YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI PUHTAIDEN YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KIVILAMMEN MAANKAATOPAIKAN LAAJENNUSALUEELLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17535

2

3 Jyväskylän kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... VIII 1 JOHDANTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen YVA-menettelyn vaiheet YVA-menettelyn osapuolet Osallistuminen ja tiedottaminen YVA-menettelyn aikataulu HANKKEEN KUVAUS Hankkeesta vastaava Hankkeen perustelut ja tavoitteet Hankealue Hankkeen tekninen kuvaus Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu YVA-MENETTELYSSÄ ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen muodostaminen Vaihtoehto 1: Suppeampi maanvastaanottoalue, matala täyttömäki Vaihtoehto 2: Laajempi maanvastaanottoalue, matala täyttömäki Vaihtoehto 3: Laajempi maanvastaanottoalue, korkea täyttömäki vaihtoehto: hankkeen toteuttamatta jättäminen LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Rakennusprojektit Jyväskylässä Ylijäämämaiden hyötykäyttö TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET Maankäyttöoikeudet ja -sopimukset Alustava suunnittelu Yleissuunnittelu Rakennussuunnittelu Kaavoitus Ympäristölupa Liittymäluvat ja -sopimukset YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOIMINEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Arvioitavat ympäristövaikutukset Tarkasteltavien vaikutusalueiden rajaukset Vaikutuksen ominaispiirteet ja merkittävyys YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ja niiden toteutuminen hankkeessa Vaikutukset nykyiseen maankäyttöön Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön... 41

4 II Jyväskylän kaupunki 9.7 Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus Vaikutukset toiminnan jälkeen Arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen lieventäminen ja ehkäisy LIIKENNE Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Vaikutukset liikenteeseen Arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen lieventäminen ja ehkäisy MELU Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Meluvaikutukset Arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen lieventäminen ja ehkäisy PÖLY JA ILMANLAATU Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Pölyvaikutukset ja vaikutukset ilmanlaatuun Arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen lieventäminen ja ehkäisy MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen lieventäminen ja ehkäisy SUOTOVEDET Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Alueen historia Nykytilanne Vaikutukset suotovesiin Arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen lieventäminen ja ehkäisy MAAPERÄ, KALLIOPERÄ JA POHJAVESI Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Vaikutukset maaperään, kallioperään ja pohjaveteen... 79

5 Jyväskylän kaupunki III 15.5 Arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen lieventäminen ja ehkäisy PINTAVESI Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Vaikutukset pintaveteen Arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen lieventäminen ja ehkäisy KALASTO JA KALASTUS Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen lieventäminen ja ehkäisy KASVILLISUUS JA ELÄIMISTÖ Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Vaikutukset kasvillisuuteen Vaikutukset eläimistöön Vaikutukset uhanalaiseen ja suojeltuun lajistoon Arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen lieventäminen ja ehkäisy SUOJELUALUEET JA ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Vaikutukset suojelualueisiin, arvokkaisiin luontokohteisiin sekä uhanalaiseen ja suojeltuun lajiston hankealueen ulkopuolella Arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen lieventäminen ja ehkäisy IHMISTEN ELINOLOT JA VIIHTYVYYS Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen lieventäminen ja ehkäisy MUUT VAIKUTUKSET VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS Yhteenveto hankkeen vaikutuksista ja vaihtoehtojen vertailu VAIKUTUKSET TOIMINNAN JÄLKEEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI...114

6 IV Jyväskylän kaupunki 24.1 Vanhan kaatopaikan ja maankaatopaikan yhteisvaikutukset Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa YMPÄRISTÖRISKIT JA TURVALLISUUS VAIKUTUSTEN SEURANTA Yleistä Tarkkailuohjelma LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 Raportti kaivokartoituksesta 2012 LIITE 2 Raportti meluselvityksestä 2012 LIITE 3 Raportti luontoselvityksestä 2012 LIITE 4 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta TEHDYT SELVITYKSET FCG Finnish Consulting Group Oy. Jyväskylän kaupunki. Puhtaiden ylijäämämaiden läjitys Jyväskylän kaupungin ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiohjelma. Maaliskuu Jyväskylän kaupunki. Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys. Raportti Jyväskylän kaupunki. Kivilammen maankaatopaikka, puhtaiden ylijäämämaiden läjitysalueen laajennus, Jyväskylä. Kaivokartoitus ja selvitys pohjavesiolosuhteista. Raportti Jyväskylän kaupunki. Puhtaiden ylijäämämaiden läjitys Jyväskylän kaupungin ympäristövaikutusten arviointi. Luontoselvitys. Raportti Kannen ja sivun VIII kuvat: Pasi Huotari/Jyväskylän kaupunki/ympäristötoimi

7 Jyväskylän kaupunki V ESIPUHE Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitetty puhtaiden ylijäämämaiden läjitystä Jyväskylän kaupungin Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueella koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset. YVAselostuksen on laatinut Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta. Arviointityöhön ja selostuksen laatimiseen ovat osallistuneet: DI Heini Passoja (projektipäällikkö) FM Mattias Järvinen (projektin varapäällikkö) FM Suvi Rinne (projektisihteeri) FM Maija Aittola DI Hannu Karhu RI Mari Kauppinen DI Sakari Mustalahti FM Taina Ollikainen (FCG Koulutus ja konsultointi Oy) FT Marjo Pihlaja Ins. Tomi Puustinen M.Sc. Jan Tvrdy Kivilammen nykyisen maankaatopaikan koillispuolinen alue on mäntykangasta. Tieyhteys alueelle tulee koillisesta (Kuva: Heini Passoja/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy).

8 VI Jyväskylän kaupunki YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: YVA-konsultti: Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Hannikaisenkatu 17 (PL 233) Jyväskylä puh Rakennuttajapäällikkö Jari Lohi puh. (014) / Puistokatu 2 A Jyväskylä etunimi.sukunimi@fcg.fi puh Projektipäällikkö Heini Passoja puh Yhteysviranomainen: Keski-Suomen ELY-keskus Piippukatu 11 PL Jyväskylä etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi puh Ylitarkastaja Esa Mikkonen puh

9 Jyväskylän kaupunki VII KÄYTETYT LYHENTEET JA TERMIT a AOX COD Mn ha m 3 km LSL m MetsäL mpy OIVA-tietokanta st UHEX-tietokanta VesiL VNa vt YVA YVA-ohjelma YVA-selostus vuosi adsorboituva orgaaninen halogeeniyhdiste kemiallinen hapenkulutus hehtaari kuutiometri kilometri luonnonsuojelulaki metri metsälaki merenpinnan yläpuolella valtion ympäristöhallinnon ympäristö- ja paikkatietopalvelu seututie Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämä uhanalaisten eliöiden seurantarekisteri vesilaki valtioneuvoston asetus valtatie ympäristövaikutusten arvointi ympäristövaikutusten arvointiohjelma ympäristövaikutusten arvointiselostus KARTTA-AINEISTOT GTK Logica Suomi Oy Maanmittauslaitos Affecto Finland Oy, Karttakeskus

10 VIII Jyväskylän kaupunki TIIVISTELMÄ HANKKEEN TAUSTA JA KUVAUS Jyväskylän kaupungin nykyisten maankaatopaikkojen läjityskapasiteetin täyttyessä kaupungilla on tarve saada käyttöön lisää läjitysaluetta kaupungin alueella rakennushankkeissa syntyville puhtaille ylijäämämaille. Läjitettävän massamäärän arvioidaan lähivuosina olevan noin m 3 /a. Kokonaan uusia maanläjitysalueita riittävän lähellä rakennushankkeita ei ole selvityksistä huolimatta löydetty. Jyväskylän kaupunki suunnittelee Kivilammen nykyisen maankaatopaikan laajentamista välittömästi nykyisen läjitysalueen luoteispuolelle kaupungin maille. Jyväskylän kaupungin Vaajakoskella noin 8 km Jyväskylän keskustasta koilliseen ja noin 3 km Vaajakosken keskustasta pohjoiseen sijaitsevan Kivilammen maankaatopaikan nykyisen ympäristöluvan ja täyttösuunnitelman mukainen läjityskapasiteetti arvioidaan saavutettavan meneillään olevien suurten rakennushankkeiden vuoksi vuoden 2013 aikana. Alueelle läjitetään ensisijaisesti Jyväskylän kaupungin alueella rakentamisessa syntyviä puhtaita rakentamiseen kelpaamattomia ylijäämämaita, kuten savea ja moreenia. Ylijäämämaiden lisäksi varaudutaan puhtaan sedimentin vastaanottoon sekä rakentamiseen soveltuvien maamassojen, kuten murskeen, lyhytaikaiseen varastointiin. Maisemoitua aluetta voidaan hankkeen jälkeen hyödyntää esim. metsätaloudessa tai virkistyksessä. HANKKEEN TOTEUTUSAIKATAULU Hankkeen alustavan aikataulun mukaan YVA-menettely saatetaan päätökseen alkuvuodesta 2013, minkä jälkeen hankkeelle voidaan hakea tarvittavat luvat. YVA-menettelyn aikana on suoritettu maankaatopaikan laajennuksen alustava suunnittelu. Tarkempi yleis- ja rakennussuunnittelu suoritetaan lupamenettelyjen yhteydessä. Maanvastaanottotoiminta voidaan aloittaa heti lupapäätöksen ja valmistelevien toimenpiteiden jälkeen, arvion mukaan loppuvuodesta YVA-MENETTELYSSÄ ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT YVA-menettelyssä tarkastellaan kolmea toteutusvaihtoehtoa, joissa vaihtelee laajennusalueen pintaala ja täyttökorkeus.

11 Jyväskylän kaupunki IX VE1: Suppeampi maanvastaanottoalue, matala täyttömäki Vaihtoehdossa 1 laajennusalueen korkeus kasvaa nykyisestä noin +128 metristä nykyisen täyttöalueen laen tasolle +150,5 metriin. Nykyisellä täyttöalueella lakikorkeutta ei kasvateta. Laajennusalueen pinta-ala on noin 3,5 ha ja täyttötilavuus noin m 3, joka vastaa noin kolmen vuoden läjitystarvetta. Aluetta käytetään puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen. VE2: Laajempi maanvastaanottoalue, matala täyttömäki Vaihtoehdossa 2 maankaatopaikka laajenee pitemmälle pohjoiseen kuin vaihtoehdossa 1. Laajennusalueen pinta-ala on noin 6,1 ha. Vaihtoehdon 1 tavoin laajennusalueen korkeus kasvaa vaihtoehdossa 2 nykyisestä noin 22,5 metrillä +150,5 metrin lakikorkeuteen, joka vastaa nykyisen täyttöalueen laen tasoa. Nykyisellä täyttöalueella lakikorkeutta ei kasvateta. Aluetta käytetään puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen. Täyttötilavuus on noin m 3, joka vastaa noin kuuden vuoden läjitystarvetta. VE3: Laajempi maanvastaanottoalue, korkea täyttömäki Vaihtoehdossa 3 laajennusalue on laajuudeltaan sama kuin vaihtoehdossa 2 eli noin 6,1 ha. Laajennusalueen korkeus kasvaa nykyisestä noin 30,5 metrillä lakikorkeuteen +158,5 m maanvastaanottoalueen pohjoispuolisen Savumäen laen tasolle. Laajennetun maankaatopaikan täyttökorkeus olisi kahdeksan metriä nykyisen läjitysalueen täyttökorkeutta suurempi. Aluetta käytetään puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen. Täyttötilavuus on noin m 3, joka vastaa noin yhdeksän vuoden läjitystarvetta. VE0: Hanketta ei toteuteta YVA-menettelyssä arvioidaan myös vaikutukset niin sanotulle 0-vaihtoehdolle, jossa hanketta ei toteuteta. Tällöin hankealue säilyy sellaisenaan ilman niitä toimenpiteitä, joita tässä hankkeessa on suunniteltu. 0-vaihtoehdossa ylijäämämassojen vastaanotto päättyy Kivilammen nykyisellä maankaatopaikalla todennäköisesti jo vuoden 2013 aikana. 0-vaihtoehdossa joudutaan etsimään uusia maanvastaanottoalueita, sillä myös muiden Jyväskylän maanvastaanottoalueiden kapasiteetti on täyttynyt tai täyttymässä lähivuosina. Koska niin sanotun YVA-kynnyksen ylittäviä alueita ei ehditä saada käyttöön, joudutaan lyhyellä tähtäimellä ottamaan käyttöön pienempiä maanvastaanottoalueita. Pienempiin maanvastaanottoalueisiin liittyy epävarmuuksia muun muassa siinä, ettei niillä ratkaista pitkän aikavälin vastaanottotarvetta, eikä niiden vaikutuksia ympäristöön arvioida YVA-menettelyn edellyttämällä tarkkuudella. Lisäksi ylijäämämassojen vastaanottamiseen soveltuvia alueita ei Kivilammen YVAselostusvaiheeseen mennessä ole Jyväskylän alueelta löydetty. ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Hanke muuttaa maankäyttöä ainoastaan laajennusalueella, jolla metsätalouden harjoittaminen estyy täyttötoiminnan ajaksi. Laajennusalueella ei nykyisellään ole merkitystä virkistyskäytön kannalta. Toteutuessaan hanke voi suoalueen täytön ja maisemoinnin myötä jopa parantaa laajennusalueen virkistyskäyttömahdollisuuksia toiminnan päätyttyä. Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteen toimivuuteen hankealueen sijoittuessa nykyisen maanvastaanottoalueen yhteyteen, hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Maankäytöllisesti nykyisen alueen laajentaminen aiheuttaa vähemmän vaikutuksia kuin täysin uuden alueen käyttöönotto.

12 X Jyväskylän kaupunki Hanke ei läjitystoiminnan aikana tai sen jälkeen ole esteenä lähiympäristön suunnitellulle maankäytölle. Hankkeen vaikutusten suunniteltuun maankäyttöön hankealueella ja sen lähiympäristössä voidaan arvioida olevan vähäisiä. Kaikissa arvioitavissa vaihtoehdoissa hanke rajoittaa alueen käyttömahdollisuuksia toiminnan päättymisen jälkeen. Vaikutukset liikenteeseen Toteutusvaihtoehdossa 1 hankealueelle kulkeva liikenne seututiellä 638 (Leppävedentie) säilyy lähes nykyisellään. Hankkeen aiheuttaman liikenteen ( ajoneuvoa arkivuorokaudessa) osuus tien kokonaisliikennemäärästä on noin 3-7 % ja kesäaikaan hieman tätä suurempi. Hankkeen aiheuttaman liikenteen osuus huipputunnin liikenteestä on noin 2-5 %. Leppävedentien raskaasta liikenteestä hankkeen aiheuttama liikenne muodostaa suurimman osan Vaajakosken keskustasta pohjoiseen päin. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 vaikutukset Leppävedentien liikennemääriin ja turvallisuuteen ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa 1. Ainoastaan vaikutuksen ajallinen kesto on pidempi. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 liikennemäärät hankkeen käyttämillä kuljetusreiteillä todennäköisesti kasvavat nykyisestä toimintaajan loppua kohden mm. maankäytön muutosten takia. Tällöin myös tien liikenteellinen toimivuus voi heikentyä hieman nykytilanteeseen verrattuna. Kokonaisuutena hankkeen aiheuttaman liikenteen osuus Leppävedentien liikenteestä on sen verran pieni, ettei se oleellisesti vaikuta tien liikenteen turvallisuuteen tai sujuvuuteen. Kuitenkin hankkeen aiheuttaman raskaan liikenteen osuus tien raskaasta liikenteestä on sen verran suuri, että hankkeella voi olla vaikutusta tien koettuun turvallisuuden tasoon erityisesti kevyen liikenteen kannalta. Meluvaikutukset Hankkeen meluvaikutukset eivät ole merkittäviä. Hankkeesta aiheutuvat meluvaikutukset ovat paikallisia ja rajoittuvat maankaatopaikan alueelle sekä maankaatopaikalle johtavan tien varteen. Maankaatopaikan toiminnasta ja sen liikenteestä ei aiheudu ohjearvoja ylittäviä melutasoja. Vaihtoehdon 1 meluvaikutukset ovat likimain samat kuin nykyisessä tilanteessa. Vaihtoehtojen 2 ja 3 meluvaikutukset ulottuvat hieman kauemmas kuin nykytilanteessa. Alueen suurin yksittäinen melulähde on Leppävedentien (st 638) liikenne. Tien meluvyöhykkeellä sijaitseville asuinkiinteistöille ei hankkeesta aiheudu lisää meluvaikutuksia. Pölyvaikutukset ja vaikutukset ilmanlaatuun Hankkeen pölyvaikutukset eroavat nykytilanteesta ainoastaan vaikutusten keston osalta. Maankaatopaikan muusta toiminnasta aiheutuva pölyäminen on vähäisempää kuin alueen liikenteestä aiheutuva pölyäminen. Hankkeen pölyvaikutukset ovat paikallisia ja koskevat yksittäisiä asuinkiinteistöjä. Pölyvaikutukset ovat vähäisiä tai epäsuotuisissa olosuhteissa kohtalaisia. Kohtalaisia vaikutuksia on muutamien vuorokausien ajan vuodessa. Hankkeen vaikutukset ilmanlaatuun poikkeavat nykyisestä vain koko elinkaaren päästömäärien osalta. Hankealueen toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt eivät ole erityisen merkittäviä suhteessa Jyväskylän kaupungin liikenteen päästöihin tai kokonaispäästöihin. Mikäli hanketta ei toteuteta Kivilammen alueella, se toteutettaisiin johonkin toiseen kohteeseen Jyväskylän seudulla. Tällöin uuden sijainnin mukaiset vaikutukset ilmanlaatuun alueellisesti tarkasteltuna ovat likimain samansuuruiset kuin Kivilammen maankaatopaikan laajennusvaihtoehdoissa. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Maanvastaanottoalueen näkyvyys maisemassa on suurin täytön loppuvaiheessa, kun läjitysalue saavuttaa maksimikorkeutensa. Näin ollen maisemavaikutukset hankkeen alkupuolella ovat huomattavasti vähäisempiä kuin loppuvaiheessa. Koska kyseessä on laajennushanke, ei maisemaan kohdistu-

13 Jyväskylän kaupunki XI vien muutoksien arvioida olevan merkittäviä nykytilaan nähden. Hankkeen vaikutukset maisemaan arvioidaan vähäisiksi. Suuremman täyttökorkeuden vuoksi näkyvyysalue vaihtoehdossa 3 on hieman laajempi kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2. Maanvastaanottoalue tulee vaihtoehdossa 3 näkymään lähinnä avoimilta vesialueilta sekä korkeiden mäkien rinteiltä katsottaessa hankealueen suuntaan. Merkittävimmät näkymäsuunnat ovat alueilta, joilla on vähän vakituisia tai loma-asuntoja. Hankkeen toteuttamisella ei arvioida olevan vaikutuksia valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin tai muinaisjäännöksiin pitkien välimatkojen perusteella. Suotovesivaikutukset Arvioinnin perusteella vanhan jätetäytön alueella ei ole odotettavissa haitallisia suotovesivaikutuksia. Myöskään nykyisen maankaatopaikan länsi-luoteisosissa ylijäämämaiden lisätäytön tai laajennusalueella tapahtuvan maanläjityksen ei arvioida aiheuttavan erityisiä haitallisia suotovesivaikutuksia. Pinta-alaltaan laajemmissa toteutusvaihtoehdoissa 2 ja 3 suotovettä, ja samalla myös kuormitusta, muodostuu enemmän kuin suppeammassa vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 3 vanhan jätetäytön päälle tulevat suojaavat maakerrokset ovat paksuimmillaan. Peittävät maakerrokset vähentävät sadeveden imeytymistä vanhaan jätetäyttöön, mikä vähentää muodostuvan suotoveden määrää. Vaikutukset maaperään, kallioperään ja pohjaveteen Kivilammen vanha jätetäyttö sijoittuu kantavalle moreenialueelle, joten painumia pohjamaahan ei ole odotettavissa. Nykyisen maanläjitysalueen länsi- ja eteläosat sijoittuvat pääosin suoalueelle, jossa merkittävimmät painumat ovat tapahtuneet vuosien saatossa, eikä alueelle tuotavien ylijäämämaiden arvioida lisäävän oleellisesti painumia. Vähäisistä suotovesivaikutuksista johtuen nykyisellä maankaatopaikka-alueella tapahtuvan ylijäämämaiden läjityksen pohjavesivaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Ylijäämämaiden läjityksen aloittaminen osittain turvealueelle sijoittuvalla maankaatopaikan laajennusalueella aiheuttaa turpeessa painumia, joiden seurauksena suoalueelta purkautuu vettä alueen pintavesiin ja suotautuu edelleen pohjaveteen. Nykyiset pintaveden laatutulokset eivät anna viitteitä siitä, että pohjaveden laatu heikentyisi läjitysalueen laajennuksen vaikutuksesta. Hankkeen toteuttamisella ei arvioida olevan vaikutusta yksityisten kaivojen antoisuuteen, eikä kaivojen vedenlaadun arvioida heikentyvän nykyisestä. Vaikutukset pintaveteen Hankkeella ei arvioida olevan erityisiä haitallisia suotovesivaikutuksia pintavesiin. Maankaatopaikan nykyisen toiminnan tavoin puhtaiden ylijäämämaiden läjityksestä laajennusalueelle aiheutuu lähinnä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sekä orgaanisen aineen kuormitusta. Kuormituksen vaikutukset rajoittuvat maankaatopaikan pintavesien purkureitin alkuosan ojiin ja puroihin. Kuormituksen vaikutus Autiojoessa on vähäinen. Autiojoesta Leppäveteen laskevat vedet sekoittuvat nopeasti Leppäveden Musta- ja Autiolahdessa. Maankaatopaikan kuormituksen vaikutus Leppäveden veden laatuun on hyvin vähäinen. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Hankkeen vaikutusten kalastoon tai kalastukseen alapuolisessa vesistössä arvioidaan toteutusvaihtoehdoissa 1-3 ja 0 olevan hyvin vähäiset.

14 XII Jyväskylän kaupunki Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Maankaatopaikkaa laajennettaessa alueen nykyinen kasvillisuus ja luontotyypit häviävät. Vaihtoehdossa 1 hankealueen pohjoisosan uhanalaiset luontotyypit mustikkakangaskorpi ja metsäkortekorpi säilyvät. Kosteusolot saattavat kuitenkin muuttua vedenvirtauksen muuttuessa. Vaikutukset eläimistöön Hankkeen myötä metsälajisto väistyy täyttöalueelta. Linnuston tiheys ja lajimäärä laskevat merkittävästi. Muutakaan eläimistöä ei juuri esiinny täyttöalueella joitakin selkärangattomia lajeja lukuun ottamatta. Avomaalla ruokailevat linnut voivat tilapäisesti oleskella alueella. Vaihtoehdossa 1 hankealueen pohjois- ja koillisosissa lajisto voi säilyä edelleen (mm. pyy). Vaihtoehdossa 1 liito-oravan liikkumisyhteydet elinalueiden välillä sekä lintudirektiivin liitteen I lajien elinolosuhteet säilyvät vaihtoehtoja 2 ja 3 paremmin. Vaikutukset suojelualueisiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin Hankkeella ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia suojelualueisiin, arvokkaisiin luontokohteisiin tai uhanalaiseen ja suojeltuun lajistoon hankealueen ulkopuolella lukuun ottamatta liito-oravan liikkumisen mahdollista heikentymistä elinalueiden välillä toteutusvaihtoehdoissa 2 ja 3. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Keskeisiä ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ovat hankkeen aiheuttamat muutokset asumisviihtyisyydessä (maisema, melu, päästöt) ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksissa sekä terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen lisääntyminen. Hankkeen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä terveyteen ovat kokonaisuudessaan varsin vähäiset nykytilanne huomioiden. Nykyinen maankaatopaikka on kuulunut lähialueen asukkaiden päivittäiseen elämään jo ennen laajennuksen toteuttamistakin, joten laajennushanke ei aiheuta uusia vaikutuksia, mutta voimistaa ja pitkittää ihmisten jo nykyisin kokemia vaikutuksia. Läjitystoiminnasta aiheutuvat haitat kohdistuvat erityisesti alueen välittömässä läheisyydessä ja Leppävedentien varressa oleville asuin- ja lomakiinteistöille. Alle yhden kilometrin etäisyydellä hankealueesta asuu noin 850 henkilöä. 0-vaihtoehdon vaikutukset Vaihtoehdossa 0 maanläjitystoiminta Kivilammen alueella päättyy arviolta vuoden 2013 aikana. Maankaatopaikka suljetaan lopullisesti ja maisemoidaan. Alue palautuu vähitellen metsätalousja/tai virkistyskäyttöön. Toiminnan aikaiset vaikutukset loppuvat ja toiminnan jälkeisiä vaikutuksia erityisesti pohja- ja pintavesiin seurataan jälkiseurannalla. Läjitettäviä maamassoja syntyy hankkeesta riippumatta, joten mikäli hanketta ei toteuteta, on otettava käyttöön muita läjitysalueita ylijäämämaille. Tällöin maanläjitystoiminnan ympäristövaikutukset siirtyvät muille alueille Jyväskylän seudulla.

15 Jyväskylän kaupunki XIII VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS Hankkeen keskeisimmät vaikutustyypit sekä arvio niiden merkittävyydestä on tiivistetty seuraavaan taulukkoon. Vaikutusten merkittävyys on ilmaistu viisiportaisella asteikolla värikoodein. Myönteisiä vaikutuksia Ei vaikutuksia Vähäisiä haitallisia vaikutuksia Kohtalaisia haitallisia vaikutuksia Merkittäviä haitallisia vaikutuksia Vaihtoehto Vaikutuksen kohde VE1 Suppea alue, matala täyttö VE2 Laajempi alue, matala täyttö VE3 Laajempi alue, korkeampi täyttö VE0 Hanketta ei toteuteta Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Liikenne ja liikenneturvallisuus Melu Pöly Ilmanlaatu Maisema ja kulttuuriympäristö Suotovedet Maa- ja kallioperä Pohjaveden laatu Pintaveden laatu Kalasto ja kalastus Linnusto Muu eläimistö Kasvillisuus Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Hankkeen toteutusvaihtoehtojen välillä ei YVA-menettelyssä ole tunnistettu ympäristövaikutusten osalta merkittäviä eroja. Arvioinnissa tarkastellut vaikutukset eivät ole minkään toteutusvaihtoehdon kohdalla laadultaan sellaisia, että niitä ei voitaisi hyväksyä tai lieventää hyväksyttävälle tasolle. ARVIOINTIMENETTELYN AIKATAULU Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyi virallisesti maaliskuussa Nähtävilläoloaikana järjestettiin kaikille avoin tiedotustilaisuus. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-ohjelmasta Arviointityö aloitettiin heti YVA-ohjelman valmistuttua. Yhteysviranomaisen lausunnon perusteella arvioitiin lisäselvitysten tarve ja tarkennettiin arviointityön kuvaa. Arviointiselostus valmistuu marraskuussa 2012, minkä jälkeen yhteysviranomainen asettaa sen nähtäville. Nähtävilläoloaika on päivää, jonka aikana kansalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus antaa muistutuksensa ja mielipiteensä arviointiselostuksesta. Nähtävilläoloaikana järjestetään toinen yleisötilaisuus, jossa esitellään arvioinnin tuloksia. Yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa arviointiselostuksesta noin kahden kuukauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon alkuvuodesta 2013, minkä jälkeen hankkeesta vastaava tekee päätöksen jatkosuunnittelusta.

16

17 Jyväskylän kaupunki 1 1 JOHDANTO Jyväskylän kaupunki suunnittelee Vaajakoskella noin kahdeksan kilometriä Jyväskylän keskustasta koilliseen ja noin kolme kilometriä Vaajakosken keskustasta pohjoiseen sijaitsevan Kivilammen maankaatopaikan laajentamista välittömästi nykyisen läjitysalueen luoteispuolelle. Nykyisen maankaatopaikan pinta-ala on 5,9 ha ja sen länsireunan pengerrys rajoittuu Laukaan kunnan rajaan. Suunniteltu laajennusalue sijoittuu Laukaan kunnan puolella olevalle suoalueelle, Jyväskylän kaupungin omistamille kiinteistöille. Alueelle on tieyhteys Leppävedentieltä (seututie 638). Kuva 1. Hankealue sijoittuu Jyväskylän Vaajakoskelle noin 8 km Jyväskylän keskustasta koilliseen ja noin 3 km Vaajakosken keskustasta pohjoiseen. Ennen hankkeen lupamenettelyjä ja toteutusta Jyväskylän kaupunki teettää ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laadittiin ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka on YVAlain mukainen suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Tässä YVA-selostuksessa esitetään päivitetyt tiedot hankkeesta, YVA-menettelyn aikana tehdyt selvitykset sekä hankkeen arvioidut ympäristövaikutukset.

18 2 Jyväskylän kaupunki 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tavoitteena on edistää hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia ja niiden huomioonottamista päätöksenteossa. Sen tavoitteena on lisätä niiden osapuolten ja kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia, joita hankkeen ympäristövaikutukset saattavat koskea. Sen lisäksi menettely tuottaa hankkeesta vastaavalle tietoa ympäristön kannalta sopivimman vaihtoehdon valitsemiseksi ja viranomaiselle tietoa hankkeen edellytyksistä sekä lupaehtojen määrittämiseksi. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan päätökset tehdään YVA:n jälkeen lupamenettelyjen yhteydessä. 2.1 YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen 2.2 YVA-menettelyn vaiheet Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia (468/1994) ja sen muutosta (258/2006) sovelletaan aina hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Hanke on YVA-asetuksen hankeluettelon mukainen, koska alueen läjityskäyttö ylittää YVA-kynnyksen vuotuisen jätemäärän ollessa yli t. YVA-menettely on kaksivaiheinen: Menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), jonka jälkeen tehdään ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus). Virallisesti YVA-menettely alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa YVAohjelman yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen asettaa YVA-ohjelman virallisesti nähtäville ja pyytää eri tahoilta lausunnot ja mielipiteet. Mielipiteitä YVA-ohjelmasta ja sen riittävyydestä saavat antaa kaikki ne, joihin hanke saattaa vaikuttaa. Muistutusten ja lausuntojen perusteella yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa YVA-ohjelmasta. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään YVA-ohjelman ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta. Arviointityön tulokset kootaan YVA-selostukseen. Valmis YVA-selostus toimitetaan yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen asettaa arviointiselostuksen YVA-ohjelman tavoin julkisesti nähtäville. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen lausunto ja siihen sisältyvä yhteenveto annetuista lausunnoista ja mielipiteistä ovat liitteinä hankkeen toteuttamisen edellyttämissä rakennus- ja ympäristölupahakemusasiakirjoissa.

19 Jyväskylän kaupunki 3 Kuva 2. YVA-menettelyn vaiheet YVA-ohjelma Arviointiohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta ja suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään. Arviointiohjelmassa esitetään muun muassa: tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta, hankkeesta vastaavasta ja hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä on hankkeen toteuttamatta jättäminen tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä kuvaus ympäristöstä, tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnasta ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä sekä arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta sekä arvio selvitysten ja arviointiselostuksen valmistumisajankohdasta YVA-selostus Arviointiselostuksessa esitetään ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja johtopäätökset sekä kuvaus siitä, miten niihin on päädytty. Arviointiselostuksesta on käytävä ilmi tarkistettuina samat seikat kuin arviointiohjelmassa ja lisäksi: selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin, luonnonvarojen käyttöön sekä ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin

20 4 Jyväskylän kaupunki hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut sekä kuvaus toiminnasta arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheet sekä käytön jälkeiset vaikutukset arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksien riskeistä ja niiden seurauksista selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia hankkeen vaihtoehtojen vertailu ehdotus seurantaohjelmaksi selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto 2.3 YVA-menettelyn osapuolet Hankkeesta vastaava on Jyväskylän kaupunki, joka vastaa hankkeen valmistelusta ja toteuttamisesta. Yhteysviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus. Yhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään YVA-lain ja -asetuksen mukaisesti. Yhteysviranomainen mm. hoitaa tiedotukset ja kuulutukset sekä järjestää tarvittavat julkiset kuulemistilaisuudet, kerää lausunnot ja mielipiteet, tarkastaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen sekä antaa niistä lausuntonsa. Yhteysviranomainen huolehtii tarvittaessa muiden viranomaisten ja hankkeesta vastaavan kanssa siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten seuranta järjestetään. YVA-konsultti on ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntijaryhmä, joka hankkeesta vastaavan toimeksiantona arvioi hankkeen ympäristövaikutukset. Ryhmä koostuu muun muassa maankäytön, luonnontieteiden ja tekniikan alan asiantuntijoista. Vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien sekä tiedonsaannin lisäämiseksi on muodostettu seurantaryhmä, johon on kutsuttu edustajat hankkeesta vastaavan tärkeäksi kokemista sidosryhmistä. Seurantaryhmä kokoontuu kerran molempien YVA-raporttien luonnosvaiheessa, jolloin ryhmän jäsenillä on mahdollisuus antaa palautetta raportin sisällöstä. Seurantaryhmätyöskentely ei ole osa YVA-menettelyä, vaan se on perustettu vuoropuhelun parantamiseksi. Ensimmäinen seurantaryhmän kokous järjestettiin ennen YVA-ohjelman nähtävilläoloaikaa YVA-konsultin tiloissa Jyväskylässä. Kokouksessa esiteltiin hanketta ja YVA-ohjelman luonnosta. Toisessa, samoissa tiloissa Jyväskylässä, järjestetyssä kokouksessa käsiteltiin ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia ja hankkeen etenemistä.

21 Jyväskylän kaupunki 5 Taulukko 1. Hankkeen YVA-menettelyn osapuolet. Osapuoli Edustaja / taho Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Konsultti Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Seurantaryhmä rakennuttajapäällikkö Jari Lohi, Jyväskylän kaupunki ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Huotari, Jyväskylän kaupunki ympäristötarkastaja Petteri Ahonen, Jyväskylän kaupunki ympäristöinsinööri Esa Kuitunen, Keski-Suomen ELYkeskus* vs. ympäristönsuojelusihteeri Pälvi Pöyhönen, Laukaan kunta Kivilampelaiset ry, Reijo Lahtinen ja Ville-Pekka Lahtinen projektipäällikkö Heini Passoja, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy projektin varapäällikkö Mattias Järvinen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy *yhteysviranomaisena toimiva Keski-Suomen ELY-keskus toimii seurantaryhmässä vain YVA-menettelyn asiantuntijana. 2.4 Osallistuminen ja tiedottaminen YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, joissa yleisöllä on mahdollisuus saada lisää tietoa hankkeesta, esittää mielipiteitään ympäristövaikutusten arvioinnista ja selvitysten riittävyydestä sekä keskustella hankkeesta vastaavan, YVA-konsultin ja viranomaisten kanssa. YVAohjelmavaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Janakan koululla. Kuva 3. YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuus pidettiin Janakan koululla (Kuva: Heini Passoja/).

22 6 Jyväskylän kaupunki 2.5 YVA-menettelyn aikataulu Yleisötilaisuuksista ja YVA-menettelyn asiakirjojen nähtävilläolopaikoista tiedotetaan Keski-Suomen ELY-keskuksen lehtikuulutuksissa ja internetsivuilla, osoitteessa sekä Jyväskylän kaupungin internetsivuilla, osoitteessa Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyi virallisesti yhteysviranomaisen asettaessa YVA ohjelman 30 päiväksi julkisesti nähtäville huhtikuun alussa YVA ohjelman nähtävilläoloaikana hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaus ja yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA ohjelmasta Arviointityö aloitettiin heti YVA-ohjelman valmistuttua. Yhteysviranomaisen lausunnon perusteella arvioitiin lisäselvitysten tarve ja tarkennettiin arviointityön kuvaa. Arviointiselostus valmistuu marraskuussa 2012, minkä jälkeen yhteysviranomainen asettaa sen nähtäville. Nähtävilläoloaika on päivää, jonka aikana kansalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus antaa muistutuksensa ja mielipiteensä arviointiselostuksesta. Nähtävilläoloaikana järjestetään toinen yleisötilaisuus, jossa esitellään arvioinnin tuloksia. Yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa arviointiselostuksesta noin kahden kuukauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon alkuvuodesta 2013, minkä jälkeen hankkeesta vastaava tekee päätöksen jatkosuunnittelusta TEHTÄVÄ Arviointiohjelma Ohjelman laatiminen Nähtävillä olo Yhteysviranomaisen lausunto Arvioinrtiselostus Selostuksen laatiminen Nähtävillä olo Yhteysviranomaisen lausunto Kokoukset Seurantaryhmä Yleisötilaisuus Kuva 4. YVA-menettelyn alustava aikataulu

23 Jyväskylän kaupunki 7 3 HANKKEEN KUVAUS 3.1 Hankkeesta vastaava Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava on Jyväskylän kaupunki. Jyväskylä sijaitsee Keski-Suomessa ja sen rajanaapureita ovat etelässä Jämsä, Luhanka ja Joutsa, lännessä Petäjävesi, pohjoisessa Uurainen ja Laukaa sekä idässä Laukaa ja Toivakka. Jyväskylä ympäröi Muuramen kuntaa lukuun ottamatta Toivakkaan rajautuvaa osaa Muuramen itärajasta. Jyväskylä sai kaupunkioikeudet vuonna Vuoden 2009 alussa Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät. Jyväskylän kaupungin pinta-ala on 1466,5 km 2, josta maa-aluetta on 1171,0 km 2. Jyväskylässä asukkaita on noin ja Jyväskylän seutukunnassa noin Asukastiheys Jyväskylässä on 112 asukasta/km 2. Asukkaista valtaosa, noin asukasta, asuu 10 kilometrin säteellä keskustasta. Jyväskylän asukasluku on kasvanut koko 2000-luvun ja sen on ennustettu jatkavan kasvua ainakin seuraavat 20 vuotta. Vuonna 2030 Jyväskylässä arvioidaan asuvan ihmistä. Lähivuosien tavoite on rakentaa 1000 asuntoa/vuosi (Jyväskylän kaupunki 2012d, f, g). Kuva 5. Jyväskylän kaupunki ja sen rajanaapurit. Hankealue on merkitty kuvaan mustalla pisteellä. 3.2 Hankkeen perustelut ja tavoitteet Jyväskylän kaupungin nykyisten maankaatopaikkojen läjityskapasiteetin täyttyessä kaupungilla on tarve saada käyttöön lisää läjitysaluetta kaupungin alueella rakennushankkeissa syntyville puhtaille ylijäämämaille. Kokonaan uusia maanläjitysalueita riittävän lähellä rakennushankkeita ei ole selvityksistä huolimatta löydetty.

24 8 Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungissa on tällä hetkellä käytännössä enää neljä maanläjitysaluetta, joihin voidaan viedä ylijäämämaita (taulukko 2). Toiminnassa oleville maanläjitysalueille läjitetään ainoastaan puhtaita maamassoja. Palokan maankaatopaikan laajennukselle on myönnetty ympäristölupa Laajennusalueen tuoman läjityskapasiteetin ( m 3 ) arvioidaan riittävän kuitenkin vain noin neljän vuoden läjitystarpeisiin. Taulukko 2. Jyväskylän kaupungin maanläjitysalueet. Maanläjitysalue Vapaata tilaa Vuosittainen maa-aineksille läjitysmäärä (m3) (m3) Arvio täyttymisajankohdasta Korpilahti vuotta Kivilampi vuotta Palokka vuotta Tikkakoski vuotta Mustalampi 2000** täyttyy 2012 Nenäinniemi vajaa 1000** täyttyy 2012 ** Viimeistelyyn sopivia ylijäämämaita. Jyväskylän kaupungin Vaajakoskella sijaitsevan Kivilammen maankaatopaikan nykyisen ympäristöluvan ja täyttösuunnitelman mukainen läjityskapasiteetti saavutetaan meneillään olevien suurten rakennushankkeiden vuoksi todennäköisesti jo vuoden 2013 aikana. Läjitettävän massamäärän arvioidaan lähivuosina olevan noin m 3 vuodessa. Maanvastaanottoalueen täyttötilavuus hankkeessa olisi noin 0,5 1,4 Mm 3, jolla turvattaisiin Jyväskylän kaupungin ylijäämämaiden asianmukainen käsittely noin 3-9 vuodeksi. Alueella vastaanotettaisiin lähtökohtaisesti vain Jyväskylän kaupungin alueella muodostuvia ylijäämämassoja. Jos alueelle vastaanotettaisiin myös muiden kuntien ylijäämämaita, saavutettaisiin maksimaalinen täyttötilavuus huomattavasti lyhyemmässä ajassa. Mikäli myös muita ylijäämämaiden läjitysalueita saadaan käyttöön Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen toiminta-aikana, voi läjitystoiminta hankealueella jatkua arvioitua 3-9 vuotta kauemmin. 3.3 Hankealue Hankealueella tarkoitetaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevaa maaaluetta, jolle toimenpiteitä voidaan kohdistaa ja jolla voi syntyä suoria vaikutuksia. Hankealue muodostuu laajempien toteutusvaihtoehtojen (VE2 ja VE3) mukaisesta alueesta sekä nykyisestä maanläjitysalueesta. Näiden alueiden ympärille on lisätty vielä 10 m suojavyöhyke, jolla muutokset ovat mahdollisia. Hankealueen rajaus on esitetty kuvassa 6.

25 Jyväskylän kaupunki 9 Kuva 6. Hankealue muodostuu nykyisestä maanläjitysalueesta, laajennusalueen pinta-alaltaan suurimmasta vaihtoehdosta sekä näiden ympärille jätetystä 10 m suojavyöhykkeestä. Nykyinen maanläjitysalue toimii tällä hetkellä ympäristöluvan mukaisesti Jyväskylän kaupungin maankaatopaikkana, jolla on vastaanotettu puhtaan ylijäämämaan ja sedimentin lisäksi puutarhajätettä keväisin ja syksyisin. Puhtailla ylijäämämailla on toteutettu alueella sijainneen kaatopaikan sulkemistoimenpiteitä vuodesta 1992 alkaen. Kaatopaikka perustettiin SOK:n teollisuuslaitosten jätteiden kaatopaikaksi vuonna Alue toimi Jyväskylän maalaiskunnan yhdyskuntajätteen kaatopaikkana (käyttömitoitus asukasta) 1960-luvun lopulta vuoteen ja 1970-luvuilla kaatopaikalle läjitettiin yhdyskuntajätteen lisäksi myös Vaajakosken teollisuuden jätteitä. Teollisuusjätteen kaatopaikka on sijainnut nykyisen maanläjitysalueen kaakkoisosassa moreenimaalla, kallion päällä (Finni 1987, Kautta 2005). Alueelle on välivarastoitu myös energiapuu puutarhajätettä ja sinne on vielä sulkemisen jälkeenkin tuotu Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon lietteitä kompostoitavaksi ja käytettäväksi maisemoinnissa. Kaatopaikalla on myös kompostoitu kloorifenolipitoisia pilaantuneita maita. 3.4 Hankkeen tekninen kuvaus Alustavat rakennustoimet Ennen varsinaista maanläjityksen aloittamista tehdään laajennusalueella valmistelevia toimenpiteitä. Alueelta raivataan puusto ja tarvittaessa jatketaan nykyistä tiestöä ja sähköyhteyksiä. Vastaanottoalue sijoitetaan sisääntulotien yhteyteen. Lisäksi laajennusalueelle kaivetaan ympärysojat, joihin tehdään

26 10 Jyväskylän kaupunki tarvittaessa massanvaihto. Vesien käsittelemiseksi rakennetaan laskeutusallas. Naapuritiloja vasten jätetään vähintään 20 metriä leveä suojavyöhyke. Kuva 7. Hankkeen alussa laajennusalueelta on raivattava puusto (Kuva: Pasi Huotari/Jyväskylän kaupunki/ympäristötoimi) Maanvastaanotto Ylijäämämaiden vastaanotto Maanläjitysalueen vastaanottokapasiteetti on vaihtoehdosta riippuen yhteensä noin m 3, joka turvaisi Jyväskylän kaupungin ylijäämämaiden asianmukaisen käsittelyn noin 3-9 vuodeksi. Maanvastaanottoalueen rakentaminen voidaan aloittaa, kun riittävän kokoiselta alueelta on poistettu puusto. Maanvastaanottoalueen valumavesiä kerätään avo-ojilla ja putkituksilla, joilla valumavedet ohjataan laskeutusaltaaseen ennen purkua maastoon. Maanvastaanottoalueelle otetaan vastaan rakennustoiminnassa syntyviä puhtaita maa- ja kiviaineksia. Alueelle tuotavat massat koostuvat hyötykäyttöön kelpaamattomista hienojakoisista koheesiomaalajeista (savi tai siltti), moreenista sekä kivistä ja lohkareista. Alueelle tuotavien kuormien vastaanotto tapahtuu sisääntulotien yhteydessä. Vastaanotossa kirjataan kuormaluvut, kuorman tilavuus sekä tuoja. Tarkistuksen sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen kuormat ohjataan edelleen läjitys- tai varastointialueelle. Alustavan suunnitelman mukaan maanvastaanottoalueen aukioloaika on arkisin klo Aukioloajan ulkopuolella alueella ei vastaanoteta kuormia. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että alueelle tuodaan vain puhtaita maa-aineksia. Pilaantuneilta tai pilaantuneiksi epäillyiltä alueilta tuotavien maa-ainesjätteiden sijoituskelpoisuus maankaatopaikalle osoitetaan etukäteen pilaantuneisuustutkimuksissa saatavien haitta-ainepitoisuuksien perusteella.

27 Jyväskylän kaupunki 11 Alueelle voidaan vastaanottaa maita, joiden haitta-ainepitoisuus on yli kynnysarvon, mutta alle alimman ohjearvon (VNa 214/2007). Alueelle tuotavien ylijäämämaiden laatu varmistetaan massojen alkuperäseurannalla ja sijoitusseurannalla. Jokaisen kuorman kohdalla selvitetään, mistä tuotavat maaainekset ovat peräisin. Kuorman läjityspaikka kirjataan sijoitusseurannassa, jotta kuorman paikallistaminen on mahdollista myös jälkikäteen. Kuva 8. Vastaanoton jälkeen kuormat ohjataan edelleen läjitys- tai varastointialueelle (Kuva: Pasi Huotari/Jyväskylän kaupunki/ympäristötoimi) Sedimentin vastaanotto Ylijäämämaiden lisäksi alueella varaudutaan sedimentin vastaanottoon. Alueella vastaanotetaan vain puhtaita sedimenttejä. Pilaantuneilta tai pilaantuneiksi epäillyiltä alueilta tuotavien sedimenttien sijoituskelpoisuus maankaatopaikalle osoitetaan etukäteen pilaantuneisuustutkimuksissa saatavien haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Alueelle voidaan vastaanottaa sedimenttejä, joiden haitta-ainepitoisuus on yli kynnysarvon, mutta alle alemman ohjearvon (VNa 214/2007). Alueelle mahdollisesti tuotava sedimentti läjitetään suunnitelmallisesti.

28 12 Jyväskylän kaupunki Välivarastointi Kuva 9. Alueelle voidaan vastaanottaa puhtaita sedimenttejä (Kuva: Pasi Huotari/Jyväskylän kaupunki/ympäristötoimi). Aluetta voidaan käyttää rakentamiseen soveltuvien maamassojen, kuten murskeen, lyhytaikaisena välivarastona. Hyödynnettävät maamassat varastoidaan omille varastoalueilleen Maa-aineksen hyötykäyttö, käsittely sekä jalostus Läjitys Läjitettävien maamassojen määrää voidaan vähentää ylijäämämaiden hyötykäytöllä, joka samalla säästää neitseellisiä raaka-aineita. Myös teknisiltä ominaisuuksiltaan heikkolaatuisia maa-aineksia voidaan käyttää parempilaatuisten murske- ja luonnonmateriaalien tilalla, kun niiden ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi stabiloimalla tai pienentämällä hienoainespitoisuutta. Esimerkiksi meluvalleissa huonompilaatuisia maa-aineksia voidaan käyttää hyväksi myös sellaisenaan. Maamassoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi vanhojen maa-ainesten ottoalueiden kunnostamisessa (Sabel 2011). Jyväskylän seudulla ylijäämämaita voidaan mahdollisesti hyödyntää mm. kappaleessa 5.2 mainituissa kohteissa. Kivilammen maankaatopaikka on vain hyötykäyttöön kelpaamattomien massojen sijoituspaikka. Alueelle ei tuoda kantoja eikä hyötykäytettäviä kiviä tai lohkareita. Alueella ei käsitellä eikä jalosteta maa-aineksia. Kuormien tyhjennys läjitysalueelle tapahtuu matalana päätypengertäyttönä tai, mikäli täyttöalue ei kanna ajoneuvoja, kuormat tyhjennetään kantavalta maapohjalta, josta ne työnnetään työkoneella täyttöön. Täytön tiivistys tapahtuu ajamalla täyttöalueen päällä useaan kertaan ajoneuvoilla ja työmaakoneilla. Täyttö tapahtuu järjestelmällisesti täyttösuunnitelman mukaisesti.

29 Jyväskylän kaupunki 13 Täyttö rakennetaan kerroksittain siten, ettei täyttöalueelle muodostu vettä kerääviä painanteita. Täyttöalue merkitään maastoon reunatolpilla. Kuva 10. Ylijäämämassojen kuormat tuodaan kuorma-autoilla maanvastaanottoalueen läjitysalueelle, jossa massat siirretään ja tiivistetään puskutraktorilla (Kuva: ) Läjitysalueen maisemointi ja jälkikäyttö Sitä mukaa, kun läjitysalue saavuttaa lopullisen täyttötasonsa, ryhdytään sitä maisemoimaan. Maisemointi käsittää alueen lopullisen muotoilun ja lopullisen käyttötarkoituksen mukaisen pintarakenteen. Maisemoinnilla pyritään palauttamaan käsitelty alue mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan ja ympäristöön sulautuvaan muotoon. Täytön pintakerros (noin 0,5 m) tehdään aineksista, jotka eivät sisällä suuria kiviä, kantoja tms. Mahdollisuuksien mukaan pintaan laitetaan kasvukerrokseksi noin 0,2 m alkuperäisen kangasmaan mukaista kivetöntä moreenia tai hiekkaa, täyttöalueen laajetessa poistettavia pintamaita tai muita soveltuvia maa-aineksia. Alue metsitetään männyntaimilla. Istutusta voidaan täydentää koivun ja kuusen taimilla ympäristön puustoa mukaillen. Vaihtoehtoisena jälkikäyttömuotona on alueelle seurantaryhmässä esitetty virkistyskäyttöä kuten pulkkamäkeä ja hiihtomaata tai lumenkaatopaikkaa lähiympäristön käyttöön Kuljetustiestö ja liikenteen suuntautuminen Ajo hankealueelle tapahtuu nykyistä maankaatopaikalle johtavaa, noin 800 m pitkää tieyhteyttä pitkin Leppävedentieltä (seututie 638). Valtaosa tulevasta liikenteestä tulee hankealueelle Leppävedentieltä etelän eli Vaajakosken suunnasta ja edelleen Vaajakosken moottoritietä (valtatie 4) lännestä eli Jyväskylän keskustan suunnasta. Vähäisempi osa liikenteestä tulee Vaajakosken taajaman alueelta. Alueelle saapuvan liikenteen reitit riippuvat

30 14 Jyväskylän kaupunki ensisijaisesti maankäytön muutoksista Jyväskylän alueella, eli siitä, missä päin Jyväskylää on rakentamistoimintaa ja missä syntyy läjitettäviä maamassoja. Kuva 11. Pääasialliset kuljetusreitit hankealueelle. Kuva 12. Hankealueelle on tieyhteys Leppävedentieltä (seututie 638) (Kuva: Pasi Huotari/Jyväskylän kaupunki/ympäristötoimi).

31 Jyväskylän kaupunki Hankkeen kuljetusmäärät Hankkeen vuotuisissa kuljetusmäärissä alueen toiminta-aikana ei ole eroa eri toteutusvaihtoehtojen välillä, sillä hankkeen vuotuiset maanvastaanottomäärät ovat kaikissa vaihtoehdoissa samat. Sen sijaan maanvastaanoton toiminta-aika eri vaihtoehdoissa vaihtelee, joten myös hankealueelle suuntautuvien kuljetusten ajallinen kesto on erilainen eri toteutusvaihtoehdoissa. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 3) on esitetty alustava arvio hankkeen eri toteutusvaihtoehdoista aiheutuvista liikennemääristä. Vaihtoehdot on esitelty tarkemmin kappaleessa 4. Liikenteestä suurin osa ajoittuu touko-syyskuulle, jolloin rakennustoiminta on vilkkainta. Raskaan liikenteen lisäksi hankealueelle suuntautuu hieman henkilöautoliikennettä, jonka arvioitu määrä on kaikissa vaihtoehdoissa 5 10 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Henkilöautoliikenne aiheutuu lähinnä alueella työskentelevien työmatkaliikenteestä. Liikennettä hankealueelle on arkivuorokausina klo 7-20 välisenä aikana. Taulukko 3. Arvio hankkeesta aiheutuvista raskaan liikenteen määristä arkivuorokausina. KVL ras = raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen liikennemäärä arkivuorokausina, q max ras = raskaan liikenteen määrä huipputunnin aikana. Vaihtoehto Toiminta-aika Koko vuoden keskimääräinen liikenne Touko-syyskuun keskimääräinen liikenne VE VE VE KVL ras q max ras KVL ras q max ras Vesien johtaminen Hankealueen kuivattaminen ja hulevesien hallinta tapahtuu ympärysojien avulla. Maankaatopaikan pintavedet ohjataan yhden purkupisteen kautta laajennusalueen länsipuoliseen Kivilammen puroon. Vedet käsitellään laskeutusaltaassa ennen maastoon johtamista. Laskeutusallas rakennetaan ennen kuin läjitys laajennusalueelle aloitetaan. Kivilammen puroa ja edelleen Luhtalanpuroa pitkin vedet virtaavat Luhtalammen suuntaan kiertäen Luhtalammen ja yhtyen sen jälkeen Leppäveden Autiolahteen laskevaan Autiojokeen. Purkureitin pituus on noin 4,0 km. Purkureitti on esitetty kuvassa 43. Vesien laatua tullaan tarkkailemaan erikseen laadittavan ja lupaviranomaisen hyväksymän seurantaohjelman mukaisesti. 3.5 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Hankkeen alustavan aikataulun mukaan YVA-menettely saatetaan päätökseen alkuvuodesta YVA-menettelyn aikana on suoritettu maanvastaanottotoiminnan alustava suunnittelu. Tarkempi yleis- ja rakennussuunnittelu suoritetaan YVA-menettelyn jälkeen lupamenettelyjen yhteydessä. Maanvastaanottotoiminta voidaan aloittaa heti ympäristölupapäätöksen ja valmistelevien töiden jälkeen arvion mukaan loppuvuodesta Maanvastaanottoalueen käyttöikä olisi vaihtoehdosta riippuen noin 3 9 vuotta.

32 16 Jyväskylän kaupunki Taulukko 4. Hankkeen alustava aikataulu. Työvaihe Alkaa Päättyy YVA-menettely Alustava suunnittelu Tarkentava yleis- ja rakennussuunnittelu Ympäristölupamenettely Maanvastaanotto Maisemointi

33 Jyväskylän kaupunki 17 4 YVA-MENETTELYSSÄ ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 4.1 Vaihtoehtojen muodostaminen YVA-lain mukaan hankkeesta tulisi esittää eri toteutusvaihtoehtoja, joiden vaikutuksia tulisi YVA-menettelyssä arvioida. Lisäksi arvioinnin tulisi tuottaa tietoa vaihtoehtojen ympäristövaikutusten eroista. Tätä YVA-menettelyä varten hankkeesta on muodostettu kolme toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan lähinnä maanvastaanottoalueen alueellisen laajuuden ja täyttömäen lakikorkeuden osalta. Suunnitellut toiminnot sekä alueen jälkikäyttömuoto ovat kaikissa vaihtoehdoissa samat. Vertaamalla edellä mainittuja toteutusvaihtoehtoja keskenään voidaan tarkistaa, onko niiden ympäristövaikutuksissa, esimerkiksi maisemavaikutuksissa, eroavaisuuksia. Kaikki vaihtoehdot sijoittuvat Kivilammen nykyisen maankaatopaikan yhteyteen. Koska hanke sijoittuu jo Jyväskylän kaupungin omistuksessa oleville maille, on alueen saaminen läjityskäyttöön mahdollista suhteellisen nopealla aikataululla. Tämä on erityisen tärkeää, koska useiden rakennushankkeiden vuoksi läjityskapasiteetin tarve Jyväskylän alueella tulee olemaan lähivuosina suuri. Kaikki kaupungin nykyiset maanläjitysalueet ovat täyttymässä. Jyväskylän kaupunki tulee jatkossa selvittämään mahdollisia kokonaan uusia läjitysalueita, mutta niiden saaminen läjityskäyttöön vie useampia vuosia, eivätkä ne siksi ole ratkaisu lähivuosien läjitystarpeeseen. Toteutusvaihtoehtojen lisäksi tarkastellaan niin sanottua 0-vaihtoehtoa, eli tilannetta, jossa hanketta ei toteuteta. 0-vaihtoehdossa hankkeen tavoitteet eivät toteudu, vaan vastaavia toimintoja joudutaan mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan muualla. Toteutusvaihtoehtoja ja 0-vaihtoehtoa kohdellaan YVA-menettelyssä samanarvoisina. 4.2 Vaihtoehto 1: Suppeampi maanvastaanottoalue, matala täyttömäki Vaihtoehdossa 1 (Kuva 13) laajennusalue olisi pinta-alaltaan suppeampi kuin muissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa 1 nykyinen maankaatopaikka laajenisi noin 3,5 hehtaarilla luoteeseen. Aluetta käytettäisiin puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen ja laajennusalueen korkeus kasvaisi nykyisestä noin +128 metristä +150,5 metrin lakikorkeuteen, joka vastaa nykyisen täyttöalueen laen tasoa. Nykyisellä täyttöalueella lakikorkeutta ei kasvatettaisi. Vaihtoehdossa 1 maanvastaanottoalueen täyttötilavuus olisi noin m 3. Tämä riittäisi turvaamaan Jyväskylän kaupungin maanvastaanottotarpeet noin kolmeksi vuodeksi. 4.3 Vaihtoehto 2: Laajempi maanvastaanottoalue, matala täyttömäki Vaihtoehdossa 2 (Kuva 14) maankaatopaikka laajenisi pitemmälle pohjoiseen kuin vaihtoehdossa 1. Laajennusalueen pinta-ala olisi noin 6,1 ha. Vaihtoehdon 1 tavoin laajennusalueen korkeus kasvaisi nykyisestä noin 22,5 metrillä +150,5 metrin lakikorkeuteen, joka vastaa nykyisen täyttöalueen laen tasoa. Nykyisellä täyttöalueella lakikorkeutta ei kasvatettaisi. Aluetta käytettäisiin puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen. Vaihtoehdossa 2 täyttötilavuus olisi noin m 3, joka riittäisi turvaamaan Jyväskylän kaupungin maanvastaanottotarpeet noin kuudeksi vuodeksi.

34 18 Jyväskylän kaupunki Kuva 13. Vaihtoehdossa 1 laajennusalueen pinta-ala olisi noin 3,5 ha ja täyttökorkeus +150,5 m. Kuva 14. Vaihtoehdossa 2 laajennusalueen pinta-ala olisi noin 6,1 ha ja täyttökorkeus +150,5 m.

35 Jyväskylän kaupunki Vaihtoehto 3: Laajempi maanvastaanottoalue, korkea täyttömäki Vaihtoehdossa 3 (Kuva 15) laajennusalue olisi laajuudeltaan sama kuin vaihtoehdossa 2 eli noin 6,1 ha. Laajennusalueen korkeus kasvaisi nykyisestä noin 30,5 metrillä lakikorkeuteen +158,5 m maanvastaanottoalueen pohjoispuolisen Savumäen laen tasolle. Laajennetun maankaatopaikan täyttökorkeus olisi kahdeksan metriä nykyisen läjitysalueen täyttökorkeutta suurempi. Vaihtoehdossa 3 täyttötilavuus olisi noin m 3, joka riittäisi turvaamaan Jyväskylän kaupungin maanvastaanottotarpeet noin yhdeksäksi vuodeksi. Kuva 15. Vaihtoehdossa 3 laajennusalueen pinta-ala olisi noin 6,1 ha ja täyttökorkeus +158,5 m vaihtoehto: hankkeen toteuttamatta jättäminen YVA-menettelyssä arvioidaan myös vaikutukset niin sanotulle 0-vaihtoehdolle, jossa hanketta ei toteuteta. Tällöin hankealue säilyy sellaisenaan ilman niitä toimenpiteitä, joita tässä hankkeessa on suunniteltu. 0-vaihtoehdossa ylijäämämassojen vastaanotto päättyy Kivilammen nykyisellä maankaatopaikalla todennäköisesti jo vuoden 2013 aikana, sillä läjitysalueen kapasiteetti on loppumassa. Koska Jyväskylän kaupungin muutkin läjitysalueet ovat täyttymässä, joutuu kaupunki etsimään uusia maanvastaanottoalueita muualta Jyväskylän kaupungin tai lähikuntien alueelta. Jos Kivilammen hanke ei 0-vaihtoehdon mukaisesti toteudu, joudutaan lyhyellä tähtäimellä ottamaan käyttöön muita, YVA-kynnyksen alittavia maanvastaanottoalueita, koska suuremman kapasiteetin aluetta ei ehditä saada käyttöön ennen nykyisen Kivilammen maanvastaanottoalueen kapasiteetin loppumista. Pienempiin maanvastaanottoalueisiin liittyy tiettyjä epävarmuuksia muun muassa siinä, ettei niillä ratkaista pitkän aikavälin vastaanottotarvetta, eikä niiden vaikutuksia ympäristöön arvioida YVA-menettelyn edellyttämällä tarkkuudella. Lisäksi

36 20 Jyväskylän kaupunki muita ylijäämämassojen vastaanottamiseen soveltuvia alueita ei Kivilammen YVA-ohjelmavaiheeseen mennessä ole Jyväskylän alueelta löydetty. Uusiksi maanvastaanottoalueiksi soveltuvien alueiden puutteessa paineet ylijäämämaiden hyötykäyttöön kasvavat. Lisäämällä ylijäämämaiden hyötykäyttöä on mahdollista vähentää uusien läjitysalueiden tarvetta. Ylijäämämaiden hyötykäyttömahdollisuuksiin vaikuttavat kuitenkin useat, mm. teknistaloudelliset tekijät, joiden vuoksi massoista on mahdollista hyödyntää vain osa, arviolta %.

37 Jyväskylän kaupunki 21 5 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN 5.1 Rakennusprojektit Jyväskylässä Uudet asuinalueet sekä liike- ja teollisuusrakentamishankkeet Tiehankkeet Jyväskylään on suunnitteilla kaksi uutta merkittävää asuinaluetta, Valkeamäki ja Kauramäki. Laajuudeltaan noin 550 hehtaarin Valkeamäki on mitoitettu asukkaalle ja sijaitsee noin 5-7 km Jyväskylän keskustasta länteen. Kauramäki sijaitsee noin 6 km Jyväskylän keskustasta etelään, valtatien 9 länsipuolella. Alue sisältyy luonnosvaiheessa olevan Eteläportti-Kauramäki osayleiskaavan alueeseen. Eteläportti-Kauramäki osayleiskaavan luonnoksessa laskennallista kerrosalaa on kerrosneliömetriä, josta asumista on kerrosneliömetriä. Kaupalle on kerrosalasta varattu kerrosneliömetriä ja muuta työpaikkatoimintaa varten kerrosneliömetriä. Asukkaita on alustavasti arvioitu olevan enimmillään henkilöä. Rakentaminen ajoittunee vuosille (Jyväskylän kaupunki 2012i). Eteläportista on yhdessä Keljon keskuksen kanssa tarkoitus luoda eteläisen Jyväskylän kaupallinen keskittymä (Sabel 2011). Eteläportin lisäksi Jyväskylään on suunnitteilla toinenkin uusi tulevaisuuden liike- ja teollisuusrakentamisen alue Seppälänkankaan ja Palokärjen alueelle. Alue on jatkoa Seppälänkankaan teollisuusalueelle. Seppälänkankaan ja Palokärjen alueelle on tarkoitus muodostaa Innoroad Park, jossa toimisi 130 yritystä ja työskentelisi 2000 työntekijää vuonna 2020 (Sabel 2011). Uusien asuin-, liike- ja teollisuusalueiden rakentamisessa syntyvät ylijäämämassat pyritään jatkossa hyödyntämään tai loppusijoittamaan mahdollisimman suurelta osin kyseisten hankkeiden alueella. Tiehankkeissa syntyviä ylijäämämassoja pyritään jatkossa mahdollisimman suuressa määrin hyödyntämään tai loppusijoittamaan kyseisten hankkeiden alueella. Jyväskylän kaupungin alueella on vireillä kuusi merkittävää tiehanketta. Kuokkalan kehäväylän uuden noin kolmen kilometrin osuuden rakentamisen valmistelevat työt käynnistyivät marraskuussa 2011 ja varsinainen rakentaminen tammikuussa Väylän on tarkoitus olla valmis vuoden 2013 loppuun mennessä. Laukaantien parantaminen Seppäläntien ja Pieleslehdon liittymän välillä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi tapahtuu valtion tieviranomaisen ja kaupungin yhteistyönä vaiheittain pitkän ajan kuluessa. Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka-kehätien suunnittelun aloitusajankohdasta ei ole tehty päätöstä. Kehätien rakentaminen aloitetaan todennäköisesti väliltä Laukaantie-Vaajakoski. Sulunperän alueelle tulee saada lyhyt osa kehätietä valmiiksi noin viiden vuoden kuluessa. Kehätien kokonaisvaltainen rakentaminen ajoittunee vuoden päähän. Vaajakosken ohitustien (väli Kanavuori-Haapalahti) maantielain mukaisen yleissuunnitelman laatiminen käynnistettiin vuoden 2012 alussa ympäristövai-

38 22 Jyväskylän kaupunki 5.2 Ylijäämämaiden hyötykäyttö kutusten arvioinnin ja hankearvioinnin perusteella. Yleissuunnitelma valmistui loppuvuodesta Tiehallinto on esittänyt hanketta investointiohjelmaan ja hanke on Liikenneviraston kehittämisohjelmassa ajoitettu valmistuvaksi vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen mukaan ohitustien rakentaminen käynnistyy aikaisintaan vuonna 2016 (Keski-Suomen ELY-keskus 2012c). Valtatien 4 parantamisesta moottoritieksi välillä Kirri-Vehniä on laadittu yleissuunnitelma, joka on hyväksytty Liikennevirastossa ja on parhaillaan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Hankkeen tiesuunnitelmaa laaditaan parhaillaan ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2012 loppuun mennessä. Keski- Suomen ELY-keskuksen mukaan valtatien 4 parantaminen moottoritieksi välillä Kirri-Vehniä käynnistyy Maantielain mukaisen käsittelyn jälkeen aikaisintaan vuonna 2015 (Keski-Suomen ELY-keskus 2012c). Moottoritielle tarvitaan myös meluntorjuntaa yhteensä yhdeksän kilometrin matkalle. Meluntorjunta on esitetty toteutettavaksi melukaiteilla ja valleilla. Läntisestä ohikulkutiestä on tehty alustava tarveselvitys 2007 ja esiselvitys Tievarauksen vieminen yleiskaavoihin edellyttänee YVA-selvitystä ja yleissuunnitelman laatimista. Ohitustie toteutunee kokonaisuudessaan vasta 2030-luvulla. Muurame-Eteläportti ja Ruoke-Palokka osuuksien rakentaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi tätä aiemmin. Jyväskylän seudulla ylijäämämaita voidaan mahdollisesti hyödyntää mm. seuraavissa hankkeissa: Vaajakosken ohitustie (välillä Kanavuori-Haapalahti) sijoittuu rakennettuun ympäristöön, joten sen yhteydessä tarvitaan meluntorjuntatoimenpiteitä, joissa yhtenä vaihtoehtona on meluvallien käyttäminen. Keski-Suomen ELYkeskuksen tavoitteena on, että ohitustien rakentaminen käynnistyisi vuoteen 2015 mennessä. Valtatie 4 Vaajakosken moottoritien melusuojauksen parantamisesta on laadittu tiesuunnitelma, jossa parantamistoimenpiteinä on nykyisten melusuojausten parantaminen korottamalla meluvalleja sekä uusien meluvallien, -aitojen ja kaiteiden rakentaminen. Tiesuunnitelma on hyväksyttävänä Liikennevirastossa. Haapalahden jalankulku- ja pyöräilyväylä sijoittuu suunnitelmien mukaan osittain vesistön päälle, joten sen toteuttaminen edellyttää vesistötäyttöä. Lisäksi Varassaaren satamaa on tarkoitus kehittää, jolloin tarvitaan vesistötäyttöä Varassaaren itäpuolisen rannan täyttämiseksi. Molemmat hankkeet on huomioitu kaavoituksessa, joten ne olisi mahdollista toteuttaa jo ennen Vaajakosken ohitustien rakentamista. Samanaikainen toteutus saattaisi kuitenkin olla paras vaihtoehto (Sabel 2011). Laukaan Lievestuoreella rakennetaan kunnan omistamalle maalle moottoriratojen meluvallia Jyväskylän aikuisopiston opiskelijoiden maanrakennuskoneiden käytön harjoitustyönä. Rakentamisessa käytettäviä ylijäämämaita ei ajeta suoraan meluvalliin vaan ne kuljetetaan läheisellä suoalueella olevasta välivarastosta oppilastyönä. Meluvallin rakentamiselle ei ole asetettu aikataulua, eikä tieyhteyttä pidetä kunnossa kunnan toimesta. Meluvalliin tarvitaan suunnitelmien mukaan noin m 3 maita (Laukaan kunta 2012). Lievestuoreen kunnostettavaan Laajalahteen tarvitaan noin kuuden hehtaarin alueella 0,5 m paksuun pintakerrokseen massoja (arviolta t) lä-

39 Jyväskylän kaupunki 23 hivuosina. Valtion hankkeen aikataulu ei kuitenkaan ole selvillä. Laukaan kunnalta tulevia massoja ajetaan jo alueelle kasoille. Maa-aineksen ottopaikkojen maisemoinnissa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää ylijäämämaita. Maa-ainesten ottopaikat sijoittuvat kuitenkin usein pohjavesialueille, jolloin pohjaveden suojelu asettaa rajoituksia maisemointitoimenpiteille ja niissä käytettävien maa-ainesten laadulle. Pohjavesialueilla olevien maa-ainesten ottamisalueiden maisemointitarvetta on alustavasti selvitetty Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Selvityksessä saattaa tulla esille alueita, joiden maisemoinnissa voitaisiin mahdollisesti käyttää ylijäämämaita. Ylijäämämaiden tarpeen selvittäminen näillä alueilla vaatii kuitenkin jatkoselvityksiä (Keski-Suomen ELY-keskus 2012a).

40 24 Jyväskylän kaupunki 6 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET 6.1 Maankäyttöoikeudet ja -sopimukset 6.2 Alustava suunnittelu 6.3 Yleissuunnittelu 6.4 Rakennussuunnittelu 6.5 Kaavoitus 6.6 Ympäristölupa Hankealue sijoittuu hankkeesta vastaavan, Jyväskylän kaupungin, omistamille kiinteistöille. Myös tieyhteys Leppävedentieltä (seututie 638) on rakennettu Jyväskylän kaupungin omistamalle kiinteistölle. Hankkeen alustavaa suunnittelua tehdään samanaikaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa. Hankkeen yleissuunnittelua tehdään tarpeellisten lupahakemusten yhteydessä. Yleissuunnitelmia tarkennetaan tarvittavilta osin rakennussuunnittelulla ennen hankkeen toteutusta. Hankealueella ei ole vahvistettua asemakaavaa lukuun ottamatta nykyisen maankaatopaikan eteläreunaa, joka on maankaatopaikan eteläpuolisen alueen tavoin merkitty ajantasa-asemakaavassa suojaviheralueeksi (EV). Vaajakoski- Jyskä osayleiskaavassa kaatopaikka-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan päivätyssä luonnoksessa nykyinen maankaatopaikka ympäristöineen on merkitty viheralueeksi, jolle voi sijoittua virkistystä ja ulkoilua palvelevia toimintoja, rakenteita ja virkistysreittejä. Laajennusalue on Keski-Laukaan eteläosan yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Yleiskaavan tai osayleiskaavan muutoksen sekä asemakaavan laadinnan tarpeellisuutta selvitetään Jyväskylän kaupungin ja Laukaan kunnan kaavoitusosaston kanssa YVA-menettelyn jälkeen. Ylijäämämaiden läjitykseen tarvittava lupa perustuu ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohtaan 4, jonka mukaan jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13d mukaan kaatopaikkatoiminnalla on oltava ympäristölupa. Ympäristölupaa varten tehdään erillinen hakemus, johon liitetään yhteysviranomaisen antama lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Luvan myöntää tässä tapauksessa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Lupahakemus on tarkoitus laittaa vireille heti YVA-menettelyn ja yleissuunnittelun valmistumisen jälkeen.

41 Jyväskylän kaupunki Liittymäluvat ja -sopimukset Hanke ei vaadi uusia tieliittymiä eikä niiden parantamista. Alue on jo nykyisin kytketty sähkö- ja vesijohtoverkkoon.

42 26 Jyväskylän kaupunki 7 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA ohjelmasta (liite 4). Lausunnon eri kohtien huomioiminen ympäristövaikutusten arvioinnissa on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5). Taulukko 5. Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-menettely koskee varsinaisesti uutta toimintaa eli maankaatopaikan laajennusta, mutta on tärkeää arvioida myös sen mahdollisia yhteisvaikutuksia ottaen huomioon taustalla oleva vanha toiminta. Vastine YVA-selostuksessa Yhteisvaikutukset on arvioitu vanha toiminta huomioon ottaen ja tulokset on esitetty kappaleessa 24. Arvioinnissa tulee tarkastella myös hankkeen vaikutuksia kaloihin. Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset arvioidaan ohjelman mukaan hankealueelta sekä noin 1 km säteellä hankealueesta. Kilometri on hyvä rajaus, jos tarkastelussa on mukana kallioporakaivoja, pelkille kuilukaivoille alue on turhan laaja. Vuonna 1994 tehdyn kaivokartoituksen (6 talousvesikaivoa) tapainen talousveden laadun selvitys on paikallaan tehdä osana ympäristövaikutusten arvioimista. Liikenteen haittojen vähentämiskeinoina lähiasutukseen voivat olla esim. tien päällystäminen asuintalon kohdalla ja meluesteen rakentaminen. Hankkeen vaikutukset alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on arvioitu ja tulokset on esitetty kappaleessa 17. Alle kilometrin päässä hankealueesta sijaitsevat kaivot ja niiden tyyppi selvitettiin kaivokartoitusta suunniteltaessa. Vaikutukset yksityisiin kaivoihin on arvioitu kaivokartoitukseen valittujen kaivojen kohdalla. Arvioinnin tulokset on esitetty kappaleessa 15. Seitsemän kaivoa kattava kaivokartoitus toteutettiin YVAmenettelyn yhteydessä ja tulokset on esitetty kappaleessa 15. YVA-selostuksessa on esitetty vaikutusten lieventämiskeinoja kaikkien vaikutustyyppien kappaleissa. Osana mahdollisia yhteisvaikutuksia on tärkeää seurata edelleen vanhan teollisuus- ja yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja toteutuneen maankaatopaikkatoiminnan vaikutuksia pintaveden laatuun vuonna 2009 annetun ympäristöluvan pohjalta. Yhteisvaikutukset vanhan kaatopaikan kanssa on arvioitu ja esitetty kappaleessa 24. Yhteisvaikutuksia voidaan seurata maankaatopaikan vaikutusseurannan yhteydessä. YVA-selostus sisältää vuoden 2009 ympäristöluvan pohjalta laaditun esityksen seurantaohjelmaksi.

43 Jyväskylän kaupunki 27 8 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki) määrittelee ne välittömät ja välilliset vaikutukset, joita hankkeen YVA-menettelyssä tulisi arvioida. Kullakin hankkeella on omat, hankkeen luonteesta riippuvat tyypilliset vaikutuksensa, jotka aina tarkistetaan hankekohtaisesti. Kuva 16. Hankkeessa selvitettävät välittömät ja välilliset vaikutukset YVAlain mukaisesti. Kivilammen maanvastaanottohankkeen ympäristövaikutuksia on tarkennettu arvioimalla hankkeeseen sisältyvien toimintojen vaikutuksia ympäristöön. Jos tietyn toiminnan on arvioitu aiheuttavan merkittävää muutosta ympäristössä, on kyseinen vaikutus esitetty arvioitavaksi YVA-menettelyssä. Hyvin vähäiset tai merkityksettömät vaikutukset on jätetty pois, eikä niitä ole sisällytetty varsinaiseen YVA-selostusvaiheen arviointityöhön. Vaikutusten tunnistamisessa on hyödynnetty muun muassa hankkeen suunnitelmaa, aikaisemmista hankkeista saatuja kokemuksia ja seurantatietoa sekä tietoa hankealueen nykytilasta ja sen laadusta. Arvioitavia vaikutuksia on tarkennettu koko menettelyn ajan. Tarkennuksia on tehty erityisesti YVAmenettelyn sidosryhmien ja kansalaisten antaman palautteen sekä yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antaman lausunnon perusteella. YVA-menettelyssä tehdyn arvion perusteella olennaisimmat vaikutustyypit tämän hankkeen ympäristövaikutusten kannalta ovat hankkeesta aiheutuvat vaikutukset liikenteeseen, maisemaan, suotovesiin ja ihmisiin sekä meluvaikutukset. Seuraavassa on esitetty YVA:ssa arvioitaviksi esitettävät vaikutustyypit.

44 28 Jyväskylän kaupunki YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen: vaikutukset liikenteeseen vaikutukset maisemaan vaikutukset ihmisen elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen meluvaikutukset pölypäästöt vaikutukset luonnonoloihin vaikutukset suotovesiin vaikutukset pintavesiin vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin vaikutukset maankäyttöön Toiminnan jälkeisiä vaikutuksia arvioidaan tilanteessa, jossa maanvastaanottotoiminnan päätyttyä alueen käyttö loppuu ja alueella tehdään ns. jälkimaisemointi. Toiminnan päättymisen vaikutusten lisäksi arvioidaan hankkeen yhteisvaikutuksia muiden olemassa tai suunnitteilla olevien hankkeiden kanssa. 8.2 Tarkasteltavien vaikutusalueiden rajaukset Vaikutusten tarkastelualueet on arvioitu kunkin vaikutuksen luonteen mukaan. Suurin osa hankkeen ympäristövaikutuksista rajautuu hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen, mutta esimerkiksi vaikutukset liikenteeseen ulottuvat huomattavasti etäämmälle. Liikenteeseen kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu niillä päätieverkon teillä, joilla ylijäämämassoja tullaan merkittävissä määrin kuljettamaan. Arviointi on kohdennettu myös päätieverkosta hankealueelle johtavalle kuljetusreitille. Koska tällä kuljetusreitillä ei nykyisin ole muuta liikennettä, on arviointi sen osalta keskitetty kuljetusliikenteestä aiheutuviin melu- ja pölyvaikutuksiin reitin ympäristössä. Maankäyttöä on tarkasteltu sekä hankealueella että sen lähiympäristössä. Arviointi on kohdennettu erityisesti niille alueille, jotka ovat nykyisten maankäyttömuotojen tai maankäytön tavoitteiden kannalta merkittäviä. Melu- ja pölyvaikutuksia on tarkasteltu lähtötietojen perusteella rajatulla alueella. Meluvaikutukset rajautuvat noin 1 2 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sekä sellaisille kuljetusreiteille, joilla kuljetukset muodostavat merkittävän osan tieosuuden kokonaisliikenteestä. Pölyvaikutukset rajautuvat pääosin hankealueeseen sekä maankaatopaikalle johtavan tieyhteyden varrelle. Maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen kohdistuvat vaikutukset on arvioitu hankealueelta sekä noin yhden kilometrin säteellä hankealueesta. Arvioinnissa on tarkasteltu pohjaveteen vaikuttavia tekijöitä.

45 Jyväskylän kaupunki 29 Kuva 17. Etäisyysvyöhykkeet 1, 2, 5 ja 10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Kuvaan on merkitty hankealueen lisäksi myös kuljetusreitti Leppävedentiellä. Pintavesiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on huomioitu alueen pintavesiolosuhteet, valuma-alueet sekä pintavesien purkureitit. Arviointi on tehty purkureitin vesialueille. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten arviointi tehdään pintavesien purkureitille siinä laajuudessa kuin hankealueella arvioidaan mahdollisesti olevan vaikutuksia pintavesiin. Arvioinnissa on huomioitu hankkeen alapuolisten vesistöjen kalaston nykytila sekä nykyiset kalastusolosuhteet ja tarkasteltu niihin vaikuttavia tekijöitä. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelualueisiin on arvioitu hankealueelta ja sen ympäristöstä noin yhden kilometrin säteellä hankealueesta. Sen lisäksi vaikutusarviointi on ulotettu lähimpiin suojeltuihin kohteisiin. Näitä ovat esimerkiksi luonnonsuojelulain nojalla suojellut kohteet ja Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet sekä muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet.

46 30 Jyväskylän kaupunki Vaikutuksia maisemaan on tarkasteltu kahden kilometrin etäisyydellä maanvastaanottoalueesta. Maisemarakenteesta johtuen vaikutusten ei oleteta ulottuvan tätä kauemmaksi. Ihmisiin kohdistuvat vaikutuksia on tarkasteltu pääasiallisesti hankkeen lähialueella eli noin kahden kilometrin etäisyydellä. Ihmisiin kohdistuvia liikennevaikutuksia on tarkasteltu hankealueelle johtavalla kuljetusreitillä sekä niillä päätieverkon teillä, joilla ylijäämämassoja tullaan merkittävissä määrin kuljettamaan. 8.3 Vaikutuksen ominaispiirteet ja merkittävyys Vaikutusten arvioinnissa kuvaillaan aiheutuvaa muutosta ja määritellään sen merkittävyys. Vaikutus voi olla luonteeltaan haitallinen tai myönteinen. Vaikutuksen tyyppi määritetään joko suoraksi tai epäsuoraksi. Palautuvuusasteella tarkoitetaan vaikutuksen kohteen kykyä palautua vaikutusta edeltävään tilaan. Vaikutuksia pyritään lisäksi aina mahdollisuuksien mukaan kvantifioimaan, eli ilmaisemaan määrällisesti. Tämä tehdään määrittelemällä vaikutuksen laajuus ja kesto. Laajuus voi tarkoittaa sekä vaikutuksen maantieteellistä ulottuvuutta että vaikutuskohteen suhteellista muutosta, eli muutoksen suuruutta suhteessa vaikutuskohteen kokoluokkaan. Vaikutuksen laajuus määritetään esimerkiksi aina paikalliseksi, jos vaikutus toteutuu hankealueella tai sen välittömässä ympäristössä. Laajuuden ohella määritetään usein myös vaikutuksen kesto. Vaikutus esimerkiksi määritetään aina lyhytaikaiseksi, jos vaikutus yhdessä pisteessä loppuu lyhyen ajan kuluttua sen alkamisesta. Vastaavasti vaikutus määritetään pitkäaikaiseksi, jos se kestää esimerkiksi koko hankkeen toiminnan ajan. Vaikutusten arvioinnissa tulisi lisäksi huomioida vaikutuskohteen arvo ja herkkyys. Vaikutuskohteen arvottamisessa tarkastellaan sen herkkyyttä hankkeen toiminnoista aiheutuvalle muutokselle (vaikutus). Arvon määrittämisessä huomioidaan esimerkiksi kohteen muutosvastaisuutta, mukautuvuutta, harvinaisuutta, monimuotoisuutta, arvoa muille vaikutuskohteille, luonnollisuutta ja haavoittuvuutta. Asiantuntija-arvioiden ja sidosryhmien kuulemisen avulla varmistetaan, että tietyn vaikutuskohteen arvosta vallitsee yksimielisyys. Vaikutuskohteen arvoa ja herkkyyttä voidaan pitää suurena, jos esimerkiksi kyseessä on laji, joka on harvalukuinen, herkkä muutoksille ja suojeltu Euroopan Unionin luontodirektiivin nojalla. Vaikutuksen merkittävyyden arviointi tehdään asiantuntija-arviona huomioiden vaikutuksen tyyppi, laji, palautuvuus, laajuus, kesto ja vaikutuskohteen arvo ja herkkyys. Asiantuntija-arviota vaikutuksen merkittävyydestä ei kuitenkaan tehdä matemaattisella laskennalla, eikä sitä tule pitää absoluuttisena. Arvio on aina subjektiivinen ja YVA-menettelyyn osallistuvien kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksillä on olennainen vaikutus arvioinnin lopputulokseen. Esimerkiksi vaikutuskohteen (esim. virkistysreitin tai -alueen) arvon määrittämisessä huomioidaan aina hanketta koskevien tahojen ja kansalaisten näkemyksiä.

47 Jyväskylän kaupunki 31 Kuva 18. Vaikutusten luonteen ja merkittävyyden määritys. 9 YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ 9.1 Vaikutusmekanismit Maanvastaanottotoiminnan laajentamisen vaikutukset perustuvat siihen, miten hanke estää, rajoittaa, mahdollistaa tai parantaa nykyistä yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä suunniteltua maankäyttöä. Hankkeen suorat vaikutukset kohdistuvat suunnittelualueelle, mutta välillisesti vaikutukset voivat ulottua myös etäämmälle. 9.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutukset maankäyttöön on arvioitu tarkastelemalla hankkeen soveltuvuutta nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön sekä suunniteltuihin maankäyttömuotoihin. Arviointia varten on selvitetty alueen nykyinen maankäyttö, aluetta koskevat oikeusvaikutteiset kaavat ja muut maankäyttösuunnitelmat sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tarkistuksineen. Arvioinnissa on huomioitu hankealueen aiheuttamat maankäytön rajoitukset sekä hankealueella että sen lähiympäristössä. Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on kiinnitetty huomiota siihen, onko hanke ristiriidassa muiden maankäyttömuotojen kanssa ja missä määrin seudulla on muita vastaaville käyttömuodoille soveltuvia alueita. Lisäksi tarkastelussa on kiinnitetty huomiota siihen, miten alueen jälkikäyttö tukee seudun suunniteltua maankäyttöä.

48 32 Jyväskylän kaupunki 9.3 Nykytilanne Maankäyttö Hankkeen vaikutukset nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön on arvioinut :stä ympäristösuunnittelija, FM Suvi Rinne. Hankealue sijoittuu Kivilammen asuinalueen pohjoispuoliselle metsäalueelle sekä Kivilammen nykyisen maankaatopaikan alueelle. Suunniteltu laajennusalue sijoittuu pääosin nuorehkoa sekametsää ja kuusta kasvavalle suoalueelle, joka rajautuu kaakkoisreunastaan Jyväskylän kaupungin nykyiseen maanvastaanottoalueeseen. Hankealueen länsipuolella kulkee Luhtalantie sekä 20 kv sähkölinja. Nykyiset sähkölinjat on esitetty kuvassa 19 vihreällä. Tieyhteys hankealueelle tulee koillisen suunnasta, seututieltä nro 638. Nykyisen maankaatopaikan ja laajennusalueen eteläpuolitse, Kivilammen ja Kivilammen asuinalueen pohjoispuolitse, kulkee ulkoilureitti (Jyväskylän kaupunki 2012c, OIVA 2012). Hankealueen ympäristössä maaston korkeus vaihtelee huomattavasti ja alueella on runsaasta harvaa louhikkoa. Pintavesiuomat sijoittuvat moreenimäkien välisiin laaksoihin ja laskevat itäpuoliseen Leppäveteen. Kuva 19. Hankealue sijaitsee Kivilammen asuinalueen pohjoispuolella (pohjakartta MML). Hankealue on rajattu karttaan punaisella.

49 Jyväskylän kaupunki 33 Kuva 20. Ilmakuva hankealueesta (punainen rajaus) ympäristöineen keväältä 2011 (Jyväskylän kaupunki 2012a) Kaavoitus Maakuntakaava Alueella on voimassa lainvoiman saanut Keski-Suomen maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti Maakuntakaavassa ei ole nykyistä maankaatopaikkaa ja suunniteltua laajennusaluetta koskevia merkintöjä. Laajennusalueen länsipuolinen alue on merkitty virkistysalueeksi (Kuva 21,vihreä alue) ja maankaatopaikan eteläpuolinen alue taajamatoimintojen alueeksi (Kuva 21, A, vaaleanruskea alue).

50 34 Jyväskylän kaupunki Vaihemaakuntakaavat Kuva 21. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (Keski-Suomen liitto 2012). Hankealue on merkitty kuvaan punaisella. Keski-Suomen maakuntakaavan ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varattiin maa-alue Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskukselle Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpeen. Kaava on hyväksytty ja vahvistettu ympäristöministeriössä Toinen vaihemaakuntakaava käsittelee Keski-Suomen alueen maaaineshuoltoa ja luontoarvoja. Sen tavoitteena on turvata alueen kiviaineshuolto ja samalla suojella arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita sekä säilyttää hyvälaatuisen pohjaveden saatavuus. Kaava hyväksyttiin ja vahvistettiin Kaavassa ei ole merkintöjä hankealueen kohdalla tai sen läheisyydessä. Kolmannessa vaihemaakuntakaavassa on osoitettu turvetuotannolle soveltuvat alueet ja suojeltavat, arvokkaat suoluontokohteet. Kaavassa esitetään myös Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät tuulivoimantuotantoalueet. Kaavassa ei ole merkintöjä hankealueen kohdalla tai sen läheisyydessä. Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää neljännen vaihemaakuntakaavan laatimisen. Vaihekaavan tavoitevuosi on Vaihekaavan tavoitteena on mm. päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne sekä suorittaa virkistystoimintojen tarkistuksia. Kaavaluonnoksessa ei hankealueen kohdalla ole merkintöjä (Keski-Suomen liitto 2012) Keski-Laukaan eteläosan yleiskaava Maankaatopaikan laajennusalue ulottuu Laukaan kunnan puolelle, jossa on voimassa kunnanvaltuustossa hyväksytty ja lainvoimai-

51 Jyväskylän kaupunki 35 seksi tullut Keski-Laukaan eteläosan yleiskaava. Yleiskaavassa laajennusalue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M) ja sen pohjoispuolinen Savumäen alue maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kuva 22. Ote Keski-Laukaan eteläosan osayleiskaavasta (Laukaan kunta 2008). Hankealue on merkitty kuvaan punaisella Vaajakoski-Jyskä osayleiskaava Nykyisen maankaatopaikan alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Vaajakoski-Jyskä osayleiskaava (kunnanvaltuusto ). Nykyinen maankaatopaikka on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja sen eteläpuolinen alue virkistysalueeksi (V).

52 36 Jyväskylän kaupunki Kuva 23. Ote Vaajakoski-Jyskä osayleiskaavasta. Hankealueen sijainti (punainen rajaus) ja asemakaavoitetut alueet on lisätty kaavakarttaan (Jyväskylän kaupunki 2012e) Jyväskylän kaupungin yleiskaava Jyväskylän kaupungin vireille tullut yleiskaava on luonnosvaiheessa. Yleiskaavassa suunnittelualueena on koko kaupunki. Yleiskaavan päivätyssä luonnoksessa nykyinen maankaatopaikka ympäristöineen on merkitty viheralueeksi. Viheralueelle voi sijoittua virkistystä ja ulkoilua palvelevia toimintoja, rakenteita ja virkistysreittejä. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sen merkitys osana laajempaa viherverkostoa sekä kaupunki- ja maisemakuvaa. Maankaatopaikan eteläpuolinen Kivilammen asuinalue on yleiskaavaluonnoksessa merkitty taajamaksi.

53 Jyväskylän kaupunki Asemakaava Kuva 24. Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan päivätystä luonnoksesta. Hankealueen sijainti (punainen rajaus) on lisätty kaavakarttaan (Jyväskylän kaupunki 2012h). Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa lukuun ottamatta nykyisen maankaatopaikan eteläreunaa, joka on maankaatopaikan eteläpuolisen alueen tavoin merkitty ajantasa-asemakaavassa suojaviheralueeksi (EV). Suojaviheralueen ja Kivilammen asuinalueen välinen alue sekä Leppävedentien (seututie 638) itäpuolinen alue ovat puistoaluetta (VP). Hankealueelle ei ole suunniteltu yksityiskohtaisempaa maankäyttöä.

54 38 Jyväskylän kaupunki Kuva 25. Ote ajantasa-asemakaavasta (Jyväskylän kaupunki 2012b). Hankealue on merkitty kuvaan punaisella Asutus Hanke sijoittuu Jyväskylän kaupungin Kivilammen ja Kaunisharjun taajamien läheisyyteen. Hanketta lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat nykyisen maankaatopaikan eteläpuolisella Kivilammen asuinalueella. Kivilammen taajaman ja hankealueen välinen alue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevaa metsää. Kaunisharjun taajama sijoittuu noin 600 metrin etäisyydellä hankealueesta. Taajaman lähimmät rakennukset sijoittuvat Leppävedentien (st 638) varteen, hieman yli 500 metriä laajennusalueesta itään. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 170 metriä hankealueesta etelään. Etäisyys laajennusalueeseen on noin 330 metriä. Alle yhden kilometrin etäisyydellä sijaitsee yhteensä noin 254 vakituista rakennusta ja 15 vapaa-ajan asuntoa. Laukaan kunnan puolella lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijoittuvat noin metriä hankealueesta koilliseen. Loma-asutus on keskittynyt Leppäveden rannoille ja saarille. Lähimmät vapaa-ajan rakennukset sijoittuvat yli 500 metrin etäisyydelle hankealueesta. Loma-asutus sijoittuu hankealueen itäpuolelle, jolloin etäisyys laajennusalueeseen on lähes sama.

55 Jyväskylän kaupunki 39 Kuva 26. Asuin- ja lomarakennukset hankealueen läheisyydessä. Taulukko 6. Asuin- ja lomarakennukset yhden ja kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta (Maastotietokanta MML). 1 km 2 km Asuinrakennus Lomarakennus Yhteensä Tilastokeskuksen (2010) ruututietokannan paikkatietoaineiston mukaan yhden kilometrin säteellä hankealueesta asuu noin 850 henkilöä. Karttatarkastelun perusteella alle kahden kilometrin säteellä hankealueesta on yksi koulu ja yksi päiväkoti, jotka sijaitsevat Janakassa noin 1,7 kilometriä hankealueesta kaakkoon. 9.4 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ja niiden toteutuminen hankkeessa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään. Niiden tehtävänä on mm. luoda edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle sekä auttaa toteuttamaan suunnittelun tavoitteita hyvästä elinympäristöstä ja kestävästä kehityksestä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet perustuvat valtioneuvoston vuonna 2000 tekemään päätökseen. Tavoitteiden sisältöä, voimaantuloa ja toimeenpanoa koskevat kappaleet on tarkistettu vuonna 2008 (Ympäristöministeriö 2012).

56 40 Jyväskylän kaupunki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kivilammen maanvastaanottoalueen laajennushankkeeseen liittyviä tai sitä sivuavia tavoitteita ovat: Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Kivilammen maankaatopaikan laajennus edesauttaa pääasiallisesti valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden toteutumista. YVA-menettelyn avulla selvitetään mahdollisia ihmisten terveydelle aiheutuvia haittoja tai riskejä sekä ympäristöhaittoja. Hankkeen mahdollisesti aiheuttamat haitat pyritään tunnistamaan ennalta, jolloin ne pystytään välttämään tai niitä voidaan lieventää.

57 Jyväskylän kaupunki 41 YVA-menettelyssä selvitetään suunnittelualueen nykytila ja arvioidaan vaikutuksia mm. maa- ja kallioperään, kulttuuriympäristöihin, virkistyskäyttöön, pinta- ja pohjavesiin sekä arvokkaisiin luontokohteisiin. Näin ollen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan hankkeen suunnitteluvaiheessa. Maanvastaanottotoiminta-alueen laajentaminen aiheuttanee vähemmän ympäristövaikutuksia kuin kokonaan uuden alueen perustaminen. Hanke ei esimerkiksi muuta nykyisten hiljaisten alueiden melutilannetta, mikä olisi mahdollista jos uusi maanvastaanottoalue perustettaisiin toisaalle. 9.5 Vaikutukset nykyiseen maankäyttöön Läjitystoiminta kestää alustavien suunnitelmien mukaan toteutusvaihtoehdossa 1 noin kolme vuotta, toteutusvaihtoehdossa 2 noin kuusi vuotta ja toteutusvaihtoehdossa 3 noin yhdeksän vuotta. Hanke muuttaa käyttöönottovaiheessa metsäalueen maanvastaanottoalueeksi. Vaihtoehto 1 edellyttää noin 3,5 hehtaarin laajuisen metsäalan käyttöönottoa ja sekä vaihtoehto 2 että 3 edellyttävät noin 6,1 hehtaarin metsäalan käyttöönottoa. Läjitysalueen laajentaminen ei merkittävästi muuta lähialueen maankäyttöä. Hanke muuttaa maankäyttöä ainoastaan laajennusalueella, jolla metsätalouden harjoittaminen estyy täyttötoiminnan ajaksi. Laajennusalue on virkistyskäytön kannalta vähäarvoinen ja toteutuessaan hanke voi jopa parantaa laajennusalueen virkistyskäyttömahdollisuuksia, sillä tällöin nykyisellään suomainen alue muutetaan valittuun jälkikäyttömuotoon soveltuvaksi systemaattisella jälkimaisemoinnilla. Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, sillä se sijoittuu nykyisen maanvastaanottoalueen yhteyteen, hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Kokonaan uusia maanläjitykseen soveltuvia alueita ei ole selvityksistä huolimatta löydetty riittävän läheltä Jyväskylän kaupungin rakennushankkeita. Maankaatopaikan perustaminen toisaalle saattaisi edellyttää uuden infrastruktuurin, kuten teiden rakentamista, kun Kivilammen maankaatopaikkaa laajennettaessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria. Maankäytöllisesti nykyisen alueen laajentaminen aiheuttaa vähemmän vaikutuksia kuin täysin uuden alueen käyttöönotto. 9.6 Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön Hanke ei ole ristiriidassa tai esteenä hankealueelle laadittujen yleiskaavojen tavoitteiden toteutumiselle. Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, lukuun ottamatta nykyisen maankaatopaikan eteläreunaa, joka on maankaatopaikan eteläpuolisen alueen tavoin merkitty ajantasaasemakaavassa suojaviheralueeksi (EV). Maakuntakaavassa ei ole nykyistä maankaatopaikkaa ja suunniteltua laajennusaluetta koskevia merkintöjä. Hanke ei läjitystoiminnan aikana tai sen jälkeen ole esteenä lähiympäristön suunnitellulle maankäytölle. Maankaatopaikkatoimintaan ei ole kaavoituksessa osoitettu alueita sopivalla etäisyydellä Jyväskylän kaupungin rakennuskohteista. Maankaatopaikan laajennusalue on Keski-Laukaan eteläosan yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Hankkeen toteutuessa laajennusalueen maa- ja metsätalouskäyttö estyy läjitystoiminnan ajaksi eli toteutusvaihtoehdosta riippuen noin 3-9 vuodeksi. Läjitystoiminnan päätyttyä alue maisemoidaan vaiheittain ja voidaan ottaa metsätalouskäyttöön.

58 42 Jyväskylän kaupunki Nykyinen maankaatopaikka on Vaajakoski-Jyskä osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja sen eteläpuolinen alue virkistysalueeksi (V). Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnoksessa nykyinen maankaatopaikka ympäristöineen on merkitty viheralueeksi. Laajennushankkeen toteutuessa nykyisen maankaatopaikan maisemointi ja saaminen jatkokäyttöön siirtyy toteutusvaihtoehdosta riippuen 3-9 vuodella eteenpäin. Osia nykyisestä maankaatopaikasta on kuitenkin mahdollista maisemoida ja ottaa metsätalous- tai virkistyskäyttöön jo ennen koko alueen lopullista maisemointia. Hankkeen vaikutusten suunniteltuun maankäyttöön hankealueella ja sen lähiympäristössä voidaan arvioida olevan vähäisiä. Toteutusvaihtoehdossa 1 laajennusalue, ja siten myös toiminnan ajaksi metsätalouskäytöstä poistuva alue, on suppeampi kuin vaihtoehdoissa 2 ja 3. Vaihtoehdossa 3 maankaatopaikka-alueen siirtyminen metsätalous- tai virkistyskäyttöön kestää kauimmin. 9.7 Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus 9.8 Vaikutukset toiminnan jälkeen 9.9 Arvioinnin epävarmuustekijät Kaikki YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvien vaikutusten osalta. Vaihtoehdossa 1 laajennusalueen pinta-ala on pienin, joten suorat maankäytön muutokset rajoittuvat muita vaihtoehtoja (2 ja 3) suppeammalle maaalueelle. Pienemmän pinta-alan takia myös toiminta-aika on lyhempi ja vaikutukset jäävät lyhytkestoisemmiksi. Vaihtoehtojen vaikutusten välillä ei kuitenkaan ole merkittäviä eroja. Vaihtoehdossa 1 läjitystilavuus riittänee noin kolme vuotta ja vaihtoehdossa 2 noin kuusi vuotta, jonka jälkeen tulee ylijäämämaille löytää uusi loppusijoituspaikka. Näin ollen vaihtoehto 3, jossa läjitystilavuus riittäisi Jyväskylän kaupungin tarpeisiin noin yhdeksäksi vuodeksi, olisi vaikutuksiltaan vähäisin toiminta-aikaan nähden. Ylijäämämaiden läjityksen päätyttyä maanvastaanottoalue suljetaan vaiheittain. Maanvastaanottoalue maisemoidaan ja se pyritään palauttamaan mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan. Alue palautuu vähitellen metsätalousja/tai virkistyskäyttöön. Kaikissa arvioitavissa vaihtoehdoissa hanke rajoittaa alueen käyttömahdollisuuksia toiminnan päättymisen jälkeen. Hankkeen suorat vaikutukset ajoittuvat sen koko elinkaaren ajalle. Läjitystoiminnan kesto riippuu vuosittain läjitettävien ylijäämämaiden määrästä, joten toiminnan kestoa ei voida ennalta tarkkaan määrittää. Tällöin myöskään tarkka ajankohta, jolloin alue voidaan ottaa esim. metsätalous- tai virkistyskäyttöön, ei ole ennalta tiedossa. Jyväskylän kaupungin vireille tullut yleiskaava on vasta luonnosvaiheessa, joten muutokset nykyisen maankaatopaikka-alueen yleiskaavatasoisiin maankäyttösuunnitelmiin ovat periaatteessa mahdollisia.

59 Jyväskylän kaupunki Haittojen lieventäminen ja ehkäisy Maankaatopaikan suunnitelmallisella täytöllä voidaan edistää alueen sulkemista ja maisemointia vaiheittain. Tällöin osia maankaatopaikasta on mahdollista ottaa suunniteltuun jälkikäyttöön jo ennen koko maankaatopaikan sulkemista. Maisemoimalla alue mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan voidaan parantaa alueen jatkokäyttömahdollisuuksia. Maisemointi voidaan myös suorittaa alueelle mahdollisesti suunniteltavat virkistystä ja ulkoilua palvelevat toiminnot, rakenteet ja virkistysreitit huomioiden.

60 44 Jyväskylän kaupunki 10 LIIKENNE 10.1 Vaikutusmekanismit Hankkeen kuljetustarpeiden seurauksena raskaiden ajoneuvojen määrä hankealueen lähialueiden teillä, erityisesti Leppävedentiellä (seututie 638) hankealueelta valtatielle 4 (Vaajakosken kiertoliittymälle), pysyy nykyisen kaltaisena myös tulevina vuosina. Ajoneuvojen määrä vaikuttaa lähiympäristön liikennemääriin ja mahdollisesti liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 10.3 Nykytilanne Hankkeesta aiheutuvan liikenteen vaikutukset on arvioitu hankkeen koko elinkaaren ajalta, jokaiselle toteutusvaihtoehdolle. Hankkeesta aiheutuvat liikennemäärät on arvioitu hankkeessa käsiteltävien ylijäämämassojen tilavuuksien sekä hankkeen toiminta-ajan perusteella. Tarkastelu tehdään pääosin suhteessa nykyisiin liikennemääriin, eikä toimintavuosille ole tehty liikenne-ennusteita. Jyväskylän seudulle on myös laadittu liikennemalli sekä liikenne-ennuste vuodelle 2040 (Jyväskylän kaupunki ym. 2010). Hankkeen lyhyen toiminta-ajan vuoksi (enimmillään yhdeksän vuotta) liikennemallityön yhteydessä tehtyjä liikenne-ennusteita ei kuitenkaan käytetty lähtötietoina. Tulokset esitetään sekä vuorokauden kokonais- että huipputunnin 1 liikennemääriin suhteutettuna. Lähtötietoina hyödynnetään Liikenneviraston Tierekisterin tietoja sekä Jyväskylän seudun liikennemallityössä tehtyjä liikenne-ennusteita. Hankkeen kuljetusten aiheuttama vaikutus liikenneturvallisuuteen kuljetusreiteillä arvioidaan tarkastelemalla onnettomuusalttiita kohteita. Lisäksi tarkastellaan kuljetusreittien varrella sijaitsevia mahdollisesti häiriintyviä kohteita kuten kouluja. Hankkeen vaikutukset liikenteeseen on arvioinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n suunnittelija, DI Sakari Mustalahti. Ajo maankaatopaikalle tapahtuu nykyistä, vuonna 2008 valmistunutta, noin 800 metriä pitkää tieyhteyttä pitkin Leppävedentieltä (seututie 638). Vanha Kivilammen asuinalueen läpi kulkenut tieyhteys on suljettu. Tieyhteys Leppävedentieltä on päällystämätön ja valaisematon. Hankealueelle on vuosina tuotu maamassoja noin t vuodessa, minkä perusteella alueelle on nykyisin raskasta liikennettä keskimäärin arviolta ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Lisäksi hankealueella liikennöivät maansiirtokoneet. Liikennöinti tapahtuu arkisin klo Leppävedentien liikennemäärä on Liikenneviraston Tierekisterin mukaan nykyisin noin ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Liikennemäärät ovat korkeimmat Vaajakosken taajaman alueella. Raskaan liikenteen osuus on noin 3-4 %. Valtatien 4 liikennemäärä Vaajakosken ja Jyväskylän välillä on 1 Huipputunti tarkoittaa tuntia, jonka aikana tietyn tien liikennemäärä on vuorokauden aikana suurin. Tyypillisesti tämä ajoittuu iltapäivään kello välille. Huipputuntiliikenne toimii mitoittavana tekijänä arvioitaessa liikennejärjestelyjen välityskykyä ja liikenteen aiheuttamia maksimihäiriöitä.

61 Jyväskylän kaupunki 45 noin ajoneuvoa arkivuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuus 7 %. Teiden liikennemäärät on kuvattu tarkemmin taulukossa 7. Taulukko 7. Nykyiset liikennemäärät hankealueen lähiympäristössä. Tie Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) Raskaan liikenteen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVLras) St 638 (Leppävedentie) Vt 4 (Vaajakosken ja Jyväskylän välillä) 10.4 Vaikutukset liikenteeseen Vaihtoehto Leppävedentien nopeusrajoitus on Vaajakosken keskustasta Kivilammentien/Kaunisharjuntien liittymään asti km/h, ja tästä eteenpäin on voimassa yleisrajoitus (80 km/h). Tie on valaistu Vaajakosken keskustasta Kivilammentien/Kaunisharjuntien liittymään asti. Samaan liittymään asti on tien varrella myös kevyen liikenteen väylä. Välittömästi Leppävedentien läheisyyteen sijoittuu Linnan päiväkoti Vaajakosken keskustassa. Kulku päiväkodille ei kuitenkaan ole suoraan Leppävedentieltä, vaan Linnantieltä. Leppäveden itäpuolella Janakassa sijaitsee toinen päiväkoti sekä Janakan koulu, jonne Kivilammen asuinalueelta kulkevat oppilaat joutuvat ylittämään Leppävedentien (seututie 638). Hankkeen kuljetusreittien läheisyydessä ei ole muita erityisiä häiriintyviä kohteita. Vaihtoehdossa 1 hankealueelle kulkeva liikenne seututiellä 638 (Leppävedentie) säilyy lähes nykyisellään. Hankkeen aiheuttaman liikenteen ( ajoneuvoa arkivuorokaudessa) osuus tien kokonaisliikennemäärästä on noin 3-7 % ja kesäaikaan hieman tätä suurempi. Hankkeen aiheuttaman liikenteen osuus huipputunnin liikenteestä on noin 2-5 %. Osuus huipputunnin liikenteestä on pienempi sen takia, että hankkeen kuljetukset jakautuvat melko tasaisesti vuorokauden aikana, kun taas muussa liikenteessä on selvästi havaittavat aamun ja iltapäivän ruuhka-ajat. Leppävedentien raskaasta liikenteestä hankkeen aiheuttama liikenne muodostaa suurimman osan Vaajakosken keskustasta pohjoiseen päin. Vaajakosken keskustan kohdalla myös muu tietä käyttävä raskas liikenne on merkittävää. Vaikutuksen kesto on hankkeen toiminta-aika, kolme vuotta. Kokonaisuutena hankkeen aiheuttaman liikenteen osuus Leppävedentien liikenteestä on sen verran pieni, ettei se oleellisesti vaikuta tien liikenteen turvallisuuteen tai sujuvuuteen. Kuitenkin hankkeen aiheuttaman raskaan liikenteen osuus tien raskaasta liikenteestä on sen verran suuri, että hankkeella voi olla vaikutusta tien koetun turvallisuuden tasoon erityisesti kevyen liikenteen kannalta. Vaihtoehdossa 1 hankkeen toiminta-aika on niin lyhyt, etteivät liikennemäärät Leppävedentiellä ehdi kasvaa merkittävästi mm. liikenteen yleisen kasvun tai maankäytön muutosten takia. Tämän takia vaihtoehdossa 1 ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia Leppävedentien liikenteen turvallisuuteen tai sujuvuuteen verrattuna nykytilanteeseen.

62 46 Jyväskylän kaupunki Vaihtoehto Vaihtoehto vaihtoehto Vaikutukset toiminnan jälkeen Vaihtoehdossa 2 vaikutukset seututien 638 (Leppävedentie) liikennemääriin ja turvallisuuteen ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa 1. Ainoastaan vaikutuksen ajallinen kesto on pidempi, kuusi vuotta. Vaihtoehtoon 1 verrattuna pidempi toiminta-aika tarkoittaa sitä, että hankkeen käyttämillä kuljetusreiteillä liikennemäärät toiminta-ajan loppua kohden todennäköisesti kasvavat nykyisestä mm. maankäytön muutosten takia. Tällöin myös tien liikenteellinen toimivuus voi heikentyä hieman nykytilanteeseen verrattuna. Voimakkaimmin vaikutus tulee ilmi Vaajakosken kiertoliittymässä, jonka liikennemäärät ovat jo nykyisellään suuret. Mahdollinen vaikutus ei kuitenkaan johdu yksin hankkeesta, vaan on lukuisten tekijöiden (nykyisen maankäytön aiheuttama liikenne, liikenteen lisääntyminen maankäytön kehittymisen takia, yleinen liikenteen kasvu, hankkeen aiheuttama liikenne) summa. Vaihtoehdossa 3 vaikutukset seututien 638 (Leppävedentie) liikennemääriin ja turvallisuuteen ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa 1. Ainoastaan vaikutuksen ajallinen kesto on pidempi, yhdeksän vuotta. Vaihtoehtoihin 1 ja 2 verrattuna pidempi toiminta-aika tarkoittaa sitä, että vaihtoehdossa 3 on suurin todennäköisyys Leppävedentien liikenteen kasvulle mm. maankäytön muutosten takia. Tämä voi heikentää liikenteen toimivuutta verrattuna nykytilanteeseen Vaajakosken kiertoliittymässä sekä Leppävedentiellä Vaajakosken keskustan kohdalla. Kuten vaihtoehdossa 2, myös vaihtoehdossa 3 liikenteen toimivuuden mahdollinen heikentyminen johtuu useista seikoista, ei pelkästään hankkeesta. 0-vaihtoehdon vaikutukset vastaavat hankealueen ja hankkeen kuljetusreittien osalta seuraavassa kappaleessa kuvattuja toiminnan jälkeisiä vaikutuksia. Läjitettäviä maamassoja syntyy hankkeesta riippumatta, joten mikäli hanketta ei toteuteta, on otettava käyttöön muita läjitysalueita ylijäämämaille. Tällöin maansiirtokuljetusten aiheuttamat liikenteelliset vaikutukset siirtyvät muille alueille Jyväskylän seudulla. Hankkeen toiminnan päätyttyä liikennemäärät seututiellä 638 (Leppävedentie) vähenevät hieman hankealueen ja Vaajakosken keskustan välillä. Raskaan liikenteen määrä vähenee merkittävästi, mikä parantaa hieman tien liikenneturvallisuutta, lähinnä kevyen liikenteen koetun turvallisuuden tasoa. Sen sijaan liikennemäärien vähenemisen vaikutus Leppävedentien liikenteen sujuvuuteen on pieni, sillä hankkeen liikenteen osuus Leppävedentien liikenteen kokonaismäärästä on melko pieni. Myös hankealueelle kulkevasta liikenteestä aiheutuvat pöly- ja muut haitat poistuvat toiminnan lopettamisen jälkeen. Toiminnan jälkeiset vaikutukset Vaajakosken kiertoliittymässä ja siitä eteenpäin mm. valtatiellä 4 ovat erittäin pienet. Hankkeen aiheuttaman liikenteen osuus näiden teiden liikenteestä on niin pieni, ettei sen poistumisella ole mainittavaa merkitystä niiden liikenneturvallisuuteen tai liikenteen sujuvuuteen.

63 Jyväskylän kaupunki Arvioinnin epävarmuustekijät Hankealueelle kuljetettavien maamassojen lähtöpaikat ja siten myös kuljetusreitit riippuvat käynnissä olevista rakennushankkeista ja niiden sijainnista. Rakennushankkeiden sijoittuminen taas riippuu ensisijaisesti maankäytön suunnittelusta ja rakentamisen painopistealueista, eikä sijoittumista voida tämän arvioinnin yhteydessä ennustaa tarkasti. Epävarmuus kohdistuu kuitenkin lähinnä kuljetusten lähtöpaikkoihin, ei niinkään hankealueen lähiympäristöön seututiellä 638 (Leppävedentie). Mahdolliset uudet tiet tai kadut voivat muuttaa hankealueelle tulevien kuljetusten reittejä. Hankkeen kannalta merkittävimmät ovat Vaajakosken ohitustie sekä Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka-kehätie. Vaihtoehdossa 1 kumpikaan hanke ei ehtisi valmistua ennen hankkeen toiminnan loppumista. Sen sijaan Vaajakosken ohitustie voi toteutua vaihtoehtojen 2 ja 3 toimintaaikana. Vaajakosken ohitustien toteutuminen parantaisi merkittävästi liikenteen toimivuutta Vaajakosken keskustan tuntumassa, sillä tällöin nykyiseltä tieverkolta vapautuisi kapasiteettia ja hankkeen aiheuttama liikenne sopisi sille nykyistä paremmin. Maankäytön kehittyminen seututien 638 (Leppävedentien) ympäristössä voi vaikuttaa hankkeen liikenteellisiin vaikutuksiin. Vaajakosken keskustassa on vireillä useita kaavamuutoksia, joilla on tavoitteena mm. laajentaa keskustaaluetta Leppävedentien ja Jyväskylä-Pieksämäki-rautatien väliin. Näiden tarkkaa aikataulua ja vaikutusta liikennemääriin ei kuitenkaan voida ennustaa tarkasti suhteessa hankkeen eri vaihtoehtoihin ja niiden toiminta-aikoihin. Maankäytön kehittämisen myötä liikenne Leppävedentiellä, erityisesti kääntyvä liikenne liittymissä, sekä kevyen liikenteen määrä tien poikki lisääntyy todennäköisesti. Tällöin raskaan liikenteen liikenneturvallisuudelle ja liikenteen toimivuudelle aiheuttamat vaikutukset voivat voimistua nykyisestä. Riski tähän on suurin vaihtoehdossa 3, jossa hankkeen toiminta-aika on pisin ja maankäytön muutosten toteutuminen on todennäköisintä. Sen sijaan vaihtoehdossa 1 riski on verrattain pieni, sillä hankkeen toiminta-aika on niin lyhyt, ettei sen aikana ehdi todennäköisesti tapahtua merkittäviä muutoksia Leppävedentien lähiympäristön maankäytössä Haittojen lieventäminen ja ehkäisy Hankkeen liikenteen lähiympäristöön aiheuttamia haittoja, lähinnä pölyämistä, voidaan vähentää merkittävästi päällystämällä seututieltä 638 (Leppävedentie) hankealueelle johtava yksityistie. Erityisesti tämä parantaisi tilannetta yksityistien liittymän itäpuolella olevien rakennusten kannalta. Merkittävin parannus päällystämisellä saataisiin vaihtoehdossa 3, jossa hankkeen toimintaaika on pisin ja näin päällystämisestä saatava hyöty suurin. Vaikka seututiellä 638 (Leppävedentie) kevyen liikenteen järjestelyt ovat jo nykyisellään verrattain turvalliset, voidaan kevyen liikenteen turvallisuutta parantaa edelleen esimerkiksi rakentamalla keskisaarekkeet niille suojateille, joilta ne nykyisin puuttuvat.

64 48 Jyväskylän kaupunki 11 MELU 11.1 Vaikutusmekanismit Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Melun kokeminen on kuitenkin subjektiivista. Sama ääni voi tilanteesta ja ajankohdasta riippuen olla melua, merkityksetöntä ääntä tai jopa nautittavaa ääntä. Melun häiritsevyys lisääntyy, jos sen voimakkuus vaihtelee. Voimakkaasti häiritsevä melu voi kuitenkin myös aiheuttaa terveyshaittoja. Melu häiritsee myös luonnonympäristöä. Kaikkia vaikutuksia luonnoneliöihin ei kuitenkaan vielä tunneta. Melun kokeminen riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Meluvaikutuksia arvioitiin kolmiulotteisen melumallinnuksen pohjalta. Mallinnuksen tuloksia verrattiin valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin ohjearvoihin, jotka koskevat melun kannalta herkkiä kohteita, kuten vakituista ja loma-asutusta. Ympäristömelun ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjeelliset ympäristömelutason maksimiarvot erilaisissa kohteissa (Taulukko 8). Taulukko 8. Yleiset melutason ohjearvot (VNp 993/1992). Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoitotai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Valtioneuvoston päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Päätöstä ei myöskään so- 3) 4)

65 Jyväskylän kaupunki 49 velleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Puheen normaali äänenvoimakkuus on noin db. Kun ympäristömelun taso lähestyy tätä arvoa, puheviestintä vaikeutuu. Taustamelu vaikeuttaa puheen ymmärtämistä ja johtaa äänen korottamiseen. Tämä on tärkeä osaperuste 55 db:n ohjearvolle asuntoalueilla, koska puhetta haittaavan melun vaikutus pihojen viihtyisyyteen ja käyttöarvoon on huomattava. Melumallinnus Hankkeen eri vaihtoehdoista laadittiin melumallinnus alueen meluvaikutusten arvioimiseksi. Meluselvitys laadittiin mallintamalla SoundPLAN melulaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia ja pohjoismaisia tieliikenne- ja teollisuusmelun laskentamalleja. Mallinnus tehtiin kullekin hankevaihtoehdolle ja nykyiselle toiminnalle tilanteessa, jossa vaihtoehdon toiminnan melupäästöjen arvioitiin olevan suurimmillaan. Mallinnuksissa huomioitiin melulähteinä alueen toiminta ja alueen kuorma-autoliikenne. Työkoneina mallinnuksessa oli kaksi kauhakuormaajaa. Mallinnustuloksista laadittiin melukartat, joissa on kuvattu hankevaihtoehtojen aiheuttamat keskiäänitasot (LA eq ) yhdessä asutuksen sijainnin kanssa. Meluselvitys ja laaditut melukartat on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Hankkeen meluvaikutukset on arvioinut :n suunnittelupäällikkö, insinööri Tomi Puustinen. Melun vaikutuksia lähialueen viihtyvyyteen on arvioitu erikseen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta kappaleessa 20.4.

66 50 Jyväskylän kaupunki 11.3 Nykytilanne Kivilammen maankaatopaikan toiminnan 55 db:n meluvyöhyke rajoittuu maankaatopaikan alueelle ja maankaatopaikalle johtavan tien varteen noin 50 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta (Kuva 27). Hankealueen merkittävin melulähde on Leppävedentie (st 638), jota pitkin tapahtuu myös merkittävin osuus maankaatopaikan liikenteestä. Maankaatopaikan liikenteen osuus Leppävedentien liikennemäärästä on noin 4 %, joten sillä ei ole merkittävää vaikutusta Leppävedentien aiheuttamaan meluun. Maankaatopaikan nykyisestä toiminnasta ja sen liikenteestä ei aiheudu ohjearvoja ylittäviä melutasoja. Kuva 27. Kivilammen maankaatopaikan toiminnan ja Leppävedentien (st 638) aiheuttama melutaso nykytilanteessa.

67 Jyväskylän kaupunki Meluvaikutukset Vaihtoehto 1 Kivilammen maankaatopaikan laajennusvaihtoehdon 1 mukaisesta toiminnasta aiheutuvat meluvaikutukset ovat paikallisia ja rajoittuvat maankaatopaikan alueelle sekä maankaatopaikalle johtavan tien varteen (Kuva 28). Vaihtoehdon 1 meluvaikutukset ovat likimain samat kuin nykyisessä tilanteessa. Maankaatopaikan toiminnasta ja sen liikenteestä ei aiheudu ohjearvoja ylittäviä melutasoja. Alueen suurin yksittäinen melulähde on Leppävedentien (st 638) liikenne, jonka meluvyöhykkeellä sijaitseville asuinkiinteistöille vaihtoehdon 1 mukaisesta toiminnasta ei aiheudu lisää meluvaikutuksia. Edellä esitetyn perusteella vaihtoehdon 1 meluvaikutukset eivät ole merkittäviä Vaihtoehto 2 Kuva 28. Kivilammen maankaatopaikan toiminnan ja Leppävedentien (st 638) aiheuttama melutaso vaihtoehdossa 1. Kivilammen maankaatopaikan laajennuksen vaihtoehdossa 2 toiminnasta aiheutuvat meluvaikutukset ovat paikallisia ja rajoittuvat maankaatopaikan alu-

68 52 Jyväskylän kaupunki eelle sekä maankaatopaikalle johtavan tien varteen (Kuva 29). Vaihtoehdon 2 meluvaikutukset ulottuvat hiukan kauemmas kuin nykytilanteessa ja vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 2 maankaatopaikan toiminnasta ja sen liikenteestä ei aiheudu ohjearvoja ylittäviä melutasoja. Maankaatopaikan toiminnasta ei aiheudu lisää meluvaikutuksia Leppävedentien meluvyöhykkeellä sijaitseville asuinkiinteistöille. Edellä esitetyn perusteella vaihtoehdosta 2 aiheutuvat meluvaikutukset eivät ole merkittäviä. Kuva 29. Kivilammen maankaatopaikan toiminnan ja Leppävedentien (st 638) aiheuttama melutaso vaihtoehdossa Vaihtoehto 3 Kivilammen maankaatopaikan laajennuksen vaihtoehdossa 3 toiminnasta aiheutuvat meluvaikutukset ovat paikallisia ja rajoittuvat maankaatopaikan alueelle sekä maankaatopaikalle johtavan tien varteen (Kuva 30). Vaihtoehdon 3 meluvaikutukset ulottuvat hiukan kauemmas kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2 sekä nykytilanteessa. Vaihtoehdossa 3 maankaatopaikan toiminnasta ja sen liikenteestä ei aiheudu ohjearvoja ylittäviä melutasoja. Leppävedentien meluvyöhykkeellä sijaitseville asuinkiinteistöille ei aiheudu lisää meluvaikutuksia

69 Jyväskylän kaupunki 53 maankaatopaikan toiminnasta. Edellä esitetyn perusteella vaihtoehdosta 3 aiheutuvat meluvaikutukset eivät ole merkittäviä. Kuva 30. Kivilammen maankaatopaikan toiminnan ja Leppävedentien (st 638) aiheuttama melutaso vaihtoehdossa vaihtoehto Vaikutukset toiminnan jälkeen 0-vaihtoehdon vaikutukset vastaavat seuraavassa kappaleessa kuvattuja toiminnan jälkeisiä vaikutuksia. Läjitettäviä maamassoja syntyy hankkeesta riippumatta, joten mikäli hanketta ei toteuteta, on otettava käyttöön muita läjitysalueita ylijäämämaille. Tällöin maankaatopaikkatoiminnan ja maansiirtokuljetusten aiheuttamat meluvaikutukset siirtyvät muille alueille Jyväskylän seudulla. Kaikissa vaihtoehdoissa toiminnan aiheuttama melu loppuu maankaatopaikan läjitystilavuuden täyttyessä. Alueen äänimaisema palautuu ennen nykyisen maankaatopaikkatoiminnan ja aiemman kaatopaikkatoiminnan aloittamista vallinneeseen tilanteeseen.

70 54 Jyväskylän kaupunki 11.5 Arvioinnin epävarmuustekijät Melun leviämisen laskentamallin on alan kirjallisuudessa arvioitu antavan pitkäaikaisiin mittauksiin verrattuna alle 3 db eron. Eroa voidaan pitää mallitarkastelun antamien tulosten epävarmuutena Haittojen lieventäminen ja ehkäisy Tehdyn meluselvityksen perusteella erityistä tarvetta ja perustetta meluhaittojen lieventämiseen tai ehkäisyyn ei ole. Meluhaittoja voidaan kuitenkin vähentää tarvittaessa meluesteillä. Meneillään on selvitys melusuojauksesta Leppävedentien itäpuolella maankaatopaikalle johtavan tien liittymän kohdalla. Toinen keino meluhaittojen vähentämiseen on toiminta-aikojen rajoittaminen. Kaikissa laajennusvaihtoehdoissa toiminta-aika on arkisin päiväajalla, joten toiminta-ajan rajoittamiseenkaan ei ole tarvetta.

71 Jyväskylän kaupunki PÖLY JA ILMANLAATU 12.1 Vaikutusmekanismit Maankaatopaikan merkittävin ilmapäästö on pöly, jota aiheutuu maa ja kiviaineksen käsittelystä sekä kuivina aikoina työmaateistä ja avoimena olevista läjityskentistä. Pöly voi heikentää maankaatopaikan läheisyydessä viihtyisyyttä, aiheuttaa likaantumista sekä heikentää ilmanlaatua ja edelleen aiheuttaa terveysvaikutuksia. Pölyllä tarkoitetaan kiinteitä hiukkasia, jotka voivat olla tai tulla ilmassa leijuviksi niiden alkuperän, fysikaalisten ominaisuuksien ja ympäristön olosuhteiden mukaan. Pölyhiukkasten halkaisija voi olla alle mikrometristä yli 100 mikrometriin (µm). Hiukkaspitoisuutta ilmassa kuvaavat kokonaisleijuma (TSP), hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) ja pienhiukkaset (PM 2,5 ). Kokonaisleijumalla (TSP) tarkoitetaan ilmassa olevien hiukkasten kokonaispitoisuutta ja hengitettävillä hiukkasilla (PM 10 ) aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 µm hiukkasia. Vastaavasti pienhiukkasilla (PM 2,5 ) tarkoitetaan aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 2,5 µm hiukkasia ja ne ovat osa hengitettäviä hiukkasia. Pöly kulkee ilmassa ilmavirtojen mukana. Alle 10 µm suuruisten hengitettävien hiukkasten laskeutumisnopeus on alhainen ja pienikin ilmavirtaus ylöspäin saa ne nousemaan. Hengitettävät hiukkaset kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin ja pienhiukkaset keuhkorakkuloihin asti. Suuret hiukkaset, halkaisija yli 10 µm, voivat aiheuttaa pääasiassa likaantumista ja heikentää viihtyisyyttä. WHO:n arvion mukaan PM10 ja PM2,5- hiukkasille ei voida osoittaa olevan turvallista raja-arvoa. Pölyn ohella maankaatopaikkatoiminnasta aiheutuu työkoneiden ja laitteiden sekä ajoneuvojen polttoaineperäisiä päästöjä (typenoksidit NO x, hiilidioksidi CO 2 ja rikkidioksidi SO 2 ). Näistä typenoksidit edesauttavat vaarallisen alailmakehän otsonin (O 3 ) muodostumista. Lisäksi ne ovat voimakkaita hapettimia ja kuuluvat rikkidioksidin ohella happosateiden aiheuttajiin. Rikkidioksidilla on ilmaston lämpenemistä hillitsevä vaikutus, sillä rikkihappo- ja sulfaattihiukkaset viilentävät ilmakehää. Hiilidioksidi on merkittävä ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lähtötietoina pölypäästöjen vaikutusten arvioinnissa on käytetty Yhdysvaltojen ympäristöviranomaisen (EPA) tutkimustuloksia päällystämättömien teiden pölyvaikutuksista ( ja julkaisun Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa, Suomen ympäristö 25 / 2010 tietoja. Pölyn leviämistä ympäristöön on tarkasteltu saksalaisella Austal laskentamallilla. Mallilla laskettiin maankaatopaikan liikenteestä aiheutuva pölyn vuosikeskiarvon leijuma, µg/m 3. Muita toimintoja ei mallinnettu, koska niistä ei ollut saatavissa riittävän luotettavia lähtötietoja. Austal laskentamalli ottaa huomioon päästölähteen partikkelikoon, tuulen suunnan ja voimakkuuden sekä maastonmuodot. Laskentamalli ei ota huomioon kasvillisuutta. Mallinnettuja pölypäästöjä verrattiin raja-arvoihin (Taulukko 9) sekä ylemmän ja alemman arviointikynnyksen arvoihin (Taulukko 10). Maanläjitystoiminnan muiden toimintojen, kuten kuormien kippaamisten ja levittämisen sekä läjitysalueen tasaamisen, pölyvaikutukset on arvioitu asiantuntijaarviona.

72 56 Jyväskylän kaupunki Muut ilman laatuun vaikuttavat päästöt on arvioitu Lipasto järjestelmällä, joka on VTT:ssä toteutettu Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä (VTT Lipasto, Mäkelä ja Auvinen 2012). Ilmapäästöjen selvityksessä arvioidaan päästöjen määrät ja niiden leviäminen. Muiden toiminnasta aiheutuvien päästöjen eli pakokaasuperäisten päästöjen määrää verrattiin Jyväskylän kaupungin ja Suomen päästöihin niiden suuruusluokan arvioimiseksi. Lisäksi arvioitiin päästöjen haitallisuus tai häiritsevyys lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Raja- ja kynnysarvot Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011) on annettu raja-arvot ilman epäpuhtauksille (Taulukko 9). Ilman epäpuhtauksille on annettu myös ylemmät ja alemmat arviointikynnykset (Taulukko 10), joiden perusteella määritetään tarvittavat ilmanlaadun arviointimenetelmät. Ylemmän arviointikynnyksen ylittävillä pitoisuuksilla seuranta-alueella ensisijainen ilmanlaadun seurantamuoto on jatkuvat mittaukset. Ylempää arviointikynnystä alemmilla pitoisuuksilla mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallinnusten tai suuntaa antavien mittausten yhdistelmää. Alemman arviointikynnyksen alittavilla pitoisuuksilla ilmanlaadun arvioimiseksi seuranta-alueella riittää mallintaminen tai muut menetelmät, kuten päästökartoitukset. Taulukko 9. Raja-arvot ilman epäpuhtauksille (VNa 38/2011). Aine Keskiarvon laskentaaika 1) Raja-arvo 2) µg/m 3 Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa (vertailujakso) Raja-arvot voimassa lähtien Hiilimonoksidi (CO) 8 h 3) Typpidioksidi (NO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 h kalenterivuosi 1 h 24 h Bentseeni (C 6 H 6 ) kalenterivuosi Lyijy (Pb) kalenterivuosi 0, Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 24 h kalenterivuosi Pienhiukkaset (PM 2,5 ) kalenterivuosi ) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa on noudatettava VNa 38/2011 liitteen 9 perusteita. 2) Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K (eli 20 C) lämpötilassa ja 101,3 kpa (eli 1 atm) paineessa. Lyijyn ja hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 3) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy.

73 Jyväskylän kaupunki Nykytilanne Taulukko 10. Ylemmät ja alemmat arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) ja pienhiukkasille (PM 2,5 ) (VNa 38/2011). Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM10) 70 % 24 h raja-arvosta (35 µg/m 3, saa ylittyä 35 krt/a) ja 70 % vuosiraja-arvosta (28 µg/m 3 ) 50 % 24 h raja-arvosta (25 µg/m 3, saa ylittyä 35 krt/a) ja 50 % vuosiraja-arvosta (20 µg/m 3 ) Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM2,5) 1) 70 % vuosiraja-arvosta (17 µg/m 3 ) 50 % vuosiraja-arvosta (12 µg/m 3 ) 1) Arviointikynnyksiä ei sovelleta valittaessa mittausasemien sijoituspaikkoja pienhiukkasten altistumisvähennystavoitteen arviointiin. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritetään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnys on ylittynyt, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Pienhiukkasille on määritetty myös kansallinen altistumisen pitoisuuskatto sekä altistumisen vähennystavoite. Hankkeen vaikutukset ilmanlaatuun on arvioinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n suunnittelupäällikkö, insinööri Tomi Puustinen. Hankealue kuuluu eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Päijänteen alueella vuoden keskilämpötila on noin + 4 C ja vuotuinen sademäärä keskimäärin mm. Keski-Suomen syvät, hitaasti jäähtyvät vesistöt, kuten Päijänne, lauhduttavat alkutalven lämpötiloja ja hidastuttavat lumentuloa (Ilmasto-opas 2012). Hiukkaspölyn muodostumisen määrään ja sen leviämiseen vaikuttavat useat tekijät kuten käsiteltävien maa-massojen kosteus, ilman suhteellinen kosteus, tuulisuus sekä vuodenaika. Ilmapäästöjen leviämiseen ympäristöön vaikuttaa merkittävästi tuulen suunta ja nopeus sekä ilmakehän stabiilisuus (päästön hajonta pysty- ja vaakasuunnassa). Tuuliruusulla (Kuva 31) kuvataan erisuuntaisten tuulten jakautumista. Hankealueella merkittäviä osa tuulista puhaltaa lounaan suunnasta (Suomen tuuliatlas 2012).

74 58 Jyväskylän kaupunki Kuva 31. Tuulen suuntajakauma hankealueen läheisyydessä (Suomen tuuliatlas 2012). Päästölähteet Hankkeen merkittävin pölylähde on alueen liikenteestä aiheutuva tien pölyäminen. Lisäksi jonkin verran pölypäästöjä syntyy kuormien kippaamisesta läjitykseen, kasojen levittämisestä ja tasaamisesta sekä suoraan maankaatopaikan pinnalta ilmavirtausten irrottamana. Maankaatopaikan liikenteen aiheuttamat mallinnetut hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet on esitetty kuvassa 32. Hengitettävien hiukkasten osalta koko kalenterivuotta koskevaa raja-arvoa 40 µg/m 3 vastaava vyöhyke ulottuu noin 70 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta mitattuna. Pienhiukkasten osalta vastaava 25 µg/m 3 vyöhyke ulottuu noin 25 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Hengitettävien hiukkasten osalta vaikutukset ulottuvat lähimmän asuinkiinteistön piha-alueelle. Maankaatopaikan muusta toiminnasta aiheutuva pölyäminen on vähäisempää kuin alueen liikenteestä aiheutuva pölyäminen. Maankaatopaikan muun toiminnan pölyvaikutusten arvioidaan rajoittuvan maankaatopaikan alueelle sekä sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan kasvillisuuteen ja puustoon. Lähin asutus sijaitsee yli 200 metrin etäisyydellä maankaatopaikasta etelään. Alueella vallitseva tuulensuunta on etelän ja lännen väliseltä sektorilta, joten tuulen vaikutus pölyn leviämiseen kohdistuu pääasiassa lähimmästä asutuksesta poispäin.

75 Jyväskylän kaupunki 59 Kuva 32. Kivilammen maankaatopaikan liikenteen aiheuttama hengitettävien hiukkasten (PM 10) ja pienhiukkasten (PM 2,5) koko vuoden pitoisuuden keskiarvo nykytilanteessa. Maankaatopaikan laajennuksen toteutusvaihtoehdoissa 1, 2 ja 3 koko vuoden pitoisuuden keskiarvo on sama kuin nykytilanteessa. Muut maankaatopaikan toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt ovat lähinnä polttoaineen (polttoöljyn) palamisessa syntyviä päästöjä eli ne vastaavat hyvin pitkälle liikenteen päästöjä. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 11) on esitetty Suomen tieliikenteen sekä Jyväskylän tieliikenteen päästöt vuonna 2011 sekä arvioidut maankaatopaikan liikenteen ja työkoneiden päästöt.