SELVITYS OIKEUSTIETEISTÄ VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMISESTÄ

Transkriptio

1 SELVITYS OIKEUSTIETEISTÄ VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMISESTÄ Itä-Suomen yliopisto Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta Oikeustieteiden laitos Työllistymisselvitys Emmi Muhonen, HTM

2 II SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TOTEUTUS TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA VASTAAJIEN URAKEHITYS JA SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Valmistumishetken työtilanne ja nykyinen työtilanne Työtehtävät ja työnantajat Palkkaus ja vastaajien kokemus työtehtävien vastaavuudesta koulutukseen nähden HTM-TUTKINTO TYÖELÄMÄSSÄ Tutkinnon antamat valmiudet Uudelleen kouluttautuminen Valmistuneiden terveiset opiskelijoille YHTEENVETO... 14

3 1 1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TOTEUTUS Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa hallintotieteen kandidaatin (HTK) ja hallintotieteen maisterin (HTM) -tutkintoihin. Oikeustieteitä on voinut opiskella Joensuussa 1990-luvulta lähtien ja jatkossa oikeustieteiden laitos tarjoaa myös oikeusnotaarin (ON) ja oikeustieteen maisterin (OTM) -tutkintoihin johtavaa koulutusta, joka käynnistyy elokuussa HTK- ja HTM-tutkintoihin johtavaa erikoisjuristien koulutusta on suunnattu pääaineittain sellaisille osaamisalueille, joiden työmarkkinoilla on kysyntää erikoistuneista juridiikan asiantuntijoista. Oikeustieteiden laitoksen strategian mukaan työvoimatarvetta arvioidaan säännöllisesti muun muassa seuraamalla valmistuneiden sijoittumista työelämään. Tämän kyselyselvityksen tarkoituksena oli selvittää oikeustieteiden laitokselta vuosina valmistuneiden hallintotieteen maistereiden työmarkkinoille sijoittumista sekä heidän mielipiteitään HTM-tutkinnon menestyksestä työmarkkinoilla. Selvitys on jatkoa oikeustieteiden laitoksella vuonna 2008 tehdylle työllistymisselvitykselle. Oikeustieteiden laitokselta on valmistunut välisenä aikana yhteensä 119 maisteria. Filosofiasta ja kansantaloustieteestä valmistuneet maisterit rajattiin selvityksen ulkopuolelle, jolloin selvityksen kohteena olivat kaikki välisenä aikana valmistuneet hallintotieteen maisterit, jotka ovat lukeneet pääaineenaan oikeustiedettä (N=100). Kyselyyn vastasi 60 henkilöä, jolloin myös vastausprosentti oli 60. Laitokselta valmistuneiden maistereiden tavoittamisessa kyselyä varten oli omat haasteensa, koska opiskelijoiden tiedot eivät enää valmistumisen jälkeen päivity yliopiston järjestelmiin. Kysely toteutettiin sähköisen kyselylomakeohjelman (e-lomake) avulla, jolloin vastaajat saivat vastata itsenäisesti kyselyyn, johon kuului sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Nyt toteutetussa kyselyssä on painotettu valmistuneiden urakehitystä 1 Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus tunnettiin ennen vuotta 2010 Joensuun yliopistona, jossa oikeustieteitä on opetettu nykyisellä oikeustieteiden laitoksella vuodesta 2002 lähtien. Laitos tunnettiin tätä ennen nimellä julkisoikeuden laitos ( ). Jo ennen vuotta 1998 oikeustieteitä pystyi opiskelemaan yhteiskuntapolitiikan ja filosofian laitoksen alaisuudessa.

4 2 valmistumisen jälkeen. Vastaukset analysoitiin määrällisesti ja avointen kysymysten vastaukset järjestettiin aihepiirien mukaisesti sekä ryhmiteltiin sopiviksi asiakokonaisuuksiksi. 2 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA Kysely suunnattiin vuosina oikeustieteiden laitokselta valmistuneille hallintotieteen maistereille. Kyselyyn vastanneista 43 prosenttia oli vuonna 2011 valmistuneita hallintotieteen maistereita. Vuonna 2010 valmistuneita oli 32 prosenttia vastanneista ja vuonna 2009 valmistuneita oli 25 prosenttia kyselyyn vastanneista (ks. kuvio 1). Vastaajista lähes puolet (47 %) oli alle 30-vuotiaita henkilöitä. Eniten vastaajissa esiintyi 29-vuotiaita henkilöitä (12 %), kun nuorin vastaajista oli 23-vuotias ja vanhin 58- vuotias. Vastaajat olivat pääosin naisia (67 %). Selvityksessä ei huomioitu vastaajien alueellisia eroja % 4 35 % 3 25 % 2 15 % 5 % Vastaajien valmistumisvuosi 43 % 32 % 25 % Kuvio 1. Vastaajien valmistumisvuosi (N=60). Suosituimpia pääaineita vastaajien keskuudessa olivat hallinto-oikeus, rikos- ja prosessioikeus 2 sekä finanssioikeus. Vastanneiden keskuudesta ei löytynyt yhtään eurooppaoikeutta pääaineenaan opiskellutta henkilöä (ks. kuvio 2). 2 Nykyisin rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus.

5 3 Vastaajien pääaine Ympäristöpolitiikka ja -oikeus 7 % Ympäristöoikeus 12 % Valtiosääntöoikeus 2 % Siviilioikeus Rikos- ja prosessioikeus 22 % Oikeustaloustiede 2 % Hallinto-oikeus 32 % Finanssioikeus 15 % Eurooppaoikeus 5 % 15 % 2 25 % 3 35 % Kuvio 2. Vastaajien pääaine (N=60). Vastaajilta kysyttiin, miksi he olivat valinneet juuri kyseisen pääaineen. Vastaajat saivat valita annetuista vaihtoehdoista enintään kaksi: 1) oma kiinnostus, 2) olemassa oleva ammatti, 3) hyvät työllistymismahdollisuudet, 4) aiemmat opinnot, 5) pääaineen henkilökunnan tai professorin vaikutus, 6) kiinnostus johonkin erityiseen aihealueeseen pääaineen sisällä, 7) muu syy. Valtaosa vastaajista ilmoitti yhtenä syynä pääainevalintansa taustalla vaikuttaneen oman kiinnostuksen pääainetta kohtaan (82 %). Myös jo olemassa oleva ammatti (22 %) sekä pääaineen henkilökunnan tai professorin (2) sanottiin vaikuttaneen pääainevalintoihin. Mainintoja saivat myös hyvät työllistymismahdollisuudet, vastaajien oma kiinnostus johonkin erityiseen aihealueeseen pääaineen sisällä sekä vastaajien suorittamat aiemmat opinnot. Vastaajista noin 30 prosenttia olikin suorittanut

6 4 myös muita korkeakoulututkintoja 3. Yleisimpiä näistä tutkinnoista olivat maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (MMM), tradenomin tutkinto sekä poliisin perustutkinto. 3 VASTAAJIEN URAKEHITYS JA SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN 3.1 Valmistumishetken työtilanne ja nykyinen työtilanne Kyselyyn vastanneet aloittivat ensimmäisessä työssään valmistumisen jälkeen keskimäärin kahden kuukauden kuluttua valmistumisestaan. Valmistumisen jälkeen työllistymiseen kulunut aika vaihteli kuitenkin heti työllistyneistä aina puoleentoista vuoteen saakka. Useat vastanneista olivat työllistyneet jo opiskeluaikana, sillä yli 60 prosenttia vastanneista ilmoitti olleensa valmistumishetkellä jo työelämässä (ks. kuvio 3). Luokkaan muu kuuluvat valmistumishetkellä esimerkiksi perhevapaalla olleet vastaajat % Vastaajien työtilanne valmistumishetkellä % 5 % 5 % Työelämässä Työtön Opiskelija Muu Kuvio 3. Vastaajien työtilanne valmistumishetkellä (N=60). 3 HTK-tutkintoa ei luettu osaksi muita korkeakoulututkintoja, vaan sen katsottiin olevan osa HTM-tutkintoa.

7 5 Itä-Suomen yliopistosta oikeustieteiden laitokselta vuosina valmistuneiden maistereiden työllisyystilanne on lähtökohtaisesti hyvä, sillä yli 80 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa työelämässä tällä hetkellä ja vain kolme prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa työttömänä. Päätoimiseksi opiskelijaksi ilmoittautui viisi prosenttia vastanneista, mutta uudelleen opinnot aloittaneiden tai jatko-opiskelijoiden välille ei ole tehty eroa. Luokkaan muu kuuluvat esimerkiksi perhevapaalla olevat vastaajat (ks. kuvio 4) % Vastaajien tämänhetkinen työtilanne 2 3 % 5 % Työelämässä Työtön Opiskelija Muu Kuvio 4. Vastaajien tämänhetkinen työtilanne (N=60). 3.2 Työtehtävät ja työnantajat Tyypillisiä ammattinimikkeitä vastaajien keskuudessa olivat erilaiset asiantuntijat, tarkastajat ja päälliköt, kuten veroasiantuntija, erityisasiantuntija, tutkimusasiantuntija, verotarkastaja, ylitarkastaja, hallintojohtaja tai linjapäällikkö. Valmistumishetken jälkeen ensimmäisiä työtehtäviä olivat useimmiten erilaiset suunnittelijan tai sihteerin tehtävät sekä tutkimustehtävät. Tällöin ammattinimikkeitä olivat esimerkiksi suunnittelija tai projektisuunnittelija, verosihteeri, projektisihteeri, projektitutkija sekä tutkija. Kyselyssä esiintyneissä ammattinimikkeissä oli paljon vaihtelua myös pääainekohtaisesti. Puolet vastanneista ilmoitti tämän hetkiseksi työnantajakseen valtion tai valtion liikelaitoksen ja 22 prosenttia vastaajista teki töitä kunnalle tai kuntayhtymälle. Yksityinen

8 6 sektori ja yliopistot työllistivät molemmat 7 prosenttia vastanneista. Valtio oli myös monen vastanneen ensimmäinen työnantaja valmistumisen jälkeen (48 %). Vastaajat olivat valmistumisensa jälkeen ennättäneet työskennellä 1 4 työnantajan palveluksessa. Enemmistö oli tehnyt töitä yhdelle työnantajalle (62 %) ja yli 30 prosenttia vastaajista oli työskennellyt kahden työnantajan palveluksessa valmistumisensa jälkeen. Vastaajat olivat pääsääntöisesti vakinaisissa työ- tai virkasuhteissa (65 %), mutta valmistumisen jälkeen ensimmäiset työsuhteet ovat vastaajien keskuudessa olleet enimmäkseen määräaikaisia (52 %). Vakinaisissa työ- tai virkasuhteissa työskentelevien suureen osuuteen voi vastaajien urakehityksen lisäksi vaikuttaa se, että vastaajien joukossa on myös henkilöitä, jotka ovat olleet mukana työelämässä jo ennen valmistumistaan tai ennen opintojen aloittamista oikeustieteiden laitoksella. 3.3 Palkkaus ja vastaajien kokemus työtehtävien vastaavuudesta koulutukseen nähden Noin neljäsosa vastaajista kertoi ansainneensa valmistumisensa jälkeen euroa kuukaudessa (brutto) ja viidesosa euroa (ks. kuvio 5). Palkkataso valmistumishetkellä (kuukausipalkka, brutto) ei vastattu enemmän kuin % 2 % 2 % % % % vähemmän kuin % 5 % 15 % 2 25 % 3 Kuvio 5. Valmistuneiden palkkataso valmistumishetkellä (N=60).

9 7 Vastaajat olivat joko täysin samaa (55 %) tai jokseenkin samaa (45 %) siitä, että ammattitaidon kasvaessa heillä on hyvät mahdollisuudet siirtyä vaativampiin, vastuullisempiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin. Vastanneiden palkkataso näyttäisi myös kohentuneen jonkin verran kokemuksen ja vaativampien tehtävien myötä (ks. kuvio 6). Palkkauksen osalta vastaamatta jättäneet ovat tällä hetkellä perhevapaalla, päätoimisia opiskelijoita tai työttömiä työnhakijoita. Palkkataso tällä hetkellä (kuukausipalkka, brutto) ei vastattu enemmän kuin % % % 18 % % vähemmän kuin % 5 % 15 % 2 25 % Kuvio 6. Valmistuneiden tämänhetkinen palkkataso (N=60). Kyselyssä esitettiin väite: Olen työllistynyt pääsääntöisesti koulutustani vastaaviin työtehtäviin.. Suurin osa (52 %) vastanneista oli väitteestä täysin samaa ja koki työllistyneensä pääsääntöisesti koulutustaan vastaaviin työtehtäviin (ks. kuvio 7). Vain 8 prosenttia vastaajista oli täysin eri esitetystä väitteestä.

10 8 6 5 Olen työllistynyt pääsääntöisesti koulutustani vastaaviin työtehtäviin 52 % % 18 % 8 % Täysin samaa Jokseenkin samaa Jokseenkin eri Täysin eri En osaa sanoa Kuvio 7. Vastaajien kokemus koulutuksen ja työtehtävien vastaavuudesta (N=60). Vastaajia pyydettiin kertomaan, mikä on tärkein syy nykyisen työn vastaanottamiseen, mikäli se ei vastaa koulutusta. Syyksi tehtävän vastaanottamiseen kerrottiin useimmiten se, etteivät he ole saaneet koulutusta vastaavaa työtä tai he jatkavat työssä, jossa olivat ennen valmistumista. Osa kertoi nykyisen tehtävänsä olevan mielenkiintoisempaa kuin koulutusta vastaavat tehtävät ja osa kertoi nauttivansa paremmista palkka- ja/tai työehdoista. 4 HTM-TUTKINTO TYÖELÄMÄSSÄ 4.1 Tutkinnon antamat valmiudet Valtaosa vastanneista oli täysin samaa (52 %) tai jokseenkin samaa (32 %) väitteestä, että HTM-tutkinto oli antanut heille hyvät valmiudet suoriutua niin valmistumisen jälkeisestä (ks. kuvio 8) kuin nykyisestäkin työtehtävästä (ks. kuvio 9).

11 9 6 5 HTM-tutkinto antoi hyvät valmiudet valmistumisen jälkeiseen työtehtävääni 52 % % 2 Täysin samaa Jokseenkin samaa Jokseenkin eri 5 % 2 % Täysin eri En osaa sanoa Kuvio 8. HTM-tutkinnon antamat valmiudet valmistumisen jälkeiseen työtehtävään (N=60). Suuria muutoksia mielipiteissä ei näyttäisi tapahtuneen HTM-tutkinnon antamien valmiuksien osalta valmistumishetken ja nykyisen työtehtävän välillä, sillä muutokset selittyvät pääosin vastaajien tämänhetkisellä elämäntilanteella; opiskelija, perhevapaa, työtön työnhakija. Vaikka enemmistö kyselyyn vastanneista on työskennellyt vain yhden työnantajan palveluksessa valmistumisensa jälkeen, on heidän mielipiteensä HTMtutkinnon antamista valmiuksista voinut muuttua työtehtävien muuttumisen yhteydessä.

12 10 6 HTM-tutkinto antoi hyvät valmiudet nykyiseen työtehtävääni 53 % % 2 Täysin samaa Jokseenkin samaa Jokseenkin eri 2 % Täysin eri En osaa sanoa 8 % Ei vastattu Kuvio 9. HTM-tutkinnon antamat valmiudet nykyiseen työtehtävään (N=60). Vastaajat olivat pääsääntöisesti täysin samaa (35 %) tai jokseenkin samaa (32 %) siitä, että tiettyyn pääaineeseen erikoistuneesta tutkinnosta on ollut heille hyötyä työmarkkinoilla (ks. kuvio 10). Tiettyyn pääaineeseen erikoistuneesta tutkinnosta kokivat hyötyneensä erityisesti finanssioikeutta pääaineenaan lukeneet vastaajat % 3 25 % 2 15 % Tiettyyn pääaineeseen erikoistuneesta tutkinnosta on ollut minulle hyötyä työmarkkinoilla 35 % 32 % 22 % 5 % Täysin samaa Jokseenkin samaa Jokseenkin eri 2 % Täysin eri En osaa sanoa Kuvio 10. Vastaajien kokema hyöty pääaineeseen erikoistumisesta (N=60).

13 11 Ei-oikeudellisia sivuaineita lukeneet vastaajat olivat pääsääntöisesti jokseenkin samaa (35 %) tai täysin samaa (23 %) siitä, että niistä on ollut heille hyötyä työelämässä. Vastanneista 13 prosenttia oli lukenut pelkästään oikeudellisia sivuaineita osana tutkintoaan. 4.2 Uudelleen kouluttautuminen Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he harkinneet tehtävien vaihtamista tai kouluttautumista kokonaan uudelle alalle. Noin 40 prosenttia vastanneista ilmoitti harkinneensa alan tai tehtävien vaihtamista. Vaihtamista harkinneista kuitenkin lähes 60 prosenttia etsi uusia haasteellisempia, paremmin koulutusta vastaavia ja paremmin palkattuja tehtäviä. Kokonaan alan vaihtamista harkinneet ilmoittivat syyksi muun muassa oman alan avoinna olevien työtehtävien vähäisyyden ja heikon yleisen työllisyystilanteen sekä työnantajien tietämättömyyden HTM-tutkinnon soveltuvuudesta. Vastaajat kokivat hankalaksi löytää oman alan töitä ilman työkokemusta alalta. Myös kiinnostus lakimiehen tai tuomarin tehtäviä kohtaan sai osan harkitsemaan uudelleen kouluttautumista. Vastanneet toivat esiin myös joitakin kriittisiä kommentteja HTM-tutkinnon soveltuvuudesta työmarkkinoille. Osa valmistuneista koki, että tutkinnon yhteys työelämään on heikkoa, koska tutkinto ei valmista suoraan mihinkään ammattiin, vaan HTM-tutkinnon koettiin soveltuvan ennemmin rinnakkaistutkinnoksi olemassa olevalle ammatille tai tutkinnolle. Pitäisi jotenkin saada selkeämmin esille millaisiin tehtäviin HTM-tutkinnolla voi työllistyä ja valmennusta työnhakuun jo etukäteen. HTM-tutkinto on niin huonosti tunnettu ja samoista paikoista joutuu kilpailemaan YTM/KTM-ihmisten kanssa, joiden tutkinto on huomattavasti tunnetumpi. Moniin paikkoihin vaaditaan myös edelleen OTM-tutkinto, joten niihin ei ole mahdollista edes hakea. Kehottaisin vaihtamaan alaa. En koe, että tutkinto olisi valmistanut yhtään mihinkään. Kaikki ovet oli avoinna, mutta mihinkään ei ollut pätevyyttä+osaamista ja se vaikeutti paljon työn saamista. Lopulta tutkinto valmisti vain tiedon soveltamiseen, mutta todellinen

14 12 osaaminen jäi puuttumaan. Koin jo opiskeluvaiheessa, että vain aikuisopiskelijoille, joilla on jo toinen tutkinto pohjalla, on tästä tutkinnosta oikeasti hyötyä. Yliopisto-opiskelu ei anna työelämävalmiuksia kuten käytännönläheinen ammattikorkea- tai ammattikoulutus. Työttömänä sitä miettii, että osaisimpa oikeasti jotakin. 4.3 Valmistuneiden terveiset opiskelijoille Selvityksessä kysyttiin, mihin opiskeluun liittyviin tietoihin ja taitoihin vastaajat kehottaisivat työmarkkinakokemustensa perusteella tällä hetkellä opiskelevia perehtymään. Vastauksissa korostuivat niin työelämässä vaadittavat yleiset taidot kuin oikeudenalakohtainen substanssiosaaminenkin. Vastausten perusteella työelämässä vaaditaan erityisesti hyviä vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja, joita on syytä kehittää jo opiskeluvaiheessa. Työharjoittelu tarjoaa mahdollisuuden saada oman alan työkokemusta ja alati kansainvälistyvissä työtehtävissä kielitaito on tärkeässä asemassa. Monissa vastauksissa mainittiin esiintymistaitojen lisäksi myös hyvien tietoteknisten valmiuksien hallinta sekä sujuvan kirjoittamisen tärkeys. Opiskelijoita rohkaistiin ylipäätään työelämävalmiuksien kehittämiseen, sillä pelkkä tutkinto ei ole vielä tae työllistymiselle. Vastaajia pyydettiin kertomaan, mihin he kehottaisivat tällä hetkellä opiskelevia perehtymään erityisesti: Vuorovaikutus- ja esiintymistaidot. Jos uralla haluaa edetä, pelkkä substanssiosaaminen ei riitä. Työelämävalmiuksia pitää kehittää jo opiskeluaikana, jotta työllistyy helposti valmistumisen jälkeen. Oman itsensä (vahvuuksien ja heikkouksien) tunnistaminen. Opiskeluajan muulla elämällä kuin opiskelulla on vaikutusta työllistymiseen -> organisaatiotaitojen, sosiaalisten taitojen ja yhteistyötaitojen kehittäminen Erilaisia kirjoitustöitä, niin suuria kuin pieniä, sekä niiden esittelyä, niin hyvin lyhyitä, kuin pidempiäkin esiintymistaitoa kehittäviä tilanteita tulisi lisätä huomattavasti. Mikäli aikoo työskennellä yksityisellä sektorilla esim. tilintarkastusyhteisössä, kehotan opiskelemaan kieliä, erityisesti englantia. Nykyisin englanti on Suomessakin työkieli ko. työpaikoilla.

15 13 Opiskelun suhteen suosittelen käymään vaihdossa ja muutenkin panostamaan kansainvälisyyteen esim. kieliä opiskelemalla tai keskittymällä oman alan tutkimuksessa kansainvälisesti kiinnostaviin kysymyksiin. Työharjoitteluun; jalka työpaikan oven väliin jo opiskeluaikana! Urakehitystä toivovien ja tulevaisuudessa johtavaan asemaan pyrkivien opiskelijoiden on vastausten perusteella syytä hallita vuorovaikutustaitojen lisäksi myös johtamis- ja esimiestaitoja. Opiskelijoita kehotettiin hyödyntämään vapaata sivuaineoikeutta yli oppiaine- ja tieteenalarajojen; esimerkiksi taloustieteen, laskentatoimen, henkilöstöhallinnon ja työoikeuden sekä psykologian osaaminen koettiin yleisesti hyödylliseksi. Etenkin finanssioikeuden opiskelijoita kehotettiin laskentatoimen opiskeluun. Työoikeuden perusteiden hallinta on esimiestehtävien lisäksi eduksi myös oman työsuhteen oikeuksien ja velvollisuuksien tunnistamisessa. Vastaajat esittivät muun muassa seuraavanlaisia kehotuksia tällä hetkellä opiskeleville: HTM-opinnot ovat aika teoreettisia. Suosisin sellaisia kursseja, joissa paneudutaan asioihin konkreettisemmin. Lisäksi pohtisin sivuaineita hyvin tarkkaan: mitkä sivuaineet antavat sinulle lisäosaamista työnhaku vaiheessa ja mitkä asiat voit oppia työtä tekemällä. Kannattaa hyödyntää HTM -tutkinnon vapaata sivuaineoikeutta, sillä se on tutkinnon paras etu OTM -tutkintoon nähden. Oikeustieteiden rinnalle kannattaa valita sivuaineeksi esim. laskentatoimea tai johtamista. OTM-tutkinnon kanssa on turha lähteä kilpailemaan valitsemalla pelkkiä oikeudellisia aineita sivuaineiksi. Yritysverotuksen tehtäviin tähtäävälle finanssioikeuden opiskelijalle laskentatoimen sivuaineopinnot ovat ensisijaisen tärkeät. Johtamis- ja esimiestaitoja. Talous- ja henkilöstöhallintoa. opiskelua. Ei liian kapea-alaista

16 14 Yleisesti vastauksissa toistui laajojen asiakokonaisuuksien ja usean eri oikeudenalan hahmottaminen sekä oman oikeudenalan syvällinen tuntemus. Opintojen ja substanssiosaamisen kannalta kehotettiin perehtymään esimerkiksi: Niihin opintoihin, jotka tukevat työelämääsi tällä hetkellä ja / tai tulevaisuudessa. Ei kannata käydä turhia kursseja, jotta valmistuisi nopeammin Pääaineen substanssi sekä yleiset oikeusjärjestysopinnot. Monipuolisesti oikeustapausharjoituksia tai muita vastaavia ongelmanratkaisutilanteita, valinnaisten hallinto-oikeuden kurssien käymistä. finanssioikeus, hyvät ja monipuoliset työllistymismahdollisuudet yleishallinto-oikeus / oikeudelliset opinnot, jotka antaa valmiuksia sekä kunnallisiin että yksityisin sektorin työtehtäviin. EU-oikeus: valtiontuki, julkiset hankinnat, kilpailuoikeus. Sopimusjuridiikka Valistuksen ajan filosofit voi unohtaa - hyvällä ja laadukkaalla tutkimuksella saa parhaiten jalan oven väliin. Seminaaritöissä kannattaa perehtyä johonkin työllistymisen kannalta järkevään aihepiiriin. Opiskeluaikana hankittu perehtyneisyys voi olla pääsylippu työhaastatteluun. 5 YHTEENVETO Kyselyllä haluttiin selvittää oikeustieteiden laitokselta vuosina valmistuneiden hallintotieteen maistereiden työmarkkinoille sijoittumista sekä heidän mielipiteitään HTMtutkinnon menestyksestä työmarkkinoilla. Oikeustieteen eri aloille erikoistuneet, oikeustieteiden laitokselta valmistuneet hallintotieteen maisterit ovat selvityksen mukaan

17 15 työllistyneet erinomaisesti eikä selvityksen tuloksissa ole havaittavissa suuria muutoksia vuonna 2008 toteutettuun työllistymisselvitykseen nähden. Nyt tehdyn selvityksen mukaan 82 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa tällä hetkellä työelämässä ja vain kolme prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa työttömänä. Päätoimisia opiskelijoita vastaajista oli viisi prosenttia ja loput vastaajista olivat esimerkiksi perhevapaalla. Vastaajat olivat myös työllistyneet melko nopeasti valmistumisensa jälkeen. Valmistumishetken jälkeisten määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden jälkeen vastaajat olivat siirtyneet pääsääntöisesti vakinaisiin työ- tai virkasuhteisiin. Selvityksen tuloksissa ei ole havaittavissa suuria muutoksia vuonna 2008 toteutettuun työllistymisselvitykseen nähden. Tuolloin työelämässä oli 92 prosenttia vastaajista ja neljä prosenttia oli työttömänä. Muutokset työelämässä olevien määrässä selittyvät todennäköisesti kyselyssä annetuilla vastausvaihtoehdoilla 4, koska työttömien tai opiskelijoiden osuus vastaajista ei ole muuttunut huomattavasti. Selvityksen perusteella valmistuneiden mielikuva HTM-tutkinnon soveltuvuudesta työmarkkinoille on varsin positiivinen. Yli puolet vastanneista on kokenut, että HTMtutkinto on antanut heille hyvät valmiudet sekä nykyiseen että valmistumisen jälkeiseen työtehtävään. Myös joitakin kriittisiä kommentteja HTM-tutkinnon soveltuvuudesta työmarkkinoille esitettiin. Kritiikkinä tutkintoa kohtaan esitettiin työnantajien tietämättömyys tutkinnosta ja osa koki tutkinnon soveltuvan ennemmin rinnakkaistutkinnoksi. Tutkinnon vahvuuksiksi koettiin vapaa sivuaineoikeus ja vastaajat kehottivatkin tällä hetkellä opiskelevia hyödyntämään monipuolisesti eri sivuaineita osana tutkintoaan. Tältäkään osin selvityksessä ei ole suuria muutoksia vuonna 2008 tehtyyn selvitykseen, sillä HTM-tutkinnon koettiin myös tuolloin antavan pääosin hyvän pohjan työuralla etenemiselle. 4 Vuoden 2008 selvityksessä vastaajien työllisyystilanteelle esitettiin kolme vaihtoehtoa; työelämässä, työttömänä, opiskelija.