Miten nuorten ja aikuisten kehitykselliset oppimisvaikeudet ilmenevät työssä ja opiskelussa Kuntoutuspäivät

Transkriptio

1 Miten nuorten ja aikuisten kehitykselliset oppimisvaikeudet ilmenevät työssä ja opiskelussa Kuntoutuspäivät Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL

2 Taustaa Opi oppimaan hanke (Ray) Palveluja nuorille ja aikuisille, joilla on oppimisvaikeuksia: psykologinen arviointi, oppimisvalmennus ja ryhmäkuntoutuskurssit, lukikonsultointi, tiedon ja materiaalin tuottaminen aikuisten oppimisvaikeuksista Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus tuloksellisuuden arviointi (Kela) Satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus Neuropsykologista yksilö- ja ryhmämuotoista kuntoutusta vuotiaille nuorille ja aikuisille

3 Kehitykselliset oppimisvaikeudet Oppiminen voi vaikeutua hyvin monista eri syistä esim. motivaatio, psyykkiset sairaudet, neurologiset sairaudet, kehitysvammaisuus jne. Yksi taustasyy ovat kehitykselliset oppimisvaikeudet Kognitiivisissa toiminnoissa ilmeneviä vaikeuksia, joiden taustana on aivojen poikkeava toiminnallinen järjestäytyminen Usein perinnöllisiä Vaikeudet synnynnäisiä Ei muita sairauksia tai vammoja ongelmien syinä Ei syynä peruskoulutuksen puute

4 Oppimisvaikeudet aikuisuudessa Vaikeudet jatkuvat usein aikuisuuteen ja aiheuttavat monenlaisia selviytymisongelmia Koskettavat jopa 10 % väestöstä Joskus vaikeudet opitaan kompensoimaan melko hyvin aikuisuuteen mennessä Toisaalta jatkuva kompensointi vaatii myös voimavaroja ja voi altistaa uupumiselle Hoitamattomana lisäävät uupumisen, mielenterveyden- ja päihdeongelmien sekä työttömyyden ja syrjäytymisen riskiä (Carrol & Iles 2000, Maag & Reid 2006, Riddick ym. 1999, Wright-Strawderman & Watson 1992, Karacostas & Fisher 1993, Lavikainen ym. 2006, Salo 2006)

5 Oppimisvaikeuksien piirteitä Hitaus Samanaikaiset toiminnot vaikeita (kuunteleminen, muistiinpanot) Tarkkaavaisuuden erheet (ei huomaa omia virheitään, huomion kohdistaminen) Muutokset ja uudet asiat vaativat aikaa Kiire, stressi, ikääntyminen korostavat ongelmia Suoriutuminen epätasaista; yllättäviä vaikeuksia joissain tehtävissä huolimatta hyvästä peruslahjakkuudesta Monimutkainen kieli tai pitkät kirjalliset ohjeet voivat vaikeuttaa työskentelyä Muistitoiminnoissa voi ilmetä erilaisia vaikeuksia

6 F81 Oppimiskyvyn häiriöt (ICD-10) Oppimiskyvyn häiriöissä normaali taitojen omaksuminen on häiriytynyt kehityksen varhaisvaiheista alkaen Tämä ei johdu pelkästään oppimistilaisuuksien puutteesta eikä älyllisestä kehitysvammaisuudesta Syynä eivät ole myöskään hankinnaiset aivovammat, puutteet näöntai kuulontarkkuudessa tai tunnehäiriöt, vaikka näitä muita häiriöitä voi esiintyä samanaikaisesti Oppimiskyvyn häiriöihin liittyy usein myös esimerkiksi tarkkaavaisuuden puute, käytöshäiriö, muu kehityshäiriö esim. motoriikan kehityshäiriö tai puheen ja kielen kehityshäiriö

7 Kehityksellisten oppimisvaikeuksien luokittelua Lukivaikeus (dysleksia) Matematiikan vaikeudet Laajemmat kielelliset häiriöt (dysfasia) Näönvaraisen hahmottamisen vaikeudet Laaja-alaiset oppimisvaikeudet Lisäksi neurokognitiivisia häiriöitä ovat myös tarkkaavuuden vaikeudet sekä motorisen koordinaation kehitykselliset vaikeudet Usein nämä ongelmat voivat esiintyä päällekkäin erilaisina yhdistelminä

8 Lukivaikeus Lukivaikeuden esiintyvyys noin 5-10% (Katsaus: Shaywitz 1998) Perimmäistä syytä ei edelleenkään tiedetä Taustalla usein fonologisen prosessoinnin vaikeutta Vaikeutta hahmottaa ja käsitellä kielen äänteitä, tavuja ja tavun osia mielessä Esim. vaikea kuvitella, miltä sana kuulostaisi, jos kaksi äännettä vaihtaisi paikkaa Tuttujen nimekkeiden nopea muistista haku on hankalaa (nopea nimeäminen) Lyhytkestoisen kielellisen muistin (ja/työmuistin) heikkoutta

9 Lukivaikeuden ilmiasu Lukeminen hidasta ja virhealtista, hidas tapa omaksua asioita Kirjoituksessa voi ilmetä kirjoitusvirheitä ja tekstin tuottaminen voi olla työlästä Kielellinen ulkoa oppiminen vaikeaa (nimet, vieraan kielen sanat, kertotaulu) Nopean puheen erottelussa voi olla hankaluutta Luetun ymmärtämisen työläys voi olla osa lukivaikeutta, sitä voi ilmetä myös erillisenä Lukeminen vaatii tavanomaista enemmän kapasiteettia, pois sisällön prosessoinnilta Työmuisti

10 Lukivaikeus käytännössä Ajanpuute kirjallisissa tehtävissä ja vaikeus laajojen kirjoitustöiden hallinnassa Yhtä aikaa kuuntelemisen ja kirjoittamisen ongelmat (esim. palaverit) Epäselvät tehtävänannot hankalia, vaikea vastaanottaa pitkiä suullisia ohjeita Numerot ja kirjaimet voivat vaihtaa paikkaa Huolimattomuus / tarkkaamattomuusvirheet Vaikeuksia päässälaskussa Uusien tietokoneohjelmien / uuden opettelun hitaus Keskeytysten aiheuttamat keskittymisvaikeudet ja häiriöalttius Pikkutarkan kirjaamisen ongelmat Lukemisen vaatimukset esim. jatkuvaan tietojen päivittämiseen liittyen Vieraiden kielten hallitsemisen vaatimukset

11 Matematiikan vaikeus Häiriö koskee enemmän peruslaskutaitoja, kuten yhteen-, vähennys- sekä kerto- ja jakolaskutaitoa kuin algebraan, trigonometriaan, geometriaan ja laskentaan liittyviä käsitteellisempiä matemaattisia taitoja (THL, 2011). Usein päällekkäisyyttä muiden oppimisvaikeuksien kanssa Puhtaammin matemaattisiin taitoihin liittyvät vaikeudet (esim. lukujonotaidot) Loogisen päättelykyvyn ongelmat Emotionaaliset tekijät Lääkelaskut, mittayksiköt, suuruussuhteet, rahastus hankalia Ks. esim. katsaus: Rubinsten & Henik

12 Lukivaikeuteen liittyvät matematiikan hankaluudet Lukivaikeuden yhteydessä ulkoa oppiminen on usein vaikeaa Kertotaulun oppimisessa voi olla hankaluutta Laskusääntöjen muistamisessa voi olla vaikeutta Peruslaskutoimitusten tulokset eivät automatisoidu Kymmenylitykset ja suullisesti esitetyt päässälaskut hankalia (työmuisti) Sanalliset tehtävät lukemisen hitauteen ja luetun ymmärtämisen työläyteen liittyen hankalia

13 Muut taustavaikeudet matematiikassa Kielellisiin vaikeuksiin liittyvät: Sanalliset tehtävät hankalia ymmärtää Matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtäminen vaikeaa Näönvaraisen havainnoinnin vaikeuksiin liittyvät: Avaruudellinen hahmotus, lukukäsitteen ja suuruusluokkien mieltäminen Matemaattisten symbolien, tilan, määrän ja muodon hahmottaminen Tarkkaamattomuus-/toiminnanohjaukseen liittyvät virheet: Lukujen kopioiminen, lainausten muistaminen, laskumerkkien huomiointi Monivaiheiset prosessit; vaikeus valita / vaihtaa tarvittaessa laskutapaa Vaikeus arvioida omaa suoriutumistaan

14 Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia) Kielelliset taidot kehittyvät lapsuudessa tavallista hitaammin ja poikkeavalla tavalla Puheen tuottamisen ja / ymmärtämisen ongelmaa Vaikeuksia mm. sanavaraston hallinnassa, kielellisessä muistissa, sanojen löytämisessä, tavutuksessa, lauserakenteissa, abstraktin kielen ja käsitteiden ymmärtämisessä Suurella osalla myöhemmin lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia Voi vaikuttaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen, sosiaalisiin taitoihin ja tunteiden säätelyyn Ks. esim. Aro ym. 2007: Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä

15 Näönvaraisen havainnoinnin vaikeudet Puhutaan usein hahmotusvaikeuksista Kansainvälisissä tutkimuksissa käytetään myös termiä ei-kielelliset oppimisvaikeudet (nonverbal learning disabilities, NLD) Ei ole varsinaista omaa luokkaa tautiluokituksessa Voivat olla luonteeltaan hyvinkin erilaisia ja painottua Näönvaraisen havainnon muodostuksen ja -tulkinnan ongelmiin (tunnistus) Näönvaraisen erottelun vaikeuksiin Avaruudellisen (visuospatiaalisen) hahmottamisen ongelmiin Osista kokonaisuudeksi hahmottamisen (visuokonstruktiivisiin) vaikeuksiin Silmä-käsi yhteistyön (visuomotorisen koordinaation) ongelmiin

16 Näönvaraisen havainnoinnin vaikeuksien ilmeneminen käytännössä Tilojen ja kappaleiden hahmottaminen Kuvallinen muistaminen Suunnistaminen, paikkojen löytäminen, reittien oppiminen Käsien taidot (piirtäminen, kirjoittaminen, käsityöt) Kaavakkeiden täyttäminen ja symbolien ymmärtäminen Etäisyyksien ja nopeuksien hahmottaminen Matematiikan vaikeudet Mittasuhteet Aikajatkumot ja syy-seuraussuhteiden mieltäminen Kokonaisuuksien jäsentämisen hankaluus Vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä

17 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet Sijoittuu erityisten oppimisvaikeuksien ja kehitysvammaisuuden välimaastoon Vaikeuttavat merkittävästi koulusuoriutumista ja selviytymistä arkielämässä Peruskoulussa usein yksilöllistettyjä oppimääriä Kohonnut syrjäytymisriski opinnoista ja työelämästä sekä mielenterveysongelmien riski Tarkkaavaisuuden, työmuistin ja toiminnanohjauksen ongelmia Heikon kykytason lisäksi myös jonkinasteisia erityisiä oppimisvaikeuksia Ks. esim. Närhi ym. (2010)(Toim.). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti: Jyväskylä

18 Tarkkaavuuden vaikeudet aikuisuudessa ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder), eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö Vahvasti perinnöllinen (n. 75%) Aikuisilla esiintyvyys noin 4% (oireet ilmennyttävä jo lapsuudessa) Taustalla alentunut aktivaatiotaso ja aineenvaihdunta frontostriataalisissa piireissä ja pikkuaivoissa Ks. Esim. Virta & Salakari (2012). ADHD-aikuisen selviytymisopas

19 Miten tarkkaavuushäiriö ilmenee Toiminnanohjauksen vaikeudet Tarkkaavuuden vaikeudet Työmuistin vaikeudet Tunne-elämän vaikeudet Liitännäisoireet Oppimisvaikeudet Psykiatriset vaikeudet; yli 85%:lla ainakin yksi psykiatrinen liitännäisoire ja noin 60%:lla ainakin kaksi

20 Tarkkaavuushäiriö käytännössä Vaikeus keskittyä lukemaan / seurata keskustelua tai esitystä Levottomuutta / kärsimättömyyttä Häiriintyy herkästi ärsykkeistä, jopa yliherkkä Vaikeus suunnitella omaa toimintaa ja järjestää asioita Ajanhallinnan ongelmat Vaikea viimeistellä töitä / tehdä tylsää työtä tarkkaavaisesti Impulsiivisuus, taipumus innostua asioista, mutta ne jäävät kesken Ajatusten harhailu Matala turhautumiskynnys Flegmaattisuus tai ylienergisyys Unihäiriöt tai siirtynyt vuorokausirytmi Huono itsetunto, taipumus masennukseen/ahdistuneisuuteen

21 Järjestelyjä työelämässä Riittävästi aikaa ja opastusta uusien asioiden perehdytyksessä Uuden materiaalin keskeisten sisältöjen avaaminen suullisesti Ohjeiden saaminen ylipäänsä sekä kirjallisina että suullisesti, mielellään myös konkreettisesti näyttäen Töiden uudelleen järjestely (esim. keskeytysten vähentäminen) Yhden asian tekeminen kerrallaan Selkeät ohjeet helposti näkyvillä Rauhallinen työtila kirjallisia töitä /keskittymistä vaativia töitä varten Vapauttaminen sihteerin roolista esim. kokouksissa Tarvittavat apuvälineet

22 Järjestelyjä opinnoissa Lisäaika tentteihin ja kotona tehtäviin kirjallisiin tehtäviin Luentomuistiinpanot ennen luentoa Mahdollisuus osaamisen osoittamiseen erilaisin keinoin, kuten suullisin tentein tai näytöin Kirjoitusvirheitä ei huomioida arvostelussa Selkeät jäsennykset opetettavista asioista ja tärkeistä sisällöistä Selkeät ohjeet kotitehtävissä ja mahdollisuus avata ne opettajan kanssa keskustellen Lisäopetusta / tukiopetusta

23 Kiitos!

24 Lähteet Aro T, Siiskonen T & Ahonen T (toim.) (2007).Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. PS-kustannus. Carroll J & Iles J (2006). An assessment of anxiety levels in dyslexic students in higher education. British Journal of Educational Psychology, 76 (3), Karacostas D & Fisher G (1993). Chemical dependency in students with and without learning disabilities. Journal of Learning Disabilities, 26(7), Lavikainen H, Koskinen S, Aro H, Kestilä L, Lyytinen H, Martelin T, Pensola T, Rahkonen O & Aromaa A (2006). Kouluvaikeuksien yleisyys ja yhteydet aikuisiän elämäntilanteeseen ja koettuun terveyteen. Yhteiskuntapolitiikka, 71, Maag J & Reid R (2006). Depression among students with learning disabilities. Assessing the risk. Journal of Learning Disabilities, 39, Nukari J (2010) Aikuisten oppimisvaikeuksien psykologinen arviointi. n työselosteita 39/

25 Lähteet Närhi ym. (2010)(Toim.). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti: Jyväskylä. Riddick B, Sterling C, Farmer M & Morgan S (1999). Self-esteem and anxiety in the educational histories of adult dyslexic students. Dyslexia, 5, Rubinsten & Henik Developmental Dyscalculia: heterogeneity might not mean different mechanisms. Trends in Cognitive Sciences, 13(2), Salo H (2006). Lukivaikeus on sosiaalinen riski: lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet suomalailla miesvangeilla. Pro gradu tutkielma, Turun yliopiston psykologian laitos. Shaywitz S (1998). Current concepts in dyslexia. The New England journal of medicine, 338(5), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2011). Suomalainen 3. uudistettu painos Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10. Virta M & Salakari A (2012). ADHD-aikuisen selviytymisopas. Livonia Print, Latvia. Wrigth-Stawderman C & Watson B (1992). The prevalence of depressive symptoms in children with learning disabilities. Journal of Learning Disabilities, 25: