Rikhard Mäki-Heikkilä
|
|
- Aurora Heino
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAHVISTAAKO VÄLITÖN VOIMAHARJOITUS AEROBISEN HARJOITUKSEN HARJOITUSVAIKUTUSTA? Rikhard Mäki-Heikkilä LTKY009 -seminaari Kevät 2015 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
2
3 TIIVISTELMÄ Rikhard Mäki-Heikkilä Vahvistaako välitön voimaharjoitus aerobisen harjoituksen harjoitusvaikutusta? Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. (10 s) Yhdistetyllä harjoittelulla tarkoitetaan saman harjoituskerran aikana suoritettavaa voima- ja kestävyysharjoitusta. Yhdistettyä harjoittelua on tutkittu 80-luvulta lähtien, jolloin tutkittiin, onko yhdistetyllä voima- ja kestävyysharjoituksella yhtä voimakas harjoitusvaikutus kuin erikseen tehdyillä harjoituksilla. Tutkimuksen mukaan ominaisuudet kehittyvät aluksi yhtä tehokkaasti, mutta kahdeksan viikon jälkeen voimatasot eivät enää kehittyneeet ja lähtivät jopa laskuun. Kestävyysominaisuudet kehittyivät melkein yhtä hyvin kuin ilman voimaharjoittelua. Ominaisuuksien hidastuneesta kehityksestä käytetään termiä yhdistetyn harjoittelun vaikutus tai interferenssi (concurrent training effect). Tämän seminaarityön tarkoituksena oli selvittää, vahvistaako välittömästi toteutettu voimaharjoitus aerobisen harjoituksen vastetta eli voimistunutta mitokondrioiden biogeneesia. Näyttää siltä, että liikkumattomilla hyväkuntoisilla ihmisillä tämä on mahdollista. Tämä avaa uusia näkymiä sille, että vaikka voima- ja aerobisen harjoituksen vasteet ovat toisistaan poikkeavia ja jopa häiritseviä, voi voimaharjoituksen oikealla ajoituksella olla aerobista vastetta vahvistava vaikutus. Kestävyyssuorituskyvyn kannalta tiedetään jo, että räjähtävän voimaharjoittelun sisällyttäminen harjoitusohjelmaan parantaa suorituskykyä. Tämä johtuu lihasten neuraalisen säätelyn paranemisesta ja lihassolutyyppien muutoksista. Yhteenvetona voidaan todeta, että välitön voimaharjoitus aerobisen harjoituksen jälkeen vahvistaa mitokondrioiden biogeneesia säätelevien entsyymien aktiivisuutta. On vielä epäselvää, ilmeneekö samanlainen vahvistava vaikutus myös paljon harjoittelevilla urheilijoilla ja onko pitkällä yli kahdeksan viikon aikavälin harjoitusjaksolla yhtä kehittävä vaikutus. Avainsanat: yhdistetty harjoittelu, mitokondrioiden biogeneesi, kestävyysharjoittelu
4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO HARJOITUSADAPTAATIOT JA INTERFERENSSI Aerobisen harjoituksen akuutit adaptaatiot Yhdistetyn harjoituksen häiriötekijät Välittömän voimaharjoituksen vaikutus aerobiseen harjoitusvasteesesen POHDINTA LÄHTEET... 12
5 1 JOHDANTO Yhdistetyllä harjoittelulla tarkoitetaan saman harjoituskerran aikana suoritettavaa voima- ja kestävyysharjoitusta. Yksinään toteutetut voima- tai kestävyysharjoituksen vasteiden mekanismit poikkeavat toisistaan. Voimaharjoitus stimuloi lihaskasvua ja kestävyysharjoitus mitokondrioiden määrän kasvua (Hawley 2009). Yhdistettyä harjoittelua on tutkittu 80- luvulta lähtien. Hickson (1980) tutki, onko yhdistetyllä voima- ja kestävyysharjoituksella yhtä voimakas harjoitusvaikutus kuin erikseen tehdyillä harjoituksilla. Tutkimuksen mukaan ominaisuudet kehittyvät aluksi yhtä tehokkaasti, mutta kahdeksan viikon jälkeen voimatasot eivät enää kehittyneeet ja lähtivät jopa laskuun. Kestävyysominaisuudet kehittyivät melkein yhtä hyvin kuin ilman voimaharjoittelua. (Hickson 1980.) Monet urheilulajit vaativat voimaa ja kestävyyttä. Samalla näiden ominaisuuksien yhtaikainen tehokas kehittäminen on haastavaa. Kuten edellä mainittiin, yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelujakson aikana etenkin voimaominaisuudet eivät kehity yhtä voimakkaasti (Hickson 1980). Tätä kutsutaan yhdistetyn harjoittelun vaikutukseksi (concurrent training effect). Tämän seminaarityön tarkoituksena on selvittää, vahvistaako välittömästi toteutettu voimaharjoitus aerobisen harjoituksen vastetta eli voimistunutta mitokondrioiden biogeneesia ja kapillaarisaatiota. Näyttää siltä, että liikkumattomilla hyväkuntoisilla ihmisillä tämä on mahdollista (Wang ym. 2011). Aiheesta tarvitaan vielä lisätutkimuksia, jotta voidaan osoittaa samat vaikutukset myös urheilijoilla, jotka harjoittelevat määrällisesti paljon enemmän. Yhdistetyn harjoittelun tutkimuksissa on jo todettu, että voimaharjoittelulla on kestävyyssuorituskykyä parantavia vaikutuksia. Voimaharjoittelu ei vaikuta maksimaaliseen hapenottoon, mutta parantaa suorituksen taloudellisuutta sekä anaerobista kapasiteettia. Tämä johtuu lihasten neuraalisen säätelyn paranemisesta ja lihassolutyyppien muutoksista. Voimaharjoittelusta johtuvia negatiivisia vaikutuksia kestävyyssuorituskykyyn ei ole raportoitu. (Rønnestad & Mujika 2014.) Kestävyysominaisuuksien kehitystä tutkivissa yhdistetyn harjoittelun tutkimuksissa kestävyys- ja voimaharjoitukset on suoritettu eri 1
6 harjoituskerroilla. Wangin ym. (2011) tutkimuksessa voimaharjoitus suoritettiin heti (15 min) aerobisen suorituksen jälkeen. Välittömän voimaharjoituksen vaikutuksia aerobisen harjoituksen vasteeseen käsitellään tässä seminaarityössä. 2
7 2 HARJOITUSADAPTAATIOT JA INTERFERENSSI Harjoitusadaptaatioilla tarkoitetaan toistuvien harjoituskertojen seurauksena syntyviä muutoksia elimistössä. Kestävyysharjoituksen jälkeen luurankolihaksessa tapahtuvat akuutit vasteet käynnistävät signaaliketjuja, joiden myötä mitokondrioiden biogeneesi kiihtyy ja johtaa harjoitusadaptaatioon (Hoppeler & Flück 2003, Egan ym. 2013). Voimaharjoituksen synnyttämän vasteen yhtenä tärkeimmistä proteiineista pidetään mtorc1 entsyymiä, joka kiihdyttää proteiinisynteesiä ja johtaa lihaskasvuun (Bodine ym. 2001). Adaptaatioista vastaavia signaaliketjuja ei tunneta vielä kokonaan, mutta tärkeimmät entsyymit proteiinien muodostuksessa on selvitetty. Kestävyys- ja voimaharjoitusten harjoitusadaptaatiot ovat erilaiset ja niiden seurauksena käynnistyvät toisistaan poikkeavat signaaliketjut, jotka esitellään kuvassa 1 (Hawley 2009). KUVA 1. Voima- ja kestävyysharjoituksen käynnistämät signaaliketjut. Tärkeä entsyymi lihasten kasvun säätelyssä on mtor, joka säätelee proteiinisynteesiä ja proteiinien hajotusta. Kestävyysharjoituksen signaaliketjun tärkeä proteiini on PGC-1, joka säätelee useita energiantuotantoon liittyviä geenejä. (Hawley 2009) 3
8 2.1 Aerobisen harjoituksen akuutit adaptaatiot Aerobisella harjoittelulla tarkoitetaan yleensä submaksimaalisella intensiteetillä suoritettavaa harjoittelua. Yhdistetyn harjoittelun tutkimuksissa kestävyysharjoituksen intensiteettinä on käytetty % VO 2max arvosta (Fyfe ym. 2014). Harjoituksen aikana elimistön hapen- ja energiankulutus lisääntyy, mikä tarkoittaa lisääntynyttä ATP:n tuoton tarvetta. Tällä teholla toteutettavassa harjoituksessa aerobiset energiantuottomenetelmät tuottavat suurimman osan ATP:stä. Newsholme ym. (1992) totesi, että jo 1500 m juoksussa 75 % energiasta tuotetaan aerobisessa glykolyysissä. Maratonilla ja sitä pidemmissä suorituksissa myös triglyseridien ja veren glukoosin käyttö kasvaa. Solutasolla rasituksen seurauksena lihassolujen sisällä Ca 2+ -ionien, hapen, laktaatin, reaktiivisten happiradikaalien (ROS) konsentraatiot häiriintyvät sekä AMP:ATP- ja NAD + :NADH -suhteissa tapahtuu muutoksia (Coffey & Hawley 2007). Lihassoluissa tapahtuvien eri aineiden konsentraatiomuutosten seurauksena solunsisäiset signaaliketjut aktivoituvat. Tärkeimpiä adaptaatioita ovat mitokondrioiden biogeneesi (Wu ym. 2002), parantunut energiaravintoaineiden käyttö (Holloszy & Cowley 1984) ja kapillaarien tiheyden kasvu lihaksissa (Saltin & Gollnick 1983, ). Nämä yhdessä parantavat oksidatiivista kapasiteettia ja tehostavat aerobista energiantuotantoa (Hawley 2002). 2.2 Yhdistetyn harjoituksen häiriötekijät Saman harjoituskerran aikana toteutettavaa voima- ja kestävyysharjoituksta kutsutaan yhdistetyksi harjoitukseksi (Leveritt ym. 1999). Edellisissä kappaleissa esiteltiin aerobisen ja voimaharjoituksen vasteita. Ne ovat hyvin erilaisia ja niitä säätelevät erilaiset signaaliketjut. Monessa lajissa vaaditaan hyviä voima- ja kestävyysominaisuuksia (Helgerud ym. 2011). Yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun tuloksena on usein ollut se, että voimatasojen kasvu hidastuu verrattuna pelkkään voimaharjoitteluun (Hickson 1980, Bell ym. 2000, Dolezal & Potteiger 1998). Toisaalta voimaharjoittelu ei juuri vaikuta maksimaalisen 4
9 hapenoton kehitykseen (Leveritt ym. 1999, Wilson ym. 2012). Tätä kutsutaan yhdistetyn harjoittelun vaikutukseksi (concurrent training effect) tai interferenssiksi. Kuvassa 2 (Hickson 1980) vertaillaan pelkän voimaharjoittelun, kestävyysharjoittelun ja yhdistetyn harjoittelun vaikutuksia voimaan ja kestävyyteen. KUVA 2. Yhdistetty harjoittelu (S+E) kehittää voima- sekä kestävyysominaisuuksia, mutta eivät niin tehokkaasti kuin voima- (S) tai kestävyysharjoittelu (E) erikseen toteutettuna Kahdeksan viikon jälkeen voimatasot alkavat jopa laskemaan, kun kestävyyden kehityksessä ei havaita muutoksia (Hickson ym. 1980). Kestävyyssuorituskyvyn kannalta yhdistetystä voima- ja kestävyysharjoittelusta on hyötyä. Raskaan ja/tai räjähtävän voimaharjoittelun sisällyttämisellä kestävyysurheilijan harjoitusohjelmaan saavutetaan parempia tuloksia kuin pelkällä kestävyysharjoittelulla. Haittavaikutuksia ei ole juuri raportoitu. (Rønnestad & Mujika 2014, taulukko 2). 5
10 TAULUKKO 1. Raskaan ja räjähtävän voimaharjoittelun vaikutukset kestävyyssuorituskykyyn. (mukailtu Rønnestad & Mujika 2014) Mahdollinen positiivinen fysiologinen ja suorituskyvyn muutos Näyttö Mahdollinen negatiivinen fysiologinen ja suorituskyvyn Näyttö muutos parantunut VO 2max ei kohonnut kehon massa ei parantunut suorituksen taloudellisuus kyllä huonontunut suhteellinen ei hapenotto parantunut laktaattikynnys kyllä kasvanut diffuusion etäisyys ei vähentynyt tai harjoituksen jälkeinen väsymys kyllä vähentynyt kapillaarisaatio ei parantunut maksimaalinen voima kyllä vähentynyt oksidatiivisten entsyymien aktiivisuus parantunut voimantuoton nopeus kyllä ei parantunut maksiminopeus parantunut kestävyyssuorituskyky kyllä kyllä Maksimaalinen hapenotto (VO 2max, ml kg -1 min -1 ) on yksi tärkeimmistä kestävyyssuorituskykyä määrittävistä ominaisuuksista. On tärkeää muistaa, ettei korkea VO 2max kuitenkaan ole ainoa suorituskykyyn vaikuttava tekijä, vaan siihen liittyy myös suorituksen taloudellisuus ja tekniikka (Rønnestad & Mujika 2014.). 2.3 Välittömän voimaharjoituksen vaikutus aerobiseen harjoitusvasteeseen Tiedetään, että kestävyysurheilija voi parantaa suorituskykyään lisäämällä voimaharjoittelua harjoitusohjelmaansa (Rønnestad & Mujika 2014). Pyöräilijöillä tehdyssä tutkimuksessa 6
11 kehityksen yhtenä tärkeänä syynä on IIa tyypin lihassolujen osuuden kasvu ja mahdollinen lihasten neuraalisen säätelyn paraneminen (Aagard ym. 2011). Mikkolan ym. (2007) tutkimuksessa hiihtäjät sisällyttivät nopeusvoimaharjoittelua harjoitusohjelmaan tinkien kestävyysharjoitteluun varatusta ajasta ja saavuttivat parempia testituloksia verrattuna kontrolliryhmään. Voimaharjoittelun yhteys suorituskyvyn paranemiseen liittyy osin siis neuraalisen säätelyn paranemiseen ja tyypin IIa lihassolutyypin osuuden kasvun muutokseen. Tällöin taloudellisuus paranee ja submaksimaalisella teholla lihakset tekevät työtä kauempana maksimivoimantuotosta (Aagard & Andersen 2010). Yhdistetyn harjoittelun tutkimuksessa on keskitytty vähemmän siihen, vaikuttaako voimaharjoittelu itse kestävyysharjoituksen vasteeseen eli signaaliketjujen aktivaatioiden muutoksiin. Wang ym. (2011) tutki, häiritseekö kestävyysharjoituksen jälkeinen voimaharjoitus mitokondrioiden biogeneesia eli uudismuodostusta ja edelleen oksidatiivisen kapasiteetin kehitystä. Kestävyysryhmä polki polkupyöräergometrillä 60 min 65 % VO 2max. Yhdistetty ryhmä polki saman harjoituksen ja 15 min tauon jälkeen suoritti jalkaprässissä 6 x 15 toistoa niin, että uupumus saavutettiin. Voimaharjoituksen protokolla oli siis hyvin raskas. Hypoteesissa oletettiin aerobisen vasteen heikkenemistä, mutta tulokset olivat päinvastaisia. Aerobisen harjoituksen adaptaatioita säätelevien signaaliketjujen säätelevien entsyymien aktiivisuus kasvoi merkittävästi, mitkä esitellään taulukossa 2 ja kuvassa 3. Myös lihaskasvua säätelevien entsyymien (mtor, S6K1, eef2) aktiivisuudet kasvoivat merkitsevästi (P < 0,05) verrattuna pelkkään kestävyysharjoitukseen. (Wang ym ) 7
12 proteiini muutos merkittävyys PGC-1α 1,9 P < 0,05 PRC 1,7 P < 0,01 PDK4 2,2 P < 0,01 TAULUKKO 2. Aerobista harjoitusadaptaatiota säätelevien proteiinien aktiivisuudet. (mukailtu Wang ym. 2011) KUVA 3. Aerobista harjoitusadaptaatiota säätelevien proteiinien aktiivisuudet. E = kestävyysryhmä ja ER = kestävyys- ja voimaryhmä. 8
13 On huomattava, että tutkimuksen koehenkilöt olivat liikkumattomia nuoria henkilöitä, jotka olivat kuitenkin hyväkuntoisia (VO 2max 50 ± 1.9 ml min -1 kg -1 ja jalkaprässin maksimitulos 336 ± 22,3 kg). Tämän takia ei voi vetää suoria johtopäätöksiä siitä, syntyisikö samanlaisia vasteita myös paljon harjoittelevilla urheilijoilla. Hicksonin (1980) ensimmäisessä yhdistetyn harjoittelun tutkimuksessa merkittäviä muutoksia ei syntynyt vasta kuin kahdeksannella viikolla. Pitkän ajan vaikutuksia ei ole siis tutkittu. 9
14 3 POHDINTA Wang ym. (2011) tutkivat ensimmäisinä kovan voimaharjoituksen välitöntä vaikutusta aerobisen harjoituksen vasteeseen. Tutkimuksen merkittävä löytö vastoin odotuksia oli, että voimaharjoitus vahvisti aerobisen harjoituksen vasteita verrattuna pelkkään kestävyysharjoitukseen. Entsyymien aktiivisuudet olivat merkitsevästi korkeammat (taulukko 2 ja kuva 2). On tärkeää huomata, että ryhmien välillä tehtiin eri määrä työtä. Kestävyysryhmä polki vain ergometriä, kun taas yhdistetty ryhmä teki 6 % enemmän työtä suorittaessaan voimaharjoituksen. On hyvin epätodennäköistä, että noin neljä minuuttia lisää ergometrissä olisi vahvistanut vasteita yhtä paljon kuin kova voimaharjoitus jalkaprässissä. Joissain yhdistetyn harjoittelun tutkimuksissa kestävyyssuorituskyky on parantunut enemmän yhdistämällä voima- ja kestävyysharjoittelua verrattuna pelkkään voimaharjoitteluun (Hickson ym. 1988, Paavolainen ym. 1999, Støren 2008). Toisaalta joissain tutkimuksissa vastaavia tuloksia ei olla saatu (Bastiaans ym. 2001, Bishop ym. 1999, Levin ym. 2009). Suorituskyvyn kehityksen merkittävät erot liittynevät suorituksen taloudellisuuden parantumiseen ja maksimivoiman kasvuun, koska maksimaalisessa hapenotossa ei tutkimuksissa ole raportoitu parannusta. Kestävyyssuorituskyvyn kannalta tärkeää oksidatiivista kapasiteettia eli mitokondrioiden biogeneesin entsyymejä ei ole tutkittu kattavasti. Sitruunahappokierron ensimmäisessä vaiheessa käytettävän sitraattisyntaasin aktiivisuus ei kasvanut yhdistetyn harjoittelun seurauksena verrattuna pelkkään voimaharjoitteluun (Bishop ym. 1999, Hickson ym. 1988). Näissä tutkimuksissa harjoitusten väli oli yli yksi tunti, mutta Salen ym. (1990) tutkimuksessa koehenkilöt suorittivat harjoitukset saman harjoituskerran aikana, jolloin sitraattisyntaasin aktiivisuus kasvoi 26 %. Nämä edelliset tutkimukset osoittavat, että voimaharjoituksen ajoitus on hyvin tärkeä aerobisen vasteen mahdolliseksi vahvistamiseksi. Huippu-urheilun näkökulmasta voima- ja kestävyysharjoittelun optimointi on hyvin vaativaa. Harjoitusohjelmien suunnittelussa on otettava huomioon yhdistetyn harjoittelun interferenssi, jotta voima- ja kestävyysominaisuudet kehittyisivät mahdollisimman tehokkaasti. Monet 10
15 tutkimukset osoittavat, että voimaominaisuuksien kehitys kärsii, kun ohjelmassa on kestävyysharjoittelua (Hickson 1980, Bell ym. 2000, Dolezal & Potteiger 1998). Toisaalta aerobista harjoitusvastetta on mahdollista kehittää voimaharjoituksen avulla (Wang ym. 2011). Wangin tutkimuksessa tehtiin kuitenkin vain yksittäisiä harjoituksia, joten pitkäaikaisen harjoittelun näyttö puuttuu. Myöskään voimaominaisuuksien kehitystä ei yksittäisen tutkimuskerran aikana voitu tutkia. Rønnestadin ja Mujikan (2014) mukaan voima- ja kestävyysharjoittelu kannattaa tehdä mahdollisimman lajinomaisesti. Wangin ym. (2011) kaltainen protokolla voitaisiin esimerkiksi suorittaa yhdistämällä tasatyöntöharjoitus penkkipunnerrukseen tai soutuharjoitus vaakasoutulaitteeseen. Tutkimuksessa käytetty 6 x 15 toiston protokolla uupumukseen asti on kuitenkin hyvin raskas (laktaatti 20 min voimaharjoituksen jälkeen vielä yli 6 mmol/l), mikä saattaa vaikuttaa muuhun harjoitteluun negatiivisesti. Siksi tarvitaan vielä lisätutkimuksia, voisiko kevyempi voimaharjoitus synnyttää samanlaisen vahvistavan vaikutuksen. On myös epäselvää, kuinka monta kertaa viikossa edellä mainittu kova yhdistetty harjotus kannattaa suorittaa. Myös käytännön syyt, esimerkiksi harjoituspaikan ja kuntosalin välimatkat voivat tehdä yhdistämisestä kannattamatonta. Yhteenvetona voidaan todeta, että välitön voimaharjoitus aerobisen harjoituksen jälkeen vahvistaa mitokondrioiden biogeneesia säätelevien entsyymien aktiivisuutta. On vielä epäselvää, ilmeneekö samanlainen vahvistava vaikutus myös paljon harjoittelevilla urheilijoilla ja onko pitkällä yli kahdeksan viikon harjoitusjaksolla yhtä kehittävä vaikutus. 11
16 LÄHTEET Aagaard, P. & Andersen, J. L Effects Of Strength Training On Endurance Capacity In Top-Level Endurance Athletes. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 20, Aagaard, P., Andersen, J. L., Bennekou, M., Larsson, B., Olesen, J. L., Crameri, R., Magnusson, S. P. & Kjær, M Effects Of Resistance Training On Endurance Capacity And Muscle Fiber Composition In Young Top-Level Cyclists. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 21 (6), e298-e307. Bastiaans, J., Diemen, A., Veneberg, T. & Jeukendrup, A The Effects Of Replacing A Portion Of Endurance Training By Explosive Strength Training On Performance In Trained Cyclists. European Journal Of Applied Physiology 86 (1), Bell, G. J., Syrotuik, D., Martin, T. P., Burnham, R. & Quinney, H. A Effect Of Concurrent Strength And Endurance Training On Skeletal Muscle Properties And Hormone Concentrations In Humans. European journal of applied physiology 81 (5), Bishop, D, Jenkins, D, Mackinnon, L, McEniery, M. & Carey, M The Effects Of Strength Training On Endurance Performance And Muscle Characteristics. Medicine & Science in Sports & Exercise 31 (6), Bodine, S. C., Stitt, T. N., Gonzalez, M., Kline, W. O., Stover, G. L., Bauerlein, R., Zlotchenko, E., Scrimgeour, A., Lawrence, J. C., Glass, D. J. & Yancopoulos, G. D Akt/mTOR Pathway Is A Crucial Regulator Of Skeletal Muscle Hypertrophy And Can Prevent Muscle Atrophy in vivo. Nature cell biology 3 (11), Coffey, V. G. & Hawley, J. A The Molecular Bases of Training Adaptation. Sports Medicine 37 (9), Dolezal, B. A. & Potteiger, J. A Concurrent Resistance And Endurance Training Influence Basal Metabolic Rate In Nondieting Individuals. Journal Of Applied Physiology 85 (2),
17 Egan, B., O'Connor, P. L., Zierath, J. R. & O'Gorman, D. J Time Course Analysis Reveals Gene-Specific Transcript and Protein Kinetics of Adaptation to Short-Term Aerobic Exercise Training in Human Skeletal Muscle. PLoS One 8 (9), n/a. Flück, M. & Hoppeler H Functional, Structural And Molecular Plasticity Of Mammalian Skeletal Muscle In Response To Exercise Stimuli. Journal of Experimental Biology 209 (12), Fyfe, J., Bishop, D. & Stepto, N Interference between Concurrent Resistance and Endurance Exercise: Molecular Bases and the Role of Individual Training Variables. Sports Medicine 44 (6), Hawley, J. A Molecular responses to strength and endurance training: Are they incompatible? Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism 34 (3), 355. Hawley, J. A Adaptations Of Skeletal Muscle To Prolonged, Intense Endurance Training. Clinical & Experimental Pharmacology & Physiology 29 (3), Helgerud, J., Rodas, G., Kemi, O. J. & Hoff, J Strength and Endurance in Elite Football Players. International Journal of Sports Medicine 32 (9), Hickson, R. C Potential For Strength And Endurance Training To Amplify Endurance Performance. Journal of applied physiology 65, Hickson, R Interference Of Strength Development By Simultaneously Training For Strength And Endurance. European Journal of Applied Physiology And Occupational Physiology 45 (2-3), Holloszy, J. & Coyle, E. M Adaptations Of Skeletal Muscle To Endurance Exercise And Their Metabolic Consequences. Journal of Applied Physiology 56, Hoppeler, H. & Fluck, M Plasticity of Skeletal Muscle Mitochondria: Structure and Function. Medicine & Science in Sports & Exercise 35 (1), Leveritt, M., Abernethy, P. J., Barry, B. K. & Logan, P. A Concurrent Strength and Endurance Training: A Review. Sports Medicine, 28 (6), Levin, G. T., McGuigan, M. R. & Laursen, P. B Effect Of Concurrent Resistance And Endurance Training On Physiologic And Performance Parameters Of Well-Trained Endurance Cyclists. Journal of Strength and Conditioning Research, 23 (8), Mikkola, J. S., Rusko, H. K., Nummela, A. T., Paavolainen, L. M. & Häkkinen, K Concurrent Endurance and Explosive Type Strength Training Increases Activation and 13
18 Fast Force Production of Leg Extensor Muscles in Endurance Athletes. Journal of Strength & Conditioning Research, 21 (2), Newsholme, E. A., Blomstrand, E. & Ekblom, B Physical and mental fatigue: Metabolic mechanisms and importance of plasma amino acids. British Medical Bulletin 48 (3), Paavolainen, L., Häkkinen, K., Hämäläinen, I., Nummela, A. & Rusko, H Explosivestrength training improves 5-km running time by improving running economy and muscle power. Journal of Applied Physiology 86 (5), Rønnestad, B. R. & Mujika, I Optimizing strength training for running and cycling endurance performance: A review. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 24 (4), Sale, D. G., MacDougall, J., Jacobs, I. & Garner, S Interaction Between Concurrent Strength And Endurance Training. Journal of applied physiology 68, Saltin, B. & Gollnick, P. D Skeletal Muscle Adaptability: Significance for Metabolism and Performance. Bethesda: American Physiological Society: John Wiley & Sons, Inc Storen, O., Helgerud, J., Støa, E. & Hoff, J Maximal Strength Training Improves Running Economy in Distance Runners. Med. Sci. Sports Exercise, 40, Wang, L., Mascher, H., Psilander, N., Blomstrand, E. & Sahlin, K Resistance exercise enhances the molecular signaling of mitochondrial biogenesis induced by endurance exercise in human skeletal muscle. Journal of Applied Physiology 111 (5), Wilson, J., Marin, P., Rhea, M., Wilson, S., Loenneke, J. & Anderson, J Concurrent Training: A Meta-Analysis Examining Interference of Aerobic and Resistance Exercises. The Journal of Strength & Conditioning Research 26 (8), Wu, H., Kanatous, S. B., Thurmond, F. A., Gallardo, T., Isotani, E., Bassel-Duby, R. & Williams, R. S Regulation of Mitochondrial Biogenesis in Skeletal Muscle by CaMK. American Association for the Advancement of Science. 296,
Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen
Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun
LisätiedotYhdessä vaan ei miten vaan
Kuva: LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKONEN Teksti: RITVA TAIPALE VOIMAA JA KESTÄVYYTTÄ: Yhdessä vaan ei miten vaan 38 LIIKUNTA & TIEDE 52 6 / 2015 Liikuntasuositukset edellyttävät sekä voiman että kestävyyden harjoittamista.
LisätiedotKestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla
Teksti: ARI NUMMELA Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla 22 LIIKUNTA & TIEDE 54 6 / 2017 Suorituksen taloudellisuutta kannattaa harjoittaa systemaattisesti. Se on kestävyyden
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotKestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014
Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotKILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU
KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova
LisätiedotVoima- ja nopeusharjoittelu maastohiihdossa. Jussi Mikkola Urheilufysiologian asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Voima- ja nopeusharjoittelu maastohiihdossa Jussi Mikkola Urheilufysiologian asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Maastohiihto 2014.0 Maastohiihto on intervallityyppinen kestävyyslaji,
LisätiedotPalautumista seurataan myös urheilussa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta
LisätiedotRäjähtävyyttä vai isoja rautoja? maksimi-ja nopeusvoiman teoriat ja testaaminen
Räjähtävyyttä vai isoja rautoja? maksimi-ja nopeusvoiman teoriat ja testaaminen Kuntotestauspäivät, 21.3. 2014 Juha Ahtiainen, LitT Lajin vaatimukset Terveydentila Valmennus/harjoitusmahdollisuudet Harjoittelun
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotYHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN KROONISET ADAPTAATIOT KESTÄVYYSSUORITUS- KYKYYN JA TALOUDELLISUUTEEN: HARJOITTELU ERI
YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN KROONISET ADAPTAATIOT KESTÄVYYSSUORITUS- KYKYYN JA TALOUDELLISUUTEEN: HARJOITTELU ERI PÄIVINÄ TAI SAMASSA HARJOITUKSESSA Kaisu Yli-Peltola Pro-gradu tutkielma
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotSOTILAAN KESTÄVYYSSUORITUSKYKY JA SEN KEHITTÄMINEN KORKEA- TAI MATALATEHOISELLA KESTÄVYYSHARJOITTELULLA YHDISTETTYNÄ VOIMAHARJOITTELUUN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOTILAAN KESTÄVYYSSUORITUSKYKY JA SEN KEHITTÄMINEN KORKEA- TAI MATALATEHOISELLA KESTÄVYYSHARJOITTELULLA YHDISTETTYNÄ VOIMAHARJOITTELUUN Pro Gradu -tutkielma Yliluutnantti Juha
LisätiedotRavitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB
Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa
LisätiedotKova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki
Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,
LisätiedotHiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö
LisätiedotProteiinit liikkuvan naisen ruokavaliossa
Proteiinit liikkuvan naisen ruokavaliossa Jan Verho TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Proteiinin saantisuositus Suomessa (VRN 2014) 18 64 vuotiaat: 1,1 1,3 g/kg/vrk, 10 20 E% Yli 65 vuotiaat: 1,2
LisätiedotYHDISTETYN KESTÄVYYS-
YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN SEKÄ VUOROKAUDENAJAN VAIKUTUS SUORAN HAPENOTTOKYVYN TESTIN MAKSIMILAKTAATTIKONSENTRAATIOON JA TALOUDELLISUUTEEN MIESKUNTOILIJOILLA Mikko Alpola Valmennus- ja
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotHarjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella
Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä
LisätiedotOminaisuuksien kehittäminen
Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotKROONISET ADAPTAATIOT YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUINTERVENTION JÄLKEEN KESTÄVYYSHARJOITELLEILLA MIEHILLÄ
KROONISET ADAPTAATIOT YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUINTERVENTION JÄLKEEN KESTÄVYYSHARJOITELLEILLA MIEHILLÄ Karoliina Mäkäräinen Valmennus- ja testausopin kanditutkielma Kevät 2013 Liikuntabiologian
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotPaluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Ari Nummela Vuokatin urheiluopisto 28.6.2012 www.kihu.fi Milloin palata merenpinnan tasolle?
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotNopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
LisätiedotÄlyvaa&eet innostavat oikeaan liikkumiseen ja harjoi&eluun
Älyvaa&eet innostavat oikeaan liikkumiseen ja harjoi&eluun Innostu työstä seminaari 22.5.2014 Kasnäs Veikko Louhevaara, professori (emeritus) Myontec Oy Sulaute&u 5etotekniikka - Ubicom - Ubi- tekniikka
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotSydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi
LisätiedotVTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen
VTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen Nonuniform Response of Skeletal Muscle to Heavy Resistance Training: Can Bodybuilders Induce Regional Muscle Hypertrophy
LisätiedotJuoksukoulu ( 3.5.2016
Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät
LisätiedotYHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄVYYSHARJOITUKSEN HARJOITUSJÄRJESTYKSEN JA HARJOITUSAJANKOHDAN VAIKUTUKSET ALARAAJOJEN VOIMANTUOTTOON JA LIHASMASSAAN
YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄVYYSHARJOITUKSEN HARJOITUSJÄRJESTYKSEN JA HARJOITUSAJANKOHDAN VAIKUTUKSET ALARAAJOJEN VOIMANTUOTTOON JA LIHASMASSAAN Jari-Pekka Malinen Valmennus- ja testausopin Pro-gradu tutkielma
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotPajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen
Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot
LisätiedotYHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUKSET KESTÄVYYS- JA HERMOLIHASJÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYYN NAISILLA
YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUKSET KESTÄVYYS- JA HERMOLIHASJÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYYN NAISILLA Miia Niittynen Valmennus- ja testausoppi Kandidaatin tutkielma Kevät 2013 Liikuntabiologian
LisätiedotHapottaako? anaerobinen kapasiteetti pintaa syvemmältä
Hapottaako? anaerobinen kapasiteetti pintaa syvemmältä Kuntotestauspäivät, 20.3.2014 Juha Ahtiainen, LitT Jyväskylän Yliopisto Liikuntabiologian laitos (juha.ahtiainen@jyu.fi) ATP:n ANAEROBINEN JA AEROBINEN
LisätiedotMiten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?
Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research
Lisätiedot16 TH INTERNATIONAL SYMPOSIUM: COMBINED ENDURANCE AND STRENGTH TRAINING FOR PHYSICAL FITNESS AND SPORT PERFORMANCE: FROM SCIENCE TO PRACTICE
16 TH INTERNATIONAL SYMPOSIUM: COMBINED ENDURANCE AND STRENGTH TRAINING FOR PHYSICAL FITNESS AND SPORT PERFORMANCE: FROM SCIENCE TO PRACTICE Elina Lammi Tiivistelmiä symposiumista Syksy 2015 Liikuntabiologian
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212
LisätiedotTerhi Pollari. URN:NBN:fi:jyu
YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA NOPEUSVOIMAHARJOITTELUN VAI- KUTUKSET KESTÄVYYSSUORITUSKYKYYN JA HERMO-LIHAS JÄR- JESTELMÄN VOIMAOMINAISUUKSIIN NUORILLA KESTÄVYYSJUOK- SIJOILLA Terhi Pollari URN:NBN:fi:jyu-2005159
LisätiedotPasi Pelttari. Pro Gradu Valmennus- ja testausoppi Syksy 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Keijo Häkkinen
24 VIIKON KESTÄVYYSHARJOITTELUN JA YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN JA HERMO- LIHASJÄRJESTELMÄN TOIMINTAAN KESTÄVYYS- HARJOITELLEILLA MIEHILLÄ Pasi Pelttari
LisätiedotNOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä
Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen.
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotHiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotHanna Salmijärvi. Kandidaatin tutkielma Valmennus- ja testausoppi Kevät 2008 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja: Taija Finni
ULOMMAN REISILIHAKSEN POIKKIPINTA-ALAN KASVU 21 VIIKON VOIMAHARJOITTELUJAKSON AIKANA HAR- JOITTELEMATTOMILLA 19 34 VUOTIAILLA MIEHILLÄ; ERI LIHASSOLUTYYPPIEN VAIKUTUS POIKKIPINTA- ALAN KASVUUN Hanna Salmijärvi
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotOlli-Pekka Mykkänen. Pro gradu Valmennus- ja testausoppi Syksy 2016 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Keijo Häkkinen
24 VIIKON YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHAR- JOITTELUN VAIKUTUS SEERUMIN HORMONIPITOI- SUUKSIIN JA FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN KESTÄ- VYYSHARJOITELLEILLA MIEHILLÄ Olli-Pekka Mykkänen Pro gradu Valmennus-
LisätiedotLähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.
HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi
LisätiedotSuoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia
Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Kuva: KIHU 55 KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Testaamisella voidaan suunnata
LisätiedotLasten voimaharjoittelu. Tom Pietilä Idrottsmedicinska enheten Umeå Universitet
Tom Pietilä Idrottsmedicinska enheten Umeå Universitet Prestationsstadie 20 Uppbygnadsstadie 16-19 år Grundträningsstadie 10-15 år Lekstadie 7-9 år Millaista voimaharjoittelua Mitä hyöty tyä voimaharjoittelusta
Lisätiedot2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu
1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta
LisätiedotKilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen
Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen
LisätiedotVuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?
Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus
LisätiedotVoima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?
Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus
LisätiedotYlikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana
Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen
LisätiedotNäkökulmia kulmia palautumisesta
Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotKorkeanpaikan harjoittelu
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen
LisätiedotMistä lihaskipu aiheutuu
Mistä lihaskipu aiheutuu Voimaharjoittelu ja lihasmassa Kirjoittanut: Lene Gilkrog Mistä lihaskipu aiheutuu - Lene Gilkrog 2 Jokainen on varmaan joskus kokenut kovaa lihaskipua kovan harjoituksen tai kilpailun
LisätiedotKESTÄVYYSURHEILIJAN RAVINTO
KESTÄVYYSURHEILIJAN RAVINTO 7.10.2017 Maria Heikkilä Maria Heikkilä MARIA HEIKKILÄ Elintarviketieteiden maisteri 2014 Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, 2016 Nuorten kestävyysurheilijoiden ja heidän
LisätiedotYLÄVARTALON VOIMANTUOTTO-OMINAISUUKSIEN JA HIIHTOSUORITUSKYVYN KEHITTYMINEN HARJOITTELUKAUDEN AIKANA KANSALLISEN TASON MIESHIIHTÄJILLÄ
YLÄVARTALON VOIMANTUOTTO-OMINAISUUKSIEN JA HIIHTOSUORITUSKYVYN KEHITTYMINEN HARJOITTELUKAUDEN AIKANA KANSALLISEN TASON MIESHIIHTÄJILLÄ Miika Köykkä Valmennus- ja testausoppi Kandidaatintutkielma Syksy
LisätiedotTeksti: VILLE VESTERINEN, JUSSI MIKKOLA. Pitääkö palloilijoiden käydä lenkillä? Kuva: GORILLA/ADAM BURN
Teksti: VILLE VESTERINEN, JUSSI MIKKOLA Pitääkö palloilijoiden käydä lenkillä? Kuva: GORILLA/ADAM BURN 38 LIIKUNTA & TIEDE 55 2 3 / 2018 Hyvä aerobinen kunto nopeuttaa palautumista pelien aikana ja mahdollisesti
LisätiedotSuoritusta rajoittavat tekijät t korkealla
Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla Juha Peltonen LitT, liikuntafysiologi Huippu-urheilun urheilun kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2006, Helsinki. Liikuntalääketieteen yksikkö Kliininen
LisätiedotHarjoittelun ja valmentautumisen filosofia
Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia What is endurance? Mitä on kilpaurheilijan kestävyys? What is endurance? Kestävyys on ihmisten ja eläinten kyky liikuttaa itseään aerobisessa tai anaerobisessa
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotYHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS
YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS ph:hon, LAKTAATTIIN JA SUBMAKSIMAA- LISEEN KESTÄVYYSSUORITUSKYKYYN KAHDELLA ERI- LAISELLA RUOKAVALIOLLA Pasi Pelttari Liikuntafysiologia Kandidaatin
LisätiedotYhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun yhteydet nuorten naisten fyysiseen suorituskykyyn ja terveyteen
Pro Gradu tutkielma Yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun yhteydet nuorten naisten fyysiseen suorituskykyyn ja terveyteen Johanna Repola & Riikka Salminen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden
LisätiedotTAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten
LisätiedotUrheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen
Hämeenlinna, 9.2.2008 Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Mikael Fogelholm, ETT, dosentti, yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus 1 2/27/08 Huippulahjakkuus
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KOULUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT LIIKUNTABIOLOGIAN LAITOKSELLA. Heikki Kyröläinen, professori Laitoksen pedagoginen johtaja
KOULUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT LIIKUNTABIOLOGIAN LAITOKSELLA Heikki Kyröläinen, professori Laitoksen pedagoginen johtaja KANSAINVÄLISYYS EDISTÄÄ KOULUTUSTA JA TUTKIMUSTA - Aalborg University (Denmark) - Appalachian
LisätiedotHevosvalmennuksen sudenkuopat
Hevosvalmennuksen sudenkuopat Susanna Kinnunen, FT Suomen Hevostietokeskus ry susanna.kinnunen@hevostietokeskus.fi www.hevostietokeskus.fi Kuva: Hippos/Hanna Leppänen Liikkeet (biomekaniikka) Suorituskyky
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :
LisätiedotErgo Selkäklinikka. Petteri Koski
Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team
LisätiedotScience Meets Practice TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUORMITUSSEURANNAN AVULLA
Science Meets Practice TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUORMITUSSEURANNAN AVULLA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi @Varala_TestLab Science Meets
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo
VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan
LisätiedotAKUUTTI VÄSYMYS SUBMAKSIMAALISESSA TUNNIN KESTÄVYYSJUOKSUSSA KESTÄVYYSKUNTOILIJOILLA
AKUUTTI VÄSYMYS SUBMAKSIMAALISESSA TUNNIN KESTÄVYYSJUOKSUSSA KESTÄVYYSKUNTOILIJOILLA Juha Sorvisto Liikuntafysiologia LFYA005 Kandidaatintutkielma Kevät 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,
LisätiedotSISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS 7.
1 LAJINA MOUKARINHEITTO SEKÄ VALMENTAUTUMINEN HEITTOLAJEIHIN Toni Mäenpää SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS
LisätiedotSydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana
Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat
LisätiedotNuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006
LisätiedotSYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ
Urheilulääketiede 2017 SYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ TERO MYLLYMÄKI Tutkimusjohtaja Firstbeat Technologies Oy FIRSTBEATIN TAUSTA Firstbeat on johtava sykeanalyytikan tarjoaja. Sykeanalytiikkaa
LisätiedotEevaliisa Kaarakainen. Liikuntalääketieteen Pro gradu -tutkielma Kevät 2008 Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto
VOIMAHARJOITTELUN JA YHDISTETYN VOIMA- KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUS NELIPÄISEN REISILIHAKSEN POIKKIPINTA-ALAAN JA VOIMANTUOTTOON 25-45 VUOTIAILLA MIEHILLÄ Eevaliisa Kaarakainen Liikuntalääketieteen Pro
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotPERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset
SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2016
Lisähappi huippu urheilussa hyödyllistä vai huuhaata? Juha Peltonen, LitT, dos. Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö; Liikuntalääketieteen yksikkö, Clinicum Helsingin yliopisto URHEILULÄÄKETIEDE
LisätiedotLUURANKOLIHAKSEN GEENIEKSPRESSIO JA PERIN- NÖLLINEN KESTÄVYYSSUORITUSKYKY
LUURANKOLIHAKSEN GEENIEKSPRESSIO JA PERIN- NÖLLINEN KESTÄVYYSSUORITUSKYKY Katri Pullinen Kandidaatin tutkielma LFY.A005 Kevät 2007 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaajat: Antti Mero,
LisätiedotAerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA
Aerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA Väite Hiihdon kilpailusuoritusta selittää erityisesti kaksi tekijää: Aerobinen kynnys Nopeus Painottamalla näitä kahta osatekijää harjoittelussa
LisätiedotKuormittuminen ja palautuminen urheilussa
Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT6 14.8.2012 Liikuntakeskus Pajulahti www.kihu.fi Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa
LisätiedotVOIMAHARJOITTELUUN YHDISTETYN RAVITSEMUSOHJAUKSEN VAIKUTUS IKÄÄNTYVIEN NAISTEN KEHON KOOSTUMUKSEEN JA VOIMANTUOTTOON
VOIMAHARJOITTELUUN YHDISTETYN RAVITSEMUSOHJAUKSEN VAIKUTUS IKÄÄNTYVIEN NAISTEN KEHON KOOSTUMUKSEEN JA VOIMANTUOTTOON Elina Sillanpää Liikuntafysiologian Pro Gradu-tutkielma Syksy 2004 Liikuntabiologian
Lisätiedot25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA
Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on
Lisätiedot15.12.2012. Ravitsemus: Heitot, hypyt ja pikajuoksu. Heitot, hypyt ja pikajuoksu. Heitot, hypyt ja pikajuoksu Energian ja hiilihydraattien tarve
Tehoja ja keskittymiskyvyn parantamista! Ravitsemus: Mikko Rinta Riitta Sallinen Trainer4You Nutrition Oy 2012 Ruokavaliolla vaikutetaan: Palautumiseen harjoituksista ja harjoituksen sisällä Lihassoluvaurioiden
LisätiedotGrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen
GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia
LisätiedotVastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa
Vastuslaitteen merkitys nopeusvoimaharjoittelussa Heikki Peltonen Liikuntabiologian laitos Jyväskylä yliopisto Nopeusvoimaharjoittelu Voima Räjähtävä voimantuotto Pikavoima Nopeus Lajikohtainen nopeus
Lisätiedot