HELSINGIN YLIOPISTO OIKEUSTIETEELLINEN

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO OIKEUSTIETEELLINEN tiedettä ja koulutusta yhteiskunnan parhaaksi

2 OIKEUSTIETEELLINEN tiedettä ja koulutusta yhteiskunnan parhaaksi Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on maan johtava oikeustieteellinen tutkimus- ja koulutusyksikkö. Tiedekunnan perustehtävänä on tuottaa kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja tutkimuslähtöisen opetuksen kautta osaavia ja eettisesti vastuuntuntoisia oikeuden ammattilaisia omaan maahamme sekä kansainvälisille työmarkkinoille. Oikeustieteellisen tiedekunnan tehtävät ja toiminta Tutkimuksen ja opetuksen kansainvälisyys ja korkeatasoisuus ovat tiedekunnan toiminnan peruslähtökohtia. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskentelee noin 150 opettajaa ja tutkijaa. Tiedekunnan opetus- ja tutkimustoiminta on järjestetty oppiaineittain ja opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva voi toimia useamman oppiaineen yhteydessä. Lisäksi tiedekunnassa on erillisiä tutkimusyksiköitä. Tiedekunnassa on yli 2400 tutkintoopiskelijaa. Maisterin tutkintoja suoritetaan vuosittain noin 240 ja tohtorin tutkintoja toistakymmentä. Oikeustieteellisen tutkinnon voi suorittaa suomen ja ruotsin kielellä ja englannin kielellä. Opiskelijavaihtoa on kehitetty siten, että noin puolet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista sisällyttää tutkintoonsa ulkomailla suoritettuja opintoja. Tiedekunnassa opiskelee vuosittain yli 100 ulkomaista vaihto-opiskelijaa. Tiedekunnan tavoitteet Kansainvälisesti suuntautuneessa oikeustieteellisessä tiedekunnassa kehitetään jatkuvasti tutkimuksen ja opetuksen laatua ottaen huomioon kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset. Tiedekunta profiloituu yliopiston yleisten linjausten mukaisesti korkeatasoisen opetuksen lisäksi tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen. Tiedekunnan tavoitteena on olla yksi pohjoismaiden johtavista oikeustieteellisen tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen yksiköistä ja tulla sellaisena tunnetuksi sekä vahvistaa tutkimustoimintansa kansainvälistä asemaa. Tiedekunta kokoaa piiriinsä korkeatasoisia tutkijoita, tutkimusryhmiä ja tutkimusyksiköitä, jotka nauttivat arvostusta sekä kotimaassa että ulkomailla. Tiedekunta pyrkii olemaan houkutteleva ja kiinnostava ympäristö huippututkijoille ja korkeatasoista tutkijankoulutusta tavoitteleville. Tiedekunnassa tehdään laaja-alaista ja monipuolista oikeustieteellistä tutkimusta. Teoreettinen perustutkimus muodostaa pohjan oikeustieteelliselle osaamiselle. Tutkimuksen hyvään tieteellisen laatuun kuuluu olennaisesti tutkimusetiikan noudattaminen. Tiedekunta on sitoutunut siihen, että kaikessa tutkimuksessa noudatetaan hyvän tutkimuseettisen käytännön periaatteita. Tiedekunta pyrkii olemaan hyvä työnantaja, joka on sitoutunut työntekijöihinsä ja joka kilpailee parhaista työntekijöistä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tiedekunta kiinnittää jatkuvasti huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja ammatilliseen kehittymiseen, yhteisöllisyyden lisäämiseen, säännölliseen henkilöstösuunnitteluun, tasa-arvon edistämiseen ja kansainvälisyyden vahvistamiseen. Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan oikeudenmukaisesti, yhdenvertaisuutta edistäen ja läpinäkyvyyteen pyrkien.

3 Perustutkinnot, tohtorin tutkinto ja oppiaineet Tiedekunnassa suoritettava ylempi korkeakoulututkinto eli oikeustieteen maisterin tutkinto on oikeudellinen yleistutkinto, joka soveltuu monipuolisuutensa vuoksi moniin erilaisiin oikeuslaitoksen, hallinnon ja elinkeinoelämän tehtäviin. Oikeustieteen maisterin tutkinto on virkatutkintona kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallinnon ja eräisiin hallinnon alan virkoihin. Oikeusnotaarin kandidaatin tutkintoa vastaava välitutkinto on pakollinen kaikille oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittaville. Oikeusnotaarin tutkinto luo perustan oikeudelliselle yleistutkinnolle ja se koostuu aloitusopinnoista, yleis- ja kieliopinnoista ja aineopinnoista. Oikeustieteen maisterintutkinnon suorittamisen loppupuolella opiskelija suorittaa syventäviä opintoja, joissa hän keskittyy oman valintansa mukaan johonkin oikeudenalaan. Syventävissä opinnoissa opiskelija saa tieteelliseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen liittyvää metodologista opetusta ja kirjoittaa myös harjoitustekstejä ja tutkielman. Vastuu ruotsinkielisestä opetuksesta Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on valtakunnallisesti vastuussa ruotsinkielen taitoisten lakimiesten kouluttamisesta. Oikeustieteen maisterin tutkinnon voi suorittaa ruotsin kielen taitoisena sekä Helsingissä että myös tiedekunnan Vaasassa olevassa yksikössä. Master of International and Comparative Law Tiedekunta vahvistaa kansainvälisyyttään tarjoamalla englannin kielellä tutkintoon johtavaa koulutusta. International Master s Degree Programme in International Business Law and Public International Law (MICL) -koulutusohjelma aloitettiin vuonna 2011 tarkoituksena kouluttaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä kotimaisen että ulkomaisen oikeustieteellisen tai sen lähialan pohjatutkinnon suorittaneita perustutkinto-opiskelijoita. Koulutusohjelma johtaa Master of International and Comparative Law (kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri) -nimiseen tutkintoon. Erityisenä tavoitteena on vahvistaa kansainvälisyyttä opinnoissa ja antaa siten opiskelijoille valmiudet edistää oikeudenmukaisuutta ja oikeusturvaa yhä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Tavoitteena on myös tarjota vahva oikeusteoreettinen perusta, jotta opiskelija kykenee työskentelemään vieraitten oikeusjärjestelmien parissa ja eri kulttuureissa sekä kotimaisen kentän kansainvälisissä tehtävissä. Ohjelma on heti saavuttanut tunnettuutta: hakemuksia on tullut lähes viidestäkymmenestä maasta vuosittaisen hakijamäärän ollessa hiukan alle kahden sadan. Koulutusohjelmaan otetaan vuosittain 30 uutta opiskelijaa.

4 Tohtorin tutkinto Oikeustieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa oikeustieteen tohtorin tutkinto. Tohtorintutkinto suoritetaan opiskelijan valitsemassa oppiaineessa. Tohtorin tutkintoon kuuluu oman tutkimustyön ja siihen kuuluvien tutkimusalan opintojen lisäksi tieteenfilosofiaa, tutkimusetiikkaa ja kansainvälistä tieteellistä toimintaa sekä yleisiä asiantuntijuuteen valmentavia osuuksia, joita voivat olla esimerkiksi johtaminen, yliopistopedagogiikka, opetustehtävät, tieteellinen viestintä ja projektityöskentely. Tutkintoon kuuluvien opintojen tulee tukea väitöskirjatyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Valtakunnallinen tohtorikoulu ja Helsingin yliopiston uudet tohtoriohjelmat Oikeus muuttuvassa maailmassa (OMM) on kansainvälistymistä painottava valtakunnallinen oikeustieteen tohtoriohjelma, jota tiedekunta koordinoi. Tohtoriohjelma kattaa kaikki oikeustieteen alat; yhtä hyvin aineellisen oikeuden kuin ns. oikeuden yleistieteet. Jokainen tohtorikoulutettava perehtyy oikeuden eurooppalaistumisen ja kansainvälistymisen kysymyksiin, mutta tutkimusaiheen tai lähestymistavan ei kuitenkaan edellytetä kytkeytyvän nimenomaisesti näihin aihepiireihin. Oikeus muuttuvassa maailmassa -tutkijakoulu jatkaa toimintaansa vuoden 2015 loppuun. Tohtoriohjelmien järjestäminen ja rahoitus ovat siirtyneet suoraan yliopistojen tehtäväksi. Helsingin yliopistossa aloittaa vuoden 2014 alussa neljä tutkijakoulua, joiden tohtoriohjelmissa koulutus järjestetään. Oikeustieteellinen tiedekunta on mukana Humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tutkijakoulussa omalla oikeustieteen tohtoriohjelmallaan. Lisäksi tiedekunta on mukana Historian ja kulttuuriperinnön tutkimuksen sekä Sukupuoli, kulttuuri ja yhteiskunta -nimisissä tohtoriohjelmissa. Tohtorikoulutuksen tiedekunta- ja laitosrajat ylittävä yhteistyö näkyy hyvin siinäkin, että tiedekunta osallistuu myös Ympäristö-, elintarvike- ja biotieteellisen tutkijakoulun Ympäristöalan tieteidenväliseen tohtoriohjelmaan. Perustutkinnot, tohtorin tutkinto ja oppiaineet Oppiaineet Oppiaineiden merkitystä korostaa tiedekunnan oppiainepohjainen hallinnollinen organisoituminen. Perustutkinnoissa pakollisia oppiaineita ovat esineoikeus, eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallintooikeus, kansainvälinen oikeus, kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu, kauppaoikeus, maa-, vesi- ja ympäristöoikeus, oikeushistoria, oikeussosiologia, oikeustaloustiede, oikeusteoria, perhe- ja jäämistöoikeus, prosessi- ja insolvenssioikeus, rikosoikeus, työoikeus, valtiosääntöoikeus ja velvoiteoikeus. Vapaaehtoisia oppiaineita ovat lääkintä- ja bio-oikeus, oikeuden ja sukupuolen tutkimus, urheiluoikeus sekä viestintä- ja informaatio-oikeus. Oppiaineet voidaan jakaa julkisoikeuteen, rikos- ja prosessioikeuteen, yksityisoikeuteen sekä oikeuden yleistieteisiin. Yhteiskunnan muuttumisen myötä mainittu jako on kuitenkin lieventynyt samoin kuin myös itse oppiaineiden rajat. Tiedekunnassa tehdäänkin runsaasti oppiaineiden rajat ylittävää tutkimusta ja opetusyhteistyötä.

5 Vaasan juristikoulutus Tiedekunnan tutkimusyksiköt Tiedekunnan järjestämä oikeustieteellinen koulutus on toiminut Vaasassa vuodesta 1991 lähtien Koulutus toteutetaan yhteistyössä Svenska handelshögskolanin ja Vaasan yliopiston kanssa. Vaasan juristikoulutus rahoitetaan osaksi Vaasan kaupungin, Mustasaaren kunnan ja muiden Vaasan seudulla toimivien yhteisöjen taloudellisen tuen turvin. Vaasassa annettava koulutus on kaksikielistä. Suomen- ja ruotsinkieliset seuraavat yhteistä opetusta, josta suomeksi ja ruotsiksi järjestetään suurin piirtein yhtä suuri osuus. Vaasassa, sekä myös Helsingissä, voi suorittaa kaksikielisen oikeusnotaarin tutkinnon. Kaksikielinen oikeusnotaarin tutkintokoulutus on osa Helsingin yliopistossa syksyllä 2013 alkavaa kaksikieliseen tutkintoon tähtäävää koulutusohjelmaa. Vaasassa työskentelee professorin lisäksi kolme muuta opettajaa ja noin 90 opiskelijaa vuosittain. Tiedekunnan tutkimustoiminta Tutkimuksen painoalat Oikeustieteellinen tutkimus on perinteisesti ollut tutkijoiden suorittamaa yksilötutkimusta, jonka tuloksena on syntynyt monografioita ja artikkeleita. Yhteen teemaan liittyvä, tutkimusryhmissä tehtävä tutkimus on kuitenkin jatkuvasti laajenemassa. Tutkimusryhmissä tehdään tutkimusta sekä kilpaillulla projektirahoituksella että tilaustutkimuksena. Osana yliopiston strategiaprosessia myös oikeustieteellisessä tiedekunnassa on vuonna 2010 määritelty tutkimuksen painoalat. Painoalat on määritelty temaattisesti ja perinteiset Näin ollen esimerkiksi oikeuden kulttuuriset perusteet kattavat muun muassa oikeushistorian, oikeusvertailun ja vieraiden oikeuskulttuurien tutkimuksen. oppiainerajat ylittäen. Painoalojen Nousussa olevien painoalojen määrittelyyn määrityksessä korostuu tiedekunnan tutkimukseen perustuva opetus ja se, että tiedekunnassa suoritettavat opinnot valmistavat erilaisiin juristin ammatteihin. Painoalat ollaan uudistamassa. Tiedekunnan nykyisen tutkimustoiminnan painoaloja ovat 1) oikeuden ovat vaikuttaneet etenkin taloudellisen toiminnan kansainvälistymisestä ja nopeasta teknologian kehityksestä johtuvat uudet ongelmat ja niitä koskeva oikeustutkimuksen tarve. Uusia painoaloja ovat 1) teknologia, innovaatiot ja oikeus, 2) ihmisen elämä ja oikeus, 3) luonnonvarat, teoreettiset, yhteiskunnalliset ympäristö ja oikeus sekä 4) markki- ja kulttuuriset perusteet, 2) oikeus nat, kilpailu ja oikeus. Nämä nousussa kansainvälistyvässä toimintaympäristössä, olevat alat pitävät sisällään monia oikeudenaloja 3) oikeusturva, hyvinvointi ja ihmisoikeudet sekä 4) vaihdanta ja talouden instituutiot. Kaikki edellä mainitut pitävät sisällään monia ja lähestymistapoja. Näin ollen esimerkiksi kohdassa 3 määritelty painoala käsittää muun muassa energiaan ja ilmaston muutokseen lähestymistapoja ja oikeudenaloja. liittyvän oikeudellisen tutkimuksen. Enemmän asiasta tiedekunnan verkkosivuilla osoitteessa: Tiedekunnassa on kaksi perustutkimusta ja tilaustutkimusta tekevää pysyvää tutkimusryhmää, jotka toimivat kiinteästi tiedekunnan yhteydessä ja joiden talous on osa tiedekunnan budjettia. Erik Castrén Institute of International Law and Human Rights -yksikössä tehdään tutkimusta kansainvälisen oikeuden alalla. Kansainvälisen talousoikeuden instituutissa (KATTI) harjoitetaan nimestään huolimatta tutkimusta laaja-alaisesti. Yksityisoikeuden oppiaineiden ja prosessioikeuden oppiaineen yhteydessä toimii vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun keskittynyt COMI-niminen tutkimusryhmä. OIKEUTTA SIIRTYMÄVAIHEEN YHTEISKUNNISSA Tiedekunnalla on yhteistyötä sekä Kiinan että Venäjän oikeustieteilijöiden kanssa. Huhtikuussa 2011 oikeustieteellisen tiedekunnan ja Kiinan Yhteiskuntatieteiden tiedeakatemian Oikeuden instituutin kesken solmittiin sopimus laaja-alaisesta yhteistyöstä. Tiedekunnan yhteyteen on perustettu kansallinen Kiinan oikeuden ja oikeuskulttuurin keskus, joka seitsemän yliopiston yhteinen. Lisäksi Oikeuspoliittiinen tutkimuslaitos on keskuksessa mukana.

6 Yhteiskunnallinen Sekä yliopiston että oikeustieteellisen vuorovaikutus Tiedekunnan opettajat ja tutkijat ovat ahkerasti käytetty asiantuntijaryhmä niin lainsäädäntöä valmisteltaessa kuin mediassakin. Tiedekunta kehittää ulkoista viestintäänsä lisätäkseen näkyvyyttään ja vahvistaakseen yhteyksiään yhteiskuntaan. Tiedekunta tuntee vastuuta lakimieskunnan osaamisesta ja elinikäisestä oppimisesta. Tiedekunnan antamassa tutkintokoulutuksessa hyödynnetään käytännön lakimiesten asiantuntemusta. Tiedekunta on mukana valtakunnallisessa juridiikan alan täydennyskoulutuksen järjestelmässä. Oikeustieteelliset tiedekunnat tuottavat sen puitteissa erilaisia täydennyskoulutustapahtumia ja kursseja sekä omilla paikkakunnillaan että tarpeen mukaan eri tiedekunnan strategiassa yhteiskunnallinen vuorovaikutus on nostettu tärkeäksi tekijäksi opetuksen ja tutkimuksen rinnalle. Tiedekunta toteuttaa yhteiskunnallista vastuutaan toteuttamalla perustehtäviään. Tiedekunta kehittää toimintaansa ottaen huomioon siihen yhteiskunnasta kohdistetut toiveet ja odotukset. Tiedekunnalla on dekaanin johdolla toimiva neuvottelukunta, joka on koottu alumneista ja sidosryhmien edustajista. puolilla maata. Tiedot koulutuksesta on koottu nettiportaaliin fi/portaali/. Oppiaineet toteuttavat tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan erilaista koulutusta sen mukaan kuin siitä sovitaan. Pitkäkestoisempiakin kursseja on toteutettu ja tiedekunnalla on valmiuksia toteuttaa räätälöityä maksullista koulutusta sekä kotimaisille että ulkomaisille tilaajille. Nämä voidaan niveltää ammatilliseen lisensiaatin tutkintoon. Täydennyskoulutus toteutetaan liiketaloudellisin periaattein, toisin kuin tutkintokoulutus, joka on lain mukaan maksutonta. Yhteiskunnallista toimintaa on myös varainhankinta. Tällä hetkellä tiedekunnassa on kymmenkunta opetus- ja tutki- mustehtävää, jotka rahoitetaan yliopiston ulkopuolisella rahoituksella. Tiedekunnan alumnitoiminta on virkeää. Alumnit ovat tiedekunnasta valmistuneita juristeja, jotka haluavat säilyttää yhteyden tiedekuntaansa. Vuosittain järjestetään alumnitilaisuuksia, joissa käydään ajatustenvaihtoa ajankohtaisista, oikeustiedettä koskettavista aiheista ja joiden yhteydessä alumneilla on mahdollisuus seurustella keskenään sekä tavata tiedekunnan henkilökuntaa ja nykyisiä opiskelijoita. Lisätietoja tiedekunnan alumnitoiminnasta voi lukea osoitteesta oikeustiede/yvv/alumni/index.htm Tiedekunta toimii myös kustantajana ja julkaisee Forum Iuris -kirjasarjassaan korkeatasoisia tieteellisiä monografioita, väitöskirjoja ja oppikirjoja. julkaisut/forum_iuris/forum_iuris.htm

7 YHTEYSTIEDOT Oikeustieteellinen tiedekunta Porthania Käyntiosoite: Yliopistonkatu 3 Postiosoite: PL Helsingin yliopisto Puhelin: Fax: Tiedekunta numeroina 2012 Suoritetut tutkinnot Miehiä Naisia Yhteensä Oikeusnotaarit Oikeustieteen maisterit Oikeustieteen lisensiaatit Oikeustieteen tohtorit Opiskelijat Miehiä Naisia Yhteensä Perustutkinto-opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Kv-maisteriohjelman opiskelijat (engl.) Opiskelemaan hakeneet (su+ru) Valintakokeeseen osallistuneet Hyväksytyt Opettajat ja muu henkilökunta Miehiä Naisia Avoinna Yhteensä Professorit Muu tutkimus- ja opetushenkilöstö Hallintohenkilöstö Valokuvat: Ari Aalto, Viljo Matikainen, Tarja Pellinen, Eero Roine ja Arja-Liisa Rossi