Annales Agriculturae Fenniae

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Annales Agriculturae Fenniae"

Transkriptio

1 Annales Agriculturae Fenniae Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 8, Suppl. 2 (Chartae agrogeologicae 24) Journal of the Agricultural Research Centre Helsinki 1969

2 ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Journal of the Agricultural Research Centre R. Manner TOIMITUSKUNTA EDITORIAL STAFF M. Lampila Päätoimittaja Editor-in-chief V. U. Mustonen Toimitussihteeri Managing editor J. Säkö Ilmestyy 4-6 numeroa vuodessa; ajoittain lisänidoksia Issued as 4-6 numbers yearly and occasional supplements SARJAT SERIES Agrogeologia, -chimica et =physica Maaperä, lannoitus ja muokkaus Agricultura Kasvinviljely Horticultura Puutarhanviljely Phytopathologia Kasvitaudit Animalia domestica Kotieläimet Animalia nocentia Tuhoeläimet JAKELU JA VAIHTOTILAUKSET DISTRIBUTION AND EXCHANGE Maatalouden tutkimuskeskus, kirjasto, Tikkurila Agricultural Research Centre, Library, Tikkurila, Finland

3 ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja 1968 Supplementum 2 Vol. 8 Chartae agrogeologicae 24 Agrogeologisia karttoja 24 TEISKO MUROLE LEILA URVAS Maatalouden tutkimuskeskus, Maantutkimuslaitos, Tikkurila Summary: Soil map of Teisko Murole Saapunut SISÄLLYS sivu Maantieteellinen sijainti 3 Vesistöt ja maaston korkeussuhteet 3 Kallioperä 5 Ilmasto 6 Kasvillisuus 6 Maaperäkartoituksen tarkoitus, maan luokitusperusteet ja maaperäkartoituksen suoritus 7 Maan käyttö ja maalajisuhteet 8 Maalajien lajitekoostumus 11 Maan ph 13 Maan ravinteisuus ja humus 15 Maan tekninen käyttö ja kasvinviljely 17 Kirjallisuutta 17 Summary 18 Liite 1. Kivennäismaiden lajitekoostumus Appendix 1. Particle size distribution of mineral soils 20 Maaperäkartan merkinnät Legend of soil map HELSINKI 1969

4 Alkulause Maaperäkartoitus Teiskon Muroleen alueella aloitettiin vuonna 1946, jolloin kenttätyöt saatiin valmiiksi Lempiäniemen karttalehdellä sekä Länsi-Teiskon ja Kämmenniemen karttalehtien eräissä osissa. Nämä alueet kartoitettiin kuitenkin lähes kokonaan uudestaan vuonna Alueen muilla karttalehdillä maaperäkartoitus ja sen tarkastus on suoritettu vuonna Länsi-Teiskon, Lempiäniemen ja Kämmenniemen kartoituksen suorittivat A. K ekk J. Kenttämaa, J. Kivekäs ja H. Paaj an en vanhoille peruskartoille. Vuosina suoritetun ilmakuvauksen perusteella tehtyjen peruskarttojen valmistuttua ovat kenttätöissä olleet mukana R. Er vi ö, Sylvi S oin Ella Turunen, Leila Ur v a s ja Irma V o i- p i o. Länsi-Teiskon, Muroleen, Parkkuun ja Teiskon karttalehtien kartoituksen on tarkastanut J. V u o r ine n, Lempiäniemen R. Er vi ö ja Kämmenniemen Sylvi Soini. Maanäytteet on analysoitu Maantutkimuslaitoksella E. Lakas en ja 0. Mäkitien johdolla. Lieteanalyysit lajitekoostumusten määrittämieksi ovat tehneet 0. Leht onen ja Anja Tu o mik osk i. Humusmääritykset on tehnyt Maria Annala ja typpimääritykset H. Höijer. Karttojen piirtämisen painatusta varten ovat suorittaneet Hilkka Hak ola ja Eila K e m p- pain e n. Tekstiin liittyvät piirrokset on tehnyt Hilkka Hakola. Englanninkielisen tekstin on tarkastanut Mrs. Jean Margaret Per ttun e n. Tikkurilassa Leila Urvas

5 Maantieteellinen sijainti Teiskon Muroleen kartoitusalue sijaitsee 61 34'37" ja 61 50'47" pohjoista leveyttä. Alueen Tampereen pohjoispuolella Näsijärven molem- pinta-ala on 600 km2 ja se käsittää kuusi 100 min. puolin. Sen maantieteelliset koordinaatit km2:n. karttalehteä (kuva 1). ovat 23 37'13" ja 24 00' itäistä pituutta sekä NAPAPIIRI POIAR CIRCLE PARKKUU MUROLE LÄNSI- TEISKO TEISKO LEM- KÄM- PIÄNIEMI MENNIEM Kuva 1. Kartoitusalueen sijainti. Fig. 1. Geographic location of the mapped area. Tutkittu alue kuuluu kokonaisuudessaan Hä- alueelle (taul. 1). Yli puolet tästä, alueesta on meen lääniin ja se ulottuu kuuden eri kunnan Teiskon ja noin neljännes Kurun kuntaa. Vesistöt ja maaston korkeussuhteet Kartoitusalueen järvet ja joet kuuluvat Koke- men ja Länsi-Teiskon vesistöistä. Lisäksi sen mäenjoen vesistöön. Alueen suurin järvi on lahdet pistävät Kämmenniemen, Teiskon ja Näsijärvi. Se muodostaa pääosan Lempiänie- Parkkuun karttalehtien alueille. Muista järvistä 3

6 Taulukko 1. Tutkitun alueen kokonaispinta-alan kunnallinen jakautuminen Table 1. Communal division of the area Kantalahti-Maj, Kuko alue Irbole area Kunnan maapinta-ala Land area af earnmenity Kunta - Communily Lempiåniemi km: Linsi- Teisko km, Parkkuu km* Kiimmenniemi km* Teisko km, Murolc km* km, koko ala Jota! area km= kartoitettu per tent mapprd Aitolahti Kuru Ruovesi Tampere < I Teisko Ylöjärvi Yhteensä - Tata! o mainittakoon Vankavesi Muroleen ja Parkkuun karttalehdillä sekä Velaatanjärvi Teiskon karttalehdellä. Alueen järvien ja lampien (n. 170) pinnan korkeus merenpinnasta vaihtelee maaston mukaan melkoisesti. Teiskon karttalehden alueella Uittolammen pinta on m mikä on 67.3 m korkeammalla kuin Näsijärven ja Vankaveden pinta (95.0 m m.p.y.). Näsijärvi ja Vankavesi jakavat kartoitusalueen etelä-pohjoissuunnassa kahtia. Sekä itä- että länsirannalla maasto on kumpuilevaa ja rik- konaista. Moreenimäet ja hiesukumpareet vaihtelevat, ja näiden välisissä painanteissa on järviä, lampia sekä pieniä soita. Hiesukumpareet ovat enimmäkseen viljeltyjä. Ne sijaitsevat järvien rannoilla ja yleensä alavammilla paikoilla kuin metsää kasvavat moreenimäet. Alueen korkein kohta on Aittovuori Teiskon karttalehdellä. Sen korkeus merenpinnasta mitattuna on m. Muroleessa Löytänänvuori on noin 4 m tätä matalampi (taul. 2). Taulukko 2. Yhdistelmä tutkimusalueen korkeussuhteista (luvut metrejä Table 2. Altitudes of the mapped area (meters above sea levet) Karttalchti Soi! map Korkein kohta Hisdesi poimi Alain kohta LOW.ri paine Peltojen yleinen korkeus Alritadt of field: Lempiäniemi Mastosvuori 95.0 Näsijärvi Länsi-Teisko Holohuhta Parkkuu Sarvijärvestä etelään Kämmenniemi Neinvuori Teisko Aittovuori Murole Löytänänvuori Kuva 2. Moreenimäkien ympäröimiä hiesupeltoja Teiskossa. Fig. 2. Silt-textured fields surrounded 4y moraine bilis in Teisko.

7 Kuva 3. Näkymä vuonornaisen Paarlahden suulta. Fig. 3. A vietti of tbe fjord-like Paarlabti ba_y. Muroleen karttalehden eteläosassa on ympäristöstä poikkeavaa harjumaastoa. Siellä Näsijärven reunamuodostuma kulkee kartoitusalueen poikki länsilounaasta itäkoilliseen alkaen Kuha- luodosta Pengonpohjan keskeltä. Tähän reunamuodostumaan kuuluvat edelleen Kotkannokka, Kotkanhieta ja Kömmelinkangas sekä Näsijärven itärannalla Vetämäkannanniemi ja Rääkkykangas. Kallioperå Kallioperältään Teiskon Muroleen kartoitus - alue kuuluu Ylöjärven liuskekivialueeseen ja Keski-Suomen syväkivialueeseen. SIMONEN (1952, 1953) on julkaissut alueelta kallioperäkartan selityskirjoineen. Niiden mukaan Ylöjärven liuskealueen pohjoinen osa ulottuu Lempiäniemen karttalehdelle rajoittuen Kaiharinlahteen. Kaiharinlahden eteläpuolella sijaitsevalla alueella ovat liuskeet enimmäkseen emäksistä ja intermediääristä tuffiittia sekä osin maasälpäporfyriittia. Kiviniemenlahdesta länteen lähtee kvartsimaasälpäliuskealue. Näsijärven itäpuolinen lius- kealue kulkee Tervalahden ja Paarlahden suuntaisena Kämmenniemen karttalehden poikki. Kvartsimaasälpäliusketta esiintyy Kämmenniemessä ja Vääräjärven pohjoispuolella. Näiden kvartsimaasälpäliuske-esiintymien välisellä alueella sekä koilliseen päin edelleen Paarlahden rannoilla on tuffiittia ja konglomeraattia. Sisaruspohjasta Kuorrejärven pohjoispuolitse kulkee kapea kiillegneissialue. Näsijärven itäpuolen liuskeet Lempiäniemen ja Kämmenniemen karttalehdillä ovat luonteeltaan hyvin samanlaisia kuin Ylöjärven alueen kivilajit. 5

8 Liuskejakson pohjoispuolinen kartoitusalue kuuluu kokonaan Keski-Suomen syväkivialueen eteläisimpään osaan. Yleisimmät syväkivilajit tällä alueella ovat graniitti sekä kvartsi- ja granodioriitti. Lisäksi täällä on myös gabroa ja dioriittia hajanaisina esiintyminä sekä peridotiittia Toikon laiturin luona ja Rikalanjärven rannalla. Erikoisuutena voidaan mainita, että Toikosta länteen ulottuvan gabroalueen pohjoisreu.nan paljastumassa maantien varrella n. 2 1,4 km Toikon laiturista länteen on erikoislaatuista emäksistä magmakiveä. Kivi sisältää suuria, jopa 30 cm:n läpimittaisia plagioklaasikiteitä. Näiden kiteiden väli on rakenteeltaan ofiittista diabaasia. Karkearakeista gabroa on parhaiten paljastuneena Näsijärven rantakallioissa Teiskon kirkolta luoteeseen. Parkkuun. karttalehdellä Niemenkylässä ja Muroleen karttalehdellä Kapeen kylällä esiintyy Kurun graniittia. Tämä kivilaji kuuluu tasarakeisiin granfitteihin, ja se eroaa kartoitusalueen muista graniiteista erikoisesti harmaan värinsä puolesta. Kurun graniitin päämineraalit ovat mikrokliini, kvartsi ja plagioklaasi. Kurun Poikeluksen pallograniitti, joka sijaitsee Parkkuun karttalehdellä Parkusjärven eteläpäässä pienen niittyaukean länsilaidassa, on koko maailmassa harvinainen graniittimuunnos. Muodostuma on läpimitaltaan vain parikymmentä metriä (26 x 16 m), mutta se on kokonaisuudessaan erittäin kaunista, kehämäisistä palloista koostunutta pallograniittia (SimoNEN 1966). Ilmasto Vuoden keskilämpötila on Ilmatieteen laitoksen vuosina kokoamien havaintojen mukaan alueella 3-4 C heinäkuun keskilämpötilan ollessa 16-17% helmikuun 8 9 C ja keskimääräisen vuosivaihtelun n. 26 C. Lämpötilassa keskimääräinen vuosimaksimi on ja vuosiminimi 30 C. Terminen kasvukausi (>5 C), joka vaihtelee Suomessa 120 vrk:sta (Enontekiö) 180 vrk:een (Ahvenanmaa), on keskimäärin 160 vrk pitkä ja alkaa keväällä n Terminen muokkauskausi (+5 C keväällä 0 syksyllä) on n. 195 vrk:n pituinen ja terminen laidunkausi (+8 C keväällä +5 syksyllä) n. 145 vrk. Vuorokautisten keskilämpötilojen summa +5 ylittävältä osalta on Pysyvä lumipeite tulee Teiskon Muroleen seuduilla marras joulukuun vaihteessa (keskiarvo vuosilta ), ja se häviää aukeilta mailta huhtikuun loppuun mennessä. Lumen keskimääräinen syvyys maaliskuun 15. päivänä on n. 45 cm ja vesiarvo mm. Tutkitulla alueella sataa vuodessa keskimäärin mm ja tästä kasvukauden aikana noin puolet eli 300 mm. Sadepäiviä (sademäärä 1 mm) on kasvukaudella n. 50. Lumen osuus sateen määrästä on % (Koidu(' ym. 1960). Kasvillisuus Metsät ovat valtaosaltaan hyväkasvuisia tuoreita kangasmetsiä. Kartoitusalueen pohjoisosassa on mustikkatyypin metsiä vajaa puolet kasvullisen metsämaan alasta ja puolukkatyypin metsiä %. Kanerva- ja jäkälätyyppiä esiintyy vain 1-2 %; lehtomaisia metsätyyppejä ja lehtoja on pohjoisosassa noin 10 %. Kartoitusalueen eteläisimmässä osassa on yleisin metsätyyppi käenkaali-mustikkatyyppi (OMT). Sen lisäksi siellä on mustikkatyypin (MT) maita % kasvullisen metsämaan alasta, joten puolukkatyypille (VT) jää vain %. Metsistä on yli puolet kuusivaltaisia ja runsas kolmasosa mäntyvaltaisia. Koivuvaltaisia metsiä on vähän (ILvEssALo 1960). Puuston keskikuutiomäärä Tammermaalla oli vuosina kasvullisilla metsämailla, joita on n. 90 % koko metsäalasta, 97 k-m3/ha kuori- 6

9 neen ja huonokasvuisilla 28 k-m3/ha. Vastaavat luvut koko maassa olivat 80.7 ja 20.0 k-m3/ha (HALMEKOSKI 1961). Jaloista lehtipuista viihtyy koko alueella vain lehmus (Tilia cordata). Vuorijalavan (Ulmus &tahra) ja vaahteran (Acer platanoides) sekä päh- kinäpensaan (Corylus avellana) pohjoisrajat kulkevat alueen keskitse (ERKAivro 1960). Seudun suot ovat suurimmaksi osaksi korpia. Rämeitä koko suoalasta on kartoitusalueen eteläosassa alle 20 %, pohjoisosissa hiukan runsaammin. Nevojen osuus soista jää alle 10 %:n (ILvEssALo 1960). Maaperäkartoituksen tarkoitus, maan luokitusperusteet ja maaperäkartoituksen suoritus Maaperäkartoituksen tarkoituksena on selvittää eri maalajien levinneisyys ja sijainti tutkittavalla alueella. Koska maalajien sopivuudessa erilaisiin maankäyttötarkoituksiin on suuria eroja, ovat rnaaperäkartat tärkeänä osana kaikissa suunnitelmissa, jotka koskevat maankäyttöä joko maatalousmaana tai asutusalueiden ja teiden ym. rakentamisen pohjana. Samalla saadaan yleiskuva kartoitetun alueen maatalouden asemasta, maan viljavuustasosta ja viljelykelpoisen maan reserveistä. Maaperäkartoituksessa on käytetty kartoitusyksikkönä maalajeja, joiden määrittäminen pohjautuu AALTOSEN ym. (1949) laatimaan maalajiluokitukseen. Täsmennyksenä mainittakoon eräiden Teiskon Muroleen alueelle ominaisten maalajien nimeämisessä käytettyjä lajitemäärien prosenttiraj oja. Hiesuksi on maalaji määritetty silloin, kun siinä on yli 50 % hiesulajitetta. Jos siinä tämän lisäksi on yli 30 % savilajitetta, nimitetään sitä saviseksi hiesuksi. Jos savea on %, hiesua < 50 % ja hietaa < 20 %, on kysymyksessä hiesusavi. Jos savea on % ja hietaa > 20 %, on maalaji hietasavi. Jos maanäytteessä on savea < 30 %, hiesua < 50 % ja hietaa sekä sitä karkeampia lajitteita yhteensä < 50 %, käytetään siitä nimitystä lieto. Liitteessä 1 liedot on merkitty hshht/li, shshht/li, hths/li tai shths/li vallitsevan lajitteen mukaan. Maaperäkartoituksessa ei ole erotettu lietoa eri maalajiksi, vaan edelliset liedot on laskettu hienoon hietaan ja jälkimmäiset hiesuun kuuluviksi. Maalajitteiden karkeusasteiden luokittelussa on käytössä ns. kansainvälinen järjestelmä. Maaperäkartoituksessa käytettyjen maalajien tärkeim- mät ominaisuudet on esitetty karttajulkaisussa»anjala Kymi» (SILLANPÄÄ ja URVAS 1966). Viljeltyjen maiden pintamaita, joissa on orgaanista ainesta %, on nimitetty multamaiksi, ja ne on merkitty kartoille multamaan viivoin. (Vrt. julkaisun lopussa oleva liite»maaperäkartan merkinnät».) Maanäytteitä on otettu yhdestä maaleikkauksesta pelloilta kolme eri näytettä (muokkauskerros, jankko ja pohjamaa) ja metsämaista neljästä eri kerroksesta: kangashumus, uuttunut ja rikastunut kerros sekä pohjamaa. Näytteenottoverkosto on pelloilla tiheämpi ja metsissä harvempi. Tutkitulta alueelta on otettu yhteensä maanäytettä 377 maaleikkauksesta eli keskimäärin yhdestä leikkauksesta 1.07 km2:n maapinta-alaa kohden. Maanäytteet on analysoitu Maantutkimuslaitoksen laboratoriossa. Lajitekoostumusmääritykset on tehty kuiva- ja märkäseulonnalla (karkeat lajitteet) sekä pipettimenetelmällä (hienot lajitteet). Humuspitoisuudet on laskettu bikromaattipoltolla saadusta hiiliprosentista ja typpimääritykset on tehty Kjeldahlin mukaan. Pääravinteiden analysointi on suoritettu ns. viljavuustutkimusmenetelmällä (VUORINEN ja MÄKITIE 1955), jossa uuttonesteenä käytetään hapanta ammoniumasetaattiliuosta (0.5-n CH,COON114, 0.5-n CH3COOH, ph 4.65). Kalium ja kalsium määritetään suodoksesta liekkifotometrisesti ja fosfori kolorimetrisesti. Tulokset on ilmoitettu viljavuustutkimustulosten uuden tulkintatavan mukaan milligrammoina alkuainetta litrassa maata (KURKI ym. 1965). Maan ph on määritetty Beckmanin ph-mittarilla maa -vesilietteestä (1: 2.5). 7

10 Maan käyttö ja maalajisuhteet Teiskon-Muroleen kartoitusalueen koko pinta-alasta on lähes kolmasosa (32.7 %) vesistöjä. Järvet, pääasiassa Näsijärvi, peittävät alueen lounaisosassa 61.3 % Lempiäniemen ja 55.9 % Länsi-Teiskon karttalehden alueesta. Eniten maata on Teiskon karttalehdellä, jossa vesistöjen osuus on vain 13.6 %. Tutkitusta maa-alasta on lähes 3/4 (74.3 %) moreenia. Toiseksi yleisin maalaji on hiesu (14.5 %). Seuraavina ovat turpeet. Saravaltaisia turvemaita on 4.9 % ja rahkavaltaisia 2.2 %. 1:lienoa hietaa on 2.0 % ja kaikkia muita maalajeja kutakin alle yhden prosentin koko maaalasta. Tutkitun alueen maankäyttö- ja maalajisuhteet on esitetty taulukossa 3 ja kuvassa 4.. Taulukko 3. Yhdistelmä tutkimusalueen maankäyttö- ja maalajisuhteista karttalehdittäin Table 3. Distribution of culfivated and uncultivated soils ts soil types in the mapped area Maalaji--Soilloe Viljelty maa Cullipatedland Viljelemätön maa Uncrildvatedland Kokornaa-ala Tokillandarea ha I % ha I % ha % LEMPIÄNIEMI Mr - moraine {HsMr 2.7 Ht Mr ym " ,- j KHt - finesand HHt - finer finesand Hs - si/t , HtS - sandy clay HsS - silty clay LjS -gyttja clay Lj -gyttja Ct - Carex peat St - Sphagnam peat Yhteensä- Toini % maa-alasta- % land area Vesistöt - Waters ha LÄNSI-TEISKO Mr - moraine f HsMr ym HtMr f Sr -gravel HHk - sand KHt - finesand HHt - finer finesand , Hs - si/t AS - heavy clay Lj -gyttja Ct - Carex peat St - Sphagnum peat Yhteensä- Toini o % maa-alasta - % land area Vesistöt - Waters ha PARKKUU Mr - moraine { HsMr HtMr ym f KHt - finesand EIHt - finer finesand Els - si/t Lj -gyttja ',...t - Carex peat it - Sphagnum peat Yhteensä- Toini o o )4., maa-alasta - % land area itesistöt - Waters ha 8

11 Taulukko 3 (jatkoa) - Table 3 (cont.) Mr - moraine Sr -gravel KHt -finesand HHt - finer finesand Hs HsS - silty clay Lj -gyttja Ct- Carex peat St - Sphagnum peat Maalaji - Soi/ type HsMr HtMr ym. Yhteensä - Total % maa-alasta-% land area Vesistöt - Waters j HsMr Mr - moraine HtMr ym HHk - sand KHt finesand HHt - finer finesand Hs - si/t HsS - silty clay Lj -gyttja Ct - Carex peat St- Sphagnum peat Yhteensä - Total % maaralasta - % land area Vesistöt - Waters HsMr Mr - moraine 1 HtMr ym. Sr -gravel KHk - coarse sand HHk - sand KHt finesand HHt -finer finesand Hs - si/t Lj -gyttja Ct - Carex peat St - Sphagnum peat Yhteensä - Total % maa-alasta - % land area Vesistöt - Waters Mr - moraine Sr -gravel KHk - coarse sand HHk - sand KHt -finesand HHt -finer finesand Hs - si/t HtS - sandy clay HsS - silty clay AS - heavy clay LjS -gyttja clay Lj -gyttja Ct - Carex peats St - Sphagnum peats HsMr HtMr ym. Yhteensä - Total % maa-alasta- land area Vesistöt - Waters Viljelty maa Cideivaled land Viljelemätön maa Unenllivated land Koko maa-ala Tata! land area ha I % ha I % ha f s I s } I KÄMMENNIEMI TEISKO I MUROLE KOKO TUTKIMUSALUE f s s I Total I ha ha s s ha mapped area s o o I oo ha

12 MAAPINTA-ALA % VILJELTY VILJELEMÄTÖN Mr 22.8 PARKKUU 1216 ha MUROLE 1421 ha HHt 7.6 Hs 53.9 Mr 85.7 LÄNSI-TEISK0,725ha TEISKO 1724 ha Muut Ct Mr." Muut 3.0 Sr 3',:j HHt Hs C t Li 0.5 Ct 3.1 St Cultivated Uncultivated LEMPIÄNIEMI 805ha KÄMMENNIEMI 1420ha LAND - AREA % 100 Kuva 4. Koko tutkimusalueen maankäyttö- ja maalajisuhteet (oikealla) ja viljeltyjen maiden maalajisuhteet karttalehdittäin (vasemmalla). Fig. 4. Distribution of cultivated and uncultivated soils on soil t_ypes in the whole mapped area (on the right) and distribution of cultivated soi/ types in the different map sheets (on the left). For abbreviations see Table 3. Alueen maapinta-alasta on vilj eltyä 18 %. Lempiäniemen karttalehdellä 'on pellon osuus suurin (20.8 %) ja Länsi-Teiskossa. pienin (16.4 %). Pelloista on runsaasti 'puolet eli 54 % hiesumaita. Karttalehdittäin asiaa tarkasteltaessa huomataan, että alueen eteläosissa on pelloista prosentuaalisesti suurempi osa hiesua kuin pohjoisilla karttalehdillä. Lempiäniemen pellot ovat melkein yksinomaan hiesua, sillä kaikkien muiden maalajien osuus yhteensä on vain 10 %. Kämmenniemessä, joka on toinen eteläisistä karttalehdistä, on 3/4 pelloista hiesumaita. Alueen luoteisosissa Länsi-Teiskon ja Parkkuun karttalehtien alueilla viljellyistä maista hiesun osuus on vain kolmannes. Toiseksi yleisin peltojen maalaji koko alueella on moreeni (23 %). Varsinkin Parkkuun ja Länsi- Teiskon karttalehdillä, missä pellot ovat suhteellisen pienialaisia, on hiesujen ympäriltä raivattu pelloiksi myös kivisiä reunamaita. Niinpä Länsi-Teiskon pelloista on n. 44 % moreenia, ja Parkkuussa vastaava luku on n. 46 %. Lisäksi on huomattava, että Länsi-Teiskon moreeneista on 66.4 % eli 2/3 hiesumoreenia ja Parkkuussa 58.3 %. Nämä hiesumoreenit ovat usein hiesualueiden ja moreenimäkien välimaastossa, missä moreenia on valunut hiesun päälle tai päinvastoin. Paikoitellen näitä maita voitaisiin nimittää myös kivisiksi hiesuiksi. Kolmanneksi eniten on viljelty saraturvetta. Suoviljelyksiä on suhteellisesti enemmän Näsijärven itä- kuin länsipuolella. Kämmenniemen pelloista on lähes 16 % saraturvemaita. Seuraavan ryhmän muodostavat hietamaat (9.1 %). Niistä on noin 4/5 hienoa hietaa ja vain 1/5 karkeata. Hietamaat ovat ryhmittyneet Näsijärven reunamuodostuman kahden puolen, ja sen vuoksi viljeltyjäkin hietamaita on eniten Muroleen (21.2 %), Teiskon (11.4 %) ja Länsi- Teiskon (11.4 %) karttalehtien. alueilla., Suurin osa eli 82 % koko tutkimusalueesta on vilj elemätt ömiä maita. Niistä on luonnontilaisia soita alle 6 % ja hiesuja suunnilleen 1.0

13 saman verran. Moreenimaat, joihin myös kalliopaljastumat luetaan, muodostavat pääosan eli 86 % metsämaista. Muiden maalajien osuus jää melko vähäiseksi eli yhteensä alle 3 %:n. Näistä tekniseen käyttöön soveltuvia sora- ja hiekkamaita on vain vajaa 400 ha lähinnä Muroleen ja Länsi-Teiskon karttalehtien alueilla. Tarkasteltaessa viljelyalan laajentamismahdollisuuksia tällä alueella voidaan todeta, että maalajiltaan viljelykelpoisia maita on yhteensä vain n ha. Näistä on hiesuja n. 55%' ja sarasoita n. 30 %. Mikäli kaikki Viljelykelpriiset maat pienialaisuudestaan ja huonoista kulkuyhteyksistä huolimatta raivattaisiin pelloiksi, nousisi peltojen osuus nykyisestä 18 %:sta noin 27 %:iin maa-. alasta ja peltojen kokonaispinta-ala kasvaisi 1 %-kertaiseksi. Käytännössä lienee kuitenkin mahdollista lisätä peltripinta-alaa enintään prosenttiin. Maalajien lajitekoostumus Lajitekoostumusmäärityksiä on tehty kaikkiaan 197 näytteestä. Näistä 32 M.äärttystä on viljelemättömistä maista ja 165 peltomaista. Analyysitulokset ovat karttalehdittäin liitteessä 1. Eri moreenilajien keskimääräiset lajitekoostumukset on esitetty kuvassa 5 _ja taulukossa 4. Kuvaan 5 on lisäksi piirretty Anjalan Kymin moreenien keskimääräinen lajitesummakäyrä. Rannikkoalueen lajittuneiden moreenien tyypillisenä edustajana tämä moreeni eroaa selvästi Teiskon melko lajittumattomista moreeneista. Hiesumoreenit, joita analysoiduista näytteistä oli 13, poikkeavat eniten toisista moreeneista suuremman savi- ja hiesupitoisuutensa vuoksi. Nämä ovat vaikuttaneet myös.,moreenien keskiarvokäyrään. ' Taulukossa 5 ja kuvassa 6 on yhdistelmä lajittnneiden maiden 'kekitnääräisistä lajitekoostu- - _ muksista. Hiesu on tällä kartoitusalueella yleisin lajittunut maalaji. Siitä on tehty 115 lajitekoostumusmääritystä. Niissä on ollut keskimäärin 58.8 % hiesulajitetta. Kuvassa' on mukana myös savisen hiesun (shs) ja savisen hietaisen hiesun (shths/li) käyrät. Eri karttalehtien hiesuja tarkasteltaessa (kuva: 7) voidaan todeta, että kartoitusalueen eteläosan hiesuissa ori eniten saviainesta. Kämenniemeri " HsMr --,5=5``" Mr LAJITE PARTICLE SIZE Kuva 5. Moreenien keskimääräinen lajitekoostumus; (A K = moreenien keskiarvokäyrä Anjalan Kymin alueella). s Fig. 5. Average particle size distribution af moraine soils; for symbols used for moraine types, see Table 4, (A K = average curve for moraines of the Anjala Kymi area). 11

14 Taulukko 4 Moreenimaiden keskimääräinen lajitekoostumus (sulkeissa ilman > 2 mm fraktioita) Table 4. Average particle size distribution of moraine (till) soils witb and witbout (in parentbeses) > 2 mm fractions Maalaji - Soi! type Näytteitä Sampler savi clay <.002 hiesu - otti hieta - finesand hiekka - sand sora -gravel kivet Stones > 20 mm hieno fine SrMr - Gravelly moraine (14.9) (4.1) (0.9) (1. 9) (3.6) (29.9) (44.7) HkMr - Sandy moraine (1.0) (1.6) (2.9). (9.9) (12.7) (43.0) (28.9) karkea coarse HtMr - Finesandy moraine ( 4.0) (3.8) (8.2) (19.1) (30.5) (22.8) (11.6) Hs Mr - Silty moraine (27.0) (33.9) (14.7) (5.2) (7. 9) (7.6) (3.7) Mr keskim. - Moraines aver (12.7) (15.2) (8.8) (9.8) (14.3) (23.8) (15.4) hieno fine karkea coarse hieno fine karkea coarse hieno fine karkea coarse Maalaji - Soi! Oy/se Taulukko 5. Lajittuneiden maalajien keskimääräinen lajitekoostumus Table 5. Average particle size distribution of sorted mineral soils Näytteitä Samples savi clay G.002 hiesu - sitä hieta - finesand hiekka - rand sora - gravel kivet olonsa > 20 mm hieno karkea hieno karkea hieno karkea hieno karkea fine coarse fine coarse fine coarse fine coarse Sr - Gravel KFIk - Coarse sand F1Hk - Sand KHt - Finesand HHt - Finer finesand ,8 Hs - Silt E-1sS - Silty clay AS - Heavy cla_y / HsS 40 shs, 20 Hs Hs/Li/ HHt KH LAJITE- PARTICLE SIZE Kuva 6. Lajittuneiden maalajien keskimääräinen lajitekoostumus. Fig. 6. Average particle size distribution of sorted mineral soils; for symbols used for soil types, see Table 5.

15 Parkkuu Murole Länsi-Teisko Teisko S HHs KHs Ht+ Hk 0. Lempiäniemi Kämmenniemi Kuva 7. Hiesujen keskimääräinen lajitekoostumus karttalehdittäin. Fig. 7. Average particle size distribution of the silt soils in variotts map areas. (S_ymbols: S = clay, HHs = fine silt, KHs = coarse silt, Ht+ Hk = finesand and sand). hiesuissa on saviprosentti keskimäärin 37.6 % ja Lempiäniemessä 34.3 %. Vastaavat luvut pohjoisimmilla Parkkuun ja Muroleen karttalehdillä ovat 27.3 % ja 20.9 %. Hienon hiesun pitoisuus noudattaa samaa linjaa, mutta karkean hiesun prosentuaalinen osuus hiesuissa päinvastoin kasvaa pohjoiseen päin mentäessä. Samoin on myös hienon hietalajitteen laita. Muroleen karttalehden hiesussa on hienoa hietaa keskimäärin jo 15.8 %. Pohjoisosan hiesuista onkin osa ns. lietomaita. Kaikkein puhtaimmat hiesut ovat Länsi-Teiskon ja Teiskon karttalehdillä. Länsi-Teiskon hie- suissa on hienoa ja karkeata hiesua yhteensä keskimäärin 63.7 %. Teiskossa vastaava luku on 60.4 %. Korkein hiesuprosentti (79.1 %) on näytteessä n:o , joka on otettu Teiskon karttalehden itälaidalta. Hienot hiedat ja sitä karkeammat kivennäismaat ovat tällä kartoitusalueella lajittumattomampia kuin vastaavat maalajit rannikkoalueilla. Hienoista hiedoista esim. noin puolet kuuluu savisiin, hiesuisiin hienoihin hietoihin eli lietomaihin. Maan ph Yksityisten näytteiden ph-luvut ovat viljellyissä maissa ph 3.8 ph 6.8 ja luonnontilaisissa maissa ph 3.5 ph 5.9. Taulukossa 6 esitetään ph-lukujen keskiarvot ryhmiteltyinä erikseen maalajeittain viljellyissä ja viljelemättömissä maissa. *) Sekä yksityisten näytteiden ääriarvot *) Aikaisemmasta käytännöstä poiketen yksityisten näytteiden ph-, Ca-, K-, P-, N- ja humusarvoja ei enää julkaista selityskirjan liitteenä, vaan ne säilytetään Maantutkimuslaitoksen arkistossa, josta ne ovat saatavissa. 13

16 Taulukko 6. Maan ph-lukujen keskiarvot maalajiryhmittäin Table 6. Soil ph in varjon! soil groups Viljellyt maat - Cultivated sali, Viljelemättömät maat - Virgin ralli Maalaji tai ryhmä Sait type or group Punamaa Surface suil 13. ',2 :.1 0. Jankko Subsurface. Näytteitä Samp/es, Poli amaa Subsoil : Kangashumus Humur kyr Näytteitä Samp/es 0 Uuttunut kerros Rikastunut kerros Leaching borizon Enrirbnuu 1 borizon ;.1, T a...::..', '-.. '. PH Pohjamaa Subsoil.,,,, a Moreenit - Moraine Sora - Gravel Hiekat - Sand s Hiedat - Finesand Hiesu - Silt Savet - Clay Liejut ja järvimuta -Gyttja and lake mud Multamaat - Mould Saravaltaiset turvemaat - Carex peats Rahkavaltaiset turvemaat - Sphagnuns peats että eri maalajien keskiarvot osoittavat, että luonnontilaiset maat ovat happamampia kuin peltomaat. Selvä tasoero on nähtävissä kuvassa 8, missä muutamien maalajien ph-lukujen keski-. arvot on esitetty kerroksittain sekä viljellyissä että viljelemättömissä maissa. Peltomaista ovat turpeet selvästi happamimpia. Niiden ph-luvut ovåt yleensä alle 5:n; Multamaiden keskimääräinen ph-luku on 5.0. Viljeltyjen kivennäismaalajien ph-lukujen keskiarvot ovat välillä Korkeimmat ph-luvut ovat savimailla. Pintamaiden ph-luvut ovat yleensä alhaisempia kuin pohjamaiden. Metsämaanäytteissä on kangashumuksen ph keskimäärin noin 0.7 phyksikköä alhaisempi kuin pohjamaiden vastaava luku. Luonnontilaisilla turpeilla samoin kuin peltomaissa ph-vaihtelut ovat samansuuntaisia joskin vähäisempiä. PINTAMAA Ct Mr Ht Hs (-) SURFACE SOIL N\ JANKKÖ \ SUBSURFACE POHJAMAA SUBSOIL ph A 0 41 r I I C S t Ct 1-1-s Mr Ht Kuva 8. Eräiden Teiskon-Muroleen alueen maalajien keskimääräiset ph-tasot viljellyissä ja viljelemättömissä maissa. Fig. 8. Average ph levels of some of soil types in the Teisko-Murole area; for symboli used for soil types, me Table 6. 14

17 Maan ravinteisuus ja humus Tutkimusalueen eri maalajien keskimääräiset ravinne- ja humuspitoisuudet on esitetty taulukossa 7 erikseen viljellyistä ja viljelemättömistä maista. Viljeltyjen maiden muokkauskerroksesta saadut kalsiumluvut edustavat suurimmaksi osaksi viljavuusluokkaa 3 (välttävä). Hietamailla on vaihtuvaa kalsiumia vähemmän (luokka 2, huononlainen), mutta multamaissa sitä sen sijaan on runsaammin ja ne kuuluvatkin keskimäärin viljavuusluokkaan 4 (tyydyttävä). Kalsiumin määrä vähenee yleensä viljellyissä maissa muokkauskerroksesta jankkoon ja pohjamaahan siirryttäessä. Savilla, liejuillå ja saraturpeilla suurimmat keskimääräiset kalsiumluvut ovat kuitenkin jankkonäytteistä (1 830, ja mg/1). Viljelemättömien maiden kalsiumluvut ovat huomattavasti alhaisempia kuin vastaavien viljeltyj en maiden; jälkimmäisten kalsiumluvut ovat 2-4-kertaisia edellisiin verrattuna. Mm. hiekkaja hietamaissa (kan.gashumuskerrosta lukuun ottamatta) on kalsiumia keskimäärin vain alle 100 mg/l. Vaihtuvaa kaliumia on kaikissa pintamaissa selvästi enemmän kuin alemmissa kerroksissa, mutta erikoisesti metsämaiden kangashumuksien kaliumluvut ovat moninkertaiset verrattuna alla olevien kivennäismaakerrosten kaliumlukuihin. Peltomaista vain multamaat ja savet kuuluvat keskimääräisen kaliumpitoisuutensa puolesta viljavuusluokkaan 3 (välttävä) ja kaikki loput luokkaan 2 (huononlainen). Vertailtaessa eri maalajeja keskenään voidaan todeta, että korkeimmat keskimääräiset kaliumluvut ovat savilla ja hiesuilla. Helposti liukenevaa fosforia on runsaimmin sekä viljeltyjen että viljelemättömien maiden pintakerroksissa. Erityisesti näyttävät kasvit rikastaneen fosforia viljelemättömiä karkeita kivennäismaita, peittävään kangashumukseen (keskim mg/1) alla olevasta kivennäismaasta (keskim mg/l). Sama ilmiö on todettavissa m3ös peltomaissa, joskin niissä fosfori on sekoittunut koko muokkauskerrokseen ja ero jankkoon ja pohjamaahan on vain 2-4-kertainen. Viljelytoimenpiteet ovat osaltaan vaikuttaneet samaan suuntaan. Multamaat, saraturpeet, hiesu ja hieta kuuluvat keskimäärin viljavuusluokkaan 2 (huononlain en). Savet ja moreenit, joista suurin osa on hiesumoreeneita, kuuluvat viljavuusluokkaan 3 (välttävä). Humus- ja typpimääritykset on tehty vain pintamaanäytteistä. Korkeimmat humuspitoisuudet on saatu luonnontilaisilta mailta. Rahkavaltaisten turpeiden keskimääräinen humusprosentti on 68.o % ja saravaltaisten 65.7 %. Metsämaiden kangashumuskerroksessa on humusprosentti 45 näytteessä keskimäärin 55.4 %. Viljellyissä saraturpeissa on humusta vähemmän kuin viljelemättömissä eli 52.2 %. Tämä johtunee suoviljelyksille maanparannusaineena käytetystä kivennäismaasta tai kynnettäessä muo k- kauskerrokseen sekoittuneesta kivennäismaasta. Multamaa on tällä alueella syntynyt suureksi osaksi siten, että saraturv le on ajettu kivennäismaata, koska 39 tapauksessa 43:sta on multamaan alla saraturve. Kivennäismaata lienee siirretty melko suuret määrät, koska näin syntyneiden multamaiden keskimääräinen humusprosentti on vain Viljellyistä kivennäismaista hiesut ja hiedat ovat yleensä mukavia, hiesumoreenit ja savet runsasmultaisia. Typpipitoisuudet näyttävät seuraavan orgaanisen aineksen määrää. C/N-suhde on maan eloperäisen aineksen laatua ilmaiseva indeksiluku, joka kasvaa humuspitoisuuden lisääntyessä. Kivennäismaapelloissa, joissa humusta on alle 15 %, on C/N-suhde keskimäärin 15 vaihdellen 11:stä 29:ään. Multamaissa tämä luku on 20 ja viljellyissä saraturpeissa 27. Luonnontilaisilla soilla C/N-suhde vaihtelee hyvin paljon riippuen ennen kaikkea turvelajista. Saravaltaisilla turpeilla on hiilen ja typen suhdeluku vain vajaa puolet (25) rahkavaltaisten turpeiden suhdeluvusta, joka on

18 Pohjamaa Subsoil Ammoniumasetaattiln (ph 4.65) uuttuvat Ammonium acetate (p H 4.65) extractable 'rd,.:... 0, -. fi F fi el- I r cg. r--; r t-- 00,-,,-. rc,,-, 00 I I 00 CD ',I" r- I r- 0D 0 I I N 0 00 N 1,. cn 0 I r un on cn C) I '0 0.0 E cy 1 1 G, DD I,. un on 0, <I- 00 GO N d..., 2 I I 'c'el). 'Ie. L-- I '',; s. Pohjamaa Subsoil (C) Ammoniumasetaattiin (ph 4.65) uuttuvat Amma tti= acetate (p H 9.65) extractable :fl '.1 td. -',,,,._ --. fi 0. k. )... c., r- et el-. 1 et. 1-- rå co c., CD,. 0 CD I f , '--::76 a d 00 CD GO CD cd un r 1 <1.: 00 '000 0 N N r- I s.,-,,, I N <I- 00 M,. ;,-. N 00 un N,-, I I,r r- Joukko Subsurface Pintamaa Surface soil Ammoniumasetaatt iin (ph 4.65) ulottuvat Ammonium acetace (ph 4.65) extractable....., z" bo fi le... b' fi ,-... [... CN C- I C....:1- I,-.,. c:. <4 I c5,r; 00I I s'd 0.) e... M. I C "..' W I I e. en CD s.0 I C) en fi 0 I I 0 G en 0, I CD 0-0 en CD '00 U r. r.,--. r. D I I 00 N On un I en cn GO <. Z "-) I I ',42. 'r,-, '',2, C1.- R IR ] I 0 '.. i?,-...' Ammoniumasetaattiin (ph 4.65) uuttuvat Ammonium acetale (p H 9. 65) extractable 0, z,.' Maalaji tai -ryhmä Sali typ e or grohp ao P., - "7,7D E d.r, co I I ed. c. c,?,,._. 0,1-0,.d-,_. sc-- I rg,--. 0,1 en.n- t--, c5 o i i, ei i., 0-; c.i i N..r. aa:,---:.al: ' ' ao an,r) o,--. cv ' co G, 0,r Ln CD I 00 I I I"- 0, CD on 0 C, 1.1,-, M Ln c"i GO 0, I 00 I I CO en I-- 0, CD N 1 r. 00 N r- in so CV..-- =; I I? g?. 0'1 0'] Zi". 00 I Moreenit Moraine Sora Gravel Hiekat Sand Hiedat Finesand H iesu Silt Savet Cla_y Lieju ja järvimuta Gy ttj a an d lake nzu d Multamaa Mou ld Saraturpeet Carex peats Rahkaturpeet Sphagntem peats Rikast.kerros Enrichment horizon ( B) Uuttunut kerros Leaching horizon (A) Kangashumus Humue layer ( A 0) Ammoniumasetaattiin (ph 4.65) uuttuvat Ammonium acetate (p H 4.65) extractable Z '.1. ">. a "v Z ", Ammoniumasetaattiin (ph 4.65) uuttuvat Ammonium acetate (ph 4.65) extractable A.,1 -.. Z'.-0 a,-; 1,g c; r:. i p.. _ i. 1 I LI '.2. L'!-5 I c' cv I '1.,-. 00, E I c r--- ;-.0 EI F..-.. fi r...)' ul ro,-o I e- i.- `c=) o I u I, I -:. c 2,-, 0'] c ,..a n- lan.,. o - ia-. it--- (4 au i al a, 0 i t- i 00.1 c I 0;,4 c4 N l e0,-0 ii- 1 co i 61 eq 'Cr* I C,1 eq C- I I 010'] i c> o I C,.0 i 0, 00 r - I CO I 00,0.:-. 0,-),1- D N g.") I L-- "-' '" I "" I r- :1 Z 0 e:-') I.. =.) C'' I I 0-100, -, a, Z...? >. -. o 'a å k"5"' Z Ammoniumasetaattiin (ph 4.65) uuttuvat Ammonium acetate (ph 4.65) extractable, -;., r.,... z.-,.'0'. n..4 `2. :-_,.. -, F,. 1 ; I I 0 c5 <4 '1 N I 0 c,. u-'.4: r- I I I tn r - co c. rn 0 r- on 0 s0 '''1'..'". «.'.11 I 0.0. c<"; «,.` rn GO sr N,-.,-, <. -"'-i <4 I U13) I I I,'Y M' -,.,,,.,. -77) 2 (.5 M 0 N I en ', LnO I I I ;', CO' I--,r),I-,n -, I L--cn" Ili con.,, cxi en -0- un D r- 00 0, CD <. 16

19 Maan tekninen käyttö ja kasvinviljely Kartoitusalue on kokonaan maaseutua. Suuria asutuskeskuksia ja taajamia ei tällä alueella ole. Lähin kaupunki, Tampere, on noin peninkulman päässä alueen etelärajalta. Maan käyttö eri tarkoituksiin on täällä yleensä ollut järkevää, koska rakennukset on sijoitettu moreenimaille ja pellot ovat lajittuneilla kivennäismailla ja soilla. Näsijärven reunamuodostumaan kuuluvat harjut (Kömmelikangas ja Rääkkykangas) sekä Lintukangas Löytänäjärven pohjoispuolella ovat tämän alueen ainoat teiden ja rakennusteollisuuden raaka-aineeksi sopivat sora- ja hiekkaesiintymät. Parkkuun, Teiskon, Lempiäniemen ja Kämmenniemen karttalehtien alueilla ei ole harjumuodostumia lainkaan, joten sora ja hiekka on ajettava sinne muualta. Kartoitusalueen pohjoisosissa louhitaan kuuluisaa Kurun graniittia. Parkkuun karttalehden alueella Petäjälammin kylässä samoin kuin Muroleen karttalehden alueella Pohjankapeenkylässä on useita sekä hylättyjä. että toiminnassa olevia kivilouhoksia. Kumelan louhos Parkkuun karttalehdellä on vanhin Kurun alueen mustakivilouhoksista. Se on aloittanut toimintansa vuonna Harmaagraniittilouhoksista ovat nykyisin Parkkuun karttalehden, alueella toiminnassa Ritolahti ja Tynnyrimäki, joista edellinen on Kurun pitäjän suurin kivilouhos. Teiskon pitäjän Pohjankapeenky- Iässä on myös useita harmaagraniittilouhoksia, ja punaista graniittia louhitaan Laitamon saaresta. Louhoksista on lähempiä tietoja esitetty julkaisussa»kurun alueen rakennuskivet» (AUROLA 1967). Seudun ilmasto on kasvinviljelynannalta suhteellisen edullinen, joskin kumpareiset hiesupellot kärsivät joskus alkukesän kuivuudesta. Kasvinviljelyn, luonnetta kuvaa eri viljelykasvien osuus peltopinta-alasta. Vuonna 1959 suoritetun maatalouden peruslaskennan mukaan Kurun, Teiskon ja Ylöjärven, joihin pitäjiin kartoitetusta alueesta kuuluu 93 %, peltoalasta oli nurmina % ja viljan viljelyssä %. Viljakasveista viljeltiin eniten kauraa, jonka osuus koko peltoalasta oli %. Seuraavina olivat ohra 8-10 %, ruis 3-4 %, kevätvehnä 2-4 % ja syysvehnä <1 %. Perunan viljelyala oli 3-5 % ja juurikasvien n. 0.5 %. Kesantona oli 1-2 % pelloista. Peltojen salaojitusprosentti oli Kurussa 7.2, Teiskossa 8.8 ja Ylöjärvellä Eräänä kasvinviljelyn voimaperäisyyden mittana voidaan pitää peltojen muokkauskerroksen syvyyttä. Tällä alueella muokkauskerroksen tavallinen syvyys HALOSEN ja JUUSELAN (1957) tutkimusten mukaan on 18 cm. Vertailun vuoksi mainittakoon, että se Turun seudulla on 20 cm, Oulun seudulla 14.5 cm ja koko maassa 17.5 cm. KIRJALLISUUTTA AALTONEN, V. T., AARNIO, B., HYYPPÄ, E., KAITERA, P., KESO, L., KIVINEN, E., KOKKONEN, P., KOTILAINEN, M. J., SAURAMO, M., TUORILA, P. & VUORINEN, J Maaperäsanaston ja maalajien luokituksen tarkistus v Summary: A critical review of soil terminology and soil classification in Finland in the year Maatal.tiet. Aikak. 21: ANON Maatalouden peruslaskenta vuonna Maataloushallituksen tilastotoimisto, Helsinki. AUROLA, E Kurun alueen rakennuskivet. Geotekn. Julk. 71: ERKAMO, V Kasvisto ja kasvillisuusvyöhykkeet Flora and vegetation zones. Suomen kartasto Atlas of Finland 1960, 10: 4-5. HALmEicosia, M Suomen alueittaisista metsävaroista ja niiden käytöstä. Summary: Regional forest resources in Finland and their utilization. Valtakunnansuunnittelutoimiston Julk. A, 11: HALONEN, R. & JUUSELA, T Suomen peltojen maalajit, muokkauskerroksen syvyys ja maan happamuus. Maatal.tiet. Aikak. 29: ILVESSALO, Y Metsät ja suot Forest and peatlands. Suomen kartasto Atlas of Finland 1960, 11: KOLKKI, 0., ANGERVO, J. M., SIMOJOKI, H. & LAVILA, J. T Ilmasto Climate Ibid. 5:

20 KURKI, M., LAKANEN, E., MÄKITIE, 0., SILLANPÄÄ, M. & VUORINEN, J Viljavuusanalyysien tulosten ilmoitustapa ja tulkinta. Summary: Interpretation of soil testing results. Ann. Agric. Fenn. 4: SILLANPÄÄ, M. & URVAS, L Anjala Kymi. Summary: Soil map of Anjala Kymi. Ibid. 5, suppl. 2: maaperäkarttaa. SIMONEN, A Kallioperäkartan selitys Explanation to the map of rocks, lehti sheet 2 124, Viljakkala Teisko. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland. 74 p. Helsinki Kallioperäkartta Prequaternary rocks lehti sheet Viljakkala Teisko. Ibid Orbicular rock in Kuru, Finland. Bull. Comm. Geol. Finl. 222: VIRKKALA, K On ice-marginal featurcs in southwestern Finland. Bull. Comm. Geol. Finl. 210: VUORINEN, J Kangasala Pälkäne. Summary: Soil map of Kangasala Pälkäne. Agrogeol. Kartt. 18: maaperäkarttaa. & MÄKITIE, The method of soil testing in use in Finland. Selostus: Viljavuustutkimuksen analyysimenetelmästä. Agrogeol. Julk. 63: SU M MARY Soil map of Teiåko Murole LEILA URVAS Agricultural Research Centre, Department of Soil Science Tikkurila, Finland General description of area The area in question is situated north of Tampere, about longitude 23 37'13"-24 E and 61 34'37"-61 50'47" N. It is mapped on six sheets (1: ), each representing 10 x 10 km, i.e. altogether 600 km2 (Fig. 1). The two largest lakes divide the area in the N S direction and about one-third of the whole area is covered by water. The landscape is a mosaic of bodies of water surrounded by fields on silty soil separated by moraine hills (Figs. 2 and 3). The highest point, Aittovuori at Teisko, is and the lowest point (the surface of lake Näsijärvi) 95.0 metres above sea level. A description of the geological formations of the area was published by VIRKKALA (1963) and of the pre-quarternary rocks by SIMONEN (1952). The mean annual, temperature ( ) is 3-4 C, in July C and in February 8--9 C. The average duration of the growing season (> 5 C) is about 160 days, beginning from about April 30th. The mean annual precipitation is mm, about one-half of which falls during the growing season and somewhat over one-third as snow. Spruce-dominated forests cover over one-half and pinedominated forests over one-third of the wooded area. Methods and princz:ples of soil mapping The soil classification system of AALTONEN et al. (1949) was used in the present survey. A key to the colours and other symbols in the maps is given in the appendix at the end of this article entitled»legend of Soil Map». A detailed description of the various soil types mentioned in Finnish soil survey work has been given by VUORINEN (1961) and a review of the properties of the cornmonest soil types by SILLANPÄÄ and URVAS (1966). The soil samples on cultivated fields were taken from three depths at each site: from the tillage layer, the subsurface soil and the subsoil. Similarly, soil samples on virgin peatland were taken from four depths. In sampling forest soil, four depths were generally investigated: the surface layer (A, horizon), the leaching horjzon (A2), the enrichment horizon (131) and the subsoil (C). The particle size distribution was determined by wet and dry sieving and by the pipette method, the organic matter by the bichromate method, and nitrogen by the Kjeldahl method. The major mineral nutrients were determined by the soil fertility method (VUORINEN and MÄKI-1.1E 1955), in which extraction is carried out with acid ammonium acetate (0.5 N CH3COOH, 0.5 N CH3COONI-14; ph 4.65). The results are expressed on an elemental basis as mgilitre of soil (Kulua et al. 1965). The soil ph was determined potentiometrically from a soil-water (1 : 2.5) suspension of an air-dry sample. Soil type distribution and land use Moraine soils comprise 74.3 per cent, silt soils 14.5 per cent and peat soils 7.1 per cent of the total land area. The forms of land use and distribution of soils among soil types are given in Table 3 and Fig. 4. Cultivated land constitutes 18 per cent of the total land area. About 54 per cent of fields are silt soils, 23 moraines, 13 Carex peat and 9 finesand soils. 18

21 The uncultivated land area consists mainly of moraine (till) soils, which, together with bare rock, account for 86 per cent of it. Peat soils, somewhat over half of which are Carex peats, cover about 6 per cent. Silt soils also make up about 6 per cent of the uncultivated area. The reserves of arable land amount to approximately hectares, 55 per cent of which are silt soils and nearly 30 per cent Carex-dominated peat soils. Theoretically, considering only the quality of the soils, the cultivated area could he increased from the present 18 per cent to about 27 per cent. In practice, however, hardly more than per cent can he utilized. Physical and chemical properties of soils Particle size distribution analyses were made from 197 samples (Appendix 1). The average values for the various soil types are given in Tables 4-5 and in Figs The commonest sorted soils are the silt soils, for which the average silt content (115 samples) is 58.8 per cent and clay content 29.6 per cent. The clay content and finer silt content increase from the northern to the southern parts of the area, while that of the coarser silt fraction decreases (Fig. 7). The mean values of ph, humus and nutrient contents for various soil types are given in Tables 6 and 7. These values for individual soil samples are available in the file of the library of the Department of Soil Science. The ph values for cultivated soils vary from 3.8 to 6.8 and.are somewhat lower in virgin soils ( ). Peat soils, in general, have a lower ph than mineral soils. With increasing depth, the acidity of virgin mineral soils decreases on the average by 0.7 ph units (Table 6 and Fig. 8). In cultivated mineral soils the trend is in the same direction but less rapid. The contents of exchangeable calcium in cultivated soils are 2-4 times as high as in virgin soils. The highest exchangeable calcium contents were found in cultivated clay, mould and Carex peat soils and the lowest in virgin sand and finesand soils. The highest contents of exchangeable potassium in cultivated soils were found in the surface layer of clay and silt soils. In virgin soils the potassium concentration in the humus layer was manyfold that of deeper mineral soil horizons. The concentration of readily soluble phosphorus in the surface layer of ali soils is obvious. Especially in virgin soils the P content of the humus layer (13-15 mg/l) differs considerably from that of the deeper horizons of coarse mineral soils ( mg/1). The same is true of the cultivated soils, although in these phosphorus is distributed throughout the depth of the ploughed layer, and the difference from the deeper horizons is only 2- to 4-fold. Humus and nitrogen determinations were made only from surface soil samples. En cultivated mineral soils the C/N ratio, an index of humus quality, varies from 11 to 29 (aver. 15). In mould soils this is 20 and in Carex peats 27. In virgin soils there is greater variation in this ratio, depending mainly on the type of peat. Carex peats have an average C/N ratio of 25 and Sphagnum-dominated peats 56. Technical use of land and plant husbanchy The whole mapped area falls in a rural district over 10 km north of the nearest city, Tampere. The use of land in the area, though not planned, has been relatively appropriate. The buildings are mostly situated on moraine hills, and the sorted finer mineral soils and better peat soils are used for agricultural purposes. The esker formations of the area are relatively small but provide sources of raw material for local building purposes. There are several places in the area where grey, red and black granites and some diorites are quarried commercially, even though on a small scale. A detailed description of the building stone production of this and the surrounding area has recently been published by AUROLA (1967). The climatic conditions of the arca are relatively favourable for Finland, even though the silty fields, which are common in the area, often suffer from drought in the early summer. In silt soils, sensitivity to drought and a tendency to surface crust formation are factors that limit successful growing of spring cereal crops, and therefore these soils are better suited for pasture, hay and winter cereals. The division of the cultivated area among some crops gives a general picture of the type of agriculture practis'ed in the area: grassland and cultivated pasture per cent, oats 22-24, barley 8-10, rye 3-4, spring wheat 2-4, winter wheat 1, potatoes 3-5, root crops 0.5 and summer fallow 1-2 per cent. Approximately 9 per cent of fields have tile drainage. 19

Annales Agriculturae Fenniae

Annales Agriculturae Fenniae Annales Agriculturae Fenniae 111111111111. Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Voi. 12, Suppl. 2 (Ghana: a.grogeologicae 27) journal of the Agricultural Researeh Centre Helsinki 1973 Annales Agriculturae

Lisätiedot

Annales Agriculturae Fenniae

Annales Agriculturae Fenniae Annales Agriculturae Fenniae Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja 11011***Vol. 5, Suppl. 2 *Journal of the Agricultural Research Centre ~Helsinki 1966 ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Muu", Annales Agriculturae Fenniae

Muu, Annales Agriculturae Fenniae Annales Agriculturae Fenniae Muu", Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 12, Suppl. 1 (Chartae agrogeologicae 26) journal of the Agricult-ural Rescarch Centre Helsinki 1973 Annales Agriculturae

Lisätiedot

ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE

ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja 1964 Supplementum 2 Vol. 3 Chartae agrogeologicae 2 Agrogeologisia karttoja 2 KERAVA NICKBY KALEVI VIRRI Maatalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE

ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja 1963 Supplementum 3 Vol. 2 Chartae agrogeologicae 19 Agrogeologisia karttoja 19 MALMI TUUSULA RAIMO ERVI() Maatalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Annales Agriculturae Fenniae

Annales Agriculturae Fenniae Annales Agriculturae Fniae Maataloud tutkimuskeskuks aikakauskirja Vol. 4, Suppl. 1 Journal of the Agricultural Research Ctre 1111111rk Helsinki 1965 AALES AGRICULTURAE FEIAE Maataloud tutkimuskeskuks

Lisätiedot

Annales Agriculturae Fenniae

Annales Agriculturae Fenniae Annales Agriculturae Fenniae Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 15, Suppl. 1 et 2 (Chartae agrogeologicae 28 et 29) Journal of the Agricultural Research Centre Helsinki 1976 Annales Agriculturae

Lisätiedot

Annales Agriculturae Fenniae

Annales Agriculturae Fenniae Annales Agriculturae Fenniae Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 10, Suppl. 1 (Chartae agrogeologicae 25) Journal of the Agricultural Research Centre Helsinki 1971 ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 14/83 RAIMO ERVIÖ Maantutkimusosasto Maaperäkarttaselitys ESPOO INK00 JOKIOINEN 1983 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 14/83 RAIMO ERVIÖ MaaperäkarttaselitYs

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 7 1979 RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN Leila Urvas ja L. Martti Jussila Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. 1 Tiedote n:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. 1 Tiedote n:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS r 1 Tiedote n:o 16 1982 JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v. 1980 Leila Urvas L Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS 31600 Jokioinen

Lisätiedot

Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A. Leila Urvas. Maaperäkarttaselitys Forssa. .11, Maatalouden tutkimuskeskus

Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A. Leila Urvas. Maaperäkarttaselitys Forssa. .11, Maatalouden tutkimuskeskus Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A Leila Urvas Maaperäkarttaselitys Forssa.11, Maatalouden tutkimuskeskus Leila Urvas Maatalouden tutkimuskeskus, Y mpäristöntutkimuslaitos, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

Annales Agriculturae Fenniae

Annales Agriculturae Fenniae Annales Agriculturae Fenniae Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 17, Suppl. 1 (Chartae agrogeologicae 30) Journal of the Agricultural Research Centre Helsinki 1978 Annales Agriculturae Fenniae

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 22/86 LEILA URVAS ja KALEVI VIRRI Maantutkimusosasto Maaperäkarttaselitys TURKU RYMÄTTYLÄ JOKIOINEN 1986 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 22/86 LEILA

Lisätiedot

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Happamuuskuormituksen ennustaminen valuma-aluetasolla Marie Korppoo ja Markus Huttunen 13.5.2019 Päämäärä

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote 9/88. Maaperäkarttaselitys LAHTI. RAIMO ERVIÖ ja ILPO HÄMÄLÄINEN Maantutkimusosasto

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote 9/88. Maaperäkarttaselitys LAHTI. RAIMO ERVIÖ ja ILPO HÄMÄLÄINEN Maantutkimusosasto MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 9/88 RAIMO ERVIÖ ja ILPO HÄMÄLÄINEN Maantutkimusosasto Maaperäkarttaselitys LAHTI JOKIOINEN 1988 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 9/88 RAIMO ERVIÖ

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 2/84 LEILA URVAS Maantutkimusosasto Maaperäkarttaselitys PORI HARJAVALTA JOKIOINEN 1984 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/84 LEILA URVAS Maaperäkarttaselitys.

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS =1,1111. Tiedote N:o KEMI - TORNIO Maaperäkarttaselitys. Leila Urvas

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS =1,1111. Tiedote N:o KEMI - TORNIO Maaperäkarttaselitys. Leila Urvas =1,1111 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS Tiedote N:o 14 1982 KEMI - TORNIO Maaperäkarttaselitys Leila Urvas Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTK1MUSLAITOS 31600 Jokioinen Tiedote N:o 14 1982

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)

Lisätiedot

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Metsätien kantavuuden mittaus Pudotuspainolaitteet Loadman ja

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari. VA K LA 41 Helsinki Rukkila Tit Helsinki 43 41 61 Pitäjännialci VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 579 Kuva 1. Cera-Tester

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS

JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS 316 Jokioinen Tiedote N:o 15 1982. -JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS Leila Urvas ISSN 357-9X TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7

Lisätiedot

Gap-filling methods for CH 4 data

Gap-filling methods for CH 4 data Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling

Lisätiedot

Arcticfood fromfinland

Arcticfood fromfinland Arcticfood fromfinland Rakennetaan arktisuudesta suomalais ruualle yhdessä tarina, joka tunnetaan maailmalla! Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -sem 25.10.2018 Eeva Heikkilä, Ruokatieto Taustaselvityksestä

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VAKOLA Zial Helsinki Rukkila Helsinki 43 41 61 Pitäjänmai VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 578 Test report Eii va 1. Presto-viljankost

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b I RAUTARUUKKI Oy I RAUTUVAARAN YlVlPÄ.RISTi-)N ALUEELLI- MALMINETSINTÄ NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 0/7b I 3.2. - 30.4.976 osa II -- TUTKIMUSALUE LAATIJA I JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. SlVlOY OU ma KARTTALEHTI

Lisätiedot

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit

Metsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit Metsänkasvatuksen biologiaa Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Pohjoinen havumetsävyöhyke Sataa

Lisätiedot

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The

Lisätiedot

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta

Lisätiedot

V : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS

V : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS _XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin

Lisätiedot

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

( ,5 1 1,5 2 km

( ,5 1 1,5 2 km Tuulivoimala Rakennukset Asuinrakennus Liikerak. tai Julkinen rak. Lomarakennus Teollinen rakennus Kirkollinen rakennus Varjostus "real case" h/a 1 h/a 8 h/a 20 h/a 4 5 3 1 2 6 7 8 9 10 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 6 Näkymä alueen

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK

Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista

Lisätiedot

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145 OX2 9 x N131 x HH145 Rakennuskanta Asuinrakennus Lomarakennus Liike- tai julkinen rakennus Teollinen rakennus Kirkko tai kirkollinen rak. Muu rakennus Allas Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat

Lisätiedot

sa Ammonium-, NO 3 - ja kokonaistyppilaskeuma vähentyivät sadeveden kulkiessa latvuskerroksen läpi kaikilla kuusi- ja mäntykohteilla lukuunottamatta U

sa Ammonium-, NO 3 - ja kokonaistyppilaskeuma vähentyivät sadeveden kulkiessa latvuskerroksen läpi kaikilla kuusi- ja mäntykohteilla lukuunottamatta U 4 3 Deposition on the forests and forest floor in 2000 Metsiin ja metsämaahan kohdistuva laskeuma vuonna 2000 Antti-Jussi Lindroos 1, John Derome 2, Kirsti Derome 2 and Kaarina Niska 2 1) Finnish Forest

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a , Tuulivoimahanke Layout 9 x N131 x HH145 Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 km 2 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Annales Agriculturae Fenniae

Annales Agriculturae Fenniae Annales Agriculturae Fenniae Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 17,2 Journa1 of the Agricultural Research Centre Helsinki 1978 Annales Agriculturae Fenniae JULKAISIJA PUBLISHER Maatalouden

Lisätiedot

Characterization of clay using x-ray and neutron scattering at the University of Helsinki and ILL

Characterization of clay using x-ray and neutron scattering at the University of Helsinki and ILL Characterization of clay using x-ray and neutron scattering at the University of Helsinki and ILL Ville Liljeström, Micha Matusewicz, Kari Pirkkalainen, Jussi-Petteri Suuronen and Ritva Serimaa 13.3.2012

Lisätiedot

Trends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland

Trends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland Trends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland Sakari Sarkkola 1, Harri Koivusalo 1, Ari Laurén 1, Pirkko Kortelainen 2, Tuija Mattsson

Lisätiedot

KIPSIN LEVITYS. Kipsin levityksessä huomioitavaa. Kipsin levitys ei ole sallittua

KIPSIN LEVITYS. Kipsin levityksessä huomioitavaa. Kipsin levitys ei ole sallittua KIPSIN LEVITYS Tässä analyysissa käytetään SAVE- hankkeessa kipsinlevitykseen käytettyjä kriteerejä. SAVE-hankkeessa testataan kipsinlevityksen vaikutusta fosforin valuntaan. Kipsin levitystä rajoittaa

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 8188 ILPO HÄMÄLÄINEN ja RAIMO ERVIÖ Maantutkimusosasto Maaperäkarttaselitys JYVÄSKYLÄ JOKIOINEN 1988 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 8/88 ILPO HÄMÄLÄINEN

Lisätiedot

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006 15.1.2007 Sivu 1 Työvoima- ja Syysvehnä Kevätvehnä Vehnä yhteensä Ruis elinkeinokeskus Höstvete Vårvete Vete totalt Råg Arbetskrafts- och Winter wheat Spring wheat Wheat total Rye näringscentral Ala Sato

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

HARJOITUS- PAKETTI A

HARJOITUS- PAKETTI A Logistiikka A35A00310 Tuotantotalouden perusteet HARJOITUS- PAKETTI A (6 pistettä) TUTA 19 Luento 3.Ennustaminen County General 1 piste The number of heart surgeries performed at County General Hospital

Lisätiedot

GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS. MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA

GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS. MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERAOSASTO MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA ALUSTAVA RAPORTTI KENTTAKAUTENA 1986 SUORITETU ISTA TUTKIMUKSISTA SEKA TALLOIN KERATTYJEN

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017 1 Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Juuso Koskinen Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kansikuva: Raivattua mäntymetsää

Lisätiedot

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla Kari Tiilikkala, Maan multavuuden hoito työpaja ja webinaari Kokemäki 07.03. 2018 1 www.suomenbiohiili.info/ Sisältö MIKSI hiilen

Lisätiedot

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 13.6.2013 19:42 / 1 Minimum

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS.. Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 77 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 9 99 VI- Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus, ph

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Annales Agriculturae Fenniae

Annales Agriculturae Fenniae Annales Agriculturae Fenniae Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Journal of the Agricultural Research Centre Vol. 26,1 Annales Agriculturae Fenniae JULKAISIJA PUBLISHER Maatalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 1 Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan ELY-keskus 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Kartat... 5

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 13/92. LEILA URVAS ja SEPPO HYVÄRINEN. Maaperäkarttaselitys LAPINLAHTI. Jokioinen 1992 ISSN

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 13/92. LEILA URVAS ja SEPPO HYVÄRINEN. Maaperäkarttaselitys LAPINLAHTI. Jokioinen 1992 ISSN MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 13/92 LEILA URVAS ja SEPPO HYVÄRINEN Maaperäkarttaselitys LAPINLAHTI Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 13/92 LEILA URVAS ja SEPPO HYVÄRINEN

Lisätiedot

Experiences of the first steps of the production of Andean pseudocereals in Finland

Experiences of the first steps of the production of Andean pseudocereals in Finland Experiences of the first steps of the production of Andean pseudocereals in Finland International Congress of Quinoa and Andean Grains November 14 and 15, 2013 National Agrarian University La Molina, Lima

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/84 LEILA URVAS JA SEPPO HYVÄRINEN Maantutkimusosasto Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa JOKIOINEN 984 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/84

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts TEST REPORT Nro VTT-S-04515-08 19.5.008 Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts Requested by: Hormex Oy TEST REPORT NRO VTT-S-04515-08 1 () Requested by Order Hormex Oy Linnanherrankuja

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot