PÄÄTÖS. Nro 234/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/14/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 234/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/14/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kivilammen maankaatopaikan laajentaminen, Jyväskylä ja Laukaa. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut PL Jyväskylä LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kivilammen maankaatopaikka sijaitsee Jyväskylän kaupungin Vaajakoskella Haapaniemen kylässä (406) noin 8 km Jyväskylän keskustasta koilliseen ja noin 3 km Vaajakosken keskustasta pohjoiseen Jyväskylän kaupungin omistamilla tiloilla Kaatokunta (2:446), Päivärinne (2:214), Saanila (2:215) ja Kivilammenpuisto (2:663). Maankaatopaikkaa on suunniteltu laajennettavaksi ottamalla käyttöön uudet alueet Laukaan kunnan puolella Leppäveden kylässä (406) sijaitsevilla Jyväskylän kaupungin omistamilla tiloilla Vaajakaato (5:50) ja Lisä-Vaajakaato (5:60). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti 4) kohta Ympäristönsuojelulaki 28 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 13 d) kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetus 5 kohta 13 d) Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa oleva ympäristölupa Kaavoitus Olemassa olevan maankaatopaikan osalta Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan (Dnro KSU-2008-Y-345/111) maankaatopaikan nykyiselle toiminnalle sekä vanhan yhdyskuntajätteen kaatopaikan maisemoinnille. Luvan mukaan maankaatopaikalle saa sijoittaa ensisijaisesti Jyväskylän kaupungin alueelta rakennustoiminnasta tulevia puhtaita ylijäämämaita sekä puhdasta sedimenttiä jäljellä olevan täyttötilavuuden puitteissa. Alueella voidaan lisäksi vastaanottaa keväisin ja syksyisin kotitalouksien puutarhajätettä ja hakettaa sitä. Kaatopaikalla voidaan myös suorittaa alueella luvan myöntämishetkellä olleiden kivien ja louheen murskausta. Alueella on voimassa lainvoiman saanut Keski-Suomen maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti Maakuntakaavassa ei ole nykyistä maankaatopaikkaa ja suunniteltua laajennusaluetta koskevia merkintöjä. Laajennusalueen länsipuolinen alue on merkitty virkistysalueeksi ja maankaatopaikan eteläpuolinen alue taajamatoimintojen alueeksi. Keski-Suomen vaihemaakuntakaavoissa tai -kaavaluonnoksissa ei ole merkintöjä hankealueen kohdalla. Nykyisen maankaatopaikan alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Vaajakoski-Jyskä osayleiskaava (kunnanvaltuusto ). Nykyinen maankaatopaikka on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja sen eteläpuolinen alue virkistysalueeksi (V). Jyväskylän kaupungin ehdotusvaiheessa olevassa yleiskaavassa alue kuuluu Halssila Vaajakoski virkistysalueeseen. Maankaatopaikan laajennusalue ulottuu Laukaan kunnan puolelle, jossa on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä, ja lainvoimaiseksi tullut Keski-Laukaan eteläosan yleiskaava. Yleiskaavassa laajennusalue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M) ja sen pohjoispuolinen Savumäen alue maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa lukuun ottamatta nykyisen maankaatopaikan eteläreunaa, joka on maankaatopaikan eteläpuolisen alueen tavoin merkitty ajantasa-asemakaavassa suojaviheralueeksi (EV). Suojaviheralueen ja Kivilammen asuinalueen välinen alue sekä Leppävedentien (seututie 638) itäpuolinen alue ovat puistoaluetta (VP). Hankealueelle ei ole suunniteltu yksityiskohtaisempaa maankäyttöä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Hankkeelle on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen arviointi (YVA- menettely) vuosina , ja siihen kuuluva arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomainen eli Keski-Suomen ELY-keskus on antanut YVAselostuksesta lausuntonsa Lausunnon mukaan arviointiselostus täyttää ympäristövaikutusten arvioinnista säädetyn lain asettamat

3 3 vaatimukset, ja arviointimenettely antaa hankkeesta vastaavalle hyvät edellytykset ympäristövaikutusten huomioon ottamiselle hanketta koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi lausunnossa tuodaan esille mm. seuraavia asioita: - Oleelliset hankkeen vaikutukset on tunnistettu. Tarkasteltavien vaikutusten alueellinen rajaus vaihtelee niiden tyypin mukaan. Suurin osa vaikutuksista kohdistuu hankealueelle, mutta jotkut, kuten liikenteen vaikutukset etäämmälle. - Maankaatopaikan suunnitelmallisella täytöllä ja maisemoinnilla voidaan edistää maankäytölle asetettujen tavoitteiden toteutumista toiminnan loppumisen jälkeen. - Kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa melutasot jäävät laadittujen mallinnusten mukaan valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) esitettyjen melutason ohjearvojen alapuolelle. - Maata saattaa kulkeutua Leppäveden tielle asti ajoneuvojen renkaissa. - Suotovesien vaikutuksiin liittyy epävarmuutta, joka johtuu siitä, ettei vanhalle kaatopaikalle aikanaan vietyjen jätteiden määrästä ja laadusta ole tarkkaa tietoa. Vanhan kaatopaikan sisäisen veden laadusta ja yksityisten kaivojen veden laadusta on kuitenkin melko paljon tutkimustietoa, jota on kerätty lisää tämän arviointityön aikana. - Leppävedentien ja siltä maankaatopaikka-alueelle johtavan risteysalueen kohdalla ja tarvittaessa muuallakin voitaisiin harkita mahdollisuutta alentaa liikennöinnin aiheuttamia melutasoja rakentamalla meluvalleja. Liikenteen asutukselle aiheuttamien haittojen kannalta kuorma-autojen liikennöintiajoilla on suuri merkitys. Siksi tulisi harkita, voidaanko nykyisiä liikennöintiaikoja pienentää. Kaunisharju/Kivilampi-risteys on hankkeen tärkeä risteys. Voitaisiin harkita, parantaisiko lisähidaste risteyksen turvallisuutta tai nopeusrajoituksen ulottaminen nykyistä pidemmälle matkalle. Kevyen liikenteen turvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla Leppäveden tielle keskisaarekkeita suojateille. - Suoalueen, jolla on ollut merkitystä vesimääriä tasaavana ja kiintoaineita pidättävänä, ottaminen läjityskäyttöön tulee kompensoida riittävällä laskeutusaltaiden mitoituksella. Tiedotus toiminnasta ja seurantatuloksista on myös tärkeää lähiasukkaiden kannalta. - Käytön tarkkailussa on tärkeää kuormaajien, kuljettajien ja vastaanottajien aistinvarainen havainnointi, jolla voidaan ensi vaiheessa varmistaa alueelle tulevien maamassojen puhtautta. Riskinä ovat myös läjitysalueelle kuulumattomat pilaantuneet maat. Niiden torjumiseksi epäilyksen alaisissa tilanteissa on tärkeää keskeyttää kuljetukset sijoituskelpoisuuden tarkemman selvittämisen ajaksi. Toiminnan suurimmaksi riskiksi on arvioitu polttoainevuodot, joita voidaan estää asianmukaisilla säiliöillä sekä varaamalla alueelle imeytysmateriaalia. Myös täytön penkereiden sortuminen on mahdollista.

4 4 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Topografia, maa- ja kallioperä Kaatopaikka-alue ympäristöineen on mäkistä maastoa, jonka korkeus vaihtelee tasosta +81,0 m tasoon +158,0 m. Alueen kallioperä on pääosin graniittia, joka kuuluu Keski- ja Länsi-Suomen kaarikompleksiin. Hankealueen pohjoispuolella esiintyy kvartsidioriittia ja eteläpuolella granodioriittia. Itäpuolella kallioperä on porfyyristä graniittia ja granodioriittia. Nykyinen maankaatopaikka sijaitsee osittain kiinteällä peruskallion reunalla, jota peittää noin 1 2 metrin paksuinen karkeahko hyvin vettä läpäisevä hiekka- ja sorainen moreenikerros. Yli 50 % nykyisestä maankaatopaikasta sijoittuu suoalueelle. Uuden käyttöön otettavan alueen länsiosa sijoittuu suoalueelle ja pohjoisosa moreenialueelle. Kaatopaikalta suotautuu runsaasti vettä johtuen maa- ja kallioperäolosuhteista sekä osin vanhan jätetäytön riittämättömästä peittämisestä ja tiivistyksestä. Suoalueelle sijoittuvalla laajennusalueella ei ole suoritettu pohjatutkimuksia. Nykyisen maankaatopaikan länsipuoliselta suoalueelta eli suunnitellulta laajennusalueelta on tutkittu raskasmetalleja syksyllä 1986 yhdestä havaintopisteestä. Sinkin ja lyijyn pitoisuudet ylittivät maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa nykyisin käytettävän (valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007) kynnysarvon, mutta alittivat alemman ohjearvon. Pohjavesi ja sen tila Lähin pohjavesialue on Seppälänkankaan I luokan pohjavesialue (nro ), joka sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä alueen länsipuolella. Nykyisen maankaatopaikan on arvioitu sijoittuvan pohjaveden purkautumisalueelle. Pohjaveden on arvioitu esiintyvän noin 1 3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Soistuneilla alueilla pohjavesi esiintyy usein lähellä maanpinnan tasoa. Pohjaveden virtaus maaperässä noudattelee maaston luontaista topografiaa. Kaatopaikkavesien kulkeutumisen vanhasta jätetäytöstä ympäristöön ja pohjavesiin on arvioitu olevan hyvin todennäköistä. Pintavedet ja niiden tila Hankealue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Leppäveden-Kynsiveden alueella (14.3), Leppäveden alueen (14.31) Autiojoen valuma-alueella (14.312). Autiojoki ja Leppävesi kuuluvat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa Leppävesi kuuluu Leppäveden-Kynsiveden alueeseen, jolla syntyy fosforikuormitusta noin 53 t/a ja typpikuormitusta noin t/a. Luonnon huuhtouman osuus alueen fosforikuormituksesta on runsas viidennes ja typpikuormituksen hiukan alle 30 %. Alueen fosfori- ja typpikuormituksesta noin 55 % tulee

5 5 hajakuormituksesta. Leppäveden-Kynsiveden suurin kuormittaja on maatalous. Lähimmät pintavedet ovat laajennusalueen länsireunalta alkava, Luhtalanpuroon yhtyvä Kivilammen puro, lounaispuolella reilun 200 m päässä sijaitseva Kivilampi sekä itäpuolella noin 400 m päässä sijaitseva Leppäveden Mustalahti. Kivilammen rannalla 300 m kaatopaikasta lounaaseen on yleinen uimaranta. Kivilammen veden hygieeninen laatu oli vuonna 2011 erinomainen. Kaikkien tutkittujen parametrien tulokset olivat alle 10 pmy/100 ml. Leppäveden laatu, kalasto ja kalastus Leppävesi luokitellaan suuriin vähähumuksisiin järviin. Järven hydromorfologinen tila on hyvä eli järvi ei ole voimakkaasti muutettu. Leppäveden ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Vesienhoidon tavoitteena on Leppäveden osalta hyvän tilan säilyminen. Tavoitetilan säilyminen on pintaveden toimenpideohjelman mukaan turvattu nykyisin keinoin. Erityistavoitteena Leppävedellä on raakaveden laatuvaatimus. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan Leppäveden vesi voidaan luokitella lievästi humuspitoiseksi tai humuspitoiseksi ja se on ollut pääosin kirkasta tai vain lievästi sameaa. Ravinnepitoisuuksiensa perusteella Leppäveden vesi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan Leppävedessä esiintyy alkuperäisinä ja omavaraisina lajeina ahventa, haukea, kuoretta ja säynävää. Lisäksi Leppävedessä on istutuksin tuettu muikkukanta ja sinne on siirretty jokirapua. Kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan Leppäveteen on istutettu harjusta, haukea, järvitaimenta, kuhaa, muikkua ja siikaa. Leppäveden kalastusalueella kalastettavista lajeista tärkeimpiä ovat ahven, hauki, järvilohi, kuha ja taimen. Autiojoen veden laatu, kalasto ja kalastus Autiojoen vesi voidaan luokitella lievästi humuspitoiseksi tai humuspitoiseksi. Ravinnepitoisuuksiensa perusteella Autiojoen vesi on rehevää tai erittäin rehevää. Vihtiälän osakaskunnan mukaan Autiojoki ei sovellu kalastukseen mm. kapeutensa vuoksi. Kalastus on Autiolahdessa kalastusta mm. verkoin ja katiskoin. Viehekalastus on lisääntynyt viime aikoina. Autiolahdesta saadaan ahventa haukea, kuhaa, siikaa ja särkeä. Kuhaa on istutettu Autiolahteen osakaskunnan toimesta. Nykyisin Autiolahteen ei tehdä enää velvoiteistutuksia. Autiojoessa on aiemmin tavattu jokirapua. Kivilammen puro ja sen laatu Maankaatopaikan alapuolisessa ojassa ja Kivilammen purossa sähkönjohtavuus, ammoniumtyppipitoisuus, rautapitoisuus, kiintoainepitoisuus sekä kemiallinen hapenkulutus ovat ainakin ajoittain olleet koholla. Veden sameus ja väri ovat vaihdelleet suuresti eri tarkkailukerroilla.

6 6 Luonnonsuojelualueet ja luontoarvot Nykyisellä tai suunnitellulla maankaatopaikka-alueella ei ole luonnonsuojelukohteita tai -alueita, joilla olisi merkittäviä luonnonsuojeluarvoja. Lähin arvokkaaksi luontokohteeksi määritelty alue, Kivilammen takametsä sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä. Alue on liitooravan elinympäristöä. Lähin luonnonsuojelualue, Saarnivuorten yksityinen luonnonsuojelualue (YSA206020), sijoittuu hankealueesta noin kaksi kilometriä luoteeseen, Ankeriasjärven rannalle. Lähin Natura-alue, Kanavuori-Koskenvuori (FI ) sijaitsee noin kaksi kilometriä hankealueelta kaakkoon. Kasvillisuus Olemassa olevan kaatopaikka-alueen kasvillisuus on nuorta puuta ja vesakkoa. Suunniteltu laajennusalue sijoittuu pääosin suolle, joka kasvaa nuorehkoa sekametsää ja nuorta kuusta. Suoalueelle on muodostunut turpeennoston vuoksi suohautoja. Laajennusalueen pohjoisosassa on pienialainen metsälaikku, jossa puusto on varttuneempaa. Hakemukseen liitetyn YVA-menettelyn yhteydessä laaditun luontoselvityksen mukaan alueella on seuraavat uhanalaiset luontotyypit: - mustikkakangaskorpi (VU) - metsäkortekorpi (EN) - mustikkakorpi (VU) ojitusten muuttama - ruohokorvet (VU) ojitusten muuttama Lisäksi alueella ovat seuraavat silmälläpidettävät (NT) luontotyypit: - havumetsävyöhykkeen kangasmainen latvapuro (alueellisesti VU) ja - kostea keskiravinteinen lehto. Em. luontoselvityksen mukaan myös alueelta lähtevä puro oli lähes luonnontilainen lukuun ottamatta siihen yhdistyviä ojia, ja siten metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. YVA-menettelyn yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä suositellaan alueen pohjoisosan korpialueen sekä em. puron lähtöalueen säästämistä. Korpialue voisi toimia myös ekologisena käytävänä liito-oravan elinalueiden välillä. Lisäksi ELY-keskus on maastokäynnillä arvioinut maankaatopaikan lounais-, länsi- ja luoteispuolella esiintyvien em. valtakunnallisesti uhanalaisiksi luokiteltuja korpisuoluontotyyppejä (metsäkortekorpi, mustikkakangaskorpi, mustikkakorpi sekä ruoho- ja heinäkorpi) nykytilaa ja suojelutarvetta. Maastokäynnin perusteella maankaatopaikan lounais- ja länsipuoliset luontotyypit ovat vahvasti muuttuneita ja näiden luontotyyppien edustavuus on pahoin heikentynyt ja suojeluarvo siten vähäinen. Maankaatopaikan pohjois-luoteispuolella kangasmetsän soistuneessa painanteessa sijaitseva metsäkortekorpimustikkakangaskorpilaikku on puolestaan vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltainen mutta kuivahtanut ja varsin pienialainen. Koska lisäksi alueen puusto on nuorehkoa talousmetsää, voidaan näiden korpiluontotyyppien edustavuutta pitää heikentyneenä ja siten luontotyyppien uhanalaisuudesta huolimatta suojeluarvoltaan vähäisenä.

7 7 Linnut ja eläimet YVA-menettelyn yhteydessä kesällä 2012 tehdyillä kartoituskäynneillä havaittiin korkea linnustotiheys, mutta ei merkittäviä linnustollisia arvoja. Pyy ja käki tavattiin selvitysalueen pohjoisosan korpialueen reunalla rinnemetsissä, tiltaltti ja palokärjen syönnösjäljet länsiosan korpi- ja lehtokuviossa. Pyy ja palokärki ovat EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja. Pyy on Keski-Suomessa tavallinen laji. Käki ja tiltaltti on luokiteltu viimeisimmässä uhanalaisluokituksen tarkastelussa elinvoimaisiksi. Kartoituskäynneillä selvitysalueella ei tehty havaintoja viitasammakoista eikä liito-oravan oleskelusta. Lähin liito-oravan elinympäristö sijaitsee hankealueesta noin 200 metriä länteen, Kivilammen pohjoispuolisella metsäalueella. Liito-oravaa tavataan myös kahdesta erillisestä alueesta koostuvalla Saarnivuorten luonnonsuojelualueella Ankeriasjärven länsipuolella sijaitsevan metsäalueen lounais- ja koillisosissa. Asustus ja rakennettu ympäristö Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 170 metriä hankealueesta etelään, Kivilammen asuinalueella. Etäisyys suunnitellulle uudelle alueelle on noin 330 metriä. Alle yhden kilometrin etäisyydellä sijaitsee yhteensä noin 250 vakituista asuinrakennusta ja 15 vapaa-ajan asuntoa. Laukaan kunnan puolella lähimmät asuin- ja vapaa-ajanrakennukset sijoittuvat noin metriä hankealueesta koilliseen. Nykyisen maankaatopaikan ja laajennusalueen eteläpuolitse, Kivilammen ja Kivilammen asuinalueen pohjoispuolitse, kulkee ulkoilureitti. Noin 1,7 km etäisyydellä hankealueesta, Janakassa, sijaitsee koulu ja päiväkoti. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai muinaisjäännöksiä. Lähin rakennettu kulttuuriympäristö on noin 2,5 km päässä sijaitseva Vaajakosken teollisuusympäristö. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Alueen merkittävin melulähde on Leppävedentie (st 638), joka kulkee hankealueen itäpuolella. Lisäksi hankealueen länsipuolella kulkee Luhtalantie. Tieyhteys hankealueelle tulee koillisen suunnasta Leppävedentieltä.

8 8 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta ja sen muutoksesta Suunnitelmien mukaan maankaatopaikka sekä sen lakialue laajenevat luoteeseen. Täyttö korotetaan tasoon +158,5 m (N2000), joka vastaa maankaatopaikan pohjoispuolisen Savumäen laen tasoa. Olemassa olevan täyttösuunnitelman mukainen täyttötaso on enimmillään noin +150,5 m (N2000). Laajennusalueen pinta-ala on noin 6,1 ha, jolloin maankaatopaikan yhteispinta-ala tulee olemaan noin 12 ha. Vanha kaatopaikka Kivilammen kaatopaikka otettiin käyttöön teollisuuden kaatopaikkana vuonna 1959 ja se toimi yhdyskuntajätteen kaatopaikkana 1960-luvun lopulta vuoteen 1992, jonka jälkeen se on toiminut maankaatopaikkana. Kaatopaikalle sijoitettiin alkuaikoina erilaisia teollisuusjätteitä ja mm. poltettiin nykyisin vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia jätteitä. Alueelle tuotiin myös myöhemmin yhdyskuntajätteen ohella mm. lietteitä, erityisjätteitä ja vaarallisia jätteitä. Kaatopaikalla on ollut käytössä lietealtaita, jotka on nykyisellään peitetty. Kaatopaikalla on myös mm. kompostoitu sahateollisuuden kloorifenolipitoisia maita ja vastaanotettu mm. hyötykäyttöön ohjattavaa puutarhajätettä ja energiapuujätettä. Vanhaa kaatopaikkaa käytettiin ja hoidettiin silloisten normien ja käsitysten mukaan. Puutteellisesta hoidosta johtuen jätetäyttö on jäänyt kunnolla tiivistämättä ja sadevedet ovat päässeet imeytymään jätetäyttöön muodostaen jätetäytön sisäistä vettä ja jätetäytöstä suotautuvaa suotovettä. Kaatopaikan suotovesivaikutukset ovat YVA:n arviointiselostuksen mukaan olleet nähtävissä jätetäytöstä purkautuvana likaantuneena suotovetenä. Toiminta Alueella käsiteltävien ainesten määrä ja laatu Vuonna 2009 Kivilammen maankaatopaikalle ajettiin maita noin 3700 t ja vuonna 2010 yli t. Vuonna 2011 maata ajettiin noin m 3 itd ja vuonna 2012 noin m 3 itd. Olemassa olevan maankaatopaikan maksimikapasiteetti saavutetaan vuoden 2013 aikana. Jatkossa maata arvioidaan ajettavan noin m 3 vuodessa, jolloin laajennetun maankaatopaikan kokonaiskapasiteetti saavutetaan arviolta vuonna Toiminta voi myös jatkua pidempään, mikäli muita maankaatopaikkoja saadaan käyttöön tai ylijäämämaita voidaan hyödyntää enenevissä määrin. Alueelle otetaan vastaan rakennustoiminnassa syntyviä pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia. Alueelle tuotavat massat koostuvat hyötykäyttöön kelpaamattomista hienojakoisista koheesiomaalajeista (savi tai siltti), moreenista sekä kivistä ja lohkareista. Ylijäämämaiden lisäksi alueella varaudutaan puhtaiden sedimentin vastaanottoon.

9 9 Alueelle voidaan vastaanottaa maita ja sedimenttejä, joiden haittaainepitoisuus on yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvon, mutta alle alemman ohjearvon. Aluetta voidaan käyttää rakentamiseen soveltuvien maamassojen, kuten murskeen, lyhytaikaisena välivarastona. Hyödynnettävät maamassat varastoidaan omille varastoalueilleen. Alueelle ei tuoda kantoja eikä hyötykäytettäviä kiviä tai lohkareita tai puutarhajätettä. Alueella ei käsitellä eikä jalosteta maa-aineksia. Vastaanottotoiminta Alueelle tuotavien kuormien vastaanotto tapahtuu sisääntulotien päässä, jossa kirjataan kuormaluvut, kuorman tilavuus sekä tuoja. Tarkistuksen sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen kuormat ohjataan edelleen läjitys- tai varastointialueelle. Maankaatopaikka on avoinna arkisin (maanantaista perjantaihin) klo 7 20, vaikka yleensä kuormia tuodaan alueelle virka-ajan puitteissa. Aukioloajan ulkopuolella alueella ei vastaanoteta kuormia. Leppäveden tieltä käännyttäessä on tien varressa opastuskyltti, jossa on esitettynä mm. aukioloajat, ja ylempänä tulotiellä portti, joka on avoinna vain vastaanottotoiminnasta vastaavan henkilön ollessa paikalla. Jokaisen kuorman kohdalla selvitetään, mistä tuotavat maa-ainekset ovat peräisin. Pilaantuneilta tai pilaantuneiksi epäillyiltä alueilta tuotavien maaainesten ja sedimenttien sijoituskelpoisuus maankaatopaikalle osoitetaan etukäteen pilaantuneisuustutkimuksissa saatavien haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Alueelle tuotavien ylijäämämaiden laatu varmistetaan massojen alkuperäseurannalla ja sijoitusseurannalla. Alueelle tehdyn tarkastuskäynnin ( ) yhteydessä kävi ilmi, että Kivilammelle tuotavia kuormia ei ole ollut tarpeen käännyttää takaisin siitä syystä, että ne olisivat sisältäneet sellaisia aineksia, joiden vastaanottoa ei ole ympäristöluvassa sallittu. Kuorman läjityspaikka kirjataan sijoitusseurannassa, jotta kuorman paikallistaminen on mahdollista myös jälkikäteen. Myös alueelle mahdollisesti tuotava sedimentti läjitetään suunnitelmallisesti. Täyttötasot ja -tilavuus Maankaatopaikka tulee olemaan korkeimmillaan nykyisen läjitysalueen keskiosan ja luoteisreunan luiskan yläreunan välisellä alueella +158,5 m. Täyttöalueen koillisreunassa täyttötaso laskee laelta reunoja kohti kaltevuudessa 1:20 ollen ennen reunaluiskia noin tasossa +155,0 m. Täyttöalueen länsireunassa täyttötaso laskee laelta reunoja kohti ensin kaltevuudessa 1:20 ja sitten kaltevuudessa 1:5 ollen ennen reunaluiskia noin tasossa +144,0 m. Täytön reunoilla luiskakaltevuus on 1:3. Laajennuksen ja korotuksen myötä maankaatopaikan täyttötilavuus on nykytilanteesta noin m 3 rtr. Nykyisen maankaatopaikan kokonaistäyttömääriä ei tiedetä, ympäristölupakäsittelyn yhteydessä vuonna 2009 on arvioitu täyttötilavuutta olevan jäljellä noin m 3. Täyttötekniikka Kuormien tyhjennys läjitysalueelle tapahtuu matalana päätypengertäyttönä tai, mikäli täyttöalue ei kanna ajoneuvoja, kuormat tyhjennetään kantavalta maapohjalta, josta ne työnnetään työkoneella täyttöön. Täytön tiivistys tapahtuu ajamalla täyttöalueen päällä useaan kertaan ajoneuvoilla ja

10 10 työmaakoneilla. Täyttö tapahtuu järjestelmällisesti täyttösuunnitelman mukaisesti. Täyttö rakennetaan kerroksittain siten, ettei täyttöalueelle muodostu vettä kerääviä painanteita. Kulloinkin käytössä oleva täyttöalue merkitään maastoon reunatolpilla. Täyttökerrosten liukumien ja sortumien estämiseksi vesi-, siltti- ja savipitoisten täyttömaakerrosten väliin sijoitetaan karkeampia kerroksia. Maisemointi ja suojavyöhyke Läjitysaluetta maisemoidaan sitä mukaa, kun se saavuttaa täyttökorkeutensa, ottaen kuitenkin huomioon liikenteen sujuvuus alueella. Kun maisemointi toteutetaan nopeasti kunkin täyttövaiheen päätyttyä, ei koko läjitysalue ole samanaikaisesti työmaana eikä maisema keskeneräisenä. Maisemointi käsittää alueen lopullisen muotoilun ja lopullisen käyttötarkoituksen mukaisen pintarakenteen. Maisemoinnin tarkoituksena on myös alueen saattaminen sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Täytön pintakerros (noin 0,5 m) tehdään aineksista, jotka eivät sisällä suuria kiviä, kantoja tms. Mahdollisuuksien mukaan pintaan laitetaan kasvukerrokseksi noin 0,2 m alkuperäisen kangasmaan mukaista kivetöntä moreenia tai hiekkaa, täyttöalueen laajetessa poistettavia pintamaita tai muita soveltuvia maa-aineksia. Alue metsitetään männyntaimilla. Istutusta voidaan täydentää koivun ja kuusen taimilla ympäristön puustoa mukaillen. Taimet istutetaan täyttöalueen pintakerrokseen istutusputkella metsäpuun paakkutaimina. Tarvittaessa maisemointia varten voidaan laatia erillinen vihersuunnitelma. Metsityksen lisäksi mahdollisiksi alueen jälkikäyttömuodoiksi on YVA-menettelyn yhteydessä esitetty virkistyskäyttöä kuten pulkkamäkeä ja hiihtomaata tai lumenkaatopaikkaa lähiympäristön käyttöön. YVA:n arviointiselostuksen mukaan naapuritiloja vasten jätetään vähintään 20 metriä leveä suojavyöhyke. Kemikaalit ja polttoaineet Toiminnassa varastoidaan työkoneiden polttoaineita maanpäällisissä säiliöissä enintään 2 m 3 kerrallaan. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä tai säiliön tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla varustetuissa säiliöissä. Säiliöt on varustettu ylitäytön- ja laponestolla. Polttoaineita säilytetään alueella vain työmaatoimintojen aikana. Säiliöiden läheisyyteen varataan imeytysainetta mahdollisten vahinkojen varalle. Vesien keräily ja käsittely Osa maanläjitysalueen pintavesistä suotautuu täyttömaahan ja vanhaan jätetäyttöön, osa valuu pintavaluntana läjitysaluetta ympäröiviin ympärysojiin. Hakemuksen mukaan laajennetulla maankaatopaikalla muodostuu suoto- ja hulevesiä noin m 3 vuodessa. Täyttöalueelta tulevat vedet kootaan ympärysojilla ja johdetaan hallitusti laskeutusaltaan ja yhden purkupisteen kautta kaatopaikan alapuoliseen Kivilammen puroon, johon pintavedet nykyisin ohjataan suoalueen läpi. Vedet käsitellään laskeutusaltaassa ennen maastoon johtamista. Laskeutusallas rakennetaan ennen kuin läjitys laajennusalueelle aloitetaan. Kivilammen puroa ja edelleen Luhtalanpuroa pitkin vedet virtaavat Luhtalammen suuntaan kiertäen Luhtalammen ja yhtyen sen jälkeen Leppäveden Mustalahteen laskevaan Autiojokeen. Purkureitin pituus on noin 4 km.

11 11 Liikenne Kivilammen kaatopaikan laskupuro ohjattiin nykyiseen uomaansa vuonna Tavoitteena oli hidastaa kaatopaikan valumavesien virtaamaa ja pidentää haitta-aineiden suotautumismatkaa tukkimalla kaatopaikalta tuleva laskuoja ja kaivamalla poikittaisoja, vaikkakin suotautumismatka jäi melko lyhyeksi. Suoalueelle turpeennoston seurauksena muodostuneet suohaudat ovat toimineet veden tasausaltaina. Ajo nykyiselle maankaatopaikalle ja suunnitellulle laajennusalueelle tapahtuu nykyistä maankaatopaikalle johtavaa, noin 800 m pitkää tieyhteyttä pitkin Leppävedentieltä (seututie 638). Valtaosa tulevasta liikenteestä tulee hankealueelle Leppävedentieltä etelän eli Vaajakosken suunnasta ja edelleen Vaajakosken moottoritietä (valtatie 4) lännestä eli Jyväskylän keskustan suunnasta. Liikennettä alueelle on arkisin klo Liikenteestä suuri osa ajoittuu touko-syyskuulle (63 %), jolloin raskaita ajoneuvoja arvioidaan liikennöivän 240 vuorokaudessa (meno-paluu). Koko vuoden keskimääräinen raskaiden ajoneuvojen liikennemäärä on 160 vuorokaudessa (meno-paluu). Lisäksi hankealueelle suuntautuu henkilöautoliikennettä arviolta 5 10 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. YVA-selostuksen mukaan hankealueelle on vuosina tuotu maamassoja noin t vuodessa, minkä perusteella alueelle olisi nykyisin raskasta liikennettä keskimäärin arviolta ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakemuksessa on esitetty, että hyödyntämiskelvottomien maamassojen käsittelylle ei ole vaihtoehtoista tapaa. Toiminnassa käytettävät koneet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN, YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Pintavedet Kivilammen täyttöalueen alapuolisia vesiä on tarkkailtu melko säännöllisesti vuodesta 1976 lähtien. Näytteenottopaikkoina ovat tuolloin olleet noin 500 m kaatopaikan alapuolella oleva Kivilammen puro sekä Luhtalammen jälkeinen Autiojoki. Kivilammen puron tarkkailupistettä on siirretty vuonna 2010 lähemmäksi kaatopaikkaa, jotta puroon laskevien puhtaiden vesien vaikutus vähenisi.1970-luvulla kaatopaikka on aiheuttanut alueella huomattavaa vesistökuormitusta, tarkkailutulosten perusteella kaatopaikalla on ollut vuodesta 1989 lähtien vaikutuksia sen välittömässä läheisyydessä oleviin alapuolisiin vesistöihin. Maankaatopaikan alapuolisessa ojassa ja Kivilammen purossa sähkönjohtavuus, ammoniumtyppipitoisuus, rautapitoisuus, kiintoainepitoisuus sekä kemiallinen hapenkulutus ovat ainakin ajoittain olleet koholla. Veden sameus ja väri ovat vaihdelleet suuresti eri tarkkailukerroilla. Vuonna 1995 on todettu, etteivät orgaanisen aineen määrä ja ravinnepitoisuudet Autiojoessa enää poikkea juuri lainkaan normaalien valumavesien arvoista. Ainoastaan fosforipitoisuus on ollut Autiojoessa lievästi koholla. Hakemuksessa ja YVA-selostuksessa esitetyn mukaisesti maankaatopaikan vaikutus Leppäveden veden laatuun on hyvin vähäinen.

12 12 Myös laajennuksen jälkeen vaikutukset tulevat ilmenemään kiintoaine- ja ravinnekuormituksena sekä orgaanisen aineen määränä. Kuormituksen vaikutukset rajoittuvat kuitenkin vain maankaatopaikan pintavesien purkureitin alkuosan ojiin ja puroihin. Vuonna 2008 otetun tarkkailunäytteen kloridipitoisuuden perusteella kaatopaikan suotovedet purkautuvat ainakin osittain Luhtalanpuron purkupisteen kautta. Näytteen ammoniumtypen ja raskasmetallien pitoisuudet olivat kuitenkin kaatopaikan suotovesille alhaisia. Näytteenottohetken alhaisen virtaaman perusteella valtaosa kaatopaikan suotovesistä todennäköisesti purkautuu jotakin muuta kautta ympäristöön. Maankaatopaikan vesissä ei ole vuosien tutkimuskerroilla havaittu mineraaliöljyjä tai haihtuvia hiilivetyjä. Vesiin kohdistuvia haittoja tullaan jatkossakin tarkkailemaan säännöllisesti. Vuonna 2009 annetun ympäristölupapäätöksen mukaisesti pintavesiä tarkkaillaan nykyisellään kahdesti vuodessa kahdesta pisteestä: Kivilammen purosta ja kaatopaikan alapuoliselta suoalueelta. Alueen vesijärjestelyrakenteita kehittämällä, mukaan lukien laskeutusallas, saadaan hallittua paremmin alueelta suotautuvia vesiä sekä erityisesti suotautuvan veden kiintoainepitoisuutta. Myös täyttöalueen maisemointitoimet vähentävät lähtökohtaisesti sadevesien imeytymistä jätetäyttöön ja muodostuvien suotovesien määrää. Kaatopaikan täyttökorkeuden nostaminen lisää alueella sijaitsevan vanhan kaatopaikan jätetäyttöön kohdistuvaa kuormaa. Tämän seurauksena vanhan jätetäytön puristuminen voi aiheuttaa jätetäytön sisäisen veden liikkeellelähtöä ja vaikutusta alueelta purkautuvien vesien laatuun ja määrään. Maaperä, pohjavesi sekä jätetäytön sisäinen vesi Maankaatopaikkatoiminnasta ei hakemuksen mukaan aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen, mutta vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka voi edelleen kuormittaa lähialueen maaperää ja pohjavesiä. Vanhan kaatopaikan sisäisen veden laadun on joidenkin tekijöiden osalta todettu ylittävän talousveden laatuvaatimukset tai -suositukset, mutta kaatopaikkavedeksi se on laimeaa. Kaatopaikan sisäisen veden laatua on tutkittu vuosina Jätetäytön sisäinen vesi on tutkimusten perusteella matalalla. YVA:n arviointiselostuksen mukaan vanhan kaatopaikan vaikutus näkyy typpiyhdisteiden määrässä. Myös sisäisen veden raskasmetalli-, rauta- ja kloridipitoisuudet ovat kohonneet ja vedessä on havaittu AOX-pitoisuuksia. Typpipitoisuutta lukuun ottamatta sisäisen veden laatu ei ole tyypillistä voimakkaasti likaantunutta kaatopaikan sisäistä vettä. Täyttökorkeuden kasvaessa myös vanhaa jätetäyttöä peittävän tiiviin maakerroksen paksuus kasvaa, jolloin sadeveden imeytyminen jätetäyttöön vähenee edelleen ja vastaavasti muodostuvan suotoveden määrä pienenee. Vanhan jätetäytön puristuminen voi toisaalta aiheuttaa jätetäytön sisäisen veden liikkeellelähtöä ja vaikutusta alueelta purkautuvien vesien laatuun ja määrään. Kivilammen vanha jätetäyttö sijoittuu kantavalle moreenialueelle, joten painumia pohjamaahan ei ole odotettavissa. Vanhan jätetäytön on todettu tiivistyneen vuosien saatossa ylijäämämaiden läjittämisen myötä, mikä

13 13 vähentää sadevesien imeytymistä jätetäyttöön. Nykyisen maanläjitysalueen länsi- ja eteläosat sijoittuvat pääosin suoalueelle, jossa merkittävimmät painumat ovat tapahtuneet vuosien saatossa, eikä alueelle tuotavien ylijäämämaiden arvioida lisäävän oleellisesti painumia. Vähäisistä suotovesivaikutuksista johtuen nykyisellä maankaatopaikka-alueella tapahtuvan ylijäämämaiden läjityksen pohjavesivaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Ylijäämämaiden läjityksen aloittaminen osittain turvealueelle sijoittuvalla maankaatopaikan laajennusalueella aiheuttaa turpeessa painumia, joiden seurauksena suoalueelta purkautuu vettä alueen pintavesiin ja suotautuu edelleen pohjaveteen. Nykyiset pintaveden laatutulokset eivät anna viitteitä siitä, että pohjaveden laatu heikentyisi läjitysalueen laajennuksen vaikutuksesta. Maankaatopaikan laajennuksella ei arvioida olevan vaikutusta yksityisten kaivojen antoisuuteen. Suotovesi- ja painumatarkastelun perusteella kaivojen vedenlaadun ei myöskään ennakoida heikentyvän nykyisestä. Maaperäkartan perusteella maankaatopaikan ja kaakkoispuolella sijaitsevien yksityisten kaivojen välissä esiintyy kalliokynnys, jolloin ei ole todennäköistä, että toiminta vaikuttaisi kyseisten kaivojen vedenlaatuun. Vanhan kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevien kaivojen vedenlaatua on tutkittu vuosina 1980, 1987, 1994 ja Vuonna 1980 vedenlaadun on todettu olevan päänsääntöisesti hyvä, eikä vuonna 1987 likaantumista havaittu. Vuonna 1994 otetuissa näytteissä on yhdessä kuilukaivossa havaittu arseenia, yhdessä kaivossa kohonnut nikkelipitoisuus ja useissa kaivoissa kohonneita kromipitoisuuksia. YVA-selostuksessa on todettu, että em tulokset voivat nämä viitata kaatopaikan vaikutuksiin. Vuoden 2012 näytteenotossa kaivot olivat osittain samoja kuin vuoden 1994 tutkimuksissa. Vuonna 2012 kaivot myös kartoitettiin. Tutkituista seitsemästä kaivoista 5-6 kpl on talousvesikäytössä. Lähimmät kaivot sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä maankaatopaikan itäpuolella. Vuoden 2012 tutkimuksissa kaivovesien laadussa ei ollut havaittavissa entisen kaatopaikan vaikutusta. Raskasmetallipitoisuudet täyttivät talousveden laatusuositukset. VOCyhdisteiden pitoisuus oli tutkituissa kolmessa kaivossa alle määritysrajan. Lisäksi vuonna 2012 tehtiin erillinen vesinäytteenotto lähimpänä maankaatopaikkaa sijaitsevan lähteen veden laadun tutkimiseksi. Maankaatopaikan nykyisellä toiminnalla ei tutkimuksen perusteella ole vaikutusta lähteen vedenlaatuun. Myöskään vanhalla kaatopaikalla ei lähteen sijainnin vuoksi eikä tutkimustulosten perusteella ole vaikutusta lähteen vedenlaatuun. Suoria vaikutuksia maaperään voi hankealueella aiheutua maakerrosten muokkaamisesta, ylijäämämassojen läjityksestä sekä vanhan kaatopaikkajätteen haitallisista yhdisteistä ja sisäisessä vedessä esiintyvistä haitallisista yhdisteistä ja näiden mahdollisesta kulkeutumisesta jätetäytön tiivistymisen myötä. Säännöllinen kaatopaikan sisäisen veden tarkkailu sekä tiettyjen yksityisten talousvesikaivojen tarkkailu edistää maankaatopaikan ja vanhan yhdyskuntajätteen kaatopaikan mahdollisten haittavaikutusten havaitsemista. Kaatopaikan maisemointitoimilla voidaan vähentää jätetäytön läpi suotautuvien vesin määrää.

14 Alapuolinen suoalue 14 Suunnitellulla laajennusalueella nykyisin sijaitsevan suoalueen ottamisesta läjityskäyttöön ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia alueen vesitalouteen, etenkään kun suon vesimääriä tasaavaa ja kiintoainesta pidättävää vaikutusta voidaan kompensoida vesien johtamisella laskeutusaltaaseen ennen niiden purkua maastoon. Suon tilasta ja sen verrattain pienestä pinta-alasta johtuen suon merkityksen alueen vesitalouden tai vesien puhdistumisen kannalta arvioidaan olevan melko vähäinen. Suon yleiskunto on 1980-luvun lopulla tehdyssä tutkimuksessa (Finni 1987) todettu melko huonoksi, eikä suon tilan arvioida olennaisesti parantuneen tutkimuksen jälkeen. Vuonna 1987 tehdyssä kartoituksessa kaatopaikkavesien suotoalueena toimineen suon yleiskunto vaikutti verrattain huonolta jätevesikuormituksen vuoksi. Suolla tehtiin kairauksia ja tuolloin oletettiin suon kyllästyneen ja menettäneen aktiivitoimintansa. Kesän 2005 maastokartoituksessa suon eteläosa vaikutti märemmältä ja huonokuntoisemmalta kuin sen kuivempi pohjoisempi osa. Suoalueen lammikoiden ja suohautojen vesi ja pohjaliete ovat ruosteenruskeita Ilman laatu Melu ja tärinä Hankkeen pölyvaikutukset eroavat nykytilanteesta ainoastaan vaikutusten keston osalta. Pölyn leviämistä tutkittiin laskentamallilla YVA:n yhteydessä. Hakemuksen mukaan laajennetun maankaatopaikkatoiminnan pölyvaikutukset ovat paikallisia ja koskevat yksittäisiä asuinkiinteistöjä. Pölyvaikutukset ovat hakemuksen mukaisessa vaihtoehdossa vähäisiä tai epäsuotuisissa (kuiva ja tuulinen sää) olosuhteissa kohtalaisia. Kohtalaisia vaikutuksia on muutamien vuorokausien ajan vuodessa. Liikenteen pölyvaikutuksia voidaan lieventää kastelemalla tai päällystämällä alueelle johtava tie. Myös meluvallilla tai suojapuustolla voidaan ehkäistä pölyhaittoja. Maankaatopaikan muusta toiminnasta aiheutuva pölyäminen on vähäisempää kuin alueen liikenteestä aiheutuva pölyäminen. Muun toiminnan pölyvaikutukset rajoittuvat maankaatopaikan alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Pölypäästöt loppuvat, kun liikenne maankaatopaikalle loppuu ja maankaatopaikan pinta maisemoidaan kasvillisuudella. Hankealueen toiminnasta aiheutuvat muut ilmapäästöt eivät ole erityisen merkittäviä suhteessa Jyväskylän kaupungin liikenteen päästöihin tai kokonaispäästöihin. Vanhasta yhdyskunta/teollisuusjätteen täytöstä voi myös aiheutua päästöjä ilmaan, Vuonna 2010 tehtyjen tutkimusten perusteella jätetäytössä ei kuitenkaan muodostu enää merkittäviä määriä kaatopaikkakaasuja, jotka purkautuisivat suurina määrinä ilmakehään. Maankaatopaikalle sijoitettavat maamassat eivät aiheuta kaasumaisia päästöjä ilmakehään Maa-aineksia kuljettavat ajoneuvot ja maansiirtokoneet aiheuttavat kaatopaikka-alueella melua ja vähäistä tärinää. YVA:n yhteydessä laaditun melumallinnuksen mukaan maankaatopaikan nykyisen toiminnan 55 db:n

15 15 meluvyöhyke rajoittuu maankaatopaikan alueelle ja maankaatopaikalle johtavan tien varteen noin 50 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Laajennetun maankaatopaikan meluvaikutukset ulottuvat vain hieman kauemmaksi kuin nykytilanteessa. Maankaatopaikan toiminnasta ja sen liikenteestä ei aiheudu ohjearvoja ylittäviä melutasoja. Leppävedentien meluvyöhykkeellä sijaitseville asuinkiinteistöille ei aiheudu lisää meluvaikutuksia maankaatopaikan toiminnasta. Meluhaittoja voidaan tarvittaessa vähentää meluesteillä tai toiminta-aikoja rajoittamalla. Toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä tärinästä aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön tai lähimpään asutukseen. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Maankaatopaikan laajentamisen yhteydessä laajennusalueen nykyinen kasvillisuus ja luontotyypit (mukaan lukien YVA-selostuksen luontoselvityksen mukaan uhanalaiset luontotyypit) häviävät. Nykyinen eläimistö väistyy alueelta. Uhanalaisesta ja suojellusta lajiston lintudirektiivin liitteen I lajien (pyy, palokärki, käki, tiltaltti) elinolosuhteet heikkenevät. Liito-oravan liikkuminen elinalueiden välillä voi heiketä, mutta muuten hakemuksen mukaan hankkeella ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia suojelualueisiin, arvokkaisiin luontokohteisiin tai uhanalaiseen ja suojeltuun lajistoon hankealueen ulkopuolella. Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen, ihmisten terveyteen ja rakennettuun ympäristöön Keskeisiä ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ovat hankkeen aiheuttamat muutokset asumisviihtyisyydessä (maisema, melu, päästöt) ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksissa sekä terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen lisääntyminen. Hakemuksen mukaan laajennushanke ei aiheuta uusia vaikutuksia, mutta voimistaa ja pitkittää ihmisten jo nykyisin kokemia vaikutuksia. Läjitystoiminnasta aiheutuvat haitat kohdistuvat erityisesti alueen välittömässä läheisyydessä ja Leppävedentien varressa oleville asuin- ja lomakiinteistöille. Hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä tehdyn näkyvyystarkastelun tulosten perusteella maanvastaanottoalue ei tule näkymään Vaajakosken teollisuusympäristön alueelta, joka on lähin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu alue. Maanvastaanottoalue tulisi näkymään lähinnä avoimilta vesialueilta sekä korkeiden mäkien rinteiltä. Merkittävimmät näkymäsuunnat ovat alueilta, joilla on vähän vakituisia tai loma-asuntoja. Näkymäalueissa saattaa kuitenkin tapahtua merkittäviäkin muutoksia esimerkiksi metsänhoitotoimenpiteiden tai rakentamisen seurauksena. Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteen toimivuuteen hankealueen sijoittuessa nykyisen maanvastaanottoalueen yhteyteen, hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Hanke ei läjitystoiminnan aikana tai sen jälkeen ole esteenä lähiympäristön suunnitellulle maankäytölle.

16 16 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakemuksessa on esitetty tarkkailua ja tarkkailusta raportointia koskien seuraavaa: Käyttötarkkailua tehdään päivittäin maankaatopaikan vastaanottohenkilön sekä maansiirtourakoitsijoiden toimesta yleisenä aistinvaraisena tarkkailuna. Alueelle hyväksytään tuotavaksi vain lähtöpaikan maankäytön perusteella puhtaaksi oletettuja tai tutkimuksin puhtaaksi todettuja maamassoja. Kuormien vastaanoton yhteydessä kirjataan tiedot kuormasta (laatu, tilavuus irtokuutioina, alkuperä ja kuljettaja), minkä jälkeen kuormat ohjataan edelleen läjitys- tai varastointialueelle. Kirjaa pidetään myös alueelle varastoiduista ja edelleen toimitetuista maa-aineksista, muista materiaaleista sekä toiminnassa tapahtuneista poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito esitetään pyydettäessä valvontaviranomaisille. Maankaatopaikan täytön etenemistä seurataan määrävälein täyttötason mittauksin. Täytön rakenteita ja sen painumia, sortumia, liukumia tai muita vastaavia muutoksia seurataan ja tarkkaillaan säännöllisesti sekä maankaatopaikan toiminnan että jälkihoidon aikana. Tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Tie on avoinna vain toiminta-aikoina, muulloin kulku on estetty puomilla. Puomin avaaja tarkkailee myös alueen käyttöä. Päästö- ja vaikutustarkkailu Tarkkailuun sisältyvät laboratorioanalyysit tehdään akkreditoiduin menetelmin, mikäli ko. menetelmiä on saatavilla. Pintavedet Pintavesien tarkkailu suoritetaan kahdesti vuodessa (kevät ja syksy) laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä otettavista näytteistä. Vesinäytteistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, väriluku, sameus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), nitraattityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, mineraaliöljyt, rauta sekä haihtuvat hiilivedyt. Sisäinen vesi Kaatopaikan sisäisen veden tarkkailua esitetään jatkettavaksi havaintoputkesta 1/2012 siten, että pinnanmittaukset ja vesinäytteenotto suoritetaan kerran vuodessa, huhti-toukokuussa. Näytteestä määritetään kloridi, kokonais- ja ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, AOX sekä metalleista antimoni, arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, mangaani, nikkeli, rauta, sinkki ja vanadiini. Lisäksi analysoidaan seuraavat laatuominaisuudet: ph, happi, sähkönjohtokyky, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), sulfaatti ja haihtuvat hiilivedyt (VOC-yhdisteet). Talousvesikaivot Yksityisten talousvesikaivojen vedenpintaa esitetään tarkkailtavaksi kerran vuodessa, huhti-toukokuussa, kaivosta K-294 (tila 2:294). Muut tarkkailtavat kaivot ovat porakaivoja, joista pinnanmittaus ei ole mahdollista. Kaivoista K-294 ja K-295 (tila 2:295) esitetään otettavaksi näytteet samoin kerran vuodessa, huhti-toukokuussa. Kaivojen vesinäytteistä analysoidaan ph, happi, sameus, sähkönjohtokyky, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), ammonium, nitraatti, nitriitti, kloridi, sulfaatti, liukoinen rauta,

17 17 liukoinen mangaani, arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja haihtuvat hiilivedyt (VOC-yhdisteet). Muiden päästöjen (melu, ilma, pohjavedet) osalta suoritetaan yleistä aistinvaraista tarkkailua. Raportointi Yhteenveto kunkin vuoden valvonta- ja tarkkailutiedoista, vastaanotetuista ja edelleen toimitetuista jätelajeista sekä maisemoinnin etenemisestä toimitetaan Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Jyväskylän kaupungin ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Pinta- ja pohjavesitarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua em. viranomaisille sekä vuosiyhteenvetona tiedoksi Kivilammen alueen asukasyhdistykselle. Yksityisten kaivojen tarkkailutulokset toimitetaan lisäksi asianomaisille kiinteistönomistajille. Havaituista terveys- ja ympäristöhaitoista sekä häiriötilanteista ilmoitetaan viipymättä em. viranomaisille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnan suurin ympäristöriski on polttoainevuoto. Säilytettävät polttoainemäärät ovat kuitenkin vähäisiä (alle litraa) ja urakoitsijoilta vaaditaan asianmukaiset polttoainesäiliöt. Öljyvahinkojen torjumiseksi alueelle varataan imeytysainetta. Jätetäytön penkereet voivat sortua. Pienet sortumat havaitaan usein täytön reuna-alueilla pintarakenteiden porrasmaisina penkereen suuntaisina murtumina ja laajat liukusortumat koko täytön reunapenkereen liikkumisena täytön tai maapohjan kautta. Sortumia pyritään ehkäisemään loiventamalla maatäytön reunapenkereitä maisemoinnin aikana. Maakaatopaikalle voi tulla pilaantuneita maita, minkä seurauksena haittaaineita voi päästä ympäristöön. Jos pilaantuneita maita havaitaan, keskeytetään kuormien vastaanotto kyseessä olevasta kohteesta tutkimusten ajaksi. Pilaantuneilta tai pilaantuneiksi epäillyiltä alueelta tuotavien maaainesjätteiden osalta sijoituskelpoisuus maankaatopaikalle osoitetaan pilaantuneisuustutkimuksilla ennen läjitystä. ESITYS VAKUUDEKSI Hakija on esittänyt asettavansa euron vakuuden pankkitakauksena. Voimassa olevan ympäristöluvan perusteella hakija on asettanut euron vakuuden. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Lupaa on haettu toiminnan aloittamiseen ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti muutoksenhausta huolimatta. Hakija on esittänyt perusteluina, että Jyväskylän kaupungilla on vain 3 toiminnassa olevaa maankaatopaikkaa: Kivilampi, Palokka ja Korpilahti. Pääosa

18 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 18 ylijäämämassoista toimitetaan Palokkaan ja Kivilammelle. Ajomatka Korpilahdelle on liian pitkä kantakaupungin alueelta. Lisäksi Kivilammelle toteutettuihin altaisiin on mahdollista läjittää mm. liejua. Jos Kivilampi olisi pois käytöstä, muodostuisivat ajomatkat kohtuuttomiksi, ja Palokan alue täyttyisi nopeammin. Voisi syntyä tilanne, ettei kaupungilla ole käytettävissä olevaa maankaatopaikkaa. Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Jyväskylän kaupungissa ja Laukaan kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Maankaatopaikalle on tehty käynti , jota koskeva muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Laukaan kunnanhallitukselta sekä ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Keski-Suomen ELY-keskukselta. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan seuraavaa: Maankaatopaikan toiminnan vaikutuksia on arvioitu perusteellisesti YVA - prosessin yhteydessä. Kokonaisarvioksi tuli, että maankaatopaikka ei vaikuta merkittävästi luontoon eikä alueen maisemallisiin arvoihin. Toiminnan merkittävimmiksi ympäristövaikutuksiksi todettiin vesistöön kohdistuvat kiintoaineksen aiheuttamat haitat ja meluhaitta Leppävedentien varressa olevalle kiinteistölle autojen lähtiessä nousemaan Kivimäkeä ylös. Ympäristölupahakemuksessa esitetty laskeutusallas on mitoitettu siten, että se poistaa hyvin kiintoaineksia ja ravinteita. Maamassojen siirtäminen vapauttaa rautasuoloja ja voi aiheuttaa niiden kulkeutumista alapuolisiin vesialueisiin. Hakijan tulee velvoittaa selvittämään rautapitoisten vesien saostamista tai imeyttämistä turpeeseen, ennen kuin vedet lähtevät laskeutusaltaasta eteenpäin, mikäli rautapitoista saostumaa ilmenee laskeutusaltaassa ja alapuolisessa Kivipurossa. Hakija tulee velvoittaa tekemään melusuojaus maankaatopaikalle lähtevän tien reunaan siten, että se antaa melusuojan Leppävedentien vieressä

19 19 olevalle kiinteistölle tai päällystämään jyrkkä nousu kohta päällysteellä, mikäli meluhaitta koetaan häiritseväksi kuorma-autojen lähtiessä nousemaan Leppävedentieltä maankaatopaikkaa kohden. Maankaatopaikan tarkkailuvelvoitteeseen tulee lisätä maankaatopaikan kokonaiskuormituksen arviointi pinta- ja suotovesien osalta vuosiraportin yhteydessä. Tämä edellyttää virtaaman mittausta näyteenoton yhteydessä. Yksittäisten näytetietojen lähettämisen sijaan hakija tulee velvoittaa toimittamaan vuosittain yksi raportti, johon on koottu tehdyt selvitykset ja arvio maankaatopaikan vaikutuksesta perustuen saatuihin tuloksiin. Eroosionsuojaus tulee tehdä länsipuolen rintaukseen rakentamisen aikana suurilla kivillä ja lopullisessa tilanteessa eroosiosuojaukseen tarkoitetulla erillisillä kivillä tai kasvittaa rintausalue mahdollisimman pian rakentamisen jälkeen. Saostusaltaan rakenteen tulee olla sellainen, että se kestää rankkasateita. Saostusaltaalle tulee mahdollistaa kulkuyhteys, jotta mahdollinen kiintoaines voidaan poistaa altaasta. Keski-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksessa on esitetty hyvin toiminnan ympäristövaikutukset ja niiden rajoittamiseksi tehtävät toimenpiteet. Täytön saavutettua suunnitelman mukaisen korkeustason tulee aina kyseisen osa-alueen maisemointi toteuttaa pikaisesti (esimerkiksi vuosittain). Täyttöä tulee tehdä (jatkaa) niin, että suunniteltua pinnan tasoa valmistuu jatkuvasti maisemoitavaksi eikä isoja alueita ole odottamassa "viimeistelytäyttöä" ennen lopullista maisemointia. Näin kaatopaikan avoin alue, josta kiintoainetta huuhtoutuu veden mukana, on mahdollisimman pieni. Lisäksi maisemoitu alue pidättää kiintoainesta ja lisää veden imeytymistä ja haihtumista, mikä osaltaan vähentää kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden kulkeutumista. Laskeutusallas oli mitoitettu hienon hiedan perusteella, mutta sitä hienompi aines voi laajan alueen ollessa avoinna kulkeutua edelleen vesistöön. Jatkuvasti tapahtuvalla maisemoinnilla vähennetään myös kaatopaikan maisemallisia vaikutuksia ja nopeutetaan sen ottamista uuteen käyttöön täyttötoiminnan päätyttyä. Täytön ja sen osaalueiden käytöstä poiston suunnittelulla on erityisesti merkitystä, jos todellisuudessa läjitettävä määrä oleellisesti poikkeaa suunnitellusta. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteydessä laaditun luontoselvityksen perusteella nykyisen maankaatopaikan lounais-, länsi- ja luoteispuolella esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisiksi luokiteltuja korpisuoluontotyyppejä (metsäkortekorpi, mustikkakangaskorpi, mustikkakorpi sekä ruoho- ja heinäkorpi). Näiden luontotyyppien nykytilaa ja suojelutarvetta arvioitiin ELY-keskuksen maastokäynnillä Maastokäynnin perusteella maankaatopaikan lounais- ja länsipuoliset luontotyypit ovat vahvasti muuttuneita (kaatopaikan suotovesien vaikutuspiirissä, osin vanhoja turpeennostopaikkoja, maanvyöryjen ja niistä aiheutuvien puustotuhojen vaikutusalueella). Näiden luontotyyppien