Lainsäädäntötutkimus. Prof. Anssi Keinänen

Transkriptio

1 Lainsäädäntötutkimus Prof. Anssi Keinänen

2 Mitä on? Monitieteinen pääaine Lainsäädäntötutkimus jäsentyy kahteen pääalueeseen: Lainsäädäntöä kokonaisuutena koskevaan tutkimukseen: esim. miksi tarvitaan rikosoikeutta vahingonkorvausoikeuden lisäksi?; miksi viimeaikoina sääntelyä on vähennetty (deregulaatio)? Oikeussääntelyn kasvava kansainvälistyminen; miten ja millaisin toimintatavoin lakeja ja muita säännöksiä valmistellaan (lainvalmistelun kehittäminen)? Yksittäisiin laki- tai säädöshankkeisiin kohdistuvaan analyysiin: miksi ja miten säädökset syntyvät sekä miten ne toteutuvat ja vaikuttavat Perinteisen oikeustieteen kiinnostuksen kohteena on säännösten soveltamiseen, tulkintaan ja systematisointiin liittyvät kysymykset. Lainsäädäntötutkimus avartaa kysymyksenasettelua ja näkökulmaa säädösten synty- ja toteutusvaiheeseen. Lait ja lakiuudistukset nähdään keinona saavuttaa tiettyjä tavoitteita Instrumentaalinen näkökulma on erilainen kuin perinteisessä oikeustieteessä

3 Pääaineen tavoitteena on perehdyttää opiskelija arvioimaan esimerkiksi Esim. oikeudellisen sääntelyn tarpeita (sääntelyn syyt) sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta (sääntelyn vaikuttavuus ja muut ominaisuudet sekä vaihtoehtoiset sääntelykeinot) mikä on hyvää sääntelyä tekijöitä, jotka tosiasiallisesti vaikuttavat lainsäätäjän valintoihin tekijöitä, jotka vaikuttavat lainsoveltajan ja sääntelyn kohdetahojen toimintaan de lege lata (voimassaoleva lainsäädäntö) & de lege ferenda (minkälainen kyseessä olevan oikeussäännön pitäisi tulevaisuudessa olla) -tyyppiset tutkimusnäkökulmat Missä vaiheessa käyttäytymiseen puututaan (ennen toimintaa, toiminnan jälkeen vai vasta aiheutuneen haitan jälkeen)? Miksi joskus luotetaan siihen, että yksityiset kansalaiset tuovat asian julki (täytäntöönpanoon) ja miksi toisinaan julkinen viranomainen (poliisi) vie asiaa eteenpäin. Milloin informaation tuottaminen riittää sääntelykeinoksi, milloin tarvitaan julkisvallan aktiivisempaa puuttumista Miten viranomainen soveltaa lakia (ns. implentointi-näkökulma)?

4 Miksi tällainen pääaine/ tämän kaltaista tutkimusta tarvitaan? Oikeudellistumisilmiö: oikeudellisen sääntelyn määrän ja kohdealueiden kasvu, sääntelyn laadun ja sisällön muuttuvat muodot sekä kysymykset oikeussääntelyn toteutumisesta, vaikutuksista ja ohjauskyvystä Jää vähemmälle huomiolle perinteisessä oikeustieteen opinnoissa/tutkimuksessa. Perinteinen oikeustiede ei ole käyttäytymistä tutkiva tiede. Vaikutusarviointiin tarvitaan yhteiskuntatieteiden apua. Nykytyyppisessä yhteiskunnassa ei ole mitään sellaista palautemekanismia, joka automaattisesti ja selkeästi toisi esiin se, miten säännökset toteutuvat ja vaikuttavat Tarjoaa käyttökelpoisen tarkastelukehikon, peruskäsitteistön ja teoreettisen taustan, jota vasten käytännön lainlaadinnan laatua, puutteita ja kehittämisehdotuksia voidaan tarkastella analyyttisesti ja järjestelmällisesti. Antaa välineitä oikeudellisissa asiantuntijatehtävissä työskenteleville sen hahmottamiseksi ja ymmärtämiseksi, miksi ja miten oikeudellinen sääntely syntyy sekä miten se toteutuu ja vaikuttaa. Huomattava määrä oikeustieteen osaajia osallistuu eri rooleissa säädösvalmisteluun: lainvalmistelijoina, asiantuntijoina, etujärjestöjen edustajina, lausunnonantajina, kommentoijina jne. Lisäksi yrityksissä, etujärjestöissä ja vastaavissa työskentelee asiantuntijoita, joiden tehtäviin kuuluu arvioida sääntelyn vaikutuksia omalla kohdalla.

5 Miksi kannattaa opiskella Viime aikoina on puhuttu paljon lainsäädännön huonosta laadusta kehitetty paremman sääntelyn ohjelmia Pääaineen tarpeellisuudesta puhuttaessa voidaan lisäksi viitata esimerkiksi Oikeusministeriön tutkimusstrategia selvitykseen. Siinä mainitaan muun muassa: Julkista tutkimusjärjestelmää kehitettäessä on huolehdittava, että koko valtioneuvostoa hyödyttävät tutkimusalueet kuten lainsäädäntötutkimus, rikollisuustutkimus sekä demokratiaan ja kansalaisten oikeusturvaan liittyvä tutkimus saavat riittävän painoarvon. Viime vuosikymmenien aikana arviointitiedon ja -tutkimuksen merkitys on korostunut yhä enemmän päätöksenteossa. Tietoon perustuva toimintapolitiikka nousee yhä keskeisempään asemaan. (Lainsäädäntötutkimuksesta) Kyse on Suomessa hyvin heikosti kehittyneestä tutkimusalasta. keskeinen puute on yliopistollisen perustutkimuksen vähäisyys useilla toiminta-aloilla, joihin oikeusministeriön tiedontarve kohdistuu. (Optulasta) Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijoiden teoreettisia ja metodologista osaamista vahvistetaan ja lisätään. Oikeuspoliittisen tutkimuksen laajentamisen ja organisaation kehittämisen yhteydessä laitokselle rekrytoidaan lisää yhteiskuntatieteiden metodologisen osaamiseen erikoistuneita tutkijoita. Yksi vastaus: siis tämänkaltaisten erityisasiantuntijoiden vähyys ja toisaalta rekrytoinnin tarve Suomessa!

6 Joensuun yliopisto on ainoa yliopisto Suomessa, josta voi suorittaa tutkinnon lainsäädäntötutkimuksessa. Esim. Turussa yksittäinen kurssi. Lainsäädäntötutkimus -pääaine on oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin pätevöittävä ja käytännön valmiuksia antava monitieteinen pääaine. Koulutus sisältää oikeudellisten opintojen lisäksi yhteiskuntatieteellisiä opintoja kuten taloustiedettä, oikeustaloustiedettä ja tilastotiedettä.

7 VIESTINTÄ- JA ALOITUSOPINNOT 20 op Orientoituminen yliopisto-opiskeluun (2 op) Tutkintorakenne Johdatus oikeudellisiin opintoihin (2 op) Tieteellinen viestintä oikeustieteiden opiskelijoille (4 op) Tieteellistä ruotsia oikeustieteiden opiskelijoille (4 op) Johdatus akateemisiin opiskelutaitoihin, englanti (1 op) HTK-tutkinnon rakenne (180 op) -Yleiset oikeusjärjestysopinnot + muita oikeustieteen opintoja 50 op - Lainsäädäntötutkimuksen opintoja 50 op: mm. oikeustaloustieteen, kansantaloustieteen, tilastotieteen perusteita -Kandidaatin tutkielma 10 op OIKEUSAJATTELUN PERUSTEET 14 opoikeus historiallisessa ja vertailevassa kontekstissa (4 op) Näkökulmia oikeuteen ja oikeustieteeseen (5 op) Oikeudellinen ratkai-sutoiminta (5 op) Akateemista englantia oikeustiet. opiskelijoille (2 op) Akateemisen englannin kirj. ja esiintymistaidot (2 op) Akateemisen englannin syventävä moduuli (3 op) YLEISET OIKEUSJÄRJESTYSOPINNOT 50 op YKSITYISOIKEUDEN OPINNOT 9 op Yritysoikeuden perusteet (6 op) Johdatus yksityisoikeuteen (3 op) LAINSÄÄDÄNTÖTUTKIMUKSEN PERUS- JA AINEOPINNOT 60 op Perus- ja aineopinnot 50 op JULKISOIKEUDEN OPINNOT 22 op Valtiosääntöoikeus (6 op) Yleishallinto-oikeus (6 op) Finanssioikeuden perusteet (5 op) Eurooppaoikeuden perusteet (5 op) OIKEUSTIETEEN OPINTOJA 50 op RIKOS- JA PRO- SESSIOIKEUDEN OPINNOT 5 op Rikos- ja prosessioikeuden perusteet (5 op) Kandidaatin tutkielma ja -seminaari sekä kypsyysnäyte 10 op (aineopintoihin ei voi sis. ns. 19 op:een säännön mukaisesti muita opintoja)

8 LAINSÄÄDÄNTÖTUTKIMUKSEN SYVENTÄVÄT OPINNOT 76 op Pakollisuus: Sääntelyteorian jatkokurssi 6 op Oikeusteoria 1 5 op Ekonometrian peruskurssi 9 op Lainsäädäntötutkimuksen seminaari 5 op Empiirisen oikeustutkimuksen seminaari 5 op Advanced Course of Law and Economics 6 op Pro gradu -tutkielma ja seminaari 40 op VALINNAISET OPINNOT 44 op Sisältää opintojakson Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 op (007001, pakollinen) HTM-tutkinnon rakenne (120 op) 42 op saa suosittaa valinnaisena Voi painottaa esim. oikeustiedettä, Oikeustaloustiedettä, yritystaloustiedettä (laskentatoimi), kansantaloustiedettä, tilastotiedettä, sosiologiaa, psykologiaa, tai jotain vallan muuta.

9 Tutkintorakenne aihealueittain Lainsäädäntötutkimus: opintorakenne Oikeudelliset opinnot: - Yleiset oikeusjärjestysopinnot 50 op - Oikeustieteen opintoja 50 op Valinnaiset opinnot: - HTK-vaiheessa oikeustieteen opintoja 50 op - HTM-vaiheessa 44 op - Suositeltavia mm. oikeustaloustieteen, kansantaloustieteen, oikeustieteen, yritys talouden ja oikeuden, psykologian, tilastotieteen opintoja - Opiskelija voi räätälöidä itselleen mieleisen paketin Tutkielmaseminaarit: - Yhteiset oikeustaloustieteen kanssa Yhteiskuntatieteellisiä/menetelmäopintoja mm: - Oikeustaloustiede - Kansantaloustiede - Tilastotiede/ekonometria - Oikeussosiologia - Oikeusteoria Viestintä- ja aloitusopinnot 20 op Lainsäädäntötutkimuksen opintoja: - Sääntelyteoriaa - Lainsäädäntötutkimuksen seminaari - Oikeuspolitiikka Suomessa - Lainvalmistelu - Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot - Empiirisen oikeustutkimuksen seminaari

10 Mitä kannattaa opiskella ensimmäisenä vuonna? Lainsäädäntötutkimus -pääaineen ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoille suositellaan opintojen suorittamista seuraavassa järjestyksessä: Syksy Orientoituminen yliopisto-opiskeluun 2 op Johdatus oikeudellisiin opintoihin 2 op Johdatus akateemisiin opiskelutaitoihin, englanti 1 op Valtiosääntöoikeus 6 op Yleishallinto-oikeus 6 op 32 op Finanssioikeuden perusteet 5 op Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 5 op Eurooppaoikeuden perusteet 5 op Kevät Johdatus yksityisoikeuteen 3 op Yritysoikeuden perusteet 6 op Oikeus historiallisessa ja vertailevassa kontekstissa 4 op 23 op Näkökulmia oikeuteen ja oikeustieteeseen 5 op Oikeudellinen ratkaisutoiminta 5 op + mahdollisesti viestintä- ja aloitusopintoja Toisena lukuvuotena opiskelija jatkaa opintoja pääaineessa (sääntelyteoriaa) ja sivuaineissa oikeustaloustieteen, kansantaloustieteen, tilastotieteen peruskursseja eli ns. menetelmäopintoja + oikeustieteen opintoja.. Syksyllä pidetään opiskelijoiden kuulemistilaisuus opintojen suunnittelemisesta

11 Minkälaisia tutkimuksia on tehty/ tehdään? Esimerkiksi Miksi tarvitaan työoikeudellista sääntelyä, työnantajien työoikeudelliset ongelmat Viranomaiskäytännöt: vankien poistumislupaharkinta, hyvityssakon määräytyminen laittomista työtaisteluista Lainvaikuttavuus jälkikäteen: yhteistoimintalaki Ennakollinen vaikutusarviointi: Lontoon sopimus ja vaikutus patentoimiseen, yhteisöpatentin vaikutusarvio Yleisesti vaikutustutkimuksen tavoitteista ja ongelmista Sääntelyn noudattamiseen liittyvien tekijöiden tunnistaminen Laillisuusvalvojan vaikuttavuus: oikeusasiamiehen toiminnan arviointi Lainvalmistelun laatu Riski- ja tarvearviot (etenkin rikosseuraamusalalla)

12 Mihin työllistyy? Tutkinnon suorittaminen lainsäädäntötutkimus -pääaineessa antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia oikeudellisissa asiantuntijatehtävissä, kuten ministeriöissä lainvalmistelutehtävissä, lainvaikutusten arvioinnissa ja yrityksissä oikeussuunnittelun asiantuntijoina sekä tutkijan tehtävissä. Toisaalta opiskelija voi sivuaineopintojensa kautta saada itselleen vahvan oikeudellisen asiantuntijuuden, mikä mahdollistaa hänen työllistymisensä samoihin työtehtäviin kuin muidenkin HTMopiskelijoiden. Lainsäädäntötutkimus ei sulje työpaikkoja, vaan avaa uusia mahdollisuuksia! Ylipäänsä oikeudellista asiantuntemusta edellyttävät asiantuntijatehtävät kuten suunnittelu, hallinnolliset ja opetukselliset tehtävät sekä järjestöt

13 Yhteys muihin oppiaineisiin Yhteys oikeustaloustieteeseen vahva Mm. yhteiset seminaarit oikeustaloustieteen kanssa Kriminaalipolitiikka & rikollisuuden tutkimus Yritysoikeus ja -talous Empiirisen oikeustutkimuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö

14 Muuta yhteistyötä Lukuisia tutkimushankkeita oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Rikosseuraamusvirasto Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Paremman sääntelyn ohjelman arviointi Yrityksiin kohdistuva rikollisuus Riita-asian voittaminen & asianajajien valvonta Lainsäädäntötutkimuksen konferenssit Seuraava:

15 Ota yhteyttä rohkeasti! Professori Anssi Keinänen Huone 2141 Aurora II:ssa Puh Amanuenssi Miia Laukkanen joensuu.fi Aurora II, 2. kerros, huone 2087 puh: