Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Transkriptio

1 Lausunto 1/ KESELY/4/07.04/2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut, yhdyskuntatekniikka Hannikaisenkatu , Jyväskylä Kivilammen maankaatopaikan laajennushanke Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toimii yhteysviranomaisena Jyväskylän kaupungin hankkeessa (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/94). Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä tämän lain mukaisessa menettelyssä (YVA), ennen kuin sen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Hankkeen YVA -menettely perustuu YVA - asetuksen 359/ hankeluettelon kohtaan 11 jätehuolto, kohtaan d), jonka mukaan kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle, tulee viedä YVA -menettelyyn. Esim. vuosien keskiarvona Kivilammelle viety maa-aines on ollut n m3 maa-ainesta, minkä paino saattaa olla noin nelinkertainen raja-arvoon nähden. Läjitettävän maa-aineksen on arvioitu lähivuosina olevan n m3 vuodessa. YVA -menettely tuli vireille Arviointiohjelman on laatinut konsulttitoimisto FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta. Yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa arviointiohjelmasta hankkeesta vastaavalle kuukauden kuluessa kuulemisen päättymisestä. Hanke ja sen vaihtoehdot Jyväskylän kaupunki suunnittelee Kivilammen maankaatopaikan laajentamista välittömästi nykyisen läjitysalueen luoteispuolelle kaupungin maille. Hanke sijoittuu Jyväskylän kaupungin Vaajakoskelle noin 8 km Jyväskylän keskustasta koilliseen ja noin 3 km Vaajakoskenkeskustasta pohjoiseen. Nykyisen maankaatopaikan pinta-ala on noin 5,9 ha ja sen länsireunan pengerrys rajoittuu Laukaan kunnan rajaan. Jyväskylän kaupungin nykyisten maankaatopaikkojen läjityskapasiteetin täyttyessä kaupungilla on tarve saada käyttöön lisää läjitysaluetta kaupungin alueella rakennushankkeissa syntyville puhtaille ylijäämämaille. Myös Jyväskylän kaupungin Vaajakoskella sijaitsevan Kivilammen maankaatopaikan nykyisen ympäristöluvan ja täyttösuunnitelman mukainen läjityskapasiteetti saavutetaan meneillään olevien suurten rakennushankkeiden vuoksi noin vuoden sisällä. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puh PL Jyväskylä Sähköposti kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

2 2/15 Tarkasteltavat vaihtoehdot YVA -menettelyssä tarkastellaan kolmea toteutusvaihtoehtoa, joissa vaihtelee laajennusalueen pinta-ala ja täyttökorkeus. VE1: Suppeampi maanvastaanottoalue, matala täyttömäki Vaihtoehdossa 1 laajennusalueen korkeus kasvaa nykyisestä noin +128 metristä nykyisen täyttöalueen laen tasolle +150,5 metriin. Laajennusalueen pinta-ala on noin 3,5 ha ja täyttötilavuus noin m3. Aluetta käytetään puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen. VE2: Laajempi maanvastaanottoalue, matala täyttömäki Vaihtoehdossa 2 maankaatopaikka laajenee pitemmälle pohjoiseen kuin vaihtoehdossa 1. Laajennusalueen pinta-ala on noin 6,1 ha. Vaihtoehdon 1 tavoin laajennusalueen korkeus kasvaa vaihtoehdossa 2 nykyisestä noin 22,5 metrillä +150,5 metrin lakikorkeuteen, joka vastaa nykyisen täyttöalueen laen tasoa. Aluetta käytetään puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen. Täyttötilavuus on noin m3. VE3: Laajempi maanvastaanottoalue, korkea täyttömäki Vaihtoehdossa 3 laajennusalue on laajuudeltaan sama kuin vaihtoehdossa 2 eli noin 6,1 ha. Laajennusalueen korkeus kasvaa nykyisestä noin 30,5 metrillä lakikorkeuteen +158,5 m. maanvastaanottoalueen pohjoispuolisen Savumäen laen tasolle. Aluetta käytetään puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen. Täyttötilavuus on noin m3. VE0: Hanketta ei toteuteta YVA -menettelyssä arvioidaan myös vaikutukset niin sanotulle 0- vaihtoehdolle, jossa hanketta ei toteuteta. Tällöin hankealue säilyy sellaisenaan ilman niitä toimenpiteitä, joita tässä hankkeessa on suunniteltu. 0-vaihtoehdossa ylijäämämassojen vastaanotto päättyy Kivilammen nykyisellä maankaatopaikalla todennäköisesti jo vuoden 2013 aikana. 0-vaihtoehdossa joudutaan etsimään uusia maanvastaanottoalueita, sillä myös muiden Jyväskylän maanvastaanottoalueiden kapasiteetti on täyttynyt tai täyttymässä lähivuosina. Koska niin sanotun YVA -kynnyksen ylittäviä alueita ei ehditä saada käyttöön, joudutaan lyhyellä tähtäimellä ottamaan käyttöön pienempiä maanvastaanottoalueita. Pienempiin maanvastaanottoalueisiin liittyy epävarmuutta muun muassa siinä, ettei niillä ratkaista pitkän aikavälin vastaanottotarvetta, eikä niiden vaikutuksia ympäristöön arvioida YVA -menettelyn edellyttämällä tarkkuudella. Lisäksi ylijäämämassojen vastaanottamiseen soveltuvia alueita ei Kivilammen YVA -ohjelmavaiheeseen mennessä ole Jyväskylän alueelta löydetty. Kuuleminen ja lausuntojen pyytäminen Arviointiohjelma oli nähtävänä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä

3 3/15 varten Jyväskylän kaupungin Rakentajan talossa, Hannikaisenkatu 17 sekä Vaajakosken lähikirjastossa sekä yhteysviranomaisen Internet -osoitteessa Ohjelma lähetettiin nähtäville myös Laukaan kuntaan. Arviointiohjelmaa koskevat lausunnot ja mielipiteet tuli toimittaa yhteysviranomaiselle mennessä. Arviointiohjelman vireille tuloa koskeva kuulutus julkaistiin huhtikuussa sanomalehdessä Suur-Jyväskylän lehti. Keski-Suomen ELY -keskus julkaisi tiedotteen YVA -menettelyn alkamisesta. Hanketta ja sen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa esiteltiin yleisölle Janakan koululla klo 18-20, os. Janakantie 6, Vaajakoski. Yhteysviranomainen lähetti lausuntopyynnön Jyväskylän kaupungille, Laukaan kunnalle, kalatalousviranomaiselle ja liikenne ja infrastruktuurivastuualueelle Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, Keski-Suomen liitolle ja Keski-Suomen museolle. Kuulemisessa saatiin seitsemän lausuntoa ja mielipidettä. Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä Jyväskylän kaupunki/ rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista YVA - arviointiohjelmasta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen Jyväskylän kaupunki suunnittelee Vaajakoskella sijaitsevan Kivilammen maankaatopaikan laajentamista. Maankaatopaikan pintavedet ohjataan yhden purkupisteen kautta maankaatopaikan länsipuolisen suoalueen puroon. Tarvittaessa vedet suunnitellaan käsiteltäväksi esimerkiksi tasausaltaassa ennen maastoon johtamista. Vedet virtaavat Kivilammenpuroa ja Luhtalanpuroa pitkin Luhtalammen suuntaan kiertäen lammen ja sen jälkeen vedet kulkeutuvat Leppäveden Autiolahteen laskevaan Autiojokeen. Purkureitin pituus on noin 4 km. Veden laatua tullaan tarkkailemaan erikseen laadittavan tarkkailuohjelman mukaan. Kalatalousviranomaisen näkemyksen mukaan arviointiohjelmasta puuttuu tällä hetkellä kokonaan hankkeen kalastovaikutusten huomioon ottaminen. Nykytilan kuvauksessa ei ole mainintaa alapuolisen vesistön kalastosta tai kalastuksesta, eikä arviointiohjelmassa suunnitella hankkeen kalastovaikutusten arvioimista. Kuitenkin hankkeella arvioidaan olevan ainakin kiintoainekuormitusta ja orgaanisen aineksen kuormitusta vesistöön, millä voi olla vaikutusta alueen herkimpään kalastoon ja rapukantaan, jos niitä esiintyy, sekä niiden elinympäristöihin. Kivilammenpurossa on myös todettu korkeaa rautapitoisuutta. Kalatalousviranomainen esittää, että arvioinnissa tulisi huomioida myös mahdolliset kalastovaikutukset.

4 4/15 Keski-Suomen liitto Jyväskylän kaupungin Kivilammen puhtaiden ylijäämämaiden läjittämiseen tarkoitetun maankaatopaikan laajennusalue sijoittuu lainvoiman saaneen Keski-Suomen kokonaismaakuntakaavan virkistysalueen ja taajamatoimintojen alueen välimaastoon. Itse laajennusalueelle ei kohdistu maakuntakaavamerkintöjä. Keski-Suomen liitolla ei ole erityistä huomautettavaa arviointiohjelmassa esitettyjen selvitysten riittävyyteen. Liitto ei katso tarpeelliseksi antaa asiasta tässä vaiheessa erillistä lausuntoa. Keski-Suomen museo YVA -menettelyä varten hankkeesta on muodostettu kolme toteutusvaihtoehtoa. Näistä vaihtoehtojen 1 ja 2 toteuttaminen tuottaa lopputuloksena matalan täyttömäen, kun taas vaihtoehto 3 toteuttamisen lopputulos on korkea täyttömäki. Keski-Suomen museo pitää vaihtoehtoja 1 ja 2 parhaina, sillä niiden maisemalliset vaikutukset Kivilammen asuinalueeseen ovat vähäisimmät. Muilta osin Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa arviointiohjelmaan rakennetun kulttuuriympäristön eikä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Laukaan kunta, kunnanhallitus Kivilammen maankaatopaikka on alun perin perustettu SOK:n teollisuuslaitosten jätteiden kaatopaikaksi vuonna Se on toiminut myös Jyväskylän maalaiskunnan yhdyskuntajätteen kaatopaikkana 1960-luvulta vuoteen 1992, jonka jälkeen aloitettiin kaatopaikan sulkemistoimenpiteet ylijäämämailla. Kaatopaikalle on viety kiinteää yhdyskuntajätettä, teollisuusjätettä mm. lastulevy-, naula-, tulitikku-, makeis- ja margariinitehtaalta sekä sähkölaitokselta, huoltoasemilta, kaupoista ja terveysasemilta. Kaatopaikalla on myös kompostoitu pilaantuneita maita. Kloorifenolipitoisten maamassojen kompostointi (pitoisuus yli 50 mg/g) tapahtui kaatopaikka-alueella vuosina Kompostiauma sijaitsi alueen lounaisosassa. Kivilammen maankaatopaikalle otetaan vastaan ensisijaisesti Jyväskylän kaupungin alueella rakentamisessa syntyviä puhtaita rakentamiseen kelpaamattomia ylijäämämaita, kuten savea ja moreenia. Lisäksi varaudutaan puhtaan sedimentin vastaanottoon. Aluetta voidaan käyttää myös rakentamiseen soveltuvien maamassojen, kuten murskeen lyhytaikaisena välivarastona. Suunniteltu laajennusalue ulottuu Laukaan kunnan puolelle, jossa on voimassa Keski-Laukaan eteläosan yleiskaava, jossa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi ja sen pohjoispuolinen Savumäen alue maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Hankealueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelukohteita tai -alueita, joilla olisi merkittäviä luonnonsuojeluarvoja, eikä sen läheisyydessä myöskään ole uhanalaisten tai suojeltujen lajien elinympäristöjä. Keväällä ja kesällä

5 5/ tehdään luonnonolosuhteita täydentäviä maastoselvityksiä. Tieliikenneyhteys hankealueelle ei kulje Laukaan kunnan kautta. Kaatopaikalta suotautuu runsaasti vettä ympäristöön johtuen maa- ja kallioperäolosuhteista sekä osin vanhan jätetäytön riittämättömästä peittämisestä ja tiivistyksestä. Suoalueelle sijoittuvalla laajennusalueella ei ole tehty pohjatutkimuksia. Kaatopaikkavesien kulkeutumisen vanhasta jätetäytöstä ympäristöön ja pohjavesiin on arvioitu olevan hyvin todennäköistä. Maankaatopaikan itäosaan on vuonna 2009 asennettu pohjaveden havaintoputki, josta seurataan pohjaveden laatua. Putkesta otetuissa näytteissä kaatopaikan vaikutusta pohjaveteen ilmentävät kohonneet raskasmetalli-, kloridi- ja typpipitoisuudet sekä AOX:n esiintyminen. Talousveden laatuvaatimukset ylittyvät antimonin, lyijyn sekä vuonna 2011 arseenin ja nikkelin osalta. Talousveden laatusuositukset ylittyvät ammoniumtypen, mangaanin ja raudan osalta. Lähialueen yksityistalouksien kaivojen vedenlaatua on tutkittu ja 1990-luvuilla. Pintavedet kaatopaikalta ohjataan nykyisin ja myös suunnitelman mukaan maankaatopaikan länsi-/luoteispuoleisen suoalueen läpi Luhtalanpuroon, jota pitkin vedet virtaavat pohjoiseen Luhtalammen suuntaan kiertäen Luhtalammen ja yhtyen sen jälkeen Leppäveden Autiolahteen laskevaan Autiojokeen. Sopivaa ratkaisua suotovesien käsittelylle etsitään YVA-menettelyn aikana. Tällä hetkellä pintavedet ohjataan yhden purkupisteen kautta länsipuolisen suoalueen puroon. Tarvittaessa vedet käsitellään esim. tasausaltaassa ennen maastoon johtamista. Vuonna 1987 tehdyssä kartoituksessa kaatopaikkavesien suotoalueena toimineen suon yleiskunto vaikutti verrattain huonolta jätevesikuormituksen vuoksi. Suolla tehtiin kairauksia ja oletettiin suon kyllästyneen ja menettäneen aktiivitoimintansa. Laajennusalue sijoittuu tälle suoalueelle. Kivilammen maankaatopaikan alapuolisia vesiä on tarkkailtu melko säännöllisesti vuodesta 1976 lähtien 500 m kaatopaikan alapuolelta Kivilammen purosta sekä kauempana sijaitsevasta Autiojoesta. Kaatopaikan alueelta tulee jonkin verran ravinteita ja orgaanisen aineksen kuormitusta Kivilammen puroon. Jätevesien vaikutus vähenee kuitenkin alaspäin mentäessä ja Autiojoen havaintopaikalla kaatopaikan vaikutus jää hyvin vähäiseksi. Janakan koululla pidetyssä YVA-arviointiohjelmaa koskevassa yleisötilaisuudessa Laukaan kunnan puolella asuvat asukkaat toivat esiin huolensa kaatopaikan suotovesien vaikutuksesta ympäristöön ja niiden laadun mahdollisista muutoksista kun massa ja sitä myötä paine vanhan jätetäytön ja suotoalueena toimineen suon päällä kasvavat laajennuksen myötä. Laukaan kunta esittää lausuntonaan Jyväskylän kaupungin Kivilammen maankaatopaikan laajennuksen YVA:n arviointiohjelmasta, että maankaatopaikka sijaitsee vanhan kaatopaikan päällä, jonka sulkemistoimet on tehty nykymittapuun mukaan puutteellisesti, ja jolle toimitetuista ma-

6 6/15 teriaaleista ei ole varmaa tietoa. Tämä tausta huomioon ottaen tulisi lähtötilanteen selvittämiseen maaperän ja vesien laadun osalta ja myöhemmässä vaiheessa suotovesien ja pohjaveden laadunseurantaan kiinnittää erityistä huomiota. Yleisötilaisuudessa tuli esiin puheenvuoroja, joissa tuotiin ilmi jo aikaisemmin ilmenneitä haittoja koti- ja tuotantoeläimille, jotka ovat käyttäneet maankaatopaikalta virrannutta purovettä juomavetenä. Hankevaihtoehdoilla ei ole nollavaihtoehtoa lukuun ottamatta sijainnillista eroa, joten niiden suhteen Laukaan kunnalla ei ole lausuttavaa. Annikki ja Jorma Rutanen Suunniteltu Kivilammen maankaatopaikan laajennus aiheuttaa meille pöly-, melu- ja saastehaittaa koska tie sinne johtaa juuri tonttimme kohdalta. Toivomme että maankaatopaikan tie päällystetään mahdollisimman pian pölyhaitan poistamiseksi. Esitämme myös että Leppävedentien (n:o 638) varteen rakennetaan meluvalli ja -aita tonttimme puolelle tulevana kesänä. Tästä asiasta on alustavasti keskusteltu rakennuttajapäällikkö Lohen kanssa. YVA-menettelystä järjestetyssä yleisötilaisuudessa luvattiin tarkkailla Leppävedentien varren asukkaiden kaivojen veden laatua. Koska tämä toiminta alkaa ja kuinka seuranta järjestetään? Miten kattavaa tutkimus on? Maankaatopaikan tien puomia pitää siirtää alemmaksi kohti Leppävedentietä. Nykyinen sijainti mahdollistaa häiritsevän autoilun iltaisin. Puomi on ainakin pidettävä kiinni, kuten aikataulussa on ilmoitettu. Mikäli esittämiämme parannuksia asioihin ei toteuteta aiheuttaa maankaatopaikan laajennus elämänlaadun huononemista meille, lapsillemme ja lastemme lapsille jotka asumme tai käytämme tonttiamme virkistykseen. Katariina Rutanen ja Timo Orell Olemme huolissamme Kivilammen maankaatopaikan suunnitellusta laajennuksesta erityisesti ympäristön kannalta, koska Kivilammen maankaatopaikka on perustettu vanhan kaatopaikan päälle. Vanhalle kaatopaikalle on saanut ajaa kaikkea mahdollista vuosikymmenien ajan silloin, kun valvonta ei ollut vielä tämän päivän tasolla, lajittelusta tai myrkkyjen käsittelystä puhumattakaan. Kuten varmasti tiedätte, kaatopaikalle ajoivat jätteitään muun muassa SOK:n tehtaat. Oletteko huomioineet mitä tapahtuu vanhan kaatopaikan jätteille/ myrkyille jos maata ajetaan aina vain lisää maankaatopaikalle? Lisäksi jo pelkkä maanajo niin läheltä vesistöä ei mielestäni ole oikein (esim. lyijyn leviäminen läheiseen Mustalahteen). Meitä huolestuttaa ympäristön saastuminen (esim. pohja- ja pintavedet), koska tahtoisimme harrastaa pienviljelyä useamman perheen käyttöön

7 7/15 osittain omistamallamme tontilla, joka sijaitsee os. Leppävedentie 385, Vaajakoski. Vanhan kaatopaikan myrkkyjen leviämisen riskin lisäksi viljelyn haittana on maankaatopaikalle menevä liikenne. Maan ajosta johtuva pöly kulkeutuu laajalle alueelle ja sen vuoksi tien lähellä asuvat eivät ole voineet käyttää kasvattamiaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä, saati luonnon kasveja, marjoja ja sieniä. Tontti jolla tahtoisimme pienviljelyä harjoittaa, sijaitsee samassa kohdassa, missä pöly on todella suuri ongelma. Lisäksi pöly kulkeutuu myös läheiseen Mustalahteen. Lisäksi maankaatopaikalle ajavan liikenteen melu (maan ajo, sekä muu ajo) haittaa jo nyt erittäin paljon, kun olemme osittain omistamallamme tontilla (os. Leppävedentie 385). Tahtoisimme myös tietää, onko virkistyskalastus vielä turvallista jos maankaatopaikkaa laajennetaan? Olemme ymmärtäneet, että liito-oravien ruokailualue sijaitsee 200m päässä nykyisestä maankaatopaikasta. Miten käy liito-oravien, sekä muiden eläinten ja lintujen, jos maankaatopaikkaa laajennetaan? Maankaatopaikan vaikutuksia luonnonoloihin ei ole arvioitu. Luonnonoloja, esim. alueen eläinlajeja ja lintuja, aijotaan yva-selvityksen mukaan kartoittaa kahtena kertana: yhtenä puolen päivän mittaisena käyntinä huhtitoukokuun vaihteessa, sekä toisena puolen päivän mittaisena käyntinä touko-kesäkuun vaihteessa. Onko Teistä kaksi puolen päivän mittaista käyntiä riittäviä kartoittamaan kaikki yva-selvityksessä esitetyt asiat maankaatopaikan ympäristöstä? Alue on aika suuri, koska jo pelkät melu- ja pölyhaitat ulottuvat mielestäni laajoille alueille. Yhteysviranomaisen lausunto 1-2 Johdanto, Ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA -menettelyn vireille tulon perusteet ja arviointimenettelyn vaiheet aikatauluineen on kuvattu. Arviointiselostus valmistunee syksyllä YVA -menettelyn on tarkoitus päättyä yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta helmikuussa Arviointiohjelmassa on kuvattu hanke ja sen vaihtoehdot selkeästi. Menettelyn tueksi on perustettu seurantaryhmä, mihin on kutsuttu edustajat tärkeistä sidosryhmistä. YVA - menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta. 3 Hankkeen kuvaus Jyväskylän kaupungilla on nykyisten maankaatopaikkojen täyttyessä kiireellinen tarve saada käyttöön lisää läjitysalueita puhtaille ylijäämämaille kaupunkiseudun vilkkaan rakentamisen seurauksena. Hankkeen kuvaus on riittävän yksityiskohtainen. Kivilammen maankaatopaikan nykyinen läjityskapasiteetti täyttynee vuoden 2013 aikana. Hankkeella voitaisiin turvata ylijäämämaiden vastanotto 3-9 vuodeksi rakentamisen vilkkaudesta riippuen. Hankealue on kaupungin omistama.

8 8/15 Ohjelmassa on hankeen tekninen kuvaus, missä on kerrottu laajennusalueella tehtävät valmistelut. Naapuritiloihin jätetään n. 20 metrin suojavyöhyke. Ylijäämämaiden lisäksi valmistaudutaan sedimenttien vastaanottoon. Alueelle voidaan vastaanottaa sedimenttejä, joiden haittaainepitoisuus on yli kynnysarvon, mutta jää alle alimman ohjearvon (VNa 214/2007). Sedimentti läjitetään suunnitelmallisesti. Aluetta voidaan käyttää rakentamiseen soveltuvien maamassojen kuten murskeen lyhytaikaisena välivarastona. Uuden maankaatopaikan on tarkoitus olla vain hyötykäyttöön kelpaamattomien massojen sijoituspaikka. Alueelle ei tuoda kantoja eikä hyötykäytettäviä kiviä tai lohkareita. Alueella ei käsitellä maa-aineksia. Läjitys on kuvattu pääperiaattein ja se perustuu täyttösuunnitelmaan. Täyttöalue merkitään maastoon reunatolpilla. Sitä mukaa kun läjitysalue saavuttaa lopullisen täyttötasonsa, ryhdytään sitä maisemoimaan. Alue pyritään palauttamaan mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan ja ulkoasuun moreenipintarakentein ja puiden istutuksin. Ylijäämämaat viedään alueelle nykyistä n. 800 metriä pitkää tietä pitkin Leppävedentieltä, joka on seututie 638. Vuotuisissa kuljetusmäärissä ei ole ero eri hankevaihtoehtojen välillä, mutta maan vastaanoton kesto eri hankevaihtoehdoissa vaihtelee. Liikenteestä suurin osa ajoittuu toukosyyskuulle, jolloin rakentaminen on vilkkainta. Raskaan ajoneuvoliikenteen keskimääräinen liikennemäärä arkena on touko-syyskuussa koko vuoden keskiarvon ollessa Hankealueen kuivattaminen ja hulevesien hallinta tapahtuu ympärysojien avulla. Sopivaa veden käsittelymenetelmää etsitään YVA -menettelyn aikana. Purkureitin pituus Leppäveden vesistöön on noin 4 km. 4 Arvioitavat vaihtoehdot Luvussa 4 on kuvattu yksityiskohtaisesti arvioitavat vaihtoehdot kartoin. Laajennusten rinnalla on 0 -vaihtoehto eli hankeen toteuttamatta jääminen. Silloin joudutaan lyhyessä ajassa etsimään pienempiä YVA - kynnyksen alittavia vastaanottopaikkoja muualta kaupungin tai lähikuntien alueilta, koska suuremman kapasiteetin aluetta ei ehditä saada käyttöön ennen Kivilammen vastanottotilan loppumista. 5 Liittyminen muihin hankkeisiin Jyväskylään on suunnitteilla kaksi uutta merkittävää asuinaluetta, Valkeamäki ja Kauramäki. Tavoitteena on hyödyntää rakentamisessa syntyvät ylijäämämaat ensisijaisesti rakennuspaikoilla. Myös näköpiirissä oleva liike- ja teollisuusrakentaminen sekä seudun suurimat tie- ja muut infrastruktuurihankkeet on kuvattu. 6 Tarvittavat suunnitelmat, luvat ja päätökset Hankkeen suunnittelu on kuvattu maanomistuksesta lähtien. Hankkeen alustavaa suunnittelua tehdään samanaikaisesti ympäristövaikutusten

9 9/15 arvioinnin kanssa. Hankkeen yleissuunnittelua tehdään lupahakemusten yhteydessä. Yleissuunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa rakennussuunnittelulla ennen hankkeen toteutusta. Hankealueen kaavoitus on kuvattu. Ympäristölupaa varten tehdään hakemus heti YVA -menettelyn päättymisen jälkeen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. 7 Hankealueen ympäristön nykytilan kuvaus Kuvaus sisältää selkeitä ja havainnollisia karttoja ja ilmakuvan. Alueen ja ympäristön maankäyttö on kuvattu. Hanketta koskevia maankäytön suunnitelmia ovat Keski-Suomen maakuntakaava, Keski-Laukaan eteläosan yleiskaava ja oikeusvaikutukseton Vaajakoski-Jyskä osayleiskaava. Jyväskylän kaupungin vireille tullut yleiskaava on luonnosvaiheessa, ja sen suunnittelualueena on koko kaupunki. Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat n. 600 metrin etäisyydellä ja lähin asuinrakennus n. 170 metrin päässä hankealueesta. Lähimmät vapaaajan rakennukset ovat n. puolen kilometrin etäisyydellä. Hankealueen maisemallinen luonne on kuvattu. Hankealueella tai sen lähellä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähin kohde on Vaajakosken teollisuusympäristö noin 2,5 kilometriä etelän suuntaan. Hankealueella tai läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen nykyiset liikennemäärät ja -muodot on selvitetty Liikenneviraston tierekisterin mukaan. Tiestön nopeusrajoitukset ja kevyen liikenteen järjestelyt on kuvattu. Ilman laatu ja tuuliolosuhteet on kuvattu. Merkittävä osa tuulista puhaltaa lounaan suunnalta. Maaperä, kallioperä ja alueen pinnanmuodot on kuvattu. Alueen kallioperä on pääosin graniittia. Nykyinen maankaatopaikka sijaitsee osittain kiinteän peruskallion reunalla, jota peittää 1-2 metrin paksuinen hiekka- ja sorainen moreenikerros. Kaatopaikalta suodattuu runsaasti vettä johtuen maa- kallioperäolosuhteista. Yli puolet nykyisestä maankaatopaikasta sijoittuu suolle. Suoalueelle sijoittuvalla laajennusalueella ei ole suoritettu pohjatutkimuksia. Maankaatopaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Pohjaveden on arvioitu esiintyvän nykyisen maankaatopaikan alueella noin 1-3 metrin syvyydellä ja nykyisen maankaatopaikan on arvioitu sijoittuvan pohjaveden purkautumisalueelle. Soistuneilla alueilla pohjavesi esiintyy usein lähellä maanpinnan tasoa. Kaatopaikkavesien kulkeutuminen vanhasta jätetäytöstä ympäristöön on arvioitu hyvin todennäköiseksi. Vanhan kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevien yksityistalouksien veden laatua on tukittu kertaluontoisesti kuudesta kaivosta. Seurantaa tehdään jatkuvasti kaatopaikan itäosaan asennetun pohjavesiputken avulla. Hankkeen sijoittuminen pintavesiin nähden on selostettu. Keskeiset vedet ovat Kivilammen puro, Luhtalan puro, Autiojoki ja Leppäveden Autiolahti sekä Kivilampi. Kaatopaikkavesien suotoalueena toimineen suon tilanne on todettu huonoksi v tehdyssä kartoituksessa. Maankaa-

10 10/15 topaikan alapuolisia vesiä on tarkkailtu melko säännöllisesti vuodesta 1976 alkaen. Hankealueen kasvillisuus on kuvattu. Ympäristö on lähinnä mänty- kuusi- ja sekametsää. Laajennusalue sijoittuu pääosin suolle, jolla nuorehkoa sekametsää ja nuorta kuusta. Hankealueen kasvillisuutta selvitetään tarkemmin alkukesällä 2012 tehtävällä kartoituskäynnillä. Hankealueen linnusto on selvitetty Suomen lintuatlaksen (2011) mukaan. Muu eläimistö on arvioitu lähinnä tälle luontotyypille tavanomaiseksi lajistoksi. Lähin liito-oravan elinympäristö sijaitsee hankealueesta noin 200 metriä länteen. Linnustoa ja muuta eläimistöä selvitetään tarkemmin keväällä ja alkukesällä 2012 tehtävillä kartoituskäynneillä. Alueella tai sen lähistöllä ei ole luonnossuojelualueita tai -kohteita. Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat n. kahden kilometrin etäisyydellä. Muut lähiseudun arvokkaat luontokohteet on kartoitettu. Niitä ovat Kivilammen takametsä, Kivilammen suot ja Kotavuori. 8 Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Vaikutusten tunnistamisessa hyödynnetään mm. hankkeen suunnitelmaa, aikaisemmista hankkeista saatuja kokemuksia ja seurantatietoa sekä hankealueen ympäristön tilasta vuosien varrella kertynyttä tietoa. Olennaisimpia vaikutuskohteita ja -tyyppejä arvioidaan olevan yhdeksän. YVA -menettely koskee varsinaisesti uutta toimintaa eli maankaatopaikan laajennusta mutta on tärkeää arvioida myös sen mahdollisia yhteisvaikutuksia ottaen huomioon taustalla oleva vanha toiminta. Yleisötilaisuudessa nousi esille huoli uuden hankkeen mahdollisesta vaikutuksesta vanhaan teollisuuskaatopaikkaan, lähinnä suodatusvesiin. 8.1 Vaikutusalueen rajaus Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta on laaja jakautuen yhden, kahden, viiden ja kymmenen kilometrin vyöhykkeisiin. Suurin osa vaikutuksista syntyy hankkeen lähellä ja kauimmas ulottuvia vaikutuksia näkyy liikenteessä ja mahdollisesti vaikutuksina pintavesiin ja kalastoon. Melu- ja pölyvaikutuksia tarkastellaan lähialueella. Meluvaikutukset rajautuvat noin 1-2 kilometrin etäisyydelle sekä niille kuljetusreiteille, joilla kuljetukset muodostavat merkittävän osan tien kokonaisliikenteestä. Pölyvaikutuksia arvioidaan puolen kilometrin etäisyydellä. Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset arvioidaan ohjelman mukaan hankealueelta ja sekä noin kilometrin säteellä hankealueesta. Kilometri on hyvä rajaus, jos tarkastelussa on mukana kallioporakaivoja, pelkille kuilukaivoille alue on turhan laaja. Arvioinnissa tarkastellaan pohjaveteen vaikuttavia tekijöitä. Pintavesiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan purkureitin vesialueille.

11 11/15 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön arvioidaan noin kilometrin etäisyydeltä ja maisemavaikutuksia kahden kilometrin päähän. Ihmisin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan pääasiassa kahden kilometrin etäisyydellä, mutta ihmisiin kohdistuvat liikennevaikutukset alueelle johtavilla kuljetusreiteillä. Vaikutusalueen rajaus on hyvin perusteltu. Arviointiohjelmasta puuttuu hankkeen kalastovaikutusten tarkastelu. Nykytilan kuvauksessa ei ole mainintaa alapuolisen vesistön kalastosta tai kalastuksesta, eikä arviointiohjelmassa suunnitella hankkeen kalastovaikutusten arvioimista. Kuitenkin hankkeella arvioidaan olevan ainakin kiintoainekuormitusta ja orgaanisen aineksen kuormitusta vesistöön, millä voi olla vaikutusta alueen herkimpään kalastoon ja rapukantaan, jos niitä esiintyy, sekä niiden elinympäristöihin. Kivilammenpurossa on myös todettu korkeaa rautapitoisuutta. Näin ollen arvioinnissa tulee tarkastella myös hankkeen vaikutuksia kaloihin. 8.2 Vaikutusten ominaispiirteet ja merkittävyys Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon myös vaikutuskohteen ominaispiirteet. Tähän on myös kehitetty menetelmiä ja kriteereitä, joihin arviointiohjelmassa on viitattu. Potentiaalinen vaikutus määritellään sen luonteen, tyypin, palautuvuuden, laajuuden, keston ja kohteen herkkyyden ja arvon mukaan. Vaikutusten merkittävyys määritellään neliportaisella asteikolla. 8.3 Vaihtoehtojen vertailu Arvioidut vaikutukset ja erot vaihtoehtojen välillä kootaan taulukoksi vertailun helpottamiseksi. Eri vaikutuksia ei yritetä yhteismitallistaa esim. painoarvoilla. Näin saadaan muodostettua selkeä käsitys eri vaihtoehtojen vaikutuksista. YVA -selostuksessa otetaan kantaa vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuteen Vaikutukset liikenteeseen, melu- ja pölyvaikutukset Liikennemäärät arvioidaan kuljetettavien maamassojen ja hankkeen toiminta-ajan perusteella. Kuljetusten vaikutuksia liikenneturvallisuuteen arvioidaan erikseen. Hankkeessa melua aiheuttavat työmaakoneet, maansiirto, kuormien tyhjennykset ja ajoneuvoliikenne. Melu on jaksottaista. Käytössä on kolmiulotteinen melumallinnus, joka tehdään kullekin vaihtoehdolle meluvaikutusten ollessa suurimmillaan. Melukartoissa esitetään desibelin keskiäänitasojen meluvyöhykkeet viiden db:n välein. Eniten pölyämistä aiheuttaa maa- ja kiviainesten käsittely. Liikenne aiheuttaa sitä kuljetusreittien lähellä. Liikenteen haittojen vähentämiskeinoina lähiasutukseen voivat olla esim. tien päällystäminen asuintalon kohdalla ja meluesteen rakentaminen. Niin pölyn kuin melunkin leviämiseen vaikuttavat maaston muodot ja sääolosuhteet kuten vallitseva tuulen suunta. Arvioidun pölyämisen merkittävyyttä arvioidaan vertaamalla sitä valtioneuvoston asetuksen mukaisiin raja-arvoihin. Käytettävä lähdeaineisto on mainittu.

12 12/ Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen Vaikutukset voivat aiheutua lähinnä liikenteen, työkoneiden ja toimintojen melusta, pölystä ja tärinästä, vaikutuksista virkistyskäyttömahdollisuuksiin ja muutoksista alueiden arvostuksessa. Potentiaaliset terveyshaitat arvioidaan ohjelman mukaan pöly-, melu- ja pohjavesivaikutusten perusteella. Lähimpien asuntojen etäisyydet ovat ensisijaisia arviointikohteita ja tärkeää on myös asukkailta saatava palaute lausuntojen ja yleisötilaisuuksien kautta. 8.8 Vaikutukset luonnonoloihin ja suojelualueisiin Vaikutukset ovat suurimmat laajennusalueella, mutta sen lisäksi välillisiä vaikutuksia saattaa aiheutua lähiympäristössä erityisesti melun ja pölyn johdosta. Arvioinnissa tarkastellaan hankkeen vaikutukset alueen kasvillisuuteen, eliöstöön, luontotyyppeihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Alueelle tehdään kaksi maastokäyntiä. Inventointi perustuu suunnitelmaan, lähtötietokarttaan. Lähtötiedot on kerrottu, käytössä ovat mm. OI- VA -tietokanta ja UHEX -rekisteri. 8.9 Vaikutukset pintavesiin Hulevedet johdetaan hankealueelta ympärysojien avulla laajennusalueen länsipuoliseen Kivilammen puroon. Arviointiohjelmassa on varauduttu hankkeen haitallisten vaikutusten lieventämiseen. Tarvittaessa kiintoainespitoisuuden vähentämiseksi rakennetaan laskeutusallas tai muunlainen vesien käsittely. Pintavesien vaikutusten arviointia varten selvitetään hankealueen vesien nykytila. Siinä otetaan huomioon purkuvesien ominaispiirteet kuten luonnontilaisuus, valuma-alue ja käyttötarkoitus. Laadun arvioinnissa on mahdollista käyttää hyväksi Kivilammen nykyisen maankaatopaikan velvoitetarkkailujen tuloksia. Tietoja veden laadusta on myös pitkältä ajalta aina luvun loppupuolelta asti. Kaatopaikalla on tehty kaatopaikkakaasututkimus kesällä 2010, joka kertoo erityisesti vanhan teollisuuskaatopaikan tilasta ja mahdollisista vaikutuksista. Käytännössä nykyinen voimassa oleva ympäristölupa on tärkeä toimintaohje ja vertailukohta hankkeen pintavesiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa annetussa ympäristöluvassa annetut määräykset pintavesien tarkkailuun muodostavat jatkossa vertailukohdan, jonka perusteella voidaan arvioida laajennushankkeen mahdollisia vaikutuksia vanhaan kaatopaikkaan, lähinnä sieltä tulevaan veteen Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen Suoria vaikutuksia maa- ja kallioperään hankealueella aiheutuu maakerrosten muokkaamisesta ja ylijäämämassojen läjityksestä. Ne voivat vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen ja laatuunkin. Vaikutukset riippuvat lähinnä kallioperän rikkonaisuudesta ja hydrogeologisista olosuhteista. Ohjelman perusteella arvioidaan maan vastaanottotoiminasta aiheutuvat vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveden muodostumiseen ja

13 13/15 laatuun, talousvesikaivojen veden laatuun ja antoisuuteen sekä lähimpään pohjavesialueeseen. Käytettävät lähteet on kuvattu. Vuonna 1994 tehdyn kaivokartoituksen (kuusi talousvesikaivoa) tapainen talousveden laadun selvitys on paikallaan tehdä osana ympäristövaikutusten arvioimista annetussa ympäristöluvassa annetut määräykset pohjavesien tarkkailuun muodostavat jatkossa vertailukohdan, jonka perusteella voidaan arvioida laajennushankkeen mahdollisia vaikutuksia vanhaan kaatopaikkaan lähinnä sieltä suodattuvaan veteen vaikutukset nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön Vaikutukset arvioidaan tarkastelemalla hankkeen soveltuvuutta nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä alueen maankäyttösuunnitelmiin. Erityistä huomiota kiinnitetään hankkeen mahdollisesti aiheuttamiin maankäyttörajoituksiin Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutusalueelle laaditaan maisemaselvitys paikkatietojen sekä valokuvien ja karttojen avulla. Arvioinnissa selvitetään, kuinka eri hankevaihtoehdot muuttavat alueen maisemaa. Arvioinnin tueksi laaditaan syntyvästä täyttömäestä havainnollinen malli. Maisemaselvityksen lähtöaineisto on kuvattu. 9 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Tarkastelukohteena ovat ylijäämämaan uusiokäytön vaikutukset Jyväskylän seudun luonnonvarojen käyttöön, lähinnä maa-ainesten ottamistarpeeseen. Käyttömahdollisuuksia on erityisesti teiden ja meluvallien rakentamisessa Vaikutukset toiminnan jälkeen ja yhteisvaikutusten arviointi Toiminnan päättymisen vaikutukset arvioidaan kunkin vaihtoehdon osalta. Luonnon palautumiskyky ja alueen hankkeen jälkeiset käyttömuodot arvioidaan. Yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa on ohjelmassa mainittu tarkasteltavan erityisesti pöly-, liikenne- ja meluvaikutusten osalta. Osana mahdollisia yhteisvaikutuksia on tärkeää seurata edelleen vanhan teollisuus- ja yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja toteutuneen maankaatopaikkatoiminnan vaikutuksia pintaveden laatuun vuonna 2009 annetun ympäristöluvan pohjalta Ympäristöriskit ja turvallisuus, epävarmuustekijät ja oletukset Hankkeen ympäristöriskit tunnistetaan ja niiden todennäköisyyttä ja seurauksia arvioidaan. YVA -selostuksessa esitetään mahdolliset tiedon puutteet tai epävarmat tiedot, jotka liittyvät johtopäätöksiin.

14 14/15 14 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen YVA- selostuksessa tullaan esittämään toimenpiteet, joilla arvioinnissa ilmenneitä hankkeen haittavaikutuksia voidaan vähentää. Esimerkkejä tästä ovat kuormien alkuperän seuranta pilaantuneiden maiden tuonnin estämiseksi ja toimintojen sijoittelu meluhaitan kannalta. Maisemahaittaa voidaan toiminnan päätyttyä vähentää alueen maisemoinnilla ja metsän istutuksella. 15 Vaikutusten seuranta YVA -selostuksessa tullaan esittämään alustava ehdotus vaikutusten seurantaohjelmaksi. Sen tarkoituksena on varmentaa arvioinnin tuloksia, havaita mahdollisia odottamattomia vaikutuksia ja mahdollistaa ilmaantuvien haittojen estäminen ja lieventäminen. Seurantaohjelma muodostaa puitteet aikanaan ympäristölupapäätökseen kirjattavalle sitovalle seurantavelvoitteelle. Lopuksi Ohjelman kartat ja kuvat ovat selkeitä. Arviointiohjelma luo tässä lausunnossa esitetyt tarkennukset huomioon ottaen hyvän lähtökohdan hankkeen ympäristövaikutusten selvittämiselle. Tärkeimmät lisäykset arviointiohjelmaan ovat kaloihin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja yksittäisten kaivojen veden laadun kartoituksen uudistaminen sekä hankkeen mahdolliset vaikutukset aiempaan kaatopaikkaan, lähinnä sieltä suodattuviin vesiin. Kari Lehtinen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Esa Mikkonen ylitarkastaja

15 15/15 JAKELU Keski-Suomen ELY -keskus / kalatalousviranomainen Keski-Suomen ELY -keskus/ liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Laukaan kunta Katariina Rutanen ja Timo Orell Annikki ja Jorma Rutanen Suomen Ympäristökeskus, liitteenä arviointiohjelma MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN JA MAKSUA KOSKEVA MUUTOKSENHAKU Suoritemaksu on Hankkeesta vastaavalta perittävä maksu perustuu valtioneuvoston asetukseen 1538/2011 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksullisista suoritteista vuonna Hankkeesta vastaava, joka katsoo lausunnosta perittävän maksun virheelliseksi, voi vaatia siihen oikaisua Keski-Suomen ELY -keskukselta kuuden kuukauden kuluessa tämän lausunnon antamispäivästä.