OIKEUSTIETEELLISEN ALAN TUTKINNONANTO-OIKEUS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOLLE

Transkriptio

1 1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos OIKEUSTIETEELLISEN ALAN TUTKINNONANTO-OIKEUS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOLLE Nykytilanne Niin sanottuja yleisjuristitutkintoja (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri), jotka pätevöittävät tuomarin, asianajan ja syyttäjän tehtäviin, antaa tällä hetkellä kolme yliopistoa (Helsingin, Turun ja Lapin yliopistot). Åbo Akademissa voi suorittaa oikeunotaarin (rättsnotarie) tutkintoja. Itä-Suomen yliopistossa koulutetaan tietyille juridiikan erikoisaloille (mm. vero-, ympäristö-, hallinto- ja rikosoikeuteen) erikoistuneita lakiasiantuntijoita. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella suoritettavat tutkinnot ovat yhteiskuntatieteellisen alan HTK- ja HTM-tutkintoja. Nämä tutkinnot eivät tuota kelpoisuutta esimerkiksi tuomarin tehtäviin. HTK- ja HTM-tutkinnon suorittaneet sijoittuvat lainsoveltajiksi mm. vero-, ympäristö- ja kunnallishallintoon. Esitys Itä-Suomen yliopisto esittää, että yliopistolle myönnetään oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus eli oikeus antaa oikeusnotaarin (ON) ja oikeustieteen maisterin (OTM) tutkintoja. Esitys edellyttää yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) liitteen muuttamista. Toteutus Itä-Suomen yliopistolla on valmius käynnistää oikeusnotaarien ja oikeustieteen maistereiden koulutus siten, että ensimmäiset opiskelijat otettaisiin syksyllä Valintakokeiden kautta koulutukseen suunnitellaan otettavaksi 40 opiskelijaa. Tarvittavat voimavarat Itä-Suomen yliopisto ei tarvitse oikeustieteellisen alan tutkintojen antamiseen uusia voimavaroja. Yliopistolla on koulutukseen tarvittavat resurssit, rakenteet ja osaaminen. Oikeustieteiden laitoksella on jo tällä hetkellä tarjolla osana juridiikan erikoisaloille pätevöittäviä HTK- ja HTM-tutkintoja lähes kaikki pakolliset opintojaksot, joita oikeustieteellisissä tutkinnoissa tarvitaan. Laitoksella annetaan tällä hetkellä luento- ja seminaariopetusta 130 eri opintojaksolla joka lukuvuosi. Itä-Suomen yliopistossa työskentelee tällä hetkellä 36 päätoimista oikeustieteen opettajaa ja tutkijaa, heistä 17 on väitelleitä (pääosin oikeustieteen tohtoreita). Syksyyn 2013 mennessä oikeustieteiden laitokselle on jo päätetty palkata vielä muutama väitellyt opettaja (mm. kansainvälisen oikeuden professori ja yleisen oikeustieteen apulaisprofessori) lisää. Yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen supistaminen Jos Itä-Suomen yliopisto saa oikeuden antaa oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoja, yliopisto on valmis vähentämään yhteiskuntatieteellisen alan aloituspaikkoja 70 aloituspaikalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön työvoimaennusteiden mukaan yhteiskuntatieteellisen alan koulutusta tulisi valtakunnallisesti supistaa, kun oikeustieteellisellä alalla koulutusta tulisi jossakin määrin lisätä.

2 2 ON ja OTM -tutkintojen sisältö ja rakenne Oikeustieteellisen alan tutkinnot (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri) ovat yleistutkintoja, joissa ei ole pääainetta ja joihin ei sisälly mainittavaa erikoistumista. Vapaavalintaiset opinnot ovat suppeita. Myös Itä- Suomen yliopistossa annettavat oikeustieteellisen alan tutkinnot olisivat muiden oikeustieteellisten tiedekuntien tutkintojen tapaan yleisjuristitutkintoja, jotka pätevöittävät muun muassa tuomarin tehtäviin. Tarkoitus on, että Itä-Suomen yliopiston oikeustieteelliset tutkinnot vastaavat sisällöltään ja rakenteeltaan muiden yliopiston vastaavia tutkintoja. LIITTEINÄ 1 ja 2 on alustava luonnos oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintojen rakenteeksi ja sisällöksi. Tutkintoja varten tarvittavat opintojaksot ovat kahta opintojaksoa lukuunottamatta olemassa jo tällä hetkellä osana HTK- ja HTM -tutkintoihin johtavaa koulutusta. Tutkintojen rakenne on pitkälti samanlainen kuin Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan vastaavien tutkintojen. Valinnaisuus on kuitenkin kokonaan keskitetty maisterivaiheeseen. Tavoitteena on kehittää työmarkkinoiden tarpeita mahdollisimman hyvin palvelevia juristitutkintoja. Palautetta ja kommentteja tutkintojen kehittämiseksi otetaan mielellään vastaan, ne pyydetään lähettämään oikeustieteiden laitoksen johtajalle, prof. Tapio Määtälle (tapio.maatta@uef.fi). HTK- ja HTM -tutkintojen sisältö ja rakenne Itä-Suomen yliopistolla on tällä hetkellä oikeus antaa yliopistojen koulutusvastuuta koskevan opetusministeriön asetuksen (568/2005) 2 :n ja liitteen V mukaan oikeustieteen koulutusta yhteiskuntatieteellisellä alalla julkisoikeus-oppiaineryhmässä. Koulutus johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. Itä-Suomen yliopistossa on tällä hetkellä 787 oikeustieteen pääaineopiskelijaa. HTK- ja HTM-tutkinnot perustuvat pääainemalliin eli opiskelijat syventyvät valitsemaansa oikeudenalaan perinteisiä oikeustieteellisiä tutkintoja laajemmin. Tutkinnoissa on myös selvästi enemmän valinnaisuutta kuin yleisjuristitutkinnoissa. HTK- ja HTM -tutkintojen pääaineena voi opiskella eurooppaoikeutta, finanssioikeutta, hallinto-oikeutta, oikeustaloustiedettä ja lainsäädäntötutkimusta, rikos- ja prosessioikeutta ja rikollisuuden tutkimusta, siviilioikeutta ja ympäristöoikeutta. LIITTEENÄ 3 on HTK- ja HTM -tutkintojen tämänhetkinen sisältö ja rakenne. Oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus ei aiheuttaisi muutoksia näiden tutkintojen rakenteeseen. Oikeustieteen henkilöresurssit Itä-Suomen yliopistossa Oikeustieteen opetushenkilöstön on suunniteltu olevan , jolloin oikeustieteellisen alan koulutus on tarkoitus käynnistää, seuraava (yhteensä 29 päätoimista opettajaa ja tutkijaa): 10 professoria: eurooppaoikeus, filosofia, finanssioikeus, hallinto-oikeus, kansainvälinen oikeus, lainsäädäntötutkimus, siviilioikeus, rikos- ja prosessioikeus, ympäristöoikeus, yritysoikeus 1 apulaisprofessori: yleinen oikeustiede 7 yliopistonlehtoria: finanssioikeus, hallinto-oikeus, oikeusfilosofia, oikeustaloustiede, prosessioikeus, yksityisoikeus, ympäristöoikeus 1 yliopistotutkijaa: ilmasto-oikeus 7 yliopisto-opettajaa: eurooppaoikeus, kansainvälinen ympäristöoikeus, oikeustiede, rikosoikeus, siviilioikeus, valtiosääntöoikeus, yritysoikeus 3 nuorempaa tutkijaa (alat täsmentämättä) Päätoimisista opettajista ainakin 19 olisi tohtoreita. Lisäksi oikeustieteiden laitoksella työskentelee lähes 20 tutkijaa (nuorempaa tutkijaa ja post.doc.tutkijaa) apurahoilla sekä mm. Suomen Akatemian ja TEKES:n hankerahoituksella.

3 3 Laaja-alainen, monipuolinen ja laadukas opetustarjonta Oikeustieteiden laitoksella annettava opetus on jo tällä hetkellä riittävän laaja-alaista ja monipuolista oikeustieteellisen alan tutkintoihin tähtäävän koulutuksen käynnistämiseksi. Oikeustieteellisen alan koulutuksen käynnistäminen edellyttäisi vain joidenkin yksittäisen luentosarjojen lisäämistä olemassa olevaan tarjontaan ja jossakin määrin opetuksen uudelleen kohdentamista yleisjuristitutkintojen ydinalueille. LIITTEEESTÄ 4 ilmenee, että lukuvuonna oikeustieteiden laitoksella annetaan oikeustieteen luento- ja seminaariopetusta yhteensä noin 2160 tuntia (kontaktiopetuksen kokonaismäärä). Tarkkoja vertailutietoja ei ole käytettävissä, mutta oikeustieteen luento- ja seminaariopetus lienee kontaktiopetustuntien määrän perusteella arvioituna jo tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa laajempaa kuin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa ja suurin piirtein yhtä laajaa kuin Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Oikeustieteellisen alan yleisjuristitutkintojen kannalta keskeisiä perus- ja aineopintotasoisia luentoja ja seminaareja on tarjolla tällä hetkellä 93 eri opintojaksolla. Lisäksi opetusta annetaan kymmenellä syventävien opintojen opintojaksolla ja vedetään 23 opinnäytetyöseminaaria (kandidaatti- ja graduseminaarit). Opetuksen toteuttamiseen osallistuu 58 eri opettajaa. Laadukas opetus edellyttää laadukasta tutkimusta Oikeustieteellisen koulutuksen laadun ylläpitäminen ja vahvistaminen edellyttää vahvaa alan jatkokoulutusta, aktiivista ja vaikuttavaa julkaisutoimintaa sekä merkittävää täydentävää rahoitusta. Itä-Suomen yliopistolla on hyvät valmiudet laadukkaan, tutkimukseen perustuvan oikeustieteellisen alan koulutuksen antamiseen, jos valmiuksia arvioidaan oikeustieteen julkaisutoiminnan, oikeustieteen jatkotutkintojen ja oikeustieteen kilpaillun täydentävän rahoituksen kohdentumisen perusteella. Vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita on raportoitu julkaistun oikeustieteen alalla (tieteenala 513) eri yliopistoissa vuonna 2010 seuraavasti (lähde: - Helsingin yliopisto: Itä-Suomen yliopisto: 47 - Lapin yliopisto: 37 - Turun yliopisto: 25 - Åbo Akademi: 16 - Aalto-yliopisto: 10 - Vaasan yliopisto: 4 - Tampereen yliopisto: 3 Oikeustieteen alalla edelleen keskeisiä tieteellisiä monografioita on eri yliopistoissa raportoitu julkaistun vuonna 2010 seuraavasti: - Helsingin yliopisto: 40 - Turun yliopisto: 13 - Itä-Suomen yliopisto: 8 - Vaasan yliopisto 7 - Lapin yliopisto: 5 - Åbo Akademi: 2 - Tampereen yliopisto: 1 Laadukas oikeustieteen opetus edellyttää tutkimuksen laaja-alaisuutta ja monipuolisuutta. Tätä asiaa voidaan arvioida yhden vuoden satunnaisia julkaisutietoja pidempää julkaisuaktiivisuutta koskevalla arvioinnil-

4 4 la. Vuosina ilmestyi kotimaisissa yleisjuridisissa aikakausjulkaisuissa (LM, DL, JFT, Oikeus) yhteensä 1316 tieteellistä artikkelia. Kirjoitukset jakautuivat kirjoittajan työpaikan osalta suurimpiin oikeustieteellisiin opetus- ja tutkimusyksiköihin seuraavasti (tiedot perustuvat dos. Kaijus Ervastin tutkimukseen, joka julkaistaan Lakimiehen numerossa 2/2012): - Helsingin yliopisto: 296 artikkelia - Turun yliopisto: 114 artikkelia - Itä-Suomen yliopisto: 75 artikkelia - Lapin yliopisto: 46 artikkelia Toimiva tohtoriohjelma laadukkaan perusopetuksen perustana Vuonna 2011 Itä-Suomen yliopistossa on suoritettu 5 tohtorintutkintoa oikeustieteissä. Vuonna 2010 Itä- Suomen yliopistossa tohtorintutkintoja suoritettiin oikeustieteissä 4 kappaletta (vrt. oikeustieteellisten tiedekuntien tohtorit vuonna 2010: Lapin yliopisto 2 tohtoria, Turun yliopisto 5 tohtoria ja Helsingin yliopisto 18 tohtoria). Kilpaillun täydentävän rahoituksen määrä Keskeinen tutkimusperusteisen opetuksen laadukkuuden arviointikriteeri on eri koulutusyksiköiden kilpaillun täydentävän rahoituksen määrä verrattuna muihin alan koulutusyksiköihin. Vuoden 2009 tilinpäätöstietojen mukaan neljän suurimman oikeustieteellisen opetus- ja tutkimusyksikön saama kilpaillun täydentävän rahoituksen määrä (lähinnä Suomen Akatemian, Tekesin ja ministeriöiden tutkimus- ja selvitysrahoitus) oikeustieteelliseen tutkimukseen oli seuraava: - Helsingin yliopisto: euroa - Itä-Suomen yliopisto: euroa - Turun yliopisto: euroa - Lapin yliopisto: euroa Suomen Akatemian rahoittamia oikeustieteen alan hankkeita (akatemiahankkeita ja tutkimusohjelmista rahoitettavia hankkeita) on eri yliopistoissa parhaillaan (vuonna 2011) käynnissä seuraavasti (lähde: - Itä-Suomen yliopisto: 7 Suomen akatemian rahoittamaa oikeustieteellistä tutkimushanketta - Helsingin yliopisto: 4 Suomen akatemian rahoittamaa oikeustieteellistä tutkimushanketta (lisäksi huippuyksikkö, 2 akatemiaprofessoria ja 2 akatemiatutkija ) - Turun yliopisto: 3 Suomen akatemian rahoittamaa oikeustieteellistä tutkimushanketta - Lapin Yliopisto: 1 Suomen akatemian rahoittama oikeustieteellistä tutkimushanketta - Hanken: 1 Suomen Akatemian rahoittama oikeustieteellinen tutkimushanke - Aalto-yliopisto: 1 Suomen Akatemian rahoittama oikeustieteellinen tutkimushanke Kustannustehokkuus oikeustieteen koulutusyksiköissä Suomen neljää suurinta olemassaolevaa oikeustieteen tutkimus- ja opetusyksikköä Helsingin, Turun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistoissa voidaan arvioida toiminnan kustannustehokkuuden perusteella. Toiminta on sitä kustannustehokkaampana, mitä enemmän odotettuja tuotoksia suhteessa käytettyihin voimavaroihin tuotetaan. Kuviossa 1 on kuvattu vuosilta 2009 ja 2010 oikeustieteellisten tiedekuntien ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella ilmestyneiden kansainvälisten referee-julkaisujen määrää suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan (htv). Oikeustieteellisissä tiedekunnissa (Helsinki, Turku ja Lappi) julkaistiin vuonna 2009 keskimäärin 0,28 kansainvälistä referoitua artikkelia ja vuonna 2010 vastaava lukema oli 0,34. Itä- Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen kansainvälisesti referoitujen julkaisujen määrä oli noin 2-3

5 Tieteelliset julkaisut (pl. kvrefereejulkaisut) / opetus- ja tutkimushenkilökunta kv-ref. Julkaisut suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan 5 kertaa suurempi opetus- ja tutkimushenkilöstöä kohti kuin oikeustieteellisissä tiedekunnissa vastaavana ajankohtana. 1,2 1,0 1,0 0,8 0,6 0,6 0,4 0,2 0,4 0,3 0,1 0,4 0,4 0,2 0,0 v v HY LY TY ISY Kuvio 1. Kansainväliset referee-julkaisut suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan Kuviossa 2 on kuvattu vuosilta 2009 ja 2010 oikeustieteellisten tiedekuntien ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella ilmestyneiden muiden julkaisujen kuin kansainväliset referee-julkaisut määrää suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan (htv). Oikeustieteellisissä tiedekunnissa julkaistiin vuonna 2009 keskimäärin 1,9 muita tieteellisiä julkaisuja kuin kansainvälisiä referoituja tieteellisiä julkaisuja opetus- ja tutkimushenkilöä kohti. Vastaava lukema vuonna 2010 oli 2,0. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella myös muu kuin kansainvälinen referee-julkaisutoiminta on selvästi oikeustieteellisiä tiedekuntia aktiivisempaa. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos tuottaa kaksi kertaa enemmän muita kuin kansainvälisiä referee-julkaisuja opetus- ja tutkimushenkilöstöä kohti kuin oikeustieteelliset tiedekunnat. 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2,2 2,2 1,5 3,4 1,6 1,6 1,7 v v HY LY TY ISY 4,0 Kuvio 2. Tieteelliset julkaisut suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan

6 6 Usein esitettyjä vääriä tietoja Itä-Suomen yliopiston esityksestä saada oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus VÄITE: Yleisjuristien koulutusmääriä ei pidä lisätä, koska alalla on jo lievää ylikoulutusta Tämä on Lakimiesliiton keskeinen argumentti. Ministeriön laskelmia juristikoulutuksen lisäämistarpeesta voitaneen pitää kuitenkin luotettavina. Myös Itä-Suomen yliopiston omat luotettavat ja julkaistut selvitykset juridiikan työmarkkinoista antavat aiheen pitää ministeriön arvioita koulutuksen lisäämistarpeista perusteltuina, ks: VÄITE: Olemassaolevat oikeustieteelliset tiedekunnat (Helsinki, Turku, Lappi) voisivat lisätä sisäänottojaan, jos juristikoulutusta on tarpeen lisätä Opiskelijamäärien lisääminen ilman uusia opettajaresursseja on opetuksen laadun kannalta ongelmallista. Oikeustieteellisten tiedekuntien haaste on jo tällä hetkellä suuret opetusryhmät (jopa lähes 300 opiskelijaa samoilla kursseilla). Itä-Suomen yliopisto kohdentaisi nykyisen HTK- ja HTMtutkintoihin johtavan koulutuksensa osin ON- ja OTM-tutkintoihin johtavaan koulutukseen. Opiskelijoiden määrä ei lisääntyisi eikä uusia opettajaresusseja tarvita. Opetuksen laadun kannalta ratkaisu on optimaalinen. VÄITE: Oikeustieteellisen opetuksen voimavaroja ei tule hajaannuttaa entisestään vaan koulutus pitäisi keskittää suurimpiin yksiköihin Itä-Suomen yliopistolla on jo oikeustieteiden laitoksella tarvittavat voimavarat (opettajat ja opintojaksot) oikeusnotaarien ja oikeustieteen maistereiden kouluttamiseen. Yliopisto ei tarvitse uusia resursseja. Ratkaisu ei vaikuta muiden yliopistojen voimavaroihin. Ratkaisu vahvistaa pitkällä aikavälillä oikeustieteen opetusresursseja valtakunnallisesti ja parantaa alan koulutuksen laatua. VÄITE: Oikeustieteellisen koulutuksen käynnistäminen uudessa yksikössä aiheuttaa käynnistysvaiheen kitkaa. Koska oikeustieteellisen alan tutkintojen antamiseksi välttämättömät rakenteet (tarvittavat opintojaksot ja alan tohtoriohjelma) ja osaaminen (kaikki oikeudenalat kattava opetus- ja tutkimushenkilökunta) ovat Itä-Suomen yliopistossa jo valmiina, koulutuksen aloittamiseen ei liittyisi käynnistysvaiheen kitkaa. VÄITE: Oikeustieteellisten tutkintojen antaminen edellyttää laaja-alaista opetusta kattavasti kaikilta oikeudenaloilta ja riittävän suurta opetus- ja tutkimusyksikköä Juuri näin. Itä-Suomen yliopistossa on jo olemassa lähes kaikki oikeustieteellisissä tutkinnoissa tarvittavat opintojaksot. Koulutus kattaa kaikki oikeudenalat. Itä-Suomen yliopistossa on 10 oikeustiedettä opettavaa ja tutkivaa professoria ja yhteensä ainakin 19 väitellyttä oikeustieteen opettajaa syksyllä VÄITE: Itä-Suomen yliopiston hallintotieteellinen koulutus ei sisällöltään vastaa oikeustieteellisiä tiedekuntia Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella ei voi opiskella yhtään opintojaksoa hallintotiedettä. Laitoksella opetetaan vain oikeustiedettä. Tutkintonimikkeet (HTK ja HTM) eivät kuvaa tutkintojen sisältöä, joka on yliopiston koulutusvastuun mukaisesti vain julkisoikeutta ja sitä tukevaa muuta juridiikkaa.

7 7 VÄITE: Hallintotieteellistä koulutusta ei voi muuttaa oikeustieteelliseksi ilman pitkää siirtymäaikaa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen kaikki opintojaksot ovat oikeustieteellisiä. Mitään siirtymäaikaa oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoihin tähtäävän koulutuksen käynnistämiseen ei siten tarvita. VÄITE: Itä-Suomen yliopiston erikoisjuristitutkinnot eivät rakenteeltaan vastaa oikeustieteellisten tiedekuntien yleisjuristitutkintoja Itä-Suomen yliopistossa suoritettavat ON- ja OTM-tutkinnot vastaisivat sisällöltään ja rakenteeltaan täysin muiden yliopiston vastaavia tutkintoja. Ne siis luonnollisesti eroaisivat rakenteeltaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävistä nykyisistä Itä-Suomen yliopiston HTK- ja HTM-tutkinnoista. VÄITE: Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen opetus ei laadultaan vastaa oikeustieteellisissä tiedekunnissa annettavaa opetusta Systemaattista, julkaistua vertailutietoa eri koulutusyksiköiden opetuksen laadusta ei ole olemassa. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos on panostanut johdonmukaisesti opetuksen laatuun ja ollut muun muassa yliopiston ehdokkaana opetuksen laatuyksiköksi. Nykyinen oikeustieteiden laitoksen tarjoaman kontaktiopetuksen määrä (noin 2160 tuntia luentoja ja seminaareja yli 100 eri kurssilla) on laajuudeltaan riittävä myös oikeustieteellisen alan koulutuksen tarpeita ajatellen. Opiskelijoilta, jotka ovat siirtyneet Itä-Suomen yliopistosta opiskelemaan oikeustieteellisiin tiedekuntiin, on saatu informaatiota opetuksen laadusta eri yliopistoissa. Tämän informaatio perusteella opetus Itä- Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella on laadukasta ja joiltakin osin tasokkaampaa kuin oikeustieteellisissä tiedekunnissa. Opetuksen laatuun ovat opiskelijoilta saadun palautteen perusteella vaikuttaneet pienemmät opiskelijaryhmät ja selvästi runsaampi kontaktiopetuksen määrä Itä- Suomen yliopistossa. VÄITE: Jos Itä-Suomen yliopisto saa oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeuden, myös Åbo Akademi, Vaasan yliopisto ja Tampereen yliopisto sitä pian hakisivat. Itä-Suomen yliopiston esitys perustuu 70 yhteiskuntatieteellisen alan aloituspaikan vähentämiseen samalla kun oikeustieteellisen alan koulutus käynnistyy. Yliopisto kohdentaa olemassa olevia resurssejaan uudelleen, eikä tarvitse uusia voimavaroja. Itä-Suomen yliopistossa on 10 oikeustieteen professoria ja yhteensä 20 väitellyttä oikeustieteen opettajaa syksyllä Tämä on minimitaso oikeustieteellisen koulutuksen käynnistämiseen. Mainittujen muiden yliopistojen oikeustieteiden koulutus on huomattavasti pienimuotoisempaa.

8 8 LIITE 1 LUONNOS OIKEUSNOTAARIN TUTKINNON SISÄLLÖKSI 180 op, tavoitteellinen suorittamisaika 3 vuotta ( opintojaksot Itä-Suomen yliopiston olemassa olevia opintojaksoja pl. 2 uutta opintojaksoa) PERUSOPINNOT AINEOPINNOT Yhteensä 16 op OIKEUDENALOJEN PERUSTEET 126 op ON-SEMINAARIVAIHE 18 op Johdatus oikeudellisiin opintoihin 2 op Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan 5 op Oikeudellinen ratkaisutoiminta 5 op Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet 4 op Valtiosääntöoikeus 5 op Eurooppaoikeuden perusteet 5 op Public International Law 5 op Yleishallinto-oikeus 5 op Virkamiesoikeus 5 op Hallintoprosessioikeus 5 op Finanssioikeuden perusteet 5 op Ympäristöoikeuden perusteet 5 op Johdatus yksityisoikeuteen 3 op Yritysoikeuden perusteet 6 op Perhe- ja perintöoikeus 5 op Sopimusoikeus 5 op Kiinteistöoikeus 6 op Esineoikeus 5 op (uusi opintojakso) Luotto- ja vakuusoikeus 5 op Yhtiöoikeus 5 op Työoikeus 5 op Intellectual Property Rights and International Trade 6 op Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 5 op Rikosoikeus 5 op Siviiliprosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu 5 op Oikeusteoria I 5 op Oikeussosiologia 5 op Oikeusvertailu 5 op (uusi opintojakso) JOHDATUS OIKEUSTIE- TEELLISEEN KIRJOITTA- MISEEN Oikeudellisen tiedon hankinta ja oikeudellinen kirjoittaminen 3 op I ERIKOISTUMISJAKSO 5 op Jokin seuraavista: Perus- ja ihmisoikeudet 5 op Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset 5 op Valtiosääntöistyvä Eurooppa 5 op Kilpailuoikeus 5 op Elinkeinoverotuksen erityiskysymyksiä 5 op Vero-oikeuden oikeustapausharjoitukset 5 op Arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä 5 op Hallinnon oikeussuojan harjoitukset 5 op Laillisuusvalvonta 5 op Oikeustaloustieteen perusteet 5 op Oikeustaloustieteen tapausharjoitukset 5 op Sopimustaloustieteen perusteet 5 op Esitutkinnasta tuomioon 5 op Insolvenssioikeus 5 op Kriminaalipolitiikka ja kriminologia 5 op Sopimusoikeuden käytännön kurssi 5 op Legal Problems in International Trade 5 op Osakeyhtiölain erityiskysymyksiä 5 op Ympäristöoikeuden oikeustapausharjoitukset 5 op Climate Change Law and Policy 5 op Lainvalmistelu 5 op Client Consultation 5 op ON-TUTKINNON OPINNÄYTE 10 op KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 20 op

9 9 LIITE 2 LUONNOS OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINNON SISÄLLÖKSI 120 op, tavoitteellinen suoritusaika 2 vuotta. Syventävät opinnot voisi suorittaa seuraavissa oppiaineissa: finanssioikeus, eurooppaoikeus, hallintooikeus, kansainvälinen oikeus, lainsäädäntötutkimus, oikeustaloustiede, prosessioikeus, rikosoikeus, siviilioikeus, yleinen oikeustiede ja ympäristöoikeus. ( opintojaksot Itä-Suomen yliopiston olemassa olevia opintojaksoja) AINEOPINNOT SYVENTÄVÄT OPINNOT 60 op YHTEENSÄ 25 op II ja III ERIKOISTUMISJAKSO 5+5 op Kaksi I erikoistumisjakson kohdalla mainituista opintojaksoista TEORIA- JA MENETELMÄOPINNOT 15 op Kolme seuraavista opintojaksoista: Oikeusteoria II 5 op Oikeudellinen argumentaatio 5 op Ennakkopäätösanalyysi 5 op Lainsäädäntötutkimuksen seminaari 5 op Oikeustieteen analyysi- ja metodiseminaari 5 op Empiirisen oikeustutkimuksen seminaari 5 op Oikeustapauspiiri 5 op Oikeusfilosofia 5 op Classics of Legal Theory 5 op Tutkijalinja 5 op VALINNAISET OPINNOT 29 op 1. Oikeustieteiden laitoksen tuottamat oikeustieteen opintojaksot 2. Monitieteiset opinnot (muiden tiedekuntien ja laitosten tuottamat opinnot) 3. Muualla suoritetut opinnot (esim. kvopiskelijavaihto) Kirjallisuus 10 op Seminaarityöskentely 10 op Tutkielma ja loppuseminaari 40 op KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 6 op (Vieraan kielen toinen opintojakso, ON-tutkinnossa aloitettu kieli.)

10 10 LIITE 3 HTK- JA HTM -TUTKINTOJEN RAKENNE Pääaineet: eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus tai ympäristöoikeus HTK-tutkinto 180 op, 3 vuotta Viestintä- ja aloitusopinnot 14 op Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Henkilökohtainen opintojen suunnittelu 1 op Kirjoitusviestintää oikeustieteiden opiskelijoille 2 op Puheviestintää oikeustieteiden opiskelijoille 2 op Ruotsia oikeustieteiden opiskelijoille 4 op Englannin opinnot (voidaan korvata mm. saksan tai ranskan opinnoilla) English Academic Reading and Study Skills for Students of Law 4 op Yleiset oikeusjärjestysopinnot 60 op koostuvat seuraavista moduuleista: Oikeusajattelun perusteet 16 op Johdatus oikeudellisiin opintoihin 2 op Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan 5 op Oikeudellinen ratkaisutoiminta 5 op Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet 4 op Yksityisoikeuden opinnot 14 op Yritysoikeuden perusteet 6 op Johdatus yksityisoikeuteen 3 op Perhe- ja perintöoikeus 5 op Julkisoikeuden opinnot 25 op Valtiosääntöoikeus 5 op Yleishallinto-oikeus 5 op Finanssioikeuden perusteet 5 op Eurooppaoikeuden perusteet 5 op Ympäristöoikeuden perusteet 5 op Rikos- ja prosessioikeuden opinnot 5 op Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 5 op Pääaineen perus- ja aineopinnot 60 op (saa sisältää 19 op muita oikeustieteen opintoja) Tarkemmat opintojaksoluettelot ovat oppiaineiden yhteydessä. Valinnaisia opintoja 46 op HTM-tutkinto 120 op, 2 vuotta Pääaineen syventävät opinnot 60 op Pääaineen syventävä jakso 10 op Teoria- ja menetelmäopinnot 10 op Pro gradu -tutkielma ja seminaari 40 op Pakolliset opintojaksot 6 op Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 op Advanced Course in English Academic and Professional Communication for Students of Law 4 op Valinnaiset opinnot 54 op

11 11 LIITE 4 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN LAITOKSEN OIKEUSTIETEEN KONTAKTIOPETUS (LUENNOT JA SEMINAARIT) LUKUVUONNA LUENNOT JA SEMINAARIT, perus- ja aineopinnot Johdatus oikeudellisiin opintoihin 11 t Johdatus rikostaloustieteeseen 12 t Valtiosääntöoikeus 16 t Kunnallisoikeus 12 t Introduction to Legal Studies and Finnish Legal System (kevät+syksy) 10 t + 10 t International Organization and Liberalization of Trade 2 t Vesioikeus 12 t Rikosprosessioikeus 12 t Introduction to Russian Law 16 t Sopimusoikeus 16 t Ympäristöoikeuden yleiset opit 12 t Legal Problems in International Trade 16 t Kilpailuoikeus 10 t Ympäristöoikeuden perusteet Luotto- ja vakuusoikeus 24 t Yleishallinto-oikeus 24 t Immateriaalioikeuksien taloustieteen perusteet 12 t Intellectual Property Rights and International Trade 12 t EU-ympäristöoikeus 12 t Introduction to Chinese Law and Business 10 t Kriminaalipolitiikka ja kriminologia 16 t Sosiaalioikeus, yleinen osa 12 t Sopimusoikeuden käytännön kurssi Introduction to European, International and Finnish Env. Law 10 t Kiinteistöoikeus 20 t Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä 14 t Finanssioikeuden perusteet 26 t Sopimustaloustieteen perusteet 12 t Johdatus empiiriseen oikeustutkimukseen 14 t Ympäristönsuojeluoikeus 20 t Public EU Law 10 t Virkamiesoikeus 20 t Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 24 t Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset 8 t Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus 16 t Arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä 10 t Climate Change Law and Policy 10 t Eurooppaoikeuden perusteet 20 t Luonnonsuojelu- ja luonnonvaraoikeus 20 t Finanssihallinto-oikeus 8 t Henkilöverotuksen perusteet 16 t Julkisuus ja tietosuoja viranomaistoiminnassa 14 t Hallintoprosessioikeus 16 t Yritysoikeuden perusteet 26 t International Environmental Law 12 t Työoikeus 20 t Metsäoikeus 12 t Elinkeinoverotuksen perusteet 20 t

12 Ympäristöoikeuden oikeustapausharjoitukset 14 t Johdatus yksityisoikeuteen 20 t Sääntelyteorian perusteet 12 t Kemikaalilainsäädäntö ja hallinto 20 t Sosiaalioikeus, toimeentuloturva, sosiaali- ja terveyspalvelut 12 t Konkurssi- ja ulosotto-oikeuden erityiskysymyksiä 22 t Perhe- ja perintöoikeus 20 t Sisämarkkinaoikeus I 10 t Oikeustaloustieteen perusteet 20 t Basic Concepts of Criminal Law 4 t Ympäristö- ja luonnonvarapolitiikka ja -oikeus Venäjällä 20 t Good Administration 4 t Perintö- ja lahjaverotus 10 t Markkinointi- ja kuluttajansuojaoikeus 20 t Kansainvälinen verotus 10 t Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan 15 t Yhtiöoikeus 15 t Hallintomenettelyn ja hallinnon oikeussuojan harjoitukset 20 t Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 16 t Law on Financing of International Trade 12 t Vero-oikeuden oikeustapausharjoitukset 10 t Siviiliprosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu 12 t Lainvalmistelu 16 t Koulutusoikeus 12 t Arvonlisäverotuksen perusteet 20 t Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet 14 t Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot 20 t Ympäristövaikutusten arviointi 28 t Osakeyhtiölain erityiskysymyksiä 10 t Oikeudellinen ratkaisutoiminta 20 t Työoikeuden jatkokurssi 16 t Public International Law 16 t Esitutkinnasta tuomioon 14 t Eurooppaoikeuden tavoitteet, periaatteet ja tulkinta 10 t Julkiset hankinnat 12 t Arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä 10 t Ympäristövastuu 12 t Client Consultation 40 t Perus- ja ihmisoikeudet 14 t Climate Change Law and Policy 15 t Rikosoikeus 6 t Introduction to Internal Market Law and Competition Law 12 t Seminar on International and European Environmental Law 13 t Oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen tapausharjoitukset 10 t Laillisuusvalvonta 16 t yhteensä opetusta 93 eri opintojaksolla yht t SYVENTÄVÄT OPINNOT, LUENNOT JA SEMINAARIT Oikeusteoria I 12 t Oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen syventävä jakso 4 t Lainsäädäntötutkimuksen seminaari 20 t Empiirisen oikeustutkimuksen seminaari Oikeudellinen argumentaatio 12 t Tutkijalinja 20 t

13 Oikeustapauspiiri 20 t Ennakkopäätösanalyysi 20 t Classics of Legal Theory 20 t Advanced Course of Client Consultation 20 t yhteensä opetusta 10 eri opintojaksolla yht. 178 t OPINNÄYTETYÖSEMINAARIT Kandidaattiseminaarit (syksy, kevät, kesä) Oikeudellisen tiedon hankinta 4 t + 4 t + 4 t Eurooppaoikeus + valtiosääntöoikeus 20 t + 20 t + 20 t Finanssioikeus 20 t + 20 t Hallinto-oikeus 20 t + 20 t + 20 t Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus 20 t + 20 t + 20 t Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus 20 t + 20 t Siviilioikeus 20 t + 20 t Ympäristöoikeus 20 t + 20 t Pro gradu -seminaarit Eurooppaoikeus Finanssioikeus Hallinto-oikeus Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus Siviilioikeus Ympäristöoikeus lukuvuodessa vedetään 23 opinnäyteseminaaria yht. 562 t