Asiakkuudenhallintajärjestelmän toteutus ja arviointi - case Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakkuudenhallintajärjestelmän toteutus ja arviointi - case Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen"

Transkriptio

1 Asiakkuudenhallintajärjestelmän tteutus ja arviinti - case Asianajtimist Mäkital Rantanen & C Oy Hnkaniemi, Pii 2012 Leppävaara

2 Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Leppävaara Asiakkuudenhallintajärjestelmän tteutus ja arviinti case Asianajtimist Mäkital Rantanen & C Oy Hnkaniemi, Pii Tietjenkäsittelyn kulutushjelma Opinnäytetyö Tukkuu, 2012

3 Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Leppävaara Tietjenkäsittelyn Kulutushjelma Tiivistelmä Hnkaniemi, Pii Asiakkuudenhallintajärjestelmän tteutus ja arviinti case Asianajtimist Mäkital Rantanen & C Oy Vusi 2012 Sivumäärä 41 Tämän pinnäytetyön aihe ja tereettinen tausta perustuvat asiakkuudenhallinnan tteuttamiseen Office with Business Cntact Manager 2010:llä (myöhemmin myös BCM). Opinnäytetyössä paneudutaan myös järjestelmän käytettävyyden sekä pittavuuden selvittämiseen käyttäen käytettävyystestausta ja heuristista arviintia menetelminä. Asiakkuudenhallinta n yrityksille yhä tärkeämpää kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja asiakkaisiin liittyvien prsessien hallitsemiseksi, mutta pienessä yrityksessä selvitään usein myös kevyemmän asiakkuudenhallintajärjestelmän avulla. Käytettävyystestauksen ja heuristisen arviinnin avulla selvitetään yrityksessä tteutetun asiakkuudenhallintajärjestelmän käytettävyyttä ja pittavuutta tdellisten käyttäjien näkökulmasta sekä sitä, vastaak järjestelmä keskikkisen yrityksen asettamia vaatimuksia. Opinnäytetyön hankeyrityksenä n vunna 1997 perustettu keskikkinen asianajtimist nimeltään Asianajtimist Mäkital Rantanen & C Oy, jka työllistää 22 henkilöä. Yrityksen timitilat sijaitsevat Helsingin ydinkeskustassa ja sen timiala n asianajtiminnan harjittaminen. Yritys keskittyy pääasiallisesti liikejuridiikkaan, mutta asiakkaina n myös yksityishenkilöitä. Opinnäytetyö perustuu yrityksen aitn tarpeeseen parantaa asiakkuudenhallintaa. Opinnäytetyön timinnallisessa sassa tteutetaan asiakkuudenhallintajärjestelmän asentaminen, tietkannan mudstaminen palvelimelle, järjestelmän timivuuden testaaminen ja asiakastietjen syöttö järjestelmään. Järjestelmän tteutuksen lisäksi työssä perehdytään käytettävyyspuutteiden ja ngelmien löytämiseen ja arviintiin sekä phditaan järjestelmän käytettävyyden merkitystä. Työn teriasuus phjautuu lähteisiin, jtka käsittelevät asiakkuudenhallinnan tärkeyttä yrityksille, Office Business Cntact Manager minaisuuksia sekä käytettävyystestausta ja heuristista arviintia käytettävyyden selvittämisessä. Opinnäytetyön tarkituksena n tteuttaa asiakkuudenhallintajärjestelmä hyödyntäen tuttua käyttöliittymää ja tutkia järjestelmän käytettävyyttä käyttäjien näkökulmasta. Opinnäytetyössä tteutetun asiakkuudenhallintajärjestelmän tuma lisäarv yritykselle näkyy tehstuneena työskentelynä ja asiakastietjen ajantasaisuutena. Käytettävyystestin ja heuristisen arviinnin tulksien mukaan valittu asiakkuudenhallintajärjestelmä vastaa yrityksen asettamia tarpeita sekä vaatimuksia ja n käyttäjille helpsti maksuttavissa. Opinnäytetyön phjalta kartitettu kulutustarve n vähäinen, mikä n yksi yrityksen asettamista päätavitteista järjestelmälle. Asiasanat asiakkuudenhallinta, asiakkuudenhallintajärjestelmä, Business Cntact Manager (BCM), käytettävyys, käytettävyystestaus, heuristinen arviinti

4 Laurea University f Applied Sciences Abstract Laurea Leppävaara Bachelr s Degree Prgramme in Business Infrmatin Technlgy Hnkaniemi, Pii Implementatin and evaluatin f a custmer relatinship management system case Mäkital Rantanen & C Ltd, Attrneys-at-Law Year 2012 Pages 41 The tpic and theretical backgrund f this thesis is based n the implementatin f a custmer relatinship management (CRM) system using Outlk with Business Cntact Manager 2010 (later als BCM) and determining the usability and learnability f the new systems by using usability testing and heuristic evaluatin methds. Custmer relatinship management is becming increasingly imprtant t cmpanies in rder fr them t maintain their cmpetitiveness and manage their prcesses regarding custmers, but in smaller cmpanies it is ften pssible t manage with a lighter CRM system. Usability testing and heuristic evaluatin is used t determine the usability and learnability f the CRM system selected by the cmpany. This is dne frm the pint f view f a real user and the gal is t determine that the system crrespnds t the requirements f a medium-sized cmpany. The cmpany behind the thesis is a medium-sized law firm funded in 1997 called Mäkital Rantanen & C Ltd, Attrneys-at-Law which emplys 22 peple. The cmpany s ffice is lcated in the center f Helsinki and its cre business is t prduce legal services. The cmpany is primarily fcused n crprate law, but the custmer base als includes private individuals. The thesis is based n the cmpany s actual need t imprve their custmer relatinship management (CRM). The functinal part f the thesis cnsists f the implementatin f the CRM system installatin, frming f the database t the server, system integrity testing and input f all available custmer infrmatin t the system. In additin t the implementatin f the CRM system, the thesis fcuses n finding and analyzing usability shrtcmings and prblems reflecting n the imprtance f easy usability. The theretical part f the thesis is based n surces that deal with the imprtance f CRM t cmpanies, database recvery, Office with Business Cntact Manager 2010 features and using usability testing and heuristic evaluatin as a tl t unravel usability. The purpse f this thesis is t implement a CRM system using a familiar user interface and t study the system usability frm the pint f view f an actual user. The added value f the custmer relatinship management system implemented in this thesis can be nticed thrugh imprved efficiency and up t date custmer infrmatin. The chice f the CRM system is based n a usability test and heuristic evaluatin, which have shwn the system t match the needs and requirements f the cmpany. The system is als easy t learn and t adapt t. Accrding t the analysis carried ut as part f the thesis, the need fr training is minimal which has been ne f the main bjectives set by the case study cmpany. Key wrds custmer relatinship management (CRM), custmer relatinship management system, Business Cntact Manager (BCM), usability, usability testing, heuristic evaluatin

5 Sisällys 1 Jhdant Työn tausta ja lähtökhdat Työn rakenne ja tulsmittarit Tutkimusmenetelmät ja tavitteet Khdeyrityksen esittely Työn tereettinen tausta ja keskeiset käsitteet CRM BCM Käytettävyys Käytettävyystestaus Testausmenetelmä Käytettävyystestauksen ngelmat Testitilanteen valmistelu Vertailukelpisuus ja tulkset Heuristinen arviinti Nielsenin heuristiikkasääntölista Vurvaikutus, muistinkurmitus ja yhdenmukaisuus Palaute, pistumistiet ja ikplut Virheilmitukset ja tilanteet Avustustiminnt ja dkumentaati Yhteenvet tereettisesta taustasta Hankekuvaus Tavitteet ja vaatimusten määrittely Tteutus Testaus Käyttööntt - asiakastietjen vieminen järjestelmään ja duplikaatit Ongelmatilanteet ja niiden ratkaisut Käytettävyystestaus Testaussuunnitelma Käytettävyystestin tulkset ja arviinti Heuristinen arviinti BCM:n arviinti Heuristisen arviinnin tulkset ja jhtpäätökset Prjektin tuls ja arviinti Kehitysehdtukset Jhtpäätökset Kuvat ja kuvit... 38

6 Liitteet... 39

7 1 Jhdant Opinnäytetyön tarkituksena li tteuttaa hankeyritykselle timiva asiakkuudenhallintaratkaisu (CRM), jka vastaisi yrityksen tarpeita ja vaatimuksia. Yrityksen tiveena järjestelmälle livat kustannustehkkuus, integritavuus Outlkiin ja linkitettävyys mahdllisimman mnen muun svelluksen kanssa, npea käyttööntt, lutettavuus ja hyvä pittavuus sekä käytettävyys. Kustannustehkkuuden saavuttamiseksi valittiin järjestelmä, jka vaati mahdllisimman vähän kuluttamista, mutta vastasi silti kaikkia yrityksen asettamia vaatimuksia. Opinnäytetyössä pyrittiin saavuttamaan yrityksen asettamat vaatimukset ttamalla käyttöön Micrsft Outlk 2010 with Business Cntact Manager (BCM). Uuden järjestelmän tarkituksena li parantaa myynnin, markkininnin ja asiakaspalvelun tehkkuutta sekä tehstaa työnteka asiakasprsesseihin liittyen. Osana suurempaa kknaisuutta li pinnäytetyössä tehdyn käytettävyystestin ja asiantuntija-arviinnin perusteella saatujen tulksien käyttäminen kehitysmielessä. Käytettävyystestin ja heuristisen arviinnin tarkituksena li myös selvittää käyttööntetun järjestelmän käytettävyyttä ja pittavuutta ja siten kartittaa kulutuksen tarve. Aihe rajattiin käsittämään asiakkuudenhallintajärjestelmän tteuttamisen, testauksen ja arviinnin sekä kehitysehdtuksien laatimisen tulksien ja kkemusten perusteella. Yllämainittuihin kknaisuuksiin sisältyi työssä myös asennukset, datan syöttö järjestelmään, asiakkaiden kategrisinti ja käytettävyystestin sekä heuristisen arviinnin tulksien purku. Opinnäytetyön ulkpulelle jäivät siten järjestelmän valitseminen ja eri järjestelmien vertailu, kehitysehdtusten tteuttaminen sekä kulutus ja kulutusmateriaalin tek. Käytettävän järjestelmän valitseminen ja eri järjestelmien vertailu jätettiin pinnäytetyön ulkpulelle siitä syystä, että se li yrityksen pulesta j ennalta valittu. Tämän lisäksi kulutus ja kulutusmateriaalin tek rajattiin uls, kska letuksena li, että kulutusta tarvittaisiin hyvin vähän j entuudestaan tutun käyttöliittymän ansista. 1.1 Työn tausta ja lähtökhdat Opinnäytetyön taustalla li asiakkuudenhallinnan tehttmuus ja siihen liittyvien prsessien mnimutkaisuus ja hitaus, jka lisäsi työntekijöiden työtaakkaa tarpeettman paljn. Työtaakkaan vaikutti erityisesti se, että mni asia tehtiin manuaalisesti, vaikka lemassa leva tekniikka lisi mahdllistanut autmatisinninkin. Ensisijaisena tarpeena asiakkuudenhallinnalle li tietjen khdistaminen yhteen järjestelmään asiakastietjen paremman ja lutettavamman hallinnan saavuttamiseksi. Aiemmin kaikki tiedt livat jakautuneet useaan erilliseen Excel-tiedstn, timinnanhjausjärjestelmään ja itse työntekijöille. Mahdllisuus kategrisida asiakkaita eri tavilla li aiheen tissijainen lähtökhta ja tarve.

8 Opinnäytetyössä tteutettu asiakkuudenhallintaratkaisu liittyi laajempiin hjelmistihin siten, että se tuli saksi yrityksen käytössä levaa Outlk hjelmista, jka li käytössä sähköpstin ja kalenterin hallinnassa j aiemmin. Business Cntact Manager 2010 (BCM) n lisäsa, jka integrituu saksi Outlkia. Perusteena BCM:n käyttööntlle likin, ettei tarvittu täysin uutta järjestelmää, ja käyttöliittymä li entuudestaan tuttu. Yleisesti asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttööntn perusteluna li yrityksen ait tarve keskittää asiakkuudenhallinta yhteen järjestelmään työprsessien npeuttamiseksi ja yleisesti timinnan tehstamiseksi. 1.2 Työn rakenne ja tulsmittarit Opinnäytetyön rakenne kstui teriasista ja timinnallisesta sasta. Teriasin sisältyy jhdant, khdeyrityksen esittely ja teriatausta, jssa lukija tutustutetaan pinnäytetyössä käytettäviin tärkeisiin termeihin. Timinnallinen sa kstuu hankekuvauksesta, tteutuksesta ja asiakkuudenhallintajärjestelmän käytettävyystestistä sekä heuristisesta arviinnista. Timinnalliseen sin kuuluvat myös hankkeen tulkset sekä jhtpäätökset, jiden perusteella kehitysehdtukset sittain tehtiin. Kuvi 1: Opinnäytetyön rakenne Saavutetun hyödyn mittareina käytettiin laadullisia tulstavitteita, kuten käytettävyystestin tulksia ja lppuhaastattelua. Lppuhaastattelun tarkituksena li selvittää, lik käyttööntettu järjestelmä vastannut dtuksia ja vastasik se tdellisuudessa yrityksen ja ennen kaikkea käyttäjien tarpeita. Tulstavitteita arviitiin lisäksi suurpiirteisesti siitä näkökulmasta, livatk erilaiset työprsessit npeutuneet verrattuna vanhihin menetelmiin. 1.3 Tutkimusmenetelmät ja tavitteet Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimuslajia, sillä työn tarkituksena li selvittää uuden asiakkuudenhallintajärjestelmän minaisuuksia, jita ei kvantitatiivisin tutkimusttein lisi llut mahdllista. Kvalitatiivisena tutkimuslajina käytettiin timintatutkimusta. Kananen (2009) määrittelee timintatutkimuksen levan jatkuvaa timinnan kehittämistä ja ngelmanratkaisua. Ongelmanratkaisun kautta pyritään muutkseen. Timintatutkimus khdistuu Kanasen (2009) mukaan yksittäiseen tapaukseen ja tulkset pitävät vain kyseessä levan tapauksen suhteen. Järvisen ja Järvisen (2004) mukaan timintatutkimus

9 keskittyy käytännönngelmien ratkaisuun, ei teriaan. Tutkimuslaji spii Syrjälän, Ahsen, Syrjäläisen ja Saaren (1994) kirjittaman kirjan mukaan eteenkin käytännön työelämässä levien ihmisten man työn tutkimiseen ja kehittämiseen, mikä n myös pinnäytetyön laita. (Kananen 2009, 9-10, 23; Järvinen ja Järvinen 2004, ; Syrjälä, Ahnen, Syrjäläinen ja Saari 1994, 17). Timintatutkimuksessa tutkija sallistuu itse tutkittavan khteen timintaan (Järvinen ja Järvinen 2004, 128). Tutkimusmenetelmässä tutkimuskysymykset vastaavat Kanasen (2009, 13) mukaan tyypillisesti kysymyksiin millä tavalla tai miten. Opinnäytetyössä vidaan kysyä miten asiakkuudenhallintangelma saadaan ratkaistua? Vastauksena pinnäytetyössä tteutettiin järjestelmä hallinnimaan asiakkuuksia. Kysymyksien asettelulla ja tutkimuksella Kananen (2009, 13) painttaa vielä, että niillä ei tavitella tavanmaisia määrällisiä tai laadullisia vastauksia, vaan tutkimus vie tutkijan mukaan itse timintaan. Opinnäytetyössä tutkimuksen tekijä sallistui kehitystyöhön, jten tutkimus kuuluu timintatutkimuksen alueeseen. Kvalitatiivista tutkimustetta käyttämällä saatiin helpsti kerättyä tieta avimilla haastattelukysymyksillä, jka li tärkeää selvitettäessä pinnäytetyössä tteutetun asiakkuudenhallintajärjestelmän minaisuuksia ja käyttäjäkkemuksia. Tteutuksen analysinti tehtiin siten, että alkuvaiheen tavitteita peilattiin pinnäytetyön tulksiin. Analysinnin perusteella taas pystyttiin pinnäytetyön lpussa tekemään kehitysehdtuksia yritykselle. Tutkimustavitteena li parantaa asiakkuudenhallintaa ttamalla käyttöön järjestelmä hallinnimaan asiakkuuksia. Järjestelmän minaisuuksia tutkittiin asettamalla seuraavanlaisia kysymyksiä: nk järjestelmä käytettävyydeltään hyvä? n järjestelmä helpp ppia käyttämään? nk järjestelmä kustannustehkas? (työskentelyn tehstuminen ja kulutustarve) nk järjestelmä käyttäjän mielestä mieluinen? Kysymyksien avulla pystyttiin lpussa arviimaan lik hanke nnistunut ja kuinka paljn kulutusta uuden järjestelmän ppiminen vaati. Kustannustehkkuuden selvittämisellä tarkitettiin järjestelmän työskentelytehn lisäämisen selvittämistä ja kulutuskustannusten arviimista. 2 Khdeyrityksen esittely Opinnäytetyö tteutettiin Asianajtimist Mäkital Rantanen & C Oy:lle, jka n keskikkinen, vunna 1997 perustettu sakeyhtiö, jnka timialana n asianajtiminnan harjit-

10 taminen. Pääasiallisesti asiakkaina vat yrityksiä, mutta myös yksityishenkilöitä. Yhtiö työllistää 22 henkilöä, jista klme timii hallinnllisella pulella. Heihin kuuluvat timistpäällikkö, kehityspäällikkö ja timistassistentti. Osakkaita rganisaatissa n viisi, jista kaksi timivat timitusjhtajana ja hallituksen puheenjhtajana. Kaikki sakkaat vat asianajajia ja he vastaavat timeksiannista sekä mudstavat hallituksen. Asianajajia ja lakimiehiä n tällä hetkellä yhdeksän sekä heitä avustavia ikeustieteenpiskelijita viisi. Siivus- ja vartiintipalvelut rganisaati n ulkistanut klmannelle sapulelle. Yrityksen liikevaiht n nussut vusien mittaan tasaiseen tahtiin ja tällä hetkellä se n nin 4 miljnaa eura. (Junkkari, J. 2012). Yrityksen keskeisin liikeidea n tuttaa ammattitaidlla laajan valikiman juridisia palveluita niin ktimaisille kuin ulkmaisillekin asiakkaille, sekä tuttaa timivia ratkaisuja jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä ympäristössä. Yritys tarjaa palveluitaan suurimmilla eurppalaisilla kielillä. Yrityksen tuma lisäarv asiakkailleen kstuu vahvuuksista erityisesti energia-, rakennus- ja teknlgiatellisuuden alilta. Asianajtimist Mäkital Rantanen & C. Oy ratkaisee tyypillisesti seuraavien aljen asiakkaiden liiketimintahaasteita: Kiinteistöt ja rakentaminen Kilpailuikeus ja julkiset hankinnat Oikeudenkäynnit ja välimiesmenettelyt Päämasijitukset ja rahitus Spimusikeus ja kaupallinen juridiikka Tekijänikeudet (IPR) Teknlgia, media ja telekmmunikaati Työikeus Ympäristöikeus Yritysjärjestelyt Yrityksen timeksiannt vat vaihtelevia, yksittäisien spimuksien laadinnasta mnimutkaisten yritysjärjestelyiden tteuttamiseen ja kknaisten rakennusprjektien hitamiseen. Vankka saaminen riitjenratkaisussa palvelee asiakkaita knfliktitilanteissa. Lisäarva ja hyötyä tu henkilöstön asiantuntemus yrityksen päämiesten tarpeita khtaan, jka perustuu pitkään ja laaja-alaiseen kkemukseen, jka n saavutettu työskentelemällä pitkäaikaisten asiakkaiden kanssa. Yritys n myös situtunut ymmärtämään asiakkaidensa liiketimintaa. Tärkeimpiin ja suurimpiin asiakasryhmiin kuuluvat erityisesti energia-, rakennus- ja teknlgiatellisuuden yritykset. (Asianajtimist Mäkital Rantanen & C Oy 2010). 3 Työn tereettinen tausta ja keskeiset käsitteet Opinnäytetyön tereettinen tausta perustui teriatietihin asiakkuudenhallinnasta ja niihin tarkitetuista järjestelmistä, käytettävän järjestelmän minaisuuksista ja niiden hyödyntämi-

11 sestä sekä käyttöliittymän käytettävyystestauksesta ja asiantuntija-arviinnista. Työssä avatut keskeiset käsitteet vat käsitelty teriassa työn kannalta leellisesta näkökulmasta. Tereettinen tausta kerättiin lähteistä, jtka käsittelivät yllämainittuja käsitteitä yleisellä taslla, jtta lukija saisi kuvan asiakkuudenhallinnan tärkeydestä yrityksille, ja pystyisi ymmärtämään työn varsinaiset vaiheet. Teriasuuden tehtävänä li myös tutustuttaa lukija pinnäytetyön kannalta keskeisiin ja tärkeisiin termeihin. 3.1 CRM CRM tulee englanninkielen sanista Custmer Relatinship Management, jlla tarkitetaan asiakkuudenhallintaa ja sitä tukevia tietjärjestelmiä. CRM n käsitteenä usein jakautunut eri katsantkantjen kautta teknis- tai asiakkuuspaintteiseksi. Asiakkuudenhallinta vidaan kuitenkin määritellä levan idelgia, jssa yhdistyvät liiketiminta-ajattelu ja sitä tukeva tietjärjestelmä. Asiakkuudenhallintana vidaan pitää jukka sellaisia timenpiteitä, jilla yritykset pyrkivät hallinnimaan ja hitamaan asiakassuhdetta sen kk elinkaaren ajan. (Yritys- Sumi). Asiakkuudenhallinnalla n yrityksille kriittinen strateginen tärkeys, jka vaikuttaa yrityksen pärjäämiseen ja nnistumiseen markkinilla (Ryals, 2005). Asiakkuudenhallinnalla n yrityksissä yhä suurempi merkitys, sillä sen vaikutus kilpailukykyyn n humattu. Timivan asiakkuudenhallinnan aikaansaaminen n tärkeä sa yrityksen kknaisstrategiaa. Asiakkuudenhallintaa vidaan pitää sana yrityksen tiethallintstrategiaa, sillä sitä vidaan jhtaa juuri asiakkuudenhallintajärjestelmän avulla. Asiakkuudenhallintajärjestelmän tarkituksena ja tehtävänä n timia sana yrityksen svellusarkkitehtuuria ja sen pitää tukea yrityksen strategista asiakasprsessia keräämällä asiakastietja ja timimalla päätöksenten tukena. Kattavan asiakkuudenhallintaratkaisun rakenne pitää siis sisällään kaksi sa-aluetta: analyyttinen asiakkuudenhallinta ja peratiivinen asiakkuudenhallinta. (Yritys-Sumi). Operatiivinen CRM sisältää kaikki päivittäisessä asiakastiminnassa tarvittavat timinnt, kuten tilausten käsittelyt, laskutukset ja reskntra. Sen avulla pystytään hallitsemaan yhtenäiset asiakastiedt, jita vivat lla esimerkiksi dkumentit. Analyyttisellä CRM:llä taas tarkitetaan tietmassjen analysintia ja hyödyntämistä asiakassuhteiden kehittämisessä (VTT tiettekniikka). Analyyttinen CRM hyödyntää peratiivisen CRM:n lumaa asiakastietvarasta ja sen avulla pystytään tunnistamaan asiakkaat, nähdä asiakassegmentit ja pystytään persnimaan eri tutteita ja palveluita segmenteittäin (Yritys-Sumi ; VTT tiettekniikka). Oksanen, T. (2010) väittää kirjassaan CRM ja muutksen tuska Asiakkuudet haltuun, että CRM-käyttöönttihin ei samalla tavalla vida sveltaa täysin samja ppeja kuin liiketimin-

12 nan muihin tietjärjestelmien käyttöönttihin. Tämä jhtuu hänen mukaansa siitä, että CRM-käyttööntt vat kaikki uniikkeja, jka taas jhtuu siitä että niissä yhdistyvät sekä liiketimintaprsesseihin liitksissa levat muutkset että uusien työvälineiden käyttööntt. Oksanen kirjittaa kirjassaan lisäksi, että CRM-järjestelmä ei le yritykselle välttämätön. Tämä jhtuu siitä, että rganisaati ei menetä timintakykyään vaikka CRM:ää ei käytettäisi, tai mikäli sitä käytettäisiin vajaalla tehlla. (Oksanen 2010, 10). Oksanen (2010) perustelee CRM-käyttöönttjen epännistumiset tavallisesti jhtuvankin siitä, että taustalla n kevytmielinen suhtautuminen CRM-käyttöönttn, kska ihmiset luulevat helpsti, että uusien timintatapjen ja niitä tukevien tietjärjestelmien käyttööntt n helpp asia ja lähes itsestään tapahtuva peraati. Yksi syy tähän n Oksasen mukaan se, että timittajat lupaavat asiakkailleen helppa, npeaa ja tehkasta käyttööntta. Asiakkaat taas luvat markkinat, sillä helpputta halutaan staa. Oksanen summaa kirjansa keskeisimmäksi viestiksi sen, että nnistuneen CRM-käyttööntn edellytyksenä n liiketiminnan ja tiettekniikan tiukka liitt. Liiketiminnan salta n varmistettava tavitteet ja ydinjukk, jka kykenee jhtamaan muutsta ja savuttamaan tavitteet. Tiettekniikan pulelta tarvitaan timivat välineet ja tiednhallinnalliset ratkaisut. (Oksanen 2010, 11). 3.2 BCM Micrsft Outlk 2010 with Business Cntact Manager n asiakas- ja yhteystietjen hallintaan tarkitettu ratkaisu, jnka tarkituksena n parantaa myynnin, markkininnin ja asiakaspalvelun tehkkuutta. BCM fr Outlk 2010 sisältää jukn uusia työkaluja sekä uuden käyttöliittymän. BCM:ssä n prjektinhallinta- ja markkinintityökalut ja se n helpsti mukattavissa yrityksen tarpeisiin. Järjestelmän avulla vidaan hallita tehkkaasti kaikkia rganisaatin asiakastietja Outlkissa. Outlk 2010 with Business Manager n saatavissa Officen Prfessinal Plus ja Standard 2010 hjelmistpaketeissa. (Outlk 2010 with Business Cntact Manager, 2012). Asiakastietjen hallinnan kautta yritys pystyy pitämään asiakastiedt järjestyksessä ja käyttövalmiina. BCM:llä vidaan muun muassa yhdistää asiakastietja, jllin kaikki yhteystietihin liittyvät asiat vidaan säilyttää samassa paikassa. Yhden asiakkaan alla vidaan tisin sanen säilyttää asiakkaaseen liittyvät sähköpstit, tapaamiset ja tiedstt. Tämän mahdllistaa lutettava SQL-tietkanta, jka n sekä vakaa että surituskykyinen ratkaisu. Outlkkäyttöliittymän hyödyntämisellä päästään ern suuresta käyttökulutustarpeesta, kska se n tdennäköisesti j entuudestaan tuttu mnille. Lumalla mukautettuja välilehtiä ja hyödyntämällä sudattimia saadaan esille juuri tarvittavat tiedt, jka pitää käyttöliittymän selkeänä ja käytettävyydeltään mahdllisimman hyvänä. (Outlk 2010 with Business Cntact Manager, 2012).

13 BCM tarjaa asiakastietjen hallintaan lisäksi työyhteystietjen synkrnintimahdllisuuden Outlk-, SharePint- tai Windws Live yhteystietjen kanssa, jllin työyhteystietja vidaan tarkastella ja mukata kaikkialta, mikäli yhteyden mudstaminen Outlkin yhteystietihin n mahdllista. Työyhteystietjen ja Outlkin yhteystietjen välisen kaksisuuntaisen synkrninnin tarkituksena n varmistaa, että mlemmat kpit vat aina ajan tasalla. Offline-tilassa työskentely esimerkiksi matkilla llessa mahdllistaa yhteydenpidn myös timistlta pistuttaessa, sillä tehdyt muutkset vidaan synkrnida sillin, kun yhteys verkkn palaa. (Outlk 2010 with Business Cntact Manager, 2012). Myynnin hallinta auttaa tärkeimpien asiakkaiden ja tutteiden tunnistamiseen, jllin niiden ikeanlainen humiiminen n helpmpaa. BCM sisältää myös raprttinäkymiä, jilla vi seurata yrityksen myyntiputkea ja myyntivaiheita. Tämän avulla vidaan tehdä myyntiennusteita ja pririsida myyntitimia. BCM tuttaa 72 valmista raprttia, jsta vidaan valita spiva tietjen analysintia varten. Mukautettuja raprtteja vidaan myös luda ja jakaa, jllin niihin saadaan juuri tarvittavat tiedt. Raprttien ja niiden mutilujen sekä kaavjen vieminen Exceliin analysitavaksi n myös mahdllista. (Micrsft Crpratin 2012). Markkinintitimien luminen ja hallinta BCM:llä mahdllistaa persnitujen markkinintikirjeiden lähettämisen ja niiden vaikutuksien seurannan. BCM:llä pystyy lumaan näyttäviä ja hyvin khdistettuja pstituskampanjita sudattamalla prspektien ja asiakkaiden tiedt. Kampanjamateriaali vidaan lähettää saumattmasti Publisherista tai Wrdista. Asiakaspuheluiden hallinta BCM:llä nnistuu valitsemalla ne yhteyshenkilöt, jille n tarkitus sittaa ja kirjittamalla tai tumalla puhelun käsikirjitus. Puhelun aikana vidaan tehdä muistiinpanja suraan käsikirjitukseen, merkitä puhelu valmiiksi tai määrittää niille yhteyshenkilöille seurantamerkinnän, jtka vaativat jatktimia. (Outlk 2010 with Business Cntact Manager, 2012). BCM vidaan mukauttaa tietyn yrityksen tarpeisiin spivaksi. Tämä vidaan surittaa lumalla uusia tietuetyyppejä, mukauttamalla lemassa levia tyyppejä ja määrittämällä tietueiden välisiä suhteita visuaalisessa lmakkeiden suunnittelussa. Uusia tietuetyyppejä vidaan määrittää eli vidaan luda esimerkiksi Timittaja-, Myyjä- ja Työntekijä-tietue ja määrittää kullekin tietuetyypille tarvittavat kentät. BCM:llä vidaan luda uusia kenttiä, pistaa tarpeettmia ja järjestää niitä napsauttamalla ja vetämällä. BCM:n integrinti mukautettujen svellusten kanssa n myös mahdllista. Sftware Develpment Kit:llä (SDK) hjelmistkehittäjät ja knsultit vivat mukauttaa BCM:n timimaan integridusti yrityksen muiden liiketimintaaluesvellusten kanssa. (Outlk 2010 with Business Cntact Manager, 2012).

14 3.3 Käytettävyys Käytettävyydellä tarkitetaan tutteen minaisuutta, jka kuvaa sitä, miten sujuvasti käyttäjä käyttää tutteen timintja päästäkseen päämääräänsä. Käytettävyydessä puhutaan siis ihmisen ja kneen välisestä vurvaikutuksesta. Käytettävyys termin sivulla käytetään myös usein lisäksi englanninkielen termiä Human-Cmputer Interactin (HCI), jka tarkittaa juuri tuta vurvaikutusta. Käytettävyydestä puhuttaessa n pidettävä mielessä, että se ei le pelkästään tietteknisten tutteiden minaisuus, vaan myös esimerkiksi tavallisella vella n käyttöliittymä, jnka yhtenä minaisuutena pidetään käytettävyyttä. (Kuutti, W. 2003, 13). Tieteenalana käytettävyys käsittelee ja tutkii niitä minaisuuksia, jtka tekevät käytettävyydestä hyvän tai hunn. Käytettävyys käsittelee myös menetelmiä, jilla pystytään j suunnitteluvaiheessa suunnittelemaan käytettävyydeltään hyviä tutteita, sekä menetelmiä jilla käytettävyyttä vidaan arviida. Tärkeänä sana vat suunnittelumenetelmiä tukevat menetelmät, kuten esimerkiksi käyttäjien mallintaminen, jsta saatavan tiedn perusteella vidaan suunnitella käytettävyydeltään parempia käyttöliittymiä. (Kuutti 2003, 13-14). Käytettävyys vi lla jk hun tai hyvä. Sitä vidaan lisäksi parantaa esimerkiksi visuaalisilla vihjeillä. Käytettävyys rakentuu eri sa-alueista, jita vat pittavuus, muistettavuus, tehkkuus, pieni virhealttius ja miellyttävyys. Intuitiivisesta käyttöliittymästä puhutaan yleensä käytettävyyden ja käyttöliittymän yhteydessä. Sillä tarkitetaan tuttuutta aikaisemman kkemusmaailman valssa. Käsite n kuitenkin yksilöllinen, sillä jkin esine vi lla jllekin tuttu kun taas tiselle se ei le. (Kuutti 2003, 13-14). Kansainvälisen standardintijärjestelmän, ISO:n, määritelmä käytettävyydestä n, että se n kknaisuus, jka kuvaa miten hyvin tietyt käyttäjät pystyvät käyttämään käytössä levia työvälineitä tiettyjen tehtävien surittamiseen tietyssä ympäristössä tavitteiden saavuttamiseksi. Standardissa ISO 9241 määritellään lisäksi, että käytettävyydessä tarkasteltavia khteita vat käyttäjä, käyttäjän tehtävät, työvälineet ja timintaympäristö. Käytettävyyden kannalta n keskeistä, että vaatimusmäärittely n tehty hulella, sillä hyvä käytettävyys perustuu siihen. Käytettävyyden tärkeys nusee esille myös välillisenä merkityksenä, sillä tehkkuus tu mukanaan myös valtavia kansantaludellisia etuja. Tämä jhtuu siitä, että js jssain susitussa svelluksessa n käytettävyysngelma ja sitä käyttää sadattuhannet ihmiset, niin tu käytetty ylimääräinen aika n j kklukaltaan suuri. (Kuutti 2003, 15-16). 3.4 Käytettävyystestaus Käytettävyystestauksen keskeisimpiä menetelmiä vat käyttäjien tehtävien, timintaympäristön ja saamisen selvittäminen ja dkumentinti sekä käytettävyyden arviinti ja käytettä-

15 vyystestaus. Käytettävyystestausta käytetään saadaksemme tutteen käytöstä mnipulista tieta, sillä se n justava, muunneltavissa leva menetelmä. Menetelmällä selvitetään mm. timivuutta, esteettömyyttä ja saavutettavuutta. (Sinkknen, I., Kuppala, H., Parkkinen, J., Vastamäki, R. 2002, 295). Käytettävyystestaus jatellaan usein klmeen saan: testaussuunnitelman laatiminen, testin surittaminen ja käytettävyystestin analysinti ja testiraprtin laatiminen. Testiin kannattaa liittää myös käytettävyyden arviinti, sillä edellä mainittujen vaiheiden sisältö riippuu testityypistä eli nk käytettävyystesti kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen. Opinnäytetyössä käytetään kvalitatiivista käytettävyystestiä eli yritetään löytää käyttöliittymästä mahdllisimman mnta käytettävyydeltään ngelmallista khtaa. (Sinkknen ym. 2002, ) Testausmenetelmä Kehenkilö vi surittaa ennalta määriteltyjä tehtäviä ja käytettävyystestaajat tekevät tämän phjalta havaintja käyttöliittymästä ja käytettävyysngelmista sekä puutteista. Käytettäessä vapaata läpikäyntiä ei kuitenkaan le ennalta määriteltyjä tehtäviä, vaan kehenkilö käy järjestelmää itsenäisesti läpi puhuen samalla ääneen ja testin hjaaja havainni tarkasti mitä kehenkilö tekee ja puhuu. Testausmenetelmiä vat esimerkiksi ääneen ajattelu, paritestit, yhteisläpikäynti, jälkikäteen haastattelu, jälkeenpäin kmmentinti ja vapaa läpikäynti. (Sinkknen ym. 2002, ). Opinnäytetyössäkin käytettävä vapaan läpikäynnin testausmenetelmä spii hyvin valmiin tutteen testaamiseen. Menetelmän vahvuutena n, että käyttäjä löytää juuri ne timinnt, jita järjestelmä hänelle tarjaa ja jita hän saa etsiä. Menetelmä asettaa kuitenkin myös vaatimuksensa, jita vat että tute n hyvin pitkälle viety prttyyppi tai valmis ja testin hjaajan n tunnetta järjestelmä hyvin. Menetelmässä testin hjaaja seuraa käyttäjää, jka ajattelee ääneen ja humii mitä timintja hän löytää ja kuinka käyttäjä selviytyy niistä tilanteista. Ennen testin alittamista n hyvä laatia lista testattavan järjestelmän ydintiminnista, jtta ainakin ne alueet tulee testattua. Testin hjaaja ei puutu testin kulkuun muissa tilanteissa, kun testin surittajan pyytäessä apua ja tilanteissa, jissa kehenkilö ei maalitteisesti kkeile ydintimintja. (Sinkknen ym. 2002, ; Riihiah, S. 2000) Käytettävyystestauksen ngelmat Käyttäjätestit ja heuristinen arviinti eivät krvaa tisiaan eivätkä ne le kilpailevia menetelmiä. Mlemmat vat hyvin erilaisia ja sveltuvat paljastamaan hyvin erityyppisiä ngelmia. Siksi niitä nkin hyvä käyttää rinnakkain. Käyttäjätestin suurin epäkhta, jta ei le pystytty paikkaamaan, n testitilanteen lunnttmuus. Tarkkailtava tietää aina levansa tarkkailtu.

16 Testitilannetta vidaan ainastaan pyrkiä lumaan mahdllisimman lunnlliseksi, sillä salaakaan tarkkaileminen ei le edes lainsäädännöllisistä syistä mahdllista. Testitilanteen lumista mahdllisimman lunnlliseksi kutsutaan myös nimellä Hawthrne-ilmiö. (Kuutti 2003, 69). Tinen varsinainen ngelma käyttäjätestissä n kehenkilöiden valinta. Tämä jhtuu siitä, että tiet tdellisista lppukäyttäjistä saattaa lla varsin heikk. Se vi lla laadittu täysin intuitin varassa tai kenties käytetty markkinatutkimusta. Heuristinen arviinti n usein käyttäjätestejä kustannustehkkaampi, mutta hulellisesti suunniteltuna, tuvat käyttäjätestit tutekehitysprsessiin tärkeää tieta ja n siten ainakin pitkällä tähtäimellä varsin kannattava investinti. (Kuutti 2003, 69-70) Testitilanteen valmistelu Käytettävyystestin valmistelu kstuu useasta sasta, ja se n varsin vaativa prsessi. Tämä n myös hyvin tärkeä vaihe, sillä hunsti valmisteltu käyttäjätesti tuskin tuttaa tivttuja tulksia. Valmistelussa valitaan kehenkilöt, testin painpistealueet ja laaditaan mahdlliset tehtävät, jtka kehenkilöt tulevat surittamaan. Vapaata läpikäyntiä käyttäessä, laaditaan tehtävien sijasta lista ydinalueista, jtka kehenkilön halutaan käyvän läpi, ja mikäli kehenkilö ei matimisesti kkeile näitä timintja, vidaan häntä hjata siihen suuntaan. (Sinkknen ym. 2002, ). Lpuksi valmistellaan vielä testipaikan laitteet ja varmistetaan, että kaikki timii. Kaikesta laaditaan kirjallinen suunnitelma, jsta selviää myös mitä testataan, missä testi suritetaan ja kuka testaa. Tämä auttaa myös myöhemmin tehtävää testausprsessin laadun arviintia. Kirjallinen suunnitelma timii myös kmmunikintikanavana asiansaisten välillä, jllin riski testin epännistumiseen, sen takia että jku jutuu slilemaan tiedn puutteen vuksi, pienenee. (Kuutti 2003, 70). Testitilan täytyy lla varustettu testisuunnitelman mukaisesti ja kaikkien hjelmien tulee lla asennettuna ja timintakunnssa. Kenttätestissä tulee varmistaa testipaikan sveltuvuus ja tarvittava infrastruktuuri. Kun kaikki tämä n kunnssa, vidaan siirtyä testiin. Tällä tavalla vidaan varmistua siitä, että testitila, laitteist ja suunnitelman timivuus vat yhteenspivia keskenään. Kun kaikki n valmiina ja testattu, vidaan alittaa käyttäjätesti kehenkilöiden kanssa. Testitilanteen lisi syytä lla mahdllisimman lunnllinen, jtta saadaan kerättyä juuri haluttua infrmaatita. (Kuutti 2003, 73-75).

17 3.4.4 Vertailukelpisuus ja tulkset Nrmaalisti kenttätesti vidaan surittaa lunnllisemmin. Ennen testiä n hyvä esitellä kehenkilöille käytettävä laitteist, jtta kehenkilöt eivät kesken testin ala ihmettelemään niitä. Käyttäjätestissä timitaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti, esitetään tila ja tehtävät, jnka jälkeen käyttäjä surittaa tehtävät. Tilanteissa, jissa kehenkilö pyytää neuvja, n syytä pysyä khtuullisuudessa ja laatia yhtenäinen hje siihen, jtta ketulkset lisivat vertailukelpisia. (Kuutti 2003, 73-75). Diskreettejä käytettävyysarvja mitattaessa, tulisi testin lla kaikille kehenkilöille kaikilta sin samanlainen. Tämän saavuttamiseksi vidaan laatia yksityiskhtainen suunnitelma sekä tarkastuslistat, jtka käydään läpi khta khdalta, jtta jkin hje tai testin sa jää jltakin kehenkilöltä surittamatta. Mikäli jkin menee pieleen kaikesta suunnittelusta hulimatta, dkumentidaan mahdllisimman tarkasti mikä meni pieleen ja miten ja mahdllisuuksien mukaan jatketaan testi lppuun. Käyttäjätestin jälkeen vidaan kerätä vielä lisää tieta haastattelemalla kehenkilöt. (Kuutti 2003, 75-76). Kaikki testissä kerätty tiet tulisi järjestää mahdllisimman helpsti käsiteltävään mutn. Testitietjen tallennus lisi hyvä purkaa mahdllisimman pian testin jälkeen, jtta testaajalla lisi kaikki tureessa muistissa. Testien tavitteena n usein löytää käytettävyysngelmia, jten niiden yleisyydestä vidaan tehdä jhtpäätöksiä. Mikäli ngelma esiintyy vain yhdellä kehenkilöllä, vidaan tdeta että ngelma n tdennäköisesti satunnainen. Tisaalta js ngelma esiintyy usealla, n se tdennäköisesti usein tistuva ja häiritsee käytettävyyttä. Lppuvaiheessa Havaittujen puutteiden perusteella laaditaan kehitysehdtukset ja phditaan mahdllisesti ngelmien vakavuutta. (Kuutti 2003, 79-80). 3.5 Heuristinen arviinti Heuristinen arviinti perustuu heuristiikkihin, jtka vat listja hjeista ja säännöistä. Käytettävyydeltään hyvän käyttöliittymän tulisi nudattaa näitä hjeita ja sääntöjä. Heuristiikkja löytyy useita, riippuen mihin niitä svelletaan. On lemassa yleispäteviä, jtka spivat käytettäväksi lähes kaikenlaisten käyttöliittymien kanssa sekä erikiskäyttöön tarkitettuja. Varhaisimmat heuristiikat livat yleensä juuri laajja sääntökkelmia, jtka saattivat sisältää jpa tuhatkunnan erilaisia hjeita. Nämä laajat heuristiikat vat kuitenkin epäkäytännöllisiä käytännön käytettävyysarviinnissa. Oikein käytettynä saadaan kuitenkin kevyemmälläkin heuristiikalla paljastettua yleisimmät ja vakavimmat käytettävyysngelmat. (Kuutti 2003, 47). Arviijia n usein hyvä käyttää useampia, sillä n arviitu, että yksittäinen arviija, jka käyttää heuristisia menetelmiä, löytää vain nin 35 prsenttia käytettävyysngelmista. Use-

18 ampaa arviijaa käytettäessä ngelmia löydetään usein humattavasti enemmän, jpa ¾ asti. Jtta useamman arviijan käyttämisestä lisi hyötyä, n tärkeää että kaikki arviijat arviivat käyttöliittymän itsekseen, jnka jälkeen löydöksistä keskustellaan ja tehdään yhteenvet. Sillä n myös merkitystä nk arviinnin tekevällä henkilöllä kkemusta käytettävyyskkeista vai ei. (Kuutti 2003, 48-49). Heuristisen arviinnin lpputuls n lista, jssa n määritelty käytettävyyspuutteet ja ngelmat, jtka arviinnin aikana havaittiin. Jkaisen ngelman khdalla n myös viittaus heuristiikan sääntöön tai hjeeseen, jta se rikk. Useasti n myös tapana määritellä ngelman vakavuusaste, mutta heuristiikat eivät ta esimerkiksi kantaa siihen, miten virheet tulisi ratkaista. (Kuutti 2003, 49) Nielsenin heuristiikkasääntölista Nielsenin lista lienee käytetyin sääntökkelma käytännön heuristisissa arviinneissa. Lista sisältää nin kymmenen khtaa, riippuen siitä mistä lähteestä versi n ktisin. Khdat vat kuitenkin suunnilleen samanlaiset lähteestä riippumatta. Nielsenin ja Mlichin (1990) alun perin kehittämä heuristiikkalista sisälsi kymmenen khtaa. Kuutti (2003) listaa kirjassaan vapaasti sumentaen seuraavanlaisen listan: Vurvaikutuksen käyttäjän kanssa tulee lla yksinkertaista ja lunnllista. Vurvaikutuksessa tulee käyttää käyttäjän kieltä. Käyttäjän muistin kurmitus tulee minimida. Käyttöliittymän tulee lla yhdenmukainen. Järjestelmän tulee antaa käyttäjälle kunnllista palautetta reaaliajassa. Ohjelmassa ja sen sissa tulee lla selkeät pistumistiet. Oikplkuja ja tehkasta työskentelyä tulisi tukea. Virheilmitusten tulee lla selkeitä ja ymmärrettäviä. Virhetilainteisiin jutumista tulisi välttää. Käyttöliittymässä tulee lla kunnlliset avustustiminnt ja dkumentaati. (Kuutti 2003, 49) Vurvaikutus, muistinkurmitus ja yhdenmukaisuus Vurvaikutuksella Nielsenin listassa tarkitetaan sitä, että käyttäjälle n näkyvissä juuri se infrmaati, jta hän tarvitsee ja vielä ikeassa paikassa ikeaan aikaan ja turhaa infrmaatita ei tulisi näkyä llenkaan. Kaikki ylimääräinen infrmaati käyttöliittymässä tarkittaa käyttäjälle aina lisää peteltavaa. Käyttöliittymän vurvaikutuksen tulisi myös lla lunnl-

19 lista, eli sen tulisi käyttää nrmaaleja arkipäiväisestä elämästä tuttuja ilmaisuja. Käyttöliittymän käyttämän kielen pitäisi lla tavallista arkikieltä ja sisältää enemmän psitiivisia kuin negatiivisia ilmaisuja. (Kuutti 2003, 50-51). Lyhytkestista muistia ei saisi kurmittaa ainakaan yli viidellä asialla, sillä ihmisen työmuisti n rajallinen. Pitkäkestinen muisti n kapasiteetiltaan paljn suurempi kuin lyhytkestisen, mutta ngelmaksi mudstuu tiedn hakeminen sieltä. Tietkneen muistikapasiteetti n valtava ja sieltä n npea palauttaa tieta käyttöön. Tätä kannattaa ehdttmasti hyödyntää käyttöliittymässä. Nielsenin listan klmannen khdan mukaan n myös hyvä antaa käyttäjälle aina esimerkki pyydettäessä häneltä syötettä jhnkin. Lisäksi lisi myös hyvä näyttää käyttäjälle laillisen syötteen rajat välttääkseen virhetilanteet ja samalla vähentämällä käyttäjän tarvetta muistaa asiita ulka. (Kuutti 2003, 53-54). Käyttöliittymän yhdenmukaisuudella tarkitetaan sitä, että käyttöliittymän täytyy käyttäytyä samanlaisella ja lgisella tavalla kk svelluksessa, jtta käyttäjä pystyy käyttämään ainakin saa uudesta sasta ilman erityistä pettelua. Samjen timintjen täytyisi siis timia samalla tavalla kk svelluksessa ja lisäksi niiden graafinen lemus sekä sijittelu tulisi lla samanlaista. Epäjhdnmukaisuudet vat miaan vaikeuttamaan svelluksen käyttöä sekä aiheuttamaan virhetilanteita. Tämä n erityisen tärkeää ikpluissa. (Kuutti 2003, 55-56) Palaute, pistumistiet ja ikplut Kunnllisen palautteen antaminen reaaliajassa n tärkeä sa käytettävyyttä. Järjestelmän tulisi antaa jatkuvaa palautetta, jka n ymmärrettävää, eikä dttaa siihen asti että hjelma n saatu virhetilanteeseen. Käyttäjälle lisi myös hyvä antaa psitiivista palautetta eikä vain virheilmituksia. Palautteen pysyvyys näytöllä tulisi myös lla lgisessa suhteessa palautteen aiheuttajaan ja sen tulisi autmaattisesti kadta heti kun ngelma n saatu krjattua. On tki myös tilanteita, jissa ilmituksen lisi hyvä pysyä näkyvillä niin kauan kunnes käyttäjä n saanut sen kuitattua. Käyttäjälle n myös mielekästä, että järjestelmä ilmittaa dtusajan kestn, mikäli se surittaa jtain timinta yli kymmenen sekunnin ajan. (Kuutti 2003, 56-58). Nielsenin (1990) listan mukaan yksi käytettävyyden kriteereistä n, että hjelmassa täytyy lla selkeästi merkityt pistumistiet, jtta käyttäjä ei missään nimessä jää lukkuun hjelman sisälle. J tehdyn timinnn peruuttaminen n nykyään myös niin yleinen, että käyttäjä dttaa sellaisen siellä levan, mikäli sen käyttäminen hjelmassa n mielekästä. Mnitasinen peruuttaminen n vielä parempi, sillä ihmiset vat j niin tttuneet siihen, että lähes kaikki tehdyt timinnt vat peruutettavissa. Edellisessä kappaleessa mainittu dtusajan esittäminen käyttäjälle yli kymmenen sekuntia kestävissä timinnissa, tulisi myös lla keskeytettä-

20 vissä käyttäjän niin halutessa. Pistumisteiden, peruuttamisten ja keskeyttämistimintjen tulisi lla aina selkeästi merkitty, jtta käyttäjä ei judu etsimään niitä. (Kuutti 2003, 58-59). Oikpluilla ja tehkkaalla työskentelyllä tarkitetaan Nielsenin (1990) listassa sitä, että hyvän käyttöliittymän tulisi lla alittelijallekin helpp käyttää ja kkeneemman tulisi pystyä suriutumaan usein tarvittavista timinnista npeasti. Tehkasta työskentelyä tulisi tukea, sillä käytettävyydeltään hunn svelluksen takia hukattu työaika n täysin turhaa. Oikplut npeuttavat työskentelyä humattavasti. Yksinkertaisemmillaan ne vivat lla näppäinyhdistelmiä tai kaksisnäpäytys, jka käynnistää esimerkiksi yleisimmin käytetyn timinnn. (Kuutti 2003, 60-61) Virheilmitukset ja tilanteet Virheilmitukset vat hyvin tärkeä sa svellusta ja siksi niiden tuleekin lla selkeitä ja ymmärrettäviä. Virheilmituksen ilmaantuessa n aina tapahtunut jtain nrmaalista pikkeavaa ja tämä saattaa hämmentää käyttäjää varsinkin js ei ymmärrä virheilmitusta. Tämän takia virhetilanteiden asiallinen hitaminen n hyvin tärkeää. Virheen syy vi usein jhtua siitä, että käyttäjällä n erilainen kuva järjestelmän käsitemallista kuin mikä järjestelmällä ikeasti n. Vastaavien tilanteiden välttämistä vidaan yrittää pastamalla käyttäjää järjestelmän tdellisesta käsitemallista. (Kuutti 2003, 61-62). Virheilmituksissa n tärkeää, että ne vat esitetty neutraalisti ja khteliaasti. Niiden tulisi myös lla selkkielisiä eikä niiden ymmärtämiseen pitäisi tarvita esimerkiksi hjekirjaa. Vaikka virheilmituksessa lisi näytettävä numertieta ja kdeja, täytyy ne sijittaa aivan viestin lppuun, jtta alku n mahdllisimman selkeä ja käyttäjälle ymmärrettävä. Virheilmitusten pitäisi myös lla rakentavia ja lisäksi pitäisi käyttäjälle kerta, miten virhe n jatkssa vältettävissä. Tarkkuus n myös tärkeä tekijä virheilmituksissa. Ne eivät saa lla liian yleisluntisia ja niistä pitää aina pystyä tipumaan. Ohjelman kaatuminen pitää pystyä välttämään. Mikäli hjelman timinnn jatkaminen n teknisesti mahdtnta, pitää käyttäjälle ainakin antaa mahdllisuus tallentaa keskeneräinen tiet. (Kuutti 2003, 61-62). Virhetilanteiden välttäminen n kuitenkin parempi vaihteht virheilmituksille. Jtkin timinnt tiedetään j etukäteen virhealttiiksi, jten hulellisella suunnittelulla vidaan j välttää mnia tavallisia virhetilanteita. Näppäilyvirheet tiedetään hyvin yleisiksi virheiksi, jten sen sijaan että käyttäjä laitetaan kirjittamaan jtakin, vidaankin antaa hänen valita se valiksta. Tämä vähentää myös muistin kurmittamista. (Kuutti 2003, 62-63).

21 3.5.5 Avustustiminnt ja dkumentaati Käyttöliittymässä tulee aina lla kunnlliset avustustiminnt ja dkumentaati. Käyttöhje ei krvaa intuitiivista käyttöliittymää, mutta sellaisille jnka kkemusmaailmaan laite ei kuulu, tarvitaan hyvä hjeistus ja dkumentaati. Mnesti käytetään niin santtua tutriaali tyyppistä avustustiminta svelluksissa eli svellus esittelee uudelle käyttäjälle tärkeimmät timinnt ja niiden käyttämisen. Ihmiset eivät nimittäin kvin ahkerasti lue käyttöhjeita, vaan niihin tukeudutaan vasta ngelmien ilmaantuessa. (Kuutti 2003, 64-66). Tämän takia lisi viisasta tehdä kaksi hjekirjaa; lyhyt yleisesittely alittelijilla ja timiva hakutes ngelmiin törmänneille. Tyypillinen käyttöliittymän käyttäjä timii kkeiluperiaatteella. Hän kkeilee ensin jtain ja kats jhtaak se mihinkään. Tällaiselle käyttäjälle timii siis mikä tämä n? avustustimint, jta painamalla käyttäjä saa tietää mikä se n ja miten sitä käytetään. Käyttöhje ei saa lla krvike hyvälle suunnittelulle, eikä sillä saa krjata suunnittelun puutteita ja käytettävyysngelmia. (Kuutti 2003, 64-66). 3.6 Yhteenvet tereettisesta taustasta Työn tereettinen viitekehys rakentui asiakkuudenhallinnan, tietkantjen yhdistämisen ja hyödyntämisen sekä käytettävyystestauksen ja arviinnin kehityksen ympärille. Yhdessä näiden avulla saadaan kehittämällä käytettävyydeltään hyvä ja timiva asiakkuudenhallintajärjestelmä, jka tukee ja npeuttaa yrityksen erilaisia prsesseja. Kuvi 2: Työn tereettinen viitekehys

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011 Julkaisutiedt Vianva Systems Finland Oy Versi 18 21.4.2011 2(8) Nvapint svellukset, versi 18.00 Yleiskuvaus Nvapint svellukset täydentävät kansainvälistä lkalisitua Nvapint jakeluversita vain sumalaisilla

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun 1 Sähköinen tukihaku Pelttuki-hjelmalla 8.4.2014, hjelmaversi 2014.11 Yleiskuvaus Pelttuki-hjelmasta n lemassa kaksi eri laajuista versita, maksullinen Pelttuki Pr ja ilmaiseksi käyttöön saatava Pelttuki

Lisätiedot

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri Rekisteriselste, laatimispäivä 8.6.2015 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki, Tekninen timi, kadut ja ympäristö Villimiehenkatu 1

Lisätiedot

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste Lahden seudun jukkliikenteen rekisteriselste 22.9.2015 Lahden seudun jukkliikenneviranmainen Rekisteriselste, laatimispäivä 30.7.2014 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lahden

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Kuva 1: Kojeen rakenne

Kuva 1: Kojeen rakenne 1-10 V -kiertptentimetri Tilausnr. : 2891 10 1-10 V -painikekiertptentimetri, 1s ksketin Tilausnr. : 2896 10 1-10 V -kiertptentimetri peitelevyllä Tilausnr. : 9 2891.. Käyttö- ja asennushje 1 Turvallisuushjeet

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto Spimus asiakas- ja ptilastietjärjestelmästä Liite 3 Käyttööntt 21.11.2016 1(5) Sisällysluettel 1. Jhdant... 2 2. Tavitteet... 2 3. Organisaati ja hallintmalli...2 4. Lpputulkset, situs, aikataulu, vastuut...2

Lisätiedot

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Ohjelmistokäsikirja. GoPal Navigator -versio 4

Ohjelmistokäsikirja. GoPal Navigator -versio 4 Ohjelmistkäsikirja GPal Navigatr -versi 4 GPal Navigatr -versi 4 Sisällysluettel LUKU 1. JOHDANTO... 1 Tervehdys...1 CD/DVD-levyn sisältö...1 Järjestelmävaatimukset...3 Käytännöt tässä käsikirjassa...3

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

SwegnCASATM 650 ja 850 Asennus-, käyttö- ja hult-hje Käyttöhje 1. Ilmanvaihtlaite käynnistetään ja pysäytetään etupaneelin ikeassa reunassa levasta ON/OFF-kytkimestä. Ilmanvaihdn teh valitaan puhaltimien

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

Eurovac 200T Purunpoistolaite

Eurovac 200T Purunpoistolaite Eurvac 200T Purunpistlaite Käyttö- ja hult-hje Sumen Imurikeskus Oy Tehtaankatu 18 38700 Kankaanpää Puh. +358 (0)2 576 700 Fax. +358 (0)2 576 7010 www.sumenimurikeskus.fi eurvac@sumenimurikeskus.fi Krnr

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

Koulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää

Koulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Virtanen, Jhanna 2013 Hyvinkää Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Hyvinkää Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Tuloste: Omistajien yhteystietoja

Tuloste: Omistajien yhteystietoja Määrittely (kierrs 1) 1(5) KIOStp/mä-prjekti Versi 0.1 Tulste: Omistajien yhteystietja 1 Yleiskuvaus Tute, jlla luetellaan annettujen kiinteistöjen tai määräaljen mistajien nimet ja sitteet. Tutteen saa

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta Opinpaletin kulutustarjnta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja pinnittain (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet, bilgia, maa ja metsätalutta pettavat, em. ammatillisesti kiinnstuneet)

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA ASIOINTIPALVELUN AVULLA

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA ASIOINTIPALVELUN AVULLA ULKOASIAINMINISTERIÖ 10.1.2014 1(5) OHJE KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA ASIOINTIPALVELUN AVULLA Kaksikäyttötutteiden vientivalvntaan liittyvät ilmitukset ja hakemukset jätetään sähköisiä lmakkeita

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

KORJAUSKOHTEEN RAKENNUSMITTAUKSEN JA LÄHTÖTIETOMALLINTAMISEN HAASTEET

KORJAUSKOHTEEN RAKENNUSMITTAUKSEN JA LÄHTÖTIETOMALLINTAMISEN HAASTEET KORJAUSKOHTEEN RAKENNUSMITTAUKSEN JA LÄHTÖTIETOMALLINTAMISEN HAASTEET Jukka Mäkelä / Oy Rakennustellisuus ry Tietmallin käyttö rakennushankkeen eri vaiheissa Kupi 13.4.2016 SMARTGEO OY Palvelujen jhtajatuksena

Lisätiedot

IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS

IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS Saint-Gbain Pipe Systems Oy Merstlantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 VESIHUOLLON RAKENNUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet,

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet, 1(7) Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdllisuudet, 31.5.2016 Suunnittelu ja päätöksentek Ryhmä 1 Ossi Ah Helena Alatarvas Ask Alppi Henry Haglund Eila Henrikssn Maisa Hietikk Sirpa Sulku pj Anja Nr,

Lisätiedot

PubMed pikaopas. 1. Yksinkertainen haku, haku vapain sanoin

PubMed pikaopas. 1. Yksinkertainen haku, haku vapain sanoin PubMed pikapas 1. Yksinkertainen haku 2. Rajaukset 3. Advanced Search 4. Haku MeSH-termein 5. Hakutulksen käsittely, tulstus ja lajittelu 6. Tietyn viitteen etsiminen 1. Yksinkertainen haku, haku vapain

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja Tutanttaluden laits Palvelujen tutteistamisen käsikirja Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen Tiina Tuminen, Katriina Järvi, Mikk H. Lehtnen, Jesse Valtanen, Miia Martinsu TIEDE + TEKNOLOGIA

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

No. 1/2013. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) Millaiset toimintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä

No. 1/2013. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) Millaiset toimintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä N. 1/2013 Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan timintamallien analysinti (Mdi 2a) Millaiset timintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä ja tulevaisuussignaaleja hyödyntävää innvaati-timintaa? Kaksi

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere Timialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 5.5.2015 kl 9.07 12.00 Paikka Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Bikatu 8, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjhtaja

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot