KANKAANPÄÄN JA JÄMIJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANKAANPÄÄN JA JÄMIJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN JA JÄMIJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Lauri Joronen 2012

2 2 Julkaisija: Kankaanpään kaupunki ja Jämijärven kunta Kuvat: Lauri Joronen Painatus: Kankaanpään tekninen keskus

3 SISÄLLYSLUETTELO: 3 1 JOHDANTO 7 2 POHJAVESIEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 8 3 POHJAVESIALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SUOJELUSUUNNITELMA ALUE Pohjavesialueluokat Pohjavesiluokan muuttaminen Pohjavesialueiden rajaaminen Vesilain mukaiset suoja-alueet Suojelusuunnitelma-alueella olevat luokitellut pohjavesialueet Tutkimusalueen geologia Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialue Hämeenkankaan pohjavesialue Kromunnevan, Koukunkylän ja Pietarinlähteen pohjavesialueet Hirvikankaan pohjavesialue Venesjärven pohjavesialue Syrjäsenkankaan pohjavesialue Lauttakankaan pohjavesialue 21 4 POHJAVESITIEDOT Pohjavesialueet vesienhoidon suunnittelussa Pohjavesialueiden merkitys vedenhankinnassa Vedenottamot, antoisuudet, veden käyttömäärät sekä vedenottoluvat Pohjaveden virtauskuva ja pohjavedenpinnan korkeus Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialue Hämeenkankaan pohjavesialue Kromunnevan, Koukunkylän ja Pietarinlähteen pohjavesialueet Hirvikankaan ja Venesjärven pohjavesialueet Syrjäsenkankaan ja Lauttakankaan pohjavesialueet Pohjavesien suojelutoimenpiteet 30

4 4 4.5 Pohjaveden laatu, valvonta ja seuranta Tutkimusalueen pohjavesialueet Vedenlaadun valvontatutkimusohjelmat ja vedenottamoiden tarkkailuohjelmat Pohjavesien suojelutoimenpiteet 35 5 POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN TARKISTAMINEN, POHJAVESILUOKAN MUUTOSEHDOTUKSET SEKÄ OHJEELLISEN SUOJA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Pohjavesialueiden rajausten tarkistaminen Pohjavesiluokan muutosehdotukset Ohjeellisen suoja-alueen määrittäminen Pohjavesien suojelutoimenpiteet 37 6 POHJAVESIMUODOSTUMISTA SUORAAN RIIPPUVAISTEN PINTAVESI- JA MAAEKOSYSTEEMIEN SELVITYKSET Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueet Kromunnevan, Koukunkylän sekä Pietarinlähteen pohjavesialueet Hirvikankaan, Venesjärven, Syrjäsenkankaan sekä Lauttakankaan pohjavesialueet Natura 2000-alueiden suojelutoimenpiteet 40 7 ALUEEN MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Maakuntakaava Yleiskaava Kankaanpää Jämijärvi Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjavesialueilla vireillä olevia kaavahankkeita Pohjavesien suojelutoimenpiteet 45

5 5 8 RISKIÄ AIHEUTTAVAT TOIMINNOT Liikenne ja tienpito Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueet Kromunnevan, Koukunkylän ja Pietarinlähteen pohjavesialueet Hirvikankaan ja Venesjärven pohjavesialueet Syrjäsenkankaan ja Lauttakankaan pohjavesialueet Pohjavesien suojelutoimenpiteet Turvetuotanto Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueet Lauttakankaan pohjavesialue Pohjavesien suojelutoimenpiteet Ampumaradat Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueet Muut pohjavesialueet Pohjavesien suojelutoimenpiteet Puolustusvoimien toiminta pohjavesialueilla Tykistöprikaatin toiminta Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueilla Pohjavesien suojelutoimenpiteet Kaatopaikat Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueet Muut pohjavesialueet Pohjavesien suojelutoimenpiteet Maa- ja metsätalous Kankaanpään pohjavesialueet Jämijärven pohjavesialueet Metsätalous Pohjavesien suojelutoimenpiteet Putkistot ja viemäröinti Kankaanpään pohjavesialueet Jämijärven pohjavesialueet Pohjavesien suojelutoimenpiteet Maa-ainesten otto Kankaanpään pohjavesialueet Jämijärven pohjavesialueet Pohjavesien suojelutoimenpiteet 77

6 6 8.9 Teollisuus ja yritystoiminta pohjavesialueilla Pohjavesien suojelutoimenpiteet Öljyn kulkeutuminen maaperässä ja vaikutukset pohjaveteen Polttonesteen jakeluasemat Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialue Hämeenkankaan pohjavesialue Venesjärven pohjavesialue Pohjavesien suojelutoimenpiteet Öljysäiliöt Pohjavesien suojelutoimenpiteet Muuntajat Pohjavesien suojelutoimenpiteet Maalämpökaivot Pohjavesien suojelutoimenpiteet 89 9 VESILAITOSTEN VARAUTUMINEN KRIISI- JA HÄIRIÖTILANTEISIIN SEKÄ TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 91 LÄHDELUETTELO 96 LIITTEET Liite 1/1-4. Pohjaveteen liittyvä lainsäädäntö sekä ohjeet ja suositukset Liite 2/1-3. Pohjavedenottamoiden suoja-aluemääräykset Liite 3/1-6. Talousveden laatuvaatimukset ja suositukset sekä pohjavedelle vaaralliset aineet ja aineryhmät Liite 4/1-10. Pohjavesialuekartat Aineiston kopiointi ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa on kielletty. Pohjavesialueiden tiedot: - OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu - Aineiston hakemisaika

7 1 JOHDANTO 7 Kankaanpää ja Jämijärvi saavat talousvetensä alueen pohjavesimuodostumista, joten niiden suojelu on tulevaisuuden vedenhankinnan kannalta erittäin tärkeää. Kankaanpäässä ja Jämijärvellä pohjavesialueiden suojelusuunnitelma laaditaan yhteensä yhdeksälle pohjavesialueelle. Pohjavesiluokitukseltaan kuusi aluetta kuuluu I-luokkaan ja kolme II-luokkaan. Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueella sijaitseva varuskuntaalue jää suojelusuunnitelman ulkopuolelle, joten tässä työssä keskitytään varuskuntaalueen eteläpuoliseen alueeseen. Hämeenkankaan pohjavesialueen itäosa sekä osa Lauttakankaan pohjavesialueesta sijoittuvat Ikaalisten kaupungin puolelle ja alueille on laadittu suojelusuunnitelmat. Tämä suunnitelma rajautuu Hämeenkankaan osalta Jämijärven kunnan alueelle ja Ikaalisten vanhassa suunnitelmassa huomioidun Lauttakankaan osalta suojelusuunnitelma päivitetään. Kankaanpään kaupungin vedenhankinnasta vastaa kunnallinen vesilaitos sekä pienempiä vesiosuuskuntia. Jämijärvellä vedenhankinnasta huolehtii seitsemän suurempaa vesiosuuskuntaa ja -yhtymää sekä muutama pienempi vesiosuuskunta. Tähän suojelusuunnitelmaan pyritään täydentämään sekä ja päivittämään tietoja pohjavesialueista sekä tekemään yhteenvetoa esiintymien hydrogeologiasta keräämällä yhteen pohjavesialueilta olevaa tutkimustietoa. Pohjavesialueiden rajojen tarkistamiseksi ei laadita tarkempia tutkimuksia vaan rajaukset tarkastellaan pintapuolisesti. Työssä kartoitetaan ja arvioidaan riskitekijät ja annetaan toimenpidesuosituksia riskien vähentämiseksi sekä ehdotuksia toimenpiteiksi vahinkotapauksissa. Suojelusuunnitelmassa määritellään myös pohjavesialueille laadittavien lisätutkimusten tarpeellisuus. Suojelusuunnitelman tarkoitus on toimia ohjeena ja apuna viranomaisvalvonnassa, maankäytön suunnittelussa sekä lupahakemusten käsittelyssä. Pohjavesitietoja hyödyntävät muun muassa vesihuoltolaitokset, kunnalliset ympäristönsuojelu-, rakennus-, kaavoitus-, maa-aineslupa- ja terveydensuojelu-viranomaiset, maataloussihteerit sekä kunnan asukkaat ja toiminnanharjoittajat. Suojelusuunnitelman tarkoitus on pyrkiä suojelemaan I ja II-luokan pohjavesialueet ehkäisemällä pohjaveden laadun heikkenemistä ja säilyttää pohjavesiesiintymien antoisuudet ennallaan. Suojelun ensisijaisena tavoitteena on kaikkien uusien riskien välttäminen ja olemassa olevien riskien minimointi. Suunnitelmallisuus ja riittävä tieto pohjavesialueista on välttämätöntä, jottei toimintoja rajoitettaisi liikaa.

8 8 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmamenettely täydentää ja osin korvaa vesilain mukaiset suoja-aluepäätökset. Suojelusuunnitelmaa ei vahvisteta aluehallintovirastossa (AVI) ja näin sillä ei ole välittömiä tai sitovia juridisia seurausvaikutuksia. Pohjavesien suojelussa tutkimuksen suuntaviivat antaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY). Tämä suojelusuunnitelma noudattaa ympäristöministeriön ohjeistusta suojelusuunnitelmien laatimiselle. Suojelusuunnitelmaa varten perustettiin ohjausryhmä, joka kokoontui käsittelemään työhön liittyviä asioita. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Lauri Joronen Marja Vaajasaari Kalevi Salmijärvi Pentti Virtanen Sanna-Liisa Suojasto Terhi Helkala Jenni Saarela Olli Kahilanluoma Kauko Alarotu Risto Rajala Jaana Jyräkoski Kankaanpään kaupunki (Suunnitelman laatija) Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunki Jämijärven kunta Varsinais-Suomen ELY Tykistöprikaati Länsi-Suomen Huoltorykmentti Palojoen vesiosuuskunta Jämijärven vesiosuuskunta Satakunnan pelastuslaitos Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (PoSa) 2 POHJAVESIEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Lainsäädäntö sisältää määräykset ja keinot pohjavesien suojelulle, mutta vastuu pohjavesistä on kunnilla, jotka myös hoitavat käytännön suojelutoiminnan. Kuntien toimintaa valvovat alueelliset ELY-keskukset. Pohjavesien suojeluun vaikuttavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki (2000/86) ja vesilaki (587/2011). Uusi vesilaki astui voimaan ja myös uudessa laissa aiemman pohjaveden muuttamiskiellon tarkoittamat toimenpiteet sekä yli 250 m³/vrk vedenotto edellyttävät vesitalousluvan hakemista. Uuden vesilain 3 luvun 2 :n (vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus) mukaan vesitaloushankkeella on oltava aluehallintoviraston lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää (Liite 1/1). Lainsäädännön kannalta on tarpeen huomioida myös valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (VNA 1022/2066) ja sen pohjavesiä koskeva muutosasetus (VNA 342/2009), joka sisältää vaarallisten aineiden päästön suoraan tai välillisesti pohjaveteen (Liite 3/5). Vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen (1040/2006) muutos (341/ ) määrittelee poh-

9 9 javeden ympäristölaatunormit, joiden perusteella vesienhoidon suunnittelussa määritetään riskipohjavesialueet ja arvioidaan pohjavesialueen tila (Liite 3/6). Myös muissa laeissa, kuten maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) sekä maa-aineslaissa (1981/555) on pohjaveden suojeluun liittyviä säädöksiä (Liite 1/2-4). Erityisesti pohjaveden suojeluun liittyvät vesilaissa oleva vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus (VL 3:2) sekä ympäristönsuojelulaissa oleva pohjaveden pilaamiskielto (1:8) (Liite 1/1). Näihin kieltoihin sisältyy pohjaveden vaarantamisen käsite, jonka mukaan pelkän pohjaveden pilaantumisuhan aiheuttaminen on kiellettyä. Kiellot ovat voimassa myös pohjavesialueiden ulkopuolella. Vedenottamoiden ympärille voidaan määrätä myös suojaalue vesilain (4:11) mukaan (Liite 1/2). Kunnan/kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset ottavat huomioon paikalliset olosuhteet ja niillä voidaan vähentää pohjavesiin kohdistuvia riskejä ja estää pohjavesien likaantumista. Kankaanpään ja Jämijärven alueilla on yhteiset ympäristönsuojelumääräykset, joissa on pohjavesialueilla huomioitu jätevesien käsittely ja johtaminen, kotieläinlannan levittäminen, ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto sekä mattojen ja muiden tekstiilien pesu, lumenkaatoalueiden sijoittaminen sekä jätteiden ja kemikaalien käsittely. Lisäksi määräyksiä on annettu öljysäiliöiden sijoittamisesta sekä käytöstä poistettavien säiliöiden käsittelystä. Ympäristönsuojelumääräyksistä on kerrottu tarkemmin riskikartoituksen yhteydessä. 3 POHJAVESIALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SUOJELU- SUUNNITELMA ALUE 3.1 Pohjavesialueluokat Kartoitetut pohjavesialueet luokitellaan käyttökelpoisuuden ja suojelutarpeen mukaan eri luokkiin. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeen (2009) mukaan I-luokan pohjavesialueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä alueita. Määritelmältään I-luokan pohjavesialue on sellainen vedenhankinnan kannalta keskeinen resurssi, jota joko käytetään tai tullaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m³/d. Erityisperustein pienempiäkin vedenottamoita palvelevia alueita voidaan merkitä tähän luokkaan kuuluviksi.

10 10 Luokkaan I kuuluva alue voi käsittää koko pohjavesialueen tai vedenhankinnan kannalta tarpeellisen osa-alueen. I-luokan pohjavesialue voi olla myös pistemäinen, jolloin pohjavesialue on rajaamatta. Näiltä alueilta on esitetty vain vedenottokaivot pistemäisenä tietona. Useimmiten kyse on savenalaisesta muodostumasta tai kallioporakaivosta, josta pohjavesialuetta ei ole voitu rajata esimerkiksi riittämättömän maaperä- ja pohjavesitiedon takia. Etenkin rajaamattomien pohjavesialueiden ympäristö vaatii yleensä tarkempia selvityksiä esimerkiksi eri toimintojen lupakäsittelyissä ja kaavoituksen yhteydessä. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeen (2009) mukaan II-luokan pohjavesialue soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta alueelle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Tällaisia vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita ovat esimerkiksi alueet, joiden antoisuus on yli 250 m³/d tai joilla voi muutoin olla vedenhankinnan kannalta alueellista merkitystä. Luokkaan II kuuluva alue käsittää yleensä yhtenäisen pohjavesialueen tai suojelun kannalta tarpeelliset osa-alueet. III-luokan muut pohjavesialueet vaativat hyödyntämiskelpoisuuden arvioimiseksi lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. 3.2 Pohjavesiluokan muuttaminen Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeen (2009) mukaan pohjavesialueluokkaa voidaan nostaa tai laskea, mikäli tutkimuksin on todettu muutoksia alueen soveltuvuudessa vedenhankintaan tai alueen käyttötarkoitus on muuttunut. Pohjavesialue voidaan myös kokonaan poistaa pohjavesiluokituksesta, jos tutkimuksissa todetaan hydrogeologisista syistä alunperin yli 50 hengen yhteisvedenhankintaan käytetyn alueen heikko soveltuvuus raakavesilähteenä. Pohjaveden laadun heikkenemisen takia ei aluetta saa kuitenkaan poistaa pohjavesiluokituksesta. Mikäli pohjavesialue päädytään poistamaan luokituksesta, turvaavat ympäristönsuojelulaki ja vesilaki kuitenkin mahdollisen yksityisen vedenhankinnan. 3.3 Pohjavesialueiden rajaaminen Pohjavesialueiden rajat määrittelee alueellinen ELY-keskus. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeen (2009) mukaan pohjavesialueet rajataan kahteen vyöhykkeeseen,

11 11 jotka erottuvat varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan perusteella. Pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen raja on samalla hyvin vettä läpäisevän osan raja (Kuva 1). Tämän alueen maaperän vertikaalisen läpäisevyyden on vastattava vähintään hienohiekan vedenläpäisevyyttä ja on oltava tätä tasoa koko maanpinnan ja pohjavedenpinnan välisen matkan. Myös kallio- ja moreenialueet, jotka lisäävät pohjaveden määrää kuuluvat muodostumisalueeseen. Pohjavesialueiden rajat seuraavat usein pintamaalajien rajoja, mutta maalaji ei välttämättä pysy samana koko muodostumassa. Pohjavesialueen raja osoittaa aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän vedenlaatuun ja sen muodostumiseen (Kuva 1). Vyöhyke ulottuu hyvän tiiviysasteen yhtenäisesti omaavaan maaperään saakka, kuten esimerkiksi savisilttimuodostumaan, jonka kerrospaksuus on >3 metriä. Uloimpia rajoja ei kuitenkaan tarvitse aina määrittää hydrogeologisin perustein vaan rajat voidaan joskus tehdä maastossa helposti havaittavaksi. Pohjavesien korkeussuhteilla ja niistä määritettävillä virtaussuunnilla on myös merkitystä alueen rajaamisessa. Pohjavesialueen rajaus vettä ympäristöön purkavalla harjulla eli antikliinisellä akviferityypillä Pohjavesialueen rajaus vettä ympäristöstään keräävällä harjulla eli synkliinisellä akviferityypillä Kuva 1. Pohjavesialueen rajaaminen varsinaiseen muodostumisalueeseen ja pohjavesialueeseen (Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus 2009).

12 3.4 Vesilain mukaiset suoja-alueet 12 Pohjaveden likaantumisen estämiseksi voidaan vedenottamoiden ympärille määrätä uuden vesilain 4 luvun 11 :n mukaan suoja-alue (Liite 1/2). Uudessa vesilaissa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa vedenottamon suoja-alueen perustamiseen on parannettu. Suoja-alueen perustamista voivat vaatia vedenottamoluvan hakijan lisäksi myös asianosaiset (mm. maanomistaja) sekä viranomainen. Paikoin liian suppea suojavyöhykejako sekä nykylainsäädäntöä/-käytäntöä lievemmät määräykset ovat saaneet vanhemmat suoja-aluepäätökset menettämään merkitystään. Suoja-alueet on jaettu eri suojavyöhykkeisiin, joista aluehallintoviraston vahvistama kaukosuojavyöhyke kattaa koko vedenottamon valuma-alueen. Näillä alueilla on kielletty pohjaveden pitkäaikainen saastuttava toiminta. Sisemmällä lähisuojavyöhykkeellä eli vedenottamon lähialueella on myös pohjaveden hygieenistä saastuttamista aiheuttava toiminta kielletty. Vyöhyke tulisi rajata niin, että veden virtausaika vyöhykkeen reunalta ottamolle olisi noin päivää. Tässä ajassa taudinaiheuttajien oletetaan tuhoutuvan. Kolmas vyöhyke on itse vedenottamoalue, jossa saa harjoittaa vain vedenottotoimintaa. Suojelusuunnitelmia laadittaessa on käytännössä useimmiten päädytty siihen, että tarkistettu pohjavesialueen raja on myös suoja-alueen raja. Suojelusuunnitelma-alueella sijaitsevilla vedenottamoilla on voimassa kaksi suojaaluemääräystä Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueella olevan Uudentalonlähteen vedenottamon sekä Syrjäsenkankaalla sijaitsevan Palojoen vesiosuuskunnan Ottamo I:n ympärillä (Taulukko 1). Lisäksi Saukonlähteen pohjavedenottamon suojelusuunnitelmassa on ottamon ympärille määritelty ohjeellinen suoja-alue, joka ei ole lainvoimainen (Maa ja Vesi Oy 1994). Ohjeellisissa suojavyöhykkeissä on huomioitu myös Kierikan vedenottamo, mutta tarkempien pohjavesitutkimusten puuttumisen takia alueelle on määritelty vain yksi suojavyöhyke. Myös Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueella sijaitsevalle Viidentienristeyksen vedenottamolle on määritelty ohjeelliset suoja-alueet, joiden toimintarajoituksista on sovittu puolustusvoimien kanssa. Kankaanpään suunnitellun vedenottamon ympärille suunniteltiin laadittavan työn yhteydessä ohjeellinen suoja-alue, jonka tarkoituksena olisi suojata alue tulevaa vedenottoa varten. Rajauksesta on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5. Suoja-aluemääräykset on nähtävissä liitteistä 2/1-3 ja rajaukset liitteissä 4.

13 13 Taulukko 1. Tietoja suojelusuunnitelma-alueella olevista pohjavesialueista. Kartat pohjavesialueista löytyvät liitteistä 4. Pohjavesialueen Kokonaispinta-ala Muodostumisalueen Numero Sijaintikunta Karttalehti Nimi, Alueluokka (km²) pinta-ala (km²) Hämeenkangas-Niinisalo, I Kankaanpää Hämeenkangas, I Jämijärvi, Kankaanpää, Ikaalinen , , , , ,93 (koko pohjavesialue) 18,82 (tutkimusalue) 39 (koko pohjavesialue) 32,96 (tutkimusalue) Kromunneva, I Kankaanpää ,39 0,24 17,21 33,29 Vedenottamot Uudentalonlähde, Viidentienristeys, Varuskunta, Vihusaaren vy Jylli, Soukonlähde, Vihu, Kierikka, Mielahti Akviferityyppi Saumamuodostuma, Antikliininen (purkava) Saumamuodostuma Antikliininen (purkava), Moreenimuodostuma Koukunkylä, I Kankaanpää ,62 0,46 Koukunkylä Moreenimuodostuma Pietarinlähde, I Kankaanpää ,58 0,36 Pietarinlähde Moreenimuodostuma Hirvikangas, II Kankaanpää , ,06 6,25 Harju, Delta Venesjärvi, II Kankaanpää ,3 0,74 Harju, Antikliininen (purkava), Rantaimeytyminen Syrjäsenkangas, I Jämijärvi ,26 Ottamo I Moreenimuodostuma Lauttakangas, II Jämijärvi, Ikaalinen ,7 0,74 Harju, Antikliininen (purkava) Vedenottamot, joilla on Päätöksen Määräykset Suoja-alueen kokonais- Kaukosuojavyöhykkeen Lähisuojavyöhykkeen Vedenottamon suojalainvoimaiset suoja-alueet Päätös (nro) ajankohta nähtävissä pinta-ala (km²) pinta-ala (km²) pinta-ala (km²) alueen pinta-ala (km²) Uudentalonlähde 16/1981 D (L-S VEO) liitteissä 2/1-2 32, ,23 0,27 Ottamo I 18/1981 D (L-S VEO) liitteissä 2/ ,39 79,6 27,5 0,29 Viidentienristeys (ohjeellinen) Saukonlähde (ohjeellinen) , ,1 2,14 2,1 0,04

14 14 Kuva 2. Suojelusuunnitelma-alueella olevat pohjavesialueet 3.5 Suojelusuunnitelma-alueella olevat luokitellut pohjavesialueet Kankaanpään ja Jämijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma kattaa yhteensä yhdeksän pohjavesialuetta (Taulukko 1 ja Kuva 2). Niinisalon varuskunta-alueelle jää suojelusuunnitelman ulkopuolelle, joten tässä suunnitelmassa keskitytään Hämeenkangas- Niinisalon pohjavesialueen osalta varuskunta-alueen eteläpuoleiseen alueeseen. Hämeenkankaan pohjavesialueen itäosa sijaitsee Ikaalisten puolella ja alueelle on jo laadittu suojelusuunnitelma, joten tämä suunnitelma kattaa vain Jämijärven kunnan alueen. Myös Lauttakankaan pohjavesialueesta osa on Ikaalisten puolella ja tämän työn yhteydessä alueelta oleva suojelusuunnitelma päivitettävä uudelleen rajatulle pohjavesialueelle. Pohjavesialueista kuusi kuuluu I-luokkaan ja kolme II-luokkaan. Kankaanpäässä suojelusuunnitelma laaditaan Hämeenkangas-Niinisalon (I), Hämeenkankaan (I), Kromun-

15 15 nevan (I), Koukunkylän (I), Pietarinlähteen (I), Hirvikankaan (II) sekä Venesjärven (II) pohjavesialueille. Jämijärven alueella suojelusuunnitelma laaditaan Hämeenkankaan (I), Syrjäsenkankaan (I) sekä Lauttakankaan (II) pohjavesialueille. Hämeenkankaan pohjavesialue sijoittuu molempien kuntien alueelle. 3.6 Tutkimusalueen geologia Tutkimusalueen merkittävimmät pohjavesimuodostumat sijaitsevat Hämeenkankaan- Pohjankankaan saumamuodostumassa, joka on samalla eteläisen Suomen merkittävimpiä sora- ja hiekkamuodostumia. Lisäksi alueella muodostuvan pohjaveden määrä on varsin huomattava. Alueella on myös maiseman- sekä luonnonsuojelullisia arvoja ja harjualueella on merkitystä virkistyskäytössä. Alueesta suuri osa on puolustusvoimien käytössä. Hämeenkangas-Niinisalon muodostumaan yhtyy Pansiankulmalla hiekkavaltainen Hirvikankaalle ulottuva pienempi saumamuodostuma, johon myös Venesjärveltä tuleva harju yhtyy. Kromunnevan, Koukunkylän ja Pietarinlähteen pohjavesialueet sijaitsevat moreenimuodostumissa, jotka soveltuvat paikalliseen vedenhankintaan. Venesjärvi on itä-länsi-suuntainen jäätikön sulavesien kerrostama harju, jonka itäosan maaaineksesta suurin osa on kaivettu pois. Porintien molemmin puolin oleva Syrjäsenkankaan pohjavesialue on luode-kaakko-suuntainen moreenimuodostuma, jonka reunat ovat rantavoimien muokkaamia. Lauttakankaan pohjavesialue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisessa pitkittäisharjussa, joka jatkuu pohjoisessa aina Parkanoon saakka. Pitkittäisharjussa sijaitsee useita pohjavesialueita Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialue Mannerjäätikön kahden eri suuntaan ja eri nopeudella virtaavan jään kielekevirran väliin kerrostunut saumamuodostuma on osa Hämeenkankaan-Pohjankankaan muodostumaa. Saumamuodostuma on syntynyt nuoremmassa virtausvaiheessa kahden eri suuntaan virranneen jäätikkökielekkeen väliin ja nuorenee pohjoista kohti. Harjumuodostuma on pohjoisetelä-suuntainen. Muodostumassa esiintyy soraa yleensä vain harjun keski- ja ydinosissa. Aines on pääosin hiekkavaltaista, hyvin lajittunutta ja erittäin hyvin pyöristynyttä. Rantavoimat ovat kerrostaneet muodostuman reunaosiin laajalle alueelle hiekkaa jopa 5 metriä paksuiksi kerroksiksi. Seismisten luotausten sekä painovoimamittausten perusteella kerrospaksuudet ovat pääosin metriä, mutta paikoin paksuudet ovat jopa metriä. Pansiankulmalla muodostumaan yhtyy Kankaanpään suunnasta pienempi saumamuodostuma, joka kulkee Hirvikankaan laajalle muodostumalle saakka. Pohjaveden

16 16 purkautuminen on vaikuttanut hiekka- ja soramuodostumien liepeiden soistumiseen. Saumamuodostuma on noin 10 km pitkä ja leveimmillään Pansiankulman kohdalla noin 3,5 km. Palmun ja Vallin (1997) mukaan Kuninkaanlähteen pohjoispuolella kallioperä on gabroa ja graniittia. Niinisalossa muodostuman lähes katkaiseva Valkiajärvi on ilmeisesti ollut laaja kuolleen jaan alue. Alueella on suurehko harjun muotoa seuraava pohjois-eteläsuuntainen ruhjevyöhyke, mutta muuten ruhjeet ovat pääosin luode-kaakko tai itä-länsisuuntaisia. Ståhlen (1998) mukaan painovoimamittauksissa alueen tärkein noin 500 metriä leveä ja metriä syvä etelä-pohjois-suuntainen kalliopainanne sijoittuu Valkiajärveltä etelään Isokeitaan itäpuolelle saakka. Maapeitteen paksuus on Ylisenharjulla noin 60 metriä ja Isokeitaan itäpuolella noin 80 metriä, josta on pohjavedenpinnan alapuolella noin 50 metriä. Kalliokohoumat saattavat rajoittaa pohjaveden virtausyhteyttä Kuninkaanlähteen luoteispuolella sekä Isokeitaan kaakkoispuolella, jossa kallionpinta kohoaa tasolle noin 100 mmpy ja maapeitteen paksuun on pienimmillään 5-10 metriä. Myös Ylisenharjulla kalliopinta kohoaa paikoin korkealle noin tasolle 120 mmpy maapeitteen ollessa ohuimmillaan metriä (Kuva 3). Geologian tutkimuskeskuksen tekemien painovoimamittausten mukaan alue jakautuisi Kuninkaanlähteen, Pansiankulman ja Valkiajärven-Ylisenharjun osa-alueisiin. Pansiankankaan alueelta tehtyjen kairausten mukaan maaperä on pääasiallisesti hyvin lajittunutta soraa ja hiekkaa, mutta välikerrostumina tavataan myös hienorakeisempaa materiaalia. Kairaussyvyydet vaihtelivat pääosin metrin välillä, mutta paikoin on päästy yli 20 metrin syvyyteen (Rautavuoma 1972). Uudentalonlähteen ottamon lisäkaivon alueella maaperä on maanpinnalta soraista hiekkaa, jonka alla on 80 cm paksuinen hietakerros ja 1.1 metrin syvyydeltä maaperä on hiekkaista soraa ja soraista hiekkaa aina 12 metrin syvyydelle saakka ja siitä syvemmällä esiintyy hiekkaa (Vanhala 1973). Viidentienristeyksen vedenottamon alueella hiekkakerrostuman paksuun on kairausten mukaan yli 20 metriä ja 2-3,5 metrin syvyydellä esiintyy erityisen kovaksi puristunut kivistä hiekkaa ja soraa sisältävä kerrostuma (Väänänen ja Vanhala 1976). Ylisenharjun alueella esiintyy hienompia maalajeja. Pohjavesialueen kaakkoisosaan harjuytimeen tehdyn koekaivon kohdalla pohjavedenpinta on noin 14 metrin syvyydellä, vettä johtavan sora-hiekkakerroksen paksuus on noin 11 metriä ja hienoaineksen osuus on erittäin vähäinen (Seppälä 2009).

17 17 Kuva 3. Kalliopinnan korkeus Hämeenkangas-Niinisalon ja Hämeenkankaan pohjavesialueella.

18 3.6.2 Hämeenkankaan pohjavesialue 18 Hämeenkangas on itä-länsi-suuntainen saumamuodostuma, jossa on piirteitä sekä reunamuodostumasta, että saumamuodostumasta. Pohjavedenjakajana toimivan Soininharjun aines on pääosin hiekkaa, jossa esiintyy soraisia välikerroksia. Muodostuman aines on hiekkavaltaista ja lajittunutta ainesta on levinnyt pitkälle etelään. Pirttikylän pohjoispuolella on tehty kallioon päätyneitä kairauksia, joissa mitattiin 6-8 metriä paksuja hiekka ja hienohiekkakerroksia, joiden hienorakeisin aines ovat todennäköisesti tuulen kerrostamaa. Maakerroksen paksuus on Hämeenkankaalla yleensä metriä, mutta paksuimmat yli 100 metriset kerrokset tavataan Soininharjun alueella, jossa maapeitteen paksuudeksi on arvioitu pohjavedenpinnan alapuolella noin metriä (Ståhle 1998). Koivistonvadin alueella maapeite on paksuimmillaan noin 90 metriä, josta on pohjavedenpinnan alapuolella noin metriä (Ståhle 1998) (Kuva 4). Noin 20 kilometriä pitkää ja 1-3 kilometriä leveää Hämeenkangasta ympäröivät laajat suoalueet, jotka saavat osan vedestään pohjavesimuodostumasta. Hämeenkangas nuorenee länteen päin (Palmu ja Valli 1997). Kuva 4. Maakerroksen paksuus Hämeenkankaan pohjavesialueella (Seppälä 2009). Hämeenkankaan alueella kallioperä on pääosin tonaliittia ja granodioriittia ja kallioperä melko eheää. Kalliopinnan taso on alueella yleisesti mmpy. Ståhlen (1998) mukaan muodostuman keskiosissa on suurehko pohjois-etelä-suuntainen ruhjevyöhyke, kun alueen muut ruhjeet ovat pääosin luode-kaakko- ja itä-länsisuuntaisia. Kallioperässä on painovoimamittausten mukaan painaumia Niiniharjun luoteis- ja länsipuolella sekä Soi-

19 19 ninharjun ja Koivistonharjun alla. Kalliokohoumia on puolestaan kolmella pääalueella, muodostuman lounais-, pohjois- sekä itäreunalla. Näillä alueilla maapeitteen paksuus on pienimmillään noin 15 metriä (Kuva 3 ja 4). Lindholmin (2010) mukaan Hämeenkankaan muodostuma muistuttaa harjuselänteineen ja laajoine rantakerrostumineen sekä niihin liittyvine orsivesiesiintymineen Virttaankangas-Säkylänharjua. Hämeenkankaan länsiosasta tehtyjen luotausten perusteella harjun soraisen ydinosan leveydeksi määritettiin noin metriä sen kerrospaksuuksien vaihdellessa noin metrin välillä. Harjuydin vaikuttaa yhtenäiseltä Kuninkaanlähteeltä Soininharjulle asti ja Jämin lentokentän alta havaittu pohjavedenpinnan yläpuolelle kohoava kallionkieleke toimii mahdollisesti vedenjakajana (Pollari 2008) (Kuva 3). Alue on voimakkaasti rantaprosessien muokkaamana kulunut ja tasoittunut aina Kuninkaanlähteeltä Jämin lomakeskukselle asti, jossa harjuselänne häviää lähes kokonaan rantakerrostumien alle. Paksuudeltaan rantakerrostumat ovat noin 5-20 metriä ja niiden yhteydessä esiintyy orsivettä. Harjuselänteen rinteillä esiintyy pintalohkareita ja muodostumassa on viuhkamaisia hienoaineskerroksia. Soinin- ja Niiniharjun alueilla maaperä kohoaa paikoin tasolle 185 mmpy. Soininharjun alueella esiintyy melko syviä suppakuoppia, rinteillä esiintyy lohkareisuutta ja pohjoisrinteestä on paikoin erotettavissa rantavoimien kuluttamia terasseja. Myös Niiniharjulla esiintyy muutamia suuria ja syviä suppakuoppia. Lentokentän ja moottoriradan alueelta tehdyissä maatutkaluotauksissa rantakerrostumien paksuudeksi mitattiin noin 2-4 metriä ja Soininharjun länsipäässä on mahdollinen kallionkieleke (Pollari 2008). Pohjavesipinta on Soininharjun-Niiniharjun alueella yli 30 metrin syvyydellä. Hämeenkankaan itäosassa Koivistonharjun korkea selänne toimii jatkeena Niiniharjulle ja sen aines on muodostuman rinteillä karkeahkoa soraa, joka muuttuu hyvin lajittuneeksi hiekaksi kuljettaessa kohti etelää. Koivistonharju on tulkittu rantakerrostumaksi orsivedenvedenpinnan ollessa alueella korkeimmillaan Niiniharjun itäosassa, josta se laskee kohti muodostuman reunoja. Orsivesipinta sijaitsee pääosin noin 5 metrin syvyydessä, mutta Koivistonharjun paksujen rantakerrostumien alueella pinta on paikoin noin metrin syvyydessä. Hämeenkankaan itäreuna on melko jyrkkä ja sisältää useita lähteitä, joiden kautta pohjavesi purkautuu Kromunnevan, Koukunkylän ja Pietarinlähteen pohjavesialueet Pohjavesialueet sijaitsevat jokilaaksojen reunamille rantavoimien kerrostamissa moreenimuodostumissa, jotka sopivat vedenläpäisevyydeltään paikalliseen vedenhankintaan. Pohjavesialueet ovat kooltaan noin kilometri pituus- ja leveyssuunnassa. Kromun-

20 20 nevan moreenimuodostuma sijoittuu etelään viettävään pieneen allasmaiseen laaksoon, jonka pohjalla on huonosti vettäläpäiseviä siltti- ja savikerroksia. Laakson reunoilla on todennäköisesti hyvän vedenläpäisevyyden omaavaa huuhtoutunutta moreenia, jonka kautta pohjavesi kulkeutuu savenalaisiin kerroksiin. Karvianjoen länsireunalla sijaitsevan Koukunkylän kumpumaisen moreenimuodostuman aines on todennäköisesti pintaosistaan huuhtoutunutta. Tämän johdosta moreenin vedenläpäisykyky on pintaosissa pohjaosia suurempi ja pohjaveden päävirtaus tapahtuu pääosin moreenin pintaosissa. Pietarinlähteen pohjavesialue sijaitsee kumpumaisessa moreenimuodostumassa Pukanluoman laakson itäreunalla. Muodostuma saattaa sisältää rantakerrostumia ja sen aines on pintaosiltaan huuhtoutunutta ja näin myös melko hyvin vettä läpäisevää Hirvikankaan pohjavesialue Karvianjokilaakson länsirinteellä sijaitseva Hirvikangas on muinainen jäätikköjokisuisto ja muodostuman pohjoisin osa eli Oppaankangas on suiston eli deltan tuottama pitkittäisharju, joka jatkuu pienen matkan myös deltan vastakkaisella puolella. Hiekkavaltainen muodostumajakso jatkuu Pansiankulmalle saakka. Muodostuma sisältää pääosin hiekkavaltaista ainesta ja soravaltainen aines esiintyy harjuissa sekä ohuina välikerroksina. Alueelta tehtyjen kairausten mukaan muodostumassa esiintyy välikerroksina huonosti vettäläpäiseviä silttivaltaisia kerroksia sekä orsivettä ja maakerrosten paksuun vaihtelee alle viidestä metristä yli 20 metriin maaperän ollessa pääosin hiekkaa ja soraa (Lammila ja Lähteenmäki 2000). Alueen itäosassa ohuet maa-aineskerrokset ovat maaainesten otto seurauksena paikoin kaivettu kallioon asti ja pohjavedenpinta on paikoin näkyvissä. Vedensaannin kannalta parhaimmat paikat sijaitsevat Hirvikankaan kaakkoisosassa lähellä Karvianjokea, jossa vettä hyvin läpäisevät soraiset hiekkakerrokset ulottuvat noin 19 metrin syvyydelle maanpinnasta pohjavedenpinnan ollessa lähellä maanpintaa (Vanhala 1985). Kallioperä on graniittia ja granidioriittia ja alueella esiintyy lukuisia kalliopaljastumia sekä itäosa on kalliokohoumalla Venesjärven pohjavesialue Alue on itä-länsi-suuntainen pitkittäisharju, joka yhtyy Pansiankulmalta Hirvikankaalle kulkevaan muodostumajaksoon (Kielosto ym. 1984). Pohjavesialue on noin 4,2 km pitkä ja leveimmillään noin 670 metriä leveä. Muodostuma on länsipäästä hiekkavaltainen ja pitkittäisharju jatkuu myös pohjavesialueen länsipuolelle. Mielahden alueella muodostuman itäosassa aines on kohtalaisesti lajittunutta ja pyöristynyttä kivistä soraa. Pit-

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

MÄRYNUMMEN, KAJALAN, KUSTAVANSUON, SAARENKYLÄN, KITULAN JA PYYMÄKI-TUOHITUN, POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

MÄRYNUMMEN, KAJALAN, KUSTAVANSUON, SAARENKYLÄN, KITULAN JA PYYMÄKI-TUOHITUN, POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MÄRYNUMMEN, KAJALAN, KUSTAVANSUON, SAARENKYLÄN, KITULAN JA PYYMÄKI-TUOHITUN, POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Lauri Joronen 2012 SISÄLLYSLUETTELO: 2 1 JOHDANTO 5 2 POHJAVESIEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

Julkaisija: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Ruskon kunta ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kuvat: Turun kaupunki/

Julkaisija: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Ruskon kunta ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kuvat: Turun kaupunki/ TURUN, KAARINAN JA RUSKON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Lauri Joronen 2009 2 Julkaisija: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Ruskon kunta ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

Julkaisija: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Ruskon kunta ja Lounais-Suomen ympäristökeskus Turku v. 2010 Kuvat: Turun kaupunki/ Ympäristö- ja

Julkaisija: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Ruskon kunta ja Lounais-Suomen ympäristökeskus Turku v. 2010 Kuvat: Turun kaupunki/ Ympäristö- ja TURUN, KAARINAN JA RUSKON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Lauri Joronen 2009 2 Julkaisija: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Ruskon kunta ja Lounais-Suomen ympäristökeskus Turku v. 2010 Kuvat: Turun

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA 1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INKOON KUNTA, INKOON VESILAITOS JA UUDENMAAN ELY- KESKUS INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maija Aittola Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELU- JA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

HÄMEENKYRÖN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELU- JA KUNNOSTUSSUUNNITELMA HÄMEENKYRÖN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELU- JA KUNNOSTUSSUUNNITELMA 2015 Hämeenkyrön pohjavesialueiden suojelu- ja kunnostussuunnitelman päivitystyö 10.9.2015 Katja Komulainen projekti-insinööri Kannen kuva

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 21.6.2012 LUONNOS HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Rajamäen pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys Yhteenveto Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO 4 2 POHJAVEDEN SUOJELU 4 2.1 Suojelusuunnitelman

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Ikaalisten kaupunki Ikaalisten Vesi Oy Pirkanmaan ympäristökeskus IKAALISTEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Ikaalisten kaupunki Ikaalisten Vesi Oy Pirkanmaan ympäristökeskus IKAALISTEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Ikaalisten kaupunki Ikaalisten Vesi Oy Pirkanmaan ympäristökeskus IKAALISTEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 2001 Kannen kuvat: etukansi: Hämeenkangas, Ikaalisten kaupunki takakansi: Haapimaan lähde

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista

Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAVONLINNAN VESI Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenveto 1 (6) E. Kallio, J. Arjas Sisällysluettelo 1 Yleistä...

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Tilaaja Myrskylän kunta Loviisanseudun Vesi Oy Uudenmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Suunnitelma Päivämäärä 15.5.2015 Viite 1510014439 MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Myrskylän

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 26.10.2012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Rajamäen pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013

PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 ASIA Pohjavedenottamon rakentaminen Linturahkan pohjavesialueelle kiinteistölle Vesiperä RN:o 5:74 ja veden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012. Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen,

Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012. Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen, Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen, Halsua Halsuan

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Siikalatvan kunta 30.11.2013 SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MAKSINHARJU, SELÄNKANGAS, ISOKANGAS, SORVONKANGAS,

Lisätiedot

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 3.8.2012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Rajamäen pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys 16UWA0018 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Lämpökaivojen poraaminen Vuokatin pohjavesialueella, Sotkamo Kiinteistö Oy Vuokatin liikekeskus Sopalanrantatie

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

NOORMARKUN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

NOORMARKUN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA NOORMARKUN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Reijo Pitkäranta & Ari Ahomäki 2009 SEMOPOSU Seudullinen maa-ainesten ottoa ja pohjaveden suojelua ohjaava hanke Porin seutukunnassa 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 2012

LEMPÄÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 2012 LEMPÄÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 2012 Lempäälän kunnan tekninen toimi Ympäristötarkastaja Elina Laukkanen LEMPÄÄLÄN KUNTA YMPJAOS 15.5.2012 31 KHAL 28.5.2012 155 KVAL 13.6.2012 48 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 4.12.2012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Kiljavan pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 2.6 Sulkava Sulkavan kunnan alueelta valittiin kahdeksan potentiaalista kohdetta, joista Siikakosken, Iijärvenkankaan, Musta-Olhavinharjun ja Remesmäen alueilla

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti)

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti) Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti) Vanhempi tutkija Jari Rintala Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/Vesivarat Helsinki, Messukeskus 6.10.2010 Esityksen sisältö Pohjaveden esiintyminen

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS, PALOKANGAS, KOKKOMÄKI, PITKÄKANGAS JA KIVIJÄRVENKANGAS 1.6.2012 PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS,

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Rautjärvi Laikko Simpele Tulilampi A Tulilampi B Änkilä I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0. .. Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X .197 6 ... . - ., - I ~.

-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0. .. Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X .197 6 ... . - ., - I ~. -S O A V A R O E. -.N A R V Z. O X N T X TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0.. Geologinen tutk4..mus.lai-tas.197 6....., -., - I ~.p~ Kurkisen OSA II Sivu 90 Karttalehti 4122 LOHIKOSKI 112 - - 4211 SAVONLINNA

Lisätiedot

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus 1(5) YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIO Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus Aika: 26.10.2013 klo 11.00 15.00 Paikka: Suomen urheiluilmailuopisto, Räyskälä,

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Parikkala. I-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Parikkala. I-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Parikkala Heralampi Likolampi A Likolampi B Niukkala Saaren kk Simpele Suurikangas Särkisalmi I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 30.11.2012 8/2014 Pohjois-von elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne- ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s

TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s S O R A V A R O J E N 1 A R V I O I N T I TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s 1971, 1978 Ilpo Kurkinen Jaakko--"fi.kkanen S I SXLLYSLUETTEL O OSA I I Sivu 101 Karttalehti 2243 REISJXRVI

Lisätiedot

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Liite 1, ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Oriveden kaupunki 2015 2 Sisällysluettelo Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 Pohjaveden syntyminen...

Lisätiedot

MAAPERÄ JA RAKENNETTAVUUS

MAAPERÄ JA RAKENNETTAVUUS 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA MAAPERÄ JA RAKENNETTAVUUS 20.01.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 2 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan maaperä ja rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla

Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla RAPORTTEJA 84 2014 Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla JOHANNA SUOMALAINEN JUSSI LEINO PETRI SIIRO TIMO VIROLA Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Tilaaja Mäntsälän kunta Uudenmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Suunnitelma Päivämäärä 19.12.2013 Viite 1510003521 MÄNTSÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MÄNTSÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Lisätiedot

PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN JA PIETARSAAREN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JA MAA-AINESTEN OTTAMISALUEIDEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN JA PIETARSAAREN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JA MAA-AINESTEN OTTAMISALUEIDEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN JA PIETARSAAREN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JA MAA-AINESTEN OTTAMISALUEIDEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA LUONNOS Erika Liesegang X.5.2013 Sisällysluettelo 1 PEDERSÖREN,

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Sidosryhmätilaisuus 12.8.2015 Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma HEINOLAN KAUPUNKI Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Jonna Markkanen 30.12.2013 Versio 1.1, 20.1.2014 / HS 2 SISÄLTÖ Käsitteet... 5 1 JOHDANTO... 7 2 POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS...

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. 2-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. 2-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Rautjärvi LAIKKO SIMPELE TULILAMPI A TULILAMPI B ÄNKILÄ 1-luokan pohjavesialue 1-luokan pohjavesialue 1-luokan pohjavesialue 2-luokan pohjavesialue 2-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 2.2 Juva Juvan kunnan alueelta tutkittiin seitsemän kohdetta, joissa oli yhdeksän osa-aluetta (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli yhteensä

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 4.12.2012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Kiljavan pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen

Lisätiedot

1 JOHDANTO...1 LISÄSELVITYSTARPEET...29 2.8 MUUTOKSET POHJAVESIALUERAJAUKSIIN JA -LUOKKIIN...31 3 POHJAVEDEN SUOJA-ALUEET...33

1 JOHDANTO...1 LISÄSELVITYSTARPEET...29 2.8 MUUTOKSET POHJAVESIALUERAJAUKSIIN JA -LUOKKIIN...31 3 POHJAVEDEN SUOJA-ALUEET...33 Hämeen ympäristökeskus Forssan kaupunki Humppilan kunta Jokioisten kunta Tammelan kunta Ypäjän kunta FORSSAN SEUDUN POHJAVESI- ALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 15.2.2006 18923 18923 18923 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla

Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla Katriina Keskitalo, Ahma ympäristö Oy 10.4.2013 Ahma ympäristö Oy Toimialat: Ympäristökonsultointi Yhdyskuntatekniikan suunnittelu Ympäristöanalytiikka-

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Päätös Nro 5/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/64/04.09/2012. ASIA Pohjaveden ottaminen Perhon kylän kiinteistöltä Meraharju RN:o 7:82, Perho

Päätös Nro 5/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/64/04.09/2012. ASIA Pohjaveden ottaminen Perhon kylän kiinteistöltä Meraharju RN:o 7:82, Perho Päätös Nro 5/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/64/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2013 ASIA Pohjaveden ottaminen Perhon kylän kiinteistöltä Meraharju RN:o 7:82, Perho HAKIJA Vimpelin kunta

Lisätiedot