Suomen Luontotieto Oy. Karisiian kutualueselvitys suunnitellun Oulunsalon- Hailuodon pengertien selvitysalueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Luontotieto Oy. Karisiian kutualueselvitys suunnitellun Oulunsalon- Hailuodon pengertien selvitysalueella"

Transkriptio

1 Karisiian kutualueselvitys suunnitellun Oulunsalon- Hailuodon pengertien selvitysalueella Suomen Luontotieto Oy 30/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Karisiian (Goregonus lavaretus widegreni)... yleisekologiaa Tuntomerkit ja systematiikka Elintavat Lisääntyminen Tulokset Karisiian kalataloudellinen merkitys... suunnittelualueella Lähteet ja kirjallisuus Liitteet

3 1. Johdanto Tiehallinto/ Oulun tiepiiri ja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö tilasivat Destia Oy:ltä / Suomen Luontotieto Oy:ltä selvityksen karisiian mahdollisista kutualueista suunnitellun Oulunsalon- Hailuodon pengertien alueelta. Selvitys kuuluu pengertien ympäristösuunnitteluun liittyviin lisäselvityksiin, joita Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus suositteli. Destia Oy:ssä tehtävän yhteyshenkilönä on toiminut Heimo Rintamäki ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Oja. 2. Aineisto ja menetelmät Pääasiassa nyt tehty selvitys perustuu alueelta tehtyihin pohjanlaatu selvityksiin ja kalastajien sekä asiantuntijoiden haastatteluihin. Asiantuntijoista haastateltiin mm. FT Juha Kääriää, joka tuntee karisiian ekologiaa Saaristomerellä ja Eero Taskista, joka on tehnyt kymmeniä kalastusselvityksiä Perämeren ja erityisesti Oulun edustan merialueella. Alueen pohjanlaatua selvitettiin sekä sukeltamalla että haraamalla. Selvityksen tarkoituksena oli hakea alueelta lajin optimaalisimmat kutualueet. Karisiian kutualueista on olemassa jonkin verran tutkimustietoa sekä Perämereltä että Saaristomereltä ja näiden selvitysten mukaan karisiika kutee alle 3 m. syvyydessä melko karkeilla, kasvittomilla sorapohjilla. Maastoselvitysten tarkoituksena oli etsiä alueelta karisiialle kutemiseen soveltuvat matalat kivikkopohjat. Laji ei ilmeisesti kude puhtailla hiekkapohjilla, sillä suurikokoiset mätimunat eivät ole suojassa hiekkaisilla alueilla vaan vaativat suojakseen soraikkoja. Oulunsalon-Hailuodon välisellä alueella on hyvin laajoja hiekkapohjia, mutta somerikko tai sorapohjia on vain karien ympärillä. Karikoiden ympäristössä pohjia muokkaa säännöllinen, jokatalvinen jääeroosio, joka pitää kohteet myös kasvittomina. Hienompi aines kasaantuu vähitellen syvänteisiin ja tasaisille pohjille. Alueelta ei tehty poikasnuottauksia, mutta muiden selvitysten yhteydessä Hailuodon puoleiselta rantavyöhykkeellä havaittiin todennäköisiä siianpoikasia. Perämerellä mm. Pyhäjoella tehdyissä selvityksissä karisiianpoikasia on löytynyt matalilta hiekkapohjaisilta rannoilta runsaasti (Eero Taskinen suul.tiedonanto). 3

4 Pohjaselvitykset tehtiin touko- lokakuussa Karisiian mahdollisten kutupaikkojen rajaus tehtiin ensisijaisesti maastohavaintojen perusteella. Kaikki matalikoilla sijaitsevat karikot eivät välttämättä ole karisiialle optimaalisia kutupaikkoja, sillä osaa ympäröi tasainen hiekkahiesupohja, jossa mätimunien selviytyminen on todennäköisesti huonoa predaation vuoksi. Yhteensä karikoiden rakenteen tutkimiseen käytettiin kolme maastopäivää. Selvitykset toteutettiin osana muita selvityksiä (mm. luontotyyppi ja pohjaeläinselvitykset). Selvityksen maastotöistä ja raportoinnista vastasivat FM Jyrki Oja ja Satu Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Maastotöihin osallistui myös FK, geologi Rami Lindroos. 3. Karisiian (Goregonus lavaretus widegreni) yleisekologiaa 3.1 Tuntomerkit ja systematiikka Siika on yleisnimitys kalaryhmälle, jonka lajit, alalajit, paikallismuodot ja ekologiset rodut ovat hyvin samankaltaisia ulkoisilta tuntomerkeiltään. Lohikaloille tyypillisenä piirteenä niillä on rasvaevä, mutta muodoltaan ne ovat lohen suvun lajeja solakampia ja pienipäisempiä. Muita tyypillisiä piirteitä ovat mm. suuret suomut, hampaattomat leuat ja pieni suu. Siian voi sekoittaa muikkuun, jota pidetään siikojen lähilajina, mutta muikulla alaleuka on selvästi yläleukaa pidempi Nykyisen käsityksen mukaan kaikki Suomessa tavattavat siikamuodot kuuluisivat samaan voimakkaasti vaihtelevaan lajiin, jonka geneettiset erot ovat kuitenkin hyvin pienet, Tutkimusalueella esiintyy luonnonvaraisena kahta eri siikamuotoa, karisiikaa ja vaellussiikaa. Suurin osa vaellussiioista on kuitenkin istutusperäistä kutujokien patoamisen seurauksena. Näistä karisiika kutee meressä ja vaellussiika nimensä mukaisesti vaeltaa kutemaan vapaisiin jokiin. Ulkonäön perusteella kaloja voi olla vaikea erottaa toisistaan, mutta keskimäärin vaellussiika on karisiikaa suurikokoisempi. Karisiika on huomattavasti yleisempi Perämerellä kuin Itämerellä. Suomen puoleinen Perämeren alue ylläpitää koko Itämeren vahvimpia karisiikakantoja. Itämeren pohjoisosissa tavattava karisiika muistuttaa huomattavasti vaellussiikaa ja onkin mahdollista että Perämeren karisiiat ovat eriytymässä omaksi alalajikseen. Jääeroosio muokkkaa karisiian kutukarikoita säännöllisesti 4

5 3.2 Elintavat Karisiiat liikkuvat enimmäkseen rannikkolinjaa vastaan kohtisuoraan syvän ja matalan veden välillä. Lohikalojen tapaan kalat oleskelevat kesällä syvemmissä ja viileämmissä vesissä ulkosaariston alueella ja käyttävät ravinnokseen muun muassa eläinplanktonia ja valkokatkoja. Syksyllä kutuaikaan ne ovat matalassa vedessä ja lähellä rannikkoa. Talvella ne taas ovat syvemmissä vesissä, mistä ne vielä keväisin kylmän veden aikaan siirtyvät lähemmäksi rannikkoa. 3.3 Lisääntyminen Karisiika pidetään melko paikallisena kalana, joka on todennäköisesti jakaantunut kantoihin, joilla on erilliset lisääntymisalueet. Karisiika kutee meressä karkeilla hiekka- ja sorapohjilla, mutta muuten optimaalisten kutupaikkojen ympäristötekijät tunnetaan huonosti. Kutu tapahtuu pääosin lähellä rantaa ja ulkoluodoilla ja poikaset kuoriutuvat keväällä. Karisiika kutee noin 0,5-3,0 metrin syvyydessä. Poikaset vaeltavat kuoriutumisen jälkeen mataliin, hiekkapohjaisiin vesiin, jossa ne oleskelevat koko alkukesän. Sopivien sorapohjaisten/ hiekkapohjaisten lisääntymisalueiden saatavuus on oleellista karisiian esiintymiselle. Hyvin hienojakoinen hiekka ei kuitenkaan ilmeisesti ole lajin parasta kutualuetta sillä suurikokoisten mätimunien selviytyminen on todennäköisempää sorapohjilla joissa mätimunat ovat suojassa kivien välissä. Siian mätimunien löytäminen esim. sukeltamalla on äärimmäisen hankalaa, sillä kutu tapahtuu veden pintakerroksessa ja hedelmöittyneet mätimunat leviävät laajalle alueelle. Edes systemaattisella etsinnällä ei tavallisesti löydy kuin muutamia mätimunia /sukellus, vaikka alue olisi tunnettua kutupaikkaa. Karisiian kutualueiksi soveltuvia kohteita löytyy laajalti muun muassa Perämeren luoteisosista ja Suomen puoleiselta rannikolta. Karisiian lisääntymismenestys vaihtelee eri alueilla yleensä samansuuntaisesti, mikä viittaa siihen, että suurimittaisilla sääolosuhteiden muutoksilla voi olla merkitystä lisääntymiselle. Polkankari talviasussaan 5

6 4. Tulokset Tutkimustiedon perusteella karisiialle optimaalisia kutualueita löytyi sekä nykyisen lauttaväylän etelä että pohjoispuolelta. Suurin osa kohteista on keskiveden aikana pinnalla näkyvien karikoiden ympäristöjä, joissa pohjan latu vaihtelee somerikosta soran kautta karkeaan hiekkaan. Osa karikoista käsitti vain muutaman keskiveden aikana pinnalla olleen kiven, jota ympäröi tasainen hiekka /hiesukenttä. Näitä kohteita ei luokiteltu karisiian kutualueiksi. Karisiialle ympäristön perusteella optimaaliset kutupaikat on esitetty karttaliitteessä 1. Todennäköisiä kutukarikoita on suunnittelualueen ulkopuolella runsaasti erityisesti Haukiputaan- Oulunsalon ja Hailuodon rajoittamalla merialueella Todennäköisesti mätimunista kehittyvät poikaset suuntaavat varsin nopeasti matalille hiekkapohjaisille ranta-alueille, jotka lämpenevät keväällä nopeasti. Poikasalueita, joissa karisiiat viettävät ensimmäisen kevään /alkukesän on todennäköisesti kaikkialla alueen matalissa hiekkapohjaisissa rantavesissä. Koska ranta-alueet ovat suunnittelualueella ekologisilta ominaisuuksiltaan hyvin samanlaisia, on ilman poikasnuottausta mahdotonta selvittää onko alueella selkeitä karisiianpoikasten kerääntymiskohteita. On kuitenkin hyvin todennäköistä että karisiian poikasia elää kaikilla alueen hiekkapohjaisilla rantavyöhykkeillä. Huikun matalikot ovat karisiian poikasten ruokailualueita 6

7 5.Karisiian kalataloudellinen merkitys suunnittelualueella Karisiialla on aiemmin ollut paikallista kalataloudellista merkitystä, mutta nykyisin lajin kaupallinen pyynti on lähes olematonta ja myös lajiin kohdistuva virkistyskalastus on suunnittelualueella vähäistä. Kalastajien kertoman sekä myös kesän 2009 maastoselvitysten perusteella verkkokalastus on alueella nykyisin hyvin vähäistä hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Alueella on aina esiintynyt itämerennorppia, mutta nykyisin kesäaikana alueella voi oleskella kerrallaan jopa 50 harmaahyljettä. Inventoinneissa suurin lauttaväylän pohjoispuolella havaittu hyljelauma oli noin 35 yksilön suuruinen ja aivan keskikesää lukuun ottamatta harmaahylkeitä näkyi päivittäin. Erityisesti Polkankari lähiympäristöineen veti harmaahylkeitä puoleensa. Karikkoalueet ovat harmaahylkeiden tyypillisiä oleskelualueita ja myös saalistusalueita ja nykyisellään karisiian kutumahdollisuudet alueella ovat vähäiset. Itämerennorpat viihtyvät alueella lopputalvella ja keväällä, mutta kesän 2009 havaintojen perusteella ne ilmeisesti siirtyvät ulommille merialueille kesänviettoon. Itämerennorppa myös lisääntyy alueella. Hylkeiden lisääntyminen ei kuitenkaan ole ainoa syy karisiian pyynnin vähyyteen. Muita syitä ovat lajin pieni koko ja kalan heikko kysyntä ja siitä saatava alhainen hinta. 6. Lähteet ja kirjallisuus Himberg, M Siian kutupaikat ja biologia Saaristomerellä ja Selkämerellä. Maa ja metsätalousministeriö. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja, Nro 16. Kohonen, T., Vahteri, P., Virtasalo, J., Vuorinen I. & Helminen, U Kalojen kutuja poikastuotantoalueiden suojelu- ja kunnostustutkimus Turun saaristossa. Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. 82 s. + liitteet. Koli, Lauri Suomen kalat. Porvoo, WSOY. ISBN Oikarinen Jyrki & Kurkela Olli-Veikko Suurhiekan kalastusselvitys. Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry. 16 s. Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus; Perämeri-life hanke, useita raportteja. Haastatellut: Juha Kääriä (Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu), Eero Taskinen ( Pöyry Oy), Arto Katajamäki (Suomen kalatalous ja Ympäristöinstituutti) ja Riutunkarin kalasataman ammattikalastajat. 7

8 7. Liitteet Karttaliite: Karisiian todennäköiset kutualueet suunnitellun pengertien lähialueella 8

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys 2009 Harmaahylkeitä lähellä Martinriisiä Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston rantojen ja. Suomen Luontotieto Oy 39/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston rantojen ja. Suomen Luontotieto Oy 39/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston rantojen ja luotojen eroosioselvitys 2009 Uudenvuodenmyrskyn 2009 aiheuttamia jäävalleja Oulunselällä Suomen Luontotieto Oy 39/2009

Lisätiedot

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

ANKERIAS (Anguilla anguilla) ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA LOPPURAPORTTI Essi Erävesi Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskus ry. 2011 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Tarve karisiian kutupaikkojen kartoittamiselle on lähtenyt

Lisätiedot

Vaellus- ja karisiika

Vaellus- ja karisiika Vaellus- ja karisiika P erämerellä esiintyy kaksi eri siikamuotoa, virtavesiin kudulle nouseva vaellussiika sekä paikallisempia kantoja muodostava merikutuinen siika eli karisiika. Siikamuodot eroavat

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen

Lisätiedot

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

SIIKA. kalastajan päiväuni, tutkijan päänvaiva

SIIKA. kalastajan päiväuni, tutkijan päänvaiva HANNU LEHTONEN SIIKA kalastajan päiväuni, tutkijan päänvaiva Tutkijat ovat pähkäilleet jo yli sadan vuoden ajan, mikä siika oikein on. Laji, lajiryhmä vai jotain muuta? Viime vuosisadalla siikoja jaoteltiin

Lisätiedot

Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Kalastajaristeily 6.2.2013 Jari Raitaniemi RKTL Viime vuosikymmenen aikana yhä tärkeämmäksi ymmärretty

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Puruveden Harjus ry. Emokalojen pyyntiä. Vastakuoriutuneiden. Kesän vanhojen poikasten istutusta. Tilastointia. Kutupaikan kunnostusta

Puruveden Harjus ry. Emokalojen pyyntiä. Vastakuoriutuneiden. Kesän vanhojen poikasten istutusta. Tilastointia. Kutupaikan kunnostusta Puruveden Harjus ry 2010 Emokalapyynnin 49. vuosi Yhdistyksen 1. toimintavuosi Emokalojen pyyntiä Kesän vanhojen poikasten istutusta Tilastointia Vastakuoriutuneiden poikasten istutusta Kutupaikan kunnostusta

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston vedenalaisten luontotyyppien selvitys 2009

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston vedenalaisten luontotyyppien selvitys 2009 Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston vedenalaisten luontotyyppien selvitys 2009 Merenpohjaa matalanveden aikaan. Suurin osa merenpohjasta on samantyyppistä. Suomen

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOSHANKE

YDINVOIMALAITOSHANKE 60K30029.25 FENNOVOIMA OY YDINVOIMALAITOSHANKE KALOJEN LISÄÄNTYMISALUEKARTOITUKSET PYHÄJOELLA, RUOTSINPYHTÄÄLLÄ JA SIMOSSA 2 (79) Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PYHÄJOKI... 4 2.1 Ammattikalastajahaastattelut...

Lisätiedot

16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 18.5.2011 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LOHEN MÄDIN SUMPUTUSKOKEET... 1 2.1 Aineisto ja

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lepakkoselvitys 2011

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lepakkoselvitys 2011 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lepakkoselvitys 2011 Suomen Luontotieto Oy 25/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2.

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen luontotyyppitarkastelu 2013 Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja johtopäätös...

Lisätiedot

Näsijärven muikkututkimus

Näsijärven muikkututkimus 1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 63

Kala- ja vesimonisteita nro 63 Kala- ja vesimonisteita nro Ari Haikonen ja Petri Karppinen Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

HUMPPILAN KAIDANSUON OLETETUN KALASÄÄKSENPESÄN MAASTOTARKISTUS 2013. Suomen Luontotieto Oy. Kalasääksi. Suomen Luontotieto Oy 1/2014 Jyrki Matikainen

HUMPPILAN KAIDANSUON OLETETUN KALASÄÄKSENPESÄN MAASTOTARKISTUS 2013. Suomen Luontotieto Oy. Kalasääksi. Suomen Luontotieto Oy 1/2014 Jyrki Matikainen HUMPPILAN KAIDANSUON OLETETUN KALASÄÄKSENPESÄN MAASTOTARKISTUS 2013 Kalasääksi Suomen Luontotieto Oy 1/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmä... 3 3. Tulokset... 4 4. Lähteet...

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Lisätiedot

MADE. Ulkonäkö. Elinympäristö. Ravinto. (Lota lota) pohjan likaantumisesta.

MADE. Ulkonäkö. Elinympäristö. Ravinto. (Lota lota) pohjan likaantumisesta. Arktisia kalalajeja MADE (Lota lota) Ulkonäkö Mateen ulkonäkö on mitä tyypillisin pohjalla elävälle kalalle: ruumis on edestä ja keskiosasta poikkileikkaukseltaan miltei pyöreä, mutta takaa voimakkaasti

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Loppuraportti tutkimushankkeesta (KOR)

Loppuraportti tutkimushankkeesta (KOR) Loppuraportti tutkimushankkeesta (KOR) KALOJEN LISÄÄNTYMISALUEET SAARISTOMERELLÄ Tuula Kohonen, Petri Vahteri, Ulla Helminen, Mari Sihvonen ja Ilppo Vuorinen Turku 2004 2 Hanke on rahoitettu Varsinais-Suomen

Lisätiedot

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA Suomenkielinen nimi: Matokala Author, "löytäjä": Valenciennes Tieteelinen nimi: Pangio kuhlii Cobitis kuhlii Löytämisvuosi: 1846 Englanninkielinen nimi: Coolie loach Leopard loach Slimy myersi Slimy loach

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN Vastaanottaja Helsingin Satama Asiakirjatyyppi YVA-selvitys Päivämäärä Syyskuu 2012 RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN RUOPPAUSMASSOJEN

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS

KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS Vastaanottaja Pirkanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.6.2014 KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS VIITASAMMAKKO-KARTOITUS Tarkastus 13.6.2014 Päivämäärä 13.6.14 Laatija Kaisa

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

Siika (Coregonus lavaretus)

Siika (Coregonus lavaretus) Liite 2 RKTL:n ja muiden tahojen julkaisemaa tutkimustietoa kalakannoista, joita tavataan Vaasan kaupungin vesialueilla Siika (Coregonus lavaretus) http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/siika/ Esiintyminen

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Sisävesisiikaa RISTO JUSSILA

Sisävesisiikaa RISTO JUSSILA S I I K A Sisävesisiikaa RISTO JUSSILA ohutlankaisilla verkoilla Siianverkottajan vuosi järvillä koostuu neljästä hyvästä sesongista, jotka ajoittuvat kevääseen, kesään, loppusyksyyn ja alkutalveen. Saalisvarmuus

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot

Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki

Lisätiedot

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot