OIKEUSTIETEELLISEN ALAN KOULUTUKSEN KÄYNNISTÄMINEN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA: TÄSMENTYNYT TOTEUTUSSUUNNITELMA JA YKSITYISOIKEUDEN VAHVISTAMINEN

Transkriptio

1 1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos OIKEUSTIETEELLISEN ALAN KOULUTUKSEN KÄYNNISTÄMINEN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA: TÄSMENTYNYT TOTEUTUSSUUNNITELMA JA YKSITYISOIKEUDEN VAHVISTAMINEN Taustaa ja muistion tavoite Itä-Suomen yliopisto on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen, että yliopistolle myönnetään oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus eli oikeus antaa oikeusnotaarin (ON) ja oikeustieteen maisterin (OTM) tutkintoja. Yliopiston valmiuksia koulutuksen käynnistämiseen ja suunnitelmaa koulutuksen toteuttamiseksi on kuvattu ministeriölle esityksen liitteenä toimitetussa päivätyssä muistiossa Oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus Itä-Suomen yliopistolle. Esityksestä saadun palautteen perusteella tässä muistiossa esitetään eräitä täsmennyksiä muistiossa kuvattuun oikeustieteellisen alan koulutuksen käynnistämissuunnitelmaan. Tässä muistiossa käsitellään erityisesti toimenpiteitä yksityisoikeuden vahvistamiseksi suunnitellussa koulutuksessa. Itä-Suomen yliopistolla on jäljempänä yksilöitävin perustein valmius käynnistää oikeustieteellisen alan koulutus siten, että ensimmäiset opiskelijat otettaisiin syksyllä Valintakokeiden kautta ON ja OTM - tutkintoja suorittamaan otettaisiin 40 opiskelijaa. Oikeustieteiden laitokselle otettaisiin lisäksi opiskelijoita kansainvälisiin maisteriohjelmiin ja edelleen myös suorittamaan HTK- ja HTM-tutkintoja julkisoikeudessa muistion lopussa yksityiskohtaisemmin kuvattavalla tavalla. Yksityisoikeuden vahvistaminen OTM-tutkinnossa Muistion liitteenä 1 on esitetty alustava suunnitelma ON-tutkinnon ja liitteenä 2 OTM-tutkinnon rakenteista ja näihin tutkintoihin sisältyvistä opintojaksoista. Opintojaksojen sisältöjä tullaan kehittämään ja opintojen kattavuutta arvioimaan yleisjuristikoulutuksen tavoitteiden näkökulmasta keväällä Itä-Suomen yliopiston ON- ja OTM -tutkinnot olisivat muiden oikeustieteellisten tiedekuntien tutkintojen tapaan yleisjuristitutkintoja. ON-tutkinto koostuisi vain pakollisista oikeustieteen opinnoista ja kieliopinnoista. ON-tutkintoon ei voisi sisällyttää lainkaan muiden alojen kuin oikeustieteen opintoja. Muistion mukaan OTM-tutkinnon syventävät opinnot voisi Itä-Suomen yliopistossa suorittaa 11 eri oppiaineessa. Muistio sisälsi Bolognan mallin mukaisen kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisen ajatuksen, että oikeustieteelliset tiedekunnat voisivat tulevaisuudessa erikoistua maisterivaiheen koulutuksessa omille vahvuusaloilleen. Yleisjuristikoulutuksen ydin ovat kaikille oikeustieteen opiskelijoille pakolliset yhteiset ja kaikissa yliopistoissa pitkälti samansisältöiset opinnot, jotka Itä-Suomen yliopiston mallissa suoritetaan kokonaisuudessaan ON-tutkinnossa. Yleisjuristivalmiuksien kannalta ei ole merkitystä sillä, ettei kaikissa alan koulutusyksiköissä OTM-tutkintoa voisi suorittaa kaikilla mahdollisilla oikeudenaloilla. Eri yliopistojen profiloituminen OTM-tutkinnossa omille vahvuusaloilleen päinvastoin antaisi mahdollisuuden alan opetuksen laadun kehittämiseen ja tutkimuksen vahvistamiseen. Oikeustieteellisten tiedekuntien välinen erikoistuminen ja profiloituminen on moneen muuhun koulutusalaan verrattuna ollut toistaiseksi vähäistä. Tämä johtunee yleisjuristi-identiteetin vahvasta asemasta alan koulutuksessa. Erikoistumiseen ja profiloitumiseen olisi ilmeistä tarvetta erityisesti oikeustieteellisen tutkimuksen kehittämisen ja alan kansainvälisen yhteistyön vahvistamisen näkökulmasta.

2 2 On kuitenkin ilmeistä, että oikeustieteellisen opetuksen laadun kehittäminen OTM-tutkintojen syventymiskohteisiin ulottuvan erikoistumisen ja työnjaon muodossa edellyttää perusteellista oikeustieteellisten tiedekuntien yhteistä kehittämistyötä. Kun kaikissa oikeustieteellisissä tiedekunnissa avautuu eläkkeelle siirtymisten vuoksi lähivuosina huomattavan paljon oikeustieteen professuureja, oikeustieteellisillä tiedekunnilla olisi otollinen hetki tunnistaa ja täsmentää omia vahvuusalojaan ja kehittää työnjakoaan vahvemman tutkimuksellisen profiloitumisen mahdollistamiseksi. Itä-Suomen yliopisto osallistuu mielihyvin asiaa koskevaan valtakunnalliseen yhteiseen kehittämistyöhön. Tässä tilanteessa Itä-Suomen yliopistoon muistiossa suunnitellut OTM-tutkinnot poikkeaisivat muiden oikeustieteellisten tiedekuntien vastaavista tutkinnoista, koska Itä-Suomen yliopistossa olisi mahdollista suorittaa OTM-tutkinto vain 11 eri oikeudenalalla. Esimerkiksi Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on tällä hetkellä OTM-tutkinnoissa 18 syventävien opintojen asiakokonaisuutta. Edellä todetun mukaisesti Itä-Suomen yliopistoon suunniteltu OTM-tutkintojen malli olisi nykyisen, erikoistumista ja profiloitumista korostavan korkeakoulupoliittisen ajattelun mukainen. Koska malli olisi vielä tässä vaiheessa oikeustieteellisellä alalla erikoislaatuinen, OTM-tutkinnon syventymismahdollisuuksia ollaan valmiita lisäämään erityisesti yksityisoikeuden osalta. Aiemmin esitettyä suunnitelmaa (muistio , liite 2) täsmennetään siten, että Itä-Suomen yliopistossa voisi OTM-tutkinnon syventävät opinnot suorittaa seuraavissa 15 eri oppiaineessa (lisäykset kursivoitu): finanssioikeus, eurooppaoikeus, hallinto-oikeus, kansainvälinen oikeus, kauppaoikeus, lainsäädäntötutkimus, oikeustaloustiede, perhe- ja jäämistöoikeus, prosessioikeus, rikosoikeus, siviilioikeus, sosiaalioikeus, työoikeus, yleinen oikeustiede ja ympäristöoikeus. Yksityisoikeuden opetushenkilöstön vahvistaminen OTM-tutkinnon syventymiskohteiden monipuolistaminen edellä esitetyllä tavalla edellyttää yksityisoikeuden opetusresurssien vahvistamista verrattuna muistiossa esitettyyn suunnitelmaan. Oikeustieteiden henkilöstösuunnitelma täsmentyy syksyllä 2012 päätettäessä yliopiston strategisesta henkilöstösuunnitelmasta vuosille Itä-Suomen yliopiston rehtori ja yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani ovat yhdessä oikeustieteiden laitoksen johdon kanssa sitoutuneet sisällyttämään yliopiston strategiseen henkilöstösuunnitelmaan oikeustieteiden laitokselle seuraavat yksityisoikeutta vahvistavat vakanssit: perhe- ja jäämistöoikeuden apulaisprofessori (tenure track) alkaen siviili- ja kauppaoikeuden professori alkaen työoikeuden yliopistonlehtori alkaen 1 Aikaisintaan syyslukukauden 2015 alussa voitaneen arvioida ensimmäisten oikeusnotaariopiskelijoiden olevan siirtymässä maisterivaiheen opintoihin, ripeimmät siis kahden vuoden opintojen jälkeen (huomioiden mahdolliset vähäisiksi oletettavat korvaavuudet, jos ON- ja OTM -tutkintoa suorittamaan valitaan HTK tai HTM -tutkinnon tai niihin tähtääviä opintoja suorittaneita). Oikeustieteiden henkilöstösuunnittelussa tähdätään siihen, että alkaen oikeustieteiden laitoksella olisi vakinaisesti täytettynä ainakin 12 professuuria (mukaan laskettuna myöhemmin professuuriksi muuttuva 1 tenure apulaisprofessuuri) ja 13 yliopistonlehtoria. Laitoksen opetushenkilöstön ytimen muodostaisi siis 25 tohtoritasoista vakinaista ja päätoimista opettajaa. Lisäksi laitoksella tulisi työskentelemään nykyiseen tapaan arviolta yliopistotutkijaa, tutkijatohtoria ja nuorempaa tutkijaa tutkimuspainotteisissa tehtävissä osallistuen opetuksen antamiseen omilla tutkimusalueillaan. 1 Oikeustieteiden laitoksella on mm. työ- ja virkamiesoikeuteen erikoistunut hallinto-oikeuden, erityisesti palvelussuhdeoikeuden professori, joten työoikeuden laadukas, tutkimukseen perustuva opetus on jo tällä hetkellä turvattu. Työoikeuden yliopistonlehtorin vakanssin perustaminen vasta alkaen ei näin ollen ole ON- ja OTM-tutkintoihin tähtäävän koulutuksen käynnistämisen kannalta ongelmallista.

3 3 Oikeustieteiden opetushenkilöstö vuoden 2013 alussa ja vuonna 2015 Vuoden 2013 alussa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden opetushenkilöstö tulee olemaan seuraava: 11 professoria: eurooppaoikeus (OTT Kim Talus), filosofia (65 % FT Seppo Sajama), finanssioikeus (OTT Matti Myrsky), hallinto-oikeus (HTT Tarmo Miettinen), kansainvälinen oikeus (50 %, OTT Tuomas Kuokkanen), lainsäädäntötutkimus ja empiirinen oikeustutkimus (KTT, HTT Anssi Keinänen), siviilioikeus (60 % OTT Soili Nystén-Haarala), rikos- ja prosessioikeus (OTT Matti Tolvanen), yleinen oikeustiede ja sosiaalioikeus (OTT Toomas Kotkas), ympäristöoikeus (OTT Tapio Määttä), yritysoikeus ja -talous (tehtävä tulossa haettavaksi, täyttö alkaen 2 ) 6 yliopistonlehtoria: finanssioikeus (OTL Niko Svensk), hallinto-oikeus (HTT Ulla Väätänen), oikeusfilosofia (FT Maija Aalto-Heinilä), oikeustaloustiede (HTT Riitta Ahtonen), yksityisoikeus (OTT Antti Kolehmainen), ympäristöoikeus (HTT Ismo Pölönen) 1 yliopistotutkija: informaatio- ja tietoteknologia-oikeus (50 % HTT Tomi Voutilainen) 5 yliopisto-opettajaa: kansainvälinen ympäristöoikeus (HTM, LLM Seita Romppanen), rikos- ja prosessioikeus (OTM, VT, HTM Reima Kukkonen), siviilioikeus (OTK, VT Sanna-Maria Klemetti), valtiosääntöoikeus (HTM, E.MA Maija Pitkänen), yritysoikeus ja -talous (tehtävä haettavana, täytetään vakinaisesti alkaen 3 ) 1 projektitutkija (vakinainen): rikos- ja prosessioikeus (OTL Mika Launiala) Edellä mainittujen 24 opetuspainotteisen vakanssin lisäksi oikeustieteiden laitoksella työskentelee tällä hetkellä 3 tutkijatohtoria (OTK, PhD Kati Kulovesi, HTT Yanan Zhang ja HTT Suvi Borgström) ja 16 päätoimista nuorempaa tutkijaa ja apurahatutkijaa (luvuissa mukana vain oikeustieteen tutkijatohtorit ja nuoremmat tutkijat). Omilla tutkimusalueillaan myös he osallistuvat opetuksen antamiseen. Oikeustieteen opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluu vuoden 2013 alussa ainakin 43 henkilöä, joista tohtoreita on 20. Yritysoikeus ja -talous on kauppatieteellisen koulutuksen yksi teema-alue Itä-Suomen yliopistossa. Teemaalueen vakanssit (professori ja yliopisto-opettaja) on sijoitettu kauppatieteiden laitokselle. Teema-alueen koulutus toteutetaan yhteistyössä oikeusteiden laitoksen kanssa, ja teema-alueen opettajat osallistuvat omilla osaamisalueillaan myös oikeustieteiden laitoksen opetusohjelman tuottamiseen. Muistiossa esitetty oikeustieteiden laitoksen henkilöstösuunnitelma täsmentyy edellä esitetyn yksityisoikeuden henkilöstön vahvistamista koskevan päätöksen vuoksi. Lisäksi suunnitelma on, että oikeustieteiden nykyiset yliopisto-opettajan vakanssit muutetaan yliopistonlehtoreiksi ja täytetään vakinaisesti viimeistään alkaen. Tällöin oikeustieteiden opetuksesta ja tutkimuksesta vastaisi yhteensä 25 tohtoritasoista vakinaista, päätoimista opettajaa. Mukaan ei ole laskettu osa-aikaista filosofian professuuria, joka tullaan lakkauttamaan viimeistään vuonna Vakinaiset professorit ja yliopistonlehtorit olisivat seuraavia (nimikkeitä voidaan täsmentää tehtäviä täytettäessä oikeudenalakattavuuden varmistamiseksi): 11 professoria: eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, kansainvälinen oikeus, lainsäädäntötutkimus ja empiirinen oikeustutkimus, siviilioikeus, siviili- ja kauppaoikeus, rikos- ja prosessioikeus, yleinen oikeustiede ja sosiaalioikeus, ympäristöoikeus, yritysoikeus ja -talous 1 apulaisprofessori (tenure track): perhe- ja jäämistöoikeus 13 yliopistonlehtoria: finanssioikeus, hallinto-oikeus, kansainvälinen ympäristöoikeus, oikeusfilosofia, oikeustaloustiede, rikos- ja prosessioikeus (2 kappaletta), siviilioikeus, työoikeus, valtiosääntöoikeus, yksityisoikeus, ympäristöoikeus, yritysoikeus ja -talous asti tehtävään on nimitetty KTT Matti Turtiainen asti tehtävää hoitaa OTK,VT Hanna Savolainen.

4 4 Yksityisoikeuden sekä opetusresurssien riittävyyden arviointi Edellä esitettyä oikeustieteen henkilöstösuunnitelmaa voidaan arvioida vertaamalla sitä Turun ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien henkilöstörakenteeseen. Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on tällä hetkellä 29 tohtoritasoista oikeustieteen opettajan ja tutkijan vakanssia (17 professoria, 1 apulaisprofessori, 9 tutkijatohtoria ja 2 erikoistutkijaa 4 ). Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa on tällä hetkellä 20 tohtoritasoista oikeustieteen opettajan ja tutkijan vakanssia (16 professoria, 2 yliopistonlehtoria ja 2 yliassistenttia 5 ). Itä-Suomen yliopistoon suunniteltu 12 professorista ja 13 yliopistonlehtorista koostuva oikeustieteen opettajakunta olisi siis hiukan laajempi kuin Lapin yliopistossa ja hiukan suppeampi kuin Turun yliopistossa. Oikeustieteen opetushenkilöstön painottuminen yliopistonlehtoreihin on opetuksen laadun kehittämisen näkökulmasta perusteltua. Yksityisoikeuden tohtoritasoiset opetus- ja tutkimusvakanssit näissä kolmessa yliopistossa ovat/olisivat seuraavat (kaikissa yliopistoissa yksityisoikeuden eri aloilla on lisäksi nuoremman tutkijan, tohtorikoulutettavan tai tutkijan vakansseja): Siviilioikeus Perhe- ja jäämistöoikeus Kauppaoikeus Työoikeus Yht. yksityisoikeuden tohtoritasoisia vakansseja Turun yliopisto 6 Lapin yliopisto 7 Itä-Suomen yliopisto 8 siviilioikeuden siviilioikeuden velvoiteoikeuden esineoikeuden siviilioikeuden siviilioikeuden yo-lehtori erikoistutkija taloudellisten suhteiden yksityisoikeuden yo-lehtori tutkijatohtori yliassistentti perhe- ja jäämistöoikeuden yksityisoikeuden perhe- ja jäämistöoikeuden apulais (tenure) siviilioikeuden tutkijatohtori (immateriaalioikeus) tutkijatohtori (kilpailuoikeus) työoikeuden erikoistutkija kauppaoikeuden siviili- ja kauppaoikeuden yritysoikeus ja -talous yritysoikeus ja -talous, yliopistonlehtori työoikeuden työoikeuden yliopistonlehtori 4 Lähteet: Oikeustieteellinen tiedekunta, opettajat (käyty ): Oikeustieteellinen tiedekunta, henkilökunta (käyty ): - lisäksi otettu huomioon dekaani Jukka Mähöseltä sähköpostitse saadut täsmennykset. 5 Lähde: Oikeustieteiden tiedekunta, opettajaluettelo ja vastaanottoajat (käyty ): 6 Alaviitteessä 4 mainittujen lähteiden mukainen tilanne Alaviitteessä 5 mainitun lähteen mukainen tilanne Itä-Suomen yliopiston osalta suunniteltu tilanne Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yksityisoikeuden opetusresurssiksi voidaan laskea myös kauppakorkeakoulun kaksi yritysjuridiikan professoria, jotka opettavat vähäisessä määrin myös oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Dekaani Jukka Mähöseltä sähköpostitse saadun tiedon mukaan opetusyhteistyö on kuitenkin vähäisempää kuin Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen ja kauppatieteiden laitoksen yritysoikeus ja -talous -teemaalueen välinen yhteistyö.

5 5 Vastaava vertailu voidaan tehdä yleisjuristikoulutuksessa keskeisen tohtoritasoisista opettajaresursseista mainituissa kolmessa yliopistossa. Rikosoikeus Prosessioikeus Yhteensä tohtoritasoisia vakansseja Turun yliopisto 10 Lapin yliopisto 11 Itä-Suomen yliopisto 12 rikosoikeuden kriminologian ja oikeussosiologian tutkijatohtori (kriminologia ja oikeussosiologia) prosessioikeuden tutkijatohtori (rikos- ja prosessioikeus) rikosoikeuden yliassistentti prosessioikeuden yliopistonlehtori yliopistonlehtori Oikeustieteellisen alan koulutuksen ydinalueita koskeva vertailu osoittaa, että opetusresurssien osalta suunniteltu koulutus voidaan toteuttaa laadukkaasti. Suunnitelma oikeustieteen opiskelijavalintojen toteuttamiseksi Itä-Suomen yliopiston esitys saada oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus on julkisuudessa arvioitu ongelmalliseksi muun muassa sillä perusteella, että 40 opiskelijan koulutusyksikkö on liian pieni. Julkisuudessa on myös väitetty, että yliopisto tulisi pyrkimään oikeustieteellisen alan sisäänottojen kasvattamiseen tulevaisuudessa. Arvio 40 opiskelijan yksikön pienuudesta perustuu väärinkäsitykseen. Oikeustieteiden laitokselle otettaisiin jatkossa, kuten nykyisinkin, noin 200 oikeustieteen opiskelijaa vuosittain. Oikeustieteellisen alan yleisjuristitutkintoja (ON- ja OTM -tutkinnot) suorittamaan vuosittain valittavat 40 opiskelijaa muodostavat vain osan laitoksella oikeustieteen opintoja suorittavista opiskelijoista. Laitoksella voi suorittaa vain oikeustieteen opintoja. Tarkoitus on, että oikeustieteiden laitoksella voisi jatkossa suorittaa yleisjuristitutkintoja (ON ja OTM), erikoisjuristitutkintoja (HTK ja HTM) ja tutkintoja kansainvälisissä maisteriohjelmissa (kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri). Tarvetta ON- ja OTM -tutkintoja suorittamaan valittavien opiskelijoiden määrän lisäämiseen tulevaisuudessa ei ole olemassa, koska myös muille laitoksen tutkinnoille on työmarkkinakysyntä ja koulutuspoliittista tarvetta. Itä-Suomen yliopistolla on tällä hetkellä oikeus antaa yliopistojen koulutusvastuuta koskevan opetusministeriön asetuksen (568/2005) 2 :n ja liitteen V mukaan oikeustieteen koulutusta yhteiskuntatieteellisellä alalla julkisoikeus-oppiaineryhmässä. Itä-Suomen yliopistossa ei ole kyseisen liitteen mukaan hallintotieteellisen alan koulutusta. Liitteessä tarkoitettu julkisoikeus-oppiaineryhmän koulutus johtaa HTK- ja HTMtutkintoihin, joissa voi erikoistua seitsemälle eri oikeudenalalle. Valmistuneet opiskelijat ovat sijoittuneet työelämään hyvin koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Kun työmarkkinoilla on selvästi kysyntää myös erikoisjuristitutkinnon suorittaneista yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijoista, HTK- ja HTM - tutkintoihin johtavaa julkisoikeus-oppiaineryhmän koulutusta on tarkoitus jatkaa nykymuotoisena myös tulevaisuudessa. 10 Alaviitteessä 4 mainittujen lähteiden mukainen tilanne Alaviitteessä 5 mainitun lähteen mukainen tilanne Itä-Suomen yliopiston osalta suunniteltu tilanne

6 6 Oikeustieteiden laitokselle valittavien opiskelijoiden kokonaismäärää ei ole tarkoitus kasvattaa oikeustieteellisen alan koulutuksen käynnistämisen yhteydessä. Kun oikeustieteellisen alan koulutus käynnistetään, yhteiskuntatieteellisen alan aloituspaikkoja vähennetään 70 aloituspaikalla julkisoikeuden päävalinnassa. Jatkossa julkisoikeuden päävalinnassa valittaisiin HTK- ja HTM -tutkintoja suorittamaan 20 opiskelijaa. Valinta tapahtuisi ylioppilastutkintojen arvosanojen perusteella. Oikeustieteiden laitoksen opiskelijavalinnoissa erillisvalinnoilla on jo pitkään ollut keskeinen merkitys. Avoimen väylän kautta on otettu viime vuosina julkisoikeuden opiskelijaa vuodessa. Pääosa avoimen väylän kautta tulevista opiskelijoista on työelämässä olevia aikuisopiskelijoita, jotka täydentävät ammatillista osaamistaan oikeustieteen opintojen kautta. Tällaiselle koulutukselle on ilmennyt valtakunnallisesti merkittävää kysyntää ja toimintaa on tarkoitus jatkaa. Oikeustieteiden laitos on myös ilmenneen kysynnän perusteella luonut julkisoikeuden opintoihin erillisvalinnan väyliä soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Vuonna 2012 erillisvalinnoilla valitaan 35 ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta hakijaa seuraavilla kriteereillä: osana ammattikorkeakoulututkintoa vähintään 50 opintopisteen laajuisesti oikeudellisia opintoja (kriteeri täyttyy ns. oikeustradenomitutkinnossa, 10 opiskelijaa), ammattikorkeakoulututkinto rikosseuraamusalan koulutusohjelmassa (10 opiskelijaa), poliisipäällystön tutkinto (poliisialan ammattikorkeakoulututkinto, 10 opiskelijaa) ja ammattikorkeakoulututkinto turvallisuusalan koulutusohjelmassa (5 opiskelijaa). Ammattikorkeakoulututkintoihin perustuvien erillisvalintojen toimivuutta arvioidaan niistä saatavien kokemusten perusteella. Koska mainittujen ammattikorkeakoulututkintojen suorittaneille ei valtakunnallisesti ole juurikaan olemassa muita yliopistotasoisia jatko-opintomahdollisuuksia, oikeustieteiden laitos on toistaiseksi valmis jatkamaan näiden erillisvalinnan väylien käyttöä julkisoikeuden erillisvalinnoissa. Oikeustieteiden laitoksella käynnistetään syksyllä 2012 koulutus monitieteisessä kansainvälisessä maisteriohjelmassa Environment, Natural Resources & Climate Change: Master s Degree Programme in Environmental Policy and Law. Maisteriohjelmaan otetaan 20 opiskelijaa, jotka suorittavat HTM-tutkinnon. Lisäksi laitos on suunnitellut käynnistävänsä syksyllä 2013 kansainvälisen maisteriohjelman Business, Energy and Law: Master s Degree Programme in Civil and European Law, johon valittaisiin 20 opiskelijaa. Tästä maisteriohjelmasta valmistuneet suorittaisivat Master of International and Comparative Law -tutkinnon. Oikeustieteiden laitoksen opiskelijavalinnan väylät ja niiden kiintiöt vuodelle 2013 on alustavasti suunniteltu seuraaviksi (asiaa koskevat päätökset tehdään yliopiston hallituksessa heinäkuussa 2012). Yhteensä päävalinnoissa valittaisiin 60, erillisvalinnoissa noin 100 ja kansainvälisten maisteriohjelmien valinnoissa 40 oikeustieteen opiskelijaa seuraavasti: ON ja OTM -tutkintoihin johtava koulutus: 40 paikkaa (valintakoe); vain päävalinta, ei erillisvalintoja julkisoikeus, HTK- ja HTM -tutkintoihin johtava koulutus, päävalinta: 20 paikkaa julkisoikeus, HTK- ja HTM -tutkintoihin johtava koulutus, erillisvalinnat (avoin väylä, siirto-opiskelijat ja pääaineen vaihtajat): ei kiintiötä (kriteerit täyttäviä arvioidaan olevan vuosittain noin 60 70) julkisoikeus, HTM -tutkintoon johtava koulutus, erillisvalinnat soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon perusteella: 35 paikkaa kansainväliset maisteriohjelmat: 40 paikkaa.