuu Hämeenkankaan osalta Jämijärven kunnan alueelle ja Ikaalisten vanhassa suunnitelmassa huomioidun Lauttakankaan osalta suojelusuunnitelma päivitetään. Kankaanpään kaupungin vedenhankinnasta vastaa kunnallinen vesilaitos sekä pienempiä vesiosuuskuntia. Jämijärvellä vedenhankinnasta huolehtii seitsemän suurempaa vesiosuuskuntaa ja -yhtymää sekä muutama pienempi vesiosuuskunta. Tähän suojelusuunnitelmaan pyritään täydentämään sekä ja päivittämään tietoja pohjavesialueista sekä tekemään yhteenvetoa esiintymien hydrogeologiasta keräämällä yhteen pohjavesialueilta olevaa tutkimustietoa. Pohjavesialueiden rajojen tarkistamiseksi ei laadita tarkempia tutkimuksia vaan rajaukset tarkastellaan pintapuolisesti. Työssä kartoitetaan ja arvioidaan riskitekijät ja annetaan toimenpidesuosituksia riskien vähentämiseksi sekä ehdotuksia toimenpiteiksi vahinkotapauksissa. Suojelusuunnitelmassa määritellään myös pohjavesialueille laadittavien lisätutkimusten tarpeellisuus. Suojelusuunnitelman tarkoitus on toimia ohjeena ja apuna viranomaisvalvonnassa, maankäytön suunnittelussa sekä lupahakemusten käsittelyssä. Pohjavesitietoja hyödyntävät muun muassa vesihuoltolaitokset, kunnalliset ympäristönsuojelu-, rakennus-, kaavoitus-, maa-aineslupa- ja terveydensuojelu-viranomaiset, maataloussihteerit sekä kunnan asukkaat ja toiminnanharjoittajat. Suojelusuunnitelman tarkoitus on pyrkiä suojelemaan I ja II-luokan pohjavesialueet ehkäisemällä pohjaveden laadun heikkenemistä ja säilyttää pohjavesiesiintymien antoisuudet ennallaan. Suojelun ensisijaisena tavoitteena on kaikkien uusien riskien välttäminen ja olemassa olevien riskien minimointi. Suunnitelmallisuus ja riittävä tieto pohjavesialueista on välttämätöntä, jottei toimintoja rajoitettaisi liikaa.

8 8 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmamenettely täydentää ja osin korvaa vesilain mukaiset suoja-aluepäätökset. Suojelusuunnitelmaa ei vahvisteta aluehallintovirastossa (AVI) ja näin sillä ei ole välittömiä tai sitovia juridisia seurausvaikutuksia. Pohjavesien suojelussa tutkimuksen suuntaviivat antaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY). Tämä suojelusuunnitelma noudattaa ympäristöministeriön ohjeistusta suojelusuunnitelmien laatimiselle. Suojelusuunnitelmaa varten perustettiin ohjausryhmä, joka kokoontui käsittelemään työhön liittyviä asioita. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Lauri Joronen Marja Vaajasaari Kalevi Salmijärvi Pentti Virtanen Sanna-Liisa Suojasto Terhi Helkala Jenni Saarela Olli Kahilanluoma Kauko Alarotu Risto Rajala Jaana Jyräkoski Kankaanpään kaupunki (Suunnitelman laatija) Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunki Jämijärven kunta Varsinais-Suomen ELY Tykistöprikaati Länsi-Suomen Huoltorykmentti Palojoen vesiosuuskunta Jämijärven vesiosuuskunta Satakunnan pelastuslaitos Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (PoSa) 2 POHJAVESIEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Lainsäädäntö sisältää määräykset ja keinot pohjavesien suojelulle, mutta vastuu pohjavesistä on kunnilla, jotka myös hoitavat käytännön suojelutoiminnan. Kuntien toimintaa valvovat alueelliset ELY-keskukset. Pohjavesien suojeluun vaikuttavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki (2000/86) ja vesilaki (587/2011). Uusi vesilaki astui voimaan ja myös uudessa laissa aiemman pohjaveden muuttamiskiellon tarkoittamat toimenpiteet sekä yli 250 m³/vrk vedenotto edellyttävät vesitalousluvan hakemista. Uuden vesilain 3 luvun 2 :n (vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus) mukaan vesitaloushankkeella on oltava aluehallintoviraston lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää (Liite 1/1). Lainsäädännön kannalta on tarpeen huomioida myös valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (VNA 1022/2066) ja sen pohjavesiä koskeva muutosasetus (VNA 342/2009), joka sisältää vaarallisten aineiden päästön suoraan tai välillisesti pohjaveteen (Liite 3/5). Vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen (1040/2006) muutos (341/ ) määrittelee poh-

9 9 javeden ympäristölaatunormit, joiden perusteella vesienhoidon suunnittelussa määritetään riskipohjavesialueet ja arvioidaan pohjavesialueen tila (Liite 3/6). Myös muissa laeissa, kuten maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) sekä maa-aineslaissa (1981/555) on pohjaveden suojeluun liittyviä säädöksiä (Liite 1/2-4). Erityisesti pohjaveden suojeluun liittyvät vesilaissa oleva vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus (VL 3:2) sekä ympäristönsuojelulaissa oleva pohjaveden pilaamiskielto (1:8) (Liite 1/1). Näihin kieltoihin sisältyy pohjaveden vaarantamisen käsite, jonka mukaan pelkän pohjaveden pilaantumisuhan aiheuttaminen on kiellettyä. Kiellot ovat voimassa myös pohjavesialueiden ulkopuolella. Vedenottamoiden ympärille voidaan määrätä myös suojaalue vesilain (4:11) mukaan (Liite 1/2). Kunnan/kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset ottavat huomioon paikalliset olosuhteet ja niillä voidaan vähentää pohjavesiin kohdistuvia riskejä ja estää pohjavesien likaantumista. Kankaanpään ja Jämijärven alueilla on yhteiset ympäristönsuojelumääräykset, joissa on pohjavesialueilla huomioitu jätevesien käsittely ja johtaminen, kotieläinlannan levittäminen, ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto sekä mattojen ja muiden tekstiilien pesu, lumenkaatoalueiden sijoittaminen sekä jätteiden ja kemikaalien käsittely. Lisäksi määräyksiä on annettu öljysäiliöiden sijoittamisesta sekä käytöstä poistettavien säiliöiden käsittelystä. Ympäristönsuojelumääräyksistä on kerrottu tarkemmin riskikartoituksen yhteydessä. 3 POHJAVESIALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SUOJELU- SUUNNITELMA ALUE 3.1 Pohjavesialueluokat Kartoitetut pohjavesialueet luokitellaan käyttökelpoisuuden ja suojelutarpeen mukaan eri luokkiin. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeen (2009) mukaan I-luokan pohjavesialueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä alueita. Määritelmältään I-luokan pohjavesialue on sellainen vedenhankinnan kannalta keskeinen resurssi, jota joko käytetään tai tullaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m³/d. Erityisperustein pienempiäkin vedenottamoita palvelevia alueita voidaan merkitä tähän luokkaan kuuluviksi.

10 10 Luokkaan I kuuluva alue voi käsittää koko pohjavesialueen tai vedenhankinnan kannalta tarpeellisen osa-alueen. I-luokan pohjavesialue voi olla myös pistemäinen, jolloin pohjavesialue on rajaamatta. Näiltä alueilta on esitetty vain vedenottokaivot pistemäisenä tietona. Useimmiten kyse on savenalaisesta muodostumasta tai kallioporakaivosta, josta pohjavesialuetta ei ole voitu rajata esimerkiksi riittämättömän maaperä- ja pohjavesitiedon takia. Etenkin rajaamattomien pohjavesialueiden ympäristö vaatii yleensä tarkempia selvityksiä esimerkiksi eri toimintojen lupakäsittelyissä ja kaavoituksen yhteydessä. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeen (2009) mukaan II-luokan pohjavesialue soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta alueelle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Tällaisia vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita ovat esimerkiksi alueet, joiden antoisuus on yli 250 m³/d tai joilla voi muutoin olla vedenhankinnan kannalta alueellista merkitystä. Luokkaan II kuuluva alue käsittää yleensä yhtenäisen pohjavesialueen tai suojelun kannalta tarpeelliset osa-alueet. III-luokan muut pohjavesialueet vaativat hyödyntämiskelpoisuuden arvioimiseksi lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. 3.2 Pohjavesiluokan muuttaminen Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeen (2009) mukaan pohjavesialueluokkaa voidaan nostaa tai laskea, mikäli tutkimuksin on todettu muutoksia alueen soveltuvuudessa vedenhankintaan tai alueen käyttötarkoitus on muuttunut. Pohjavesialue voidaan myös kokonaan poistaa pohjavesiluokituksesta, jos tutkimuksissa todetaan hydrogeologisista syistä alunperin yli 50 hengen yhteisvedenhankintaan käytetyn alueen heikko soveltuvuus raakavesilähteenä. Pohjaveden laadun heikkenemisen takia ei aluetta saa kuitenkaan poistaa pohjavesiluokituksesta. Mikäli pohjavesialue päädytään poistamaan luokituksesta, turvaavat ympäristönsuojelulaki ja vesilaki kuitenkin mahdollisen yksityisen vedenhankinnan. 3.3 Pohjavesialueiden rajaaminen Pohjavesialueiden rajat määrittelee alueellinen ELY-keskus. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeen (2009) mukaan pohjavesialueet rajataan kahteen vyöhykkeeseen,

11 11 jotka erottuvat varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan perusteella. Pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen raja on samalla hyvin vettä läpäisevän osan raja (Kuva 1). Tämän alueen maaperän vertikaalisen läpäisevyyden on vastattava vähintään hienohiekan vedenläpäisevyyttä ja on oltava tätä tasoa koko maanpinnan ja pohjavedenpinnan välisen matkan. Myös kallio- ja moreenialueet, jotka lisäävät pohjaveden määrää kuuluvat muodostumisalueeseen. Pohjavesialueiden rajat seuraavat usein pintamaalajien rajoja, mutta maalaji ei välttämättä pysy samana koko muodostumassa. Pohjavesialueen raja osoittaa aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän vedenlaatuun ja sen muodostumiseen (Kuva 1). Vyöhyke ulottuu hyvän tiiviysasteen yhtenäisesti omaavaan maaperään saakka, kuten esimerkiksi savisilttimuodostumaan, jonka kerrospaksuus on >3 metriä. Uloimpia rajoja ei kuitenkaan tarvitse aina määrittää hydrogeologisin perustein vaan rajat voidaan joskus tehdä maastossa helposti havaittavaksi. Pohjavesien korkeussuhteilla ja niistä määritettävillä virtaussuunnilla on myös merkitystä alueen rajaamisessa. Pohjavesialueen rajaus vettä ympäristöön purkavalla harjulla eli antikliinisellä akviferityypillä Pohjavesialueen rajaus vettä ympäristöstään keräävällä harjulla eli synkliinisellä akviferityypillä Kuva 1. Pohjavesialueen rajaaminen varsinaiseen muodostumisalueeseen ja pohjavesialueeseen (Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus 2009).

12 3.4 Vesilain mukaiset suoja-alueet 12 Pohjaveden likaantumisen estämiseksi voidaan vedenottamoiden ympärille määrätä uuden vesilain 4 luvun 11 :n mukaan suoja-alue (Liite 1/2). Uudessa vesilaissa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa vedenottamon suoja-alueen perustamiseen on parannettu. Suoja-alueen perustamista voivat vaatia vedenottamoluvan hakijan lisäksi myös asianosaiset (mm. maanomistaja) sekä viranomainen. Paikoin liian suppea suojavyöhykejako sekä nykylainsäädäntöä/-käytäntöä lievemmät määräykset ovat saaneet vanhemmat suoja-aluepäätökset menettämään merkitystään. Suoja-alueet on jaettu eri suojavyöhykkeisiin, joista aluehallintoviraston vahvistama kaukosuojavyöhyke kattaa koko vedenottamon valuma-alueen. Näillä alueilla on kielletty pohjaveden pitkäaikainen saastuttava toiminta. Sisemmällä lähisuojavyöhykkeellä eli vedenottamon lähialueella on myös pohjaveden hygieenistä saastuttamista aiheuttava toiminta kielletty. Vyöhyke tulisi rajata niin, että veden virtausaika vyöhykkeen reunalta ottamolle olisi noin päivää. Tässä ajassa taudinaiheuttajien oletetaan tuhoutuvan. Kolmas vyöhyke on itse vedenottamoalue, jossa saa harjoittaa vain vedenottotoimintaa. Suojelusuunnitelmia laadittaessa on käytännössä useimmiten päädytty siihen, että tarkistettu pohjavesialueen raja on myös suoja-alueen raja. Suojelusuunnitelma-alueella sijaitsevilla vedenottamoilla on voimassa kaksi suojaaluemääräystä Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueella olevan Uudentalonlähteen vedenottamon sekä Syrjäsenkankaalla sijaitsevan Palojoen vesiosuuskunnan Ottamo I:n ympärillä (Taulukko 1). Lisäksi Saukonlähteen pohjavedenottamon suojelusuunnitelmassa on ottamon ympärille määritelty ohjeellinen suoja-alue, joka ei ole lainvoimainen (Maa ja Vesi Oy 1994). Ohjeellisissa suojavyöhykkeissä on huomioitu myös Kierikan vedenottamo, mutta tarkempien pohjavesitutkimusten puuttumisen takia alueelle on määritelty vain yksi suojavyöhyke. Myös Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueella sijaitsevalle Viidentienristeyksen vedenottamolle on määritelty ohjeelliset suoja-alueet, joiden toimintarajoituksista on sovittu puolustusvoimien kanssa. Kankaanpään suunnitellun vedenottamon ympärille suunniteltiin laadittavan työn yhteydessä ohjeellinen suoja-alue, jonka tarkoituksena olisi suojata alue tulevaa vedenottoa varten. Rajauksesta on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5. Suoja-aluemääräykset on nähtävissä liitteistä 2/1-3 ja rajaukset liitteissä 4.

13 13 Taulukko 1. Tietoja suojelusuunnitelma-alueella olevista pohjavesialueista. Kartat pohjavesialueista löytyvät liitteistä 4. Pohjavesialueen Kokonaispinta-ala Muodostumisalueen Numero Sijaintikunta Karttalehti Nimi, Alueluokka (km²) pinta-ala (km²) Hämeenkangas-Niinisalo, I Kankaanpää Hämeenkangas, I Jämijärvi, Kankaanpää, Ikaalinen , , , , ,93 (koko pohjavesialue) 18,82 (tutkimusalue) 39 (koko pohjavesialue) 32,96 (tutkimusalue) Kromunneva, I Kankaanpää ,39 0,24 17,21 33,29 Vedenottamot Uudentalonlähde, Viidentienristeys, Varuskunta, Vihusaaren vy Jylli, Soukonlähde, Vihu, Kierikka, Mielahti Akviferityyppi Saumamuodostuma, Antikliininen (purkava) Saumamuodostuma Antikliininen (purkava), Moreenimuodostuma Koukunkylä, I Kankaanpää ,62 0,46 Koukunkylä Moreenimuodostuma Pietarinlähde, I Kankaanpää ,58 0,36 Pietarinlähde Moreenimuodostuma Hirvikangas, II Kankaanpää , ,06 6,25 Harju, Delta Venesjärvi, II Kankaanpää ,3 0,74 Harju, Antikliininen (purkava), Rantaimeytyminen Syrjäsenkangas, I Jämijärvi ,26 Ottamo I Moreenimuodostuma Lauttakangas, II Jämijärvi, Ikaalinen ,7 0,74 Harju, Antikliininen (purkava) Vedenottamot, joilla on Päätöksen Määräykset Suoja-alueen kokonais- Kaukosuojavyöhykkeen Lähisuojavyöhykkeen Vedenottamon suojalainvoimaiset suoja-alueet Päätös (nro) ajankohta nähtävissä pinta-ala (km²) pinta-ala (km²) pinta-ala (km²) alueen pinta-ala (km²) Uudentalonlähde 16/1981 D (L-S VEO) liitteissä 2/1-2 32, ,23 0,27 Ottamo I 18/1981 D (L-S VEO) liitteissä 2/ ,39 79,6 27,5 0,29 Viidentienristeys (ohjeellinen) Saukonlähde (ohjeellinen) , ,1 2,14 2,1 0,04

14 14 Kuva 2. Suojelusuunnitelma-alueella olevat pohjavesialueet 3.5 Suojelusuunnitelma-alueella olevat luokitellut pohjavesialueet Kankaanpään ja Jämijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma kattaa yhteensä yhdeksän pohjavesialuetta (Taulukko 1 ja Kuva 2). Niinisalon varuskunta-alueelle jää suojelusuunnitelman ulkopuolelle, joten tässä suunnitelmassa keskitytään Hämeenkangas- Niinisalon pohjavesialueen osalta varuskunta-alueen eteläpuoleiseen alueeseen. Hämeenkankaan pohjavesialueen itäosa sijaitsee Ikaalisten puolella ja alueelle on jo laadittu suojelusuunnitelma, joten tämä suunnitelma kattaa vain Jämijärven kunnan alueen. Myös Lauttakankaan pohjavesialueesta osa on Ikaalisten puolella ja tämän työn yhteydessä alueelta oleva suojelusuunnitelma päivitettävä uudelleen rajatulle pohjavesialueelle. Pohjavesialueista kuusi kuuluu I-luokkaan ja kolme II-luokkaan. Kankaanpäässä suojelusuunnitelma laaditaan Hämeenkangas-Niinisalon (I), Hämeenkankaan (I), Kromun-

15 15 nevan (I), Koukunkylän (I), Pietarinlähteen (I), Hirvikankaan (II) sekä Venesjärven (II) pohjavesialueille. Jämijärven alueella suojelusuunnitelma laaditaan Hämeenkankaan (I), Syrjäsenkankaan (I) sekä Lauttakankaan (II) pohjavesialueille. Hämeenkankaan pohjavesialue sijoittuu molempien kuntien alueelle. 3.6 Tutkimusalueen geologia Tutkimusalueen merkittävimmät pohjavesimuodostumat sijaitsevat Hämeenkankaan- Pohjankankaan saumamuodostumassa, joka on samalla eteläisen Suomen merkittävimpiä sora- ja hiekkamuodostumia. Lisäksi alueella muodostuvan pohjaveden määrä on varsin huomattava. Alueella on myös maiseman- sekä luonnonsuojelullisia arvoja ja harjualueella on merkitystä virkistyskäytössä. Alueesta suuri osa on puolustusvoimien käytössä. Hämeenkangas-Niinisalon muodostumaan yhtyy Pansiankulmalla hiekkavaltainen Hirvikankaalle ulottuva pienempi saumamuodostuma, johon myös Venesjärveltä tuleva harju yhtyy. Kromunnevan, Koukunkylän ja Pietarinlähteen pohjavesialueet sijaitsevat moreenimuodostumissa, jotka soveltuvat paikalliseen vedenhankintaan. Venesjärvi on itä-länsi-suuntainen jäätikön sulavesien kerrostama harju, jonka itäosan maaaineksesta suurin osa on kaivettu pois. Porintien molemmin puolin oleva Syrjäsenkankaan pohjavesialue on luode-kaakko-suuntainen moreenimuodostuma, jonka reunat ovat rantavoimien muokkaamia. Lauttakankaan pohjavesialue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisessa pitkittäisharjussa, joka jatkuu pohjoisessa aina Parkanoon saakka. Pitkittäisharjussa sijaitsee useita pohjavesialueita Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialue Mannerjäätikön kahden eri suuntaan ja eri nopeudella virtaavan jään kielekevirran väliin kerrostunut saumamuodostuma on osa Hämeenkankaan-Pohjankankaan muodostumaa. Saumamuodostuma on syntynyt nuoremmassa virtausvaiheessa kahden eri suuntaan virranneen jäätikkökielekkeen väliin ja nuorenee pohjoista kohti. Harjumuodostuma on pohjoisetelä-suuntainen. Muodostumassa esiintyy soraa yleensä vain harjun keski- ja ydinosissa. Aines on pääosin hiekkavaltaista, hyvin lajittunutta ja erittäin hyvin pyöristynyttä. Rantavoimat ovat kerrostaneet muodostuman reunaosiin laajalle alueelle hiekkaa jopa 5 metriä paksuiksi kerroksiksi. Seismisten luotausten sekä painovoimamittausten perusteella kerrospaksuudet ovat pääosin metriä, mutta paikoin paksuudet ovat jopa metriä. Pansiankulmalla muodostumaan yhtyy Kankaanpään suunnasta pienempi saumamuodostuma, joka kulkee Hirvikankaan laajalle muodostumalle saakka. Pohjaveden

16 16 purkautuminen on vaikuttanut hiekka- ja soramuodostumien liepeiden soistumiseen. Saumamuodostuma on noin 10 km pitkä ja leveimmillään Pansiankulman kohdalla noin 3,5 km. Palmun ja Vallin (1997) mukaan Kuninkaanlähteen pohjoispuolella kallioperä on gabroa ja graniittia. Niinisalossa muodostuman lähes katkaiseva Valkiajärvi on ilmeisesti ollut laaja kuolleen jaan alue. Alueella on suurehko harjun muotoa seuraava pohjois-eteläsuuntainen ruhjevyöhyke, mutta muuten ruhjeet ovat pääosin luode-kaakko tai itä-länsisuuntaisia. Ståhlen (1998) mukaan painovoimamittauksissa alueen tärkein noin 500 metriä leveä ja metriä syvä etelä-pohjois-suuntainen kalliopainanne sijoittuu Valkiajärveltä etelään Isokeitaan itäpuolelle saakka. Maapeitteen paksuus on Ylisenharjulla noin 60 metriä ja Isokeitaan itäpuolella noin 80 metriä, josta on pohjavedenpinnan alapuolella noin 50 metriä. Kalliokohoumat saattavat rajoittaa pohjaveden virtausyhteyttä Kuninkaanlähteen luoteispuolella sekä Isokeitaan kaakkoispuolella, jossa kallionpinta kohoaa tasolle noin 100 mmpy ja maapeitteen paksuun on pienimmillään 5-10 metriä. Myös Ylisenharjulla kalliopinta kohoaa paikoin korkealle noin tasolle 120 mmpy maapeitteen ollessa ohuimmillaan metriä (Kuva 3). Geologian tutkimuskeskuksen tekemien painovoimamittausten mukaan alue jakautuisi Kuninkaanlähteen, Pansiankulman ja Valkiajärven-Ylisenharjun osa-alueisiin. Pansiankankaan alueelta tehtyjen kairausten mukaan maaperä on pääasiallisesti hyvin lajittunutta soraa ja hiekkaa, mutta välikerrostumina tavataan myös hienorakeisempaa materiaalia. Kairaussyvyydet vaihtelivat pääosin metrin välillä, mutta paikoin on päästy yli 20 metrin syvyyteen (Rautavuoma 1972). Uudentalonlähteen ottamon lisäkaivon alueella maaperä on maanpinnalta soraista hiekkaa, jonka alla on 80 cm paksuinen hietakerros ja 1.1 metrin syvyydeltä maaperä on hiekkaista soraa ja soraista hiekkaa aina 12 metrin syvyydelle saakka ja siitä syvemmällä esiintyy hiekkaa (Vanhala 1973). Viidentienristeyksen vedenottamon alueella hiekkakerrostuman paksuun on kairausten mukaan yli 20 metriä ja 2-3,5 metrin syvyydellä esiintyy erityisen kovaksi puristunut kivistä hiekkaa ja soraa sisältävä kerrostuma (Väänänen ja Vanhala 1976). Ylisenharjun alueella esiintyy hienompia maalajeja. Pohjavesialueen kaakkoisosaan harjuytimeen tehdyn koekaivon kohdalla pohjavedenpinta on noin 14 metrin syvyydellä, vettä johtavan sora-hiekkakerroksen paksuus on noin 11 metriä ja hienoaineksen osuus on erittäin vähäinen (Seppälä 2009).

17 17 Kuva 3. Kalliopinnan korkeus Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueella.

18 3.6.2 Hämeenkankaan pohjavesialue 18 Hämeenkangas on itä-länsi-suuntainen saumamuodostuma, jossa on piirteitä sekä reunamuodostumasta, että saumamuodostumasta. Pohjavedenjakajana toimivan Soininharjun aines on pääosin hiekkaa, jossa esiintyy soraisia välikerroksia. Muodostuman aines on hiekkavaltaista ja lajittunutta ainesta on levinnyt pitkälle etelään. Pirttikylän pohjoispuolella on tehty kallioon päätyneitä kairauksia, joissa mitattiin 6-8 metriä paksuja hiekka ja hienohiekkakerroksia, joiden hienorakeisin aines ovat todennäköisesti tuulen kerrostamaa. Maakerroksen paksuus on Hämeenkankaalla yleensä metriä, mutta paksuimmat yli 100 metriset kerrokset tavataan Soininharjun alueella, jossa maapeitteen paksuudeksi on arvioitu pohjavedenpinnan alapuolella noin metriä (Ståhle 1998). Koivistonvadin alueella maapeite on paksuimmillaan noin 90 metriä, josta on pohjavedenpinnan alapuolella noin metriä (Ståhle 1998) (Kuva 4). Noin 20 kilometriä pitkää ja 1-3 kilometriä leveää Hämeenkangasta ympäröivät laajat suoalueet, jotka saavat osan vedestään pohjavesimuodostumasta. Hämeenkangas nuorenee länteen päin (Palmu ja Valli 1997). Kuva 4. Maakerroksen paksuus Hämeenkankaan pohjavesialueella (Seppälä 2009). Hämeenkankaan alueella kallioperä on pääosin tonaliittia ja granodioriittia ja kallioperä melko eheää. Kalliopinnan taso on alueella yleisesti mmpy. Ståhlen (1998) mukaan muodostuman keskiosissa on suurehko pohjois-etelä-suuntainen ruhjevyöhyke, kun alueen muut ruhjeet ovat pääosin luode-kaakko- ja itä-länsisuuntaisia. Kallioperässä on painovoimamittausten mukaan painaumia Niiniharjun luoteis- ja länsipuolella sekä Soi-

19 19 ninharjun ja Koivistonharjun alla. Kalliokohoumia on puolestaan kolmella pääalueella, muodostuman lounais-, pohjois- sekä itäreunalla. Näillä alueilla maapeitteen paksuus on pienimmillään noin 15 metriä (Kuva 3 ja 4). Lindholmin (2010) mukaan Hämeenkankaan muodostuma muistuttaa harjuselänteineen ja laajoine rantakerrostumineen sekä niihin liittyvine orsivesiesiintymineen Virttaankangas-Säkylänharjua. Hämeenkankaan länsiosasta tehtyjen luotausten perusteella harjun soraisen ydinosan leveydeksi määritettiin noin metriä sen kerrospaksuuksien vaihdellessa noin metrin välillä. Harjuydin vaikuttaa yhtenäiseltä Kuninkaanlähteeltä Soininharjulle asti ja Jämin lentokentän alta havaittu pohjavedenpinnan yläpuolelle kohoava kallionkieleke toimii mahdollisesti vedenjakajana (Pollari 2008) (Kuva 3). Alue on voimakkaasti rantaprosessien muokkaamana kulunut ja tasoittunut aina Kuninkaanlähteeltä Jämin lomakeskukselle asti, jossa harjuselänne häviää lähes kokonaan rantakerrostumien alle. Paksuudeltaan rantakerrostumat ovat noin 5-20 metriä ja niiden yhteydessä esiintyy orsivettä. Harjuselänteen rinteillä esiintyy pintalohkareita ja muodostumassa on viuhkamaisia hienoaineskerroksia. Soinin- ja Niiniharjun alueilla maaperä kohoaa paikoin tasolle 185 mmpy. Soininharjun alueella esiintyy melko syviä suppakuoppia, rinteillä esiintyy lohkareisuutta ja pohjoisrinteestä on paikoin erotettavissa rantavoimien kuluttamia terasseja. Myös Niiniharjulla esiintyy muutamia suuria ja syviä suppakuoppia. Lentokentän ja moottoriradan alueelta tehdyissä maatutkaluotauksissa rantakerrostumien paksuudeksi mitattiin noin 2-4 metriä ja Soininharjun länsipäässä on mahdollinen kallionkieleke (Pollari 2008). Pohjavesipinta on Soininharjun-Niiniharjun alueella yli 30 metrin syvyydellä. Hämeenkankaan itäosassa Koivistonharjun korkea selänne toimii jatkeena Niiniharjulle ja sen aines on muodostuman rinteillä karkeahkoa soraa, joka muuttuu hyvin lajittuneeksi hiekaksi kuljettaessa kohti etelää. Koivistonharju on tulkittu rantakerrostumaksi orsivedenvedenpinnan ollessa alueella korkeimmillaan Niiniharjun itäosassa, josta se laskee kohti muodostuman reunoja. Orsivesipinta sijaitsee pääosin noin 5 metrin syvyydessä, mutta Koivistonharjun paksujen rantakerrostumien alueella pinta on paikoin noin metrin syvyydessä. Hämeenkankaan itäreuna on melko jyrkkä ja sisältää useita lähteitä, joiden kautta pohjavesi purkautuu Kromunnevan, Koukunkylän ja Pietarinlähteen pohjavesialueet Pohjavesialueet sijaitsevat jokilaaksojen reunamille rantavoimien kerrostamissa moreenimuodostumissa, jotka sopivat vedenläpäisevyydeltään paikalliseen vedenhankintaan. Pohjavesialueet ovat kooltaan noin kilometri pituus- ja leveyssuunnassa. Kromun-

20 20 nevan moreenimuodostuma sijoittuu etelään viettävään pieneen allasmaiseen laaksoon, jonka pohjalla on huonosti vettäläpäiseviä siltti- ja savikerroksia. Laakson reunoilla on todennäköisesti hyvän vedenläpäisevyyden omaavaa huuhtoutunutta moreenia, jonka kautta pohjavesi kulkeutuu savenalaisiin kerroksiin. Karvianjoen länsireunalla sijaitsevan Koukunkylän kumpumaisen moreenimuodostuman aines on todennäköisesti pintaosistaan huuhtoutunutta. Tämän johdosta moreenin vedenläpäisykyky on pintaosissa pohjaosia suurempi ja pohjaveden päävirtaus tapahtuu pääosin moreenin pintaosissa. Pietarinlähteen pohjavesialue sijaitsee kumpumaisessa moreenimuodostumassa Pukanluoman laakson itäreunalla. Muodostuma saattaa sisältää rantakerrostumia ja sen aines on pintaosiltaan huuhtoutunutta ja näin myös melko hyvin vettä läpäisevää Hirvikankaan pohjavesialue Karvianjokilaakson länsirinteellä sijaitseva Hirvikangas on muinainen jäätikköjokisuisto ja muodostuman pohjoisin osa eli Oppaankangas on suiston eli deltan tuottama pitkittäisharju, joka jatkuu pienen matkan myös deltan vastakkaisella puolella. Hiekkavaltainen muodostumajakso jatkuu Pansiankulmalle saakka. Muodostuma sisältää pääosin hiekkavaltaista ainesta ja soravaltainen aines esiintyy harjuissa sekä ohuina välikerroksina. Alueelta tehtyjen kairausten mukaan muodostumassa esiintyy välikerroksina huonosti vettäläpäiseviä silttivaltaisia kerroksia sekä orsivettä ja maakerrosten paksuun vaihtelee alle viidestä metristä yli 20 metriin maaperän ollessa pääosin hiekkaa ja soraa (Lammila ja Lähteenmäki 2000). Alueen itäosassa ohuet maa-aineskerrokset ovat maaainesten otto seurauksena paikoin kaivettu kallioon asti ja pohjavedenpinta on paikoin näkyvissä. Vedensaannin kannalta parhaimmat paikat sijaitsevat Hirvikankaan kaakkoisosassa lähellä Karvianjokea, jossa vettä hyvin läpäisevät soraiset hiekkakerrokset ulottuvat noin 19 metrin syvyydelle maanpinnasta pohjavedenpinnan ollessa lähellä maanpintaa (Vanhala 1985). Kallioperä on graniittia ja granidioriittia ja alueella esiintyy lukuisia kalliopaljastumia sekä itäosa on kalliokohoumalla Venesjärven pohjavesialue Alue on itä-länsi-suuntainen pitkittäisharju, joka yhtyy Pansiankulmalta Hirvikankaalle kulkevaan muodostumajaksoon (Kielosto ym. 1984). Pohjavesialue on noin 4,2 km pitkä ja leveimmillään noin 670 metriä leveä. Muodostuma on länsipäästä hiekkavaltainen ja pitkittäisharju jatkuu myös pohjavesialueen länsipuolelle. Mielahden alueella muodostuman itäosassa aines on kohtalaisesti lajittunutta ja pyöristynyttä kivistä soraa. Pit-

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS HAMELY/32/07.02/2010 Häme Luonnonvarayksikkö Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan

Lisätiedot

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Kemin kaupungin pohjavesialueiden luokitusten ja rajauksen muuttaminen

Kemin kaupungin pohjavesialueiden luokitusten ja rajauksen muuttaminen LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/456/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemin kaupunki Valtakatu 26 94100 Kemi Kemin kaupungin pohjavesialueiden luokitusten ja rajauksen muuttaminen Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandman (puh.

Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandman (puh. KUULUTUS VARELY/3646/216 1.2.217 Auran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Auran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen

Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Ylitarkastaja Heikki Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Heikki Kovalainen 16.11.2016 1 Työhistoriani

Lisätiedot

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN

ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN Vastaanottaja Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä Lokakuu 2014 ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN ILMATAR ALAJÄRVI-LOUHUKANGAS

Lisätiedot

Selvitys pohjavesialueiden rajaamismenettelystä

Selvitys pohjavesialueiden rajaamismenettelystä 19.12.2013 www.ymparisto.fi >Vesi ja meri > Vesien- ja merensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet Selvitys pohjavesialueiden rajaamismenettelystä Vuonna 2009 toteutettiin valtakunnallinen hanke,

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella. Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 26.10.2012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Rajamäen pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Tervolan kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Tervolan kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/3829/2016 Etelä-Savo 13.2.2017 Tervolan kunta Keskustie 81 95300 Tervola Tervolan kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki Neuvontasarja 2005 H II - 1 Vesien suojelu VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki 86/00) EU (vesipuitedirektiivi) pinta- ja pohjavesien suojelu Pohjavesidirektiivi 80/68 artiklat 4 ja 5, ja

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013

PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 ASIA Pohjavedenottamon rakentaminen Linturahkan pohjavesialueelle kiinteistölle Vesiperä RN:o 5:74 ja veden

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Lämpökaivojen poraaminen Vuokatin pohjavesialueella, Sotkamo Kiinteistö Oy Vuokatin liikekeskus Sopalanrantatie

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevat uudet säännökset

Pohjavesialueita koskevat uudet säännökset Pohjavesialueita koskevat uudet säännökset Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2015 Laitila 11.11.2015 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.11.2015 Sisältö Pohjavesialueiden kartoituksen

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve en kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella

Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.11.2012 152-P19621 Tutkimusraportti 1 (2)

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA RYKMENTINPUISTON POHJAVESISELVITYS

TUUSULAN KUNTA RYKMENTINPUISTON POHJAVESISELVITYS Vastaanottaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1/2013 TUUSULAN KUNTA RYKMENTINPUISTON POHJAVESISELVITYS TUUSULAN KUNTA RYKMENTINPUISTON POHJAVESISELVITYS Tarkastus Päivämäärä 18/01/20133

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Simon kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Simon kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/459/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Simon kunta Ratatie 6 95200 Simo Simon kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 4.12.2012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Kiljavan pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 2.2 Juva Juvan kunnan alueelta tutkittiin seitsemän kohdetta, joissa oli yhdeksän osa-aluetta (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli yhteensä

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan maaperässä

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle

MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle Teknisen lautakunnan valvontajaosto 16 26.02.2014 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO 218/8.86/2013 VALVJAOS 16 Ympäristönsuojelusihteeri 11.2.2014 ASIA Päätös maa-aineslain 4

Lisätiedot

ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS

ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKIMUS Tarkastus Päivämäärä 8.3.2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Pekka Grims Ville Yli-Teevahainen Timo Ojanperä Työnumero

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

Pohjaveden suojelu Pohjavesi Pohjaveden käyttö Pohjavesialueet

Pohjaveden suojelu Pohjavesi Pohjaveden käyttö Pohjavesialueet Pohjaveden suojelu Pohjavesi Pohjaveden käyttö Pohjavesialueet Johtava geologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien ko Helsinki 5.5.2014 9.5.2014 Mitä on pohjavesi?

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA Jukka Ikäheimo

KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA Jukka Ikäheimo KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA 3.11.2016 Jukka Ikäheimo KOME ESIMERKKITAPAUSTA LÄHIVUOSILTA Hakija Kohde Haettu vesimäärä, m 3 /d Ylikunnallinen ELY-keskus AVI Lakeuden Vesi Oy Karvia (6500) >> 4500

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Rautjärvi Laikko Simpele Tulilampi A Tulilampi B Änkilä I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Parikkala. I-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Parikkala. I-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Parikkala Heralampi Likolampi A Likolampi B Niukkala Saaren kk Simpele Suurikangas Särkisalmi I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot